o P ETU S L A I T 0 K S E T.

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO. VI. o P ETU S L A I T 0 K S E T HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTOKONTTORIN JULKAISEMA. HELSINGISSÄ, 9 MERCATORIN KIRJAPAINO OSAKEYHTiÖ

2 STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGfORS. VI. ENSEIGNEMENT ~UBLlt PAR LE BUREAU DE STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS. HELSINGFORS, 9.

3 ALKULAUSE. Esilläoleva julkaisu, joka muodostaa neljännen vuosikerran Helsingin kaupungin tilastoa VI Opetuslaitokset, eroaa aikaisemmista vuosikerroista etupäässä sen kautta, että siihen sisältyvät vuosikertomukset ja taulukot käsittävät kaksi vuotta, osittain luku vuodet 99-0 ja 90- osittain - kasvatuslautakunnan sekä Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokunnan antamat kertomukset - kalenterivuodet J99 ja 90. Vuosikertomukset on niinkuin aikaisemmin kummaltakin vuodelta erittäin jätetty käsikirjoituksina tilastokonttoriin, jossa ne sittemmin on yhdistetty ja myöskin jossain määrin painatuskustannusten pienentämiseksi muovailtu. Kui tenkin on kertomuksista jätetty pois ainoastaan vähäpätöisiä yksityisseikkoja; alkuperäiset käsikirjoit,!kset säilytetään tilastokonttorin arkistossa, ja ovat siellä sellaisten henkilöiden käytettävissä, jotka tarvitsevat yksityiskohtaisempia tietoja kuin tässä julkaistut. Sisällykseltään on julkaisu lisääntynyt kahdella, nimittäin vuonna 99 perustetun kirjaltajain yhdenpäivänkoulun johtajan ja kunnallisten työvaenopetuslaitosten tarkastajan laatimalla kertomuksella, mikä viimeksimainittu on katsottu välttämättömäksi ottaa tähän julkaisusarjaan. Mitä tauluosastoon tulee, mainittakoon, että säästäväisyyssyistä, on siinä käytetty taloudellisempaa kokoonpanoa, joka on tehnyt mahdolliseksi julkaista tietoja kumpaiseltakin kertomusvuodelta saman otsikon alla. Työväenopiston kumpaistakin osastoa koskevat tiedot on yhdistetty yhteisiin taulukkoihin ja kaksi kasvatuslaitoksia koskevaa taulukkoa on yhdistetty, jotavastoin laitoksen oppilaiden laiminlyömiä työpäiviä ja oppilaiden käyttäytymistä koskevat taulukot on jätetty pois. Uusia on kaksi kirjaltajain yhdenpäivän koulun toimintaa koskevaa taulukkoa, y~si terveydellisiä oloja ruotsalaisissa kansakouluissa sekä yksi kansanlastentarhain lastenhuoltoloita, kouluhuoltoloita ja lastenseimiä koskeva taulukko. Taulukkoja on kaikkiaan, vastaten 7 edellisessä vuosikerrassa. Selostus opetuslaitoksista lukuvuonna 98-9 käsitti 5 sivua, jota vastoin tämän kahden vuoden tietoja sisältävän julkaisun kokonaislaajuus on ainoastaan 5 sivua, joten siis vähintäin 78 sivun painatuskustannukset on voitu säästää.. Työtä on sekä tekstf- että tauluosastoon nähden johtanut amanuenssi V a L b 0 r g K u h Le te lt. Helsingin kaupungin tilast9konttorissa, toukfjkuun 0 p:nä 9. OTTO BRUUN.

4 SISÄLLYSLUETTELO.. Vuosikertomuksia. Sivu.. Valmistava poikain ammattikoulu.... Tyttöjen ammattikoulu Yhdenpäivänk. latojia ja painajia varten. Aleksanterinkadun alempi käsityöiäiskoulu KalIion alempi käsityöiäiskoulu Suomenkieliset kansakoulut Ruotsinkieliset kansakqulut Kasvatuslautakunta Sedmigradskyn pientenlastenkoulu ja. Marian turvakoti Kånsanlastentarhat... : 6. Työväenopisto. A. Suomenkielinen osasto... 7 B. Ruotsinkielinen osasto Kunnallisten työväenopetuslaitosten tarkastus II.. Taulusto.. Ammattikoulujen oppilaat lukuvuosina 99- ryhmitettyinä syntymäpaikan, kotipaikan, äidinkielen, esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... *. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku valmistavassa poikain ammattikoulussa lukuvuosina *. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku tytwjen ammattikoulussa lukuvuosina *. Tyttöjen ammattikoulun oppilaat lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä ammattiosaston mukaan... 5* 5. Eri opetusaineiden viikkotuntien luku yhdenpä(vänkoulussa latojia ja painajia varten ukuvuosina * TABLE DES MATIERES.. Rapports annuels. Page.. Ecöle.~preparatolre professlonnelle de gar~ons......, Ecole professionnelle de jeunes filles... Ecole d'un jour de typographie Ecole primaire d'apprentis, rue Alexandre Ecole primaire d'apprentis å BerghäU 7 6. Ecoles primaires finnoises Ecoles primaires suedoises Conseil d'education Ecole enfantlne Sedmigradsky et aslle Maria : Jardins populaires d'ettfants Institut ouvrier. A. Section flnnoise B. Section suedoise Inspection des ecoles d'ouvriers municipales II. Tableaux.. Eleves des ecoles professionnelles pendant. Ies annees scolaires 99-; repartitlon d'apres le Iieu.de naissance, le Heu de domicile, la langue maternelle, les etu des prehminalres et la profession des parents... *. Progr/l.mme de I'ecole preparatoire professionnelle de gar~ons pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine... *. Programme de I'ecole professionnelle de jeunes filles pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine *. Eleves de I'ecole professionnelle de jeunes fliles pendant les annees scolaires 99-; repartition par divlsion... 5* 5. Programme de l'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine.... 5*

5 VI Sivu. 6. Oppilaita yhden päivän koulussa latojia ja painajia varten lukuv. 99- " Eri opetusaineiden viikkotuntien luku alemmissa käsityöläiskouluissa lukuvuosina Alempien käsityöläiskoulujen oppilaat lukuvuosina Eri opetusaineiden viikkotuntien luku suomenkielisissä kansakouluissa lukuvuosina Oppilaiden vaihtuminen suome~ielisissä kansakouluissa lukuvuosina Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuosien 99- päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat Suomenkielisistä kansakouluista er9n~ neet oppilaat sekä eroamisen syy lukuvuosina '.. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan... *. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90- ryhlhitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä vanhempien säädyn ja ammatin mukaan Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien 99 ja 90 alussa, ryhmitettyinäkaupunginosittain * 6. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, laiminlyödyt luku päivät sekä poissaolon syy luku~ vuosina 99...: '" 7. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden ja huoneiden luku niissä helmikuun p:nä 90 ja 9 ~ Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystoimiston toiminta lukuvuosina * 9. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaissa todetut taudit lukuvuosina * 0. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden ruumiinrakenne ja ravitsemustila lukuvuosina " Page. 6. Eleves de I'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires Programme des ecoles primaires d'apprentis pendan~ les annees scolaires 99-; heures par semaine 6 8. Eleves des ecoles primaires d'apprentis pendant les annees scolaires 99, Programme des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99 -; heures par semaine Eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires Eleves des ecoles primaires finnoises a la fin des semestres de printemps 90 et 9 Ctant sortis de l'ecole, avec certificat d'etudes, ayant passe dans une casse superieure ou double une casse; eleves aspirant aux ecoles superieures... 0*. Eleves ~ortis des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99 ' *. Eleves des ecoles primaires finnoises au fevrier 90 et 9 par äge.... Eleves des ecoles primaires finnoises au fevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue naternelle, le Iieu de naissance, le Iieu de domicile et la professioll des parents , Eleves des ecoles primaires finnoises au commencement des semestres d'autom ne 99 et 90; repartition par arrondissement Absences dans les ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99-; repartition d'apres la duree et la raison des absences Salles d'ecole et Ie nombre des eleves des ecoles primaires finnoises au fevrier 90 et * 8. Placement gratuit des eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires Maladies constatees chez des eleves des ecoles primaires fiimoises pendant les aimees scolaires Constitution et etat de nutrition des eleves des ecoles primaires finnoises pendant les annees scolaires 99-

6 VII Sivu.. Kirjalainat suomenkielisten kansakoulujen oppilaskirjastoista lukuvuosina '". Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden luku niissä helmikuun p:nä 90 ja 9... '". Eri opetusaineiden viikkotuntien luku ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuosina '". Oppilaiden vaihtuminen ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuosina 99-6'" 5. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuosien 99- päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat... 8'" 6. Ruotsinkielisistä kansakouluista eronneet oppilaat sekä eroamisen syylukuvuosina '" 7. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymä. paikan ja k9tipaikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan 0* 8. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan... '" 9. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syyslukukausien 99 jå 90 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain '" 0. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa koulusta, laiminlyödyt lukupäivät sekä poissaolon syy lukuvu0- sina '". Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden terveydentila lukuvuosina '". Kansakoultljen menot ) kalenterivuosina 99 ja '". Kaupungin hallussa olevien kansakoulutarkoituksiin käytettävien lahjoitusrahastojen pääomat vuosien 99 ja 90 päätyttyä... 0'". Kasvatuslaitokset lukuvuosina '" Page.. Volumes emprimt~s par les ~Ieves des bibliotheques scolaires pendant les ann~es scolaires SaIles d'~cole et le nombre des ~Ieves des ~coles primaires suedoises au f~vrier 90 et '". Programme des ~coles primaires su~doisespendant les ann~es scolaires 99-; heures par sernaine 5-. Eleves des ~coles primaires suedoises pendant les ann~es scolaires * 5. Eleves des ~coles primaires suedoises å la fin des semestres de printemps 90 'et 9 Ctant sortis de l'~cqle. ave c certificat d'ctudes, ayånt pass~ dans une classe sup~rieure ou doubl~ une classe; ~leves aspirant aux ~coles sup~rieures Eleves sortis des ~coles primaires suedoises pendant les ann~es scolaires '" 7. Eleves des ecoles primaires suedoises au fevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue materneile, le Heu de naissance, le Heu de domicile et la profession des parents... ~O* 8. Eleves des ecoles primaires suedoises au fevrier 90 et 9 par äge.. '" 9. Eleves des ecoles primaires suedoises au commencement des semestres d'automne 99 et 90; repartition par a,rrondissement Absences dans les ecoles primaires sue-. doises pendant les armees scolaires 99-; repartition d'apres la duree et la raison des absences... 6*. Etat de sante des eleves des ecoles primaires suedoises pendant les annees scelaires 99---, S*. Depenses des ecoes primaires en 99 et '". Les fonds legues å la ville' au benefice des ecoles primaires (le decembre 99 et 90)....0'". Maisons municipales d'education des enfants depraves (å la campagne) pendant les annees s olaires 99- '"

7 VIII Sivu. 5. Kasvatuslaitosten oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... * 6. Kasvatuslaitosten menot vuosina 99 ja * 7. Oppilaiden vaihtuminen Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa ja Marian turvakodissa lukuvuosina 99-; oppilåat ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan, iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... 6* 8. Kansanlastentarhojen lastenhtioltoloihln, kouluhuoltoloihin ja lastenseimeihin sisäänkirjoitetut lapset kevätlukukausina 90 ja * 9. Kansanlastentarhojen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan... 8* 0. Kansanlastentarhain tulot ja menot kalenteri vuosina 99 ja *. Työväenopistoon'oppilaiksi ilmoittautuneet lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä sukupuolen, iän, syntymäpaikan ja esitietojen mukaan Työväenopiston oppilaat lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä työpäivän pituuden mukaan heidän ammatissaan 5-. Työväenopiston suomenkielisen osaston oppilaat lukuvuosina 99-, ryhmi tettyinä sen mukaan, montako lukukautta oppilaat aikaisemmin olivat ottaneet osaa opetukseen... 5*. Työväenopiston oppilaat ryhmitettyinä ammatin mukaan lukuvuqslna Page, 5. Eleves des maisons municipales d'education des enfants depraves (a la campagne) au fevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue maternelie, le tieu de naissance, le Iieu de domicile, I'äge et" la profession des parents Depenses des maisons municipales q'education des enfaljts qepraves (A la cc:flnpagne) en 99 et Eleves de l'ecole Sedmigradsky et d'asile Maria pendant les annees scolaires 99-; repartition par sexe, selon la langue maternelle, le Heu de naissance, par äge et d'apres la profession des parents Nursery&, classes ouvrieres et creches des jardins d'enfants pendant les semestres de printemps 90 et Eleves des jardins populaires d'enfants au fevrier 90 et 9; reparti~ion par sexe, selon la langue maternelle, le tieu de naissance, par äge et d'apres la profession des parents Recettes et d~penses des jardins populaires d'enfants en 99 et Les eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolilires 99-':"; repartition par sexe, par åge, selon le tieu natal et les etudes pnmminaires Les eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires 99-; repartition d'apres les heures de travail dans leur profession Eleves de la section finnoise de l'institut ouvrier pendant les anm!es scolaires 99-; repartition d'apres le nombre des semestres que les eleves ont etudie A l'institut Nombre des eleves de l'institut ouvrier pendant les annees scolaires 99- par profession... 55* OIkaistavia. Errata. Siv. *, taulun pääliekirjoituksessa on: 90 et 9.; lue: 90 e.t 9 par dge.

8 VUOSIKERTOMUKSIA_. - RAPPORTS ANNUELS.

9 I. Valmistava poikain ammattikoulu. Ecole preparatoire professionnelle de garcons.. Koulun johtajan taiteilija Alex. Federleyn antam~ kertomul. Jo h t 0 kun ta. Valmistavan poikain ammattikoulun johtokuntaank~uluivat kertomusvuosina vuoden 90 tammikuun p:ään asti seuraavat henkilöt: insinööri A. Strömberg puheenjohtajana, koristemaalari S. W'uorio ja työnjohtaja O. Kivistö jäseni,nä sekä rautatienvirkamies K. Hj. Lindberg ja puuseppä H. Nieminen varajäseninä. Mainitusta ajankohdasta lähtien johtokuntaan kuuluivat insinööri A. Strömberg l ) puheenjohtajana, rautatienvirkamies K. Hj. Lindberg varapuheenjohtajana sekä koristemaalari S. Wuorio, taidepuunveistäjä K. Saari ja seppä A. Virta jäseninä. o p et taj i s t o. Koulun johtajana oli taiteilija A. Federley, joka samalla opetti käsi-' varaispiirustusta niin kauan kuin tämä aine esiintyi itsenäisenä opetusohjelmassa, sekä sittemmin kansalaistietoa ruotsinkielisellä osastolla. Vakinaisina opettajina toimivat arkkitehti C. Lindgren (puutöiden ammatti piirustusta, matemaattisia aineita ja projektio-oppia) sekä lokakuun 6 p:ään 99 insinööri Hj. Renholm (metalli töiden ammattipiirustusta, matemaattisia ain,eita, projektio-oppia, luonnontietoa ja teknologiaa). Sittenkuin insinööri Renholm pyynnöstä oli saanut eron toimestaan, jota hän 0 vuoden ajan oli suurella harrastuksella ja hyvällä menestyksellä hoitanut, tuli metallitöiden ammattipiirustuksen, matemaattisten aineiden ja projektio-opin opettajaksi marraskuun p:nä 99 insinööri L. Blomstedt, joka sitäpaitsi opetti kansalaistietoa suomenkielisellä osastolla. Tuntiopettajina olivat kirjanpitäjä M. Ahola (ammattilainsäädäntöä y. m. ja kirjanpitoa sekä vl!oden 9 alusta lisäksi kansalaistietoa), ~nsinööri L. Blomstedt (metallitöiden ammattipiirustusta ja matemaattisia aineita) marraskuun p:ään 99, opettajatar H. Kapari (supmenkieltä), insinööri Hj. Renholm (luonnontietoa ja teknologiaa) lokakuun 6 p:stä 99, opettajatar F. Rosqvist (ruotsinls:ieltä) sekä insinööri V. Tamminen (teknologiaa, luonnontietoa ja matematiikkaa)., Koulun ansiokas puutöiden ei!simmäinen työnjohtaja veistonopettaja Fr. Jokela sai syyskuun p:nä 99 pyytämänsä eron. Herra Jokela oli ollut koulun palveluksessa sen perustamisesta, vuodesta 899 lähtien eli 0 vuoden ajan, eikä hänen työnsä merkitystä, joka koulun ensimmäisinä vuosina oli perustava, voi kyllin suureksi arvioida. Lukuvuosina 99- johtivat puutöiden työharjoituksia työnjohtajat E. Rehn ja' E. Virtanen sekä metalli töiden työharjoituksia työnjohtajat J. A. Sandborg ja K. G. Salo. Syysl~kukausi 99 alk'ji vasta syyskuun p:nä, jolloin koulu saattoi muuttaa uuteen, Pietarinkadun 6:ssa sijaitevaan huoneistoonsa, ja päättyi joulukuun 8 p:nä; kevätlukukauden työ alkoi tammik.lun p:nä ja jatkui toukokuun p:ään. Lukuvuonna 90-:l ) Herra Strömbergin erottua nimitettiin puheenjohtajaksi 5 p:nä' toukok, 9 insinööri R. Mickwitz.

10 koulu työskenteli syyskuun p:stä joulukuun 8 p:ään sekä tammikuun p:stä toukokuun p:ään. Opetusaika oli yleensä klo 8 a. p.-6 i. p. Lukuvuonna 99-0 noudatettiin edellisten vuosien opetussuunnitelmaa, jonka mukaan tunteja oli keskimäärin 7 päivässä, niistä tuntia työpaja työtä, tuntia piirustusta ja tuntia tietopuolista opetusta, mutta vuoden 90 syyslukukauden alusta otettiin maaliskuun p:nä 90 annetun ammattikouluja koskevan asetuksen mukaisesti käytäntöön uusi opetussuunnitelma. Käsivaraispijrustus itsenäisenä aineena poistettiin kokonaan, uutena aineena tuli ohjelmaan kansalaistieto, ja viikon kokonaistuntimäärä alennettiin 7:ään ja 0:een suomenkielisen osaston I ja II luokalla sekä 8:aan ja :een ruotsinkielisellä osastolla. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken n?kyy taulusta. ' Kertomusvuosina työskenteli koulussa kuusi luokkaa: kaksi vakinaista ruotsinkielistä, kaksi vakinaista suomenkielistä ja kaksi suomenkielistä rinnakkaisluokkaa. o p pii a s m ä ä r ä oli lukuvuoden 99-0 alussa 08, niistä 79 suomenkielisellä ja 9 ruotsinkielisellä osastolla. Seuraavana lukuvuonna oli oppilasmäärä suomenkielisellä osastolla 07 ja ruotsinkielisellä osastolla 5 eli yhteensä 5. Oppilaiden jakautuminen syntymä- ja kotipaikan, äidinkielen, iän, esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan näkyy taulusta.. Kaikki I luokkien oppilaat työskenteiivät sekä puu- ettämetallityöosastolla vaihtaen työalaa kevätluku~audella. II luokkien oppilaat työ~kentelevät aina yksinomaan yhdessä ammatissa ja jakautuivat siten että lukuvuonna 99-0 kaikki oppilaat työskentelivät metallityöosastolla, kun taas seuraavana lukuvuonna 5 suomenkielistä ja ruotsinkielistä oppilasta oli kirjoittautun~t puutyöosastolle sekä suomenkielistä ja 5 ruotsinkielistä oppilasta metallityöosastolle. ' Lukuvuonna 99-0 erosi suomenkielistä ja ruotsinkielinen oppilas, minkä lisäksi suomenkielinen oppilas koulun ohjesääntöjä vastaan tehdyn rikkomuksen johdosta erotettiin; lukuvuonna 90- oli eronneiden oppilaiden lukumäärä 6, joista suomenkielistä ja, ruotsinkielistä. Kevätlukukauden lopussa siirrettiin II luokalle vuonna suomenkielistä ja 9 ruotsinkielistä sekä vuonna 9 50 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä oppilasta. Suomenkieliseltä,osastolta sai vuonna 90 päästötodistuksen 8 ja vuonna 9 6 oppilasta; vastaavat luvut ruotsinkieliseen osastoon nähden olivat 7 ja ~9. P a Iki n t 0 ja, joina oli kirjoja, jaettiin lukuvuonna oppilaalle, joista 9 suomenkieliseltä ja 7 r~otsinkieliseltä osastolta. Apurahoja, jotka suoritetaan seuraavana lukuvuonna jakgmalla 5 markkaa kultakin työkuu,kaudelta, myönnettiin 8 suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle heidän päästessään IIluokalle. Lukuvuonna 90- jaettiin 8 eroavaile suomenkieliselle ja 6 eroavaile ruqtsinkieliselie oppilaalle palkintoja, joina oli osin oppilaiden itsensä tekemiä työkaluja, osin harppeja, piirustimia y. m. s. Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistyksen lahjoittaman rahamäärän, 00 Smk., koulun johtokunta jakoi kahdeksi 50 markan suuruiseksi apurahaksi, jotka annettiin kummaltakin osastolta päästötodistuksen saaneilie parhaille oppilaille. Seuraavana lukuvuonna jaettavikslaiotut 'apurahat oli korotettu 5 markkaan työkuukaudelta ja niitä myönnettiin suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle oppilaalle, jotka siirrettiin II luokalle. Kesällä 90 koulu otti osaa Suomen messujen koulunäyttelyyn esittäen nähtäväksi piirustuskokoelmia sekä eri aineiden harjoitusvihkoja, eri työsarjoja ja työkaluja sekä höyläperikin siihen kuuluvine tarpeineen.

11 5 Oppilaiden terveydentila oli tyydyttävä. Osakeyhtiö Herman Lindell, joka monena vuonna on antanut avustusta saayille oppilaille piirustus- ja kirjoitusneuvot ilmaiseksi, helpotti tällä tavoin lukuvuonna 99-0 oppilaan ja lukuvuonna 90-0 oppilaan koulunkäyntiä.' K 0 u l u j en talo u s. Kaupungin katsastusmiesten laatimien kalustoluettelojen mukaan oli, koulun irtaimiston arvo joulukuun p:nä 99 Smk. 9579: 89 ja joulukuun p:nä 90 Smk. 650: 0. Koulun menot kalliinajanlisäyksiä lukuunottamatta nousivat kalenterivuodelta 99 Smk:aan 8688: 5 ja vuodelta 90 Smk. 80: 67, jakautuen seuraaviin eriin: Depenses de L'ecoLe preparatoire prolessionnelle degarfons en 99 et Smk, Smk, Palkkaukset )..., : 8990: 70 Työtarpeet ja korjaukset...'... ','..., :.. 707: 76 : 9 Kirjasto, opetusvälineet y. m : 0 5: 8'5 Vuokra... ', : - Lämpö, voima ja valaistus.... 9: 7 9: 99 Puhtaanapito y. m..., : 0 9:9 Arvaamattomia menoja ja tarverahoja : Yhteensä 8688: 5 80: 67 Valtionapua saatiin' mainituilta vuosilta edelliseltä Smk. 6 U6: 65 ja jälkimmäiseltä 5680: -. Helmikuun p:stä 9 kaikki oppilaat ovat tapaturmavakuutetut,600 markan suuruiseksi arvioidun n. s. palkkausmäärän perusteella oppilasta kohti. Lukuvuosien lopussa järjestettiin koulun huoneistoissa oppilaiden koulun työpajoissa lukukausien varrella valmistamien monenlaisten esineitten näyttely.. Lukuvuosi 9a-:.. oli valmistavan poikain ammattikoulut) kahdeskymmenestoinen toimintavuosi.. Tyttöjen ammattikoulu. Ecole professionnelle de jeunes filles. Koulun johtajattaren neiti Mathilda Blomqvistin antama kertomus, Jo h t 0 kun t a. Tyttöjen ammattikoulun johtokuntaan kuuluivat lukuvuosina 99 - lehtori E. Pontan puheenjohtajana, kans~oulunopettajatar O. Moberg varapuheenjohtajana, rouva E. Holmberg, rouva E. Karnakoski ja vuoteen 90 asti puunveistäjä K. :Saari, sen jälkeen ompelijatar E. Peltolehto. '0 p e t taj i s t o. Johtajattarena oli neiti MathiIda Blomqvist. Lukuvuonna 99-0 hoitivat koulun ammattiaineiden opetusta seuraavat vakinaiset opettajattaret: ') Ilman kalliinajanlisiiystä,

12 6 luokalla: neiti E. Colerus (liinavaateompelua, kaavapiirustusta ja koruompelua), neiti E. Bremer (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva E. Calonius (pukuompel\la ja kaavap iirustusta rinnakkaisluokalla), neiti H. Rikala (ruuanlaittoa ja talousoppia) sekä neiti W. Grönholm (ruuanlaittoa ja talousoppia rinnakkaisluokalla). II luokalla: neiti A. Palmgren (liinavaateompelua, kaavapiirustusta, koruompelua ja paikkausta), neiti A. Pulkkinen (pukuompelua ja kaavapiirustusta), rouva. Stenius (pukuompelua ja kaavapiirustusta rinnakkaisluok.), neiti E. Moberg (ruuanlaittoa ja talousoppia). Neiti K. Tudeer johti syyslukukaudella kahdet nuorille tytöille aiotut yhdeksän viikkoiset ruuanlaittokurssi't; kevätlukukaudella 90 neiti Tudeer teki opintomatkan Skandinavian maihin käyden siellä tutustumassa kotitalousammattikouluihin, ~oulukeittiöihin y.m.. Tietopuolisia aineita ja piirustusta opettivat seuraavat tuntiopettajattaret: ammattientarkastaja. Grönberg (suomenkieltä ja ammattilainsäädäntöä), neiti W. Grönholm (kirjanpitoa ja laskentoa ), neidit. ja E. Hirn (piirustusta), kansakoulunopettajatar H. 'Kapari (suomenkieltä), kansakoulunopettajatar S. Karppila (Iaskentoa ja kirjanpitoa), kansakoulunopettajatar O. Oinola (suomenkieltä ja sen kirjallisuutta sekä terveysoppia ), neiti A. Segerstråle (ruotsinkieltä ja sen kirjallisuutta, neiti M. Wallin (historiaa) sekä kansakoulunopettajatar H. Widenius (historiaa ja laskentoa). Ne koulun ammattiaineiden opettajattaret, jotka lukuvuonna 99-0 hoitivat luokan opetusta, ppettivat seuraavana lukuvuonna II luokalla, ja ; luokan opettajat ryhtyivät työhön luokalla. Lukuvuoden 90- alkaessa erosivat suomenkielen opettajatar H. Kapari ja historian ja laskennon opettajatar H. Widenius.' Edellisen sijaan otettiin kansakoulunopettajatar A. Hassinen ja jälkimmäisen sijaan kansakoulunopettajatar O. Kaksonen. Terveyd~noppia opettivat neidit G. Malmberg ja E. Pulkkinen. Neiti TUdeer, joka edellisenä lukuvuonna osittain johti tilapäisiä kursseja, osittain oli opintojen tähden virkavapaana, hoiti lukuvuonna 90- ruuanlaiton ja talousopin opetusta rinnakkais-. luokalla. Muu opettajisto eli lukuvuonna 90- sama" kuin lukuvuonna K 0 u r u n ta r koi t u s. Tyttöjen ammattikoulu on aiottu Helsingistä kotoisin oleville tytöille, jotka ovat läpikäyneet ylemmän kansakoulun ja etusijassa sellaisille, jotka sen ohessa ovat saaneet opetusta sen jatkoluokalla. Kouluun 'pääsemiseksi vaaditaan ylemmän kansakoulun oppijakson suorittaminen tai todistus vastaavista tiedoista ja taidoista. Koulun tarkoituksena on. antaa oppilaille sellaiset teoreettiset ja käytännölliset tiedot, jotka voivat tehdä heidät kelvollisiksi ammatinharjoittajiksloppiaika on vuotta. L u k u k a u s i m a k suon 5 markkaa ja suoritetaan kouluun kirjoittauduttaessa. Kertyneistä maksuista muodostetaan apurahoja, jotka jaetaan ahkerilie ja varattomille oppilaille heidän siirtyessään II luokalle. Luo k a t j a 0 p etu s 0 h j e l m a t. AlT!.mattiaineita opetetaan koirileila osastolla, nimittäin Iiinavaateompelu-, puku6mpelu- ja talousosastolla. Tietopuolinen opetus on.jaettu kahdelle osastolle, suomalaiselle ja ruotsalaiselle, ja käsittää seuraavat aineet: äidinkieli ja sen kirjallisuus, laskento, kirjanpito, piirustus, terveysoppi ja ammattilainsäädäntö. Lukuvuonna 99-0 oli '9 ammattiluokkaa toiminnassa, niistä luokkaa Iiinavaateompeluosastolla, vakinaista ja rinnakkaisluokkaa pukuompeluosastolla sekä vakinaista ja rinnakkaisluokkaa talousosastolla. Lukuvuonna 90- tuli lisäksi rinnakkaisluokka ).Lukuvuosina 99- kansakoulunopettajatar J. Meinander neiti Grönholmin sijaisena hoiti laskennon opetusta.. Z) Neiti Oinola oli lukuvuonna 99-0 vapautettuna terveydenhoidon opetusvelvollisuudesta; hänen sijaisenaan toimi syyslukukaudella neiti. Grönberg ja kevätlukukaudella neiti O. Malmberg..

13 talousosastolla, niin että luokkien kokonaismäärä nousi lo:een. Tietopuolisissa aineissa ruotsinkieliset oppilaat työskentelivät luokalla, suomenkieliset taas vakinaisella ja rinnakkaisluokalla. Tunteja oli keskimäärin 7 päivässä. Viikkotuntien luku oli kaikkien ammattiosastojen luokilla 0 ja II luokilla. Tietopuolisten aineiden opetustuntien luku oli luokalla ja II luokalla 8.' ' Viikkotuntien jakautuminen eri opet.usaineiden kesken näkyy taulusta. VaI m i s t etu t työ t. Lukuvuosina 99- tyttöjen ammattikoulun oppilaat valmistivat seuraavat_työt: Tr:avaux manuels execules par les ~Leves pendant les annees scolaires 99-. Työn laatu. Qenre de travtjil. Liinavaateompeluosasto Division de linprie ~----~ ; P~iv~pa!toja... _ YopattoJa.... Miehen paitoja.... Paitahousuja ,... Alushousuja.... Irtotaskuja.... Liivinsuojustimla...,.. '"...,... Kampausviittoja... '.'.. " K.?ulu~sl!inoja.... Paähutveja... '. Pukuja Puseroita... Päällyshameita..... Alushameita.... Malli liivej ä..... Kauluksia.... Lapsen 'pukuja... :..... Lakanoita TyynynpääJlisiä.... Pukuompeluqsasto Division de con/eci/on de.vefement I,luokka Ii luokka l luokka 'luokka " luokka luokka /:e dasse li:e dassb /;e classe /:e cltuse /I;e classe /:;e classe A. B. A. B. 6, , 5 8 7, , I luokka l'e classe Päiväpaitoja yöpaitoja.... Miehen paitoja.... Paitahousuja.... Alushousuja Liivinsuojustimia.... Kouluesiliinoja..... Pukuja.... Puseroita...,.... Päällyshameita...'..... Alushameita.... Kauluksia.... Lapsen pukuja..... Aamuviittoja...'. Kävelypukuja..... Vuoriliivejä, harjoituksia.... Päällystakkeja..... Pojan pukuja,..... Aluslilvejä.....,..... '.' ,, i ~ 60 7 ' 6,

14 8 Li i n a v a a t e 0 m pe u 0 sas t 0 n luokalla suoritettiin käsin- ja koneompelunesiharjoituksia, minkä jälkeen jokainen oppilas valmisti kaksi kouluesiliinaa, paidan, housut ja miehen paidan sekä koetyönä alushousut. Tilauksesta valmistettiin yksinkertaisia liinavaatekappaleita. Kaavapiirustus käsitti valmistettavien Jöiden kaavain piirustamista Anna Palmgrenin, Natta Geitelin ja Edith Coleruksen toimittaman oppikirjan Liinavaatteiden piirustuksia mukaan.. Kaikki liinavaateompelusosaston luokan oppilaat suoriftivat sitäpaitsi seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin.' II luokalla tehtiin kaikki työt tilauksesta; lisäksi oli paikkausharjoitu"ksia ja liinavaatteiden paikkausta.,. Koetyönä valmistettiin miehen paita. Kaavapiirustus käsitti valmistettavien töiden kaavain piirustamista samaa menettelytapaa ja samaa oppikirjaa noudattaen kuin luokalla. Opetussuunnitelman mukaisesti Iinavaateompeluosaston Iuokan oppilaat sitäpaitsi suorittivat seitsenviikkoisen pukuompelukurssin, jonka aikana valmistettiin erilaisia töitä ja opetettiin korjaamaan ja uudistamaan hameita ja puseroita. Hameen- ja liivinmallit piirrettiin saman menettelytavan ja saman oppikirjan mukaisesti kuin pukuompeluosaston luokalla.. P u k u 0 m p ei u 0 sas t 0 n luokalla oppilaat suorittivat käsin- ja koneompelun esiharjoituksia sekä harjoitustöitä, kuten saumain laittamista pullvilla- ja villakankaisiin, erilaisten hameenhalkojen valmistamista, rimsujen ja volankien kiinnittämistä hameisiin, hihain istuttamista y. m.' (ks. tåul.siv. 7). Koetyönä oli pusero. Kaavapiirustuksessa noudatettiin Ellen Bteqleriri ja Anna Pulkkisen laatimaa Pukukaavoj'en opasta; jokaista uudenlaatuista työtä varten tehtiin paperikaavat koko- tai' puolikokoon. Kaikki oppilaat suorittivat seitsenviikkoisen ruuanlaittokurssin. II luokalla valmistetl,lt työt käyvät tarkemmin selville sivulla 7 olevasta taulukosta. Koetyönä oppilaat valmistivat puuvillaleningin. Kaavapiirustuksessa. käytettiin samaa oppikirjaa kuin luokalla. Puku malleja tehtiin mllotilehden mukaan puolikokoisille mallinllkeille. Opetettiin puseroiden, hameiden ja alushameiden korjaamista ja muuttamista. Paitsi pukua, jonka jokåinen oppilas ompeli itselleen, suoritettiin kaikki työt tilåuksen mukaan. Sekä töiden leikkaamise n että hintain arvioinnin oppilaat kaikilla osastoilla suorittivat. ; itse opettajattaren johdolla. Talo u s 0 sas t 0 n oppii'aat olivat käytännpllistä työtä varten. jaetut ryhmiin, )perheisiio», joiden jäsenet vuorotellen viikon kerrallaan hoitivat eri tehtäviä. Opetus tapahtui siten, että oppilaat havainnollisesti saivat oppia kaikkien keittiössä esiintyvien töiden peruste et. luokalla opetettiin ruuanlaittoa - aluksi yksinkertais.ten ruokalajien valmistamista työläiskoteja varten - leipomista, hilloamista, mehunkeittämistä sekä valmistettujen ruokalajien hinnoittelua, pöydän kattamista, tarjoilemisfa, siivoamista, puhdistamista, jjesua, mankeloimista ja silittämistä. Oppilaiden kyvyn, huolellisuuden ja maun selvillesaamiseksi sekä heidän itsenäisyytensä kehittämiseksi työ~sä pa"ntiin kevätlukllkauden jälkipuoliskolla joka viikko toimeen keittokokeita, joissa oppilaat omin päin saivat leipoa sellaisia leipälajeja. ja. valmistaa niitä ruokia, joiden valmistaminen heille aikaisemmin oli opetet~u. % tunt. viikossa käytettiin tietopuoliseen talousopin opetukseen ja hinnoitteluun. Talousosaston luokan oppilaat suorittivat sitäpaitsi. seitsenviik)<oisen liinavaateompelukurssin ja seitsenviikkoisen pukuompelukurssin, joilla valmistettiin erilaisia vaatekappaleita (ks. taul. siv. 7). Valmistettujen töiden kaa"vat piirrettiin samaa menettelytapaa ja samoja oppikirjoja noudattaen kuin ompeluosastoilla.

15 9 Sekä liinavaate- että pukuompeluosaston oppilaille järjestettiin keittiöt yöt samoin kuin talousosaston oppilaille. II luokalla käytännöllinen työ käsitti ruokatavarain ostamista ja kirjanpitoa, yksinkertaisempaa ja hienompaa ruuanlaittoa, kaikenlaisten leipälajien leipomista, hilloamista, mehunkeittämistä, vihannesten säilyynpanoa, kaikkien valmisteiden hinnoittelua; voin asettelua, lautasliil,ain taittamista ja puhdistusta. V~lmistettu hienompi ruoka annettiin porttöörillä noudettavaksi. Sitäpaitsi valmisti" kaksi oppilasta vuorotellen -viikon kerrassaan luokkatovereilleen päivällisen, johon he suurimmaksi osaksi saivat käyttää y_lijä"änytt~ ruokaa. Kevätlukukauden lopussa oli keittokokeita ilman "edelläkäypää valmistusta. Koepäivällisiin kuuluvain kahden ruokalajin ainekset osti opettajatar, joka välittömästi ennen opetustunnin alkua ilmoitti oppilaalle, mitä oli valmistettava. Oppikirjana ~Ii Amalia Grönbergin Talousoppi ja lukuvuonna 90- sitäpaitsi Anna Olsonin Keittokirja. Yli m ä ä r ä i s e t k u r s s i t. Paitsi tyttöjen" ammattikoulun vakinaista opetusta järjestettiin syyslukukaudella 99 kåpdet.yhdeksänviikkoiset ruuanlaittokurssit henkilöille, jotka ovat toimessa aamupäivällä, sekä palvelijattarille. Kursseihin otti osaa yhteensä 5 oppilasta. ) Tie t 0 P u 0 I i s i s s. a a i n e i ss a suoritettiin seuraavat oppijaksot: Äidinkielelle omistettiin tuntia viikossa kumpaisellakin luokalla. I luokalla pantiin toimeen ainekirjoitusharjoituksia, joissa käsiteltiin oppilaiden omaan havaintopiiriin kuuluvia ilmiöitä, sekä kirjeenkirjoitusharjoituksia. II luokalla opetettiin ammattikirjelmien laatimista oppijaksoksi yhdistettynä; kirjelmät koskivat sekä ammattienharjoittajia ja liikemiehiä että ammattityöläisiä. Yhtenä tuntina viikossa oli I luokalla ~anhimmista ajoista nykyaikaan ulottuvan kirjallisuuden lukemista, minkä ohella läpikäytiin lyhyehkö kurssi kirjallisuushistoriassa, osittain esitelminä, osittain Sondenin oppikirjan, Svensk litteraturhistoria, fl.ukaan. I luokalla kerrattiin viikkotuntina kansakoulun laskennon oppijakso, minkä lisäksi opittiin korko- ja alennuslasku sekä laskujen kirjoittamista. II luokalla opetettiin laskentoa ja kirjanpitoa tuntia viikossa, jolloin harjoitettiin laskujen kirjoittamipta sekä opetettiin talouskirjanpi~o ja" neulomon y«:sinkertainen kirjanpito. " Historiaa opetettiin I luokalla -tunti viikossa ja opetuksessa kosketeltiinsuomen yhteiskuntatietoa ja tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten raittiuskysymystä, työtä naisen aseman kohottamiseksi y. m. Tämän yhteydessä esitettiin lyhyitä elämäkertoja johtavista ~enkilöistä, minkä ohessa oppilaat saivat harjaanttia Iyhyehköjen esitelmäin pitämiseen. Terveysoppia opetettiin tunti viikossa II luokalla. Tällöin käsiteltiin ihmisruumista ja sen hoitoa Max Oker-Blomin Terveysopin mukaan. Kevätlukukaudesta 90 lähtien oppilaille sitäpaitsi on opetettu kodin sairaanhoitoa ja pientenlastenhoitoa.! I luokalla pidettiin tuntina viikossa esitelmiä, joissa käsiteltiin voimassa olevia ammatteja ja elinkeinoja sekä työväensuojelua koskevia asetuksia. Piirustusta oli I luokalla tuntia viikossa, jolloin opetettiin piirustamaan ja värittämään lehtiä ja kukkia, sekä sivellin piirustusta, korko-ompelumallien sommittelua liinavaatteihin, lautasliinalaukkuihin y. m., kirjaimien pienentämistä, tussipiirustusta sekä ) Eivät sisälly taulussa ilmoitettuun oppilasmäärään. Opetuslaitokset 99-.

16 0 kasvien tyylittelyä reunuksiin: II luokalla oli piirustusta tuntia viikossa jolloin opetettiin kasvien ja perhosten piirustamista ja värittämistä, tekstausta, tussi- ja sivellinpiirustusta sekä korko-ompelumallien sommittelua liinavaatteita, puseroita, pukuja, kahvipannumyssyjä y. m. varten. Lukuvuonna 90- piirrettiin sitäpaitsi kansallismuseossa koruompelumalliluonnoksia erilaisten kappaleiden ja myssyjen mukaan sek? rukinlavan kukkamaalauksia. Näitä luonnoksia käytettiin sitten aiheina sommiteltaessa koruompelumalleja pukuihin. Opintokäynnit eri laitoksiin. Lukuvuosina 99- valmistettiin oppilaille tilaisuus eri aineenopettajain johdolla tehdä opintokäyntejä eräihin näyttelyihin, tehtaihin ja laitoksiin. Niinpä käytiin työväensuojelunäyttelyssä,.lastenhoitoyhdistyksen laitoksissa, lastenhoitomuseossa, eräässä paitatehtaassa, makkaratehtaissa, Käsityön Ystävien ja käsityökoulun näyttelyissä, kansallismuseossa, lukuisissa taidenäyttelyissä y. m. Suo m e n me s s u t. Kesällä 90 Helsingin kaupungin tyttöjen ammattikoulu otti osaa Sl..I,omen ammattikoulujen näyttelyyn Suomen -messuilla pannen näytteille pien0iskokoista työsarjaa sekä erilaisia liina-alusvaatteita ja leninkejä. ' Oppilaiden käsitöiden näyttely. Toukokuun ja p:nä 90 sekä toukokuun-<0 p:nä 9 oli oppilaiden käsitöiden, piirustusten y. m. näyttely kouluhuoneistossa, johon myös oli järjestetty kahvitarjoilu yleisölle. Kahvileivän oppilaat olivat leiponeet koulukeittiöissä. o p pii a s m ä ä r ä oli helmikuun p:nä 90 0,. siitä 90 suomalaisella ja 0 ruotsålaisella osastolla. Seuraavan vuoden helmikuun p:nä koulun suomalaiselle osastolle oli kirjoitettuna 0 oppilasta ja.ruotsalaiselle.7 eli yhteensä 57 oppilasta. Oppilaiden ryhmittyminen syntymä- ja kotipaikan, äidinkielen, iän ja esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan näkyy taulusta. Taulussa - oppilaat ovat ryhmitetyt amma ttiosastoi ttain. _ Lukuvuoden 99-0 lopussa siirrettiin luokalta II:selle 6 suomenkielistä ja 0 ruotsinkielistä oppilasta; päästötodistuksen sai 8 suomenkielistä ja 0 ruotsinkielistä eli yhteensä 8 oppilasta. Seuraavan lukuvuoden lopussa siirrettiin II luokalle 70 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä oppilasta ja päästötodistuksen sai 6 oppilasta, joista 8 suomenkielistä ja '5 ruotsinkielistä. S t i P en d i t. Lukuvuonna 99-0 kertyneistä lukukausimaksuista muodostettiin 8 75 markan suuruista stipendiä, jotka myönnettiin suomenkieliselle ja 6 ruotsinkieliselle II luokalle siirretylle oppilaalle. Seuraavan lukuvuoden lukukausimaksut yhdistettiin 0:ksi samoin 75 markan suuruiseksi stipendiksi, jotka annettiin suomenkieliselle ja 7 ruotsinkieliselle oppilaalle. Nämä stipendit talletettiin koulun oppilaille Helsingin säästöpankissa perustettuun säästökassaan. )Helmi Saltzmanim) rahastosta jaettiin lukuvuonna markkaa eräälle pukuompeluosaston II luokan oppilaalle. Lukuvuonna 90- -jaettiin samasta rahastosta niinikään 00 markkaa eräälle Iiinavaateompeluosaston oppilaalle, minkä lisäksi eräälie pukuompeluosaston II luokan oppilaalle annettiin 00 markkaa, jotka Helsingin käsityö- ja tehdasyhdistys oli lahjoittanut johtokunnan harkinnan. mukaan annettavaksi jollekin tai joillekin tyttöjen ammattikoulun lahjakkaille oppilaille. Lukuvuonna 99-0 tyttöjen.ammattikoulu sai vastaanottaa lahjana koulun opettajattarhta, oppilailta ja t?loushenkilökunnaita suurikokoisen kenraali Mannerheimin kuvan.

17 I rt a imi s t 0 n k a t sas t u s. Tavanmukaiseen aikaan eräs kaupll:ngin katsastusmiehistä toimitti koulun irtaimiston katsastuksen. Koulun johtokunnan hyväksymän poiston jälkeen kalusto luettelo joulukuun p:nä 99 päättyi 00 markkaan 76 penniin ja joulukuun p:nä 90 0 markkaan 8 penniin. Me n 0 t. Tyttöjen ammattikoulun menot nousivat kalenterivuonna : markkaan ja kalenterivuonna 90: 86 markkaan jakautuen seuraaviin eriin:. Depenses de L'ecoLe professionelle de jeunes filles en 99 et Smk Slnk. PalkkaukseP) : :- Ruuanpito : : 6 Työaineet... J. 9 96: 7 8: 7 Vuokra : - ' ~~~~~~:~~eet.. : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : ~!~!~:~ J 6 0: 87 Kalusto ja korjaukset : : 58 Sekalaiset menot... 96: : 8 Yhteensä (Totat) 509: : 86 Valtionaptia saatiin vuodelta 99 Smk 86: 50 ja vuodelta 90 Smk 68566: 5.. Yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten. L'eco/e d'un jour de typographje. Koulun johtajien kansakoulunopettaja E. Stenleldtin (v. t. 99-0) ja insinööri V. Valkolan (90-) antama kertomus. J 0 h t 0 kun t a. Kirjaltajain yhdenpäivänkoulun johtokuntaan kuuluivat työvuosina 99- puheenjohtaja kunnallisneuvos V. von Wright kaupunginvaltuuston valitsemana sekä jäsenet toimittaja K. Ahtiala suomenkielisten ja koulunjohtajatar A. Jurgens ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunnan valitsemana sekä johtaja L. Lyytikäinen Suomen graafillisen teollisuuden harjoittajain liiton edustajana. Koulun johtajalla oli sitäpaitsi ohjesäännön mukaisesti puhe- ja äänestysvalta johtokunnassa. Suomen kirjatyöntekijäin liitto, joka koulun sääntöjen mukaan on, oikeutettu valitsemaan yhden johtokunnan jäsenen, oli edustajakseen valinnut herra O. A. Nymanin. Kaupunginvaltuusto ei kuitenkaan hyväksynyt vaalia, koska herra Nyman oli vailla kansalaisluottamusta, ja kun kirjatyöntekijäin liitto kieltäytyi valitsemasta toista edustajaa, valtuutti kaupunginva'ltuustö johtokunnan toistaiseksi toimimaan ylläesitetyssä kokoonpanossaan. Koulun tarkastajana toimi insinööri A. Breitholtz ja johtajana lukuvuonna 99-0 kansakoulunopettaja E. W. Malmberg ja lukuvuonna 90- insinööri V. Valkola. ) Lukuunottamatta kaijiinajanlisäyksiä.

18 Herra Malmberg nautti virkavapautta johtajantoimesta tammikuun 8 p:stä toukokuun 5 p:ään, sijaisena kansakoulunopettaja E. Stenfeldt. [}' 0 p e t taj i s t 0.. qpettajina toimivat lukuvuonna 99-0 seuraavat henkilöt: kirjaltaja Hj. Andersson (Iatomista, kuvaantoa ja piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua), kirjaltaja E. E. Happonen (Iatomista, piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua), ylioppilas. Katajavuori (Iaskentoa), kirjaltaja K. Lundström (painamista), johtaja E. W. Malmberg ) (äidinkieltä ja kansalaistietoa) ja insinööri E. E. Söderman (koneoppia ja konepiirustusta). Lukuvuonna 90- opettajiston kokoonpano oli seu- raava: kirjaltaja Hj. Andersson (Iatomista, tietopuolista kirjapa[notaitoa ja ammattihistoriaa, kuvaantoa ja piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua), taiteilija E. Elenius (koristepiirustusta ja tyyiioppia), kirjaltaja E. E. Happonen (Iatomista, tietopuolista kirjapainotaitoa Ja ammattihistoriaa, kuvaantoa ja piirustusta sekä käsikirjoitusten- ja oikolukua, kaunokirjoitustä ja tekstausta), ylikonemesta:ri W. Liljegren (painamista), arkkitehti G. A. Sundelin (Iaskentoa), kansakoulunopettaja E. Stenfeldt (äidinkieltä ja kansalaistietoa), insinööri V. Valkola (Iaskentoa, koneoppia ja konepiirustusta) sekä kansakoulunopettaja V. Weissman syyslukukaudella. ja kansakoulunopettaja E. Nordström kevätlukukaudella (äidinkieltä ja kansalaistietoa). Kirjaltajain yhdenpäivänkoulu toimii kahtena osastona, suomenkielisenä ja ruotsinkielisenä. Edellinen on aiottu sekä latojille että painaj:lle, jälkimmäisessä opetetaan ainoastaan latojia. Käytännöllisen opetuksen tarkoituksena on osaksi kehittää oppilaita sellaisissa töissä, joita heillä työpaikoissaan on suoritetjavana, osaksi myöskin täydentää heidän tietojaan ja taitoaan tekniliisiin ja työmenete)miinnähden ja siten ollen vastapainona käytännöllisessä työssä usein pakostakin vallitsevalie yksipuolisuudelle tehdä heidän ammattivalmistuksensa monipuolisemmaksi. o p etu sai k a. Koulut yö kesti viikkoa syyslukukaudella ja 8 viikkoa kevätlukukaudella, syyskuun keskivaiheilta joulukuun keskivaiheille ja tammikuun keskivaiheilta toukokuun keskivaiheille. Jokainen luokka työskenteli 8 opetustuntia yhtenä päivänä viikossa (ks;' taul. 5).. Koulun ensimmäisenä lukuvuonna 99-0 oli suomalainen ja ruotsalainen luokka ~oiminnassa, ja varsinaisia lukupäiviä oli yhteensä 6. Lukuvuonna 90- sekä suomalaisella että ruotsalaisella osastolla toimi Ilja II luokka. Varsinaisia lukupäiviä oli. ', o p etu s 0 h j e m a. Lukuvuosina 99- noudatettiin pääasiassa seuraavaa käsityöläiskoulupäiväopetust,a käsittelemään asetetun. komitean laatimaa ohjelmaehdotusta: )L a tom i ne n. Latojaoppilaat suorittayat peräkkäisillä luokilla seuraavat harjoitukset: oikeat käsiotteet; tasainen ja tarkka sulkeminen sekä latominen sulukkeita käyttämällä; alkusivun latominen nimikkein ja alkukirjaimin sekä loppusivun latominen; vieraiden kielten latominen painetusta ja kirjoitetusta käsikirjoituksesta; kliseiden asettelu; yksinkertainen taululadelma; kiertokirjeitä nimikkeineen ja kehyksineen; kirjasivujen latominen kaikkineen mitä siihen kuuluu, ollen oppilaiden itsensä valittava koko ja vierusta, kirjakelajit y. m.; hinnastojen ja luettelojen latominen; purk'amisharjoituksia; sivujen asemoiminen; vaativampain tehtäväin, niinkuin runojen, pienten taulujen, matemaattisen ladelman y. m. latoinisen harjoittelua. ) 0 koko lukuvuoden vi'rkavapaana, sijaisina kansakoulunopettaja E. Stenfeldt. sekit syyslukukaudella kansakoulunopettajatar E. Björkell ja kevätlukukaudella filosoiianmaisteri A. Äijälä ja kansakoulunopettaja E. Häggman. \ f ',

19 Latojaoppilaita on sopivana aikana harjoitettava painatustöissä suorittamalla kehilöiden sulkemista, tarkistusta ja yksinkertaisempaa painatusta., P a i n a m i n en. Käytännöllistä opefusta anneta.an painimien rakenteessa ja hoidossa; peitteen (deckel) laatu ja käyttäminen; telat; eriiaatuiset tekstikehilöt; kehistäminen ja tarkistaminen; digel- ja pikapainjmen käyttämine.n; sivujen asemoiminen; vierustat; tekstikehiiön painaminen yhdellä ja useammalla yärillä; telain puhdistus uutta väriä varten; kliseiden tarkistus;sek?ladelmaa käsittävät kehilöt'; kuvakehiiöiden käyttäminen; eri paperilajit; kolmiväriautotypian painatus; värisekotukset. Painajaoppilaita on sopivana aikana harjoiteltava latomatöissä, jotta ~e, perehtyvät työaineisiin, kastijaoitukseen, latomiseen ja sulkemiseen., T e 0 r e e tt i n e n t y P 0 g r a f i a ja a m m a t i n h i s tor i a. Opetuksen tulee käsittää yleinen esitys kirjan merkityksestä sekä sen synnyn ja valmistuksen periaatteista;,iatomisessa esiintyväin moninaisten toimitusten merkitys ja tarkoitus, niiden käytännölliset ja esteettiset edellytykset; eri jäljentämismenettelyt; latomakoneen ja kirjapainimen kehitys sekä kirjapainon yleinen historia ennen ja jälkeen Gutenbergin ajan; Suomen kirjapainotaidon historia. K u v aan t 0 j a pii r u s t u s. Kuvaannon ja piirustuksen opetuksessa käytetään yksinkertaisempia viivakoristeita sekä tasannesmittausopillisia; ammattiin sopivia tehtäviä, niinkuin kaavain käyttämistä suhteellisen pienennyksen ja suurennuksen aikaansaamiseksi sekä projektsi.onipiirustuksen alkeita. K 0 r i s te pii r u s t u s j a t y yli 0 P P i. Opetus siirtyy siten eri koristetyyleihin niihin kuuluvine sovitelmineen, kirjakkeihin ja typografisiin tehtäviin, myöskin väriä: käyttämällä. Ä id i n k i eli ja k a n sai a i s tie t o. Luku- ja kirjoitusharjoituksia tarpeellisine selityksineen ja sääntöineen. Kansalaistietoa opetettaessa tutustutetaan oppilaita,painovapausasetukseen., Las ken t o. Laskennon. opetuksessa on tosin otettava huomioon käytännöllisessä elämässä esiintyvät tehtävät, mutta etusijassa se kuitenkin on sovitettava ammattiin,, niinkuin kirjaketarpeen ynnä käsikirjoituksen ja pinta-alan laskemiseen, pienentämiseen ja suurentamiseen, paperin painon ja koon laskemiseen y. m. Painaja-oppilaita on myös harjoitettava lasken:taan eri moottorien ja erikokoisten vetopyöräin nopeuksia. K ä s iki r joi t u,s t e n l u k e m i n e n. Opetus tarkoittaa sekä helpompien että vaikeampain käsikirjoitusten lukemista ynnä tapoja käsikirjoituksissa ilmaista toivomuksia latomiseen nähden, niinkuin uuden kappaleen alkamista, kursiveerausta y. m. Tällöin käsitellään molemmilla kotimaisilla kielillä laadittuja käsikirjoituksia. Oppilaita harjoitetaan myös,suorittamaan korjauslukua. K a u n o.!< i r joi t u s ja t e k s t a u s.,kaunokirjoitus- ja, tekstausharjoitusten tarkoituksena on harjoittaa oppilaita kirjainten ja tekstialain suhteelliseen jakamiseen, niin että kirjoitus esiintyy tasaisena näyttämättä aukkoja tahi tummia kohtia. K 0 neo p p i ja k 0 n e pii r u s t u s. Koneopissa annetaan tarpeellinen fysikaalinen johdatus, minkä jälkeen painajaoppilaille opetetaan käsi- ja martinpainimien eri järjestelmät, niiden edut ja haitat sekä sähkömoottorin käs,ittely, minkä ohessa tehdään selkoa erikois-, koneista, paperinleikkuukoneista y. m. Tärkeimmät yksityiskohdat ja rakenteet piirretään.) o p pii a a t. Lukuvuonna 99-0 kävi koulussa yhteensä ja seuraavana lukuvuonna 66 oppilasta (ks. taul. 6).

20 H u 0 n e i s t 0 j a k 0 u I u t a r v i k k e e t. Koulu työskenteli Et. Esplanadikadun 8:sta vuokratussa huoneistossa, joka kevättalvella 99 Kirjapainokonttorin toimesta ja kustannuksella korjattiin tarkoituksenmukaiseen kuntoon. Kouluhuoneisto käsitti huonetta sekä oppilaiden vaatteiden säilytyshuoneen. Koneiden ja työvälineiden puute vaikeutti Suuresti käytännöllistä työtä koulun ensimmaisenä toimintavuonna, mutta jo lukuvuodeksi 90- olivat koulun ystävät ja kannattajat tarmokkailla toimenpiteillään saaneet hankituksi koululle tärkeimmät työvälineet. Suomeq graafillisen teollisuuden harjoittajain liiton Helsingin osasto on sitoutunut lainaksi hankkimaan koululle tarvittavat työvälineet ja koneet, ja lukuisat liikkeet muistivat kertomusvuosina koulua arvokkailla lahjoilla. Käsityö- ja tehdasyhdistys antoi 00 markkaa jaettavaksi stipendeinä lahjakkaille oppilaille,. Johtokunnan päätöksen mukaisesti jaetaan nämä varat kuitenkin vasta kevätlukukauden 9 lopussa, jolloin ensimmäiset oppilaat saavat päästötodistuksen koulusta. - Koulun tulot ja menot kalenterivuosina 99 ja 90 näkyvät allaolevasta yhdistelmästä: Tulot. Menot Smk Smk Smk Smk Valtionapu :- 580:- - Palkat.... '...'. 500:- 6"89:8 Oppilaiden lukukausi-- maksut : : - Kaupungin avustus.. 68: : 86 Yhteensä 7: : 86 Vuokra, lämpö, valaistus....,.... Opehlsvälineet.... Kirjasto, kalusto y. m. Muita menoja : 787: 0 5: 59: : 60 5: 5 656: 0 69: 75 Yhteensä 7: : 86. Aleksanterinkadun alempi käsityöläiskoulu. Ecole prjmaire d'apprentis, rue Alexandre. johtajan arkkitehti E. A. Törnwallin antama kert~mus. I{~ulun Jo h t 0 kun ta. Alempien käsityöläiskoulujen johtokuntaan oli vuoden 99 loppuun kuulunut kolme kaupunginvaltuuston kolmeksi vuodeksi kerrallaan valitsemaa jäsentä, joina syyslukukaudella 99 olivat professori C. E. Holmberg (puheenjohtajana), taiteilija_ V. Blomstedt ja työnjohtaja O. Kivistö. Vuoden 90 alusta johtokuntaan kuuluu viisi jäsentä, jotka kaupunginvaltuusto valitsee kalenterivuodeksi l5:emillaan. Kevätlukukaudella 90 ja koko lukuvuoden 90- kuuluivat johtokuntaan professori C. E. Holmberg puheenjohtajana, insinööri. Killinen varapuheenjohtajana sekä taiteilija V. Blomstedt, valaja K. Karjala ja puuseppä E. Ahola jäseninä. o p et taj i s t o. Koulun johtajana oli arkkitehti E. A. Törnwall. Opetusta hoitivat lukuvuonna 99-0 seuraavat opettajat ja opettajattaret: kirjanpitäjä M. Ahola (kirjanpitoa ja laskentoa), kansakoulunopettajata~ F. Calamnius (kaunokirjoitusta, oikeinkirjoitusta, ainekirjoitusta ja laskentoa), taiteilija E. Collin (piirustusta syyslukukaudella), käsityönopettajatar M. Forss (kaavapiirustusta ompelijattarille ja vaattureille), kansakoulunopettajatar S. Granberg (kaunokirjoitusta ja oikeinkirjoitusta sekä laskentoa syysluku-

21 5 f kaudella), käsityönopettajatar S. Jutila (kaavapiirustusta kevätlukukaudella), neiti Hanna Kapari ) (kaunokirjoitusta, oikeinkirjoitusta ja ainekirjoi'tusta), kansakoulunopettajatar Helmi Kapari (oikeinkirjoitusta), kansakoulunopettajatar A. Lindeqvist (kaunokirjoitusta, oikeinkirjoitusta ja laskentoa syyslukukaudella sekä laskentoa kevä.tlukukaudella), opettajatar L. Lauren (kaunokirjoitusta ja oikein~irjoitusta kevätlukukaudella), käsityönopettajatar T. Liukkonen (kaavapiirustusta kevähukukaudella), taiteilija V. Munsterhjelm (piirustusta kevätlukukaudella), arkkitehti A. Rehnfors' (piirustusta ja ammattipiirustusta), kansakoulunopettajatar F. Rosqvist (laskentoa), koulun johtaja arkkitehti teollisuuskoulun lehtori' E. A. Törnwall (piirlfstusta ja ammat'tipiirustusta), arkkitehti. Törnwall (piirustusta ja ammattipiirustusta syyslukukaud"ella) sekä kansakoulunopettajatar M.. Öhrbom (laskentoa). Kansakoululuokalla opettaja J. Holmström opetti maantietoa ja luonnontietoa ja opettaja M. Strömsten äidinkieltä, historiaa, mittausoppia ja laskentoa. Lukuvuonna 90- opettajisto oli jonkin verran muuttunut: koulusta olivat eronneet opettaja!taret Collin, Hanna Kapari, Lindeqvist, Lauren, Liukkonen, Munsterhjelm ja. Törnwall, jota vastoin oikeinkirjoituksen, ainekirjoituksen ja laskennon opettajaksi otettiin kansakoulunopettajatar M. Kukkola, metalli töiden ammattipiirustuksen opettajaksi koneinsinööri A. Lagerqvist, metallityöntekijäin oikeinkirjoituksen, ainekirjoituksen ja laskennon opettajaksi koneinsinööri R. Lindbohm, kaunokirjoituksen ja oikeinkirjoituksen opettajattareksi kansakoulunopettajatar A. Takala ja ainekirjoituksen opettajattareksi kansakoulunopettajatar E. Vuorio.. Lukuvuonna 99-0 oli toiminnassa 7 luokkaa, suomalaista ja ruotsalainen luokka sekä suomalaista ja ruotsalaista II luokkaa. Seuraavana lukuvuonna luokkien' lukumäärä oli 6, nimittäin suomalainen ja ruotsalainen I luokka sekä suomalaista ja ruotsalainen II luokka... Koulu työskenteli kertomusvuosina syyskuun 5 p:stä joulukuun :seen ja tammikuun 8:nnesta toukokuun 6 p:ään. Päivittäinen työaika oli klo 7-9 ip. arkipäivisin sekä kaksi tuntia eri aikoina sunnuntaisin. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken näkyy taulusta 7. o p P i j a k s 0 t. Lukuvuoden kuluessa suoritettiin seuraavat oppijaksot: Piirustuksessa opetettiin luokalla suorien ja käyrien viivoj~n piirtämistä käsivaraisesti. Ammattipiirustuksen tunneilla opetettiin mittausop~llista piirustusta esitelmän ja luokkataululla esitetyn selityksen avulla, yksinkertaisten ja yhdistettyjen sarjojen piirtämistä sekä luonnosten laatimista käsivaraisesti oppilaiden ammattialoilta valituista malleista merkitsemällä kaikki mitat. Koulutarkastajien uudistettujen määräysten mukaisesti ei luokalla ensinkään harjoitettu tussipiirustusta. Ainoastaan juoksupojat ja sentapaisissa ammateissa toimivat oppilaat piirsivät imoituskilpiä y. m. s. tussilla ja nämä piirustukset väritettiin jälkeenpäin. I luokalla laadittiin luonnoksia erilaisista ammattimalleista ja kaikki tarp eelliset mitat merkittiin piirustuksiin. Puhtaaksipiirustusta suoritettiin sekä, lyijykynällä että tussilla. Kaunokirjoituksessa harjoitettiin luokalla kirjoitusta mallin mukaan sekä kaksoisettä yksinkertaisille riveille. II luokalla opetettiin pyörökirjoitusta. Oikeinkirjoituksen opetus käsitti luokalla kirjoitusta sanelun mukaan; samalla käsiteltiin kielioppia. Teksti kohdistui mikäli mahdollista oppilaiden ammattialoihin, teksti- ) Virkavapaa kevätlukukauden, sijainen neiti M. Kukkola.

22 6 kirjana käytettiin J. Kekkosen tarkoitusta varten laatimaa lukukirjaa. II luokalla opetettiin oikeinkirjoitusta ainekirjoituksen ybteydessä; aineiden aiheet valittiin oppilaiden ammatti aloilta. Laskennossa opittiin luokalla neljä yksinkertaista laskutapc,la, kymmenyslukujen ja tavallisten murtolukujen käyttö. II luokalla op~tettiin päätöslasku, korkolasku ja ammattilaskentoa. Kirjanpidon tunneilla tehtiin kolme käsityöläisliikkeen tilinpäätöstä. Syksyllä 90 käytäntöön otettu oppilaiden ryhmitys ammattia silmälläpitäen voitiin rukuvuonna 99-0 toteuttaa vain piirustustunneilla. Lukuvuonna 90-, jolloin suomalaisia I luokkia oli, nämä olivat niin kokoonpannut, että yhden oppilaat olivat metallityöläisiä, toisen rakennusteollisuudessa tai sitä lähellä olevissa ammateissa toimivia henkilöitä ja-- kolmannen va'atetusteollisuuteen tai sen lähiammatteihin kuuluvia. o p p i"i ei i den k 0 k 0 nai s m ä ä r ä oli syyslukukaudella 99 ja kevätlukukaudella Lukuvuonna 90-"': oppilasmäärä oli syyslukukaudella.78 ja kevätlukukaudella. Päästötodistuksen sai edellisen lukuvuoden lopussa suomenkielistä ja ruotsinkielis'tä eli yhteensä 67, oppilasta ja jälkimmäisen lu~uvuoden lopussa 7 suomenkielistä ja 8 ruotsinkielistä eli yhteensä 5 oppilasta. Kansakoululuokalta pääsi lukuvuonna 99---;0 6 ja lukuvuonna 90-5 ruot~inkielistä oppilasta.. P a Iki n t 0 j a. Lukuvuonna 99 jaettiin palkintoina Smk 75: - ja lukuvuonna 90- Smk 05: -, kuten seuraavasta yhdistelmästä tarkemmin näkyy: K. H. Renlundin stipendi- ja pall<;intorahastosta.... Rich~ Heimbergerin palkintorahastosta..... Helsingin anniskeluosakeyhtiön palkintovaroista". ".... Kertyneistä oppilasmaksuista muodostettuja stipendejä.... Käsityö- ja tehdasyhdistyksen palkinto.... K. V. Bergmanin palkinto Smk 80:- 0:- 75:- 90:- 00:- 50: Smk 85:-. 0:.70:- 0:-.50:- ----~~ Yhteensä 75: - 05: - Hu 0 n e i s t 0 k Y s y in y s tuotti koululle suuria vaikeuksia. Lukuvuonna 99-0 oli naisjärjestöjen työtoimistolla käytettävänään 5 kouluhuoneiston huoneista. Lukuvuonna 90- huoneistossa sitäpaitsi niinä aikoina, jolloin koulu ei sitä tar:vinnut, työskenteli kaksi suomenkielistä kansakoulunluokkaa, kolme teknillisen opiston luokkaa ja yksi työväenopiston suomenkielisen osaston opintopiiri. Tämän johdosta täytyi koulun käytettäviin harvoihin luokkahuoneihin sijoittaa liian suuri määrä oppilaita - jopa, mikä tietenkin vaikutti haitallisesti opetukseen. Aleksanterinkadun alemman käsityöläiskoulun huoneistokysymys samoinkuin alempien käsityöläiskoulujen uudesfijärjestely niille vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti, joka astuu voimaan maaliskuun p:nä.9, tullee olemaan ensimmäisiä asioita, joita suunniteltu kaupungin kaikkien opetuslaitosten keskuslautakunta saa käsiteltäväkseen. KaupungHle Aleksanterinkadun ja Kallion aiemmista käsityöläiskouluista koituneet menot nousivat kalenterivuonna 99 yhteensä 5: markkaan ja vuonna 90 yhteensä 88 68: 80 markkaan.

23 Kallion alempi käsityöläiskoulu. Ecole primaire d'apprentis a Berghäll. Koulun johtajan arkkitehtl G. A. Sundelinin antama 'kertomus. K 0. U I u n jo. h t 0. kun t aan kuuluivat syyslukukautena 99 pro.fesso.ri C. E. Ho.lmberg puheenjo.htajana, taiteilija V. Blo.mstedt ja työnjo.htaja O. Kivistö jäseninä. Kevätlukukautena 90 sekä lukuvuo.nna 90- kuuluivat siihen pro.fesso.ri C. E. Ho.lmberg puheenjo.htajan'a, insinööri I. Killinen varapuheenjo.htajana, tafteilija V. Blomstedt, valaja K. Karjala ja puuseppä E. Aho.la jäseninä. o p et taj i s t o.. Ko.ulun jo.htajana o.li arkkitehti G. A. Sundelin. Opettajina o.livat seuraavat henkilöt: kirjanpitäjä M. Aho.la (kirjanpito.a), ro.uva D. vo.n Essen (kauno.kirjo.itusta), reviiso.ri F. Lagerträd (kirjanpito.a), insinööri E. Mustakallio. (ammattipiirustusta metaiiialaan kuuluville o.ppilaille), kansako.uluno.pettajatar A. Richter (Iaskento.a, kauno. ja o.ikeinkirjo.itusta), fiio.so.fianmaisteri E. Richter (o.ikein- ja ainekirjo.itusta), arkkitehti J. Sto.lpe (käsivarais- ja ammatti piirustusta), neiti H. So.rmunen (naisten käsitöitä), ko.ulun jo.htaja arkkitehti G. A. Sundelin (käsivarais- ja ammattipiirustusta), kansako.uluno.pettajatar F. Södergren, (kauno.kirjo.itusta), ylio.ppilas J. Terho. (luvunlaskua ja mittauso.ppia), kansako.uluno.pettaja M. Tho.rs (Iaskento.a, kauno.- ja o.ikeinkirjo.itusta). Insinööri Mustakallio. ero.si vuo.nna 90; hänen sijaansa o.tettiin insinööri F. Kärnä. o p p i m ä ä r ä t. I luokalla suo.ritettiin seuraavat o.ppimäärät: Käsivaraispiirustuksessa piirrettiin mallien mukaan sekä väritettiin vesi väreillä. Ammattipiirustuksessa piirrettiin suo.ra- ja käyräviivaisia kuvio.ita sekä mittauso.pillisia tehtäviä. Tutustuttiin mittakaavo.ihin ja niiden käsittelyyn. Ammattilaiset saivat piirustaa annetussa mittakaavassa malleja. Kauno.kirjo.ituksessa kirjo.itettiin muutamia Bähr'in kirjo.itusvihko.ja III-V. Oikeinkirjo.itukse'ssa kirjo.itettiin sanelun mukaan ja muistista jäsenneltiin lauseita, o.pittiin tuntemaan lauseen pääo.sat, tärkeimpien väli merkkien käyttämistä samo.in kuin ainekirjo.ituksen valmistelua harjo.itettiin. Laskenno.ssa suo.ritettiin neljä ensimmäistä laskutapaa koko.naisilla ja kymmenysluvuilla; murto.lukujen jo.hdanto. selo.stettiin. II luo.kalla suo.ritettiin seuraavat o.ppimäärät: Käsivaraispiirustuksessa piirrettiin mikihi mahdo.llista sellaisten mallien mukaan, jo.ita käytetään kunkin ammatissa ja pantiin niihin niin tarkko.ja mitto.ja, että näiden mukaan.samat esineet vo.itiin piirtää ammattipiirustuksessa; ne, jo.illa ei o.hut eri ammattia, piirsivät kipsimallien mukaan. Naiso.Ppilaat piirustivat käsityö mallien mukaan. Ammattipiirustuksessa piirrettiin erilaisia esineitä' mittakaavan mukaan jo.ko. malleista suo.raan tahi luo.nno.ksista. Naisluo.kalla tehtiin käsitöitä, kuten naisten alusvaatteita, pusero.ita ja hameita y. m. o.ppilaiden kankaista o.tettujen mitto.jen ja luo.kalla tehdyn leikkauksen mukaan. Kauno.kirjo.ituksessa jatkettiin ensi luo.kan kurssia '.sekä jatkettiin pyörökirjo.itusta. Oikein- ja ainekirjo.ituksessa saivat o.ppilaat syksyllä ko.uluun tullessaan kirjo.ittaa o.'masta harrastus- ja to.imintapliristään kerto.muksia, jo.issa o.ikeinkirjo.ituksen o.hella o.n pidetty huo.li esityksen jo.hdonmukaisuudesta ja lauserakenteen selvyydestä. Tämän kielellisen ja muo.do.llisen muo.kkauks~n jäljestä seurasi kirjo.itustehtäviä, jo.issa aiheen piiri o."ji yleisempi, mutta päähuo.mio kiinnitettiin ajatuskyvyn kehitykseen. Suu~in o.sa kirjo.ituksista Opetuslaitokset 99-.

24 8 J, käsitteli kuitenkin käytännöllisiä asioita. Kevätlukukaudella kirjoitettiin miltei yksinomaan J Kekkosen toimittaman»ammattilaisen kirjalliset työt» nimisen salkun mukaan. Laskennossa kerrattiin ensi luokan kurssi, jatkettiin sitten murtolukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskulla, yksi- ja moniehtoisella päätöslaskulla, prosentti- ja korkolas.kuilla. Mittausopissa seurattiin K. Suomalaisen oppikirjaa»lyhykäinen mittausoppi kotia ja kouluja varten», jossa pääpaino on asetettu kuvioiden ja kappaleiden mittaukseen ja niidtm laskemiseen. Kirjanpidossa selitettiin kirjanpidon alkeita ja sen tärkeyttä, opetettiin yksinkertaista italialaista kirjanpitoa käyttämällä kolmea tärkeintä kirjaa, pääkirjaa, kassakirjaa ja memoriaalikirjaa ilman muita apukirjoja. Opetus oli sovitettu 'pieneen verstasliikkeeseen, jonka kirjoja pidettiin kahden kuukauden aikana; kaksi tilinpäätöstä tehtiin. Tuntien lukumäärä ja niiden jako eri oppiaineisiin näkyvät taulusta 7. o p pii a a t. Lukuvuonna 99-0 oli koulussa 89 suomenkielistä ja ruotsinkie- Iistä eli yhteen~ä oppilasta, joista 7 saivat päästötodistuksen. Seuraavana lukuvuonna oli oppilaiden lukumäärä 6., joista 5 suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä. Päästötodistuksen sai 0 oppilasta. Syyslukukaudella 99 oli suomalaisen osaston II l)lokka jaettu :teen rinnakkaisluokkaan, joista toiseen sijoitettiin ammattilaisia ja toiseen sellaisia, joilla ei ollut ammattia, kuten juoksupoikia ja -tyttöjä y. m. Ensimmäistä luokkaa ei voitu vähälukuisuutensa takia jakaa; sen vuoksi siinä olivatkin kail5ki yhdessä. Ruotsal~inen osasto oli kuten ennenkin toinen ja ensi luokka yhdessä. Kevätlukukaudella 90 oppilaat olivat vähentyneet siksi paljon että suomalaisella osastolla ei ollut kuin yksi toinen ja yksi ensi luokka. Ruotsalainen osasto toimi samoin kuin syyslukukaudellakin. Syyslukukaudelia 90 oli suomalaisen osaston II luokka jaettu kolmeen rinnakkaisluokkaan, joista yhdessä oli ammattilaisia, toisessa oli poikia ilman ammattia ja kolmannessa' tyttöjä. Ensi luokka oli- nytkin ainoastaan yksi. Ruotsalaisen osaston luokat olivat jakamattomia kuten ennenkin. Kevätlukukaudella 9 olivat luokat jaetut kuten syksylläkin. o p p i f a i den k o' ui u tie d 0 t.. Mitä oppilaiden koulutietoihin tulee ennen kouluun tuloaan, oli suurin osa oppilaista käynyt kansaroulun läpi, jos kohta vieläkin löytyi sellaisiakin, jotk~ eiv:ät 'olleet käyneet muuta koulua kuin rippikoulua ja kiertokoulua. Taulusta 8 saadaan tästä tarkemmin selvää. P a Iki n n 0 t. Lukuvuonna 99-0 jaettiin allam.ainituista rahastoista. palkintoina Smk 765: - ja lukuvuonna 90- Smk 70: -, kuten seuraavasta yhdistelmästä käy selville: K. H. Renlundin stipendi- ja palkintorahasto... '.... Rich. Heimbergerin palkintorahasto.... Helsingin anniskeluosakeyhtiön palkinto rahasto.... Oppilaiden suorittamat sisäänkirjoitusmaksut.... Käsityö- ja tehdasyhdistyksen palkinto.... K. V. Bergmanin palkinto.... Smk' $mk 00: - 00:- 50:- 90:- 5: - 50:- 90:- 0:- 00:- 50: ~ Yhteensä 765: - 70:- Kaupungin kustannukset käsityöläiskouluista. no'usivat vuonna 99 Smk:aan 5: ja vuonna 90 Smk:aan 8868: 80.

25 , 9 6. Suomenkieliset kansakoulut. Eco/es primaires finnoises. Kansakoulutarkastajan filosofiam;naisteri M. Peso,sell antama kertomus., " j 0 h t 0 k u.n t a. Suomenkielisten kansakoulujen johtokuntaan kuuluivat lukuvuonna 99-0 seuraavat henkilöt: filosofiantohtori H. F. Soveri puheenjohtajana, nuorempi hallintosihteeri K. A. Hj. 'Malin, ent. kansakoulunopettaja K. E. Ahtiala, filosofianlisensiaatti, J. E. Ailio, filosofianmaisteri J. j. Laherma ja filosofianmaisteri N. Liakka, kaikki kaupunginvaltuuston valitsemina, sekä opettajiston edustaja kansakoulunopettaja A. Noponen.', ' Lukuvuoden lop.ussa olivat herrat Ahtiala ja Laherma erovuorossa johtokunnasta. Ensinmainittu valittiin uudelleen, jota vastoin herra Laherman sijaan johtokunnan jäseneksi valittiin rouva H. M. Öberg. Opettajiston edustaja herra Noponen valittiin uudelleen, Herra Malin vap.autettiin johtokunnan jäsenyydestä lukien tampikuun 6 p:stä 9 ja' hänen sijalleen tuli vastavalittu sihteeri ja taloudenhoitaja filosofianmaisteri A. E. Lehto. Lukuvuoden 90- lopussa olivat erovuorossaherrat Lehto ja Soveri, joista ensinmainittu valittiin uudelleen. Viimemainitun sijaan valittiin jäseneksi toimittaja R. Sventorzetski ja opettaji~ton edustajaksi seuraavaksi lukuvuodeksi opettajatar O. M. Moberg. Sihteerinä j~ taloudenhoitajana oli tammikuun p:ään 9 nuorempi hallintosihteeri K. A. Hj. Malin, tammikuun p:stä helmikuun p:ään sihteerintointa hoiti opettaja A. Noponen ja taloudenhoitajantointa opettaja K. E. Ahtiala; 'viimemainitusta ajankohdasta lähtien filosofianmaisteri A. E. Lehto ryhtyi hoitamaan molempia toimia. johtokunta kokoontui lukuvuonna 99-0 elokuun 8, syyskuun, lokakuun 0, marraskuun 8 ja 7, joulukuun 5, tammikuun, helmikuun ja 6, maaliskuun 8, huhtikuun 6, toukokuun 9 sekä kesäkuun, ja 0 p,:nä eli yhteensä 5, kertaa. Lukuvuonna 90- pidettiin kokousta seuraavina paivinä: elokuun, syyskuun 6 ja 7, lokakuun, marraskuun 5, joulukuun 6 ja 8, helmikuun ', maaliskuun 5, huhtikuun, toukokuun 7 ja kesäkuun p:nä. ' V i r kai l i j a t. Suomenkielisten kansakoulujen tarkastajana oli kertomusvuosina filosofianmaisteri M. Pesonen. Apufaistarkastajana toimi filosofianmaisteri j. A. jotuni, lääkärinä Iääketieteen- ja kirurgiantohtori E. Alho ja kanslia::apulaisina rouva E. L Pesonen tarkastajan ja kansakoulunopettajatar F. V: johansson taloudenhoitajankansiiassa. Vastaperustettuihin voimistelunneuvojanvirkoihin, jotka ovat suomen- ja ruotsinkielisille kouluille yhteiset, valittiin elokuun p:nä 90 yoimistelunjohtajatar S. M. Fontell ja voi-, mistelunopettaja lääketietee'nkandidaatti L. A. Tanner. ' Kansakouluohjesäännöissä säädettyihin neuvotteluihin kokoontuivat kansakoulutarkastajat lukuvuonna 99-0,5 ja lukuvuonna 90-8 kertaa. johtajina ja johtajattarina olivat lukuvu~nna 99-0 seuraavat henkilöt: Eläintarhankadun koulussa opettaja F. E. Lilja ja opettajatar H. S. Widenius; Ison Robertinkadun koulussa opettajatar J. E. Hedengren; Kallion Neljannen linjan varr.ella olevassa koulussa opettajatar H. A. Paqyalen ja opettaja K. H. Paasikallio; Kasarminkadun koulussa

26 0 opettaja A. H. Huotillen; Lapinlahdenkadun kouluss(,l op.ettajatar F. V. Johansson; Mariankadun koulussa opettajatar \.. K. Molander; Oikokadun koulussa opettajatar. A. Nummela; Punavuorenkadull koulussa opettajatar E. E. Dahlberg; Tehtaankadun koulussa opettajatar S. K. Streng ja opettaja O. Rosenqvist, viimemainittu myöskin 'vladimirinkadun koulussa; Dagmarinkadun koulussa Töölössä ja Huopalahqen koulussa opettajatar K. M. Pantsar; Vallilan koulussa opettajatar A. Sahlberg ja opettaja A. J. Lindholm ja apukoulussa opettajatar E. M. Tuominen. Veistonopetusta johti opettaja O. V. Lappalainen. Lukuvuonna 90- eri kouluja johtivat samat henkilöt kuin edellisenä lukuvuonna, lukuunottamatta Tehtaankadun koulua, jossa herra Rosenqvist erosi johtajantoimesta ja hänen seuraajakseen tuli opettaja A. Noponen. Kristiinankadun kunnalli~iin työväenasuntoihin sijoitetut kansakoululuokat yhdistettiin johtajantoimeen nähden Eläintarhankadun kansakouluun. Punavuorenkadun kansakoulutaio rakennettiin uudestaan, minkä. johdosta siellä työskentelevät koululuokat siirrettiin Bulevardinkadun 6:een. Kasarminkadun kansakoulu mu,utti Linnakadun :een. Kaupungin suomenkielisissä kansakouluissa oli lukuvuosina 99- seuraavat' määrät opettajia ja opettajattaria: Miehiä. Naisia Miehiä. Naisia Vakinaisia.' Vakinaisia Koetteeksi otettuja Koetteeksi otettuja... : Avonaisen viran hoitajia Avonaisen viran hoitajia... 9 Virkavapaiden opettajain sijaisia 7 Virkavapaiden opettajain sijaisia 9 6 Tuntiopettajia... Tuntiopettajia Yhteensä 78 Yhteensä 90 5 P a k k a u s 0: 0 t. Vakinaisten ja koetteeksi määrättyjen opettajien ja opettajattarien jakautuminen heille I.ukuvuoden kuluessa maksetun vuosi palkan ) mukaan käy selville,allaolevista luvuista: Appointements annuels des instituteurs et institulrices: titulaires' et stagiaires. Lukuvuosi Annee seolaire Ylemmän kansakoulun apu- ja jatkokoulun opettajattaret ) Alemman kansakoulun ja val- Ylemmän kansakoulun opettajat Institutriees des ecoles primaires mistavan koulun opettajattaret Institutellrs des eeoles primai"es Sllperieures, de l'eeole d'enfants Institlltriees des ecoles primaires superieures jaibles et des eoun eolllpli- inferieures //lentaires Smk Smk Smk' 5,500: - 6,05p: - 6,600:-. Smk Smk Smk 5,00: - 5,60: - 6,0:- Smk smk'l Smk',00: -.,70: - 5,60: ~ ) ') II ) I I I Vi r k a v a h v i s t u k s e t. Syyskuun p:nä 99 seuraavat opettajat saivat virkavahvistuskirjat: ylemmän kansakoulun opettajanvirkoihin opettajat A. Havulinna, A. B. Kotivuori, L. Kuittinen, J. O. Metsikkö ja A. Näätänen; ylemmän kansakoulun opettajat I ') Lukuunottamatta kalliinajanlisäyksiä. '- ) Tähän' sisältyy kaksi veistonopettajatarta. ) Tähän sisältyy kaksi jatkokoulun opettajatarta, joiden vuosipalkka on Smk 7 00: -. I I II I I

27 taren virkoihin opettajattaret. E. Aalto,. Hannula, H. E. Hynninen, L. Porkka ja E. A. H. Setälä; alemman kansakoulun opettaja~tarenvirkoihin opettajattaret A. R. O. Heliö, A. S. Hyvärinen, A. U. Katila,. M. Laitinen, M. M. Löfberg, S. D. Mäkeläinen, H. Niemelä, A. U. Nikander, R... Repo ja A. E. Wahlgren. Lukuvuoden 98-9 aikaisista opettajista ja opettajattarista C)\ivat seuraavan luku-. vuoden alkaessa eronneet ylemmän kansakoulun opettajå O. A. Heimo ja veistonqpettaja K. A. Weiste, ylemmän kansakoulun opettajatar D. M. Miiller, alemman kansakoulun opettajattaret A. D. G~netz, H. A. Lagerstam, S. R. Jernström,. H. Nordberg, S. R. Rautio ja E. A. Ruuth. Uusia olivat lukuvuonna 99-0 seuraavat opettajat ja opettajattaret: laulunopettaja F. A.- Hihlman, veistonopettaja A. V. Jokinen ja laulunopettajatar E. S. Renvald.. V a k i nai s e t j a koe t tee k s i. 0 t etu t 0 p e t taj a t j a 0 p e t taj a t ta r e t olivat li.lkuvuonna 99-0 seuraavat: Jnstituteurs et institutrices des ecoles primaires, tuulaires et stagiaires. Opettajan tai opettajat taren nimi Noms des institut,urs et des in$titutrices Opettajan tai opettajattaren nimi Noms des instituteurs et des institatrices Luo k k a 0 p e t taj a. t. Inslituteurs des classes. Aaltonen, Väinö Erland.. Autonen, jalo Urho.... Hakala, Väinö.... Havulinna, Aatto... :... Helenius, Johannes Viktor Huotinen, August Henrik.. Häkli, Jaakko.... Härkönen, Iivo.... Kalervo, Pekka.... Kanerva, Väinö.... Karvonen, Juho Heikki.. Katila, Gabriel.... Kemilä, jaal<ko.... Kivisalo, Teodor Emil.... Koskimies, Vilppu Eliel.... Kotilainen, Otto.... Kotivuori, Aukusti Brynolf Kuittinen, Lauri.... Kunnas, johan Emil.... Laitinen, Paavo jalmar.... Lilja, Frans Emil.... Lindholm, Aleksius jeremias Liukkonen, Richard.... Malmberg, Edvard Wilhelm Metsikkö, juho Oskar.... Niemelä, Eino Isak * 0.. Kallio Niemelä, joosep...,.. 90* Tehtaank. Niiniluoto, Hugo johannes Kallio Noponen, Albin ' Nurmi, FransUrbanus Vladimirink. Nylund, Kustaa Adolf Kasarmink. Näätänen, Albin Kallio Paalanen, juho Eberhard Vallila Paasi kallio, Kaarle Henrik Tehtaankatu Palomäki, Karl Fredrik Vallila Peltola, Si~on Tehtaankatu Peltonen, Väinö Eläintarha Puhal<ka, juho Pekka Vallila Reima, Wilhelm * 6.. Kasarmink. Repo, Johannes ** Rosenqvist, Oscar Tehtaankatu Santala, Herman Waldemar Kalliq Sippola, juho William.... 9* Sirelius, Ivar Magnus Tehtaankatu Stenfeldt, Ernst Emanuel.. 905* Kallio Stenvall, Bernhard Wilhelm Eläintarha Terhenvuo, Toivo Vallila Tuominen, Iivari Akseli Tehtaankatu Tuulos, Arvo julius * * Kasarmink Eläintarha 6.. Vladimlrink Kallio 6.. Vladlmlrink Tehtaankatu 7..7 Kallio Vallila Kallio Eläintarha 5..9 Tehtaankatu 8.. Eläintarha 0.. Kallio..9 Kasarmink Vladimirink..0.8 Tehtaankatu 0.. Eläintarha Tehtaankatu Kasarmlnk Töölö 8..lvallila 6... Vladimirink. 8.. Kallio ) Tähdetön vuosiluku merkitsee, että sinä vuonna on saatu päästötodistus kansakoulunopettajaseminaarista; tähdellä (*) varustettu vuosiluku, että silloin on suoritettu virkakelpoisuustutkinto; kaksitähtinen (**) vuosiluku, että sanottuna vuonna on saatu erioikeus. Vuosiluvun puuttuminen osoittaa, että opettaja on virkakelpoisuustodistusta vailla.

28 Vaara, Vihtori Bernhard Vladimlriok. Laasonen, Mildred Hanna Virtanen, Nestori Vallila Ottilia, o. s. Stadius... Vuorio, juho Vihtori Kasarmiok. Lilja,Anna Maria,o.s. Leikas Wäre, Sven Alfred Töölö Liukkonen, Ida, o. s. jääskeläinen.... I Mahlberg, Bertha Sofia.. Ylemmän kansakoulun Makkonen, Arma Ellen.. ' luokkaopettaja ttare~. Meriläinen, Alma Maria Institutrices dls classes de Vilhelmina, o. s. Andberg l'leole primaire superieure. Moberg, Olga Maria... Aalto, Ilma Erika.... Aalton"en, Anna Aurora, o. s. Hyvärinen.... Ahtiala,AleksandraAmanda, o. s. Hävölä.... Buur, Regina Emilia Zaida Cajander, Irene Elisabeth, o. s. Ehnberg.... Danielson,Katri Maria, o. s. crander Englund, Anna Karolina.. Engström, Ester Maria... Enroth, Karolina Adolfina Erander, Ester Edith... Frick, Anna Sofia, o. s. Luukkonen.... Groundstroem, johanna Constanee Haahti, Elsa Maria Vilhelmina Haapio, Aino Hulda Adele Hannikainen, Ida Sofia.. Hannula,!ida.... Hassinen, Aino johanna.. Hellen, Ingeborg.... Hellsten, Hanna Maria.... Hihlman, Helmi Sigrid, o. s. Vähäkallio'.... Hirn, Anni.... Hirn, Selma Gustava.... Hohentha!. Eva Irene johanna.... Hokkanen, Ida Emilia.... Holm, Hanna.... Hultin, Adyth Beda Gisela Huovinen, Eva Irene, o. s. Lindström.... Hynninen, Hulda Elisabet johansson, Aina Gustava.. johansson, Fanny Vilhelmina.... Kaksonen, Olga Maria.... Kanerva, Hanna Sylvia, o. s. Hellen.... Kantele, Anoa Maria.... Kapari, Helmi Katarina :. Karivirta,' Elin Maria... Karppila, Aleksandra... Karvonen, Sigrid Aurora, o. s. Vinha Kohonen, Selma johanna Vilhelmina, o. s. Faaseh. Koljonen, Anna.... von Konow, Agnes Viktoria Vi vika ** 7..7 Eläintarha Nummela,!ida Augusta... Oinola, Olga Adele * Kallio Oksanen, Oma Maria Adaia Paasikallio, Sigrid Sofia.. 90* Lapinlahti Pantsar, Kainu Matilda Kallio Porkka, Saima... ; * Töölö Kallio Pulkkinen, Elin Matilda.. Rankala, Hanna Vilhelmina Reima. Aliina Maria, o. s. Kaksonen * & Saarinen, johl!-nna,.... 9* 877 9* Töölö Lapinlah ti 8.. Kallio Sahlberg, Avena.... Salola, Hilja Hedvig Regina, o. s. Häkli..... Serenius, Sievä Saima.... Setälä. Elin Aino Hildegard Sonne, Aina Maria Tehtaankatu Streng, Sofia Kristina * * * 0.. Töölö Oikokatu. 7.8 Tehtaankatu Kallio Lapinlahti Kallio. 907'" * * 909* * 0.. Eläintarha 0..0ikokatu Kallio Sundberg, Lydia.... Tommila, Hilja Amanda, o.s. Pesonen.... Widenius, Hilja Siviä.... Vihervaara. Lempi Matilda Virtanen, Helmi johanna.. Virtanen, Naima Adele, o. s. Hake.... Voionmaa, Emmi Selma.. Sofi a.... Öhrbom, Maria Matilda.. Alemman kans.akoulun luo k k ao p e tt aj a tt a re t. Institutrices des c/asses de l'eeole primaire inferieare. Ahlgren, Erika Sofia Töölö Allardt, Agda Matilda, o. s. 96**7..7 Vallila Ström \.90ikokatu Anlhoni, Anna Lovisa Emerentia * Lapinlahti Bergh, johanna Olivia.... 9* 8... Kallio. Castren, Sylvia Maria, o. s. Heikel * Eläintarha Dahlberg, Elin Eugenia. o. s Tehtaankatu Pahlman Ekman, Signe Teresia Vallila Genetz, Hilma Maria fredrika * Tehtaankatu Hagan, Laura Emilia Kasarrnink. Hedengren, Jenny Elisabeth Heliö, Aini Rauha Olga I..88 Kallio Himanka, Selma johanna, Lapinlahti o. s. Närhinen.... Him, Mari * Tehtaankatu Hyvärinen, Anna Siviä * Töölö Eläintarha * * Töölö 5..9 Lapinlahti Kallio..90ikokatu Tehtaankatu Kallio Lapinlahti Töölö 7..7 V.allila..5» ~ 906* 0..0 Kallio 9* 6.. Vallila * * 90* 9* 90* Kallio 8.. Vallila 0.. Eläintarha Tehtaankatu..80 ~ Kasarmlnk Kallio Eläintarha,..5 Tehtaankatu 0.. Vallila ~ Kallio 90*. 5.09» Tehtaankatu Robertlnk Lapinlahti 899* » Töölö 9*. 6.7 Kallio Punavuor. k. 907* Töölö Punavuor.k Tehtaankatu Robertink 908*. 6.7 Vallila Punavuor.k Kallio Eläintarha

29 Hyvärinen, Evy Gerda.. 95* Hämäläinen, Aino Elina " 905 Ikonen, Olga Emilia, o. s. Törnqvist Ilmonen, Helmi Sylvia * Jaakkola, Hilma Josefina, 0.'5.. KjelIin... - järnefelt, Alma Maria... 89* Kataja, Greetta Kristiina Katila, Amanda Ulriika, o. s. Piirainen.... Klemetti, Dagmar Loviisa Konttinen, Ida Maria... Koskinen, Hilja Erika Maria Kunnas, Anna Adolfina * 905* Esolinda, o. s. Klaesson - Laitinen, Ida Maria, o. s. Kuusio * Leimu, Maria Aleksandra, o. s. Ylander Lidman, Anna Maria Lindeqvist, Hildur Vilhelmina Charlotta Löfberg, Maria Matilda.. 905* Molander, Maria Katarina, o. s. Tawaststjerna Mustakallio, Ines Mäkeläinen, Selma Dag'mar 9* Niemelä, Hilma, o. s. Gustafsson * Nikander, Aurora Ulrika.. 9 Niklander, Alma Oiivia, o. S. Törnqvist Nopenen, 'Johanna Salome, o. s. jurvanen MarIankatu Nygren, Sigrid Maria Kallio Nyman, Ester * 6.. ~ Oinola, LovisaKatarina, o. s. Luoto Mariankatu Paananen, Toini Maria * Kallio Paasikallio, Oiva Selina, o. s. Marttila...:... ' Paqvalen, Bertha Maria '.8 Paqvalen, Hanna Amalia Peltola, Anna Fredrika, o. s. Kinnunen I. Robertink. Pfaler,Helmi Siviä, o.s. Swan 9* Kallio Puuska, jenny Maria, o. s. Jaatinen Pylkkänen, Lyydia Selinda Päi vän salo, Hellä.. i Rautio, Ida Ingeborg... Repo, Rosa josefina, o. s * 90* Simola Richter, Anna Lovisa, o. s. Streng... - Ronimus, Tilda Maria, o. s. PiiPponen Roschier, Olga Maria, o. s. Karlsson. _.... Silfvast, Laura Maria.... Sippola, Selma Oustafva Adolfina, 0_ s. Allen.. Stenfeldt, Signe Sofia... Studd, Anna julia, o. s Vallila Syvänoja, Ida Karolina Eläintarha Södergren, Maria Adolfina Takala, Anna Matilda, o. s I. Roberlink. Isaksson Vallila Talas, Ines Maria... _.. Tammineri, Aino Elmi Dagmarink. Tawaststjerna, Anna Ilma Punavuor. k. Wahlgren, ArJa Eunika Töölö Valio, Helmi Bertha ~ Veikkola, Fanny' Sylvia, o.s Kallio Laxell Weissmann, Aina Katarina, Vallila o. s. Leisten Punavuor.k. Wiiala,~ElinSofia,o.s.Festen Vikman, Elin Matilda.., Tehtaankatu Wiksten, Anni Alvina... von Wright, Anna Toinen. 6.7 Kallio Emilia, o. s. Miiller... Vuolle-Apiala, Anna Sofia, Robertlnk. 0_ s. StigelI Kallio Wäre, Olga Amanda, 0: s. Heinonen Punavuor. k. Öhberg, Emilia 'Sofia Vallila 89* * * 9* 90* * Lapinlahti Mariankatu 0.. Tehtaankatu 0. _ Kallio 0.. Töölö Lapinlahti. 6.7 Kallio Eläintarha Lapinlahti 0.87 Eläintarha I. Robertlnk Lapinlahti Kallio I. Robertlnk MarIankatu Laulunopettajat. 0.. Kallio Mallres de chant Vallila Bäckman, Karl August Kallio Kallio. Hih l man, Frans A Ifred '9. Eläintarha.. 7 Huopalahb Leino, johan Tehtaankatu. Poutiainen, Herman Kasannink \. Robertlnk Dagmarink Vallila Eläintarha Mariankatu 6.. Kallio Laulunopettijattaret. M alfresses de chant. Leino, Ellen johanna, o. s. Relander 0..0 Tehtaankatu Renvald, Elin Sofia Vallila Sarlin, Anna Lovisa Lapinlahti Sarlin, Valborg Kallio Vei s t 0 n 0 p e t ta j a t. Maitres de trovai/ manuel. Ahti, Heikki Kallio jokinen, Aarne Volmari Tehtaankatu Kangas, Uuno Lappalainen, Antti Kasarmlnk. Lapp'alainen, Otto.Wilhelm.. ~ Kallio Ojanne, Seth Tehtaankatu Vaara, Ilo Tuomas Eläintarha Vei 8 t 0 n 0 p e t taj a t t a r e t. Maitresses de trovai/ manuel. Swan, Aino Ilotar... _ Vallila Tengenl Helmi,Amanda Charlotta Töölö 9* 6.. Huopalahti Tehtaankatu Voi m i s tel u n 0 p e t taj a t a r. 90* 8.. Kallio Maitresse de gymnastique. Forsström * Lapinlahti Byman. Elin Sofia..... '.. 0..

30 J atk 0 luo k k i eno p e t t a jattaret. lnstitutrices des cours complimmtaires. K ä s i t ö i 5 S ä. Travaux manuels. Hedberg, Aune Kallio Sirelius, Elin Erika, o. s. Dahlberg..9"9 Oikokatu Talo u s toi m i s s a. Economie minagere. Marttinen, Aina Ida Helena Kallio Poijärvi',. Julia Augusta... ; ikokatu Apukoulun opettajattaret. lnstitutrices de ['icole d'enjants faible... Ekholm, Elsa Augusta Viipurink. Ekholm, Hilma Maria Hymander, Sigrid Ellen Vilhelmina Jyrhämä, tyyne Tuominen, Elin Maria, o. s. Järvinen Valmistavan luoka'n o p e t taj a t a r. lnstitutrke de l'ecole priparatoire. Sigfrids, Hilda Olivia, o. s. Harlin Mariank. o p e t taj i s t 0 s s a ta p a h t u n e e t muu t 0 k s e t. Lukuvuonna 90- oli sama kuin edellisenä lukuvuonna seuraavin poikkeuksin: eron virastaan 'Opettajaku~ta saivat omasta pyynnöstään ylemmän kansakoulun opettajat H. W. Santala ja R. Liukkonen lukien syyskuun p:stä 90 sekä. Härkönen ja F. U. Nurmi lukien lokakuun p:stä 90; veistonopettaja K. A. jaakkola; alemman kansakoulun opettajattaret L. M. Silfvast lukien elokuun p:stä 90, I. A. Kiiski ja F. S. Veikko'la lukien syyskuun p:stä 90. Toukokuun 9 p:nä pidetyssä johtokunnan kokouksessa nimitettiin kahdeksi koevuodeksi lukien elokuun p:stä 90 ylemmän kansakoulun opettajiksi opettajat j. E. E. Hetemäki, L. J. Pohjanvuori, H...Rautio, F. M. j. Savola, E. A. Tolonen ja j. Wiitasalo, ylemmän kansakoulun opettajattariksi opettajattaret -H. A. Koskinen, M. M. Löfberg, H. M. Maleva, L. S. Paturi, E. V. Sydänheimo, A. Suviranta, A. E. Tamminen, K. M. Viheroksa ja S. Voipio; alemman kansakoulun opettajattariksi opettajattaret L. A. Aaltonen, A. Borg, E. S. Englund, M. N. A. Ingman, A. L. H. K!uivirta;N. Kaukoranta, A. Koskinen, H. Kupiainen, L. j. Kårlund, A. M. Lindeqvist, H. M. Mattila,. J. Peltonen, K. A. Pohjakallio, T. M. Puhakka, K. A. Rautio, A. K. Rissanen, A. M. Salmensaari, A. Sten, T. Varjoranta, L. L. L. Wecksell, S. M. Vermasvuori ja E. M. Vihervaara; laulunopettajaksi opettaja O. J. Malmivaara; laulunopettajattareksi opehajatar M. Becker; veistonopettajiksi opettajat K. A. Jaakkola, V. V. Järvinen, J. J. Kuusisto, Y. Lahtinen ja L. M. Tähtinen. Vastavalituista opettajista erosivat jo elokuun p:nä 90 herrat Tolonen ja jaakkola ja tammikuun p:nä 9 her.ra Malmivaara. Veistonopettaja S. Ojanteelle myönnettiin hänen pyytämänsä ero syyskuun p:stä 9 lukien. Kuolemalla erosivat alemman kansakoulun opettajatar E. Veiste tammikuun 0 p:nä 90 ja ylemmän kansakoulun opettajatar K. A. Enroth tammikuun p:nä 9. Naimisiinmenon johdosta muuttivat kertomusvuosina seuraavat opettajattaret nimensä: E. Nyman, sittemmin Veiste;.. Rautio, sittemmin Kiiski; E. M. V. Haahti, sittemmin Flinck; A. b. Nyman, sittemmin Häkli;' K. A. Pesonen, sittemmin Rautio; V. Sar Iin,' sittemmin Härkönen; K. M. StigelI, sittemmin Viheroksa ja A. Tarjanne, sittemmiri Suviranta. Sitäpaitsi tapahtuivat seuraavat nimenmuutokset: opettajatar. M. Heimo Talaaksi, opettaja K. A. Nylund Hormaksi, opettajatar H. V. Rosnell Rankalaksi, opettaja' N. Virtanen ja o'pettajatar N. A. Virtanen Linnaksi. V i r k a n imi t, y k s e t. Huhtikuun p:nä 9 pidetyssä johtokunnan kokouksessa nimitettiin kahdeksi koevuodeksi elokuun p:stä 9 lukien ylemmän kansakoulun

31 o 0 5 opettajiksi opettajat V. O. Alanne, A. A. Halen, J. O. Juhola, A. S. Knaapi, J. Koivusalo, K. R. Raippalinna, A. J. Sainio, Y. J. Starck, J. A. Tarpila, A. A. Tynell ja H. E. Vakkilainen; ylemmän kansakoulun opettajattariksi opettajattaret H. M. Ahtiala, A. Borg, A. Hannula, H. M. Kukkola, R. G.. Lilja,. S. M. Nygren, A. O. Nyman, H. A. Ruuth, A. M. Salmensaar.i, E. S. Vuorio ja- H. M. Väisänen; alemman kansakoulun opettajattariksi opettajattaret L. M. Alava, H. Autonen, H. L. Heinonen,: O. H. J. Kuittinen, S. E. MasaIin, H. S. Ruotsalainen ja E. E. Valtonen; laulunopettajattareksi opettajatar E. S. Virkkula; veistonopett.ajiksi opettajat S. V. Airanne, S. T. Rekola ja V. Seppä. V i r k av a p-a i n a vähintään päivää olivat seuraavat opettajat ja opettajattaret: Absences des instituteurs ayant dure jours ou davantage. Opettajan tai opettajattaren nimi Instituteurs Poissaolopäiviä Nombre des absences Opettajan tai opettajatta~en nimi Instituteurs Poissaolopäiviä Nombre des a(jsences Opettajan tai opettajattaren nimi Instituteurs Poissaolopäiviä Nombrc des absences Sai r a u den t a k i a. Pour cause de maladie. Allardt, Ao M. frick, A. So. 0 0 Haapio, A. H. A Hannikainen,. S... 0 Himanka, S. Jo.. 0 Hokkanen,. E. o. o. Hultin, Ao B. Go Kemilä, J von Konow, A. Vo Vo Kunnas, A. A. E Laasonen, M. H Linna, N. Ao Lindeqvist, H. Co V.. 0 Liukkonen,! Liukkonen, R Malmberg, E. V. '0' 0 Meriläinen, A. M. V. 0 Moberg, O. M.. 0 MoJander, M. K. 0" 0 PaasikaJlio, 00 S. o. 0 0 Päivän salo, H, Repo, Jo o. 0 Roschier, 00 Mo SarIin, A. L Sigfrids, H. O. Södergren, M. A. 0 Weissmann, A. K... Wiksten, A. A Wäre, O. A.... Oberg, E. S Yksityisten a s i a i n t ä h den. Pour autres CUllses. Castren, S. Mo.. 0 Härkönen,! Opefuslaitokset Johansson, A. G Kiiski, Kivisalo, T. E Kohonen, S. J... 0 o. Niemelä, E Nurmi, f. Vo Ojanne, S... 0 o' 000 Poutiainen, Ho. 0 0 Santala, H. V. 0" Silfvast, L. M Sippola, V..... Veikkola, f. S Sai r a u den t a k i a. Pour cause de maladie. Ahlgren, E. S Allardt, A: M. ' Anthoni, A. L Eo Dahlberg, E. E Groundstroem, J. C.. 0 Hedberg, A Heliö, A. R Hultin, A. B. G. o. 0 Huovinen, E.. o. 0 0 Kalervo, P :. 0 Kanerva, Ho S... 0 Kantele, A. Mo.... Karvonen, So A.o... 0 Kotilainen, O. 0 Leino, Jo " Liukkonen, Makkonen, Ao Eo 0 Malmberg, E. V. 0" Meriläinen, A. M. Wo Moberg, 00 M.... Oksanen, O. Mo Ao o. Puhakka, T. M. 0 0 Reima, V... 0 Repo, J Repo, R. J..... Richter, A. L Roschier, 0: M.... Sahlberg, A. 0 0 Sigfrids, H. O Tommila, H. Ao Weissmann, Ao K... Veiste, E..... Opinto matkan ta k i a. Hihlman, fo A... 0 Lappalainen, O. Vo. 0 Paalanen, J. E Yliopistollisten jatii:okurssien ta k i ao Bergh, H Hannula, Horma, K. A.... Laitinen, P. J Poijärvi, J. A Puhakka, P Yksityisten a s i a i n t ä h den. Pour autres causes. Het~m~ki, Ho Eo Eo.. Jyrhama, T o. 0 O' 0 Lahtinen, Y Lilja, f. E... ~ Malmivaara, O. J.. 0 Niemelä, E Ojanne, S Suviranta, A '7 05

32 6 v U 0 s i s i j a is e t j a t i l a p ä i s e t 0 p e t taj a t j a 0 p e t taj a t t a r e t näkyvät seuraavasta luettelosta: Remplafants. Työpäivien luku Nombre de jours d'enseignement des remplafqn ts. Työpäivien luku Nombre de jours d' etlseignement des remplarants. Opettajan tai opettaiauaren nimi Noms des instituieurs et des institutrices. Opettajan tai opettajauaren nimi Noms des instituteurs et des institutrices Alanko, Aino Maria.. Alava, Lyyli Maria.. Appelgren, Hjalmar Valdemar.... Autonen, Hanna (0. s. Paavolainen).... ~~~l~~~i,no E'st~;. 's~fi~ Halen, Axel Alexander.... Heinonen, Helmi Lydia Henriksson, Ida Maria (0. s. Stenius).... Ingman, Maria Naemi Agatha.... jaakkimainen. Edith Amanda (0. s. Pyyny) jaakkimainen, "Juuso.. järvinen, Väinö Verner Karivirta, Anna Lydi Helena.... Kaukoranta, Niina.... Koivisto, Helmi.... Koskinen, Helmi Alina Koskinen, Amanda(o.s. Klemola)..... Kotikoivu, Hilma ViIhelmina.... Kuittinen, Aili.... Kuittinen. Osa Hilja josefina (0. s. Oksanen) Kukkola,.Hilda Maria Kulvik, Aino Saima (0.5. Hämäläinen).... Kupiainen, Hilda.... Kårlund, Laurajohanna Lilja; Rosa Georgina Ingeborg.... Linden, Eva Maria.. Lindeqvist, Anna Mathilda (0. s. Lampen) Maleva, Hilja Maria (0. s. Soinila).... Mattila, Hilja Maria * 98 96* * 9* 9* 90 9* 97* * 98* * 909* , Merenheimo, Oskar Valdemar... :... Mikonsaari, Annikki.. Nurmi, Impi Emilia.. Nyman, Amanda OttiJia Nyman, Helmi Siviä.. Paalanen, Gerda (0. s. Poijärvi).... Palmroth Vasunta,Aino Maria (0. s. Tommola) Pelkonen, Katarina " Peltonen, lnes johanna (0. s.. Selinä).... Pesola, Väinö Johannes Pesonen, Katri Agatha Pitkänen, Anni.... Pohjakallio, KerUu Ainikki.;.... Pohjanvuori, Lauri - mari:...\... Puhakka,. Tyyne Maria (0. s. Hakulinen).... Raski, jaakko.:.... Ri~~anen, Anna Karohma.... Ruotsalainen, Hilma Sofia..... Rusama. Elna Maria.. Sairio, Elsa Matilda.. Salmensaari, Augusta Maria (0. s. Hiltunen) Savola, 'feliks (Onni) Mathias jatko.... Soikkanen, Vivi Ottilia Soinila, Martta Johanna Sten, Alma.... StigelI, Katri Maria.. Sydänheimo, Edith Verna (0. s. Lindblad) Tarjanne, Aino.... Tuominen, Evald.... Tuulos, Reino Optatus Toppila, Kustaa Emil Torvelainen, Amalia fredrika (o.s. Liljefors) Tynell, Aaro Aatami \ 97* 99 99* 909* * 99* 908* 97* * 9* 97* * :t

33 . 7, Valle, Inkeri Gustava 99* - 8,Musta~a, Erna Astrid VaItonen, Elin EIisa- (0, s. 'Ruuth)... 9* 08 - beth...,... 97* - 8 Niemelä, frans Evert Varjoranta, Tyyni Nurmi, Impi Emilia.. 97* - 9 Vaskio, Kirsti Nyman, Amanda Ottilia 99 ' 7 - Vermasvuori, Siiri Ma- Nyqvist, Aino Lydia tilda... ' (0. s. Putkonen) Vihervaara, Edit Maria 99* 8 - Oksanen, Aili (0, s. Voipio, Saimi... 96* 8 - Kuittinen)... 9* 6 77 Vuorio, Eeva Sofia Paalanen, Gerda julia Augusta (0. s. Boijer) Palenius, Eeva Ksenia Parkkonen, Helmi Sofia Pelkonen, Hertta Ingrid Ahtiala, Helvi Maria.. 90* 7 - (0, s. 'Henriksson).. 96* - 58 Alava, Lyyli Maria... 97* - 7 Peltonen, Aino (0. s. Aro, Aino Aili... 99* - 7 Vuorinen) Axelson, Bertha jo- Raski,' Jaakko hanna Henriette (0. s. Rautiainen, Anni Kirsti Hallonblad) * 7 -' Rekola, Sulo Tuomas Autonen, Hanna (0. s. Ritala, Rauha Augusta, I Paavolainen) 98-7 Ruotsalainen, Hilma Guseff, Hanna Helena Sofia (0. s. Levander)., Rusama, Elna Maria., 96 7 Halen, Axel Alexander 98' 7 - Ruuth, Helmi Augusta 90* 7 - Heinonen, Helmi Lydia 90-7 Sairio, Elsa Matilda Heinäri, Tyyne Emilia 9-89 Schering, Paula (0. 5, Sara) 9* 95 Henriksson, Ida Maria Seppä, Väinö (0, s. Stenius) Sigfrids, Singhild Elisajaakkimainen, Edith beth Amanda (o.s. Pyyny) Soinila, Martta johanna 98-7 jaakkimainen, juuso Starck, Yrjö johannes jaakkimainen, Laura Strandman, Väinö Matti 90* 7 Jutila, Saima... - Tarpila, Eino Artturi juuti, Sirkka I Inkeri Tarpila, Johan Alfred Koljonen, Erkki Iisakki 90 7 Tolonen, Helmi Maria Korhonen, Iina Irene.. 95* 90 - Elisabeth (0. s. Kos- \ Koskinen, Sulo Andreas - - kinen) ~ Kuittinen, Osa Hilja Jo- Tukiainen, Lempi sefina (0. s. Oksanen) 97* - 7 Tuulos, Reino Optatus Kukkola, Hilda Maria 9$* 7 - Tynell, Aaro Aatami Kuntonen, Eberhard Ulappa, Matilda Lehtola, Ester Helena Vaara, Kerttu Kyllikki 90* - 7 Lehtonen;. Helga Ingrid 98-7 Vakkilainen,HugoEvert 90* 7 - Li~a, Rosa Georgina Valle, Inkeri Gusblva 99* - 7. ngeborg Valtonen,Elin Elisabeth 97 -, 7 Läntinen,frans'Herman Vinqvist, Anna Impi MasaIin, Signe Elisa- Vuorio, Eeva Sofia beth..., Väisänen, Ulla Maria ,... I Tuntiopettajina toimivat lukuvuonna 99-0 seuraavat henkilöt: von Boehm, Aili Emilia (piirustusta); Iroff, Ivan (kreikkalais-katolista uskonoppia); Salovaara, Lovisa (voimistelua).. Seuraavana lukuvuonna toimivat tuntiopettajina yllämainittujen henkilöiden lisäksi seuraavat: Alcenius, Inez Aino Emilia (piirust'usta); Jokinen, Saima (käsitöitä); Koivisto, Helmi (käsitöitä); Lind, Karl (veistoa); Pellinen, Airi (piirustusta); Pihkala, Elisabeth, o.. Mustakallio (voimistelua); Vähäkallio, Martta Maria (eri aineita).

34 8 Koulujen jaoitus. Helsingissä oli lukuvuosina 99~ seuraavanlaisia suomenkielisiä kansakouluja: a) ale m pia k 0 u l u j a, joissa on kaksi pojille ja tytöille yhteistä vuosiluokkaa; b) vai m i s t av a k 0 u I u kaksine vuosiosastoineen laiminlyötyjä lapsia varten, jotka ovat täyttäneet kymmenen vuotta eivätkä vielä osaa lukea; c) apu k 0 u I u hei k k 0 j ala p s i a v a ~ t e n, jossa on viisi vuosiosastoa niille oppilaille, jotka eivät voi ottaa osaa tavalliseen luokkaopetukseen; d) i I t a k 0 u I u pojille ja tytöille, jotka ovat täyttäneet vuotta, mutta joilla ei ole tilaisuutta käydä koulua tavallisilla tunneilla; e).y I e m p i ä k 0 u I u j a neljine vuosiluokkineen, joissa poikia ja tyttöjä on opetettu osaksi erikseen, osaksi yhdessä; f) j atk 0 k 0 u I u j a (erikseen pojille ja tytöille), joissa on yksi vuosiluokka ylemmän kansakoulun käyneitä oppilaita varten. Opetusajat. ' Lukuvuosina 99-0 ja, 90- kansakoulut kumpaisenakin työskentelivät 5 viikkoa, joista 6 syys- ja 9 kevätlukukaudella. Varsinaisia lukupäiviä oli edellisenä vuonna 86 ja jälkimmäisenä 8. Syyslukukausi 99 alkoi syyskuun p:nä, jolloin uudet oppilaat sisäänkirjoitettiin; ja päättyi joulukuun 8 p:nä; kevätlukukausi kesti tammikuun p:stä toukokuun p:ään 90. Pääsiäislupa oli huhtikuun -6 p:nä; muita lupapäiviä oli, ja ne olivat syyskuun 0, lokakuun, ja ja, marraskuun 7, joulukuun 6, helmikuun 5,7,5 ja 6, maaliskuun 5, toukokuun ja 5, p:nä.,, Lukuvuonna 90- koulut työskentelivät syyskuun p:stä joulukuun ~8:nteen ja tammikuun :nnesta' toukokuun p:ään; pääsiäislupaa oli maaliskuun -9 p:nä ja helluntailupaa toukokuun 5-7 p:nä. Lupapäiviä olivat syyskuun 8, lokakuun, ja, marras.kuun ja 0, joulukuun ja 6, tammikuun 9, helmikuun 5, 8 ja 8 sekä huhtikuun 8 'päivä eli yhteensä päivää... Lukuvuosien alussa ja lopussa sekä ennen joulua järjestettiin kansakoulujen,oppilaille jumalanpalvelukset kaupungin kirkoissa. Sitäpaitsi vietettiin joulukuun loppupuolella kuusijuhlia eri kouluissa. ' Päivittäiset opetusajat olivat lukuvuonna 99-0 seuraavat: Alemmissa kouluissa klo 8 a. p.-' p. ja p.-.i. p. tai t) Y9 a. p.-y i. p. ja Y-Y5 i. p. tai t) 9 a. p.-l i. p. ja -5 i. p., Valmistavassa koulussa t), 8 a. p.~ p. ja -5 i. p. Apukoulussa ' t) 8 a. p.- p. ja 9 a. p.-l i. p. Iltakoulussa t) 6-9 i. p.. Ylemmissä kouluissa t) 8- a. p. ja -6 i. p~ sekä a. p.- i. p. tai t) 8 a. p.-l i. p. ja -6 i. p. jatkokoulussa t) 8 a. p.-7 i. p. Muutamilla luokilla opetettiin veistoa klo 7:ään asti i. p.

35 9 Lukuvuonna 90- eivät mitkään luokat työskennelleet Y 9 a. p.-y i. p. eikä Y-Y5 i. p., muuten päivittäiset opetusajat olivat samat kuin edellisenä- lukuvuonna. Opetussuunnitelmat. Kaupungin suomenkielisissä kansakouluissa noudatettiin lukuvuosina 99- painosta julkaistuja opetussuunnitelmia. Viikko,tuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken käy ilmi taulusta 9. Kouluissa käytettiin allamainituissa aineissa seuraavia oppikirjoja: Uskonnossa: F. W. Sundwall, Raåmatun historia ); B. H. Päivänsalo, Raamattua lapsille; B. H. Päivänsalo, Yrjö Loim,aranta ja M; Pesonen, Lasten uskonoppi );, Äidinkiel~ssä: H: Genetz, Kodin ja koulun ensimäinen kirja; M. Johnsson, A. Kohonen, K. Raitio ja E. N. Setälä, Kodin kirja, Kotipiirin kirja, Suomen kirja; Z. Topelius', Maamme' kirja, Satuja ja Runoja, valikoima ja II; j. L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat; E. N,. Setälä, Äidinkielen oppikirja. '. Maantiedossa: R Hult ja P. Nordmann, Kansakoulun maantiede; 'Soinineri-Kaila, Kansakoulun uusi maantieto ); Alfred Jotuni, Kansakoulun maantiede. Historiassa: M. Soininen ja Alpo Noponen, Historian oppikirja kansakouluja varten. Laskennossa: Alho-junttila, Kansakoulun laskuoppi. I Mittausopissa: john Lindfors, Kansakoulun mittau~oppi; K. Merikoski, Mittausoppi kaupunkien kansakouluilie ); August Alho ja juho jussila, Kansakoulun mittau~oppi ). Luonnontiedossa: O. A. Hainari ja john Linden, Kansakoulun luonnontieto. Laulussa: M. Wegelius, Lauluoppijakso' kansakouluja varten ja II; Mikael Nyberg, Oppilaan laulukirja; j. N. Vainio, Valistuksen laulukirja, Paula af Heurlin, Kansakoulun uusi laulukirja ). Oppilaat ja kouluhuoneistot. Oppilaiden kokonaislukumäärä oli syyslukukauden 99 alussa 9 09, joista 668 poikia ja 6 tyttpjä. Näistä oli poikaa ja tyttöä eli 6 55 oppilasta jäljellä edelliseltä vuodelta. Lukuvuoden varrella erosi 96 oppilasta ja kouluun otettin uutta, niin että oppilasmäärä kevätlukukauden 90 lopussa oli 95. Lukuvuoden 90-' alussa oppilaiden kokonaismäärä oli \:}679 eli 85 poikaa ja 87 tyttöä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä 6 poikaa ja 66 tyttöä. eli 7 75 oppilasta, ja lukuvuoden kuluessa otettiin 56 uutta oppilasta, jota vastoin erosi, niin että suomenkielisten kansakoulujen koko oppilasmäärä lukuvuoden lopussa oli 9 5. " Oppilaiden jakautuminen eri koulujen ja kouluhuoneistojen kesken helmikuun p:nä 90 ja 9,näkyy seuraavasta yhdistelmästä: ) Erityisestä pyynnöstä hyväksytty koetteeksi käytettäväksi.

36 0 90. Aiempi Valmistava Apukoulu Iltakoulu Ylempi kouh. koulu koulu Jatkokoulu Yhteensä Neljäs linja -, t Vallila..., Tehtaank Eläintarhank Lapinlahdenk Töölönkatu Hämeenk Kasarmink Iso Robertink VJadimirink Viipurink Oikokatu 7..., Punavuorenk Mariank Dagmarink Huopalahti Yhteensä Neljäs linja Tehtaank Vallila '50 Eläintarhank Kaarlenk Lapinlahdenk~ Töölönk Hämeenk Iso Robertink Vladimirink Linnankatu Oikokatu '' 55 Bulevardik Mariank Kristiinank Viipurink Dagmarink. ---' Huopalahti... 55,- 55 Aleksanterink.... Yhteensä Tarkempia tietoja oppilaista saadaan tauluista 0-. Lukuvuon':a 99-0 oli 5 ja lukuvuonna 90-6i suoni.tnkielistä kansakoululuokkaa toiminnassa. Niiden jaoitus eri kouluihin näkyy seuraavasta yhdistelmästä: koulu' tava koulu koulu r. 0ika - Alempi Valmis Ylemmän koulun Apu- Iltatyttö- yhteis- koulu uokat luokat luokat Jatkokoulu pojille tytöille Yhteensä Neljäs linja, Vallila Tehtaank Eläintarhank Lapinlahdenk Töölönk Hämeenk Kasarmink Iso Robertink Vladimirink Viipurink Oikokatu Punavuorenk Mariank. ' Dagmarink Huopalahti Yhteensä

37 'Niistä: I luokkia II IV..... V t VI..... VII ' Neljäs linja Tehtaank Vallila...,... 8' Eläintarhank '8 Kaarlenk ' Lapinlahde nk Töölönk Hämeenk iso Robertink Vladimirink.... Linnank..... Oikokatu Bulevardikatu 6...,. 6 Mariank.....,... 5 Kristiinank. ;t6...,.... Viipurink. 8...,:.... Dagmarink. -., Huopalahti Aleksanterink..... Yhteensä 97 Niistä: luokkia II IV 0.. V..... VI VII , Oppilaiden keskimäärä luokkaa kohti oli helmikuun p:nä ja helmikuun p:nä Sittenkuin suomenkieliset kansakoulut olivat saaneet luopua Kasarminkadun kansakoulutalosta, oli joptokunta ehdottanut, että Dagmarinkadun tonteille n:oille - raken-, nettaisiin uusi koulutaio. Nämä tontit, jotka kaupunginvaltuusto joulukuun p:nä 9 oli varannut suomalaisille kansakouluilie, valtuusto kuitenkin syyskuun p:nä 99 päätti luovuttaa toiseen tarkoitukseen, jota vastoin kansakoulujen tarpeisiin päätettiin rakentaa koulutaio XIII kaupunginosan 0 kortteiiin. Dagmarinkadun varrelle rakennettavaa. koulutaloa koskevan suunnitelman siten rauettua johtokunta kansakoulutarkastajan ja opettajiston' esittämien ehdotusten. mukaisesti elokuun 0 p:nä jätti kaupunginvaltuustolie esityksen koulutalon rakennuttamisesta Aleksanterinkadun tontille n:o kaupungin keskios'issa vallitsevan suomenkielisten kansakoulujen puutteen poistamiseksi. Jo huhtikuun p:nä 96 kansakoulujen johtokunta oti ehdottanut, että Pakaan alueen kortteli n:o 56 varattaisiin kansakoulutarkoituksiin. Koska suunniteltuun kouluun kuitenkaan ei voitaisi sijoittaa kaikkia huoneistoa vailla olevia Kallion kansakoul;lluokkia, päätti johtokunta lokakuun 0 p:nä 99 pitämässään kokouksessa kansakoulu-

38 tarkastajan ehdotuksesta tehdä kaupunginvaltuustolie esityksen kansakoulutaion rakentamisesta kortteliin n:o 69 tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan XII kaupunginosassa. Helmikuun p:nä 9 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti tehdä valtioneuvostolle esityksen Puutarhakadun ja korttelin n:o osain tilusten vaihdon hyväksymisestä. Siten saatu uusi Puutarhakadun tontti oli osoitettava suomenkielisten kansakoulujen tarpeiksi rakennettavaa koulutaloa varten. ja kaupungin yleisten töiden hallitukselle annettiin tehtäväksi yksissä neuvoin suomenkielisten kansakoulujen johtokunnan valitseman edustajan kanssa laatia mainitunkansakoulutaion luonnospiirustukset ja kustannusarvio. Samassa, tilaisuudessa 'valtuusto päätti samaan tarkoitukseen varata Pietarinkadun {ontin n:o 6 rakentamattoman osan, Porvoonkadun tontit n:ot 8, ja 0 sekä Kristiinankadun tontin n:o samoinkuin Pakaan alueen korttelin n:o 566. Kansakoulujen talous. Me n 0 t. Suomenkielisten kansakoulujen suoranaiset meriot nousivat vuonna : 0 markkaan. Saman vuoden tammikuun,l p:nä koulujen käytettävinä olevien kaupungin kiinteistöjen kirjaanpantu arvo oli : - markkaa, jonka pääoman korko 7 % mukaan laskettuna tekee 55 7: 50 markkaa. Vuoden 99 kokonaiskustannukset olivat siis Smk 97 5: 70, ja' samana vuonna oli suomenkielisten kansakoulujen oppi,iaiden lukumäärä keskimäärin 879, joten keskikustannus oppilasta kohti nousi 586: markkaan. Vuonna 90 suoranaiset menot nousivat 768: 6 markkaan, mistä Smk 57 57: 50 oli arvioitua vuokraa kaupungin omista taloista; tämä erä otettiin tällöin kau-. pungin kassa- ja tililaitoksen ohjesäännön määräyksen mukaisesti ensi kertaa huomioon tilinpäätöksessä. Tammikuun p:nä 90 suomenkieliset koulukiinteistöt olivat merkityt kaupungin kirjoihin : - markan arvoisiksi; ja 7 % tästä määrästä, Smk 57005: -, lisättynä suoranaisiin menoihin ja vähentäen niistä kaupungin talojen arvioidun vuokran tekee Smk 7558 :. Kun nämä kokonaiskustannukset jaetaan suo-, menkielisten kansakouluoppilaiden Vuoden 90 keskirpääräliä, 999:lIä, saa'daan keskikustannukseksi oppilasta kohti Smk 795: 67. ' Yllälueteltuihin menoihin eivät sisälly kustannukset kaupungin omien talojen ja vuokrahuoneistojen korjauksista, kansakouluhammasklinikan määräraha, kansakoulujen opettajakirjaston sidottamista ja luetteloimista varten, 7 yleisen kansakoulukokouksen kustannusten korvaamiseksi sekä luistinurheilun edistämistä varten koulunuorison, keskuudessa myönnetyt määrärahat, ei myöskään vuonna 99 rautatielippujen hankkimi~eksi varattomille oppilaille myönnetty määräraha. Menojen jakautumista eri menoerien kesken valaisee tarkemmin taulu.,\ 'T u I 0 t. Suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen tulot nousivat vuonna 99 yhteensä Smk:aan 0650: 96. Valtion avustuksena saatiin Smk 05800: -, kansa-.' koulutarkoituksiin lahjoitettttjen rahastojen korkoja maksettiin kaupunginkassaan Smk 799: 70, muita tuloja oli Smk ' : 6. Vuonna 90 oli tuloja Smk 0597:, siitä korkovaroja Smk 995: ja valtioapua, oppilasmaksuja ja tuloja myydyistä käsi töistä Smk ' 965: 0. Valtionavustuksesta oli Smk 5: 5 merkitty kirjoihin siirtona vuoteen 9. La h' joi t u sr a h,a s t 0 t. Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen pääomat nousivat joul~kuun p:nä 99 Smk:aan 0805: 99 ja joulukuun p:nä 90 Smk:aan 8 0f: 8. Rahastojen korkovaroi~ta maksettiin

39 vuonna 9.9 Smk 78: 07 ja vuonna 90 Smk 65:. Taulussa annetaan tarkempia tietoja eri rahastojen pääomista samoinkuin niistä tarkoituksista, joihin korkovarat on _ käytetty. Sekalaisia tietoja. Voi m i s tel u n n e u v 0 ja t. Suomen- ja ruotsinkielisten -kansakoulujen palvelukseen yhteisesti -asetettuihin voimistelunneuvojiin nähden kaupunginvaltuusto joulukuun 5 p:nä 99 päätti, että puheenaolevat virkailijat toistaiseksi suomenkielisiä kansakouluja koskevissa asioi&sa ovat suomalaisen ja ruotsinkielisiä kouluja koskevissa asioissa ruotsalaisen kansakoulujen tarkastajan ja johtok.unnan alaiset, sekä" että tähän kuuluvat, molempia kouluja yhteisesti koskevat asiat on tarkastajakokouksen ja molempien johtekuntain käsiteltävä; että voimistelunneuvojat valitsee kaupunginvaltuusto tarkastajakokouksen ehdotuksesta ja molempia johtokuntia kuultuaan; sekä että kansakoulujen johtokunnat saavat toimekseen julistaå virat haettaviksi, ollen kelpoisuusehdoksi asetettava yliopiston voimistelulaitoksen, Tukholman voimistelukeskusopiston tai muun samanarvoisen ulkomaisen opiston kurssin suorittaminen sekä täydellinen molempien koti':' maisten kielten taito. Syyskuun 9 p:nä 99 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto vahvisti kummankin voimistelunneuvojan palkan 7 OQO: - markaksi vuoaessa, minkä Ii~äksi tulee 0 % korotus 5 ja 0 vuoden palveluksen jälkeen. Voimistelunneuvojiksi valittiin kesäkuun p:nä 90 lääketieteenkandidaatti L. A. Tanner ja'voimistelunjohtajatar S. M. Fontell, jotka astuivat virkoihinsa elok. p:nä 90. Vi r k a v u 0 s i e n las k e m i n e n. Koska elokuun 9 p:nä 98 vahvistettu kunnan viranpitäjäin palvelusehtoja koskeva sääntö oli kumonnut aikaisemmin voimassa olleet virkavuosien laskemista kansakouluj~sa koskevat määräykset, päätti kaupunginvaltuusto lokakuun 8 p:nä 90 pitämässään kokouksessa, että kaupungin kansakoulujen vakinainen opettaja saa I~skea.hyväkseen sen ajan, minkä hän aikaisemmin täysin pätevänä on toiminut näissä kouluissa sijåisena,. kuitenkin sillä rajoituksella, ettei viittä useampaa viransijaisuusvuotta saa ottaa lukuun ja että tällaisen virantoimituksen tullakseen huomioon otetuksi virkavuosia laskettaessa tulee olla yhtäjaksoinen.. o h j a u s k u r s s i t. Lukuvuonna 99-0 järjestettiin opettajistolie fysiikan ja kemian ohjauskurssit filosofiantohtori K. Oksasen johdolla. Kansakoulujohtokunta myönsi tarkoitukseen marraskuun 8 p:nä 99 Smk 50: -. Luo k a n 0 p pii a s m ä ä r ä ei kansakouluohjesäännön mukaisesti alemmassa ja yfemmässä kansakoulussa saa olla 0 suurempi. Luokan suurimmasta sallitusta oppilasmäärästä muissa kansakouluissa päättää kansakoulujohtokunta, ja vahvistettiin se lokakuun 0 p:nä 99 pidetyssä kokquksessa 0:ksi jatkokoulussa, 0:ksi iltakoulussa, 0:ksi valmistavassa koulussa ja 5:ksi apukoulussa.. Yli 0 P i.s t 0 II i s'e t ja t k 0 k u r s.s i t järjestettiin lukuvuonna' 90-, ja tilaisuuden varaamiseksi suomenkielisten kansakoulujen opettajille ottaa niihin osaa jaettiin apurahoina yhteensä 9 75: - markkaa, siitä Smk 67: 50 syys- ja yhtä paljon kevätlukukautta varten. Kansakoulujohtokunta valitsi apurahansaajiksi opettajattaret Hanna Berghin,. Hannulan ja J. Poijärven sekä opett. K. A. Horman, P. J. Laitisen ja P. Puhakan. S U P e n d i t. Vuoden 90 rahasääntöön merkityt stipendivarat, Smk 8000: -, kansakoulujohto~unta huhtikuun 6 p:nä 90 pitämässään kokoukses.sa jakoi siten että Opdllslaitoksd 9/9-. 5

40 opettaja J. E. Paalanen sai 000: - markkaa, opettaja F. A. Hihlman 500: - markkaa ja opettajatar T. Jyrhämä 500: - markkaa. Vuoden 9 stipendivarat, Smk 000: -, jaettiin -maaliskuun 5 p:nä 9 pidetyssä kokouksessa seuraavasti: opettaja A. Lappalaiselle 50: - markkaa, opettaja O. Lappalaiselle 50: - markkaa, opettajatar H. Hynriiselle 50: - markkaa ja opettajatar O. M. A. Oksaselle 50: - markkaa. K 0 u u puu t a r h a työ s ken tel y ä järjestettiin myöskin kesinä 99 ja 90 kaupungin kansakouluoppilaille. Vuonnä 99 otti työhön osaa ja seuraavana vuonna 7 ylemmän kansakoulun eri luokkien oppilasta, kuten allaolevista luvuista tarkemmin käy ilmi. Vuosi Suomenkielisiä Suomenkielisiä lap:;ia Ruotsinkielisiä Ruotsinkielisiä lapsia poikia tyttöjä yhteensä poikia tyttöjä yhteensä Oppilaat olivat jaetut 6 luokalle, nimittäin suomalaiselle tyttöluokalle ja suomalaiselle poikaluokalle sekä ruotsalaiselle yhteisluokalle. Opettajia oli ja jokaisen hoidettavana kaksi luokkaa. Päivittäinen työaika oli kullakin luokalla - tuntia. Suomenkielisten lasten opettajina toimivat herra J. E. Paalanen ja neiti L. Hagan, ruotsinkielisten låsten opettajina kesällä 99 neiti Greta TrOstedt ja kesällä 90 herra J. B. Holmström. Kesällä 99 pienillä puutarhaoppilailla oli oijni tulla osallisiksi amerikkalaisesta elintarveavusta. Heinä- ja elokuussa he joka päivä saivat.kunnollisen ruoka-aterian, joka valmistettiin kunnan keskuskeittolassa. Ruoan kuljetuksesta ja jakelusta oli Marttayhdistys hyväntahtoisesti ottanut huolehtiakse~n. Kansakoulujohtokunnan jo toukokuun 7 p:nä 9 tekemän ja sittemmin joulukuun 5 p:nä 99 päivätyssä kirjelmässä uudistaman anomuksen johdosta kaupunginvaltuusto huhtikuun 6 p:nä 90 pitämässään kok0.!lksessa päätti Gumtähäen palstat n:ot 8 ja 9 luovutettaviksi koulupuutarhaksi. Uusi koulupuutarha tulee olemaan n. heht. laajuinen ja tullee laaditun suunnitelman mukaan käsittämään leikkikent~n sekä rakennuksen, jossa on työkaluhuone, oppilaiden veistohuone, pieni opettajaquone ja mukavuuslaitokset. Toukokuun 5 p:nä 90 pitämässään kokouksessa kaupunginvaltuusto päätti antaa n. s. Ärtin.koulupuutarhan hallinnon toimeksi tarkastajakokoukselle. Kesävirkistyksen hankkimisesta suomalaisten kansakoulujen köyhille ja sairaalloisille oppilaille huolehti Helsingin opettajaliiton asettama toimikunta. Toimikunnan työn laajuutta valaisee ållaoleva taulukko; Sejour d'eti des ileves. Oppilaita. jotka oleskelivat maalla Elives ayant passi /'et! ei ta campagne '"' Kesäsiirtolan johtajat - Maltres d.. colonie~ dt vncances Tuloja - Recetus Vuosi Ann«Siirtolain lukumäärä Colonies dl! vacance Smk - Marcs 99 90, ;

41 5 V a ra t tom i e n k a n s a k o u u no p pii a i den r u 0 k i n t a jatkui suuremman osan Jukuvuosia 99-. Lapset saivat yhden ruoka-aterian päivässä ja ateriaan kuului leipää ja yksi lämmin ruokalaji. Ruoka ostettiin valf!iin a yhdistyksen)ruokaa köyhille kansakoulunoppilaille HelsingisSä) keittiöstä tai kunnan keskuskeittolasta.. Annosten hinta vaihteli lukuvuonna pennistä markkaan 50 penniin ja: lukuvuonna pennistä markkaan 0 penniin. Ruokittujen lasten sekä jaettujen ruokaannosten lukumäärä näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Lapsia, jotk,! saivat ruokaa koko ruokinta-ajan... ;... : ) ) ). ) puolet ruokinta-ajasta Yhteensä Jae.ttuja ruoka-annoksia V a.n h e m p a i n k 0 k 0 u k si a järjestettiin samoin kuin edellisinä vuosina ja niissä keskusteltiin etusijassa lasten k~svatusta koskevista kysymyksistä. Lukuvuonna 99-0 pidettiin ja seuraavana lukuvuonna kokousta, edellisenä lukuvuonna 7 ja jälkimmäisenä IV luokan oppilaiden vanhempien ja holhoojien kanssa. Kumpaisenakin lukuvuonna kävi näissä vanhempien kokouksissa n. 700 henkeä. Avustuksena kokousten järjestämiseksi kansakoulujohtokunta myönsi käyttövarotstaa.n 00: - markkaa jokaista IV luokkaa kohti, jolla näitä kokouksia pidettiin. o p e t taj-a k i r j a s t 0 oli lukuvuonna 99-0 avoinna kolmesti ja seuraavana lukuvuonna kahdesti viikossa. Lainattujen. kirjojen luku nousi 78:aan, niistä 7 lukuvuonna 99-0 ja lukuvuonna 90-. Kirjaston koko nidosmäärä oli joulukuun p:nä ja joulukuun p:nä Kirjastonhoitajana toimi opettajatar filosofian maisteri H. E. Hynninen. ' o p pii a s k i r j a s t 0 jaon olemassa ainoastaan vähässä määrin,. kqsk~ Helsingin kaupunginkirjasto käsittää erityisen lastenos~ston. Niiden toiminta käy selville. taulusta. P a i k a n v ä I i t Y s toi m i s t 0 oli avoinna kolmesti viikossa, ja sen johtajattarena toimi opettajatar L. Simdberg. Toimiston toiminnan tulokset käyvät ilmi taulusta 8. Kas v a t u s sää s t äv ä i syy tee n. Lukuvuonna 99-0 teki!;l oppilasta opettajiston välityksellä säästöönpanoja pankkeihin yhteensä 6: - markkaa, siitä Smk 5596: - postisäästöpankkiin ja Smk 608: - tavalliseen säästöpankkiin. Lukuvuonna 90-- talletti 7 oppilasta yhteensä 76: - markkaa, siitä Smk 75: postisäästöpankkiin ja Smk 7 8: - tavalliseen säästöpankkiin. U r hei I u. Maaliskuun 8 p.:nä 90 pitämässään kokouksessa kansako.ul.ujohto- kunta myönsi kansakoulupoikien urheiluseuralle 000: - markkaa ja maaliskuun 5 p:nä 9 samalle seuralle niinikään 000: - markkaa.. \ K a.s v a t u s l a i t 0 k 's e t. Lukuvuo~ina 99- kuuluivat seuraavat suomenkieliset _kasvatuslaitokset Helsingin kaupungin suome!n~ielisten kansakoulujen tarkastuspiiriin: Lohjan pitäjän Karstunkylässä oleva ylempi poikakansakoulu sekä valmistava poikain ammattikoulu; Nummen pitäjän Tavolan kylässä oleva ylempi poikakansakoulu; Vihdin pitäjän Vanj~en kylässä o!eva vähälahjais.ten poi~ain asumalaitos ynnä alempi ja yle~pi

42 6 poikakansakoulu; sekä Lohjan pitäjän Outamon kylässä 'oleva tyttöjen asumalaitos ynnä alempi ja ylempi kansakoulu sekä jatkokoulu. Paitsi näitä yksinoinaan suomenkielisiä kasvatuslaitoksia on Bromarvin pitäjän Bengtsårin kylässä vielä suomen- ja ruotsinkielinen poikain asumalaitos, joka kuuluu kaupungin " suomenkielisten kansakoulujen tarkastuspiiriin. Terveydenhoito suomenkielisissä kansakouluissa. Hygiene. K0;llulääkärin lääketieteen- ja kirurgiantohtori Ensio Alkon antama kertomus. Syyslukukaudella,99 suomenkielisissä kansakouluissa raivosi tuhkarokkokulkutauti, joka vaikutti suuressa määrin häiritsevästi varsinkin alempien koulujen työhön. Jo lukukauden loppupuolella kulku tauti kuitenkin heikkeni, eikä kevätlukukaudella 90 enää esiintynyt ainoatakaan taudintapausta. Sensijaan ilmaantui influensakulkulauti, joka jossain määrin häiritsi koulutyötä. MOita tauteja esiintyi ainoastaan yksityisiä tapauksia. Lukuvuonna 90- terveydentila suomenkielisissä kansakouluissa oli erittäin hyvä. Enti&een tapaan toimitettiin lukuvuosina 99-' kaikki oppilaat käsittävä alemman koulun I luokkien ja valmistavan koulun tarkastus, syyslukukaudella yleisen terveydentilan ja kevätlukukaudella ulkonaisten aistimien suhteen; osittain syyslukukausien lopulla, osittain kevätlukukausien aikana tarkastettiin, samoin kaikkien ylemmän koulun I ja IV luo kim ' oppilaiden yleinen terveydentila. ' Lukuvuosina 99- tarkastettiin seuraava määrä kansakoululapsia: Alemman koulun I luokilla ja valmistavassa kou- Poikia Tyttöjä Yhteensä Poikia Tyttöjä Yhteensä lussa Yleminän koulun luokilla ' ' )), ) IV) Yhteensä Tarkastusten tulokset näkyvät tauluista 9 ja '0. Tarttuvien tautien tapausmjärä sekä tapausten jakautuminen eri kuukausien kesken,näkyyallaolevasta yhdistelmästä: Syyskuu lokakuu Marrask. Jouluk. Tammlk. Helmik, Maalisk, HuhUk. Toukok. Vhleensll. Tuhkarokkoa : Tulirohkoa... ' 6 Kurkkumätää Hinkuyskää... 7 Yhteensä, Tulirokkoa Kurkkumätää "','". ' Yhteensä 5 '

43 7 7. Ruotsinkieliset. kansakoulut. Ecoles primaires suedoises. Kansakoulutarkastajan filo6ofiantohtori K. A. Laurentin antama kertomus. K a n s a k 0 u l ujo h t 0 kun t aan kuuluivat lukuvuonna 99-0 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: lehtori E. Meinander puheenjohtajana, arkkitehti W. Aspelin, kamreeri H. Bengelsdorff, neiti D. Neovius, filosofiantohtori A. Mickwitz sihteerinä ja taloudenhoitajana sekä kirjansitoja E. Nyström. Opettajiston edustajana oli opettaja M. Thors ja hänen 'varamiehenään opettajåtar R. Wallen. Seuraavana lukuvuonna johtokunnan kokoonpano oli entisellään, paitsi että herra Bengelsdorffin sijaan hänen erottuaan elokuun p:nä 90 tuli metalli työläinen A. Lindroos. Johtokunta kokoontui lukuvuonna 99-0 elokuun ja 9, syyskuun 5, lokakuun 6, marraskuun i, joulukuun, tammikuun 5; helmikuun 8, maaliskuun 7, huhtikuun 8, toukokuun ja p:nä eli yhteensä kertaa. Lukuvuonna 90--=- oli kokousten lukumäärä jakautuen seuraaville päiville: elokuun ja 5, syyskuun 6 ja 9, lokakuun, marraskuun, joulukuun, tammikuun 9, helmikuun, maaliskuun ja 0, toukokuun ja 8 sekä kesäkuun p:nä. " V i r kai I i j a t. Kansakoulutarkastaja oli filosofiantohtori K. A. Laure~t, koululääkärinä toimi lääkintöhalli~uksen ent. päätirehtööri R. Sievers, apulaisena tarkastajan kans~ Iiassa tohtorinrouva S. Laurent sekä apulaisena taloudenhoitajan kansliassa tohtorinrouva A. Wichmann. Johtajina ja johtajattarina olivat lukuvuosina 99- Nikolainkadun koulussa opettajafar A. Hallberg (afempi koulu, ylemm'än koulun tyttöluokat ja jatkoluokka) ja opettaja V. Allardt (ylemmän koulun poikaluokat); Ratakadun koulussa opettajatar E. Enberg (alempi koulu, ylemmän koulun tyttöluokat ja jatkoluokka) ja, opettaja A. Kronström (ylemmän koulun poikaluokat); Annankadun koulussa opettajatar A. Jiirgens (alempi'koulu ja ylemmän koulun tyttöluoka't) ja opettaja M. Thors (ylemmän koulun poikaluokat); Porthankadun koulussa' opettaja J. Henriksson (alempi ja ylempi - koulu); Topeliuskadun sekä Huopalahden- ja Bölen kouluissa opettaja L. Merus (alempi ja ylempi koulu); Toukolan koulussa opettaja!ar R. Tallqvist (alempi ja ylempi koulu) Eläintarhan koulussa opettajatar A: Sed,erholm (heikkojen lasten apukoulu); veistonopetuksen johtajana oli opettaja '. Wihlman. ' -, o p e t taj i s t 0.' Kaupungin ruotsinkielisissä kansakouluissa opetti lukuvuonna 99-0 kaikkiaan 5 ja vuonna 90.,- 8 opettajaa ja opettajatarta, kuten allaolevasta taulukosta, käy ilmi: 99-,0. ' Mlehil, Naisia Mlehll. Naisia. ' Vakinaisia opettajia Vakinaisia opettajia , Koetteeksi otettuja opettajia.. Koetteeksi otettuja opettajia.. 5 Vuosisijaisia Vuosisijaisia... Virkavapaiden opettajain sijaisia 9 Virkavapaiden opettajain sijaisia 5 Tuntiopettajia.' Tuntiopett~jia... 0, Yhteensä 7 6 Yhteensä 5 -

44 7 8 P a I k k a 0 I 0 t. Vakinaisten ja koetteeksi määrättyjen opettajien ja opettajattarien jakautuminen heille lukuvuoden kuluessa maksetun vuosipalkan ) mukaan ilmenee seuraavista luvuista: Appointements annuels des instituteurs et institutrices: titulaires et stagiaires. Lukuvuosi. Annee scolaire Ylemmän kansakoulun opeltaja jaltaret ) jattaret Imtitukurs d~ ko/es primaire.s superieu~s IIm titutrices des lcoles Pninai~ mh tutrices des ecoles primall7!s superieu~ inferieures 0 r ~,,"m" k.~k,"lun ot><t"-i~,m~n... oul.. op,i"- Sml, Smk Smk Smk Smk Smk II Smk I Smk I Smk 5500: -.:. 6~050: :- 5 00: : - 6 0: - 00: -; 70: : ) II ) - 0 II - 0" 5 I 7 Lukuvuoden 98-9 aikaisesta opettalisto~t~ olivat eronneet opettajat R. Malmberg, A. Näse, H. Ståhl ja G. Wikström, ylemmän kansakoulun opettajattaret. Wegelius ja E. von Zansen sekä alemman kansakoulun opettajatar M. Schildt. Toukokuun p:nä 99 oli ylemmän kansakoulun opettajaksi otettu opettajat C. T. Häggström jc;t. H. W. Jansson, ylemmän kansakoulun opettajattareksi neiti G. Spiring, alemman kansakoulun opettajattareksi neiti M. Korsström ja laulunopettajattareksi neiti G. Stenbäck. Alem- 0 man 'kansakoulun opettajatar rouva A. Olin määrättiin ylemmän kansakoulun opettajattareksi. V a k i nai s e t j a koe t tee k s i. m ä ä r ä t Y t 0 P e t taj a t j a 0 p e t t a ja t t a r e t olivat lukuvuonna 99-0 seuraavat: Instituteurs et institufrices ~es ecoles 'primaires: titulaires et stagiaires.. Opettajan tai opeuajattaren. nimi. Noms des instituteurs et des imtitutrices Opettajan tai opettajaltaren nimi Noms des instituteurs et d~ imtitull iees Luokkaopettajat. Instituteurs des classes. Allardt, Viktor Nikolainkatu Andersson, Gustav Björkman, Johannes Botolf Nikolainkatu Boström, Emil Alarik t Topeliuskatu Dannholm, Fredrik Oskar Annankatu Ekberg, Ivar Julius Nikolainkatu Hedlund, Anders Artur Topeliuskatu ). Kalliinajanlisäystä lukuunottamatta.. ) Apu- ja jatkokoulun opettajattaret mukaan luettuina. ) Tähän sisältyy valmistavan koulun opettajatar, jonka vuosipaikka 0 Smk 5000:-

45 9.. Heikel, Theodor Mikael Topeliuskatu. Henriksson, john Gustav Porthankatu Holmberg, Mårten NIkolainkatu Holmström, johannes Bruno Rahikatu. Häggström, Carl Torsten Annankatu jansson, Algot Viktor jansson, Helge Valdemar. 5.9 Ratakatu Kronström, Adolf Annankatu Merus, Magnus Ludvig : Topeliuskatu Rundt, Anders joel Toukola. Slotte, Matias Alexander Nikolainkatu Strömsten, Gustaf Mikael t Sundholm, Gustaf Adolf Annankatu Thors, Mårten Weissman, Viktor D Vendell, Uno 0hannes Ratakatu Vikstedt, 'Karl Fridolf Annankatu. L a u I u n 0 p e t taj a. Maitres de chant. Hedman, jakob Edvard Nikolainkatu Vei s t o'n'o p e t taj a t. Maitres de travail manuel. Bäcklund, Selim' Berndt " Nikolainkatu Lindh, Karl Oskar GranhOlm, Sigfrids, Anders Gustav Ratakatu Wihlman, Kristian Ivar Annankatu Ylemmän kansakoulun luokkaopettajattaret. lnstitutrices des classes de l'ecole primaire superieure. Ba~kman, Elna Ester Matilda Porthankatu Björkell, Anna Sofia Tbukola Björkell, Signe Maria Topeliuskatu Björkman, Hildur Calamnius, Fanny Aurora Nikolainkatu Carlborg, josefina Maria Ekberg, Lydia Irene, o. s. Heinström Topeliuskatu Enberg, Elin Alexandra Ratakatu Frelander, Irene Leontin'e..,6..90 Grönroos, Anna D,avida Hallberg, Alma Sofia Nikolainkatu JUrgens, Sofia Alexandra Annankatu Lagerström, Fanny Wilhel-, mina.. ; :0 Nikolainkatu Lindgren, Lydia Sofia, o. s. Finander Långström, Maria Augusta.0.8 Annankatu Malmberg, Aina Kristina, o. s. \ Andersson Nikolainkatu Malmberg, Ella Anna Toukola Manninen, Ida Maria Annankatu Meinander, jenny Augusta Nikolainkatu Olin, Astrid Anna Alina. o. s. Svedberg Toukola Palmgren, Hedvig Annankatu Reuter, Anna Maria Rosqvist, Ida Fredrika Ratakatu Saltzman, Karin Toukola Spiring, Gerda Alice Ratakatu Stadius, Wilhelmina Elisabet Nikolainkatu Stenfeldt, Gärda, o. s. Öhberg Ratakatu Tallqvist, Rosa Maria Toukola Tavaststjerna, Fanny Helena..88 Annankatu Thorman, Hilma Fredrika, o.s.. Lindsten... ',' Topeliuskatu Wahlman, Hellin Nikolainkatu Wallen, Rosa Natalia Annankatu Vikstedt, Saima, o.s. Solstrand Porthankatu Alemman kansakoulu;n I u okkao pet-taj a ttare t. lnstitutrices des classes de l'ecole primaire inferieure. Ahlfors, Matilda Paulina 5. :6 Topeliusk~tu Andersson, Thyra Naemi, o. s. Heikel Nikolainkatu Candolin, Phebe Wilhelmina Ekroos, Hilja Sofia Toukola Franck, Emilia Karolina, o. s. Ros.engren Ratakatu Fredenberg, jenny Augusta.89 Fredenberg, Selma Ingeborg Porthankatu Frelander, Anni Maria Annankatu, Elin' johanna Charlotta, o. s. Lagerblad Ratakatu. Granholm, Ingrid Johanna Porthankatu Groundstroem, Anna Blenda, o. s. Malmberg Nikolainkatu Höijer, Thora Topeliuskatu jansson-knuts, Gerda johanna, o. s. Kaukos... : Huopalahti 'Korsström, Märta.' Toukola Kronström, johanna Sofia 9:.08 Annankatu Lagerstedt, Aino Hilja Suoma 8.. Porthankatu Lindman, Anna Wilhelmina Nikolainkatu Lönnbäck, Maria Sofia Annankatu Malm, 'Fanny Irene Ratakatu Mannström, Sigrid Naema, Porthankatu von Nandelstadh, Bertha Nikolainkatu Palmgren, Elin Maria ~ Toukola Renfors, Ingrid Gabriella " Porthankatu Rosenlindt, Irene Wilhelmina Charlotta Rosqvist, Fanny Sofia Ratakatu Rundt, Töni Maria, o. s. Forss Toukola Stenberg, Anna Elin Annankatu Stenberg, Anna Maria; o. s. Brofeldt... : Ratakatu Theslöf, Ebba Augusta, o. s. Hjelt Annankatu Usenius, Alma Emilia Topeliuskatu Winsten, Gerda Öhman, Karin Maria Elisa- - be.!, o. s. Hackzell Ratakatu, Laulunopettajattaret. Maitresses de chant. von Nandelstadh, Dagmar Adele Ratakatu Stenbäck, Sofia Margareta Nikolainkatu

46 0 jatkokoulun opettajattaret. Institutrices des cours compumentaires. Käsi töissä. Travaux manuels. Lindström, Anna Sofia Nikolainkatu Wegelius, Olga Gustava, o. s.. Forsström Ratakatu Taloustoimissa. Economie mlnagere. Böök, Elvi Maria Nikolainkatu Nordensvan, Maria Elisabet. Matilda Ratakatu Apukoulun opettajattaret. Institutriees de l'/cole d'enfants /aibles.. Häggman, Elin Fransina Eläintarha Sederholm, Elin Almajohanna ~ Stenius, Karin Valmistavan koulun o p e t taj a t a r. I nstitutr i ee de La classe enfantine. Winter, Olga Antoinette, o. s. - Törnström.... ~.87 Annankatu. Lukuvuonna 90- opettajisto oli sama kuin edellisenä vuonna; ainoat poikkeukset olivat, että ylemmän kansakoulun opettajat F. Vikstedt ja V. Weissmann sekä alemman kansakoulun opettajatar M. Korsström olivat eronneet, jota 'vastoi' toukokuun p:nä.90 otettiin ylemmän kansakoulun opettajiksi opettajat J. L. Birck ja J. Holmström, laulunopettajaksi A. Nyberg ja alemman kansakoulun opettajattareksi A. E. Johansson.. V ir k a v a p a i n a vähintään ~ päivän ajan olivat seuraavat opettajat ja opettajattaret. Absences des instituteurs ayant d~re jours ou åavantage. I Opettajan tai opettajatlaren nimi I nstituteurs I Poissaolo päivien luku Nombre des absences Opettajan tai opettajattaren nimi Instituteurs Poissaolopilvien luku Nombre des absemes Opettajan tai opettajatlaren nimi Instituteurs Poissaolo päivien luku Nombre des absemes Sai r a u den t a k I a: Pour cause de maladie. Andersson, Ninni... ~. Boström, Alarik.... Candolin, Phebe.... Forss-Nordström, Lilli Holmberg, Mårten... jansson-knuts, Gerda jurgens, Alexandra.. Korsström, Märta.... Lindgren, Lydia.... Malmberg, Aina.... Nordensvan, Matilda.. Palmgren, Hedvig.. Renfors, Ingrid.... Stenfeldt, Gerda.~... Tallqvist, Rosa.... Tavaststjerna, Fanny Thors, Mårten Yksityisasiain ta k la ).. Pour autres eauses. Ahlfors, Pauline Björkman, Hildur.... Ekberg, Lydia.... Granholm, Ingrid.... Häggström, Torsten.. jansson, Algot.... Vikstedt, Fridolf Sairauden takia. Pour eause de maladie. Frelander, Anni.... Grönroos, Anna.... Holmström, john.... Lindman, Anna.... Lindström, Anna.... Lönnbäck, Majken.. Malmberg, Aina.... Malmberg, Ella Manninen, Ida v.nandelstadh~dagmar Koko vuod. Thors, Mårten.... Wegelius, Olga... ö Yksityisasiain ta k i a. Andersson, Ninni Pour autres eauses. Böök, Elvi Candolin, Phebe... Koko vuod. Forss-Nordström, Lilli Hedlund, Artur... ~ Backman, Ester.... Franck, Lina Fredenberg, jenny... '8 7 jansson, Helge.... Stenbäck, Greta , )5 ) )5 ) Kuusi ensinmainittua opettajatarta ja opettajaa' nautti virkavapautta ottaakseen osaa syyskuun p:stä 99 maaliskuun p:ään kestäneihin yliopistoliisiin jatkokursseihin. ') Stipendimatkar tähden..

47 v u 0 s i s i j a i s j. n aja t i l a p ä i s i n ä s i j a t s i n a toimivat kertomusvuosien kuluessa seuraavat opettajat ja opettajattaret: Opettajan tai opettajauaren nimi Noms des instituteurs et des institlltrices Työpil,rlen luku Nombre de jouti d'ense/gnement des remplqftmts Ylemmlssl A;:I!:tTs::~a, OpeUajan tai opeltajauaren nimi tai jatko- vassa tai Noms des institufeurs et aes koululsa ' k I Ecole apue:~8s~ instituwes suplrleure Inflrieure et cours prlparato~e compllmen- ei lcole d' enla/rel lfirnts jatble5 Työpäivien luku Nombre de jouti d' enselgnement des rempla~ants Ylemmäss. tai jatkokoulussa Eco/e suplrt eure Alemmassa, valmistavassa tai apukoululsa Ecole Injlrleure ei COIITl, prlparatoik compllmen- et ecole d' enla/re. lfanls ja/bles Bauer, E Blomqvist, Beda.... Boström, Alma.... Fellman, Ernst.... Forss-Nordström, Lilli.... FrostelI, Ellen.... Granberg, Selma.... Granqvist, Hilma Koko vuod.. 80 Thors, Holger... 5 Willing, Agnes... Koko vuod. Åberg, Ester Blomqvist, Beda Koko vuod. Boström, Alma Felhnan, Ernst Grotell, Elin Fors, Alexandra Koko vuod. Heikel, Marita Forss-Nordström, Lllli... Koko vuod. - Hertzberg/Hulda... : 50 Granberg, Selma Koko vuod. Hoefft, Elin :.... Heikel, Marita... 8 Holmström, john.... Koko vuod. - Hellman, Edit Häggman, Erik.... Koko vuod. - Hertzberg, Hulda Höman, Ines Hjelt, Toini janhonen, Fanny....,6 '- Häggman, Erik... Koko vuod. - johansson, Anna E Lille, Marta.... Malm, Ruth.... Malmberg, Gisela.... Malmberg, Ilmari.... Nederström, S Koko vuod. 6 Nordström, Einar... " Koko vuod. Nyström, Elsa... 5 Rosbäck, Emilia... Ståhlberg, Sigrid... Söderström, Karin.. ; T u n t i 0 P e t taj i n a toimivat seuraavat henkilöt:. Koko vuod 'Höman, Ines Malm, Ruth Malmberg, Gisela... _ Nederström, Sigrid Nordström, Einar... Koko vuod Nyman,. Edith Nyström, Jenny...' Rosbäck, EmiJie Willing, Agnes... ~ 99 Åberg, Ester Ahlqvist, Ester (voimistelua); Beckman, Augusta (Iaskentoa, lukemista); Bergman, Ura (ainekirjoitusta);, Backlund, Anna (käsitöitä); Holmström, Aina (suomea, saksaa); Holmberg, Ragni (piirustusta); Janhonen, Fanny (eri aineita); Kihlman, Agnes (piirustusta); Börjeson, Siri (voimistelua); Lisowskij, Mitrofan (kreikkalais-katolista Ek, Maria (voimistelua); Fabritius, Laura (laulua, piirustusta); Fontell, Sigrid (voimistelua); Fors, Aiexandra (eri aineita); Hirn, Elin (piirustusta); OpdU$laitoluet 99-. uskonoppia); Lundgren, E. (piirustusta); Rosqvist, Mabel (voimistelua); Ståhl, Torsten (voimistelua); Wichmann, Gertrud (voimistelua). 6

48 90-. Ahlqvist, Ester (voimistelua); Allardt, Agda (piirustusta);' Bäcklund, Anna.(käsitöitä);, Börjeson, Siri (voimistelua); Edelmann, Elsa (voimistelua); Ek, Maria (voimistelua); Hirn, Elin (piirustusta); Holmberg, Ragni (piirustusta); janhonen, fanny (eri aineitå); Kihlman, Agnes (piirustusta); Lagren, Eva (voimistelua); Li~owskij, Mitrofan (kreikk.-kat. uskonoppia); Lundgren, Edit (piirustusta); Malmberg, Gisela (terveysoppia, lastenhoitoa); Markow, "fngrid (laulua); Moberg, Ida (laulua); Reuter,,Hella (voimistelua); Rosqvist, Mabel (voimistelua); Skrifvars, Agnes (laulua);, Solitander, Edit (saksaa, suomea); Thors, Holger (eri aineita);. Wecksell, Helmi (saksaa, suomea). Koulujen jaoitus. Helsingin kaupunki ylläpiti lukuvuosina 99- seuraavanlaatuisia ruotsinkielisiä kansakouluja: a) ale m pia k 0 u l u j a, joissa on kaksi pojille ja tytöille yhteistä vuosiosastoa eli luokkaa;, b) vai m.j s t a v a a k 0 u I u a kaksine vuosiosastoineen laiminlyötyjä lapsia varten, jotka ovat täyttäneet kymmenen' vuotta eivätkä osaa lukea; c) a p'u k 0 u l u a hei k k 0 j ala p s i a' va r t e n, jossa on viisi vuosiosastoa ja joka on tarkoitettu oppilaille, jotka' eivät kykene ottamaan osaa tavalliseen luokkaopetuksee.n; d) y l ~ m p i ä k 0 u l u j a, joissa on neljä vuosio~astoa ja joissa poikia ja tyttöjä opetettiin erikseen muutamia harvoja luokkia lukuunottamatta,. joilla. opetus oli yhteinen; e) j atk 0 k 0 u I u a, jossa on yksi vuosiluokka ja joka on tarkoitettu -ylemmän kansakoulun käyneille tytöille. " t,.;.l.. i' L :'.'' Opetusajat. Lukuvuosina 99-0 ja 90--=- kansakoulut kumpaisenakin työskentelivät 5',viikkoa, niistä 6 syys- ja 9 kevätlukukaudella. Varsinaisia lukupäiviä,oli edellisenä,vuonna 95 ja jälkimmäisenä 9. Syyslukukausi 99' alkoi syyskuun 'p:nä, jolloin uudet 'oppilaat sisäänkirjoitettiin, ja päättyi jo~ukuun 9:ntenä; kevätlukukausi kesti tammikuun p:stä toukokuun p:ään.9~0. Pääsiäisloma käsitti ajan huhtikuun p:stä 6:nteen; muita lupapäiviä oli ja ne olivat syyskuun 0, lokakuun 6 ja 7, marraskuun 6 ja 7, joulukuun 6, helmikuun 5, 7, 5 ja 6, maaliskuun 5, toukokuun ja 5 p:nä.. Lukuvuonna 90- koulut työskentelivät syyskuun p:stä joulukuun 8:nteen ja tammik!-lun lo:nnestä foukokuun p:ään, pääsiäisloma oli maaliskuun :nnestä 9:nteen ja helluntailoma toukokuun 5:nnestä 7 p:ään. Lupapäiviä olivat syyskuun 0, lokakuun ja, marraskuun 6 ja 0, helmikuun 5 ja 8, huhtikuun,ja toukokuun päivä eli yhteensä 9 päivää. ' Päivittäis~t 9petusajat olivat seuraavat:

49 Alemmissa kouluissa klo 8- a. p. tai klo Alemmissa kouluissa - i. p. Valmistavassa koulussa - i. p. Apukoulussa,. 0 a. p- i. p. Ylemmissä kouluissa,. 8- a. p. ja -6 Jatkokoulussa i. p., a. p.- i. p., t 8-0 a. p. ja - i. p., 0 a. p.- i. p. ja -6 t i. p., 8 a. p.- i. p. tai p.-5 i. p. t 9 a. p.- i. p. Valmistavassa koulussa Apukoulussa. Ylemmissä kouluissa Jatkokoulussa klo 8- a. p., - p" '. 9 a. p.- i. p. tai t -5 i. p. t 8- a. p.,, 0 a. p.- i. p. t 8,a. p.- i. P" 0 a. p. i. p., a. p.- i. p., t -5 i. p. sekä 8- a. p. ja - i. p., 8- a. p. ja -6 i. p., 8-0 a. p. ja -6 i. p.,8-0 a. p. ja - i. p. t 9 a. p.- i. p. Opetussuunnitelmat. Viikkotuntien jakautuminen eri opet~saineiden kesken ~äy selville' taulustå.. Opetuksessa noudatettiin alla lueteltuja oppikirjoja: Ä idi n k i eli. B. v. Nandelstadh ja. Frelander, Småbarnens läsebok; Vera Hjelt, Barnens andra bok; Folkskolans läsebok, ja II; Z. Topelius, Boken om värt land ja Sagor i urval, ja II; j. L. Runeberg, Fänrik Ståls sägner; Selma Lagerlöf, Nils Holgersson ja II; Sven Hedin, Från pol tili 'pol;,v. v. Heidenstam, ~venskarna och deras hövdingar; K. J. Hagfors, Folkskolans språklära, ja II. K r i s t i n 0 p p'i. F. W. Sundwall, Biblisk historia. Maa n tie t Q. A. jansson ja M. Thors, Folkskolans geografh.~ i s tor i a. Världshistoria och världskultur ja Finlands historia; Soininen-Noponen- OtteIin, Lärobok i historia. Las ken t o. M. Thors, Räknebok för folkskol~n. M i t t a u s 0 p p.i: john Lindfors, Lärobok i geometri för folkskolor. Luo n n 0 n tie t o. A. Lilius, Lärobok i naturkunskap för folkskolan.' La u l u. M. Wegelius, Sängkurs för folkskolor. Oppilaat ja kouluhuoneistot. Oppilai~a oli syyslukukauden.99 alussa yhteensä 6, joista 665 poikia ja 66 tyttöjä. Näistä oli 77 poikaa ja 97 tyttöä eli 7 oppilasta jäljellä edelliseltä vuodelta. Lukuvuoden kuluessa erosi oppilasta ja kouluun otettiii 98 uutta, niin että oppilasmäärä kevätlukukauden 90 lopussa oli. Lukuvuoden 90- alkaessa oppilaiden kokonaismäärä oli 9, 67 poikaa ja 66 tyttöä. Edelliseltä vuodelta oli jäljellä 7 poikaa ja 6 tyttöä eli 65 oppilasta, ja lukuvuoden varrella otettiin 65 uutta oppilasta ja erosi 97, niin että ruotsinkielisten. kansakoulunoppilaiden kokonaismäärä lukuvuoden päättyessä. oli 6. Oppilaiden jakautuminen eri koulujen ja kouluhuoneistojen kesken helmikuun p:nä. 90 ja 9 näkyy seuraavasta yhdistelmästä:

50 90. NikoJainkatu Ratakatu Annankatu Porthankatu Topeliuskatu ToukoJa...,...,.. Eläintarha Aiempi koulu Huopalahti.. "... : Yhteensä J6 9. Nikolainkatu Ratakatu Anriankatu Porthankatu Topeliuskatu ToukoJa Eläintarha 7...,... HuopaJahti,.... BÖJe.... Yhteensä Valmistava koulu 7 7 Apukoulu Ylemmät poikaluokat ;5 950 Ylemmät Ylemmät yh. tyttöluokat telsluokat Jatkokoulu ' ; Tarkempia tietoja oppilaista saadaan -tauluista -. Lukuvuonna 99-0 oli toiminnassa 0 ja lukuvuonna kansakoululuokkaa, joilla oli ruotsi opetuskielenä. Niiden jakautuminen eri koulujen kesken käy selville allaolevasta yhdistelmästä: A~~:l~ Nikolainkatu Ratakatu Annankatu Porthankatu Topeliuskatu Toukola... " Eläintarha Huopalahti...,. Yhteensä ) Niistä: I luokkia.... II IV V..... Vi..... VII Ntkolainkatu Ratakatu Annankatu Porthankatu Topeliuskatu ToukoJa... EJäintarha Huopalahti BöJe Yhteensä ) Valmistava koulu Apukoulu Vlemmät Yemmlt Yemmlt polkaluokat tytlöluokat yhtelsluokat ) ; i -; '7 " Vhteens Jatkokoulu Yhteensi 0. 0 ) ) 0 ) Huopalahden ja Bölen kouluissa sekä valmistavassa koulussa I ja II luokka olivat yhdistetyt yhdeksi osastoksi. Apukoulussa olivat lukuvuonna 99-0 II ja luokka yhdistetyt, samoin IV ja V luokka; lukuvuonna 90- I ja II luokka keskenään ja ja IV luokka keskenään muodostivat yhden osaston

51 5 AIempI Niistä: Valmistava Apukoulu Vemmllt Vemmlt Ylemmlt Jatkokoulu Vhteenall koulu koulu polkaluokat Iyttilluokal yhtelsluokat luokkia II t t , IV t V' VI t... " VII t Oppilaiden keskimäärä 'luokkaa kohti oli helmikuun p:nä 90.5 ja helmikuun p:nä 9.8.' ', Syyskuusta 99 lähtien ruotsinkieliset kansåkoulut jälleen saivat haltuunsa Annankadun 0:ssä olevan koulutalon, jota lähimpinä edellisinä vuosina oli käytetty erilaisiin sotilaallisiin tarkoituksiin. FredrikinkadulJ :ssa ja :ssä sijaitsevista vuokrahuoneistoista voitiin nunmuodoin muuhaa pois. Syyskuun p:nä 90 avattiin Fredriksperissä, Kyllikinkadun 0:ssä, vuokrahuoneistossa ruotsinkielisen' kansakoulun yhdistetty ensimmäinen ja toinen luokka. Kahta Annankadun 0:ssä olevan kouluhuo.neiston luokkahuonetta sekä niiden ulkopuolella olevaa käytävää käytti eräs su,omenkielinen jatkoluokka lukuvuonna 90-i työpajahuoneistona ja varastopaikkana, minkä vuoksi parin ruotsinkielisen kansakoululuokan oli pakko työskennellä varastohuoneessa. Kansakoulujen talous. Me n 0 t. Ruotsinkielisten kansakoulujen suoranaiset menot nousivat kalenterivuodelta 99 Smk:aan,7 : 7. Tammikuun päivänä samana vuonna oli koulujen hallussa olevien kaupungin omistamien kiinteistöjen' kirjoihin m~rkitty arvo Smk 8 ~ 00: -, jonka pääoman vuosikorko 7 % mukaan laskettuna oli Srnk 6 798: -. Vuoden 99 kokonaiskustannukset olivat siis Smk 507 9: 7 ja ruotsinkielisten 'kansakoulunoppilaiden lukumäärä samana vuonna oli keskimäärin 9, joten keski kustannus oppila~ta. kohti teki Smk' 77: 9. Vuonna 90 nousiv,at suoranaiset. menot Smk:aan 56 5:, johon si~ältyi laskettu vuokra kaupungin omistamista kiinteistöistä, Smk 6 798: -, joka erä. kaupungin kassa- ja tililaitoksen johtosäännön määräysten johdosta ensi k~rran otettii~ huomioon tilinpäätöstä tehtäessä. Tammikuun päivänä 90 oli ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevien kiinteistöjen' kaupungin kirjoihin.merkitty arvo Smk : -. KUI! tämän pääoman 7 % mukåan laskettu vuosikorko, Smk 66 66: -, vähennettynä lasketulla vuokralla kaupungin omistamista kiinteistöistä, lisätään.. suoranaisiin 'menoihin, saadaan Smk 86 75:. Näistä kokonaiskustannuksista '. jaettuina ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaskeskimääräfla vuonna 90, 98:lIa. tulee keskikustannukseksi oppilasta kohti Smk 057: YUämainittuihinkustånnuksiin eiväfsisälly menot koulujen omien rakennusten korjauksiin ja huoneistojen vuokriin eivätkä määrär.ahat kansakouluhammaskiinikan avustami~ seksi, kansakoulujen opettajakirjaston sidottamiseksi ja luetteloimiseksi, 7 yleisen' kansakoulukokouksen menojen peittämiseksi ja koulunuorison luistelun edistämiseksi sekä vuonna 99 määräraha rautatielippujen hankkimiseksi varattomille, oppilaille. Menojen jakautuminen eri menoeriä kohti nähdään. tarkemmin taulusta. T u, 0 t. Ruotsin- ja suomenkielisten kansakoulujen tulot nousivat vuonna 99 yhteensä Smk:aan 0650: 96. Valtionapua saatiin Smk 05800: -, kansakouluta'r-

52 6 koituksiin lahjoitettujen rahastojen korkovaroja maksettiin kaupunginkassaan Smk 799: 70 muiden tulojen ollessa Smk : 6. Vuonna 90 tekivät tulot yhteensä Smk 0597:, josta korkovaroja Smk 995: sekä valtioapua, oppilasmaksuja ja tuloja myydyistä käsi töistä Smk 965: 0. Valtioavusta oli Smk 5: 5 merkitty siirtona vuoteen 9. L a h joi t u s r a h a s t 0 t. Helsingin kaupungille kansakoulutarkoituksiin lahjoitettujen rahastojen pääomat nousivat joulukuun p:nä : 9 markk~an ja joulukuun p:nä 90 80: 8 markkaan. Rahastojen korkovaroista maksettiin vuonna 99 78: 07 markkaa ja vuonna 90 65: markkaa. Eri rahastojen pääomia sekä niitä tarkoitusperiä, joihin korkovaroja käytettiin, valaisee tarkemmin taulu. Kesäsiirtolat. Helsingin kansakoulujen opettaja- ja opettajataryhdistyksen ylläpitämät kesäsiirtolat olivat kesällä 99 sijoitetut Lohjan Vaanilan taloon, Vihdin Laatan taloon ja Hyvinkään aseman lähellä sijaitsevaan Vilhelminakotiin.,Siirtolain johtajattarina olivat opettajattaret F. Calamnius, A. Johansson, A. Fors, R.Invenius ja E. Aberg. Siirtoloihin päässeiden lasten,kokonaismäärä oli 00. Vaanilassa ja Laatassa jokainen lapsi yleensä oleskeli, 6 viikkoa, jota vastoin Vilhelminakodissa, joka oli aiottu erikoisen heikoille tai huonosti ravituiiie lapsille, kaikki siirtolalaiset viipyivät koko 'kesän. Jo mainittujen lasten lisäksi valmistettiin tilaisuus kesävirkistykseen 0 kansakoufulapselle, jotka opettaja- ja opettajataryhdistyksen toimesta lähetettiin sukulaisten ja tuttavain luo maaseudulle;.. Kesäsiirtolain varsinaiset mynot nousivat Smk:a~n : 9, mistä määrästä kaupunki suoritti Smk 000: -, kun taas Smk 6 555: 9 saatiin avustuksena yksityisiltä henkilöiitä ja säätiöiitä. Lasten rautatiematkoja varten kaupunki oli myöntänyt markan määrärahan, ja valtio myönsi 50 % alennuksen voimassa olevista lippujen hinnoista, mikä alennus kesällä 99 vastasi 5 markan raha-arvoa. Kesällä 90 siirtolat sijaitsivat Vihdin Laatan talossa, Espoon Finnsiri kansanopistoila, Porvoon pitäjän, Karlebyssä sekä Hyvinkään Vilhelminakodissa. Siirtolain johtajattarina olivat opettajattaret F. Calainnius,. Eriksson, R. Invenius, B. Karelius,,E. lindström, G. Spiring ja E. Aberg. Siirtolalaisten lukumäärä oli 07, niistä 9 lasta Brita Maria Renlundin kesäkodissa. Töölön koulu puutarhassa olevassa n. s. päiväsiirtolassa työs: kenteli sitä paitsi 0 lasta. 8 lapselle opettaja- ja opettajataryhdistys valmisti tilaisuuden oleskeluun maalla sukulaisten ja tuttavain luona hankkimalla heille liput edestakaisin asianomaisiin paikkoihin.. Siirtolain' ylläpitoon käytettiin Smk '0 96: 5, mistä Smk 9 69: - tulee kesäkodin ja Smk 568: - päiväsiirtolan osalle. Kaupungin avustus oli Smk 5000: -. Valtion myöntämä lasten rautatielippujen hinnanalennus oli raha-arvoltaan 0 markkaa 0 penniä ja kaupungin suorittama osa lippujen hinnasta. oli Smk 0000: -.

53 7. Terveydenhoito ruotsinkielisissä kansakouluissa. Hygiene.... Koululääkärin ent. päätirehtööri Richard Sieversitz antama kertomus. Lukuvuosina 97-8 ja 98-9 ruotsinkieliset kansakoulut työskentelivät erittäin vaikeissa oloissa" m. m. käytettiin eräitä kouluhuoneistoja sotilaallisiin tarkoituksiin, niin että useita luokkia täytyi sijoittaa tilapäisesti vuokrattuihin, monasti sopim.attomiin _ huoneistoihin. Oppilaiden terveydentilaa koskevat ensitiedot jäivät tämän johdosta jonkin verran epätäydellisiksi, minkä vuoksi koultilääkärin kertomus mainituilta lukuvuosilta ei sisällä tavanmukaisia yksityiskohtaisia tietoja säännöllisten lääkärintarkastusten tuloksista. Lukuvuosina 99-0 ja 90- koulut yö jälleen sujui rauhallisesti ja häiriytymättä, ja tavanmukaiset oppilaiden terveydentilaa valaisevat yhdist~lmät voitiin senvuoksi laatia. Lokakuussa tarkastettiin kaikkien alemman koulun I luokkien uusien oppilaittenyleinen terveydentila. Tällöin tarkastettiin ruumiinrakenne, ravitsemustila, keuhkot, sydän y. m. Seuraavassa maaliskuussa tarkastettiin oppilaiden silmät ja korvat.. Kevltukukauden alussa tarkastettiin kaikkien ylemmän koulun luokkien oppilaiden yleinen terveydentila pitäen -erityisesti silmällä kunkin oppilaan terveydentilaa kaksi vuotta aikaisemmin toimitetussa tarkastuksessa heidän. tullessaan kansakouluun, ja toukokuussa tarkastettiin samalla tapaa kaikki ylemmän koulun IV luokkien oppilaat. Helsingin kaupungin tilastokontto;iiie annettiin käsikirjoituksena tiedot tarkastusten tuloksesta kussakin koulussa, mutta suurten painatuskustannusten tähden julkaistaan niistä tässä kertomuksessa vain supistelma. Oppilaiden yleistä terveydentilaa valaisee" tarkemmin taulu ; alemman koulun I luokille otettujen oppilaiden näkö- ja kuulokyvyn laatu käy ilmi allaolevasta yhdistelmästä: Lasten lukumäärä % Lasien lukumäärä Säännöllinen - näkö kyky Heikentynyt» ,- Suuresti, heikentynyt» Tarkastetuja lapsi!i yhteensä Säännöllinen kuulokyky Heikentynyt».7 5. Tarkastetuilla oppilailla todettiin luk!lvuonna 99-0 seuraavat silm~taudit: _silmäluomenkatarti 7, fykteenejä, kierosilmäisyyuä, corneapilkkuja, trakomi, traumaattinen kaihi ja tekosiima tapauksessa. Vuonna 90- vastaanotetuista-uusista oppilaista poti' 6 silinäluomenkatarria, corneapilkkuja, sidekalvontulehdusta, "kierosilmäisyyttä ja silmälihastenkouristusta. Paitsi näitä ryhmä- eli yhteistarkastuksia tarkastettiin osin tiheillä käynneillä eri kouluhuoneistoissa, osin päivittäisillä vastaanotoilla koululääkärin kodissa yksityisiä oppilaita. Tarpeen vaatiessa annettiin oppilaille kirjallisia suosituksia hoidon saantiin valtion sekä kaupungin omissa tai sen avustamissa erikoispolikiinikoissa. Milloin tarttuvien %

54 8 tautien tapauksia esiintyi oppilaiden keskuudessa, ilmoitettiin asia viipymättä koululääkärille, joka heti antoi tarpeellisia neuvoja ja ohjeita tartunnan levenemisen ehkäisemiseksi. Lukuvuonna 99-0 ei esiintynyt mitään kulkutautia kaupungin ruotsinkielisten kansakouluoppilaiden keskuudessa.. Koululääkärille ilmoitettiin vain tarttuvien tautien tapausta, mutta todennäköistä on, että niiden lisäksi esiintyi joitakin tapauksia, joista hoitava lääkäri antoi ilmoituksen' suoraan terveydenh'oitolautakunnalle. Tuhkarokkoa sattui 5 tapausta, niistä 0 marraskuussa, 0 joulukuussa ja tammikuussa; tulirokkoa ilmoitettiin tapaus ja kurkkumätää 6 tapausta. Lukuvuonna 90- ilmoitettiin kaikkiaan 8 tarttuvien tautien tapausta, nimittäin kurkkumätää tapausta, tulirokkoa tapausta ja lavanta~tia tapaus.. Voimistelunopetusta oli ainoastaan ylemmässä kansakoulussa. Joko kokonaan tai osaksi' vapautettuna velvollisuudesta ottaa siihen osaa oli koko vuoden tai lyhyemmän aikaa jokunen kymmenkunta oppilasta. Vapautu~sen syynä olivat osaksi satunnaiset, osaksi pitkälliset viat ja vammat. Niinkuin edellisinäkin vuosina saivat oppilaat hampaiden hoitoa Helsingin yksityisessä hammaspoliklinikassa. 8.. Kasvaluslaulakunla. Consell d'educatlon.,. Lautakunnan sihteerin!iosofianmaisteri R. Liukkosen" vuosilta 99 ja 90 ~ntama kertomus. Kasvatuslautakuntaan kuuluivat vuonna 9.9 ent. kuvernööri. Gordie, vaivai~hoitohallituksen edustaja lautakunnassa ylim. professori M. Ruuth, varatuomåri C. Wegelius, kansanlastentarhanjohtajatar J. Poppius, tarkastaja M. Sillanpää ja lakitieteen kandidaatti V. Hakkila. Puheenjohtajana toimi kuvernööri Gordie ja hänen sairautensa aikana helmikuun lopusta syyskuuhun v. t. puheenjohtajana professori Ruuth. V i r kai l i j a t. Lautakunnan kansliassa hoiti ammattiholhoojan- ja sihteerintointa, joka suurimman osan vuotta ol.i avoinna, kamreeri F. Rosendahl. Huhtikuun p:nä valittiin tosin mainitun viran haltijaksi Vaasan kansakouluntarkastaja filosofianmaisteri R. Malmberg, joka kuitenkin jo ennen virkaan astumistaan pyysi eroa, minkä vuoksi virka oli uudelleen julistettava avoimeksi. Lokakuun 7 p:nä kaupunginvaltuusto valitsi ammattiholhoojaksi ja sihteeriksi filosofianmaisteri R. Liukkosen, joka astui virkaansa marraskuun p:nä. Lautakunnan lääkärinä oli lääketieteenlisensiaatti E. O. Linden, kamreerina F:. O. Rosendahl ja kassanhoitajana neiti R. Vigren. Kanslia-apulaisina sihteerin osas.~ tolla toimivat neidit C. NystrQm, M. Lidman ja A. Wecksell, viimemainittu syyskuun p:ään, ja siit~ lähtien.rouva D. Kangas~ Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten tarkastajana oli lakitieteen kandidaatti E. Mandelin ja apulaistarkastajina neiti T. Soldan ja rouva L. Rudbäck. Opastajattarina toimivat neidit H. Stråhlman,.. Glansenstjerna ja V. Wessman sekä rouvat M. Ekholm ja O. Sarin. Kasvattilasten hoidon valvontaa varten asetettuna lääkärinä oli lääketieteenlisensiaatti R. Granholm, joka man:as- ja joulukuussa oli virkåvapaana tutustuakseen lastenhoidon järjestelyyn Saksassa ja Skandinaviassa; tänä aikana hänen virkaansa hoiti )ääketieteenlisensiaatti E. Stenberg. Avioliiton ulkopuolella' syntyneiden lasten osaston kanslia-apulaisena toimi maaliskuun p:ään,rouva ~.' ~oisman ja senjälk~en rouva A. Aminoff. Yksi kanslia-a]julaise~ virka oli vuoden

55 9 '99 lopussa täyttä!tiättä. Joutolasten ja kouhinkäyntiänsä laiminlyövien koululasten huoltajana ja alaikäisten katuammattilaisten toiminnan valvojana toimi kansakoulunopetta'ja S. Ojanne ja hänen j<:>htamansa osaston kanslia-apulaisina kansakoulunopettajattarete. Birn ja A. K,!rivirta. Kaikkien osastojen vahtimestarina oli H. Niemura ja lokakuun p:stä joulukuun p:ään, jollo~n tämä oli virkavapaana, L. Äijälä. U u s i la u ta kun n a n j ä sen. Joulukuun p:nä 99 pitämässään. kokouksessa kaupunginvaltuusto uusien kunnallislakien mu~aisesti valitsi kasvatuslautakunnan vuodeksi 90. Tällöin valittiin kaikki edellisen vuoden jäsenet uudelleen ja sitäpaitsi, koska lautakun,taan nykyään kuuluu seitsemän jäsentä, rouva L. Salovaara. Lautakunnan jäsenet valitsivat sittemmin keskuudestaan suhteellisilla vaaleilla puheenjohtajaksi kuvernööri. Gordien ja varapuheenjohtajaksi neiti M. Sillanpään. Herra Gordie anoi kuiten-. kin jo helmikuun p:nä heikentyneen terveyden vuoksi vapautusta puheenjohtajan toimesta ja puheenjohtajaksi valittiin professori M. Ruuth. Kasvatuslaitosten opettajistoll edustaja oli johtaja H. Hetemäki. Muu t 0 k s e t v i r kai I i j a i n k e s kuu d.e s s a. Lautakunnan virkailijain keskuudessa tapahtuivat vuonna 90 seuraavat muutokset: Avioli'iton ulkopuolella syntyneiden lasten osaston lastenhoidontarkastaja lakitieteenkandidaatti E. Mandelin sai pyynnöstä eron kesäkuun p:nä, ja syyskuun :ntenä kaupunginvaltuusto valitsi hänen sijaansa lastenhoidontarkastajaksi filosofian maisteri B. Nybergin, joka toukokuun 5 p:stä "lähtien oli sijaisena hoitanut virkaa." Puheenaolevan osaston kanslia-apulaiseksi otettiin toukokuun p:nä neiti G. Boldt. Rouva Rudbäck nautti sairauden takia virkavapautta toukokuun 5 p:stä heinäkuun 5 p:ään; hänen sijaisenaan toimi neiti H. Stråhlrria:n, jonka virkatehtäviä sillaikaa hoiti rouva A. Steg~an. Vuoden 99 päättyessä erosi joutolast~n osastolta opettajatar A. Karivirta ja hänen sijaansa otettiin apulaiseksi rouva T.. Ojanne. Nti R. Vigren erosi 90 v:n alussa, jolloin sekä kamreerin että kassanhoitajan toimet lakkautettiio ja lautakunnan raha-asiat siirrettiin köyhäinhoitohallituksen kassavirastoon. Kasvatuslautakunta kokoontui yleensä joka kuukauden toisena ja neljäntenä maanantaina, paitsi kesä-, heinä- ja elokuussa, jolloin kokouksia pidettiin vain kerran kuukaudessa. Vuonna 90 pidettiin kaksi ylimääräistä kokousta. Sen lisäksi käsiteltiin erittäin kiireelliset asiat siten, että 'sihteeri tiedusteli neljän' jäsenen mielipidettä asiasta ja tämä mielipide katsottiin lautakunnan päätökseksi ja merkittiin pöytäkirjaan seuraavassa kokouksessa. Lauta- \ kunnan kokousten pöytäkirjat käsittivät vuonna 99 ypteensä 56& PYkälää, ja diariin merkittyjen lähtevien~kirjelmien luku oli 8; vuonna 90 vastaavat luvut olivat 5 ja 5. ~eskuskan slian valvonnan alaiset lapset. Vuonna 99 saapui lautakunnalle 5 ja vuonna ilmoitusta lapsista, joiden katsottiin olevan hoidon ja kasvatuksen tarpeessa. Toimitettujen tutkimusten jälkeen näytti olevan syytä ottaa. edellämainituista lapsista 9~ ja' jälkimmäisi~tä 76 lautakunnan hoitoon. Näistä lapsista o,li: Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Kansakoulu Vaivaishoito Siveys. Etsivän Ybi!y'is. tarkastajan hallituksen poliisin poliisin henldloiden Vuosi Poikia Tyttöjä Poikia Tyttöjä imoittamia Vuosi 7 v; v nuoremp. v.. v. v,. v. Vuosi nuoremp. v, v. v. v. 99, '6 9 7 Opetuslaitokset

56 50 Syntymäpaikan mukaan lapset "ryhmittyivät siten että vuonna 99" 70 ja vuonna iasta oli Helsingissä, muut muilla paikkakunnilla syntyneitä: Edellisenä vuonna 7 ja jälkimmäisenä tapauksessa lasten vanhemmat olivat pieniä amm"atinharjoittajia tai palvelijoita, kun taas vuonna 99 6 ja vuonna 90 6 lasta tuli työläiskodeista. KertomusvuosieJ} lopussa oli seuraava määrä lapsia lautakunnan keskuskanslian hoid"ettavana: Enlants sous Le controle du conseil d'iducation (d La Iin de ['annie.) Oppilaita.kasvatuslaitoksissa: Bromarvin Bengtsårissa " Otettu poikain vastaan- ja vaa- Nummen Tavolassa rinotto- sekä oppipoika- Lohjan Karstussa.... kotiin... 7 Lohjan Toivoniemessä ) muihin lastenhoitolaitok- Vihdin Vanjoella siin... 5 Porvoon pit. Laversissa.... ) ammattikouluihin... 5 Finnbyn Sjötorpissa Annettu elätteelle... : 5 Yhteensä (Totat) Lautakunnan hoidosta aikaisemmin poistuneiden holhokkien myöhemmistä elämänvaiheista on yleensä vaikea saada yksityiskohtaisia tietoja. Vuonna 99 kasvatuslaitoksista eronneista oppilaista asettui asumaan Helsinkiin ja 6 muille pafkkakunnille. Sitä toimintaa silmälläpitäen, johon oppilaat antautuivat heti lautakunnan hoidosta erottuaan, he jakautuivat seuraavasti: 7 oppilasta palasi koteihinsa, sai paikan renkeinä, 9 palvelijattarina, työläisinä eri aloilla, opettajattarena ja muissa toimissa; oppilasta erosi kuolemalla. Vuonna 90 eronneista hoidokeista on saatu seuraavat tiedot: Helsi~kiin asettui 5 oppilasta, muille paikkakunnille 50, jota vastoin muista oppilaista puuttuu tätä asiaa koskev,ia tietoja. oppilasta jatkoi laitoksista päästyään ammattiopintojaan, sai paikan työnjohtajina "ja ohjaajattarina, 5 myymäläapulaisina, " renkeinä, palvelijattarina, 5 työläisinä eri aloilla ja 6 muissa" toimissa. 7 oppilasta oli ilman työtä ja oppilas kuoli. K a"s v a t u s fa i t 0 k se t. Vuonna 99 kaupunki ylläpiti seuraavia kasvatuslaitoksia:" poikain vastaan- ja vaarinottokotia sekä sen yhteydessä olevaa oppipoikakotia, kasvatuslaitosta asumalaitoksineen ja 5 koulusiirtolaa. Asumalaitoksista on Bromarvin Bengtsårin laitos tarkoitettu sekä suomen- että ruotsinkielisille pojille,. Finnbyn Sjötorpin laitos ruotsin- ja Lohjan Toivoniemen laitos suomenkielisille tytöille. Vihdin Vanjoen asumalaitokseen, joka samalla on koulusiirtola, otetaan nuorempia ja henkisesti takapajulle jääneitä suomenkielisiä poikia. Po,rvoon Vekkosken laitos on aiottu alemman kansakoulun asteella olevia ja henkisesti takapajulle jääneitä poikia varten, kun taas Sipoon Paipisten ja Porvoon Laversin ruotsinkieliset ja Nummen Tavolan ja Lohjan Karstun suomenkieliset koulusiirtolat ovat tarkoitetut ylemmän kansakoulun asteella oleville pojille. Bengtsårin ja Karstun laitoksiin on yhdistetty ammattikoulut, joissa suoritetaan etupäässäpuusepäntöitä, ja Toivonlemessä ja Sjötörpissa annetaan kansakoulun oppijakson suoriftaneille tytöille kotitalousopetusta. Ainoastaan Bengtsårin ja Toivoniemen laitoksilla on 'käytettävänään kaupungille kuuluvat rakennukset ja maata; kaikki muut kasvatuslaitokset ja koulusiirtolat työskentelevat vuokratuissa huone"istoissa.

57 5 Liian vähäisen oppilasmäärän vuoksi lakkautettiin kesäkuun p:nä 99' Pai'pisten ja syyskuun p:nä s. v. Vekkoskensiirtola; muut laitokset olivat toiminnassa myöskin vuonna 90 ja työskentelivat pääpiirteittäin saman suunnitelman mukaisesti kuin ennenkin. Kasvatuslautakunnan k.oulujen opetus on Helsingin kaupungin kansakoulujen johtosäännön 7 :ää noudattaen mikäli mahdollista järjestetty. kaupungin kansakouluilie vahvistettujen opetussuunnitelmain mukaiseksi. Tarkempia tietoja kasvatuslaitosten oppilaista saadaan tauluista -5. Kasvatuslaitosten oppilaiden käyttäytyminen ei yleensä antanut aihetta erikoisen vakaviin muistutuksiin. Johtajien arvostelun mukaan osoitti vuonna % oppilaista hyvää, 0. % tyydyttävää ja 6; % huonoa käytöstä; vuoden 90 vastaavat luvut olivat 8.0 %,.0 % ja.0 %. Valitettavasti ei,lautakunnalla eikä myöskään laitosteri johtajilla ja Jo-htajattarilla ole mahdollisuutta valvoa holhokkejaan heidän erottuaan.lautakunnan hoidosta, ja sen pahempi on osoittautunut, että moni laitoksista erottuaan ei suinkaan ole viettänyt moitteetonta elämää. Syksyllä 90 pidetyssä neuvottelukokouksessa pohdittiin m. m. myöskin' kysymystä, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä, jotta kasvatuslaitoksista eroaville oppilaille voitaisiin' antaa lujaa siveellistä tukea. V a s t a a n- j a v a ari n 0 t t 0 k 0 t i s e k ä op P i P 0 i k a k 0 t i. Vastaan- ja vaarinottokodissa koetetaan lapsiin nähden tehdä niin tarkkoja havaintoja kuin mah-, dollista, jotta heidät voitaisiin sijoittaa sellaiseen laitokseen tai' yksityiseen kotiin, joka heidän luonteen- jå siveellisten ominaisuuksiensa kannalta on heille itsekullekin sopivin. Oppipoikakodin tarkoituksena on tarjota asunto ja hoito sellaisille holhokeille, jotka äskettäin ovat päässeet kasvatuslautakunnan. alaisista laitoksista ja saaneet oppipojanpaikan kaupungissa, mutta jotka vailla hyvää kotia ja oman onnensa nojaan' jääneinä eivät vielä kykene suoriutumaan omin neuvoin. Tavallisesti he ottavat osaa asunto- ja ruokakustannustensa suorittamiseen maksamalla puolet tuloistaan ja saavat käyttää toiset puolet vaatteiden y. m. pienempien tarve-esineiden hankkimiseen.. Vuonna 99 oli lautakunnan vastaan- ja 'vaarinottokotiin otettuna yhteensä ja vuonna 90 lasta, jotka sittemmin sijoitettiin eri laitoksiin. Kuten ennenkin, otettiin kotiin myös lyhyehköksi ajaksi säilytejtäviksi alaikäisiä, jotka järjestysvaltq oli as,ettanut syytteeseen rikoksesta, mutta joita ei voitu pitää poliisivankilassa, kunnes oikeudenkäynti heitä vastaan oli lopullisesti ratkaistu. Marraskuun p:nä 90 kasvatuslautakunta jätti sekä Helsingin poliisimes~arille että Uudenmaan läänin maaherralle esityksen,. että puheenaoleville 'alaikäisille lainrikkojille hankittaisiin erityinen vastaanotto- ja hoitokoti, koska lautakunta ei katsonut voivansa enä.ä ottaa heitä vastaan. Kirjelmän johdosta maaherra kehoitti kouluhallituksen lastensuojeluosastoa ryhtymään asian järjestämisen' vaatimiin toimenpiteisiin. A s i a t,,j 0 t k a k 0 s k eva the i k k 0 m i eli s t e n j a r a aja r i k koi s t e n las t eno p etu s t a, mikäli tämän tulee tapahtua ~unnan kustannuksella, kuuluvat edelleen kasvatuslautakunnalle. Kuinka nämä varattomat heikkomieliset, kuuromykät, sokeat sekä raajarikkoiset ja kaatuvatautiset lapset' ovat olleet sijoitetut heille sopiviin laitoksiin, näkyy seuraavalla sivulla olevasta taulukosta.

58 5 Erifants anormaux soignes en 99 et 90 dans divers etablissements par L'entremise du Conseil d' iducaiion. Laitoksen nimi Etablissement. Jäljellä vuoden lopussa Kaupungin o II-::-_--=..:R::..:es::..:ta::..:n. t. tl-;-l---:a:-"fi. in'--...::..de::.,-l'::..:an n::..:ce:"'- I kustannukset ~ [ en!:l Suomenkielisiä Ruotsinkielisiä Subvention, g. ;: ~ g Finnois Suidois <: de la ville "'... :l -----, ,---- ::' g <ö' E. ",' s. Poikia I Tyttöjä POiki.a I Tyttöjä.!t ~.. å Smk Ip 'I'a'.' p;' Oarfons Fil/es Oarfons Fil/es... Marcs P:l 99. Porvoon kuuromykkäinkoulu Turun»» Pietarsaaren»» Jyväskylän»» Oulun )» Helsingin»» Helsingin sokeainkoulu... Raajarikkoisten työkoulu _. Perttulan kasvatuslaitos... Yhteensä (Tatat) , I Porvoon kuuromykkäinkoulu Turun'». ) Pietarsaaren'»» Jyväskylän»» Oulun.»» Helsingin sokeainkoulu... Raajarikkoisten työkoulu.. Perttulan kasvatuslaitos... Yhteensä (Talalli 0 l' II 8 I II : I 8 I I A V i oli i t 0 n u k 0 P u ole a s y n t y n e i den las t eno sas t 0 työskenteli kertomusvuosina kahtena alaosastona, joista toisella oli tehtävänään vuotta nuorempien ja toisella sitä vanhempien lasten hoidon ylivalvonta. Osaston pääasialliset teh- I tävät olivat: lasten etsiminen; valmistava lasta ja sen äitiä koskeva tutkimus; lapsen sijoittaminen; lapsen hoidon valvonta; neuvojen antaminen äideille; isyyden selvittäminen sekä elatusavun hankkiminen. Etsiminen tapahtui osittain yleisen sairaalan lapsenpäästöosastolla, sekä muissa sairaaloissa ja laitoksissa, ositt~in pastorinkanslioissa ja lautakunnan ohjaajattarien tai yksityishenkilöiden tekemien ilmoitusten perusteella. Valmistavan tutkimuksen suorittivat ylimalkaan ohjaajattaret, samoin myöskin lasten valvonnan. Naistarkastajat sijoittivat lastenhoidon tarkastajan valvonnan alaisina pienet hoidokit, ja äidit taa.s saivat osaston pientenlastenlääkäriitä neuvoja ja ohjeita Maitopisara-yhdistyksen yhteydessä toimivilla neuvonta-asemilla. Isyyden selvittäminen ja asiain antaminen oikeuden käsiin oli lastenhoidon tarkastajan. tehtävänä. Elatusavustukset kannettiin kasvatuslautakunnan kansliassa, mikäli lasten isät täyttivät maksuvelvollisuutensa tarkast'ajan' kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Vuonna 99 joutui osaston valvonnan alaiseksi 55 lasta, jota vastoin 8 lasta poistettiin kirjoista vanhempien naimisiinmenon, kasvatiksi ottamisen tai muun syyn tähden. Vuoden päättyessä oli osaston matrikkeliin merkittynä 9 lasta. 0 isää antoi vuo-

59 5 den varrella perheelle elatusapua, 8 isää oli kuollut tai kadonnut ja 5 isää vankilassa. Kuten edellisenä vuonna jaettiin myös vuonna 99 alennuskortteja, joiden luku nousi keskimäärin 0:een kuukaudessa. Naistarkastajien tekemien kotikäyntien luku oli keski,määrin.805 kuukaudessa. Osastolta lähteviä kirjelmiä öli vuoden varrella 856. Vuonna 90 QIi osaston hoitoon uskottuna yhteensä 9 lasta, joista 9 ol~ jäljellä edelliseltä vuodelta ja 9 vuoden varrella ilmoitettuja. Näistä viimemainituista oli 7 merkitty lapsenpää'stölaitoksella tai muissa sairaaloissa, 5 pastorin.kanslioissa, 8 oli äidin, lautakunnan v'irkailijain ja 8 muiden henkilöiden imoittamia. Vuoden kuluessa poistettiin kirjoista 09 lasta, niistä 7 paikkakunnalta muuttamisen, 65 kuoleman ja 66 kasvatiksi joutumisen tai va'nhempien avioliiton tähden sekä 6 vuotta täyttäneinä. Vuoden lopussa oli jäljellä 8 lasta. Lasten sijoittaminen tuotti suuria vaikeuksi~, osaksi sen vuoksi ettei kasvatuslautakunnalla ole käytettävänään vastaanotto kotia pienille lapsille, yaikka sellaisen perustamist~ tarkoittaviin toimenpiteisiin,ryhtymisestä 'on jo tehty päätös, osaksi siksi että on vaikeata saada sopivia kasvatuskoteja ja muita hoitopaikkoja osaston hoidokeille. Tuntuva apu oli osastolla kuitenkin - paitsi vanhempia laitoksia, Pippingsköldin turva kotia, lastenhojtoyhdistyksen lastenkotia s,ekä Lastenlinnaa - kahdesta yksityisestä aloitteesta perustetusta ja yksityisillä varoilla ylläpidetystä pientenlastenkodista: Tikkurilassa olevasta Björkebosta ja Grankullan uudesta pientenlastenkodista, joista edellinen on perustettu vuonna 99, jälkimmäinen vuonna 90. ' Miten osaston valvonnan alaiset 8 lasta vuoden, 90 päättyessä olivat sijoitetut, käy selville. allaolevasta luettelosta: Omissa tai kasvatuskodeissa kaupungissa.... Omissa tai kasvatuskodeissa maaseudulla...,..., Kunnalliskodissa.... Köyhäinhoidon lastenkodissa tai muualla köyhäinhoidon valvonnan alaisina.... a vuoti,: -6 nuorempia vuotiaita lapsia Grankullan uudessa pientenlastenkodissa.... Björkebon lastenkodissa.. ','. Pippingsköldin turvakodissa.. Muissa lastenkodeissa. ja laitok- vuott,!- 8-6 nuorempia vuotiaita lapsia sissa...' Lapsia, joiden oleskelupaikka osoitevirheiden tähden on tun-. Lastenlinnassa.... tematon 8 80 Yhteensä 79 6 Maaseudulle elätteelle annettuihin tai siellä omissa kodeissa hoidettuihin holhokkeihin, joita vuoden lopussa. oli 76 - niistä yksinomaan Helsingin pitäjässä -' ei osasto valitettavasti voinut ulottaa valvontaansa, koska kasvatuslautakunnalla toistaiseksi ei ole' käytettävänään matkatarkastajaa. Henkilön asettaminen, jonka tehtävänä olisi kaikkien kaupungin ulkopuolelle sijoitettujen kunnan holhokkien tarkastaminen, on osoittautunut, sitäkin tarpeellisemmaksi, kun 'Helsingin kofkeat hoitokustannukset tekevät välttämättömäksi entistä suuremmassa määrässä turvautua maaseudulla tarjona oleviin hoitomahdollisuuksiin.~ Että melkoinen osa osastolle ilmoitettujen lasten osoitteista osoittautuu ~. vääräksi, on seikka, joka sellaisissa tapauksissa k~in tässä puheenaolevat ei ole vältettä-

60 5 vissä. Kun osoitteita alituisesti kuulustetaan uudejleen - ja tavallisesti ennemmin tai myöhemmin tarkoitetuin tuloksin - pysytetään lapset osaston luetteloissa., Lasten terveydentila, joka vaikeiden asunto- ja taloudellisten olojen johdosta tie, tenkin yksityistapauksissa usein jätti paljon toivomisen varaa, oli kuitenkin voimaperäisen valvonnan ansiosta suurin piirtein tyydyttävä. I Äitien yhteiskunnallinen asema käy selville alla olevasta luettelosta: Luku % Luku.% Ulkotyöläisiä Virkamiehiä.... '," 6.6 Tehtaantyöläisiä....8 Poliiseja... ~.0 Käsityöläisiä...' Liikemiehiä ja suurammatin- Sotilaita harjoittajia 'Pikkuammatinharjoittajia ja Upseereja palvelijoita Tarjoilijoita Renkejä ja ajomiehiä...' Raitiovaununkonduktöörejä , Talonpoikia ja maanviljelijöitä 65.0 Taiteilijoita Konttori- ja liikeapulaisia Opiskelijoita Merimiehiä Isä tuntematon Yhteensä Osaston työhön kuuluvat myös toimenpiteet, joiden a~ulla ko,etetaan saada lasten isä täyttämään velvollisuutensa lapsia kohtaan. Tehtävä on vaikea, ja usein voi kestää kuukausia, ennenkuin saadaan täysi selvitys isyydestä. Myöskin elatusavustusten periminen aiheuttaa runsaasti valvoja ja useinkin uudistuvan kirjeenvaihdon. Vuonna 90 kutsuttiin osåstolle 5 isää, joista 5 noudatti kutsua, ja näistä viimemainituista 07 'henkilöä tunnusti isyytensä, minkä jälkeen 0:n kanssa heistä tehtiin sopimus elatusavun antamisesta: Niistä tapauksista, joissa isyyttä ei tunnustettu, jätettiin todistusten puutteessa siiiensä, jota vastoin tapausta jätettiin oikeusaputoimiston hl}ostaan. Selvitys maksuvelvollisuuden suorittamisesta annettiin 8 tapauksessa ja kirjeellisesti sovittiin elatusavun antamisesta 7 tapauksessa, jot~n vuoden varrella tehtyjen tällaista,avustusta koskevien sopimusten kokonaismäärä, oli 9. Osaston välityksellä perittiin vuonna 90 elatusavustuksia Smk :, mistä määrästä lasten isät maksoivat Smk 7 67.: 09 ja lasten äidit tai muut lapsille läheiset henkilöt Smk 5 : 5. 7 lapsen suhteen saatiin isyydestä' täysi selvitys. Miten lasten isät näissä. tapauksissa täyttivät el&tusvelvollisuutensa, käy selville seuraavasta yhdistelmästä:

61 Isä täyttää elatusvelvollisuutensa Mentyään naimisiin äidin kanssa.. Asuen yhdessä äidin kanssa tai ottaen lapsen huostaansa.... Vapaaehtoisen sopimuksen perusteella Tuomio!) johdosta.... Yhteensä 55 Tapausten luku 'Isä ei täytä elatusvelvollisuuttaan Tapausten luku 9 Vapaaehtoisen sopimuksen perusteella 8 Tuomion johdosta Sairauden, varattomuuden tai muiden 9 syiden tähden Isä kuollut tai kadonnut Yhteensä 69 9 tapauksessa isyys oli selvittämättä, niistä 76 tapauksessa,' koska isä oli turitematon, 95 tapauksessa, koska ilmoitettu isä kielsi isyytensä ja 65 tapauksessa, koska ilmoitettu isä oli kuollut tai kadonnut. 56 tapauksessa isyyttä ei tutkittu, koska sekä lasten että vanhempien osoitteet olivat "tuntemattomat. Kaupungissa tai sen lähimmässä ympäristössä asuvien kasvatusäitien lukumäärä oli vuoqen 90 päättyessä 56. Epätyydyttävän hoidon tähden kiellettiin vuoden varrella ' kasvatusäitiä 6 vuodeksi eteenpäin ottamasta huostaansa kasvattilapsia. Jotkut kasvatusäidit saivat sitäpaitsi varoituksen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisestä. Vuonna 90 suoritettiin yhteensä 807 tarkastusta, joiden tulokset näkyvät allaolevasta yhdistelmästä: Asunnon laatu hyvä % verraten hyvä % epäsiisti % Tapauksissa, jolloin äiti hoiti lasta »» kasvatusäiti hoiti lasta "Yhteensä 55.8, Ylläolevat luvut osoittavat, että kasvatuskodit yleensä ovat paremmin hoidetut kuin aviottomien äitien kodit ja että lasten antaminen kasvatusäitien huostaan siis 0[ eduksi, kun on kysymys avioliiton ulkopuolella syntyneiden lastel asuintasosta ja yleisistä hoitooloista. Vuonna 90 onnistui osaston erään ohjaajattarensa välityksellä hankkia uutta kasvatus- ja otto kotia, edelliset enintään, 00 markan täyshoitomaksusta kuukaudessa. Puheenaolevan ohjaajattaren tehtävänä oli myös valvoa, ettei avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia sijoitettaessa - kasvatuslautakunnan mieltä kuulematta - tapahtunut väärinkäytöksiä. Vuoden päättyessä oli osasfolla Valvottavanaan 6 lasta, joille ei vielä oltu saatu kasvatuskotia. Lukuisissa tapauksissa, joissa äidit tai kasvatusäidit eivät olleet kyeri.neet antamaan lapsiile iarpeellista aineellista hoitoa, oli käytettävä köyhäinhoidon apua, ja' kiireellisissä tapauksissa käytettiin avustuksen jakamiseki yksi,tyistä tietä kerättyjä varoja. Niitä jaettiin vuod~n varrella n markkaa. Osaston vuoden 9 menosääntöön merkittiin, tähän tarkoitukseen markan suuruinen määräraha, jonka kaupunginvaltuusto, myönsikin. Osastolle vuonna 90 saapuneiden asiakirjain luku oli 0 ja länt~vi~o asiakirjain luku 85; kutsukirjelmiä laadittiin yhteensä 8,

62 56 J 0. U to.i a s t eno. sas to.i l e ilmoittivat ko.uluvirano.maiset ja yksityishenkilöt vuo.nna ja vuo.nna lasta. Keskustelemalla lasten vanhempien kanssa, kirjeillä ja ~ano.malehtikirjoituksilla o.nnistui o.sasto.n jo.htajan ja apulaisten saada edellisenä vuonna '80 lasta eli % ja jälkimmäisenä 79 lasta eli. %jatkamaah koulunkäyntiään. Muut lap.set eivät palanneet kansakouluun seuraavista syistä: Saaneet ansio.työtä Siirtyneet ko.rkeampiin o.ppilai- Mputtaneet paikkakunnalta '00 to.ksiin... 5 Vanhempien kielto.... Sairaus... '... '. 7 La'sten o.so.ite tuntemato.n 67 0 Kuo.lema... 5 Yhteensä Kes.ävirkistysto.iminnan järjestämisestä lapsille huo.lehtivat vuonna 99 'jo.utolasten huo.ltajan ylivalvo.nnan alaisina Helsingin o.pettajaliiton puutarhato.imikunta, Finlands allmänna svenska folkskollärare- och lärarinneförening yhdistyksen Helsingin piiri, Helsingin nuo.rten miesten kristillinen yhdistys, Lastensuojelukeskus, o.pettajatar Laura Hagan ja TeqIIisuusseutujen evankelioimisseurc). (r. y.), jotka kaikki viimemainittua yhdistystä lukuunottamatta o.ttivat huolehtiaktseen tehtävästä myöskin kesällä 90, jo.lloin työhön sitäpaitsi o.ttivat o.saa Arbetets vänner yhdistys ja Töölön ko.ulupuutarhan johto.kunta. Puutarhatöitä järjestettiin Sepänkadun vierellä olevassa puutarhassa ja Gumtähdessä, missä kasvafuslautakunta oli varannut maa-alueita. Puutarhoissa työs~entelevien lasten lukumäärä o.li vuonna 99 n. 550 ja vuonna 90 n Lastensuo.jelukeskus ylläpiti t- vuo.tiaille lapsille leikkitoimintaa ko.lmella kaupungin urheilukentällä, ja o.sano.tto tähän toimintaan o.li erittäin runsas. Kesällä 90 kävi leikkikentillä. keskimäärin lasta päivässä. Sekä työ- että leikkipaikkojen läheisyydessä jaettiin kesällä 99 amerikkalaisen avustusko.tnitean toimesta varattomille lapsille ilmaiseksi ruokaa: Myöskin alaikäiset katuammatinharjoittajat o.livat kerto.musvuosina jo.uto.lasten huoltajan v'}lvo.nnan alaisina; huoltajan apuna tässä tehtävässä o.li vuo.'nna 99 yksi ja vuo.nna 90 kaksi p9liisilaifoksen pal,kkaamaa ka~tsijaa. Aluksi o.tettiin lautakunnan huostaan vain kengänkiillo.ittajat, mutt.a jo vuo.nna 90 o.livat sekä nämä että sanomalehdenmyyjät huoltajan valvonnan alaisina. Heillä o.li kaikilla o.mat määrätyt paikkansa, jo.issa he kukin vuoro.staan viikon ajan saivat harjoittaa ammattiaan tarko.itusta varten hankitun telineen ääressä. Lasten vanhempien kanssa järjestettiin sillo.in tällöin ko.ko.uksia, joissa Po.hdittiin lasten valvontaa ja kasvatusta ko.skevia kysymyksiä, ja kerran viiko.ssa ko.ko.ontuivat pienet katuammatinharjoittajat itse kerhoilto.ihin ja o.hjelmaiiisiin ko.ko.uksiin. Vuo.nna 99 o.li kaupungissa 08 kengänkiillo.ittajaa ja sano.malehdenmyyjää; vuonna 90 vastaavat luvut olivat 80 ja.. Jo.utilaisuuden ja siihen liittyvien vaaro.jen torjumiseksi ko.etti huoltaja niin suuressa määrin kuin mahdollista hankkia vakinaista työtä työttömille nuorille I:!.enkilöille. Tässä tarkoituksessa hän o.tti osaa käsityö- ja tehdas'yhdistyksen sekä kunnallisen työnvälitystoimisto.n johtokunnan asettamaan ko.miteaan, joka o.li saanut toimekseen suunnitella ja järjestellä Helsinkiin työnvälitystoimiston nuorille henkilöille. Komitean työn tulo.ksena,, o.li kunnallisen työnvälitysto.imiston yhteydessä työskentelevän nuo.rten henkilöiden paikanvälity!iosaston perustaminen. Osasto. sijoitettiin pikato.imisto. Marsin 'huo.neisto.o.n.

63 57 Huoltaja valvoo jokapäiväisillä käynneillä toimiston työtä, joka suoritetaan hänen määräystensä mukaisesti. Vuonna 99 välitettiin paikkoja 6 ja vuonna 90 henkilölle. Muista joutölasten huoltajan toimenpiteistä mainittakoon, että kaupungin suomenkielisiin kansakouluihin' hänen aloitteestaan järjestettiin muutamia iltajatkoluokkia lapsille, jotka olivat kesk.eyttäneet koulunkäyntinsä harjoittaakseen ansiotyötä. Ruotsinkielisille lapsille valmistettiin tilaisuus koulunkäynnin jatkamiseen alemmissa käsityöläiskouluissa. Huoltajan todettua, että sadoittain 'alaikäisiä lapsia vietti iltansa elävlenkuvien ~eattereiss'a, kääntyi hän kirjelmällä kasvatuslautakunnaripuoleen, joka taas teki poliisimestarille esityksen ryhtymisestä toimenpiteisiin, jotta '5 vuotta nuoremmilta lapsilta poliisijärje.styksen 6 :n määräysten mukaisesti, kiellettäisiin oleskelu julkisissa esityk-, sissä klo 8:n jälkeen i. p. muuten kuin vanhempien ja holhoojien seurassa..esitys johti tarkoitettuun tulokseen. Nuorten miesten kristillisen yhdistyksen kanssa tehtiin sopimus lasten työtuvan perustamisesta yhdistyksen lt. viertotien :ssä sijaitsevaan huoneistoon, ja tähän tarkoitukseen anottiin kaupunginvaltuustolta markan määrärahaa. Katuammatinharjoittajien ja koulunkäyntinsä keskeyttäneiden lasten hoito saattoi huoltajan kosketuksiin lukuisten' alaikäisten kanssa, jofka joutilaina viettävät aikansa kahviloissa, kansankeittiöissä, rautatien asemalla ja muissa Iiikennepaikoissa., Uudistettujen neuvottelujen ja sanomalehtikirjoitusten kautta huoltaja koetti hankkia näille henkilöille työtä tai saada heidät sijoitetuiksi jonkin hyvä,ntekeväisyysyhdistyksen hoitoon. M. m. laadittiin luettelo kaikista niistä nuorista kadullakuljeksijoista, jotka olivatsivuuttaneet kouluiän ja jotka ryhtymättä mihinkään työhön koettavat hankkia toimeentulonsa kerjuulla ja kaikenlaisilla kepposilla. Kasvatuslautakunnan ammattiholhoojan toiminta.. Le curaleur publie du conseil d' education. Ammattiholhoojan filosofianmaisteri R. Liukkosen antama kertomus. Ammattiholhoojan ohjesäännön 9 :n mukaisesti tulee hänen, milloin Helsingin kunnassa asuvan lapsen kasvatakse'nsa takaamiseksi katsotaan olevan holhoojan tarpeessa, antaa määrätä itsensä lapsen holhoojaksi, mikäli holhoojan, määrääminen on Helsingin raastuvanoikeuden' asia. Vuonna 99 joutui lasta ammatti holhoojan holhottavjksi, mutta yhden näistä holhous siirrettiin sittemmin toiselle henki\ölle, joka halusi ottaa huolehtiakseen lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Vuonna 90 raastuvanoikeus määräsi,ammattiholhoojan yhteend 9 lapsen holhoojaksi. Kahdessa tapauksessa, jotka koskivat 6 lasta, raastuvanoikeus ei katsonut olevan syytä myöntyä tehtyyn esitykseen kasvatusoikeuden riistämisestä vanhemmilta. Neljässä yhteensä 6 lasta koskevassa tapauksessa ammattiholhoojan onnistui saada vanhemmat vapaaehtoisesti jättämään lapset luotettavaan,hoitoon toisen henkiiön luo; kolmes,sa yhteensä 8 lasta koskevassa tapauksessa vanhemmille annettiin varoitus sopimattomasta kohtelusta ja huonosta hoidosta ja' nä!ssä tapauksissa lapset asetettiin jatkuvan suojelu- Opetus/aitokset

64 58 valvonnan alaisiksi. 5 lapseen nähd,en, joiden oli ilmoitettu olevan ~oidon ja kasvatuk-, sen puutteessa, toimeenpantu tutkimus osoitti valitukset aiheettomiksi. Mitä aikaisemmin holhoukseen. otettuihin lapsiin tulee, olivat he kertomusvuosina edelleen ammattiholhoojan valvonnan alaisina. Holhokkien kokonaismäärä oli vuoden 99 lopussa 9 ja vuoden 90 lopussa 58., Viimemainituista olivat vanhemmat vapaaehtoisesti".antaneet 76 lasta ammattiholhoojan holhottaviksi, kun taas 8 tapauksessa hol-. hous oli määrätty oikeudenkäynnin kautta. 5 lasta oli syntynyt avioliitossa ja 06 avioliiton ulkopuolella. Äidinkieleltään 07 oli suomenkielisiä ja 5 ru~tsinkielisiä; kehitysmahdollisuuksia silmälläpitäen voitiin 5 lasta pitää normaalisina ja 7 abnormeiria. Iän mukaan lapset kesäkuun p:nä 90 ryhmittyivät seuraavasti:. 7 vuotta nuorempia vuotiaita vuotiaita 7-8 vuotiaita ) ) 6' 8-9 )...'. - ) '5 8- ) ) ) 0- ) ) 9 Yhteensä 58 Tarkempia tietoja siitä, miten holhokit o~ivat sijoitetut, saadaan allaolevasta yhdistelmästä: Köy)äinhoidon huostaansa ottamia.. Yksityisissä kasvatuskodeissa Kaupungin kasvatuslaitoksissa.... Omaistensa luona...,... 5 Muissa lastenhoitolaitoksissa.... Yhteerisä 58 Lapsista oli 5 sijoitettuna kaupunkiin ja 06 maaseudulle. 6 lasta kävi kansakoulua ja lasta.ammattikoulua. lasta oli saanut päästötodistuksen kansakoulusta, jota vastoin 6 lasta oli,keskeyttänyt koulunkäyntinsä ilman päästötodistusta ja 7 lasta.ei ollut vielä aloittanut koulunkäyntiään. Vuonna 99 omisti 8 ja vuonna 90 9 lasta rahavaroja tai kiinteää omaisuutta, jota holhooja hallitsi. Näistä omaisuuksista oli edellisenä vuonna ja jälkimmäisenä sella.isia, että niistä oli tehtävä vuosittain tili holhouslautakunrialle., Kertomusvuosina ammattiholhooja antoi useita lausuntoja niiden ansiotyön harjoittamisoikeutta kaupungin kaduilla koskevien anomusten johdosta, joita. -5 vuotiaat. lapset olivat lähettäneet Helsingin poliisimestarilie. Hakemuksia oli vuonna ja vuonna 90 9, ja ammattiholhooja puolsi niistä edeliis~nä vuonna 9:ää ja jälkimmäisenä. 87:ää, joten edellisenä vuonna 0 ja jälkimmäisenä ehdotettiin hyljättäviksi. Tämän lisäki ammattiholhooja antoi eräitä lasten kasvatusoikeutta ja avioeroa koskevia kysymyksiä käsitteleviä lausuntoja ja laati sitäpaitsi kasvatusiautakunnan sihteerinä lukuisia lausuntoja ja kirjelmiä. Myöskin verraten laajasta kirjeenvaihdosta holhokkien vanhempien ja hoitajien sekä muiden paikkakuntien asianomaisten viranomaisten kanssa ammattiholhooja huolehti. ' Kasvatuslautakunnah kansliassa oli ammattiholhoojalla joka päivä vastaanotto yleisölle, joka siellä sai lastenhoitoa ja kasvatusta koskevia neuvoja ja määräyksiä; myöskin kotikäynneillä arinettiin määräyksiä ja käytännöllisiä ohjeita, jotka olivat omiaan estämään kurittomuuqen leviämistä kasvavan polven keskuudessa. ' ',.' I

65 59 Kasvatuslautakunnan lääkärin toiminta. Le medecin du conseil d'education. Kasvatuslautakunnan lääkärin lääketieteenlisensiaatti Emil O. Lindlnin antama kertomus. Vuonna 99 kasva,tuslautakunnan lääkäri kävi sekä Helsingin vastaan- ja vaarinottokodissa että kaikissa kaupungin kasvatuslaiioksissa todeten tällöin seuraavaa: Vastaan- ja vaarinottokodissa oli terveydentila hyvä. Yksi kurkkumädäntapaus sattui vuoden alussa, sikotaudintapausta kesäkuussa ja tuhkarokontapaus marraskuussa. Bromarvin Bengtsårin laitoksessa käytiin kesäkuun 7 p:nä. Siellä oli talvella esiintynyt joitakin influensantapauksia, lasta poti syyhyä, lapsi oli Hangossa leikattu umpisuolentulehduksen ja lapsi tyrän takia, lapsi sairastui huhtiku"tm alussa kurkkumätään; sitäpaitsi oli keväällä sattunut 5 vesirokontapausta. Myöskin Nummen Tavolan laitoksessa käytiin kesäkuun alussa. Kaikki siellä olevat pojat olivat terveitä paitsi yhtä, jolla oli syyhy. Lohjan Kars.tun laitoksen pojat tarkastettiin kesäkuun p:nä ja havait-. tiin kaikki terveiksi. Talvella oli influensakulkutauti siellä raivonnut. Eräs pojista oli kuollut helmikuussa taudin jälkiseurausten johdosta. Lohjan Toivoniemessä oli touko- -kuussa esiintynyt influensakulkutauti, mutta kun lääkäri kesäkuun alussa kävi laitoksessa, olivat kaikki oppilaat jo parantuneet. Syyhyä oli esiintynyt lukuisia tapauksia. Useilla tytöillä tavattiin sukkul'amatoa ja sen johdosta ryhdyttiin tarpeellisiin toimen- 'piteisiin. Yksi tyttö poti tarttuvaa valkovuotoa ja rakkokatarria, mutta ei onneksi ollut ehtinyt tartuttaa tautia muihin. Tapauksen johdosta ryhdyttiin heti tarpeellisiin toimenpiteisiin. Kesäkuun p:nä käytiin Vihdin Vanjoen laitoksessa ja havaittiin täjlöin, että puolet oppilaista,sairastivat tarttuvaa ihottumaa jaloissa. Hoitoa koskevia ohjeita ann et (iin. Muuten lapset olivat terveitä. Porvoon pit. Laversin laitoksessa terveydentila oli hyvä, Finnbyn Sjötorpissa oli kaikilla lapsilla keväällä ollut influensa. Kesäkuun 6 p:nä lääkärin käydessä laitoksessa kaikki lapset olivat hyvässä kunnossa; vain kaksi tapausta. lievää syyhyä havaittiin. Vekkosken pikkukoulussa lapset olivat terveinä. Talvella oli yhdellä pojalla ollut kurkkumätä. Vuonna 99 vallitsi kaikkialla maassa' suuri elintarpeiden puute, joka myöskin oli tuntuva eräissä kasvatuslaitoksissa. Erittäinkin Sjötorpin ja Vanjoen laitoksissa - mo"' lemmat asumalaitoksia ilman maanviljelystä - ru uan hankinta tuotti suuria vaikeuksia. Mainittujen laitosten lasten paino olikin hieman alentunut. Sama koski Bengtsårin laitoksen oppilaita, jotka aikaisemmin keväällä m. m. olivat saaneet kärsiä suurta maidonpuutetta... Epäkohta, joka vastedes on saatava korjatuksi, on se, että lapset usein lähetetään eri laitoksiin ilman että lääkäri Helsingissä on heitä tarkastanut tai - jos. heidät on tarkastettu - ilman että Jääkärintodistus seuraå.mukana. Lapsi voi niin ollen helposti tuoda laitokseen tartuntaa, kun ei laitoksen johtajalle huomauteta ehkäisevien toimenpiteiden välttämättömyyttä. Lääkäri kiinnitti myöskin huomiota laitosten terveydenhoidollisiin oloihin lausuen huomautuksia ja antaen ohjeita siitä miten epäkohdat olisivat korjattavissa. Vuonna 90 käytiin kei.ikissa laitoksissa elokuun lopulla ja syyskuun al.ussa. Lasten terveydentila oli ylimalkaan tyydyttävä ja heidän painonlisäyks!!nsä säännöllinen. To.i-

66 60 voniel!en laitoksessa n. 0 tyttöä poti tarttuvaa ihotautia jaloissa ja 0 lasta tarttuvaa suutautia. Molempien tautien hoitoa koskevia neuvoja ja tartunnan levenemisen ehkäisemistä tarkoittavia ohjeita annettiin. Yhtä lapsista hoidettiin Lohjan sairaalassa suukatarri'nsa tähden. Edellisenä syksynä oli eräs tarttuvaa emätinkatarria poteva tyttö siirretty laitokseen, mutta niinpian kuin tauti oli havaittu, lähetettiin, hänet Helsinkiin sairaalaan. Muille laitoksen lapsille tämä tapaus ei ehtinyt välittää tartuntaa. Vanjoen lasten tarttuya jalkaihottuma oli melkein kokonaan parantunut. Yhdellä saman laitoksen lapsella oli ollut horkka, ja hän poti jatkuvasti sen seurauksia. Laversin laitoksessa oli poikaa talvella sairastanut.sikotautia ja Sjötorpissa oli tytöllä keväällä ja kesällä ollut horkka. Vain yhteensä lasta oli vailla lääkärintodistusta. Erinäisiä terveydenhoidollisia epäkohtia, joihin edellisessä tarkastuksessa oli kiinnitetty huomiota, oli korjattu. 9. Sedmtgradskyn pientenlastejikoulu ja Marian turvakoti. Ecole enfantine Sedmlgradsky et asile Maria. Koulun johtokunnan kalenterivuosilta 99 ja 90 antama kertomus. Jo h t 0 kun ta. Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin johtokun-' taan kuuluivat vuonna 99 seuraavat kaupunginvaltuuston valitsemat jäsenet: kirkkoherra C. G. Olsoni ja arkkitehti E. Fabritius vuosiksi 97-9, professorit K. R Wahlfors ja A. H. Lilius vuosiksi 98-0 sekä johtaja U. Westerholm, joka koulujen taloude~hoitajana kuului johtokuntaan. Puheenjohtajana toimi h~rra Wahlfors, varapuheenjohtajana herra Olsoni ja sihteerinä herra Westerholm. Helmikuun p:nä 99 pitämässään kokouksessa kaupunginvåltuusto väärin tulkiten Sedmigradskyn pientenlastenkoulun ja Marian turvakodin marraskuun 0 p:nä 88 annetun johtosäännön :n oli valinnut kouluille kokonaan uuden johtokunnan. Johtokunta valitti asiasta Uudenmaan läänin maaherranvirastolie, joka yhtyi johtokunnan käsitykseen asiasta ja kumosi kaupunginvaltuu~ton päätöksen määräten, että ainoastaan kahden jäsenen uusintavaalit on toimitettava erovuorossa olevien sijaan.,kaupunginvaltuusto puolestaan valitti laaherranviraston päätöksestä korkeimpaan' hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valituksen, minkä vuoksi johtokunnan jäseniksi joulukuun p:nä valittiin professori Th. Homen ja puuseppä V. Långholm, Yllä esitetyn välikohtauksen jo.hdosta johtokunnassa vuonna 99 joulukuun p:ään asti oli vain viisi jäsentä. Vuoden 90 alkaessa oli herrain Olsonin ja Fabritiuksen vuoro erota johtokunnasta ja valittiin vuosiks~ 90- ensinmainitun sijaan maalari E. Ahlbom, kun taas herra Fabritius valittiin uudelleen. c.- O p e't taj i s t o. Opetuksesta ja kouluhoidosta huolehtivat seuraavat henkilöt: Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa Oikokadun 7:ssä rouva E. Myrsten johtajat 'tarena ja neiti E.IDönsberg apulaisopettajattarena. SedmigradskynII pientenlastenkoulussa Sturekadun -:ssä neiti N. Lagerblad ja häne'n erottuaan neiti f:. Holmström -johtajattarena ja neiti M. Hollmerus apulaisopetta-

67 6 jattarena. Neiti Lagerblad erosi syyskuun p:nä 99 toimittuaan 7 vuoden ajan harrastuksella ja menestyksellisesti koulujen palveluksessa. Hänelle myönnettiin,000: - markan elinkautinen vuotuinen eläke sekä 800: - markan tilapäinen vuotuinen kalliinajanlisäys. Marian turvakodissa Annankadun 5:ssä neiti B. Hannen johtajattarena ja neiti E. Holmström apulaisopettajattarena kevätlukuka'uden 99, neiti G. Grönmark syyslukukauden 99 ja kevätlukukauden 90 sekä rouva A. Westzynthius syyslukukauden 90. Kertomusvuosina toimi kolme 'koulua, jotka käsittivät yhteensä kuusi luokkaa. Koulutyö alkoi tammikuun '5 p:nä' ja lopetettiin toukokuun lopulla alkaakseen uudelleen, syyskuun p:nä ja jatkuakseen joulukuun 0 p:n tienoille, jolloin järjestettiin yksinkertaiset joulujuhlat.. Opetus, joka oli ruotsinkielinen, oli kaikissa kouluissa järjestetty n. s. Fröbelin lastentarhametoodin mukaisesti ja jatkui n. tuntia' päivässä. Jokainen opetus,tunti kesti yleensä n. 'Y tuntia, Marian turvakodissa n. 0 minuuttia. Viikkotuntien jakautuminen eri opetusaineiden kesken vuonna 99 näkyyallaolevasta taulukosta:. Programme de Ncole enlantine Sedmigradsky et de ['aslle Maria en 99. Kertomuksia.... Havainto-opetusta... :. Ulkolukua.... Puheharjoituksia.... Laskentoa... :.... Kirjoitusta.... Pii rustusta.... Tilkkujen purkamista.... Ompelemista,.... Helmitöitä.... Palmikoimista.... Paperintaittamista.... Niinitöitä.... Tikkujen asettelua.... Palikkarakentelua Pintain asettelua... : Laulua.... Voimistelua.... Muovailua.... Liikuntaleikkejä.... Sedmigradskyn pienten lasten koulu L'ecole Oengatan 7 luokka II luokka ) ) ) ) ) ) 6 ) 6 S~dmigradskyn pientenlastenkoulu L'ecole Stungatan -, l luokka II luokka.j..., II Marian turvakoti Asile Maria. 'luokka II luokka ) ) ) ) Sedmigradskyn II pientenlastenkoulussa lapset joka lauantaiaamu saivat työskennellä käytännölllsissä askareissa. Lukujärjestyksen ulkopuolella oli Marian turvakodissa voimistelua ja liikuntaleikkejä, ja vanhemmilla lapsilla oli kahdesti viikossa käsitöitä, etupäässä virkkausta ja kutomista. Kaikissa kouluissa,9i sitäpaitsi vapaata leikkiä, leikkiä hiekkalaatikoissa ja leikkikaluilla. Vuonna '90 opetussuunnitelma oli suurin piirtein muuttumaton. Oppilasmäärä oli helmikuun p:nä 90 kussakin koulussa 60 eli kaikissa kouluissa yhteensä 80; helmikuun p:nä 9 oppilaita oli kaikkiaan 7,,niistä 60 Sedmigradskyn pientenlastenkoulussa, 60 Sedrnigradskyn II pientenlastenkoulussa, ja 5 Marian turvakodissa. Oppilaiden jakautuminen sukupuolen, äidinkielen, syntymäp~ikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan käy selville taulusta,7. ) /, tunnin opetustunteja. _ ) /, tunnin opetustunteja.

68 6 Poissaolo päivien luku prosenteissa lukupäivien koko luvusta näkyyallaolevasta yhdistelmästä Kevätlukuk. Syyslukuk. Kevätlukuk. Syyslukuk. Oikokadun koulu % 0.0 %.0 % 5.0 % Sturekadun koulu D Marian turvakoti ».0 D 9.8. Koulumaksu oli markka kuukaudelta sellaisista kodeista olevilta oppilailta, joilla katsottiin olevan siihen varaa. Tietoja lasten jakautumisesta maksaviin ja vapaaoppilaihin annetaan seuraavassa: Kevätlukukaudella Maksavia oppilaita % Vap,aa. opptlaita 0 /0 YI! _ leens!! Maksavia oppilaita % Vapaa oppilaita % YI! teensä Oikokadun koulu Sturekadun koulu Marian turvakoti s ' Yhteensä Syyslukukaudella Oikokadun koulu ' Sturekadun. koulu Marian turvakoti ~ Yhteensä Syyslukukaudella 99 ja kevätlukukaudella 90 varattomimpien kotien lapset joka päivä saivat ilmaisen aterian kouluissa. K 0 u u j e n talo u s. Sekä opettajattarien että palvelushenkilökunnan palkat kohosivat kertomusvuosina huomattavasti vallitsevan kalliin ajan johdosta. He'ille myönlietyt kalliinajanlisäykset suoritettiin saman laskuperusteen 'mukaisesti, jota oli sovellutettu kunnan virka- ja palvelusmiehiin nähden. Menosäännön kasvamiselle oli vastapainona koulukiinteistöistä saatujen vuokrien kohoaminen; ainoastaan Marian turvakoti osoitti vuodelta : 66 markan vajauksen. Vuonna 90 suoritettiin pienehköjä muutoksia koulukiinteistöissä ja tehtiin erinäisiä korjauksia. Niinpä rakennettiin Annankadun 5:ssä oleva ulkohuonerakennus uudelleen,automobiilitalliksi. Säätiön taloudellinen asema kertomusvuosina käy ilmi seuraayasta tilikirjain otteesta: Sedmigradskyn pientenlastenkoulu. Receties et dipenses de l'icole enfantine Sedmigradsky. Tu l 0 t.. Me n 0 t. Recettes. Depenses Smk. Smk. Smk. Smk. Oikokadun talo, vuokria 800:- 800: - Oikokadun talo... 60: 5 55: 6 Esplanadik. talo» 968: 7 605: - Esplanadik. talo... 09: 09 9: 56 Sturekadun talo» 6: 67 75: - Sturekadun talo... : 86 88: 60 Käymälämaksuja : 05 Oikokadun koulu : 0 6: 95 Koulumaksuja Oikoka- Sturekadun koulu 5: : 7 dun koulusta... 7:5Ö 798:50 Korkoja ja poistoja... 0: 0 580: 0 Koulumaksuja Sturek. Yleisiä kustannuksia., 907: 8 950: 5 koulusta :- 705:- Voittoa... 98: 5: 6 Yhteensä (Totaf) 7605: 60 57: 55 Yhteensä (To/af) 7605: : 55

69 Kiinteistöt.... Lainaa Marian turvakod. Säästökassatili..., Käteistä kassassa.... Kalusto... ;.. Muita varoja.... Saatavia Resume de l'actit et du passit de l'icole, entantine Sedmigradsky. V a r a t j 0 u l u kuu n p: n ä. Aclif Le / decembre Smk. Smk. 7660: : - 67: 8 7: 5 956: 5 7: : 7 500: : 07 88: : - 50:-. 60: 5 Yhteensä (Totat) 0578: 8 098: 0 Vei a t j 0 u l u kuu n p: n ä. Passif le / decembre. 99 Smk. 90 Smk. Yliopistolle : :... Suomen sairaanhoitajien eläkerahastolle.... H:gin. kaup. halkokonttorille.... Etukät. kannett. vuokria Korkoja.... Muita velkoja.... Pääomatili : - 5: - 706: : : - 00: : : 5 Yhteensä (Totat) 0578: 8 098: 0 Vuokria.... Koulumaksuja.... Sekalaisia tuloja. '.... Pääomatili.... Tu l 0 t. Recettes. Marian turvaköti. Receftes et depenses de l'asile Maria. 99 Smk. 506: 65 7:50 05: 8 968: 66 Yhteensä (Total) 68: 9 90 Smk, 657: 7 8:- 000: : 7 Me n 0 t. Depenses. Talon kunnossapito.. :. Koulu.... Korkoja.... Yleisiä.kustannuksia.. Voittoa.... Yhteensä (Totaf). 99 Smk. 90: 7 66: 8 580: 6 89: 8 68: 9 90 Smk. 97: : 998: 50 6:0 056: : 7 V a r a t j 0 u l u kuu n p: n ä. Aciif Le / decembre. Annankadun talo.... Säästökassatili.... Käteistä kassassa..... Kalusto... '..... Saatavia.... Resume de l'aclit et"du passit de l'asile Maria. 99 Smk. 8.76: 98 56: 7 7: 87 95: - _ 556: 9 90 Smk. 550: 8-608: 7 86: 7:- 09: 70 Yh-teensä (Totai) 9: : 55 Vei a t j 0 u l u kuu n p: n ä. Passif le / decembre. 99 Smk. Yliopistolle.... Sedmigradskyn pientenlastenkoululle.... RahastoiIle.... H:gin kaup. halkokonttorille.... Etukät. kannett. vuokria Korkoja ja velkoja... PääomatiU : : - 56: 7 660:- 806: : 8 90 Smk : - 500: - 608: 7 806: 66 0: : 8 Yhteensä (Totat) 9: 8(i 5776: 55

70 6 0. Kansanlaslenlarhal. Kansanlastentarhain tarkastajan rouva S. Warheenmaan antama kertomus. j 0 h t o' kun t a. Kansanlastentarhain johtokuntaan kuuluivat lukuvuoder{ 99-0 alk?essa rehtori filosofianmaisteri B. Estlander puheenjohtajana, lääketieteenlisensiaatti A. Ruotsalainen varapuheenjohtajana, konsulitar B. Paulig sekä toimittajat i..: Eronen ja V. Hupli. joulukuun p:nä 99 toimitettujen uusintavaalien jälkeen johtokunnan kokoonpano jäi entiselleen, paitsi että herra Huplin sijaan tuli rouva j. Keto, ja joulukuun 5 p:nä 90 toimitetuissa uusintavaaleissa valittiin neiti Erosen sijaan rouva T. Ok- sanen. johtokunnan sihteerinä toimi ent. lääninsihteeri A. Th. "Möller. Kansanlastentarhain tarkastaja rouva Th. Gahmb'erg-Hanemann oli virkavapaana syyskuun alusta 99 vuoden loppuun, jolloin hänelle myönnettiin pyytämänsä ero. Virkaatekevänä.tarkastajana toimi lastentarhanjohtajatar rouva S. Warheenmaa mainittuna aikana sekä kesäkuun.l p:ään 90, jofioinhänet 'nimitettiin toimen vakina,iseksi haltijaksi. Suomenkielisten lastentarhain lääkärinä oli lääketieteenlisensiaatti A. Ruotsalainen ja ruotsinkielisten lastentarhain lääkärinä lääketieteenlisensiaatti P. von Bonsdorff.. o p e t taj i s t o. Kansanlastentarhojen opettajistoon kuului lukuvuonna 99-0 ja lukuvuonna henkilöä, kuten allaolevasta yhdistelmästä tarkemmin ilmenee: johtajattaria Opettajattaria varsinaisissa lastentarhoissa... ; ) lastenhuoltoloilla ) kouluhuoltoloilla... ~.... Hoitajattaria lastenseimissä 0' \ Yhteensä 7 Kansanlastentarhain johtajattarien ja opettajattarien luettelo lukuvuonna 99-0 on seuraava:

71 65 Directrices et institutrices des jardins d'enfants en johtajattaren. tai.. ~ jossa lastentarha, opettajatar opettajattaren mml ' työskenteti Noms des directrices ardin tcenfonts ou [' illstitutrice, et des institutrices a enseigne johtajattaren tai opettajattaren nimi lastentarha, jossa opettajatar työskenteli, johtajattaren tai opettajattaren nimi Noms des directrices lordin d'enfants NOlns des diredrices ou.' institutrice et des instiilltrices a enseigne et des institutrices lastentarha, ~ jossa opettajatar työskenteli ardin d'enfants ou ['institutrice a enseigne Johtajattaret. Direcirices. Alander, Elisabeth Ebeneserkoti' Bengelsdorff, Helga Barnabo Brander, Eva... fredriksberg Bäckman, Bertha.. Solhälla Eklund, Elin... Solhem forsström, Gerda.. Hemgård furuhjelm, Viola.. P. Robert.k. 0 Geitlin,,Anna... Rauhala Hellgren. Lina"... Vuokko Hytönen, Anni... Keuruuntie Immonen, Hilja.. Kallion päivätupa Jalkanen, Helmi.. Porvoonk. 6 Liljeström,lngeborg Tomtebo Lundberg, Olga.. Tpuhula Nyholm, Hilda... Pääskylä Poppius, Ingrid.. Alppimaja Streng, Eini... PIenola Upari, Lempi... Onnela Valli. Eva... '... Gumtähdenk. Warheenmaa, Sulo Päiväkoti Varis, Elin... Ebeneserkoti WendeII, Lydia, koti Winter, Lilli... :.. Solhälla Vuorenheimo. Therese..., Kotikallio Varsinaisten lastentarhain opettajattaret. Institutrices des jardins d'enjallts. '.. Bertha-Maria- Angervo, Edith... Kallion päivätupa Änthoni, Hilda... P. Robert.k.0 Arokallio, Eva (syyslukuk.)... Pääskylä Ascholin, Greta.. Solhälla Ascholin, Margit.. Bertha-Maria- ~ koti Björkman, Karin.. Kotikallio Björoberg, Sigrid.. Solhem Blom, Kerttu... Kotikallio Borenius, Elsa... Ebeneserkodin. 'suomal. 05. Böök, Elsa... Porvoonk. 6 Carlsson, Tekla.. Vuokko Eklund, Signe... Gumtähdenk. federley, Hella...'. Solhälla opetuslaitokset 9/9-/. Gartz, Karin... fredriksberg 'Stenius, Ester..., Bertha-Maria- Geitlin, I"lelmi... Rauhala koti Geitlin, Ilma...,. Rauhala Stenius, Hanna.. Ebeneserkodin Granfelt, Anna... Hemgiird suomal. 05. Gröndahl, Bertha.. Ebeneserkodin Stoltzenberg, Louise Bertha-Mar.-k. suomal. 05, Sundholm, Inez.. fredriksberg Hirn, Aino.'",. Kallion päivä- TilIy, Tyyni...,.., Onnela tupa Törnvall, Signe.,.. Hemgård Hyvärinen, Eva.. Kotikallio Warheenmaa, Aini Vuokko af Hällström, Signe Pienola Warheenmaa,.Liisa Päiväkoti J.ohansson, Malla.. Onnela ' Vaselius, Bertha.. Onnela Kantele, Marja.,.. Ebeneserkodin Wassholm, Greta,. SolhäUa suomal. os. Ohm~n, Aini...,.. Gumtähdenk. Karhula, fanny,. Päiväkoti Kivi, Aino. ~... ~lppimaja ' Lagus, Anni.,... Keuruuntie Lampi, Elli... Kotikallio Lang, Tyyne,... Porvoonk. 6 Liljeström, Astrid., Tomtebo Luther, Barbi... Barnabo Luther, Martha... Barnabo Löfhjelm, Ingrid,. Ebeneserkodin ruotsal.,os. Mannelin, Ester.. Tomtebo Mether, Mary.'.. Kallion päivät,, tupa Miettinen, Kaino.. Keuruuntie Noponen, Elsa... Alppimaja Nordman; Hildur.. Solhem' Nordman, Signe.. Solhem Norrman, Elsa.,., Hemgård Nygr~n, Elsa..,... Vuokko Nygren, Helga.,.. Päiväkoti Nyholm, Maria',... Gumtähdenk. Ojansuu, Tyyni.. Pienola Olin, Elsa..,.".. Bertha -Mariakoti Olsoni, Ulla.. '.' ', Rauhala Palmroth" Aino.. Alppimaja Pikow, Olga... Ebeneserkodin. ruotsal. os. Puhakka, Siiri..,. Pääskylä Rancken, Elsa... Porvoonk. 6 Roos, Lisi...,. Ebeneserkodin ruotsal. os. Rosvall, Gunhild.. T'omtebo Saarelainen, Aino.. Fredriksberg Sa rkkila, Aili... Ebeneserkodin suoma\. os. SarveIa, Ringa (kevätlukuk,)... Pääskylä Sauren, Martha.' Bertha-Mari.akoti Snellman, Hanna,. Pien ola Soriola, Armas... Ebeneserkodin suoma!. os. Las t e n h u 0 I t 0- I a i n 0 p e t t a jattaret. Institutrices 'des llrserys. Böök, Siiri... Onnela Englund, Rauha.. Alppimaja fagerlund, Lydia.. Hemgård Haapala, Martha.. Pääskylä.Hoffren, Hanna., Päiväkoti Holl}berg, Vera.. fredriksb'erg Kalnlg, Anna... Ebeneserkoti Kontio, Alma... ' Porvoonk. 6,Laitinen, Hilja... Kallion päivä- West, Elsa.',... Gumtähdenk. ' Virekoski, Sulo... Rauhals tupa PaHn, Arrnie (syys- Iuku~,).. '... Touhula Raillo, Ida... Keuruuntie Salervo, Elli..,... Touhuln Simelius, Rachel (kevätlukuk)... Touhula Sirola, Aino... Solhälla Sulin, Olga... Kotikallio Suojärvi. Aino... Ebeneserkoti Kouluhuolto La i n 0 p e t t a j ajt a r e t. Irlstitlltrices des classes ollvrieres. Eriksson, Ragnhild Ebeneserkoti Niskanen,,Elsa... Kotikanio Stenberg, Mariatta P. Robert...k.l0 Lastenseimien hoi taj a ttaret. BOlznes des crec!zes. Danielsson, Mary.. Ebeneserkoti Salovius, Kerstin.. Ebeneserkoti 9

72 66 Lukuvuonna 90- oli opettajisto.seuraavaia tavalla muuttunut: Johtajattarista oli rouva Warhe.enmaa eronnut ryhtyen hoitamaan lastentarhain tarkastajan tehtäviä. Hänen seuraajakseen tuli ent. TQuhulan j~htajatar O. Lundberg, kun taas ent. Päiväkodin opettajatar F. Karhula ryhtyi TouhuJan johtajattaren toimeen. Gutntähdenkadun :ssä olevan lastentarhan johtajatar E. Walli ) erosi ja hänen sijaansa tuli neiti E. Rehnström. OpettaJattaret 'K. Blom ja A. Saarelainen toimivat apulaisjohtajattarina Kotikallion ja Fredriksperin lastentarhoissa. Uudessa Alku-nimisessä lastentarhassa oli johtajattarena ent. AlppiPlajan lastenkamariopettajatar R. Englund ja Majstadin lastentarhassa, joka aloitti toimintansa kevätlukukaudesta 9, ent. Hemgårdin opettajatar A. Granfelt. Lastentarhoista erosivat ko~onaan opettajattaret E. Arokallio,M. Ascholin, M. Johansson, R. Sarvela ja E. Stenius sekä lastenkamariopettajattaret M. Haa-, pala, H. Hoffren ja A. Patin. Uusia opettajattaria olivat Ebeneserkodin ruo~salaisella osastolla neiti K. Levon, Gumtähdenkadun :ssä olevassa lastentarhassa kevätlukukaudella neiti B. Rehnström, Alppimajassa neiti G. PomoelI, Bertha-Maria-kodissa neiti M. Sjöman ja kevätlukukaudella neiti Th. von Christierson sekä Hemgårdissa kevätluku~audella neiti S. Aschan; uusia lastenhuoltolaopettajattaria Alppimajassa.neiti S. Maconi, Onnelassa neiti S. Pakula, Päiväkodissa neiti A. Ahokas ja Touhulassa neiti E. Peltola. Kotikallion ja Rauhala~ opettajattaret E. Lampi ja U. Olsoni toimivat lukuvuonna 90- samojen lastentarhain lastenhuoltolaosastoilla ja Ebeneserkodin lastenseimen hoitajatar M. Danielsson lastenhuoltolaopettajattarena Pääskylässä. Onnelan, Touhulan ja Rauhalan las,ienhuoltolaopettajattaret S. Böök, E. Salervo ja S. Virekoski toimivat varsinaisina lastentarhanopettajatfarina yllämainituissa lastentarhoissa ja Touhulan lastehhuoltolaopettajatar R. Simelius Päiväkodissa. Gumtähdenkadun lastentarhan opettajatar M. Nyholm toimi viransijaisena Vuokossa ja ensinmennitun lastentarhan opettajatar S. Eklund muutti keväth'*ukauden alussa Majstad nimiseen lastentarhaan. Vii k a v a p a i n a.olivat pi(emmän tai lyhyemmän ajan seuraavat opettajattaret:.. Absences des institutrices 'pendant les annees scolaires Opett,aj!ltar, I joka oli virka- Virkavapausajan Sijainen pituus vapaa'.la Institllfrice, Remplaplltts La durie des ayant absences iti absente Opettajar,. I joka oli. virkavapaana Institutrice, ayant lfl absente Sijainen Remplac:ants O. 9 ~. I Virkavapausajan pituus La dul'le d absences Borenius, E. " Jalkanen, H,.. lokak. :-joui..7 Anger 0 E {Lampi, E. Englund, R... 0_0 Maconi, S... syyslukukauden ' v,... Saro, J..... marrask. 6-elok. Haapala, M... Turunen, S... kevätlukukauden H'ell ren L' {Nyholm, M. koko vuoden Jalkanen, H... Härkönen, L... lokak.l-joui.7 g,... Varheenmaa,A. Johansson, M... Valtonen, L.. koko vuoden af Hällström S. Åberg, M..... maallsk. l~~tik. 0 Kivi, A..... P.om~e\l, G... syyslukukauden Lampi, E. : Santala, S... syysk. l-elok. L~gus, A..,.. S!mehus,. R..... syyslukukauden Niskala, E.. Bergroth, G... maalisk.l-toukok.0 Niskanen, E.. Sllvennomen, A. koko vuoden 'E {ASChan, S... Warheenmaa L k k d Norrman,.... Stro"'mberg E syysk. l-elok. W ar h eenmaa. S { '0 0 vuo en ".. ' Raitala, E... Palmroth, A... Olander, E... syysk. l-toukok. 0 Salovius, K... Simberg, E... huhtik. l-toukok. Sauren, M.... Krogius, G... marrask. l8-joul. 6 Valli, E..... {Rehnström, B. syysk. l-toukok. 0 Valtonen, L.... Vuorenheimo,Th. {Hyvärinen, E lokak. l-elok.. Turunen,.S... ') Neiti Valli. pysyi opettajattarena, mutta oli virkavapaana koko lukuvuoden.

73 67 L a s t e n t a r h a i n l u k u m ä ä r ä. Syyslukukauden 99 alkaessa oli Helsingin kaupungissa seuraavat kansanlastentarhaa, jotka saivat avustusta kunnan varoista:, jardins populaires d'enjants au commencemenf du semesfre d'aritomne 99. Käytettävänä olevia sijoja Places disponib/es Käytettävänä - olevia sijoja Places disponibles Lastentarha jardins d'enfants Lastentarha jardins d'enfa~,"ts K a k s i!< i e Ii s e t las t en t a r h a t. jardins d'enjants bilinglles. Ebeneserkoti, Helsingink. -5:ssä Suomalainen osasta.... Ruotsalainen ~.... Haaraosasto..... Fred-riksperi, Hertankadun 6:ssa Hermanni, Gumtähdenkadun :ssä Yhteensä (Tota!) Suo men kieliset l aste n ta rh a t. jardins d'enjants jimlois. Alppimaja, Alppikadun 5:ssä.... Kallion päivätupa, It. Viertot. 5:s~ä Keuruuntien :ssä.... Kotikallio, It. Viertien 87:ssä.... Onnela, Korkeavuorenkadun :ssä Pi~nola, Kansakoulukadun l:ssä '" } Porvoonkadun 6:ssa..,... " ".. ". 00 Päiväkoti, Pursimiehenk. 7:ssä.. 00 Rauhala,Kammionkadun l:ssä "" 00 Touhula, Vallininkujan 7:ssä Vuokko, Punavuorenkadun 7:ssä.. 00 Yhteensä (Total) 05 Ruotsinkieliset lastentarhat..!ardins d'enjants sutdois" Barnabo, Tehtaankadun :ssa Bertha-Mariakoti, Töölönk. 7:ssä 50 Hemgård, Saari kadun :ssä." P. Robertinkadun 0:ssä... ". ". 50 Solhem, Sepänkadun :ssa... ".. 00 SOlhälla, It. viertotien :ssa... 5 Tomtebo~ Vladimirinkadun :ssä 00 Yhteensä t Tota!) 700 Kaikki lastentarhat (Som"me totale) Syksyllä 99 avattiin Ebeneserkodissa, Kotika'iossa ja P. Robertinkadun 0:ssä olevassa lastentarhassa sitäpaitsi n. s. kouiuhuoltolat, jokainen tarkoitettu 5 lapselle. Ne edustivat uutta toiminnan alaa lastentarhoissa, olivat järjestetyt työtupain tapaan ja,niiden tarkoituksena oli kerätä kokoon kouluun siir.tyneitä lastentarhain entisiä oppi -laita.. Ebeneserkodissa' toimi lastenseimi, jossa oli sijoja lapselle, ja Kotikallion lastenseimi, jossa myöskin oli sijaa ja jota muutamia vuosia ja vielä syyslukukaudella 99 oli ylläpidetty etupäässä yksityisillä varoilla, järjestettiin vuoden 90 alussa lastentarhan vakinaiseksi osastoksi ja kaupungin menosääntöön otettiin määräraha sitä varten. Ebeneserkotiin oli lukuvuosina 99- kuten aikaisemminkin yhdistettynä lastentarhanopettajatarseminaari.. _ Kevätlukukauden 90 alussa Ebeneserkodin haaraosasto. erosi jatkaakseen toimintaansa itsenäisenä, Pääskylä~nitfisenä lastentarhana, ja syyskuun p:nä aloitti.uusi suomenkielinen, Alku-niminen lastentarha toimintansa Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen talossa, Alppikadun 9:ssä. Tarkoituksena oli valmistaa siellä sijaa 00 lapselle, mutta tilanahtauden takia voitiin vain n. 60 lasta ottaa vastaan. Vuoden 9. alussa voitiin. Gumtähdenkadun lastentarhan ruotsinkielinen osasto vihdoinkin erottaa, jatkaakseen Majstad lastentarhan nimellä itsenäisesti toimintaansa Touk;olan rantakorttelin. talossa n:o 5, jossa voitiin valmistaa -sijoja 50 lapselle. Kaupun-. t..

74 68 ginvaltuusto oli myöntänyt varoja uuden lastentarhan ylläpitämiseksi jo edellisenä lukuvuonna, mutta huoneiston puute teki silloin suunnitelman toteuttamisen måhdottomaksi. Lukuvuonna 90- Helsingin kaupunki niin ollen ylläpiti lastentarhaa, joista oli kaksikielisiä. suomalaisia ja 8 ruotsalaisia. Käytettävänä olevien paikkojen luku oli uusien lastentarhain perustamisen kautta lisääntynyt 0:lIä ja oli varsinaisissa lastentarhoissa 69, lastenkamareissa 5, koululastenosastoiiia 75 ja lastenseimissä 8. Kaupungissa vallitseva asuntopula vaikutti suuressa määrin häiritsevästi lastentarhain toimintaan. Niinpä oli Touhulan lastentarha kodittomana aina lokakuun alkuun 99, jolloin se voi muuttaa sille vuokrattuun huoneistoon Vallininkujan 7:ssä. Tämä huoneisto oli kuitenkin niin pieni, että las;entarhan laajentamissuunnitelmaa ei voitu toteuttaa. Lukuyuonna 90- täytyi P. Robertinkad~n 0:ssä toimineen lastentarhan muuttaa pois huoneistostaan, kun talo, johon se oli sijoitettu, joutui revittäväksi ja uudelleen rakennettavaksi. Lastentarha sijoitettiin väliaikaisesti Marian turvakodin huoneistoon Annankadun 5:een, mutta tämä huoneisto olivat sen käytettävänä vasta klo jälkeen i. p. eikä lastentarha syyslukukaudella ensinkään voinut ylläpitää kouluhuoltoaan. o p etu s aja t. Varsinaiset lastentarhat työskentelivät syyskuun p:stä jqulukuun keskivaiheille ja tammikuun keskivaiheilta toukokuun loppuun. Lukuvuonna 99-0 olivat Ebeneserkodin, Alppimajan, Porvoonkadun lastentarhan, Kotikallion ja Onnelan lastenhuoltolat avoinna koko vuoden, Raulalan ja Keuruuntien lastentarhan lastenhuolto-. lat niinikään koko: vupden lukuunottamatta kuutta syyskesän viikkoa, jota vastoin muut lastenhuoltola t olivat toiminnassa ainoastaan lukukausien aikana. S,euraavana lukuvuonna kuuluivat ensinmainittuun ryhmään Ebeneserkodin, Kotikallion, Gumtähdenkadun ja Porvoonkadun lastentarhojen, Päiväkodin ja Touhulan lastenhuoltolat, toiseen ainoastaan Keuruuntien lastentarhan lastenhuoltola ja kolmanteen ryhmään, jossa toiminta. rajoittui lukukausiin, Fredriksperin, Alppimajan; Kallion päivätuvan, Onnelan, Pääskylän, Rauhalan, Hemgårdin ja Solhällan lastenhuoltolat. Kouluhuoltolat olivat avoinna air,oastaan lukukausien aikana, lastenseimet sitävastoin vuoden ~mpeensa. Päivittäinen työaika oli varsinaisissa lastentarhoissa klo 0 ap.- ip., kouluhuoltoloissa klo 8 ap.~ ip. sekä lastenhuoltoloissa ja lastenseimissä klo 7 ap.-5 ip. Sinä aikana, jolloin vars'inaiset lastentarhat olivat toiminnassa, olivat lastenhuoltolain lapset jaetut niiden eri osastoille. Poikkeuksena olivat ainoastaan Ebeneserkoti ja Alppimaja,. joissa lastenhuoltolalapset muodostivat oman ryhmänsä., Lastentarhojen työskentely oli järjestetty samojen periaatteitten mukaisesti kuin ennenkin. Etusijassa otettiin vastaan varattomien kotien lapsia, ja varsinkin lastenhuolto- " 'Ioissa lapset suurimmaksi osaksi olivat kodeista, joissa äiti oli perheen ainoa elättäjä ja pakotettu ansaitsemaan toimeentulonsa kodin ulkopuolella. Helmikuun p:nä 9 oli 586 lastentarhojen kirjoissa olevaa lasta kasvatuslautakunnan huostassa ja näistä oli 0 orpoja ja 76 isättömiä. Lastentarhan tarkoituksena on olla lapsille hyvänä kotina, jossa koti askareet, yhteiset ateriat, lähimmäisen hyötyä ja, iloa tarkoittava työ, laulut, leikit, sadut ja kertomukset tekevät elämän valoisaksi ja onnelliseksi pienokaisille. Työ oli järjestetty n. s. työskentelykeskuksien ympärille, joina oli lasten lähimpään ympäristöön,kuuluvia esineitä ja ilmiöitä. Kosketuksissa työskentelykeskuksien kanssa ja työssä niiden hyväksi lapset' saavuttivat kehityskantansa mukaisia kokemuksia ja tietoja. N. s. Fröbelin leikkilahjoja käytettiin sekä leikissä että työssä. Niiden avulla larjaantuivat kädet ja silmät samalla kuin

75 69. mielikuvitus kehittyi ja lapset saivat tutustuå erilaisiin esineihin ja muotoihin, väreihin ja.jukuihin., Lasten uskonnollista tarvetta tyydytettiin raamatullisilla kertomuksilla, hengellisillä lauluilla ja keskustelui'ila. Lastenhuoltoloissa. lapsilla oli enemmän tilaisuutta kotiaskareihin, vapaihin leikkeihin; ulkosalla oloon ja lepoon. Kes~aikaan järjestettiin näille osastoille huviretkiä ulos luon~oon, tilaisuutta uintiin ja puutarhat yötä.. Lastenseimissä kiinnitettiin päähuomio lasten ruumiilliseen hoitoon ja heidän totuttamiseensa hyviin tapoihin. KykynSä mukaan lapset saivat leikkiä erilaisilla leikkikaluilla.. Kouluhuoltolain lapset saivat o_ftaa osaa kotiaskareihin,.- tehdä pieniä käsitöitä sekä olla apuna työssä lastentarhain eri 'osastoilla. Lasten läksyjenlukua valvottiin. ' Senjälkeen kuin lapset oli sisäänkirjoitettu lastentarhoihin, jaettiin,heidät iän mukaan eri osastoille, 5 lasta kullekin. 'jokaista osastoa hoiti opettajatar. Kahdella tällaisella osastolla oli yhteisesti käytettävänään lastenhoitajatar, joka oli apuna lasten hoidosså. S isä ä n k i r joi te t t u j en a s t e n l u k u m ä ä r ä oli lukuvuosina 99- seuraava: Syyslukuk. ' Kevlltlukuk. Syyslukuk. Kevätlukuk. Varsinaisissa lastentarhoissa Lastenhuoltoloissa...' ' Kouluhuoltoloissa , Lastenseimissä Yhteensä ' Varsinaisissa lastentarhoissa ja lastenhuoltoloissa lasten ikä vaihteli :sta 7 vuoteen. Ainoastaan poikkeustapauksissa otettiin vastaan nuorempia tai vanhempia lapsiå. Lastenseimissä kaikki lapset olivat vuotta nuorempia ja kouluhuoltoloissa 7 vuotta vanhempia. Lasten jakautuminen eri lastentarhain kesken sekä sukupuolen ja äidinkielen mukaan ilmenee tauluista 8-9. Taulussa 9 annetaan sitäpaitsi tietoja varsinaisten lastentarhain 'lasten jakautumisesta iän ja syntymä paikan sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Te r v ey den t il a. Syksyllä 99 raivosi lastentarhoissa useita kulkutauteja, kuten espanjantauti, tuhkarokko, tulirokko, hinkuyskä ja kurkkumätä. Ainoastaan Kallion, päivätuvassa lapset säästyivät kaikilta näiltä kulkutaudeilta. Kevätlukukaudella 90 terveydentila oli yleensä parempi. Kuolemantapausten kokonaismäärä oli lukuvuonna Seuraavana lukuvuonna yleinen terveydentila oli hyvä. Vain joitakin yksityisiä kurkku mädän, tulirokon, hinku yskän ja, syyhyn tapauksia sekä lukuisia vesirokon tapauksia esiintyi syyslukukaudella, mutta ei ainoankaan lastentarhan tarvinnut keskeyttää toimintaansa kulkutaudin puhkeamisen johdosta. 'Kevätlukukaudella ei esiintynyt mitään kulkutauteja lukuunottamatta pussitautia ja vilutaudin tapausta. Lukuvuoden kulues'sa sattui yhteensä kuolemantapausta. ', Kaikki 5-6 vuoden ikäiset 'lapset saivat maksutonta hampaidenhoitoa hammaslääkäri Axel, Aspelundin kansakoululasten hammaspoliklinikassa. Kaupunginvaltuusto oli 'vuodeksi 99 myöntän~t tarkoitukseen 800: --. ja vuodeksi 90000: - markkaa.

76 70, o p pii a sm a.k s u t. Lastentarhoissa ei kannettu mitään lukukausimaksuja, muttå tarjotusta ruuasta lapset varsinaisissa lastentarhoissa ja lastenhuo.toloissa suorittivat 50 penniä aterialta ja lastenseimissä työvuonna 99-0 Smk : 5 päivältä. Työvuonna 90- maksu Ebeneserkodin lastenseimessä' oli Smk : - ja sen kouluhuoitololssa 75 penniä,lasta Ja päivää kohti. ' Kotikalliossa vastaavat maksut olivat Smk : 59 ja 50 penniä. Johtajattarien harkinnan mukaan myönnettiin huojennusta näiden maksujen suorittamisessa, ja lastentarhain kaikkein varattomimmat holhokit saivat ruuan maksutta, kuten allaolevan yhdistelmän prosenttifuvuista tarkemjin käy selville: Kaikista lapsista suoritti Syyslukuk. Kevätlukuk. Syyslukuk. KevlUlukuk. täyden maksun % 8.0 % 9;8 % 90.9 %. alennetun maksun » 8.0».0».6» ei mitään maksua..., 6.5.» 8.0».» 5.5.»., Yhteensä 00.0 % 00.0 % 00.0 % 00.0 % Las te n t a r h a i n m eno t nousivat kalenteri vuosina 99 ja 90 seuraaviin määriin: Varsinaiset lastentarhat.... Smk 057:. 0: 99 Muut osastot....».85 6: 90 5: 50 Yhteensä Smk 088: : 9 Menoissa ei ole otettu 'huomioon' niitä kalliinajanlisäyksiä, joita lastentarhain henkilö- - \ kunnat samoin kuin kaupungin muutkin viranpitäjät kertomusvuosina nauttivat.. T ui 0 t nousivat vuonna 99 yhteensä 808: 76 markkaan jit vuonna :.6 markkaan jakautu'en seuraaviin eriin:, Kaupungin määräraha, Smk 95779: : 5 Lasten maks.ut » : : 7 Muut tulot..., » 55 98: 7 8: Yhteensä Smk, 80 8: : 6 Menojen ja tulojen jakautuminen eri kansanlastentarhain kesken käy selville taulusta 0. Säätiön Brita Maria Renlunds minne hallitukselta lastentarhat vuonna 99 saivat Smk' 7 000: - ja vuonna 90 samoin Smk 7 000: -. vaatetusavustukseksi köyhille lapsille. Helsingin kaupunki sai valtionapua kansanlastentarhoja varten Smk 76 : 09 vuodelta- 99 ja Smk 677: 5 vuodelta 90.. I Van h e m p a i n k 0 k 0 u k s e t. Kl;lten edellisinä vuosina koettivat lastentarhain opettajattaret myös~in rukuvuosina 99- ylläpitää yhteyttä' ja yhteisymmärrystä lasten vanhempien kanssa. Tämä tapahtui osittain käymällä kodeissa, osittain järjestämällä äitien kokouksia, joissa käsiteltiin kasvatus- y. m. kysymyksiä. Kipeimmin tarvitseville lapsille jaettiin opettajattarien valmistamia vaatekappaleita. Aineksien hankkimiseksi vaatteita varten kaupunginvaltuusto oli myöntänyt pienehkön määrärahan. Muutamissa lasteptarhoissa entiset oppilaat määräpäivinä kokoontuivat yhteisiin leikki- ja työillanviettoihin. Joissakin lastentarhoissa pidettiin pyhäkouluja.

77 7,0 p e t taj a t t ari e n k 0 k 0 u k s e t. Opettajat:;iret kokoontuivat kertomusvuosina useita kertoja yhteisiin kokouksiin, joissa keskusteltiin eri kysymyksistä. M. m. esitettiin ehdotus Helsingin kansanlastentarhain säännöiksi ja valmisteltiin Suomen' lastentarhan~ opettajattarien vuosikokousta, joka pidettiin Helsingissä ke_säkuun -6 p:hä 90. Kokouksessa pidettiip. seuraavat esitelmät ja selostukset: prosessori A. Lilius: psykologiasta; neiti P. af Heurlin: pikkulasten laulusta; rouva H. Finne: piirustamisesta ja värittämisestä; neiti A. Collan: voimistelu näytöksistä; neiti A. Sirola: käytännöllisestä työstä lastentarhoissa, neiti R Luther: paperin leikkaamis- ja repimiskursseista. K a n san las t en t a r h a i n j 0 h t 0 kun n a ny liv a l von n a nai a i s e,t las t e n hoi toi a i t 0 k s e t. Kesinä 99 ja 90 lastentarhanopettajattaret järjestivät kesäsiirtoloita suojateilleen. Lap.set otettiin vastaan 0 lasta käsittävissä ryhmissä kuhunkin siirtolaan ja saivat oleskella niissä 6 \Tiikkoa. Siirtolain toiminnan laajuus käy - imjallaolevista luvuista: ' Siirlolain lukumllärä "...'...,.,...,... 7 Lasten lukumäärä 0, 80 Meno! Smk Kaupungin avus!u~,, Smk 007: : : 87 9: 85 Siirtolain menoihin on luettu lasten matkakustannukset. Useille lapsille jaettiin avustusta, jotta he voisivat oleskella,maaseudulla sukulaistensa luona ja sekä heille että muutamille äideille maksettiin matkakustannukset. Rautatiehallitus oli ~yöntänyt alennusta rautatielippujen hinnoista. Tarpeelliset varat kesävirkistyksen hankkimiseksi lapsille saatiin, yllämainittuja kaupunginvaltuuston myöntämiä lukuunottamatta, kokoon yleisellä keräyksellä, yksityisten lahjoitusten kautta sekä lastentarhain kesäsiirtolayhdistyksen,, jäsenmaksuilla. ', Kotikallion lastenseintä yllä pidettiin vuorma 99 yksityisillä' varoilla, mutta se sai, : kaupungilta avustuksena 00: -' markka'a. Lastenseimeen otettiin vastaan lasta,,ja hoitopäivien lukri oli' 907. Menot nousivat 50:,5 markkaan ja keskikustannus I(!.sta ja päivää kohti 5: markkaan. Terveydentila lasten 'keskuudessa oli hyvä. Tammikuun p:stä 90 seimi oli yhdistettynä Kotikallion lastentarhaan ja määräraha sitä varten oli otettu kaupungin menosä~ntöön. Kaupunkilähetyksen lastenseimessä Fredriksperissä oli tilaa n. 8 lapselje. Hoitopäivien luku oli vuonna ja vuonna 90 '6. Kaupungin avustu~ kertomusvuosilta teki yhteensä Smk 7 000: -. 'Bertha-Mariakodin työtupaan saivat entiset lastentarhanoppilaat kerran viikossa kokoontua puuveisto-, kutomis~ ja ompelutöihin., Kaupunginvaltuu~to oli vuodeksi 99 myöntänyt avust,uksena Smk 800: - ja vuodeksi 90 Smk 000: -. Ty.ötupa sai taistella suuria talou'dellis,ia vaikeuksia vastaan ja oli aika-ajoin pidettävä suljettuna varojen puutteessa.', Kallion ruotsalainen työtupa voi ottaa vastaan n. 60 lasta kahdessa ryhmässä; kukin ryhmä työskenteli kolmena päivänä viikossa. Lapsille opetettiin ompelua ja veistoa, ja opetusta hoitivat paitsi johtajatarta, rouva N. Krogerusta, opettajatar ja veistonopettaja. Avustuksena Helsingin ka,upungilta työtupa vuonn~ 99 sai Smk 000: - ja vuonna 90 Smk 5 000: -.' Myöskin Kallion työtupa joutui taloudelliseen ahdinkotilaan ja sen oli kevätl~kukaudella 9 pakko jossain määrin rajoittaa toimintaansa...'

78 7 -. Työväenopisto. Institut ouvrier. A. Suomenkielinen osasto. Section finnoise. Opiston' johtajan, dosentti Z. Castrenin toimintavuosilta.99-0 ja 90- antama kertomus. Y h te i n e n j 0 h t 0 kun t a. Yhteisen johtokunml'r puheenjohtajana oli. luku-' - vuosina 99:-- ylitirehtööri E. Böök ja varapuheenjohtajana ylim. professori J. J. Sederholm.. Sihteerinä toimi lukuvuonna 99-0 suomenkielisen osaston johtaja dosentti Z. Castren ja lukuvuonna 90- ruotsinkielisen osaston johtaja filosofiantohtori' J. Qvist. Suo m e n k i eli sen 0 sas t 0 n j 0 h t 0 kun t aan kuuluivat syyslukukautena 99 seuraavat jäsenet: ylim. professori V. Voionmaa puheenjohtajana, filosofianmaisteri N. Liakka varapuheenjohtajana (kaupunginvaltuuston valitsemat jäseniksi), ylijohtaja E. Böök (sosialilautakunnan valitsema), vahtimestari J. Kilpinen (suomalaisen työväel,- liiton Helsingin osaston valitsema), fifosofianmaisteri R. Liukkonen (suomenkielisten kan,sakoulujen johtokunnan 'valitsema), toimittaja Y. Räisänen ja työnvälitysneuvoja T. Uski (HelsingirLtvöväenyhdistyksen valitsemat). Joulukuun 5 ja 8 p:nä 99 kaupunginvaltuusto päätti, että johtokunta, joka vuoden 99 loppuun oli valittu kahdeksi lukuvuodeksi kerrallaan siten että kaupunginvaltuusto valitsi kaksi jäsentä, Helsingin työväenyhdistys samoin kaksi ja sosialilautakunta, suomenkielisten ka.nsakoulujen johtokunta ja suomalaisen työväenliiton Helsingin.osasto kukin yhden jäsenen, vuoden 90 alusta oli valittava kalenterivuodeksi kerraitaan ja että,kaupunginvaltuusto valitsi kaikki jäsenet. Joulukuun pmä 99 suorittamissaat:j vaaleissa kaupunginvaltuusto valitsi yllämainitut. henkilöt edelleen osaston johtokunnan jäseniksi lukuunottamatta vahtimestari J. Kilpistä, jonka sijalle valittiin filosofian tohtori dosentti K. S. Laurila. Myöskin l,ukuvuonna 90- oli johtokunnan kokoonpano sama paitsi että filosofianmaisteri N. Liakan sijaan kevät-. lukukauden alusta tuli kansakouluqopettaja A. Noponen. Osaston johtokunnan puheenjohtajana toimi kumpaisenakin lukuvuonna ylim.professori V. Voionmaa, varapuheenjohtajana syyslukukaudelj 90 loppuun filosofianmaisteri N. Li~kka ja kevätlukukaudella 9 ylijohtaja E. Böök. Sihteerintoimia hoiti osaston johtaja dosentti Z. Castren. Osa s t 0 n toi m i n t a. Kapinavuoden lamauttava'n vaikutuksen päästyä vähitellen herpoamaan elpyi ja vahvistui osåston toiminta kertomusvuosien kuluessa huomattavasti. Syyslukukauden 99 alusta lähtien voitiin Sörnäisten puolen luennot pitää Työväentalon A-salissa, ja lukukauden keskipaikkeilla avautui työväentalon suuri juhlasali korjattuna opiston käytettäväksi luentotarkoituksiin. Imoittautuneiden oppilaiden lukumäärä, joka lukuvuonna 98-9 vielä oli verraten alhainen, kohosi kertomusvuosina jälleen melkoisesti, ollen varsinkin syyslukukausien alussa sangen huomattava. Erittäinkin opintopiirejä on tällöin' tarvittu nlnsaasti, ja kun' opistolla on käytettävänään vain tilapäisiä

79 huoneistoja ja niitäkin esiintyvään tarpeeseen katsoen liian niukasti, on huoneistokysymys " aiheuttanut osaston johtokunilalle paljon huolta. Samoin on oppilastulvan takia, jonka suuruutta on ollut vaikeata edeltäpäin arvata, ollut pakko.tehdä kaupunginvaltuustolle esityksiä lisämäärärahojen myöntämisestä. Kaupunginvaltuusto on kyllä auliisti ottanut osaston anomukset huomioon, mutta asiart käsittelyn aiheuttama viivytys on kuitenkin tuottanut opistolle suurta hankaluutta. o p etu k s'e n j ä ~ j e s tel y." Opetusta annettiin kuten ennenkin osin luentosarjojen muodo'ssa, osin n. s. opintopiireissä, joissa noudatetaan luokkaopetuksen yleistä menettelytapaa läksytehtävineen, kuulusteluineen j9- harjoitl:'ksineen. Opetusohjelmaa on kuitenkin jälkimmäisenä kertomusvuonna kehitetty sikäli, että yleiste~, pitempien tai lyhyempien luentosarjojen lisäksi, joita järjestetään yleensä opistolaisten ja tilapäistenkin kuulijain kuunneltaviksi ja jotka eivät edellytä ilmoittautumista määrättyjen luentosarjojen kuuntelemiseen, on tarjottu s~ännöllisinä 7 viikk6tunteina pidettäviä ja koko lukuvuoden kestäviä, määrättyä tieteenalaa koskevia luentokursseja, joiden tarkoituksena on syvemmälti perehdyttää säännöllisesti opiskelevia oppilaita tähän tieteenalaan. Tällaisia luentoja pidettiin ka\ltta koko lukuvuoden kerran viikossa kemian _alalta; samanluontpinen suunniteltu taloustieteen, tarkemmin määritellen tilastotieteen kurssi jäi pitämättä, kun ei saatu sopivaa luennoitsijaa. Yle i s e t. u e Ii n 0 t pidettiin kumpais'enakin lukuvuonna kahdessa eri paikassa, nim. Työväentalolla ja Koiton talolla. Luentotunteja oli kummassakin paikassa yhteensä 6 viikossa: keskiviikkoisin ja perjantaisin klo Yz8-8Y ja Yz9-9Y. i. p. sekä sunnuntaisin klo l---.::xi a. p. ja -Y i. p. Luentojen väliaikoina oli yhteislaulua.. Lukuvuosina 9~9-0 ja 90~ pidettiin seuraavat 'luennot: Con!erences a l'institut ouvrier, s~ction!innoise, pe'ndant les annees scolaires 99-., ~ I I I Luennoitsija. ~:l~~f;e L?ennon aihe c_o_nfi_e~ nc_~_r +=ro~~~&~en~c~es+_ s-u~~_t_d_~ ro~nfi~i_n_n_a_s I Syy s I u k u k a u del I a 9 9. Semestre d'automne 99., Castren, Z., dosentti...,...,.... o..... ~ ) II.... Engelberg, R., filosofiantohtori.... Eteläpää, J.E., toimittaja.... Harmaja, L., filosofiantohtori...,.. Helenius-Seppälä, ~.; valtiotieteentohtori... :...,.. Hintikka, S. V., tohtori, insinööri.... Hynninen, E., filosofianmaisteri '"... Kajava, Y., lääkefieteentohtori....,lahtinen', N., filosofianmaisteri... :.. Laitinen, T., professori...,..., Liakka, N., filosofianmaisteri.... Malmberg, A., kirjailija..., Rauhala, K. N., filosofianmaisteri.... Saraoja, E., insinööri... ',',.... Söderhjelm, H., filosofiantohtori... '. Yhteensä (Total) I Opetuslaitokset ' Alkajaisesitelmä. Op,etus- ja opintovapaudesta., Kasvatuksesta ja itsekasvatuksesta, Kuliervorunojen sielulliset aiheet. Europan uusi valtiollinen kartta. Tilaston tehtävästä yhteiskuntaolojen selvittämisessä. Kieltolaista. Kemiaa. Työsuhteen kehittyminen. Tarttuvista taudeista ja niiden vastustamisesta. Työväen internationalen historiasta. Sosiaalisen tervey~opin ja eri'ttäinkin sotahygienian alalta. Suomen valtiollisen itsenäisyyden historiallisesta kehityksestä. Yhteiskunnallisia sankareita ja syntipukkeja. Verotuskysymyksestä. Höyrykoneen historiaa. Joukko liikkeiden sielutieteestä. 0

80 7 Ke,v ä t I u k u k a u d e II a 9 O. Setnestre de printemps 90. Brotherus, Hj., filosofiantohtori.... Castren, Z., dosentti.....».... ) ~..... Puhelimen ja sähkölennättimen historiasta. Työväenopiston ohjelmista. " ta.lokysymyksestä. 6 Tottumuksista ja tahdon harjoittamisesta. ~, ~»....., Ro<;lusta ja kansallisuudesta. 'Engelberg, R., filosofiantohtori.... Ainorunoista. Harmaja, L., filosofiantohtori.... Suomen sosiaalitilastosta. Heiskanen, V., filosofianmaisteri Tähtien syntyminen, elämä ja sammuminen. Kemiaa., Kunnaiiispoliittinen ' luet:jtosarja. Hintikka, S. V., tohtori, insinööri.. Itkonen, R., toimittaja.... K,ahilainen; V., filosofianmaisteri, protokollasihteeri.... Kajava, Y., lääketieteentohtori Huoneenvuokraiainsäädännöstä. Yleisimmät tarttuvat ja sisätaudit. Kalliala, KJ., filosofianmaisteri Katsaus Suomen kansan talouteen. Korhonen, V. V., filosofianmaister!.. 5 Sadeoloista. Leino, E." runoilija...'.... Suomen kansan Kalevala. Liakka, N., filosofianmaisteri 6 Suomen sanomiston historiasta. Nyberg, B., filosofianmaisteri.... Helsingin lastensuojelukeskuksen viimevuotisesta toiminnasta.» '» ' Taipumusten tutkimuksesta ja työtleuvonnasta Saksassa. Richter, E., filosofianmaisteri.... Maalaustaiteen mestareista. Tarkiainen, V., filosofiantohtorj... " 5 Minna Canthista. ' Torvelalnen; j., toimittaja.... Tuomioja, V. V., lakitieteenkand... Voionmaa, V., ylim. professori.... Yhteensä (Total) 8 Kaikkiaan (Somme totale) ) Kaukainen Itä. ' Rikos ja rangaistus. Yhteiskunnaiiistuttalliskysymyksiä. Syy s l u k u k a u del I a 9 O.. Semestre d'automne 90. Castren, Z., dosentti....»..... ~ ~»..... Kahilainen, V., filosofianmaisteri, protokollasihteeri... '...,.... Keto, j. V., toimittaja.... Killinen, V., arkkitehti.... Kivirikko, K. E.jmos. toht., yliopettaja Kuusi, E., filosofiantohtori... ' Liakka, N., filosofianmaisteri..... Noponen, A., kansakoulunopettaja.. Ojansuu, H., filosofiantohtori, dosentti Rauhala, K. N., filosofianmaisteri.. Rinne, J., filosof~antohtori....»»»..... Räisänen, Y., toimittaja.... SireIlus, U. T., filosofjantohtori, dosentti Tynni, K., filosofian maisteri.'.... Ylppö, A., lää,ketieteentohtori....»»».... Yhteensä (TataI) " ,- 7 Alkajaisesitelmä. Veljeskuntien historiaa. Kasvatusoppia. Nykyisistä asunnonvuokraoloista ja niiden säännöstelystä.'",, SQsialoimiskysymys. Helsingin kaupungin rakennustaiteesta.. Kehitysoppia. Työttömyys- ja työnvälityskysymy~sestä. Helsingin kaupungin historiaa.,. Helsingin kaupungin kansakouluista. Sukunimien muutoksesta. \. Maalaisyhteiskunnan kehityksestä muualla ja meillä. Pohjanmaan vanhimmasta historiasta. Suomen. muinaistutkimuksen vaiheita. Sanomalehdistön historiaa. Suomalaisten vanhimmista asunto-oloista. Venäläisiä kirjailijoita. Pikkulasten suuren kuolevaisuuden syistä. Perinnöllisyysseikkain vaikutus 'lasten kehitykseen ja sairauksiin. )_ Kaikki luennot pidettiin)ekä Kqiton juhlasalissa että Työväentalolla, joten lukuvuoden aikana pidet~yjen luen,ojen kokonaismäärä oli 00.

81 75 Kevätlukukaudella 9. Semestre de printemps 9. Castren, Z., dosentti.... ~ -....,, ~ & ~ ) Hall, W., insinööri.... Keto, J. V., toimittaja.;.... Kivirikko, K. E., filos. toht., yliopettaja, Li akka, N., filosofianmaistet:i.... Puro, Q., toimittaja.... Rauhala, K. N., filosofianmaisteri.... ) ~»» ' Rinne, J., filosofiantöhtori... ',.. Ruotsalainen, A., lääketieteentohtori..» ) ) Sirelius, U. T., filos. tohtori, dosentti Terhi, 0., insinööri Tynni, K.; filosofianmaisteri.... Tolvanen, V., filosofianmaisteri... ".'. Voionmaa, V., ylim: professori.... Yhteensä (Total) I Kaikkiaan (Somme totale) ) , 68 0 Alkajaisesitelmä. Työväenopiston opistolaisyhdistyksen tarkoituksesta. Herbert Spencer kehitysaatteen selvittäjänä ja yhteiskuntatieteen perustajana. William Shakespeare. Työväen. suojeleminen ammatinvaaroilta. Sosialismin teoria. Suomen eläin- ja kasvimaailmasta.. Pohjois-Amerikan kan'sanvalistustoimesta., Osuustoiminta yhteiskunnallisena liikkeenä. Elinkustannukset ja palkat sodan aikana. Valtion suhde viljanhankintaan. Kristinuskon saapumisesta Suomeen ja ensimmäisistä vaiheista siellä. Ravintofysiologiaa. ' Erinäisistä epäkohdista lastenhoidon alalla. Kansanomainen kutomateollisuus. SähKö ihmisen palveluksessa. Venäläisiä kirjailijoita. Suomen maantiedettä (geomorfologlaa). Kieltolain toteuttamisesta. I Sitä paitsi pidettiin lukuvuonna 90-, niinkuin jo mainittiin, kemiaa käsittelevä. luentokurssi, johon kuului luentotunti joka maanantaina klo 7-8 i. p. kurssilleenmikoi ta, erikoisesti ilmoittautuneille 9Ppilaille. Luennoitsijana- oli syysfukukaudella tohtori insinööri S. V. Hintikka,' joka piti luentonsa teknillisen korkeakoulun kemiallisessa labo- ' ratoriossa; k~vätlukukaudella luennoitsi filosofiantohtori N~ J. Toivonen yliopiston kemi-. allisessa laboratoriossa. Luentoja pidettiin kumpaisenakin lukukautena, siis yhteensä koko lukuvuonna. Syyslukukauden luennoilla läpikäyti~n tärkeimmät epämetaliit sekä metalle,ista rauta. Luentojen yhteydessä tehtiin kok~ita ja näytettiin, kemiallisia valmisteita. Kevätlukukaudella kerrattiin aluksi lyhyesti epämetaiiit a käytiin jonkin 'verran laveammin läpi metallit. Seits~män lu~ntotuntia käytettiin orgaanisen kemian pääosien esittämiseen, jolloin erityisesti koetettiin selvittää ravintoaineitten ja muigen käytännöllisesti tärkeimpien tarvikkeiden kemiaa. Kokeita? kemiallisia kojeita ja valmisteita esitettiin kuten syyslukukaitdeliakin. Luentokurssin loputtua kutsuttiin luentoja kuunnelleet oppilaat erityiseen keskustelukokouks8en, jossa pohdittiin luennoitsijan esittämiä eri, menettelytapoja kemian opiskelun jatkamiseksi ensi vuonn~ 'työväenopistossa. Opi n t o pii r i t työskentelivät entiseen tapaan, I kukin ryhmä yleensä yhden -tuntisen ( ~ / t.) opintovuoron viikossa. Oppilaiden ttmsaslukuisuuden ja huoneistojen puutteen vuoksi ei voitu järjestää vuoroa viikossa, vaikka sitä v,arsinkin vieraisii\ kieliin nähden olisi pidetty erittäin suotavana. Piirit' työskentelivät sekä arki-iltoina että sunnuntaisin aamupäivällä. Irtisanomisen johdosta opiston lukuvuonna 99-0 oli luovuttava 'entisestä Sirkuskadun :nnessa olleesta vuokrahuoneistostaan. Opintopiireillä oli sen jälkeen käytettävänään huoneita Hämeenkadun 8:sta vuokratuissa kansakouluhuo'neistoissa,, ) Kaikki luenriot pidettiin sekä Koiton juhlasalissa että Työväentalolla, joten lukuvuoden aikana pidettyjen luentojen kokonaismäärä "oli 80..,

82 76 Kallion kansakoulussa, Koiton talolla, maanviljelyslyseou (laulusaji), suomalaisen reaiilyseon (laulusali), ammattikoulun (Pietarinkadun 6:ssa) ja Kallion kirjaston huoneistoissa. Lukuvuonna 90~ käytettiin yleensä samoja huoneistoja paitsi ammattikoulun huoneita, joiden sijaan opintopiireillä oli käytettävänään joitakin opetushuoneita käsityöläiskoulussa (Aleksanterinkadulla). Opintopiirejä oli niinollen kumpaisenakin lukuvuonna sijoitettuina 7 eri paikkaan eri puolille kaupunkia. Opintopiireissä opetettiin seuraavia aineita: ainek,irjoitusta, oikeinkirjoitusta, suomen kielioppia, kaunolukua, laskentoa, algebraa, kirjanpitoa, piirustus~a, laulua sekä englannin-, ruotsin-, saksan- ja venäjänkieltä. Sopivissa aineissa, erittäinkin laskennossa,' ja vieraissa kielissä, kurssit olivat suunnitellut kolmivuotisiksi.. A i n eki r j,0 i t u s t a opetettiin kahdella eri osastolla, ylemmällä ja alemmalla. Edellistä johti kuten edellisinäkin vuosina osaston johtaja filosofiantohtori Z. Castren ja opetuksessa noudatettiin samaa menettelyä kuin aikaisemminkin. Tarkoituksena pidettiin ohjata oppilaita omaperäisesti esittämään havaintojaan ja ajatuksiaan, joita" elämä tai lukeminen oli heille antanut. Kirjoitu~ensa aiheet oppilaat saivat valita joko täysin itsenäisesti tai johtajan ehdotusten mukaan. Korjattuaan aineet kotonaan opettaja jakoi ne takaisin tunnilla esittäen huomautuksiaan ja opastuksiaan ja johtaen niiden yhteistä tar- " I kastelua sekä muotoon että sisällykseen nähden. Mikäli aikaa riitti luettiin tunneilla tyylikeipoista suomalaista kirjallisuutta, lukuvuonna 99-0 J. Linnankosken teoksia, luku-' vuonna 90- Sillanpään kirjaa»hurskas kurjuus». ' Ale!TIman ainekirjoituskurssin opettajana toimi kansakoulunopettaja V. Peltonen. Kurssille otettiin kansakoulun käyneitä tai vastaavan kirjoitustaidon omaavia oppilaita tai myös sellaisia, jotka olivat" työväenopistossa yhden lukuvuoden opiskelleet oikeinkirjoitusta. Syyslukukauden alussa kirjoitettiin mukailuharjoituksia, joista siirryttiin" itsenäisempiin ainekirjoitustehtäviin määrätyistä tai valittavista aiheista. Opettaja korjasi aineet kotonaan ja selitti piirissä virheet antaen samalla ohjeita lauseopissa ja palauttaen tarpeen mukaan mieliin vaikeimpien sanojen oikeinkirjoitusta ja välimerkkien käyttöä koskevia seikkoja. Aineiden sekä sisällöllisessä että kielellisessä tarkastelussa nojauduttiin etupäässä Herm.,Niemen kirjaan»kirjoitustaidon opetus» ja Aarne Rossanderin»Aineja oikeinkirjoitusneuvc;>ihim, mikä viimemainittu kirja oli myös oppilailla. Kevätlukukauden lopulla annettiin ohjeita helpoitnmissa Ja tavallislmmissa asioimlskirjoitustehtä- ~~L '" ' o i k e i n k i r joi t u s t a, jonka opetusta hoiti kansakoulunopettaja V. Peltonen, opiskeli kertomusvuosina kurssia, paitsi syyslukukaudella 99, jolloin opiskelijaryhmiä oli. Opiskelijat olivat joko vain osittain tai ei ollenkaan käyneet kansakoulua, joten opetus oli aloitettava aivan alusta. Opetuksessa, noudatettiin E. N. Se,tälän»Lyhyttä äidinkielen oppikirjaa kansakouluja vartem).' Syyslukukaudella harjoitettiin yksi~kertaisen lauseen muodostamista, opittiin ääntiöt, kerakkeet, kaksoisääntiöt ja niissä esiintyvät murteelli~ suudet, astevaihtelu (varsinkin t:n ja d:n sekä nk:n ja ng:n vaihtelua harjoitettiin), lisäksi sanaluokat, erisnimien kirjoittaminen, tekijäasemot ja 'teonsanan 'tekiiämuodot. Kevät-,, lukukaudella opetettiin maine ja alus, yhdistetyt lauseet, pää- ja sivulauseet, rinnastetut ja alistetut lauseet, suorat ja epäsuorat kertomalauseet, suorat ja alistetuikysymyslauseet sekä väli merkkien käyttö. 'Kuhunkin opetuksen kohtaan liittyi oppikirjassa oleva 'kirjallinen harjoitus, joka kirjoitettiin joko tunnilla sanelun mukaan tai kotona Ja jonka opettaja korjasi kotonaan selittäen virheet tunnilla.

83 77 Ä idi n k i ele n k i eli 0 p p i. Edellisenä lukuvuonna perustetussa äidinkielen kieliopin piirissä toimi syyslukukaudella 99 ja lukuvuonna 90- opettajana kansakoulunopettaja E. Kunnas sekä kevätlukukaudella, 90 kansakoulunopettaja!,-. Kuittin~n. Oppikirjana käytettiin edellisenä lukuvuonna E. N. Setälän Äidinkielen' oppikirjaa alkeisopistoja varten, jälkimmäisenä.saman tekijän Suomen kielioppia (laaj. painos). Opetus oli. järjestetty silmälläpitäen piirin pääfarkoitusta -antaa oppilaille tarpeelliset edellytykset vieraiden kielten opiskeluun: Pääpaino pantiin niinmuodoin lauseiden jäsentelyyn sekä -kieliopillisten nimit'ysten, oppimiseen. Kotiharjoituksiksi annettiin lauseiden jäsentelyä sekä sanaluokkien ja taivutusmuotojen määräämistä. K a u nol u k u. Lukuvuonna 99-0 työskenteli ryhmää, niistä vasta-alkajia ja ennen opiskelleita varten. Opettajana toimi kansakoulunopettaja D. Klemetti. EsiteImien sekä käytännöllisten, harjoitusten ja hengitys- ja äänenmuodostuskokeiden ohessa opetettiin lausumaan sekä suo'rasa.naillta' että runo mittaista kaunokirjallisuutta. Huhtikuun 8 p:nä oppilaat toimeenpanivat onnistuneen lausuntonäytteen ja opiston illanvietoissa he ahkerasti esiintyivät lausuntonurveroiden esittäjinä. Lukuvuonna 90~ oppilaat olivat jaettuina ryhmään, joista vasta-alkajia, ja, ennen opiskelleita varten. Opetusta hoiti kansakoulunopettaja taiteilija O. Savola. Alkajille selitettiin anatomista havaintoaineistoa käyttäen hengitys-, puhe- ja äänen sointieli,. met, minkä jälkeen alkoivat hengitys- ja äänenmuodostusharjoitukset sekä poljento-, sa-' nonta- ja korostamisharjoitukset. Eriteltiin ja lausuttiin sekä suorasanaista että runo-, mittaista kirjallisuutta. Jonkin verran aikaa käytettiin teatterikappaleen (R. Kiljanderin )Pahassa pulassa)) harjoittamiseen. 'Lukuvuoden lopulla oppilaat antoivat Koiton talon -juhlasalissa kaksi näyteilta~, joissa n. 0 oppilasta esiintyi lausujina tai näytelmäosain esittäjinä., '. Las ken t 0 a - opetti kumpaisenakin lukuvuonna kansakoulunopettaja E. Kunnas, johtael kurssia, nimittäin vasta-alkajain, ylempää ja ylintä kurssia. Ensinmainittu työs 'kenteli lukuvuonna 99-0 kahtena, lukuvuonna 90- kolmena ryhmänä, toinen molempina lukuvuosina kahtena (paitsi kevätlukukautena 90 yhtenä) ryhmänä ja kolmas koko kertcimuskauden yhtenä ryhmänä. Kullakin ryhmällä oli käytettävänään yksi -tuntinen opetusvuoro viikossa. Alkavain kurssilla opetettiin kaikki neljä lasku tapaa kokonaisilla ja kymmenmurtoluvuilla sekä laatuluvut. Ylemmällä kurssilla kerrattiin laatu luvut, opittiin tavalliset murtoluvut sekä yksi- ja monieiltoinen päätöslasku. Ylimmällä kurssilla kerrattiin päätöslasku ja: opetettiin korko-, prosentti-, diskontto- ja vaihtolaskua, hinnoittelua sekä yksi- ja moniehtoista osituslaskua sekä neliöjuurten otto, lisäksi mittausopista viivat sekä pinnat ja kappaleet, jotka tarkoin selitettiin ja laskettiin pääasiassa kaavoja käyttäen. Opetuksessa koetettiin mikäli mahdoihsta pitää silmällä ammattielämän' vaatimuksia.. A ge b r a. LuktWuonna 90-'-,työskenteli opistossa algebran opin~opiiri, jota johti neiti A. Castren. Syysltikukaudella oppilaat olivat jaetut kahteen ryhmään, kevätlukukaudella kaikki opiskelivat yhtenä ryhmänä. Oppikirjana käytettiin Onni Hallstenin )Algebran oppikirjaa tyttökouluja varten.) Sen mukaan läpikäytiin neljä laskutapaa positiivisilla ja negatiivisilla kqkone,isilla ja murtoluvuilla sekä ensimmäisen,asteen yhtälöt yhdellä,tuntemattomalla. Runsaasti esimerkkejä laskettiin sekä kotona että luokalla. Lukuvuoden lopulla toimeenpantu koe osoitti säännöllisesti työskennelleiden oppilaiden hyvin perehtyneen opetusaineeseen.

84 78 K i r jan p i t 0 a opettivat lukuvuonna 99-0 neidit F. Tuura ja E. Lekman, lukuvuonna 90- neiti F. Tuura. Opetusta annettiin kahdella eri kurssilla, alke"is- ja jatkokurssilla. Kukin piiri kokoontui kerran, viikossa -tuntiselle oppivuorolleei:. Alkeiskurssilla luettiin lukuvuonna 99-0 syyslukukaudella K. A. Wideniuksen )}Käsityöläisen kirjanpidosta) selittävä johdanto sekä vietiin kaavakekirjoihin esimerkit puusepän-, jalkine- ja pukimoliikealoilta, kevätlukukaudella opetettiin osuusliikkeen kirjanpitoa. Lukuvuonna' 90- luettiin syyslukukaudella samasta oppikirjasta johdanto ja vietiin kirjoihin puusepän- ja jalkineliikkeen esimerkkisarjat, kevätlukukaudella saman järjestelmän mukaisesti pukimo-, vaski- ja peltisepänliikkeen esimerkkisarja,t. - jatkokurssilla opetettiin syyslukukaudella 99 osuusliikkeen kirjanpitoa amerikalaisen järjestelmän mukaan, kevätlukukaudella 90 osakeyhtiön l5:irjanpitoa saman järjestelmän mukaan.' Kirjat päätettiin kumpaisenakin lukukautena kolmasti. Lukuvuollna 90- työskenteli jatkokurssia, nimittäin amerikalaisen ja italialaisen ki'rjanpidon jatkopiirit. Kumpaisessakin piirissä vietiin ~ edellisessä amerikalaista, jälkimmäisessä italialaista järjestelmää noudattaen - syyslukukaudella kirjoihin esimerkkisarja osuusliikealalta. ja tehtiin kaksi kirjainpäätöstä, kevätlukukaudella vietiin kfrjoihin esimerkkisarjat yksityisliike- ja osakeyhtiö-, alalta ja tehtiin kummassakin sarjassa,kaksi päätöstä. Kullakin kurssilla suorittivat oppilaat ~aiken aikaa runsaasti kotitöitä ja lukuvuoden lopulla tunnilla kokeita. Pi i r u s t u s. Opetusta antoi piirtäjä Edv. Elenius. Edellisenä lukuvuonna suoritettiin ammattipiirustuksellisi'a tehtäviä suurentaen valokuvista k-oneenosia ja huonekaluja.. Itsenäisinä töinä tehtiin huvilain ja huonekalustojen piirustuksia.. Naisoppilaat suorittivat ammattipiirustuksena käsityömallien sommittelua. Toinen puoli käytettävänä olevaa aikaa käytettiin käsivaraispiirustukseen, jolloiri harjoitettiin eläinten ja t.alousesirteiden kuvausta. MaIlikoKoelman huomattava lisääminen on edistänyt tuloksien saavuttamista. - Lukuvuonna 9'0- opetettiin käsivaraispiirustusta ja sommittelu- ja rakennuspiirustusta eri, kursseilla. Useat oppilaat työskentelivät molemmilla kursseilla. Opintopiirien loppujuhlassa asetettiin oppilaiden työt näytteille ja saivat osakseen asiantunti~ jain tunnustavan,arvostelun.. La u I u. Laulunopettajina toimivat' lu~uvuonna 99~0 rouva E. Renvald ja f0- sofiantöhtori A. Launis. Edellisen kaikki oppilaat, sekä ennen laulua opiskellee~ että uudet, opisk~livat ybdessä työskennellen 6 opetustuntia viikossa. Joka ilta aloitettiin opetus hengitys- ja äänenmuodostusharjoituksilla, senjälkeen opetettiin vähän nuottioppia' ja lauluja. säveltapailun mukaan.,suurin osa aikaa.käytettiin kuitenkin kuoro lauluun, koska kuoron tuli esiintyä jo lukuvuoden alkupuolella ja sittemmin useissa opistolaisiltamissa ja -juhlatilaisuuksissa. v Toin,en kurssi työskenteli saman ohjelman mukaan kuin. edellisen vuoden II I kurssi. ) Lähempiä tietoja kurssin toiminnasta filosofian tohtori Launis ei ole antanut. Lukuvuonna '90- opetettiin laulua kahdella eri kurssilla, joista toista syyslukukaudella johti rouva E. Renvald, kevätlukukaudella ~ouva A, Torvelainen, toista taas filosofiantohtori A. Launis. Edellisellä, joka syyslukukaudella työskenteli kahtena lmrssina yhteensä 6 opetustuntia kahtena iltana viikossa, kevätlukukaudella yhtenä kurssina yhtä monena viikkotuntina käytettiin aika osittain teoreettiseen opetukseen, osittain kuorolauluun.. Tois"ella kurssilla.opiskelivat oppilaat, jotka halusivat käyttää "kaiken' opetusaikansa musiikip teo-, rian" äänenmuodostuksen ja säveltapailun opiskelemiseen.' 'i Katso vuoden 98-9 kertomusta sivu 58.

85 79 E n g l ann i n k i eli. Englanninkielen opetusta antoivat lukuvuonna 99-0 filosofianmaisterit G. Fredriksson ja T. Ylppö, joista edellinen' syyslukukaudella johti alkeiskurssia, ylempää ja ylintä kurssia, kevätlukukaudella vain kahta viimemainittua, jälkimmäinen syyslukukaudella kolmessa, kevätlukukaudella kahdessa ryhmässä työskentelevää alkeiskurssia. Alkeiskursseilla käytettiin oppikirjana osittain Enckell-Saarisen»Englantia aloitteleville», ()sittain Brekke-Andersinin»Englanninkielen alkeisk!rjaa», joista luettiin ja suomennettiin joitakin kymmeniä sivuja, kiinnittäen samalla huomiota tekstissä esiintyviin kieliopillisiin sei~koihin, joten koko muoto-oppi tuli tarkasti läpikäydyksi. Äänneop.pi selitettiin tarkasti ja kielen. oikeaan ääntämiseen pantiin paljon painoa. Luetun tekstin johdosta pidettiin puheluharjoituksia ja sekä kotona että luokalla suoritettiin käännöstehtäviä. Opetuskielenä oli suureksi. osaksi englanti ja opetuksessa noudatettiin aluksi osittain havaintometoodia. - Ilja kurssilla kerrattiin ja jatkettiiil edellisinä vuosina luettua kurssia edellä mainittujen oppikirjain mukaan. Puhelu- ja.kirjallisia käännösharjoituksia joka tunnilla.. Lukuvuonna 90- opettivat englanninkieltä syyslukukaudella ' filosofianmaisterit G. Fredriksson, L. Alen ja A. Sykäri sekä kevätlukukaudella mplemmat ensinmainitut. Maisteri Fredriksson johti ylintä (II ) kurssia, maisteri Alen syyslukukaudella ja kevätlukukaudella alkeiskurssia sekä ylempää kurssia ja maisteri Sykäri syyslukukaudella alkeiskurssia. Oppikirjat ja opetusmenetelmät olivat yleensä s;mat kuin edellisenä lukuvuonna. R u 0 t s i n k i e Itä opettivat lukuvuonna 99-0 rouvat E. Linnankoski ja H. Partanen sekä filosofianmaisteri A. Heikel. Opetusta annettiin kolmella eri kurssilla, joista. l vuosikurssi eli alkeiskurssi työskenteli useana eri ryhmänä. Oppikirjana käytettiin kaikilla kursseilla, paitsi yhdellä alkeiskurssilla, jolla luettiin lukukirjaa»folkskolan's läsebok», Efr. Jacobsonin»Ruotsinkielen alkeiskirjaa.» vuosikursseilla luettiin siitä aluksi ääntämisharjoitukset, joiden ohessa selitettiin ruotsinkielen oikeinkirjoitusta, ja siirryttiin sitten. lukukappaleihin. Tekstin yhteydessä opetettiin muoto-opin alkeita. Luetun johdosta oli, puheluharjoituksia ja opetuskielenä J<:äytettiin etupäässä ruotsia. Ylemmällä ja ylimmällä kurssilla jatkettiin tekstinlukua ja kieliopin opetusta. Luetun johdosta keskusteltiin ja kotityöksi annettiin säännöllisesti kirjoituksia. \ \ Lukuvuonna 90-. opettivat opistossa ruotsinkiel.tä opettajat E. Liimankoski ja H. Partanen, filosofianmaisteri A. Heikel, kansakoulunopettajat S. Castren (vain syyslukukauden) ja E. Voionmaa sekä rouva S. Westergren. Opetus käsitti eri kurssia ja oppilaat olivat syyslukukautena ryhmitettyinä 0 ja kevätlukukautena 8 eri ryhmään. Oppikirja ja opetusmenetelmät olivat samat kuin edellisenä lukuvuonna. Ve n ä j ä n k i e Itä opetti filosofianmaisteri P. Kijanen. Lukuvuonna 99-0 toimi kaksi kurssia, alkeis- ja ylempi kurssi, lukuvuonna 90- kolme, alkeis-, ylempi ja ylin kurssi. Oppikirjana käytettiin Kijasen-Wiherjuuren )>Venäjänkielen oppikirjaa», sekä siihen liittyvää»harjoituskirjaa». Ylimmällä kurssilla kevätlukukaudella "9 sitäpaitsi samojen tekijäin )>Venäjänkielen kielioppia» ja )>Venäjänkielen lukukirjaa.» Alkeiskurssilla opet~ttiin ensin äänteet ja kirjaimet sekä läpikäytiin oppikirjan alkuharjoitukset ja muutamia lukukappaleita vastaavine. kieliopin kohtineen. Harjoitettiin puhelua luetun johdosta ja kirjoitusta jäljentämällä kirjasta sekä muistista taululle. Toisella kurssilla jatkettiin tekstin lukua ja opittiin vastaavat kieliopin kohdat oppikirjaan liittyvän kieliopin mukaan. Kirjoitettiin vihkoon harjoituskirjasta vastaavia harjoituska~paleita. Puhelu-

86 80 harjoituksia luetun pohjalla. Lukuvuonna 90- toimineella ylimmällä kurssilla ehdittiin syyslukukaudella )oppikirja) ja siihen sisältyvä kielioppi loppuun ja kevätlukukaudella luettiin edellä mainittua )Iukukirjaa» ja läpikäytiin systemaattisesti )kieliopin) tärkeimmät kohdat. Kirjoitettiin harjoitus- ja käännöskappaleita suemesta venäjäksi, harjoitettiin' lauseiden jäsentely'ä. Puhelua kuten edellisellä kurssilla. S a k san k i eli. Saksankielen opetusta annettiin lukuvuonna 99-0, mutta lähempiä sitä koskevia tie~oja puuttuu. Lukuvuonna 90- oli filosofianmaisteri L. Malmgreniri johdettavana kaksi alkeiskurssia ja yksi ylempi kurssi. Edellisillä käytettiin oppikirjana S. Nyströmin kirjaa )Deutsches Lehrbuch filr den Anfangsunterricht). Syy,slukukaudella käytettiin havainto-opetusta. - Kevätlukukaudella osanottajat valmistivat kotona uuden lukukappaleen, tunnilla kyseltiin läksynä olleen kappaleen sanat, tutustuttiin siinä esiintyviin lausep-arsiin ja kieliopin pääkohdat luettiin. Kotityönä suoritettiin pieniä käännösharjoituksra. II ku,rssilla käytettiin edellä mainitun oppikirjan ohella sarpan tekijän kirjaa )Hilfsbuch zum deutschen Lehrbuch), jota käytettiin apuna tektissä esiintyviä kieliopin kohtia selitettäessä ja jossa. olevat vastaavat suomalaiset harjqituskappaleet käännettiin. Oppikirjaan liittyvä kielioppi opittiin kokona~m. Kummallakin kurssilla keskusteltiin saksankielellä luetun johäosta. / K e s k u s tel u pii r i, jonka tarkoituksena on perehdyttää opistolaisia mie,lipiteittensä suulliseen esit.tämiseen ja kokouksenpitoon sekä yhdistää heitä lähempään toverielämään, kokoontui entiseen tapaan kerran viikossa. Pääasian'a oli ~okouksissa keskustelu erilaisista sivistyksellisistä y. m.. kysymyksistä, mutta sen ohessa oli kokousten ohjelma~sa runonlausuntoa, kertomuksia, yhteislaulua y. m. Noin kerran kuuss~ vietettiin seurusteluja ohjelm~iltoja. Keskusteluaiheista vuonna 99-0 mainittakoon piirin jäsenen kirvesmies J. K. Korhosen monipuolisesti ja asiallisesti alustama kysymys: Mitä on sivistys?, josta keskus.teltiin useissa kokouksissa, osaston johtajan alustamat kysymykset: Mitkä. ovat työntehon kohoamisen edellytykset? sekä Mitä on kieitolaki vaikuttanut? ja rouva. H. Öbergin alustama kysymys orpolasten hoidosta. Viimemainitusta kysymyksestä rouva E. Hällström oli pitänyt piirin iltamassa esitelmän. Lukuvuoden 90- keskustelukysymyksishi mainittakoon seuraavat: Mitä kieltolaki on vaikuttanut työväkeen? Miten varhaisnuorison kasvatus on järjestettävä? Onko ja missä määrin tanssia sallittava työväenopiston opintopiirien järjestämissä illanvietoissa? Miten. työväenopiston luennoilla on esiinnyttävä? Onko kunnallisissa vaaleissa ikärajaa alennettava? Vielä keskusteltiin opiston lukukausimaksuista, kokoustenpidon järjestämisestä, opistolaisyhdistyksen merkityksestä, opiston järjestyssäännöistä, lapsikysymyksestä Malthuks!!n opin mukaan y. m. Opiston johtaja otti säännöllisesti osaa piirin toimintaan. Opistossa on lukuvuonna 90- otettu käytäntöön seuraavat opistqlaisten hyväksymät järjestyssäännöt:. Helsingin- kaupungin työväenopiston. suomenkielisen osaston oppilaat ovat siihen katsoen, että hyvä järjestys on menestyksellisen opiskelun ehtona, sopineet seuraavien sääntöjen voimassapitämisestä opistotoiminnassaan:..'. Opi s t 0 0 n i l moi t t a utu m i n e n. Henkilön, joka haluaa opisto~sa opiskella, on kunakin lukukautena tehtävä säädetty lukukausi-imoitus ja hankittava itselleen lukukausilippu mieluimmiten jo ennen lukukauclen alkajai~a niissä imoittautumtstilaisuuksissa, joista sanomalehdissä noin viikko ennen lukukauden alkua ilmoitet.aan. Alkajaisten j~hkeen ~ahden viikon aikana on tilaisu~s ilmoittautua opistoon luentosali~n ovella luento-

87 8 päivinä puol~.h tunnin -kuluessa ennen luentotijaisuden -alkamista, mutta näille. myöhemmin ilmoittautuneille, joilla kyllä 'on opiston -yleisten luentojen kuuntelemisen oikeus, myönnetään opintopiiriin pä~sy ainoastaan siin.ä tapauksessa, että piirin opettaja hark.itsee, ettei myöhästyneestä piiriin liittymisestä ole haittaa piiriin ajoissa ilmoittautuneiden opinnoille_.. Lue n t 0 t i I a i suu' det. LuentotilaisuuksIin on saavuttava ennen' luentotunnin. alkua. Lukukausilippu on luentosalin ovella näytettävä. Ken ei halua jäädä toista luentoa kuule'maan, poistukoon väliaikana, ennenkuin luennoitsija on noussut puhujalavalle. Jos luennon aik?na on poistuttava, on koetettava liikkua niin hiljaa, ettei herätä häiritsevää htlo.miota. Ääneen.puhuminen ja kaikkinainen tilaisuuteen sopimaton käyttäytyminen on kielletty..,... 0 P i n t 0 pii r i t. Opintopiirin jäseneksi pyrkijän on imoittautumistilaisuudessa esitettävä lukukausilippunsa piirin opettajalle., " Opintopiirin opetustunnille on saavuttava ennen tunnin alkamista.. K~n myöhästyy, tehköön siitä tunnin loputti.t~ ilmoituksen opettajalle.... J 'u h I a t i I a i 5 u u det. Juhlatilaisuuksissa -on noudatettava niitä ohjeita, joita jä~jestysmiehet antavat. Yleisenä sääntönä on,' että ovet pidetään ohjelman suorituksen aikana suljettuina. Lapsia ei saa tuoda mukana juhlatilaisuuksiin. Opi s t 0 h U 0 ne i s s ak ä yt t.ä Y t Y m i n e n yle e n s ä.. OpistohilOeistoissa on tarkasti noudatettava siisteyttä ja hyvää järjestystä sekä kartettava 'kaikkea, mikä voi huoneita tai niissä olevia esineitä vahingoittaa. Tupakanpoltto on' kaikissa opetushuoneissa ja kouluhuoneistoissa kielletty.. ', Tie do n a n t o. Opiston luennot on sen alkamisesta asti pidetty Työväentalon ja Koitontalon juhlasaleissa, joiden IipP\myymälöissä opistolåisille jaetaan imoittautumiskaavakkeet, lukukausiliput ja juhlailtamaliput. Opintopiirejä var.ten on tilapäisiä huoneistoja ~aatu Koiton talossa (Pikkusali, 'Yläsali ja Yläravintola), Hämeenkadun kansakoulussa (Hämeenkatu 8), jossa vuodesta.99 lähtien useimmat piirit toimivat ja jossa opiston vahtimestariita myöskin voi saada lukukausilippuja lukukauden alussa, Käsityöläiskoulussa (Aleksanterinkatu ), Kallion kansakoulussa, Kallion kirjastossa ja Maanv.iljelyslyseossa (Kirkkokatu 5). -,,. Sää n t ö j e n r i k k 0 m ts e n s e ura a m u k s e t. Opistolainen, jonka havaitaan rikkoneen näitä' säantöjä,.jqu'tuu opistplaisyhdistyksen toimikunnan aloitteesta toverikurin a.iaiseksi. Toimikunta' voi tuomita -hänet varoituksen saamiseen ja, jollei siitä ole apua tai jos hairahdus on vakavaa laatua, ehdottaa opiston johtajalle, että tämä erottaisi 'h~irahtuneen opistosta.. -,. - Opi s toi a i s t e n -y h d i s t y m i s h a r r a s l' u s, jonka tuloksena edellisenä lukuvuonna saatiin aikaan toverikimta, osoitti kej-tomusvuosina jatkuvaa pyrkimystä vakiintuneisiin ITlUotoihin. 'Voimaanastunut yhdistyslakivelvoitti toverikunnan sääntöjen uudelleen tarkistamiseen, ja Helsingin työväenopiston opistolaisy~distyksen nimisenä sille hankittiin rekisteröidyn yhdistyksen oikeudet. Yhdistyksen merkitys oppilaiden yleisimpänä, öpistolaiselämän yhteisiä asioitakäsittelevänä järjestönä on erittäin tärkeä. Opintopiirien toiminnalle on' entistä khnteämmin pyritty antamaan opintojärjestöjen tpiminnan leima, jotta opistolaisten itse- ja yhteistoiminta saataisiin tukemaan 'opiskelijain harrastuksia. Niinpä lukuvuodesta- Hn~~0olähtien jokainen jotain opinto piiri ainetta yhdessä opiskeleva ja siis koululuokan )uodostava opiskelijaryhmä valitsi itselleen puheenjohtajan, joka samalla kun MJ? antoi ryhmälle tilaisuuden neuvotella yhteisistä opinto- ja sivistysharrastuksista, myöskin' edusti ryhmää yhteisessä opintopiirien edustajistossa,eli n, s. opintopiirineuvos,," t08sa, jossa opiston johtajan läsnäollessa voitiin keskustella 'opintopiirien yhteisistä harrastuksista ja työväenopiston oj;lintojenyakiinnuttamisesta ja kehittämisestä. Tämä järjestely _ n~yt.tää olevan varsin tarkoituksenmukainen ja hyödyttävän -työväenopiston kehitystä. Opetuslailoksd 99-. o

88 M u s e 0 käy n n i t. 8 Kevätlukukaudella 90 järjestettiin maaiis- ja huhtikuulla 0 hengen suuruisille opistolaisryhmille käyntejä Ateneumin taidekokoelmissa. Ohjaajana toimi filosofianmaisteri E. Richter. Oppilaat pyrkivät kilvan saamaan maksutta jaettuja lippuja näihin suuresti miellyttäviin selostustilaisuuksiin. H u v i t i l a i suu det. Kumpaisenakin lukuvuonna järjestettiin entiseen tapaan sekä syys- että kevätlukukaudella, kaksi kummankin luentosalin kuulijakunnan lukuvuoden alussa asettaman luottamustoimikunnan valmistamaa taiteellisohjelmallista juhlatilaisuutta sekä Työväentalon ej:tä' Koiton talon juhlasalissa. Kummankin lukukaud~n juhlista vi~tettiin toinen lukukauden keskipaikkeilla, toinen sen lopettajaisiksi. Syyslukukaudella pani myöskin opistolaisyhdistys toimeen juhlailtaman Työväentalon' juhlasalissa. Esitelmänpitäjinä näissä juhlissa olivat lukuvuonna 99-0 ylim. professori V. Voionmaa, lehtori V. Siukonen, ro~va A. Malmberg, toimittaja J. Torvelainen, filosofiantohtori R. Engelberg ja neiti Dagmar Klemetti, lukuvuonna 90- ylim. professori V. Voionmaa, filosofianmaisteri R. Liukkonen, lääketieteeteentohtori Y. Kajava, ylijohtaja E. Böök, kansakoulunopettaja A. Noponen ja filosofiantohtori yliopettaja K. E. Kividkko. Lukuvuonna 90- panivat sitäpaitsi opintopiirit kummankin lukukauden päättäjäisiksi toimeen yhteisen juhlatilaisuuden Työväentalon juhlasa.lissa. Syyslukukauden juhlassa esi-.. tel möi kansakoulunopettaja W. Sippola, kevätlukukauden juhlassa, johon samalla oli järjestetty.opintopiirien 'tyonäyttely, osaston johtaja filosofiantohtori Z. Castren. Paitsi näitä yleisiä juhlatilaisuuksia viettivät yksityiset opintopiirit omassa keskuudessaan lukuisia juhla- ja perheiltamia. Näillä juhlilla on kat,sottu olevan opiston kannalta tärkeä merkitys toverihengen ja opiskeluinnon nostattajina. o p pii a a t. Oppilaiksi ilmoittautuneista,hankittiin kertomusvuosinakin tilastollisia tietoja ja ryhmiteltiin ne taulukkoihin. Näiden käsikirjoitus annettiin Helsingin kaupungin tilastokonttoriin, mutta kustannusten säästämiseksi julkaistaan tässä vain loppusummat. Allaolevasta yhdistelmästä käy ilmi kertomusvuosina imoittautuneiden oppilaiden kokonaisluku s~kä montako oppilasta kuului eri yhdistyksiin: Lukuvuonna Syyslukukaudella I(evätlukukaudella Mieblll Naisia Yhteensä Mieblll Naisia Ybteensi IImoittautuneita oppilaita yhteensä Näistä kuului raittius- y. m. seuroihin... ; työväenjärjestöihin....,... ' Lukuvuonna 9'0-.. Syyslukukaudella Kevätlukukaudella Miebiä Naisia YhteenSll Mieblä Naisia Ybteensl IImoittautuneita oppilaita yhteensä Näistä kuului raittius- y. m. 'seuroihin... "..., työväenjärjestöihin...!... : Ilmoittautuneista' oppilaista otti seuraava ukumäärä osaa opintopiireiftin: Lukuvuosi. Syyslukukaudella I(evätlukukaudella Mlebil Naisia 'Ybteensll Miebill Naisia Ybteen!.., ' , Opistolaisten. jakautuminen iän ja esitietojen 'mukaan näkyy taulusta. Taulussa ovat opistolaiset jaetut työpäivän pituuden mukaan kunkin ammatissa, taulussa sen.,. /'

89 " 8 mukaan, montako lukukautta oppilaat aikaisemmin olivat ottaneet.osaa opetukseen, ja taulussa ammatin mukaan. S t i P e n d i t. K. H. Renlundin stipendirahaston korkovaroja 9li työväenopiston suomalaisella osastolla.kevätlukukauden 90 lopussa käytettävänään Smk 50: 9.. Nämä varat osaston johtokunta jakoi 5 opistolaisen kesken siten' että 6 oppilasta sai kukin 5 markkaa, oppilasta 00 markkaa, oppilas 85: 9 markkaa ja 5 oppilasta 75 markkaa. - Lukuvuonna 90- oli osastolle myönnetty 600 markkaa, jotka jaettiin 00 markan suuruisina stipendeinä 6 oppilaalle. Näistä oli ottanut osaa suomen kieliopin, algebran ja englanninkielen opintopiireihin, piirustuspiiriin ja kirjanpidon piiriin. M eno t. Kalenterivuonna 99 nousivat työväen'o.piston suomalaisen osaston menot Smk:aan ) : 0 ja vuonna 90 Smk:aan ) 0 50: 05, jakautuen seuraaviin eriin: -.. Depenses de La section linnoise de l'institul ouvrier en 99 et Palkkaukset ja palkkiot... - Smk 565: - Smk 697: - Vuokrat, lämmitys- ja valaistus... ) 77: - ) 058: 50 Opetusvälineet...» 75: - ) 50: 5 Painatuskustant:Iukset, ilmoitukset, puh taaksikirjoitus, matrikkelin laatiminen ja tilastot yöt.. ) 5 77: 7 )} 675: 5 c Sekalaista... ) 57: 75. ) 96: 5 Yhteensä Smk 67577: 0 Smk 050: 05 ) Tähän eivät sisälly työväenopiston molempien osastojen yht~iset menot eivätkä myönnetyt kalliinajanlisäykset.

90 ". 8' " B. Ruotsinkielinen osasto.., Secfion suedoise. Osaston johtajan filosofiantohtori Johannes Qvistln antama kertomus. J 0 h t 0 kun t a. Työväenopiston ruotsinkieliseq osaston johtokuntaan' kuuluivat syyslukukaudella 99 ylim. professori J. J. Sederholm, kenraalimajuri valtioneuvos Edv: Krogius, filosofian maisteri Y. Heikel, kirjaltaja K. F. Hellgren, metallityöläinen A. Lindroos, lehtori filosofiahtohtori A. Mickwitz ja kirjansitoja E. Nyström. Vuoden 99 loppuun johtokunta oli valittu kahdeksi lukuvuodeksi 'kerrallaan siten että kaupunginvaltuusto valitsi kaksi. jäsentä ja sosialilautakunta, ruotsinkielisten kansakoulujen johtokunta, ruotsalainen työväenyhdistys, Arbetets vänner yhdistys ja Helsingin ruotsalaisten yhdisty'sten keskustoimikunta kuki'nyhden jäsenen. Vuoden 90 alusta johtokunta valitaan kalenteri vuodeksi kerrallaan, ja kaupunginvaltuusto valitsee kaikki jäsenet. Kalenterivuodeksi 90 valittiin kaikki edellämainitut johtokunnan jäsenet uudelleen, lukuunottamatta herra Lindroosia, jonka sijaan valittiin.puuseppä W. Långholm. Myöskin vuonna 9 johtokunta pysyi. muuttumattomana paitsi että niainitun' herra Långholmin sijaan, joka erosi, valittiin ylioppilas F. Sederholm. Kumpaisenakin lukuvuonna toimi hallituksen puheenjohtajana herra Sederholm ja varapuheenjohtajana herra Krogius.. Yhteisel johtokunnan puheenjohtaja oli lukuvuosi.na 99- ylijohtaja. E. Böök ja varapuheenjohtaja ylim. professori J. J. Sederholm, sihteerinä toimi lukuvuonna 99-0 suomenkielisen osaston johtaja filosofiantohtori Z. Castren ja lukuvuonna 90- rl:l0tsinkielisen osaston johtaja filosofiantohtori J. Qvist. Taloudenhoitajana oli kumpaisenakin lukuvuonna kansakouiunopettaja E. Kunnas. Työväenopiston ruotsinkielisen osaston johtokunta kokoontui lukuvuonna 99-0 viisi ja lukuvuonna 90- neljä kertaa. Lue n n 0 t. Kertomusvuosina pidettiin uusmaalaisen osakurman talossa esitelmä joka sunnuljtai ja esitelmää joka keskiviikko ja perjantai, ruotsalaisten talossa Sörnäsissä luento joka sunnuntai ja torstai ja Vanhankaupungin nuorisoseuran huoneistossa luento joka tiistai. Kevätlukukaudella 9 pidettiin viimemainitussa huoneistossa tavallisten tiistailuentojen lisäksi kuutena sunnuntaina luento ja kahtena torstaina luento. Eri luennoitsijat ja heidän luennoissaan,käsittelemänsä aiheet näkyvät seuraavasta luettelosta: Conferences a l'institut ouvrier, section suedoise, pendant les annees.scolaires 99-. Luennoitsija o~ eno gg~ Confirencier o.!: e."'= e. " :!.,.. oli ",. ::se,. cn~ ~... "".. _. ;.g "0 ~~ "l::...'0 "'::: -.. Luentojen luku, Nombre de confirences ", :a / 0::,.."< Luennon aihe _... Sujet des confirences " '"". Syyslukukaud'ella 99. Semestre d'automne 99. BOldt, R., lehtori Kotiseutututkimuksesta. Oranqvist, 0., filosofiantohtori - Optiikkaa (kokein, ja varjokuvin). Mandelin, E., kouluneuvos... - KunnalJinl;!n la$tenhoito.'

91 85 Mexmontan, M., filosofianmaisteri... Mickwitz,A., lehtori Oljemark, K. T:, kansanopiston johtaja Qvist, ]., fjlosofiantohtori.)>> ~ ~» & RamsilY, H., filosofian tohtori.... Richter, Edv., filosofianmaisteri.... Rosberg, J. E., professori Sederholm, ]. J. pro.fessori... Söderhjelm, H., filosofian tohtori...,. randefelt, H., intendentti...,... Wichmaml, V. K. E., ent. seminaarinjohtaja Yhteensä (Total) ,. Aistimet ja niiden sairaudet (v!llaistu kuvin ja varjokuvin). Vallankumousliikkeistä Europassa v.. '88. Tähtitieteelliset havainnot ja ajanlasku. Avajaisesitelmä. ' Henkilökuvia kasvatusopin historiasta. Norrlanti, Värmlanti' 'ja Taalainmaa (varjokuvin). Höyrykone, sen rakenne ja historia (varjokllvin). - 'Michel Angelo ja Rafael (varjokuvin). Petsamo (varjokuvin).. Seurustelutavoista. - JoukKopsykologia ja joukkojen sairaudet.' -... Suomenlinna ja sen Ruotsin aikuiset,,muisto:merkit '(va,rjokuvin). Sara Wacklin, Choreus ja Franzeo (valaistu laululla). ' K e v ä tl u k u k a u d e II a 9 O. Semestre de printemps 90. Eklund, Hj:, filosofianmaisteri.... Hollmerus, R., filosofianmaisteri.... Hylten-Cavallius, R., näyttelijä.... Häyren, E., filosofiantohtori.... Kajava, Y., lääketieteentohtori, dosentti Karsten, R., dosentti.... Mexmontan, M., filosofianmaisteri.. Nyberg, B., filosofianmaisteri... ' Qvist, ]., filosofiantohtorl _. II. '", t t t t '"..... Selander, Edv., filosofian tohtori.... Sederholm, J. J., professori.... Tandefelt, H., intendentti... ~... Ullner, C., rouva o 0 ~ Wichmann, V. K. E., ent. seminaarin-. johtaja......, Öhman, Hj., dosentti ~... I Yhteensä (Total) II, Mailmankielten historiaa. :.B~liQ.a:n. (vaiaistu laulufla). Kustaa Mauri Armfelt. Kuvia Pohjol;iO kasvistosta (varjoku-: vin). Tarttuvat taudit., Equador, sen luonto ja kansan elämä ' (varjokuvin). Muistoja' Venäjän vankiloista.. Lastenhoito Helsingissä ja Saksassa (varjokuvin)..- Viton itlonto,väestö' ja historia (varjokuvin).. Fernando Cortez ja MeksikO (varjo-. kuvin). Uusmaalaisen osakunnan muotokuvakokoelma: Sielutiedettä. Scottin etelänavanretki (varjokuvin).. Uno Cygrlreus. Newton ja Helmholtz. Kirgiisein aro ja Ural-haj (varjokuvin). Suomenlinna (varjokuvin). Gammel-Svenskby. Ture Jansonin teos ~De ensamma sveriskarna. ) vuoden sota ja sen miehet. EI Greco,' Velasquez; MLirillo ja Goya. (varjökl.tvin).' [j_kaikkiaan (Somme totale) 8,7 7.

92 86 Syy s I u k u k a u del I a 9 O. Semestre d'automne 90. Ekman, 0., dosentti.... Gripenberg, Th., filosofiankandidaatti Jansson, A., kansakoulunopettaja.. Kahilainen, V:' protokollasihteeri... Mexmontan, M., filosofian maisteri.... Nyberg, B., filosofian maisteri.... Oljemark, K. T., kansanopistonjohtaja Qvist, J., filosofiantohtori..... & & o t R.0sberg, J. E., professori..... Selander, Edv., filosofiantohtori.... Schybergson, H., professorinrouva.... Stadius, U., kirjastoneuvoja.... Takolander, A., kouluneuvos... '.... : Wichmann, V. K. E., ent. seminaarinjohtaja Wichmann, V. K. E., ent. seminaarinjohtaja.. '.... Wiik, K. H., filosofianmaisteri.... Yhteensä (Total) Zti Yhteiskunnallisia kysymyksiä 'biologian valossa (varjokuvin). Uudempia virtauksia kasvatusopin alalla. Helsingin kansakoulut (varjokuvin). Asuntokysymys, erittäinkin huomioonottaen uusimmat vuokrasäännöstelyä koskevat ehdotukset. Ihmisen alkuperä (varjokuvin). Taipumusten tutkiminen ja' ammattineuvonta Saksassa (varjokuvin). Aurinko lämmön- ja voimanlähteenä. Avajaisesitelmä. Piirteitä Kaivopuiston historiasta (varjokuvin). ' Kustaa Adolfin koululaitosuudistus. Yhteiskuntaluokkien synty, työväenluokka nykyajalla, työpaikka. Japanilaiset, kiinalaiset, hindut, kirgiisit (varjokuvin). Giordano Bruno ja Galileo Galilei. Säästäväisyydestä. Itseopiskelu ja opintokerhot. Topeliuksen Iyyrillinen runous. Carl von Linne. Viikinkiretket. Viron agraariolot. Kevätlukukaudella 9. Semestre de printemps 9. Ekman, G., dosentti.... o 0 0 Fraser, G., eversti Karsten, T. E.,professori.. '.... Lunelund, H., dosentti.... Marklund, Q., filosofianmaisteri..... Mlckwitz, A., lehtorl..... Palmgren, R., filosofian maisteri..... Qvist, j., filosofiantohtori.»..... Tegengren, G., kouluneuvos.... Wichmann, -V. K. E., ent. seminaarin-. johtaja..... Öhman, Hj., dosentti ' Yhteensä (Total) Sikiön kehitys erikoisesti imettäväisillä.. (varjokuvin). ' Erik Axel Karlfeldt ja hänen runonsa. Alexander Herzen, Ivan Turgenjeff ja Nikolai Gogol. Suomen ruotsalaisen kansan alkuperä ja ' varhaisempi historia. Langaton sähköttäminen (kokeita). PerinnöIlisyysoppi ja sen sovelluttaminen kasvi- ja eläinmailmassa (varjokuvin). Suomen sota Luonnonpuistot ja luonnonsuojelu (varjokuvin). Helsingin historia sen perustamisesta meidän päiviimme (varjokuvin). Ruotsalainen kirjallisuus 500-, 600- ja 700-luvuilla.' Afrikan rämekansat (varjokuvin). Viktor Rydbergin Aseseppä. Viikinkiajan kulttuuri. Ranskalaista tctidetta 800-luvulla (varjokuvin). Kaikkiaan (Somme totale) 6 9 5

93 87 Opi n t 0 pii r i t.. Opintopiirejä järjestettiin ruotsinkielessä, laskeilrtossa ja kirjanpidossa, englannin-, suomen- ja saksankielissä sekä kaunoluvussa. Opintopiirien opettajina toimivat lukuvuonna' 99-0 seuraavat henkilöt: Axelson, H., filosofianmais~eri (suomenkieltä), Collan, A., opettajatar (kaunolukua), Cronvall, V., filosofianmaisteri (englanninkfeltä), Holmström, B., kansakoulunopettaja (Iaskentoa ja kirjanpitoa), Nyberg, B., filosofianmaisteri (saksankieltä), Qvist, J., filosofian tohtori, osaston johtaja (ruotsinkieltä), Sjöberg, V., laulunopettja (laulua). ' Lukuvuonna 90- hoiti saksankielen opetusta rehtori H. Petersen. Suomenkielen opettajaksi otettiin filosofianmaisteri G. johansson, joka kuitenkin jo osaksi syyslukukautta jätti työn toisiin käsun ja kevätlukukauden alusta lopullisesti erosi. Hänen Sijaansa otettiin opettajatar rouva. jahnsson. Lähinnä edellisinä lukuvuosina oli johtaja antanut yksityisopetusta ruotsinkielessä,' mutta kevätlukukaudella 9 järjestettiin tässä aineessa erityinen opintopiir.i, johtajana kansakoulunopettaja A. jansson. Laulunopettajana toimi kansakoulunopettaja T. Häggström. Muissa aineissa oli opettajisto sama kuin edellisenä lukuvuonna. R u 0 t s i n k i eli. Ruotsinkielen opetus käsitti pääasiallisesti ki~lioppia ja ainekirjoitusta. Kieliopista läpikäytiin yksinkertainen lause ja sen pääosat, pää- ja sivu lause sekä sflnaluokat. Lauseenjäsennystä.harjoitettiin. Opetettiin (lineiden jäsentelyä, samoin tärkeimmät tyyliopilliset säännöt sovellutettuina käytännöllisessä elämässä esiintyviin kirjoitustehtäviin. Suomenruotsin murteellisuuksia ja niiden välttämistä käsiteltiin. Aineiden korjaamisen yhteydessä kerrattiin tärkeimmät oikeinkirjoitus- ja välimerkkisäännöt. Kevätlukukaudella 9 oppilaat kirjoittivat kotonaan kymmenen ainetta. Las ken t o. ~askennon opintopiirissä kerrattiin kymmenysluvut, tavalliset murtoluvut, päätöslasku, korko- ja diskonttolasku. Kirjanpidossa opetettiin kirjainpäätökset. tekeminen kaksinkertaisen kirjanpitojärjestelmän mukaisesti käyttäen' kassakirjaa, memorialia, inventariokirjaa, lankeamiskirjaa ja tavarakirjaa. E n g I ann i n k i eli. Englannirikielen opetuksessa käytettiin Hanna Andersinin alkeiskirjaa Engelsk elementarbok. Tekstin ohella kiinnitett,ii9 huomiota' kielen kieliopiliiseen rakenteeseen. Suo P e n k i eli. Suomenkielen.opetuksen tarkoituksena oli alemmalla kurssilla etupäässä opettaa oppilaille kielen oikea lau,suminen ja yksinkertaisimmat kieliopilliset käsitteet. Sanojen taiyutusta opetettiin. Ylemmällä,kurssilla järjestettiin kirjallisia käännösharjoituksia äidinkielestä. Oppikirjana käytettiin A. H. Kallion alkeiskirjaa FinSk ele-. mentarbok. S a k san k i eli. Saksankielen opintöpiirissä opetettiin kielioppia ja tekstinlukua. Käännöksiä äidinkieleen ja puheluharjoituksia saksarikielellä toimeenpantiin. K a u nol u k u. Kaunoluvun opetus käsitti lyhyen puhetekniikan oppijak~on ja eri tekijäin sekä suorasanaisten kappaleiden että Iyhyehköjen runojen lukemista. Yleensä opetettiin kutakin ainetta vain yhdellä kurssilla, mutta lukuvuonna 99-0 oli suomen- ja englanninkielen ja lukuvuonna 90_\, suomen- ja saksankielen opetus jaettu kahdelle kurssille, ylemmälle ja aiemmalle. " Kaikki opintopiirit työskentelivät ylemmän ruotsalaisen kauppaopiston huon~istossa, josta tähän tarkoitukseen oli luovutettu kaksi luokkahuonetta. a n vie t t o. Kertomusvuosina järjestettiin sekä syys- että kevätlukukauden lopettajaisiksi ylioppilastalon juhlasalissa taiteellisohjelmallinen illanvietto. Ohjelman

94 88 suorihikseetl -otti -ösaa.työväenopiston: Ulkopuoll!lIa~in. olevia henkilöitä. ~ ~LuJ~ovuonna 99-0 järjestettiin sitäpaitsi kolme ja seuraavana lukuvuonna kaksi illanviettoa, joissa ohjelma oli yksinkertaisempi. Opintopiirien oppilaat kokoontuivat joka lukukaudtm lopussa u\.lsmaalaisen osakunnan talolle viettämään n: s. toveri-iltaa, jossa esitettiin kuoro- ja yksin~ laulua, runonlausuntoa, näytelmäkappale y. m. Kevätlukukaudella 90 järjestettiin -sitä.;. paitsi samantapainen "toveri-illanvietto ylemmän ruotsalaisen kauppaopiston huoneistossa. Syyslukukaudella 99 jlirjestettiin kaksi ylimäärliisellä laivalla tehtyä, huviretkeä Suomenlinnaan, jossa intendentti H.- Tandefeltin opastamina käytiin museossa. Yleistä keskustelua oli syyslukukaudella 99 professori Sederholmiri seurustelu tapoja, koskevan esitelmän ja syyslukukaudella 90 professorinrouva Schybergsonin säästäväisyyttä.käsittelevän esitelmän johdosta. ', - o p pii a s m ä r työväenopiston ruotsinkielisellä 'osastolla lukuvuosirta 99-' näkyyallaolevasta yhdistelmästä: 9h0 9()--~ - Miehiä Naisia YhteensD. Miehiä Naisia, Vht~en~i Syyslukl:lkaud~lIa Kevätlukukaudella Niistä opintopiirien oppilaita: Syyslukukaudella a, ".,... " Kevätlukukaudella ' ~ "'" : ': S t i P e n d i t. K. H: Renlundin stipendirahastosta jaettiin lukuvuoden' 99-9 lopussa kaksi 00 markan ja yksi 50 markan stipendi eli yhteensä 50 markkaa., Huhtikuun 0 p:nä 9 vietetyssä toveri-illanvietossa jaettiin saman rahaston korkovaroista yhteensä 00 markkaa neljänä 00 markan suuruisena stipendinä. Me n 0 t. Kalenterivuonna.99 työväenopiston ruotsinkielisen osaston menot nousj~. vat Smk:aan ) 6780: 5 ja vuonna 90 Smk:aan ) 5057: 8 jakautuen seuraaviin eriin: Dtpenses de La section suedöise de'l'institut ouvrier en 99 et 90. Palkat ja palkkiot... :'... : Vuokrat '... :.... Opetusvälineet... "..... '.... 'Painatuskustannukset ja imoit.!ikset, matrikkelin puhtaaksikirjoitus ja laatiminen,... :.,:....'... :..- Sekala-ista.... : '. 99 ','90 Smk Smk. 97: 50 55: : - 6: I : 50 60: - 8: 5, 87: 8 80:'- '60: 0 Yhteensä (Totaf) 6 780: : '8 :-- ) Tähän,eivät sisälly työväenopiston molempien osastojen yhteiset m~not _ eivätkä myönnetyt,kalliinaj anlisäykset.. -..

95 8U. KunD:allisten työväenopetuslaitosten tarkastus.,/nspectlon' des eco/es d'ouvrlers munlclpa/es. Kaupungin työväenopetuslaitosten tarkl!stajan A. Breitholtzin antama kertomus. Lukuvuosin& 99- olivat seuraavat koulut allamainituin oppilasluvuiri 'kaupungin työväenopetuslaitosten tarkastajan tarkastuksen alaisina. ' EcoLes sous Le controle de, l'inspecteur Koulut o pp i l a i t a - Elives Oppilaita - Elives, Ecoles suomenk.! RLlotsink. I YhteeDsi suomenk.! Ruotsink. Yhteensä Finnois Suidois I TotaJ Finnois Suidois Total Valmistava poikain ammattikoulu.. 79 I 9 I Tyttöjen ammattikoulu Kirjaltajain yhdenpäivänkoulu ' , 66 YlempI käsityöläiskoulu taideteollisuus- Iteskuskoulussa '9 58 Aleksanterinkadun ~liempi käsityöläis- I koulu Kallion alempi käsityöläiskoulu Yhtee~sä (Total) Työv äenopisto: I Syyslukukaudella ' Kevätlukukaudella Ylläluetellut 'opetuslaitokset ylläpidetään kunnan varoilla, ja erikoissel<mteot niiden toiminnasta sisältyvät tähän julkaisuun. Poikkeuksena. on ylempi käsityöläiskoulu. jota ylläpitää Suomen taidete'ollisuusyhdistys saaden, 'avustusta kaupungilta ja valtiolta ja jonka toimintaa selostetaan erillisessä julkaisussa. Oppilasmäärä osoittaa miltei kaikissa kouluissa kohoavaa suuntaa. Lukuvuonna 90-i lisäys edelliseen lukuvuoteen,verrattuna oli kaikissa ammattikouluissa yhteensä 07 eli 0.0 % ja työväenopistossa syyslukukaudella eli. % ja kevätlukukaudella 8 eli 6. %. Verrattuna lukuvuoteen 98-9 lisäys ammattikouluissa; vastaperustettua kirjalt~jain yhdenpäivänkoulua lukuunottamatta, oli 5 eli,9.0 % ja ty'öväenopistossa 78 eli.7 % syyslukuk<;ludella ja 78 eli 60. % kevätlukukaudella. Tämä on iahuttava seikka jo siitäkin syystä, että se selvästi osoittaa kansalaissodan jälk~isten maininkien tasoittumista ja levon ja työrauhan palautumista niihin piireihin... joista näiden kou-' lujen tulee odottaa osaksensa yhä /kasvavaa harrastusta. Korkeinta oppilasmäärää. jonka nämä koulut voivat vastaanottaa,' ei kuitenkaan ole edes likimainkaan saavutettu, mikä osoittaa, ettei ammattikouluutuksen merkitystä meillä vielä riittävästi oivaileta: Toisin on Saksassa: Berlinissä esim. on kouluihin pyrkivien lukumäärä å kertaa suurempi kuin se oppilasmäärä, jonka ne voivat ottaa vastaan, ja useimmissa työpajoissa on 0 å) % työläisten koko,naismäärästä -oppilaita. Tästä on m. m. 'se etu, että oppilas- Opetuslaitokut /9/9-/. -

96 no aineistoa voidaan karsia, mikä meilläkin olisi erittäin tarpeellista oppilaide~ keskitason kohottamiseksi ja parempien työn tulosten saavuttamiseksi. Oppilasmäärän pienuuteen vaikuttaa työväenopetuslaitosten tarkastajan käsityksen mukaan osaltaan sekin, ettei kouluja riittävästi tunneta, ja senvuoksi olisi erinomaisen tärkeätä; että koulujen johtajat ennen lukuvuoden alkua tehokkaasti ilmoittaisivat "koulujen toiminnasta eri' puolueiden sanomalehdissä. Nyt on sattunut, että juuri työväenlehdissä ei ole ollut ilmoitusta koulut yön alkamisesta., Puheenaolevien ilmoitusten yhteydessä, olisi erityisesti tehtävä selvää koulujen tehtävästä ja, niiden merkityksestä oppilaan tulevaisuudelle, työnantajalle ja koko yhteiskunnalle.'. ',.~. -, Kertomusvuosina ovat alituiset opettajanvaihdokset ja vaikeus saada uusia opettajia eronneitten sijaan haitallisesti vaikuttaneet koulujen saännölliseen toimintaan. Tähän on osaltaan 6ut syynä tuntiopettajain' alhainen palkka, joka useissa tapauksissa ön pakottanut heidät hankkimaan tuottavampaa työtä. Erittäinkin on ammattiaineide~ opetus joutunut kärsimään, ja on toivottava, että tämä epäkohta saadaan korjatuksi korottamalla tuntipalkkoja, sillä muuten on syytä pelätä, että opetus joutuu tilapäisten, epäpäteväin opettajail) käsiin. ', Vuosi 90 oli ammattikoulujen vastaiselle kehitykselle mitä merkityksellisin, sillä maaliskuun p:nä tätä vuotta tasavallan presidentti vahvisti ammattikouluja koskevan. asetuksen: Täten saatettiin lopulliseen päätökseen enemmän kuin 0 vuoden ajan vireillä olut uudistustyö. Asetuksessa mainitut uudistukset on tq.t.eutettava, kolmen vuoden kuluessa' asetuksen vahvistamispäivästä lukien, paitsi mitä tulee vastaperustettaviin ammattikouluihin, joihin nähden 'ne' astuvat voimaan heti. Kesällä 90 pidettyjen Suomen messujen yhteyteen järjestettyyn ammattikoulujen näyttelyyn Helsingin koulut ottivat osaa asettaen näytteille runsaita kokoelmia. Koulujen opetusohjelmista mainittakoon, että ylempään käsityöläiskouluun vuoden 99 lokakuusta läht'ien järjestetti~n uusi kaksivuotinen ammattimaalarikurssi, joka työskenteli yhtenä päiväna viikossa. Sen yhteyteen järjestettiin sitäpaitsi vanhemmille työn,tekijöille juovitus- ja marmoroimiskursseja, joihin osanotto oli erittäin runsas. Ammattimaalarikurssilla sensijaan oli vain vähän oppilaita ja se lakkautettiin senvuoksi lukuvuonna 90-. Syyslukukaudela 90 kouluun yhdistettiin kirjapainotyöläisten iltakoulu, joka siihen asti oli toiminut yksityisenä, ammattiaan harrastavien henkilöiden perustamana ja yläpitämänä laitoksena. ' Koulu, joka varojen ja sopivan huoneiston puuttee~sa oli työskennelyt varsin tukalissa oloissa, sai tämän toimenpiteen kautta olemassaolonsa tui'vatuksi. Käytännöllisiä harjoituksia varten oppilaat saivat käyttää kirjaltajain yhdenpäivänkoulun koneita ja latomistarpeita. Koulun aikaisemmat kurssit jatkoivat toimintaansa nimellä»painajie,n kurssi ei täysinoppineille»; uudet kurssit olivat aiotut täysin.oppineille ammatti miehille. Kun elsinmainituilla kursseilla kuitenkin jo aikaisemmin on,ollut niukasti oppilaita; voidaan täydellä syyllä epäillä kaksien täliaisten melkein samaa ohjelmaa noudattavien kurssien tarpeellisuutta, varsinkin kun kaupungissa on olemassa kunnallinen yhdenpäivänkoulu latojia ja painajia varten, joka sekin ori tarkoitettu»ei täysin oppineille» työntekijöille. Tyttöjen ammattikoulussa järjestettiin lukuvuonna 99-0 samoinkuin edellisenä lukuvuonna tilapäisiä lyhyitä ruuanlaittokursseja nuorille tytöille ja'palvelijattarille. ' Poikain ammattikoulussa opetusohjelmaa lukuvuodeksi 90- muutettiin maalisk. p:nä 90 annetun ammattikouluja koskevan asetuksen määräysten mukaisesti (ks. taul. ).

97 9 Silmäys tauluun 8, joka sisältää tietoja käsityöläiskouluista, osoitt~a, että koulunkäyntinsä keskeyttäneiden oppilaiden lukumäärä on suhteettoman suuri eli 5.6 % koko oppilasmäärästä lukuvuonna 99-0 ja 5. % samasta määrästä seuraavana lukuvuonna. Tähän viime vuosina havaittavissa olleeseen epäkohtaan on saatava aikaan parannus, sillä 'se vaikuttaa lamauttavasti koulujen toimintaan. Syytä ei niinikään paljon liene etsittävä,oppilasaineksesta kuin itse koulujen järjestelystä. Puuttuuhan koulujen ohjelmasta niin tärkeä aine kuin kansalaistieto, jonka te~tävänä on opettaa oppilas käsittämään oma työnsä yhteiskunnallisena ilmiönä, ja siten avartaa hän~n katsettaan ja kehittää hänen yleissivistystään. Toinen tärkeä aine, ammattioppi, joka koskettelee oppilaan tulevaa elämäntehtävää ja jonka tarkoituksena on ammatinharjoittamisen edistäminen ja helpoittaminen, puuttuu myöskin alempien käsityöläiskoulujen ohjelmasta. Suurimpana syynä haluttomuuteen koulunkäynnissä on kuitenkin se tapa, jota yleisten aineiden opetuksessa noudatetaan. Opetus on melkein yksinomaan kansakoulutietojen kertaamista ilman kosketusta oppilaan ammatin kanssa. Ja kuitenkin juuri ammattitietojen jano tuo oppilaan iltak(;luluun, jossa opetuksen seuraaminen raskaan päivätyön jälkeen kysyy sekä.henkistä ja siveellistä että ruumiillista voimaa. Kun oppilas huomaa uudelleen joutuneensa koulunpenkille, jolta hän jo oli luullut päässeensä, tuntee hän pettymystä, joka vie häneltä.halun koulunkäynnin jatkamiseen. Oppilaiden puutteellisia esitietoja on tosin kertaamalla täydennettävä, mutta silti ei käytännöllistä opetusta saa jättää sivuseikaksi.. Metoodisen,opetuksen on lähestyttävä käytännöllistä elämää siten että tehtävät kohdistetaan ammattikysymyksiin, jotka herättävät oppilaan mielenkiinnon. Toveriliittojen perustaminen oppilaiden keskuuteen olisi' myöskin omiaan Iislämään' harrastusta. Voitaisiin järjestää k'eskusteluiltoja, joissa opettajan johdolla käsiteltäisiin.ammatillisia ja koulut yön edistämistä koskevia kysymyksiä. Samoissa tilaisuuksissa sopisi pitää esitelmiä teknillisistä aineista. Tällaiset toveriliitot ovat hyvällä menestyksellä toimineet työväenopistossa.. Epäkohta, joka tuottaa melkoista haittaa puheenaoleville työväenopetuslaitoksille, on opetusvälineiden puute, ja olisi todellakin välttämätöntä ryhtyä toimenpiteisiin mallikoko-,. elmain hankkimiseksi, joita ilman on mahdotonta saada opetus eläväksi ja havainnolliseksi ja senkautta mukaansatempaavaksi. Mallikokoelmain hankkimisen ammattiopetusta varten ei tarvitsisi tulla rasittavaksi koulujen menosäännölle. )'arvittaisiin. vain hyvää tahtoa ja asianharrastusta, sillä varmastikin useat käsityöläiset ja teollisuudenha'rjoittajat,olisivat halukkaat luovuttamaan heille itselleen usein arvottomia, mutta koulukokoelmille mitä tärkeimpiä "malleja. Myöskin oppilailla on työmaillaan usein tilaisuus keräämään ja ottamaan talteen malleja, jotka työnantajat mielellään luovuttavat opetustarkoituksiin., Oppilaita on siis kehoitettava rikastuttamaan koulun kokoelmia ja he tulevatkin varmaan pitämään sitä kunnianasianaan. Koulun vuosikertomuksessa on lahjoittajan nimi aina mainittava. Jotta mallikokoelmasta pedagogisesti katsottuna olisi mahdollisimman suuri hyöty, on :siihen kuuluvat eri esineet asianmukaisesti järjestettävä ja käyttä~isen jälkeen ehdottomasti asetettava takaisin määrätyille paikoilleen.

98 II. TAULU,STO TABLEAUX.

99 Taulu. Ammattikoulujen oppilaat lukuvuosina 99- ryhmitettyidä syntymäpaikan, kotipaikan, äidinkielen, esitietojen sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Eleves des eco/es projessionnelles pendant les annies scolaires 99-,' repartition cfapres le lieu de naissance, le lieu de domicile, la langae maternelle; les itudes priliminaires et la projession des parents. Koulut. Ecg/es Valmistava poikain ammattikonlu. Ecole preparatoire projessionnelle de gar~ons. Suomalainen osasto (Sec-/, tion jinnoise)... II t!l :=;!~ ~. 0 S',..!ll ;t '\. 0 l}~ ~ S"!ll:g... =- :i '",' ~:::: t"" I'a-~... '" ~f:\ 0};.!ll ::-;- ~\td ~~~I :;t:;""~o.ci!i ~~:!" "t> ~ ~ ~~: ~,u;'!ll S'~ ~!!.S-~I'\.'< n ~Si~S'-:~ S'!i:'<~!l!'~'" '" = I'a I'a.. '" ~ ~8.~Il:!ll; :i'g, ~!!.l!a... ;::, l! '\. '" I'a.!"!" l! I'a- = "':: 8 Yhteensä (Total) -9 Ruotsalainen osasto (Sec- tion sumoise).. _..... II 7 Xhteensä (Total): - I Kaikkiaan (Somme totale) - 6,,$:: Ö ~, ;:, ~'t:l ~ ~ l! ~. ~ ~ Tyttöjen ammattikonlu. (Ecole projessionnelle de jeunes jules). Suomalainen osasto (Sec-\ tion finnoise)... II - 65,9 - ~JII: " 0 ~;o; CI) ~äs-~.,,,0 _0 ~ Oppilaat helmikuun p:nä. - Elives aa jlvher. ~~. {} 0 ;;;, "'d Syntymäpaikan muk. Kotipaikan muk. Åidlnkielen Esiti~toje.n muk. Vanhempie~ slidyn Oppilaiden.,;;.. 't:l '\. 0 S', l. S " /e l muk. -Selon D apres les tai ammahn muk. ikä-a ij.. ', " 0: e,on,e lea ue e.on 'lea de la tangue itutles prtlimi- Selon ta profession tie' le ge ~ [ ~ [ ~ g. naissance. domici/e. maternelle. naires. ties parents. se ves, ~;:!ll a' i ~ :.. : (") ij "" I'a. ti e: = g t~ 0:: :x g t~ t ~ <.~ ~:J < 'tl ~; ~~: ~ ~ :! ~; ~ ~ ~ : ~ ~; ~ ~ en :a ; ~ S ~ l å fr ~ ~:t ~ ~ ~ ~c S "':; ~ ~;: a s. a s. ~ ~;: B S. a s.:; :; [ ~ ~ ~. ij] ~ ;;l!!l.. : ~ ~ l} ~ '~= :-. il].:"~ ~ ~ If ~ :-. ~ E.,.~ ~ ~ If ä [!l- ~ "" Vi: g. ~~ ~ ij... ~rr ~ ~;t ~ '" "'~.. 0:: O' I ~ = ~... 0:: o.,,=...ij = ol -... ~ _.. ~~ ~ g ~ is ~~ 5 f: a Clas- s-~ E ~ I I ~ ;. ~~ S! s ~'E: ~ ~";' ~ ;:S I I I ~::l ;::, ~ :: = ;J: "", :... _.. g ~ \" ~ ll: ~ g ~ '" 0:: "'!",=-!:!'S-~I"," ~ S-.. ~ t;-e.;!l:::;:::" l}!" ~,=... f!: ~ l}s; f>.~= l}"" tr " l}!'!:i.: l}"" S' 0:: :i t g ~ ". ~ :. ~~ li.. ~. ~.. ~: ~ ~ I : - ~!-... 'iqi :. ~ ~ ~.;; l: =. 5 ~ ~ ~ ~ E" ~ c ~. :!: ~ ~;:~ s ~. ;! ~,~ ".g ~ Jg~' ~ = S = ;! ~~. ~;; ::!l=, 0' 0' S- ~. =... ei::! ~ ~'.. ~. ~" ~ :. C> <:> Il: '::.'. t;' "...!!:... '::.'. t;' 0:: "" :.". :."..- =... "".. '::: " '" ij '" ~B' S' ~ ~ ~ s? = e ~ Q ~..., ~ C Q':-t" i g;; ~. p;' - ~ ;t JO ~ ::. ~ ij... ~.., '"... ~ =.. ~... = :.... '< ~.. ",...'! ~, "" l} ~ IO!O ~.~ l}= l}. ~" l}=.... a '< ~ =!t" ~ CIi ~ ~!'ti ~ t;;- "i 60/ 59/ 58/ 'los , 6 8, 6 8. Yhteensä (Total)I- 9[.6i / i / i ' 7 9 r m i, ~ , : ' " ;~I ~ ~I-I 9 ' -, 76 9' _ li , 6, ; ~ = 9' 05, ui _ , ~ 7 8 6,Z _ S !_.5 Ml 8 6 lia.o ii96.0 l'i

100 Ruots alainen osasto (sec-i J tion suedoise)..... II 'hteensä (Total) Kaikk Suom tion. (Somme totale) '0--. Valmi :ava poikaln. &mm attikoulu. Ecole aratoire profession 'e de gar~ons. len osasto (Secnoise)... Yhteensä (Total) Ruots alainen osasto (Secsuedoise)... tion :. Yhteensä (Total) - - II -. II - ~I, , , ~I ~ =ll~ Z ,., , 0,6 77 ' '- 5,, U I ~I ~ ;J 'd'" - - 0, ,, -,, /. ~I = 0-7 " - J - - -' , C Kaikki aan (Somme totale) ( Tyttö Ecole ~n ammattikoulu. rofessionnelle de 'eunes filles... Suom tion Ruots tion ainen osasto (Secfinnoise)... Yhteensä (Total). tiainen osasto (Secsuedoise)... Yhteensä (Total) II - II lzo 9, / d 8 5 9, ~6.o 0.8 Kaikki aan (Somme totale) '

101 * Taulu. Eri opetus aineiden viikkotuntien luku valmistavassa poikain ammattikoulussa lukuvuosina 99-. Programme de l'ecole pr!paratotre projessionnelle de garfons pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine~ o p etu 5 a i n e. Matieres d'enseignement Luentoja keksinnöistä. atrtmattiasetuksista y. m. (Cours sur les inventions, ta.. ligislation ouvriere ete.) Aidinkieltä (Langue maternelle).... Laskentoa (Arithmltique)... '.'.... Mittausoppia (Olomltrie) Luonnonoppia (Scienees natllrelles).... Teknologiaa ja aineoppia (Teehnologie et thlorie des matlriaux).... Kirjanpitoa (Tenue de livres) Käsivaraispiirustusta (Dessin Ii Illain [evle)... :.... Projektio-oppia (TMorie des projections).... Ammattipiirustusta (Dessin projessionnel).... luokka ln luokka.!:e classe. li:e classe. I Työpajatyötä (Travaux d'alelier) ~----~~~---I Yhteensä (Total) OO OO A'd' k' It (L t l'l ) { Ruotsal. osasto (Section suedoise)... I In le a j 5 angue ma erne Le Suomal. osasto (Section jinnoise).... Kansalaistietoa (Connaissances civiqlles).... Ammattilaskentoa (MalMmatiques de Laskentoa (Arithmt!tique) melier) Mittansoppia (Oeoml/rie) A tt '. ( t /..r.' [') 'Teknologiaa (Teehnologie)... mma!oppia ns rue lonprojesslonne Le Luonnonoppia (Sciences naturelles).... Ammattitaloutta (Eeonomie 'projession- Luentoja (Cours)...., nelle)... Kirjanpitoa (Tenue de livres) A tl '" t t (D..r.. t) { Piirustusta (Dessin) mma Ipnrus us a esslllprojessionfze Projektio-oppia (Theorie des projections) 6 - Työpajatyötä (Travaux d'atelier).~ {Suoma!. osastolla (Section finnoise) 8 Yhteensa (Totat) Ruotsal.osastolla (Section sumoise) I 7 0 Taulu ~ Eri opetusaineiden viikkotuntien luku tyttöjen ammattikoulussa lukuvuosina 99-. Programme de l'ecole projessionnelle de jeunes jilles pendant les allnees scolaires 99-; heures par semaine.. Opetusaine. - Matieres d'enseigneme/lt. Liinavaateompeluosasto. (Division de lingerie). Liinavaateompelua (Lingerie).... Kaavapiirustusta (Dessin de palrons).... Pukuompeluosasto. (Division de eonjection de vetement). Pukuo'mpelua (Conjection de vetement).. :.... Kaavapiirustusta (Dessin de patrons) Talousosasto/ (Division pour les minageres). Ruuanlaittoa '(Art eulinaire) Talousoppia (Eeonomie domestique) Tietopuoliset aineet. (Lefons eommunes). Äidinkieltä (Langue maternelle) Kirjallisuutta (Litttrature).... Laskentoa (Arithmltique)..., Kirjanpitoa (Tenue de livres)...,.... H.~s~oria~ (ljistoire)... : "... l\aslvaralspllrustusta (Dessm).... Terv'eysoppia (Hygiene) Ammattilainsäädäntöä ja vakuutusoppia (Legislation ouvriere et assuranee).... luokka ln luokka.!:e classe. li:e classe. I

102 5'" Taulu. Tyttöjen ammattikoulun oppijaat lukuvuosina 99-, ryhmitettyinä ammattiosaston mukaan. ELeves de l'ecole projessionnelle de jeunes jilles pendallt les annees scolaires 99-, repartitioll par division. Osasto. - Seciion ~.t:!!< 0 B'~o 0 ~.~ ~ ~ ~.t:!!< 0 s ~oo ;,... " ;,... " ~.~ ~I ~ ~ ~'~:g ~ ~'~:g ~~~~ ~~o " ~~l~ ~~~~ ;::~o"... S''<O Q"CoI) n- ~ttl n_ ~tn ~ [ -::;:00 ~f}~[ C\~~::.: ~~:g ~ ~~ ~ ~f}~[ eq.g~ =:! r\ ä~ ~ tli =.: ;:,:t'q,iasi: ~f}ös-~:r~ ~!"-oo =~ s S"~ ~ ~is"~"o ~,S'~S" ~ ~ ~. ~.~!~ ~s"~-c ~ R,i:=: " -c "'::... 0 ~ ~,S" ~ ~.~~ ~. ~'~~[ :,Fs- ~ ~s= ~ ~.~ I ;::... ~ I 'j'" I fl,;".~ ::!... o ~ ~ ~gä ~~: ~ ~ ~~: ~ ~ Suomal. osasto (Secfion jinlloise)... 8!J5 I ;' ' RuotsaJ. osasto (Seciioll suridoise) Yhteensä (TolalJl I Taulu 5. Eri opetus aineiden viikkotuntien luku yhdenpäivänkoulussa latoiia ja painajia varten lukuvuosina Programme de l'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires 99-, heures par semaine. I o p etu s a' jne. Matieres d'enseignement. Latomista ja painnmista (eomposition et impression).... Teoreettista typografiaa ja ammatti historiaa (Tldorie de la typographieet histoire du metier).... luokka. II luokka. I:e class~. Il:~ classe. Latojia. Painajia. Latojia. Painajla. Decom- Depres- De COn/ De presp05it~urs. siers. positeurs. siers. - - Kuvaantoa ja piirustusta (DLssin) Koristepiirustusta ja tyyjioppia (Compositioll d'ornaments et theorie des caracieres)... : Äidi~~ieltä ja ka.nsalaistietoa (Languc maternelle et connaissances, clvlques).... Laskentoa (rithmt!tiqlle).... Käsikirj. lukua (Declziffrement de copies et correciion.d'epreuves) Knllnokirj. ja tekstallsta (Crzlligraphie)..., Koneoppia ja piirustusta (Mecanique et dessill de.;;n.;;ja.;;c;;;h;;;in;;;c;;;;s;;:.j...;..;...;..' ;....;....;..;. i ;;.~~ ;;;..-i - I - I Yhteensä (Total) Taulu 6. Oppilaita yhdenpäivänkoulussa latojia ja painajia varten luku. vuosina 99-. Eleves de l'ecole d'un jour de typographie pendant les annees scolaires 99-/. Oppilaat. - Eleves. Oppilaiden Ikä. Syyslukukaudell aikana. -Kevätlukukauden aikana. Pendallt te semeslre Pendallt te semestre de Age ties eleves. Lukuvuosi ja osasto. d'outolllrze. printelllfjs. M;F ",",=, :";0:: Annee scolaire et section. I luokka. II luokl<a. -< I luokka. II Il!okka....,=- -< '=:: aio ~,. I:e clnsse. li.-e class~. l.-e classe. II.-e c/asse. ~~ S ~ ~~ '!!!. ":<" '=' i:i ~ MP.I Np. MP.I Np.... :;: AlP. Np.!"'-~,,,, ~ ;k: ~: Mase. Fem. Mase. Fem. Mase. Fem. Mase. Fem.!'" ~ :-.?J:-'? ~: ~ ~ =-= ~~II ~ dl = = Suomal. osasto (Sedion jinlloise) RlIotsal. osasto (Secfion slledoise) Yhteensä (Tota/) Suomal. osasto (Seciion jinnoise) Ruotsal. osasto (Seciion $Iledoise) G 8 G Yhteemä (Tota!) 7!J!J !t

103 6* Taulu 7. Eri opetusameiden viikkotuntien luku alemmissa käsityöläiskouluissa lukuv'uosma 99-. Programme des ecoles primaires' d'apprenfis pendanf les annees scolaire 99-j heures par semaine. Opetusaine. II luokka. II luokka. Opetusaine. I luokka. II luokka. Matieres d'enseignement.!:e classe. li:e classe. Matib-es d'enseignement.!:e classe. li:e classe. Käsivaraispiirustusta (Dessin) - Ammattipiirustusta (Dessin lineairi) Oikeinkirjoitusta (Ortographe) Laskentoa (Arithmltiqlle) Kaunokirjoit. (Calligraphie).. Kirjanpitoa (Tenue de livres) - Ainekirjoitusta (Composition - icrite)... - Yhteensä. (Tota/) I.- Taulu 8. Alempien käsityöläiskoulujen oppilaat lukuvuosma 99-. EJeves des ecoles primaires d'apprenfis pendant les annees scolaires 99-. o p pii a a t. - E/eves. Oppilaiden Ikä: Sukupuolen EsitIetojen mukaan. KoulunkäyntIajan mukaan. D' apres Ie.s e.tudes preli- xltuuden mukaan. Age des tleves. Par seu. m~lialres. yant eli Ii /'tcoll. -< -< 0,< r- ::T ~ g> ~~ : r SI g ;;. ::.-:g ;;:: ;P;o:: ;;-... "0 K 0 U l u t. ~ä:j:lf;t' ~~ ~ p... z ~B i:~ ~ :: -e' ".. 0." a~", :"';0:: Ecoles. :::~... ~!!.."{l ~g a[ ~~ P" ~~;:a _ ~.. :S,,'... ' ~ IHl...;; ~ it"tl ~... c ~ ~~." :: ~-. :w:'~.. ~:P;':t ~ ~ gl I I I ag ~.g 9<:- ä SI ~ ~,~![ ::!,~, I!;::. -.. =-~ >'''' '" ~ ::: ::: '" _. ~E S'rf SI~()~a. f\,q.~ : ~ ~.~ g '!ö '9 ~ l'f S- " s '" ~ "" g.. ~ ~ ",~. "" 0 ~.~. 6~... '" ;t"a.,.... ~, [ ~ ~ g i. ~.", å' e.ä... ~ "'}=.. p ~ $' e: '" "" '99-'0. Aleksanterink.. Rue Alexandre. Suomalainen osasto (Section filznoise) Ruotsalainen osasto (Seciio{l suldoise)., i Yhteensä (Totaf) Kalliossa. A Berghäll. Suomalainen osasto (SeciiOll jinnoise) Ruotsalainen osasto (Sedion slddoise)... " Yhteensä (Total) Kaikkiaan (Somme totale) Ale k sa n t erin k.. Rue Alexandre. Suomalainen osasto (Seciioll jinnoise).. ' Ruotsalainen osasto (S~ction suidoise) Yhteensä (Tota/) Ka lii os s a. A Berghäll. -. Suomalainen osasto (Seciion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Seciion suedoise) ')8 0 - ') )0 ) 8.7 Yhteensä (Total) Kaikkiaan (. Somme totale ~ 0 5 II II 5 I 8 8. ) Siitä ylim. oppilasta.

104 Taulu 9. Eri opetus aineiden viikkotuntien luku.~omenkielisissä kansakouluissa lukavuosina 99-. Programme des ecoles primaires jinnoises :pendant les annees scolaires 99-; heures par semaine. o p etu sai n e. Alemman La val- Jatkokoulun mistavan. oulun - Apukoulun Ylemmän koulun kurssit Ecole primaire infhieure et lcole Eco/e d'enjants jaib/es.. Eco/e primaire suplrieure. Cours compli!- mentaires tie preparatoire. ~- ~::;: I os. eli II os. eli III os. eli IV os. ell Yhteensä III luokka IV luokka V luokka VI luokka tunteja ;::= -< ;:::=... - '" ~= :-::< :."'" l:e sed. ou ll:e sed. ou lll:e sed. ou IV:e sed. ou ;:t5 ~5 R.6 R. "'- " c c ~5 ~r: '" F ~.g: ~..- ~,.,. ft~ "',.,. Co"- t::r ~~ ~~ ~~ "''''' S"'" :--..~ ;" ~ -g i} :l"" 'S:'. ~ 0 ~ ~ 0 'S. "" O' _ ~ ii' '"!' ~!"'!"!" ~ Co"- Co"" t:i _. ~ 0.. ~, I::i ~ '" '" fo '=: ~ 0 ~ ' ~ g~ ~ -..",. o. ""t _.:::.:::::.. ~ ~ '" '" -a ~ ~ == g ~ ~ ry 'll;; '" = tl ~ ~ == -a ~ ~;:!":"'... M atieres d' enseignement....- :-::< ';) '" 0 lll:e classe IV,e classe V:e casse _ VI:e t:insse Total ~'"tl... "'- ~- ;;i;: ~- ~- ~- "'- CoE. ~':t ~ ~." i}- i}"t:i i}- i}"t:i i}.:r i} "t:i i}.:r ~ 9: Co"-.g: ~!.!' ::s. c..;!i ~.!'>!> ~',!'>!> ~.!'>!'>. ~ ", Kristinoppia (Enseignement religieux) ~idinkieltä (Lanf[Ue matemelle) ,f } Aidinkielen kirjallisia harjoituksia }O } { 5, (Exercices ecrits) v Havainto-opetusta (Lefons tie I choses) r-; { Laskentoa (Arithmetique) } Mittausoppia (Oeometrie) Maantietoa (Oeographie) Historiaa (Histoire) Luonnontietoa (Sciences naturelles) Kaunokirjoitusta (Calligraphie) Piirustusta (Dessin) , 5 - ' ' Käsitöitä (Travail. manuel) ; Veistoa, metalli- ja pahvitöitä (Arls manue/s) Laulua (Chant)....~ Voimistelua (Oymnastique) Luonnontietoa ja terveysoppia I (Sciences naturelles et hygiene) Lasfenhoitoa ja terveysoppia / (Hygiene) Ru'otsinkieltä (Langue suedoise) Kirjanpitoa '(T enue de livres) Kotitalousoppia (Economie-menagere) Kotiseutuoppia (Oeographie et etnographie locale) Yhteensä (Total) I I II ~ 0 II Z II = oo"j

105 8* Taulu 0. OppilaideD: vaihtuminen suomenkieli- ElCves des ecoles primaires finnoises K o u l u t. ""' = 0 :.- :.- ~ Ecoles.! C"') S' ~ l" Alem i koulu (Ecole primaire l in)'l'rieure)... { II Yhteensä (Toial)! - Valmistava koulu (Ecole priparatoire)... :... - Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles)... :... I-V IItakoulu (Ecole du soir)... - Ylempi koulu (Ecole primali'e IV superiellre)... ('" V VI Yhteensä (Total) - jatkokoulu (Cours comptementaires)... VII Kaikki koulut (Somme totale) Alempi koulu (Ecole primaire { II injerieure} Yhteensä (Totat) - Valmistava koulu (Ecole priparatoire)... - Apukoulu (Eco/e d'enjants jaibles)... J-V Iltakoulu (Ecole du soir)... - {III IV Ylempi koulu (Ecole primaire supiriellrf).... V, VI. Yhteensä (Toiai) '-- I jatkoko'ulu (Cours complemen. taires)... " VII Kaikki koulutl (Somme totale) - s y"y s l u k u k a u s i. - Jäljellä edelliseltä Otettu uusia. Koko oppilasmaärä Lukukauden vuodelta. Entres all COIltlukukauden alussa. kuluessa Eleves de l'annie pri- mencement du Total des ileves au otettuja. cmentc resfts Ii semestre d'au- commencement du Entres pendant l'eeo/e. tomne.. semestre d'automne. le semestre. r-.~?: r-.~:: o-j o-j a" I;IJ fti;.;oo a" ~~. ~; ~q a" n:.,tr.lc- ~~;;r!. '" ~'S. -a : ~~ ~ i}'g ~ ~ ;:::=: '" _. ~ ~ ~::: ~ i}!.a ;;:... ~ 0= '" _. 0: '" _. ~ ~: ~ ~:!".!.EI ~ ~ ~ ~ '==!" '" ~. ;:, ~ ~:.. "., ~?': ~:. j; *'~!'> '"'"~ ' ; ' ! '"'"" ! ~ J

106 9* sissä ~ansakouluissa lukuvuosina pendant les annees scolaires 99-. Semestre d'automne_ Kevätlukukausi. - Semestre de prinfemps. I Lukukauden Koko oppilasmäärä Koko oppilasmäärä Lukukauden Lukukauden Koko oppilasmäärä kuluessa lukukauden lopussa. lukukauden alussa. kuluessa kuluessa lukukauden lopussa. eronneita. Total des ileves Ii la Total des Cleves all otettuja. eronneita. Total des tfleves Ii la Sorlis pendant ji' dn semestre d' ml- commencement dll se- Entrls pendant Sortis pendant ji'n dll semestre de le semestre. tomne. mestre de printemps. te semestre. le semestre. prinfemps. O"'Cl - O"'Cl r--~;;: r--~;;: Cl"'Cl ~Q O"'Cl - O"'Cl ~Q 0 "';;: c" «\ ';"'0 ;::. 0 ;::. o ;::. 0 ~Q ~~ ~~ ~~!~ I:l 0 ;::. 0 ;::. "'Cl c.,~ ~o ~~c_ ~~ 0 C\c", c_ ~ ~ ~.;::: ~ ~f}'g ~ : ~~ ~ :.;:::... <> _. ~ ~ ~ 0: <> _. ~ 0: 0: ~ '" '" a <> _. fi"ö: ~Ö: <> ~S: ~!'>.'g ~ ~ ~ ~:.... ~ p;~ ~ :: g,..,.,. ~: ~ ~ g,!'> ~ ~. ~; ~ ~. ~; ~!ii' ~ ~: ~.. ~ ~ ~~ :+~ "''''''... "''' " :+- :+- ~ ~ ' ~~I ' , I ' j , lq ' f j 69j 785j 799j j 79 j 9578j j 0j 69j 78j 760 j 75j 95 Opetuslaitokset 9/9-/.

107 0 Tauiu. Suomenk},elisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuosien 99-' päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalie tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin _ pyrkineet oppilaat. Eteves des ecoles primaires jinnoises d ta jin des semestres de printemps 90 et 9 etant sortis de l'ecole avec certificat d'etades, ayant passi dans ane classe sapirieare ou doabli ane' classe: ileves aspirant aax icoles sapirieures N i i s t ä - Dont Koul\lt. Oppilaita luku- Sai päästä- I Siirrettiin Siirrettiin vuoden lopussa. todis?,ksen IlIhlnnll eh.dollisestj Jäi luokalle Pyr~i kone;- ;, op~ijakson ylemmlule Ilhmnä ylem- ehdottomasti. ampiin 0PPIotal des ileves a suoratettuaan. luokalle. mälle luok. Doublts ta laitoksiin. la Iin de ['annie Sorlis tie Passe. dd Passls condi- classe sans Entres aux,. l' eaile avec s ns tionnellemeat lcoles secon-' sco,aue. cerlificat une c~asse ddns une ctas- conditions. I ~.!' '"!ia~ '0" d' ~q ~ d' ~q ~ 0_". ~-i ~ d'_. ~~ ~ d'_. ~~~ ~ _. ~....a _. ;::,....a._ ""..... Ecoles. d'elutles. suprteure. se superieure. daires. I---~--~~-I~~T= ~~~ 0 AI~~r:e ;~;~:%~~e.. ~~~-} II I ~d ~~~I ~ ;~~I = ~'I = ~ ~ ~ Ö: C) ~ ~ Ö: C) ~ ~, : C) ~ ~ ; ~ ~!ll : ~ r--= a ~. 'jiöi a. ~ lö' ~!".!'" ~!" ~,.a ~. ~, ~ ~ a.. I = I ~~~I ~~~ d ~~ :~I ~~I = I -9 ~--~--~--~~~~--b---~ Yhteensä (Totaf) Valmistava koulu (Ecole prlparatoire)... - Apukoulu (Ecole d'enfants faibles) I-V Iltakoulu (Ecole du sok).. - Ylempi koulu (Ecole pri- (W maire sllperieure)... ;. V VI ~--+---~---7--~~--~-I---b---~--+---~--~--~~w~.~- Yhteensä (Totat) jatkokoulu (COllTS complfmentaires)... V U Kaikki 'koulut (Somme totale) Alempi koulu (Ecole pri- { maire inferieure) II ~ Yhteensä (Tota/) Valmistava koulu (Ecole prlparatoire)... ' Apukoulu (Ecole d'enfants faibles)... I-V ' Iltakoulu (Ecole du soir) - li 85 Ylempi koulu (Ecole primaire superieure).... { V 668 IV 806 VI 5 Yhteensä (Totat) Jatkokoulu (Cours compl!- mentaires)... VII ~~ - - m ~ u ~ ~ U.« ' 57 7 ~-~~~~--~--+-~~~~~--~~~~~I Kaikki koulut (Somme totale) / 0

108 Taulu. Suomenkielisistä kansakouluista eronneet oppuaat sekä eroamisen syy lukuvuosina 99-. E/eves sortis des ecoles primaires jinnoises pendant Ies annees scolaires Lukuvuoden kuluessa erosi - R.ailon de La sorlie Kou!ut.' Ecoles. - Muusta tai t"" Holhoojan Koulun Sairauden tuntemat- = 0 muuttaessa toimen- VaraIto- tai heikkou- Kuoleman- tomasta po;' muuanne. piteesta. muuden den tähden. tapauksen syystä. Yhteensä. >;' ~ Change- tähden. ParleJait Maladieou tähden. Autres rai- Tolal. ment tie tie l'ecote. Indipna. jaib/use tie ' Mort. sons ou raidomidle: santi. sonslncon- I nues. [!' t== ~ä' ~~' C~.,!!. "I'J~ C"t! "I'J.;' ~ä' ~-i C"t! -l... ~ :nq ~ä' ~-i ~ä' 9. "" 0 "" 0 ~~ l}= ~~ ~:::: ~~ ~~ ~~.a~ <:i _. ~o; -t!~ ~o; ~~ ~o;.a~ t: a ~o: <:iq. <:i _. <:i _. <:i _. ~o,... ~ ~."'~. ~~ ~ ~ ~~: ~ ';-. F= ~ ~. Fi "'~. ;:,..!'" for ~ ~ "'~. F' ~ ~ 'pii ~I -~ ~I ~!I Alempi koulu (Ecole prl- I , maire injirieure)..... {II 0 0 ~ - 6' 8 Yhteensä (Tota!> H Valmistava" koulu (Ecole prlparatoire) Apukoulu (Ecole d'elljants jaibles)... I-V Iltakoulu' (Ecole du soir) r - / 9, ' VI 7 ' i 5 Yhteensä (Totat) ,,0, Jatkokoulu (Cours compli- - Ylempi koulu (Eco/e pri-.iv I maire, suplrieure)..... V mentaires)..... VII Kaikki koulut , 6 9fj (Sol/.me to/ale) Alempi koulu (Ecole pri- { [ ' maire injirieure} , - 6 Yhteensä (To/af) ,97 Valmistava koulu (Ecole~ priparatoire) , 6 Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles)...,.. I-V Iltakoulu (Ecole du soir) r Ylempi, koulu (Ecole pri- IV ', ft maire suplrieurej.... V VI 6, Yhteensä (Total) ]atkokoulu (Cours compte- mentaires)... VII l; i ~'!' Kaikki koulut I (Somme totale) - \ ' '

109 '" Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat Eleves des ecoles primaires jinnoises au Koulut. Ecoles. 6 vuotta. 6 ans accomplis. 7 vuotta. 7 ans, accomplis, f o p pii a a, I 8 vuotta. 8 ans accomplis. j 0 t k a ' 0 liv a t 9 vuotta. 0 vuotta. 9 ans 0 ans accomplis. accomplis. 90. I AI~i~!r~)k~~I~.. ~~~~/~. :.r:r:z.~l~~. ~n!.e~ { l. ~ ~ 50~ 7~ ~!~ ~~~ I ~~~ ~~ ~~ ~~ ~--~--~--~--_T--_*--_7--_7.--~--~~~~-- Yhteensä (Totnl) Valmistava koulu (Ecole prl!paratoire)...,..' Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles).. I-V 8 Iitakoulu (Ecole du soir).... Ylempi koulu (Ecole primaire superieure)..... IIII IV l~, Yhteensä (Totaf) Jatkokoulu (Cours complemelltaires) Kaikki koulut (Somme totale) 9. AI~i:Yr~) k~~l~..(~c~:~.:~~~'~.i~~. VII ~~!e~ { ~. 5~ ~ ~~~ ~~~ ~~ ~~ l~g ~~ ~~--+_--~--_*--~~--7._--~--"7.---~---~--~~-- Yhteensä (Totaf) HO Valmistava koulu (Ecole prepara- (oire)... - Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles)... I-V -- 7 lltakoulu (Ecole dll soir).... III Ylempi koulu (Ecole primaire supe- IV rieure)...'. { V VI Yhteensä (Total) '8 0 = ~ ' Jatkokoulu (Cours compiementaires) VII Kaikki koulut \ (Sonzme tatalf) \

110 '" helmikuun p:nä 90 ja 9, ryhmitettyinä iän mukaan. / jevr'ier /90 et /9/ par age. täyttäneet - Eleves ayant vuotta. vuotta. vuotta. II vuotta. 5 vuotta. 6 vuotta. ans ans ans ans 5 ans 6 ans accomplis. accomplis accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. a 0 ~ '" " <> x: ~ x: ~S:...j a " :!!-i a " ~~ a :0;- " --l a " ~~ a " ~~ ~~ '" 0 '" 8. '" 0 ~~ ~. 0 '" 8. ~ ~~ ~ x: x: ~ ; ~ ;:::::: ~8i :0;-?i' '" ~. <> ~.!ii' ~. Dl 0: ~ ~ ~ p;: ~ '". 'pii ~ ;:, ~. Dl 0: <> ;:, ;;;. <>. li; ~ ~:. ~' ~I I~ 7 vuotta.. 8 vuotta. 7 ans 8 ans' accomplis. accomplis. a " ~~ a" 0 ;: '" '" 0 x: ""... ~ <> ;.: _. ~~ <> ~. ~8i ~o: ~. 6= ~ ~. ~: ~ II " II ' II

111 , Taulu. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90-, vanhempien säädyn Eleves des icoles primaires jinnoises aa jivrier 90 et 9,' repartition par sexe, selon K 0 U l u t. Ecoles. = Oppilaat. "'" Sukupuolen mukaan. Åidlnkielen mukaan. 0 PaT sexe. Se/on ta /angue maternel/e. :0;- Koko :0;- ~ oppilasmäärä. I :~ Totaldes Cl"Cl...j ::!lul CI)~ c), :> 0 il~ ~. = :: = Ifå fr ileves..~ ~ ~ 0 ~o S'ö:.. :.. &r S":o;- '" ~ F". ~: ~. :-. ~. :-.!' ~ ~ ~ r- I , 90. Alempi koulu (Ecole primaire injirieure).. {.li ,596 Yhteensä (Tota/) - 59 '80 '6 609 '' I,6 Valmistava koulu (Ecole pdparatoire) i Apuko~lu (Ecou d'enjants jaibles)... I-V Iltakoulu (Ecole du soir) '[ {I p90 Ylempi koulu (Ecole primaire supirieure).. IV V VI Yhteensä (Totat) - I ]atkokoulu (Cours compumentaires).... VII Kalkki koulut (Somme totale) Alempi koulu (Ecole primaire injirieure) { II ,89 7 Yhteensä (Tolat) Valmistava koulu (Ecole pdparatoire) Apukoulu <E.coe d'eljants jaibles)... I-V 65 ' 6 - Iltakoulu (Ecole du soir) Ylempi koulu (Ecole primaire supirieure). {'" :: IV V VI ' Yhteensä (Total) ' ]atkokoulu (Cours compumentaires)..... VII Kalkki koulut (Somme tota/el I : I I I II I I

112 5* ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä tai ammatin mukaan. ta tangue maternelle, te lieu de naissa,nce, te lieu de domicile et la projession des parefits. - Eleves. Syntymäpaikan mukaan~ Kotipaikan mukaan. Vanhan pien slllidyn tai am G ~atln mukaan. - Selon la Selon le lieu de' naissance. Selon le lleu de domicije. projession ties parents. g:c :.. ~!;._I: :.. g;: GIl ~ : :.. ~~~ ~~~.~ "'t:i;:;~. Q ;t-c <:>P<"P<" ~:!~ ~ ~ =; ~:c _. :'=CI)=_ I}~ ~ f}:!c;; " : t:l!s ~:c :! 5' ~a~s. I}[ " t:l!s "[::8 ~~" ä &;-", 0-- ~ ~ as. I}!! Ei' c: ~'" ss. a 8" &;-", ~ ~. I}!! Ei'C: ~ a-s. i:l 8" fic:'" n' t':-s!<=: S'a::l en!;i; ~~ ~~ 5 " S'!!" en c:i;:&:r:r &;-~= IIp<"'' a ~.~ ~ ;; ~ ~ 6-~ ~li;~ ~:f ~ c &;-,,=... ml> <:5'ä~ I>"lI; " ~. e! <::te:: ~. ' "0 ~~~~ ~. ' '? ",,,,,,,.. i:t~.'5"'-a. ~li "~. c" ~ie.g ;;j!e. _.~ ~. I>"";å ~p. >"""9 ~ c,;:=:r.n "~.l ~ ",,".. /b"~:. i} ".. ~ P". i} " ~. " "" ~~g ~ t:'iii~-. S,.i:, ~ a. å.~: s. tl~-= " > ~~g..t:r ~r fo';' ~~. "; I I 5 5, ' j 5-7 " II " J lfj \ " II II II II II

113 6* Ta~u 5. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaat syysluku:. Eleves des ecf!les primaires jinnoises au commencement des I r 0 = :0;- :0;- I II IV' V VI VII K 0 U U t.!" Ecoles. I Q ~ kaupullginos!i' ~ 99. Alempi koulu (Ecole primaire injerieunrl.. I { II Yhteensä (Tolat) I Valmistava koulu (Ecole preparatoirel Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles)... I-V - - ) Iltakoulu (Ecole dll soir) ( III I Ylempi koulu (Ecole primaire sllperieure).. IV 50 9' 5 M 9 t V 0.~. ' VI Yhteensä (Tolal) , 0 Jatkokoulu (Cours compltmentaires) VII Kaikki koulut (Somme totale) Alempi koulu (Ecole primaire in/lirieure).. I { II Yhteensä (Toiat) _, Valmistava koulu (Ecole preparatoire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles)... I-V Iltakoulu (Ecole du soir) Ylempi koulu (Ecole primaire superieure)' f IV V l VI Yhteensä (Totat) jatkokoulu (Cours compumentaires).... VII Kaikki koulut (Somme totale) I - I 96 I 0 I 75 I 86 I 0 I 770 I 56

114 7''' kausien 99 ja 90 alussa, rybmitettyinij kaupunginosittaiö. semestres d'automne 99 et UJ0; repartition par arrondissement. VIII IX X XI XIT XIII XIV XV - arrondissement ~7 50' ' , 6 0, I ~ ' ' ' 0 8 6, : : : fj I :}9~ ; ' 5 6' 5 868' 'iJ I H }. - -, _. 6-5 : UI ~ ' I 7 [ \ ~ \ 7 I 9'679 Opetuslaitokset 99-.

115 Taulu 6. Suomenkielisten kansakoulujen oppiiaat, Jotka oii:v~t poissa kou Absences dans les ecoles primaires jinnoises pendanf les annees scolaires I t"" c 0... Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta. E/eves ayant ite absents pendant!" Enemmän ~uin K 0 U l u t. -0 päivää. -0 päivää. -60 päivää. 60 päivää. Ecoles.. I -0 iours. -0 jours. -60 jours. Pllls. que 60 Q )ours " l' Alempi koulu (Ecole primaire injirieur:e) { ~!" ~." ""i 0." ""i 0." ~ ~d' ~ ~~ ~~ "0 ::::::t ~ "0 ~Ol ~~ i\'ci ~~ ~~ " _. ~'"' ~.5!~ ~~ ~~; ~ ~. ".. ~~ "...~ ~ii;.~.!'>. I II ~7. Yhteensä (Total) -" U Valmistava koulu (Ecole prlparatoire) ~ Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles).. I-V Iltakoulu (Ecole du soir)' IV Ylempi koulu (Ecoleprimaire superieure) V " 7. VI Yhteensä (Total) Jatkokoulu (Cours complfmentairesl.. VII Kaikki koulut (Somme totalel 07 f '90--. Alempi koulu (Eco"le primaire inje { I rieure) t II '. 7 6 Yhteensä (Totat) I 5 Valmistava koulu (Ecole pn!paratoire) Apukoulu (Ecole d'enfants faibles) '-'. I-V 8 " - Iltakoulu {Ecole du soir) : III koulu' (Ecole primaire supe- J VI Yhteensä ~Total) - 89 J{) oy 7 Ylempi IV ioo 00 rieure)... :... V ]atkokoulu (Cours complementaires).. VII Kaikki koulut (Somme totale)

116 lusta, laiminlyödyt lukupäivät sekä poissaolon syy lukuvuosina ,' ripartition d'apres ta duree et la raison des absences. Poissaolopälvill 0'0 kaikista Päiviä,' jolloin poissaolon aiheutti lukupillvistä. ' Raison des absences. Les absellt:r!s en '0 de tous les jours seo/aires. Laiminlyötyjä lukupäiviä yhteemä. hl CJl Muu hyvaksytty Hyväksymätön Total. :...::: ::0:: Luonnonesle. l;. ~!;" Sairaus. syy. syy.... ~" ~.~ Empechement.. ~r-.,.. Maladie. phys/que. Autre raison Raisoll non "!" " ~~ ;:, ~ accepttfe. accepue ~ g - c;;.~: ;:,'<, I ;:, ".,...., g ;:,... ;:,~ >:::......,,::: ;:) 0 Cl-o Cl-o Cl-o Cl-c Cl-o r-"::: ~ " ~;. ~ ~ ~~ ~ ~~~!. i>" r~ ~ : "0 "0., _. ~ 9. "0... _. "0... _. "'. ~'< ;::= :::':::: -<;' ~ : ~& ~&... "/II...'< 'B~ 'BOö. ~Si 'Bo 'BOö.,,"0- ~ ~:g ~ ;::!».'< ~.~!"!'"!'>.. ~:!'>.!'>.!'>.!'>. ".. "'_. ;:''' ~~ ;:''' ~i: ;:''' ~~: ;:''' ~F.!;~E ~ 898' 6' [0.0] [O.OOS] ] [0.0]] '; ~ [0.0) [0.0].0 [0.0] [0.00] [00] 0.8 [0.0) /) 505.!) [0.0) ] [0.0] ' [0.0] [0.0) , 7 6// [0.0) ]. 6 6 ' [0.0) ' [0.0) [0.0) s [0.0) [0.0) 0.8 [0.0) [0.00) 0.7 [0.0) / [0.0] , [0.0) [0.0] \ I.

117 Taulu 7. Suomenkielisten kansakoulujen hallussa ol~vat huoneistot sekä oppilaiden ja huoneiden luku niissä helmikuun p:nä 90 ja 9. SaL/es d'icole et Le nombre des ileves des ecoles primaires jinnoises au jivrier 90 et 9. Kouluhuoneistot. Ecole, rue et n:o. 90. Kaupungin omat koulutaiot. Bdtiments scolaires municipaux.. Neijäs linja Vallila Tehtaankatu o Eläintarhankatu Lapinlahdenkatu Töölönkatu Punavuorenkatu o Dagmarinkatu -... V u 0 k r a h u 0 n e i s t 0 t. Etablissemenls loues. Hämeenkatu Kasarminkatu Iso RobertJkatu.... Vladimirinkatu... ' Viipurinkatl Oikokatu' Mariankatu... Huopalahti Yhteensä (Totat) I ' I J } t G I ' Kaupungin omat koulutaiot. Bdtiments scolaires f!lunicipaux. Neljäs linja -5.., Tehtaankatu Vallila e> Eläintarhankatu 8... Lapinlahdenkatu Töölönkatu Kristiinankatu 6 ' )... Dagmarinkatu -... Vuokrahuoneistot. Etablissements ioues. Kaarlenkatu Hämeenkatu Iso Robertinkatu... 5 Vladimirinkatu... Linnakatu... 5 Oikokatu Bulevardikatu 6... Mariankatu I Vdpurinkatu Huopalahti... Aleksanterinkatu Yhteensä (Totai) 6 l' ~ ') Kunnan työväenasunnot.

118 Taulu 8. * Suomenkielisten kansakoulujen työnvälitystoimiston toiminta lukuvuosina 99-., Placement gratuit des e/eves des ecoles primaires jinnoises pendant les annees scolaires 99-. Kuukausi. - Mois. Työnhakijoita. Työntarjouksia. Välitettyjä paikkoja. Demandes d'emploi. Offres d'emploi. Emplois joamis. f"ooa:: f"ooa:: f"ooa:: ~ 0 ~ 0 ~ 0 C)'" C)'" C)'" '"': ~;;; '"': f}~ '"': f};; '" 0 ~~ '" 0 ~~ ~ '" 0 ~ ~!; ~. -!! ~ _. ::: ~'a ::: " _. ~Öi " _. k... c::i ~ ~ k....,., '" ~ ~: ~!"., '"., ~: ~ -g!'" ~!" ~: "C ~ -g ~ '" ~ ~?l ~ III!:. '" ~~ - Elokuu '(Aout) ~ Syyskuu (Seplembre) Lokakuu (Oclobre) Marraskuu (Novembre) 99..., Joulukuu (Decembre) Tammikuu (Janvier) Helmikuu (Fevrier) ~ Maaliskuu (Mars)... ' Huhtikuu (Avril) Toukokuu (Mai) Kesäkuu Uuin) Heinäkuu (fuillet) Yhteensä (Total) TyöaJat. Projessions. - Liikkeissä (Employes de commerce) Palvelijoina ja apulaisina (Domestiques) Lastenhoitajina (Bonnes d'enfants) , Ammatliopissa (Apprentis) Erilaisia toimia (Emp/ois diverses) Tilapäistä työtä (Travail temporaire) ,. Yhteensä (Tota/) Kuukausi. Mois. Elokuu (Aoat) 90...,... : Syyskuu (Septembre) Lokal<uu (Octobre) ; ' - Marraskuu (Novemble) Joulukuu (Decembre) " ~,' - 7: Tammikuu (lativier) 9 o Hc;lmikuu (Fevrier) Maaliskuu (Mars) Huhtikuu (Avril) Toukokuu (Mai) Kesäkuu (luin)» Heinäkuu (luillet)» Yhteensä (Totai) , TyöaJat. Projessions. Liikkeissä (Employes de commerce).. ' 7 0 Palvelijoina ja apulaisina (Domestiques) Lastenhoitajina (Bonnes d'enjants) , Ammatliopissa (Apprentis)..., ~ I Erilaisia toim'ia (Emplois diverses) Tilapäistä työtä (Travail temporaire) Yhteensä Total ) I, 7 77

119 Taulu 9. * Suomenkielisten kansakoulujen oppilaissa todetut taudit luku vuosina 99-. \ Maladies constalies chez des tleves des tcoles primaires jinnoises pendant Ies annees scolaires 99-, Alemman koulun I luokat sekä valmistava koulu. Ylemmän koulun I luokat. Ylemmän koulun IV luokat. /:e classe ele l'ecole pri- /:e c/asse de l'ecole pri- IV:. c/asse dl! r ecole primaire inferieure et recole maire suprieure.. maire superieure. prtfparatolre. Sairauden laatu Maladie. '-0;5: '-0: '-0: 'h~ ~ 0 ~~ ~ 0 ~~!l! 0 ;':0:- C)'" :'l~ ~: ~.~~ -i ~d' ~:-' ä'~~ ~'" ~~ ~: S'-E!~ ",0", ~ "" 0 _. ;::.::::: -,; ~~ ~~ ~ ~ ~ j}lf ~ 9. ~ ~lf!< ~ S,,,,.E. ~... ~~ ~o: c:>p<'!< ~Ö: P<' :. "'_. c:>!:f. ~öi ~ '!l.c",... ~!" ~ ~: ",-6 ~~g ~ iii' 'jiöö CI) ~~g '" '" ~!"," lii.g ~~g ",': ~ '" ;{= ~ g C\'c ~ '". ~- ~?- ",<. :-' "'< ~?- ~~!;;. "'c.. :.!'!' ~ I Keuhkotauti (Tubereulose pulmollaire).. " Muu tuberkulosi (Autres /ormes de tuberculose) Epäilyttäviä muutoksia keuhkoissa (Affeetions pulmonaires) Tilapäisiä katarreja (Catarrhe, bronehiqlle aigue) Sairaaloisia muutoksia sydämessä (Affeetions du efeur) _... _ Turvonneita rauhasia (Olandes enj/ees) Huomattavampaa vähäverisyyuä (Anemit) Risataudin jälkiä (Rar:hifisme) A Kieroselkä (Seo/iose)... _ s Ihotauteja (Maladies de la peau) , Struma (Ooitre exaphtalmique), Sidekalvontulehdus (Conjoncfivite)... _ ;l..6 Silmäluomien tulehdus (/njlammafion des paupierfs)... ;... :.. ; flykteni (Conjoncfivile phlycfenlllellse) Trakomi (Trachoma) , 0. Taittamishäiriöitä (Anoma/ies de re/raetion) Arpia korneassa (Cornee cieatricee) Huonok,luloisutls (SlIrdite) Keuhkotauti (Tubereu/ose pulmonaire) Muu tuberkulosi (Autres /ormes de tuber- - eu/ose) Epäilyttäviä muutoksia keuhkoissa (A//eetions pu/monaires) Tilapäisiä katarreja (Catarrhe bronehique aigue).. _ , Sairaaloisia muutoksia sydämessä (Af/eetions du eq!ur) '..,'.' T,urvon'neita rauhasia (Olandes en/lees) HuomaUavampaa vähäverisyyuä (Anemie) Risataudin jälkiä (Raehitisme) Kieroselkä (Scoliose)... _... _ Ihotauteja (MaLadies de La peau) _ Struma (Ooltre exaphtalmique) Sidekalvon ja silmä luomien tulehdus (Conjoncfivitl'; inflammation des pallpieresj flykteni (Conjonetivite phlyetenuleuse) Trakomi (Traehoma) Taittamishäiriöitä (Anomalies de re/raetion) ' Huonokuuloisuus (Surdile) M u i s t.: Tässä taulussa esitetään ainoastaan alemman kolllun I sekä ylemmän koulun ja IV luokalla toimitettujen säännöllisten lääkärintarkastusten tulokset; ainoastaan uusien oppilaiden silmät ja korvat tutkitaan.. ~

120 * Taulu 0. Suomenkielisten kansakoulujen oppilaiden ruumiinrakenne ja ravitsem~stila lukuvuosina 99-., Constitation et etat de natrition des i/eves des icoles primaires finnpises pendant les annies scolaires 99-. Alemman koulun I luokat ja valmistava koulu. I:e classe de ['!cole primaire inferieure ei ['!cole preparaloire.. Ylemmän koulun I luokat. I:e classe de l'!cole primaire superieure. Ylemmän koulun IV luokat. IV:e ciasse de I'ecole primaire superieure. Poikia. Tyttöjä. MoI. sukupuol. Oar~ons. l'illes. Les deux sexes. ~ ~ ~ "l;;" "l;;" "l;;"... 'tc"'" ~ä... "'" ~~S %,,~ % ~ % ~=,,~,,", : ~: ~~: ~~ ~~ ~~ Q ~: f:' MoI< Poikia. Tyttöjä. sukupuol. Oarions. ril/es. Les deux sexes. ~~ "r "c... "'"... ","... :.: ~ "l;;" "'" ~c -'c ~ :::.~ % :::..., % "' ~ ~: a-~i... "" <>-.., o,~ 0,., ~~: ~~ ~. " ". % MoI. Poikia. Tyttöjä. sukupuol.. Oar{ons. Filles. Les deux sexes. :.: ~ ~ "r "c "l;;",,:;... "'"... "'"... "'" ~ ~c ~c % q~ %,, ~ a-e:: =: a-~ "~ Q A): c;)i): "" l' ~. ~. I % Ruumiinrakenne. Constitution. Vahva (Forte) Kohtalainen (Midiocre) Heikko (Faible) Tutkittuja oppilaita yhteensä I. I (~ous les ileves in~pecll!s) RavitsemustUa. Etat de nutrition. Hyvä (Eteves tres bien nourris) Kohtalainen (Midiocre) Huono (Eteves malnourris) Tutkittuja oppilaita yhteensä ' " (Tous les eteves inspectes) ~ Ruamfinrakenne. Constitution. Vahva (Forte) Kohtalainen (Midiocre) Heikko (Faible)... t.i; ' Tutkittuja op'p!laita.yhteen?ä (Tous les eleves znspectes) Ravitsemustila. Etat de nutrition. Hyvä (Eleves trf}s bien nourris) , Kohtalaista parempi (Eleves assez bien nourris) Kohtalainen (Midiocre) Huonq(ELevesmalnourris) Tutkittuja oppi,laita.yhteensäi ,0 (Tous les eleves znspectes)..

121 * Taulu. Kirjalainat suomenkielisten kansakoulujen oppilaskirjastoista lukuvuosina 9 -. Volumes emprllntes par les eleves des bibliotheques scolaires pendant les annees scolaires 9-. Oi... ~ Kirjalainojen luku. - Volumes emprunttfs. ~~[, ;il c.> Co... jalkokolllll. Cours compli- '" Oc lll:e classe. IV:eclasse. V:e classe. V/:e classe. mentaires. Lukuvuosi.!:::I c ':. ~. ;il ä;.:: ;il ä;.:: ;ilä;.:: ;:8;:: ;, ä;.:: Annie scolaire. ~ g ~;.:: ~ ::r", ~;.:: ~ ::r CD ~;.:: ~ ::r CD ~;.:: ~ ::r CD ~;.:: ~ ::r CD ~ =: en ~ I g III luokka. IV luokka. V luokka. VI luokka. ~t.:>_ ~ ' ~... ~', '. ~ i: ;il.. ~:z.~ ~f~ ~ ~~ ~~ e. t'ti:::~ ;il!. ~ =-. ~ ~ tö~~ ~ ':: ~'I - ~-I S ~ Z::;~. ~... ~ :::: ~ ~ ~~... ~ ;.. ~... ~...! ~ ~ ;. ~.. ~.. ~ ~~ s-:.., ~o ~.. ~ ~~ ~ ~ ~ ~.. S' ::s ~;il:g S' ::s ~i:!:g S"? ~;il:g S' ::s ~;il:g ::s ~;il"o ~.!}'X ~_. :--!'~;::: :-- ~g-:::.: :-- :-- ~ ~~'E.. c;);:. ",' ~~:- ~~e- ~~;::: o ' , , , ' ' {} Taulu. Ruotsinkielisten kansakoulujen hallussa olevat huoneistot sekä oppilaiden ja huoneiden luku niissä helmik.. p:nä 90 ja 9.. Sal/es d'ecole et Le nombre des ejeves des ecoles primaires suedoises au fevrier 90 et 9. -< ;>: 0 Huoneita opetusta varten. '-- Sal{es d'etudes. tgs: ;::: ~~ ~~~ g';'.gs: g'o --e,. "'~e",,. ~ ~c-~= ii! ::r-i elo -< 0r- ~5!. "'e i~~ 'ti K 0 u l u hu 0 n.e i s t 0 t. "0< r- ;::"5!.o _. 0 - ~td J::: ~~o~ ~~g;: ijl _0 a::s~..... "'=='!'i g';;;' ä'? g ~~"::;: -~ g.? 8" ;::::~ c~. ~: ei::: ne. ~:g "!!!,==' lig9' ~ä- ~ ~':;: ~ID ~e..~,... ~ ~g;r ;:r~ s.~ g- Ecole, rue et n:o. ~ h~.. ~5i ~~å I c".,... _. =: ",- ~(A ~~ S';,:~g ~~~; ~ [g I ;:r!!!, ~~ ~~a~ S'~g t::~ ~tt; i:i'u) ~I:'!}~: ~~..:: 0 It: c., 0 =... ~I»U'I "e. ""t c:::r-o...!!. _ ;,;l "'.!!.,q''''' ~~tt ~ ~~: ~ Q~ ~~=-;; ~tc~ S.~äQ.!" '" ~"... ~f. a~ r;;-~ 7' ~' ~ ~ "t g ~, ':'-~p= ~F~ ~ ~ ~' ~ 0) =r-.,~ l'"!'" ~ c.., P:' 90. Kaupungin omat koulutaiot. Blitiments scolaires mu nicipaux. Nikolainkatu 8. ' Ratakatu An!!ankatu Porthaninkatu Topeliuskatu' Toukola ' Vuokra huoneistot., - Eta6lissements loues. - Eläintarha Huopalahti Bakkas... ' Yhteensä (Totaf) Kaupungin omat koulutaiot. Blitimentsscolaires municipaux. Nikolainkatu Ratakatu ' Annankatu ' Porlhaninkatu Topeliuskatu Toukola , Vuokrahuoneistot. Etablissements loues. - Eläintarha Böle, Kyllikinkatu '5.0 Huopalahti s Bakkas Yhteensä (Total), 65, 6,,, 8,,,, 9, 8 6. I

122 ~ Taulu.,Eri, opetus aineiden viikkotuntien lu~u ruotsinkielisissä kansakouluissa lukuvuosina 99-. ~ ~ Programme des ecoles primaires suedoises pendant les annees scolaires 99-,' heures par semaine. t. ~ ~. 0 Alemman ja valmistavan koulun Apukoulun Ylemmän koulun Ecole primaire in- Ecole d'enjants jaibles Ecole primaire supirieure g ferieure et ecole - ::: preparatoire ~~. B~ "' - - = - = <: 0 -< 0 :0:' 0,.. II> II> ""!" '"!" II> " en "" " en o p etu 5 a jne, C C eli II 05. eli III 05. eli IV 05. eli i'[ Matieres d' enseignement. :0:' 0 ::' :0:' 0, c c -< Yhteensä C ::' III' luokka. IV luokka. V luokka. VI luokka. :5 tunteja, ::.- :0:',...,... :0:' I:e sect, ou I:e sect. ou I:e secf. ou IV:e scct. ou Total. S'-<" :0:' '" I:e classe IV:c classe V:e classe VI:e classe ';';l: '" " ei.!:~,. I >' I I I I "'. " i(... I ~ :::: :::::... I f} ~ f} ~- :-:- ~ f}.;; } '" f}.;; :s 0)'" }< ",'" i}~ 0)] ~ ol:!. :-:- ",'" " R. '" ~ ~ '" ~ ~.g: ~! ~~: ~! ~-: ~~ "a.e. ';!,s '" '" ~" ~~ ~ R. ~= ;:;= ",= ;::;= "C"j- -- QI'D ~('D S' QI"l "-,, ~= ~= ~ ~ g!'d ~~ ~. ~-~ S"!i" ~!D 'l~ ~ :-- 5" ~!'> \". ~. ~.!'>!'>.:0:' ~ ~ ~ II ~ 5" 5"!' ~ I I.~d,tinopp;. (Ensiignemm' mig;=l...'... {J, 8 ~idinkietä (Langue maternelle) fJ S S Aidinkielen kirjallisia harjoituksia (Exerciees eerits) } Kotiseutuoppia (Qctgraphie loeale) Havainto-opetusta (Lerons de ehoses) Laskentoa (Arithmetique)... 6 ) 7 ) Mitlausoppia (Qeometrie)..' Maantietoa (Qeographie) Historiaa (Histoire)...' , Luonnontietoa (Sciences natarelles) )_ )_ ' Kaunokirjoitusta (Calligraphie)... :... ' ~ Piirustusta (Dessin) Käsitöitä (Travail manuel) , Laulua (Chant)... ' IVoimistelua (Qymnastiqae)... )_ 8)_ S) ~uomenkieitä (Langae jinnoise) I Sak~ankieltä (!-angue alle'!lande) ~ Kotttalousoppta (Eeonof7/.le menagm) Yhteensä (Total) II I 0 II 0 II II 8 I :i!~, -"0 -c t-:) Ct * 0>0 ) Huhtik. p:stä toukok. p:ään luovutetaan viikkotunti luonnontiedon opetukseen. - ') Huhtik. p:stä toukok. p:ään viikkotunti. - ) Voimistelu ja leikki ovat laulun kanssa yhteydessä sekä virkistyksenä muilla oppitunneilla.,

123 6*.. r-' <= 0 "" Kou l u t. ~ Ecoles. I Q ~!' Taulu. Oppilaiden vaihtuminen ruots;nkie Eleves des icoles primaires suidoises pendant Jäljellä edelliseltä Otettu uusia, Koko oppilasmäärä vuodelta, Entrtfs afl com- lukukauden alussa. Eleves. de l'annie mencement du Total des eleves au precidente restes semestre d'afl- commencem{!nt du Ii l'ecole. tomne, semestre d'automne. Syy s J u k u k a u s i, - Lukukauden kuluessa otettuja. Entris pelldan~ le semestre. 0.., ~ ~:: 0.., 0!} ~~.,,~ 0.., " "'0.,,~ - :) 0 6'. " "'a.,,~ :0.. _. k t"-oc- :) 0 ;::.:...!: ~~ k f"'o-ä n -a :s: :) 0 ~Ö: c.,~-gå., '" _. ~ ~ 0= ~~g ~ ö: ~. ~!-., ~. ~.., ~. ~!" ~r?' ~r ~ ~. ~: ~!" ~i ~ ft~ ~ ~ ~S: ;;:.g : -. - ~. ~~ ~9-0. Alempi koulu Ecole primaire inferieure).,...,.,.".. CII Yhteensä (Total) - Valmistava kol~lu (Ecole prepara/oire)..,... - Apukoulu (Ecole d'enjants Jaibles)... I-IV flll Ylempi koulu "(Ecole primaire IV 5 perieure)... ~I Yhteensä (Totai) - Jatkokoulu (Cours complf. m.entaires)... "... VII Kaikki koulut (Somme totale) 9()--,L Alempi koulu (Ecole primaire in{erieure)....;... '... {A Yhteensä (Total) - Valmistava koulu (Ecole preparatoire)... :.:... - Apukoulu (Ecole d'en/artts /aiblesj... I-IV Ylempi koulu (Ecole primaire flll IV superieure) '"... l ~I Yhteensä (T~tal) - Jatkokoulu (Cours complimentaires)...,... VII. Kaikki koulut I (Somme totale) - - I ih , ~ , % _ , , i ' 0 lfl ' },6 <f \ 6\65\ 7 \ 85\ 67 ~6\9 8 8

124 7* lisissä kansakouluissa lukuvuosina 99-. les annees scolaires 99-. Semestre d'automne. K e v it l u k u.k a u!>i. -- Semestre d,e printemps... Lukukauden kuluessa eron neita. Sortis pendant te semestre. Koko' oppilasmäärä lukukauden lopussa. TolaL des ileves Ii la fin du semestre d'automne. Koko oppilasmäärä lukukauden alussa. TotaL. des eleves au cilmmencement du semestre de piintemps. Lukukaudm Lukukauden kuluessa kuluessa -ej:on otettuja. neita. Entn5- pendant Sortis pendant Le semestre. te semestre. Koko oppilasmäärä lukukauden lopussa. TotaL des ileves Ii La fin du semestre de printemps , ~---~--8-o.+-~~~I+_~5=5~+_~=8=o.+_~~7=+_-=55~~--~~ ~~---~--=+_~~7~9+_~~7=+_-=55~ ' , ', ~ ' " '--5~~~--7~--6W--~I-I-6--7~ I-l-6-5-r-~--66-+I ----o.~i-- -9-r---6~---8~,~-6-5~I~t~6~6~---6~

125 Taulu 5. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka lukuvuosien 99- päättyessä täydellisen oppijakson suoritettuaan saivat päästötodistuksen, siirrettiin lähinnä ylemmälle luokalle tai jäivät luokalle, sekä korkeampiin oppilaitoksiin pyrkineet oppilaat. E/eves des icoles primaires suedoises a la jin des semestres tie printemps 90 et 9 itant sortis tie l'icole avec certificat cfituties, ayant passi dans -une classe supiriellre ou doubl! une classe " ileves aspirant aux icoles superieures. I N i i s t ä. - Dont. Oppilaita luku- I-sa-l-p-u-s-tö S-ii-rr-e-tti- in---; vuoden lopnssa. todistuksen Siirrettiin ehdollisesti Jäi ehdollo- Pyrki kor- I;"... tai -' ",'.. oppijakson lählnnli lähinnä ylem- masti luo- keampiin o 0 ues lueves U suoritettuaan. ylemmälle mdlle luok. kalle. oppilal- ~ la Iin de l'annee Sorlis tie luo~alie. Passes condi- Doublis la toksiin. Koulut. ~ scolaire. l' ecole avt!c Passes dans tiomlcllement classe SaJlS Efltres aujc certificat une d~sse dans une das- coflditions. ecoles secon- Ecoles. I d'etutles. supeneure. se superieure. daires. ~---;---I 99-0_ Alempi koulu (Ecole primaire f I infen"eure) \ II Yhteensä (Tota/) Valmistava koulu (Ecole preparatoire) _ Apukoulu (ECf!le d'enfants faib/es) I-IV 8 9,7. ( Ylempi koulu (Ecole pri- j IV maire sllperiellre)... lv , VI Yhteensä (Tota/) Jatkokoulu (Cours complimentaires) VII 6 6 Kaikki koulut (Somme totale) ' ' , u Alempi koulu (Ecole primaire f I Jnjerieure).... \ II Yhteensä (Tolal) - 5 _ ' 0 Valmistava koulu (Ecole preparatoire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles)... I-IV Ylempi koulu (Ecole pri- IV , 6 maire superieure).. _... ' ( V lvi Yhteensä (Totat) Jatkokoulu (Cours compl.ementaires).. _..... VII ' Kaikki koulut - 65~ 666 (Somme totale)

126 Taulu 6. Ruotsinkielisistä kansakouluista eronneet oppuaat sekä eroamisen syy lukuvuosina 9'9-. E/eves sortis des ecoles primaires suedoises pendant Les annees scolaires 99-. Lukuvuoden kuluessa erosi - Raison de "La sorlie K 0 Ii u t. Ecoles. Muusta tai ~ Holhoojan Koulun Sairauden tuntemattomasta o muuttaessa toimenpiteestä. Varalto- tai helkkou- Kuolemanmuuden den tähden. tapa\lksen. syystä. :0; muuanne. :0;!" CIzangemelttde de fecole. tähden. Maladie ou tähden. Autl"es Pal" le tait Indigence. faiblesse Mori. l"tjisons 00 domidle. de sanfl. raisons inconnu~s. Yhteensä. Total Alempi koulu (Eeole pri- { I maire inferieure) '.'. II Yhteensä (Total) - Valmistava koulu (Eeo/e preparatoire)... - I Apukoulu (Ecoled'enjants jaibles) ;... I-IV l' III' I Ylempi koulu (Eeole ptf- IV 7' maire superiellre)... V. VI -. Yhteensä (Total) - ] Jatkokoulu (Collrs complemenfaires).. ~ VII - Kaikki koulut ($omme totale) ' Alempi koulu (Ecole pri- { I maire injtirieure)... II Yhteensä (TotaLJ - Valmistava, koulu (Etole preparatoire) Apukoulu (Ecole d'enfants faiblesl... I-IV " tili : Ylempi koulu (Ecole pri~ IV " 6 9 maire superieure).... V ", l VI ~-;-. Yhteensä (Total) VIII _ Jatkokoulu (Cours comp- lementaires) ~s!~~e~~~~jl-i80 I _

127 0'" Taulu 7. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat helmikuun p:nä 90 ja :vadhempien säädyn Eteves des ecoles primaires saidoises aa jevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon ( 0 u, u t. Ecoles. Sukupuol. muk. Par sexe. o p pii a a t. Äidinkielen mukaan. Selon la langue maternelle. 90. Alempi koulu (Eco/e primairt ilifl!riellre).. { II Vhteensä (Total) Valmistava koulu (Ecol~ prl!paratoire) Ii Apukoulu (Ecole 'enjanls jaiblesl I-IV Vlempi koulu (Eco/e primaire supl!riellrel Vhteensä (Total) IV I V l VI Jatkokouh,t (Cours compll!menlaires).... VII Kaikki koulut (Somme lotale) Alempi koulu (Ecole primaire injl!riclire).. { II V6teensä (Tofal) Valmistava k~ulu (Eco/e prl!paratoire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaib/es) I-IV Yletrtpi koulu (Ecole primaire supl!rieure) Vhteensä (Total) - III IV V VI , Jatkokoulu (Cours compll!mentaires)... Kaikki koulut (Somme tota/e) I - VII I I 65 I 60 II 9 I

128 ~. _. 9, ryhmiteuyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja kotipaikan sekä tai ammatin mukaån. La langue maternelle, Le lieu de naissan.ce, te lieu de domicile et ta projession des parents. I - Eleves. Vanhempien sliädyn Syntymäpaikan mukaan. Kotipaikan mukaan. tai ammatin' mukaan. - Selon la Selon le lieu de naissance. - Selon le lieu de domicik. proftssion drs parents. :.. CJ;:I: ();:I: :...'< ; ~p;.~ ~!;.-~ :.. ~!;.-~ :.. ~ :;. ",-"'"... ~ :: ;;:;:I: ~;:I: I:l.."'" ~;:U)' :: ~ ~c I\ E: ~~~s.!:;!s!}~ ~ ;:a~==:-- :::~~...!:;!S ~ 9=" [ "" c 0";!:;-",!}ll S'C: ~~äs.!;;'", ;J:~~' ~~ [Ei ~ 0. ~ 5... a S'C ~ 5 ri~~~' ~~i== ~ ~, Ei'a:l U"I ~~ 5' "ii".[ ~~ ~~ S'a:l U"I ~~n::r'!:;-i\:i ii >:"E. S"~~c ~ ~ =~ ~ Q"~;c ~.~::r ;; ~ ;:, {:~ g {:~!l ~ g- ~ ä::: ~'... '0 ::. i!""o.... ~o: ~. ~ 'g, ;:, ii- o ~~';';' ~!!? ~~ ~g!};: ~ ~ ~ ~~ S'~~!};:. ~ ;;: Q :'i _.= ~. ;:: ::;:!"' ~. "'.;l.~.!'". a~: Q. "'. ~ ~ :: ~. :!" i!.'" ~c.;~= ~~e:: \ ~~: Q, : ~ li: Q, :.. ~ c ~ ~ ~~. " " ';' (" tj S > : 5-7 9' :5 9 ], ~ ; : ; i ~ : : 667 I 9 I I 6 I 5 " I I 0 I 5 I 5 " 8 I 5 I 97:

129 * Taulu 8. Ruotsinkielisten ~ansakoulujen oppilaat helmi- Eleves des icoles primaires sue- I. Oppilaat, r" = 0,..,.. 6 vuotta. 7 vuotta. 8 vuotta. ~ Koulut. 6ans 7 ans 8ans Ecoles. I accomplis. accomplis. accomplis. Q Cl.., -l Cl.., Cl.., ~ ;n':s. ~ 0 ~~ ~ 0 ~~ ~.;:t~ ~~ ~g.;:t~ ~S; '" _. '" _. ~::: o. ~ ~ ~ 'pii ~ ~ ~F:. ~ ~ ~ li= 90. Alempi kotilu (Eco/e primaire injirieure) \ ,. Yhteensä (Total) I Valmistavå koulu (Ecole priparatoire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaibles) I-IV , {" - IV Ylempi koulu (Ecole primaire sup.criellre)... V VI Yhteensä (Tolaf) Jatkokoulu (Cours complfmentaires) VII Kaikki koulut (Somme totale) I AlelTlJ>.i koulu (Ecole primaire injerieure)... { II Yhteensä (Total) Valmistava koulu (Ecole preparatoire)... '---':' Apukoulu (Ecole d' enfants faibles)... I-IV Ylempi,koulu.(Ecole primaire superieure)..... ''' - - IV V VI Yhteensä (Total) jatkokoulu (Cours complementaires)... VII Kaikki koulut (Somme totale) - I -II 7,

130 '" kuun p:nä 90 ja 9, ryhmiteltyinä iän mukaan. doises au fevrier 90 et 9., jotka olivat täyttäneet. - Elev~ a~ant. 9 vuotta.. 0 vuotta. I vuotta. vuotta. vuotta. I vuotta. 9ans 0ans lians ans ans ans accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. accomplis. 0.., :'Il~ 0.., :'Il~ 0.., :'Il~ 0", -l 0", :'Il~ 0.., '- '" 0 ;:::... '" 0 '" 0 '" 0 ~~ '" 0 '" 0 =:!l~ ~io' ~~ ~~.aio' ~S: ~~.aio' ;:';"'" ~o; <> _... _. C:i _. ~o' ~o; ~io' ~o; ~ ~ ~i.~ ~. lii.;:,..!". ~ 'F: ~ ~. ~: ~ ~ "fd= ~!". ~: 5 vuotta. 6 vuotta. 5 ans 6ans accomplis. accomplis... _. 0.., 0", :'Il~ :'Il~ '" 0 t::.:::: '" 0 ~~.aio' ~::: ~o' ~!". lii ;:,.. ~~i!".', c c 65 6, , ti, "05 5 = , ' \ - " , - - ' = ' ~~ II 7 = ~I II Oeptuslaitokset ' ' I 5

131 * Taulu 9. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat syysluku ELeves des ecoles primaires suedoises au commencement des K 0 u I u t. Eco/~. t"" '"!" I II IV V VI VII I R ~ kaupunginosa. -!' 99. Alempi koulu (Ecole primaire injbjcfl:rt) { II Yhteensä. (Total) - I Val!istava koulu (Eco/e Ilriparatoire) Apukoulu (Ecole d'enjants jaib/es)... I-IV flll IV Ylempi koulu (Ecole pn"mairc superieutf) V l VI Yhteensä (Tota/) jatkokoulu (Cours comp/ementaires)..... VII - 9 Kaikki koulrt (Somme totale) Alempi koulu (Ecole primaire injt!riiure) { \ i Yhteensä (Tota/) Valmistava koulu (Ecole preparatoire) Apukoulu (Ecole d'enfants faibles)... I-IV ~ - ( Ylempi koulu (Ecole primaire superieure) { IV " ~I Yhteensä (Tota/) , jatkokoulu (Cours complementaires)... VII Kaikki koulut (Somme totale) - I

132 kausien 99 ja 90 alussa, ryhmitettyinä kaupunginosittain. semestres d'automne 99 et 90,' repartition par arrondissement. VIII IX X XI XII XIII XIV xv arrondissement ~--~----~--_+----_+--_+--~ ' ' ' ~ ~~ -T._9-+_ _6~_~~_9_ fj ~+---+-~+-~~~~--~~ ~~--+-~ i t I "'"' ~ I

133 Taulu 0. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaat, jotka olivat poissa kou Absences.dans les teolei primaires suedoises pendant les annees scolaires Oppilaat, jotka olivat poissa koulusta Elives ayant lti absents pendant. K 0 u I u t. Ecoles. -0 paivllll. -0 päiviii. -60 pllivllll. -0 joan. -0 joars. -60 joars. Enemmlln kuin SO plivllll. Plus qae (jo joan., Alempi koulu (Ecale primaire inftrieure) { I~ Yhteensä (T otat) Valmistava koulu (Ecale preparatoire).. - Apukoulu (Ecole d'enfa~tsfaibles)... I-IV - IIn Ylempi k!,ulu (Ecole primaite superieure) ~ VI Yhteensä (Totat) t ' 0 jatkokoulu (Cours comp!ementaires).. VII Kal~k.i koulut (Somme tatale) ~ Alempi koulu (Ecole pi-imaire injirieure) { I ~ Yhteensä (Total) I Valmistava koulu (Ecole preparatoire) - 7 Apukoulu (Ecole d'enfants laibles) I-IV. Ylempi koulu (ECOleprimairesuperieure;. ~~ / ~i~ H~.i~!! :! : :..' VI ~--'~ T---~----~--~--~I Yhteensä (Totat) i Jatkokoulu (Cours compumentaires).. VII Kalkki koulut (Somme totale) - I J

134 Iusta, 'Iaiminlyödyt lukupäivät sekä poissaolon syy 'Iukuvuosiaa 99-~. 7* "99-:-; repartition d'apres Iil duree et ta raison des absences., Päiviä, jolloin poissaolon aiheutti Poissaolocäivä O{o kaikista lu upllvlstl. Raison d~s absences. Les absences en 0'0 tie tom les jours lcolairel. Laiminlyötyjä lukupäiviä yhteensä. Muu hyväksytty Hyvlksymlllön Totat. i (J) Luonnoneste. Sairaus. syy. h: syy. e. ~:x Emp«hement... ;rä Maladie. physique. Autre raison Raison ilon i'~ accepue. a«eptie. ~ ~~ ~~ :.~ :! g ;;;-< :',< I S g,,~ ge. - ~~~ ~ '>DI.. '< co. 0": C'J'tl C'J"I:I ~~ f:i" ~ ~ ::n~ ~~ ::n.;! C'J dl ::n.;! "'~ä. S- ~nr "0 ~9. "0... ~.. -a.. ~~ ;:::::: :::- ~ ~8: :::- :.::::::: ~~ ::::::: ~ "'0 n.q' " ~. " o Q~ ~~ '" o. "B~ r'i) 0: :'0> "'_. " ~. ~.9! "!}C S ~.. ~~ ~~ ~!" :''' ~p;: ~!" "'-. ~!"! ~ ~~!'!"'.!=..~!"..~ '"..- ~... " : : [0.0) '.0. () ' 0., r , ' I ' (0.0) '., [0.,().',[9.9 ] '~5.0 - P '9 805 ] :;t [(. 0;].() llo.o,l) " lq 877 8S 56. '(0.0].0 0.,, [0.08] ' ~ UI} Q.l [0.0) ' : 0., ; f! '' , , [(UM].~ ~ 908 5' 67 80' s 6 sssl r 0.

135 8* Tah.. Ruotsinkielisten kansakoulujen oppilaiden terveydentila lukuvuosma 99-. Etat de santi des ileves des icoles primaires suidoises pendant les annies scolaires 99-. ~ Oppilaita, joiden Oppilaita, joiden I ~ ruumiinrakenne avitsemustila oli Oppilaita, jotka sairas-i ~g oli - E/eveS avel tivat - Eltfves avec... une ronstitution Eleves L u k s i. ~.g :r :r.,. u v u 0... < lr Il. < ~g. :r ~~ IS: ~'l ~.,.!" iits. :.< < "Dr c Annee scolaire. f}g...!!l :l lig. == I s.... ;" 0 :r.,0 "tl~? :.= ~:}~. ~~B ",=.,0 ~Dr <>- """ a:; a." ~ g :. " :.< I ;; id I... ". ~I>.~'... _. ~.~ ~;<' ~.~? Q S"n.... ", ~.I ~å e '<:-... = " ~.~: 'e: :. ~~ I &:"'''' ~.~... "n td.!'., "''''" ~. g:~ li. c td <>- >.- " e. ~; ~.~ c!' U> ~ ~ :." "'~ ~..' ~ :.. F' i~' A b soi u u tt i s et I u v u t. - Nombre absolu. Alemman koulun I )uokat (/:e classe de L'ecole primaire injerieure) Ylemmän koulun I luokat (/:e classe de L'ecole pr~maire superieure) Ylemmän koulun IV luokat (IV:e classe de t'ecole primaire superieure) Tutkittuja-oppilaita yhteensä (ous les eleves inspectes) 79 ~69 -II 997./8 -/ Alemman koulun I luokat (/:e classe de Prosenttiluvut. - l'icole primaire injerieure) Ylefl.män koulun I luokat (/:e classe de J'ecole primaire superietire) Ylemmän koulun IV luokat (IV:e classe de l'icole primaire suplrieure) Tutkittuja oppilaita yhteensä (Tous les eleves lnspectes). 00.0' 75.6./.67.,.6 -II A b soi U'u tt i s e t I u v u t. - Nombre absolu. Alemman koulun I luokat (/:e classe de L'ecole primaire injerieure) Ylemmän koulun luokat (/:e classe de J'ecole primabe superieure) YI.emmän koulun IV luokat (IV:e classe de l'ecole primaire suplrieure) Tutkittuja oppilaita yhteensä (Tous les eleves inspectes) 0558' , Prosenttiluvut. -.,. Alemman koulun I luokat (/:e classe, de J'ecole primaire injerieure) ' Ylemmän koulun I luokat (/:e classe de L'ecole primaire superieure) Ylemmän koulun IV luokat (/V:e classe I de l'ecole primaire suplrieure) Tutkittuja oppilaita yhteensä 000 (ous les eleves inspectes) '. 7.6.sl }. /5.8/ 7. 6 / 0.8.,.

136 Depenses des eco/es primaires en 99 et : 90. Suomenkieliset Ruotsinkieliset Suomenkieliset Ruotsinkieliset Menoerät. kansakoulut. kansakoulut. Yhteensä. kansakoulut. kansakoulut. Yhteensä, Depenses. Ecoles Ecoles Total. Ecoles Ecoles Total. jinnolses. sutdoises. jinnoises. suedoises. Smk. - Marcs et penni. Smk. - Marcs et penni. Palkkoja ja palkkioita (Traitements) ) Kalliinajanlisäyksiä (IndemniLes de vie chere).. : Kalustoa ja opetusvälineitä (Articles d'inventains et mauriel d'enseignement). '.'.,.,,...,..., Tarvikkeita käsitöihin ja koulukeittiöön sekä muita koulutarvikkeita (Materiaux d'ecole pollr les eleves) Vuokria (Loyer)..., Lämpö ja. valaistus (Chaujjage et eclairage).. :..., Puhtaanapito, siivous ja vedenkulutus (Nettoyage et consommation de I'eau)... Koulujen omien talojen ja vuokrahuoneistojen korjaus ja \ ylläpito (Reparation des Mtiments scolaires et des saues d'ecole) Vaatetusapua varattomille oppilaille (Vitemenf) Varattpmien oppilaiden ruokinta (Nollrriture)..., Raitiotielippuja varattomille oppilaille (Billets de iram pour les ~leves pauvres) Rautatielippujavarattomille oppilaille (Billets de chemin de jer pour Ies mves pauvres) Koulusta päässeiden oppilaiden paikan välitys (Placement gratuit des eleves)... ~ Avustusta eläke rahastoon (Subvention a la caisse des retraifes) Tarverahoja (Faux-jrais).....,.,... ;..., Ohjauskursseja opettajistolie (Cours d'itzstruction pour le corps enseignant) Apurahoja opettajakunnalie (Bourses)..., YIiopistolIisiin kursseihin osaaottavain opettajain viransijaisten palkkaukseen (Honoraires des remplacants des insti-. tu/eurs, suivants les cours de l'universite) Kansakoulujen opettajakirjaston kirjojen sidottaminen ja luetteloiminen (Frais de la bibliothique des instituteurs) Määräraha luistelu-urheilun edistämiseksi koulunuorison keskuudessa (Sport des mves)... \... ' Erilaisia odottamattomia kustannuksia (Depenses diverses) 6,897 6, ' 0 6, Avustusta kansakoulun hammaspoliklinikalle (Subvention Ii ta Clinique dentale privee pour les eleves des ecoles primaires) 767 I Avustusta pikkukoulun opettajaseminaarille (Subvention a Ncole normale enjalltine)... ',' Määräraha 7:nnen yleisen kansakoulukokouksen kulujen '. korvaamiseen (Subvention ei ta 7:ieme reunion des eco/es primaire)..., , Yhteensä (Tota!) ) Kansakoulujen kesäsiirtoloiden menot lukuunottamatta. - S) Tähän sisältyvät kahden voimistelunneuvojan palkat, yhteensä Smk 5 8: 50, jolka ovat suomen- ja ruotsinkielisten kansakoulujen yhteiset menot. W \0..

137 Taulu. Kaupungin hallussa olevien kansakoulutar~oituksiin käytettävien lahjoitusrahastojen pääomat vuosien 99 ja 90 päätyttyä. Les jonds liguis d ola ville au blnijice des lcoles primaires (te dicembre 99 et 90) I Markkaa ja p~nniä. Marcs ei penlli. Cronstedtin, Gutoffskyn ja Nybergin rahasto.... Wilhelm Elgin rahasto köyhäinkoulun hyväksi.... Helsingin tanssiseuran rahasto... :..,.... Aurora Demidoffin myötäjäisrahasto, pääoma.... J Ö J suorittamaton myötäjäismäärä.... j. :. Lindroosin rahasto = j. E. O,llonqvistin rahasto.... Helsingin säästöpankin rahasto... :.... Helsingin anniskeluosakeyhtiön rahasto...'.... Silfvius-puolisoiden lahjoitusrahasto.... Pienempien kauppaporvarien yhdistyksen' rahasto.... H. K. M. Aleksanteri li:nen stipendirahasto..., Carl Rosengrenin rahasto... '" Lina Borgströmin lahjoitusrahasto kansakoululasten ravitsemiseksi Karl Magnus KuUmanin rahasto.... Töölön sokeritehdasyhtiön rahasto.... K. K. Galetskin rahasto köyhien ruotsalaisten kansakoululasten ravitserniseksi K. H. Renlundin stipendlrahasto Venäläisen hyväntekeväisyysseuran rahasto Viaporin suoma\. kansak. hyväksi Hedvig faickenin lahjoitusrahasto.... Elise Heintzien lahjoitusrahasto.... Anna Sinebrychoffin lahjoitusrahasto ;.... johan Gustaf Wilckmauin rahasto Sörnäsin kan!iakoulun hyväksi.... Muurarimestari Alex. Artin rahasto koulupuutarhain hyväksi.... t t J. J yhdistyksen,taidetta kouluihin. hyväksi Kesälomarahastö Hjalmar ja Mimmi Kroijeruksen lahjoitusrahasto Matilda Lindroosin rahasto J. Karppisen testamenttirahasto varattomien kansakoulu lasten hyväksi Nikolai August ja Maria Matilda Turdenin rahasto Everstiluutnantti Vasilij Ignatjevitsch Tarnovskyn rahasto Gustaf Zittingin lahjoitusrahasto..._._._._.._._._._._.._._._._._.._._._._.-.--i ;----+-i Yhteensä (Totat) K 0 r 0 i s t asu 0 r i t e t t iin: - Rentes (listn'buees: Kaupunginkassaan. "... " Kansakouluille Kansakoulujen taloudeithoitajille vaatetusavun hankkimiseksi varattomille oppilaiile Sörnäsin kansakoulun johtokunnalle Helsingin kansakoulujen opettaja- ja opettajataryhdistyk~elle Varattomain kansakoululasten ravitsemiseksi Kesäsiirtolain kustantamiseksi kansakoulu oppilaille...; Apurahoina Sää~t~p'~n.k~itaUetuksiksi apurahoina kansakoulunoppilaille MyotaJ8sma Myötäjäissummien korkoja Palvelijatar W. Willbergille..._._._._.._._._...._._.._._._._:._._._. +---,, 7 +-.; _ 7 Yhteensä (Totat) I

138 * Taulu. Kasvatuslaitokset lukuvuosina 99-. Maisons municipales d'iducation des enjants dipraves (a ta campagne) pendant les annies scotaires 99-. Laitokset. Maisons. ~, - [!!... Oppilaita. Oppilaita helmikuun päivänä..".. ~ 0 ~" - [ Eleves. Eleves au jevrier. ~ ä ~ ~.., !l ~ ;;j_: å ~ Syysluku. KevätJu. ~ ~ ~;i ~.:! kauden kukauden Koulujen ja luokkien mukaan....:s!l- "'" ~ ~ Scmestre Semestre Par ecoles et classes. ';b~], ~;.., ::. d'autom de prm ::! El "-el'... ~ ne. --=:-fe...,m!...ps_ _I_-;-;-_-,-..,. -,-_-;-_ ~ <... ~Ö:, et -0-"---., Alempi SI e :r ~... - :. ~! [ [ kansak.. Ylempi kansak. g R' l- ~ [. sj?- : ' g a: E: ~ ö ~ ö Eco!eprl- Ecole primaire ~ ~ :c trt ~"t:i =... ~. ~: ~ I "0.. = I 5.. ':..Qre ln- superiellre. "i... r.n >~" ~, ~ ~.~.. ;.. ~:... :... Jerlellre.., a... 9 'I:i ;<.. ~ " ~.' t: ~ ;: ~ ::f ~ ~ c t"o ~ ~.;: ~... a, " I. ~c ~a: ~.~".. 0 ~. -..., SI g :::::::... -:: :<::<"'0 t:,.:... ii S-.. "... <0 ~r ~ ~ :t- ~ ~ ~-:-:-,... ~- ~< ei < :-:-;- ~ ~ s o ~ [l ~ ~-a' \0.,... loi S" N Ei" ~ C f\ C C\ - f\ -c _ C f\ -c ;::z ~ ;::Z!:. l: f'\ == t\,)ji;' ~ ;;. S S ~_. S-~ ~o P..s ~o i}o R.o B' I ~ ~. ~ ~ ~... ff~~_;! ~ ~ - ~~~~~~5::tl~~~~ ~ ~~ (0 ~~'; l "!'.l'~!,~!'.!,"!,>!'> -:. ~ ~9~~~--~0~ ~~~-,~~~ K a k s iki eli.n e n (Bilbzgup). Bromarvi, Bengisår: Suomalainen osasto (Seciion jinnoise) Ruotsalainen osasto (Section sumoise)... : - 0 ' Yhteensä (To/af) ) l Suo m ala i s e t (Finnoises). Nummi, Tavola... i - ii ,8. Lohja, Karstu Lohja, Toivoniemi s Vihti, Vanjoki ' Yhteensä (Total) ~ R u 0 t sai a i s e t (Suedoises). POIvoon pit., Lavers -..., finnby, Sjötorp Yhteensä (Toial) Kaikkia~D (Somme to/ale) K a k s iki eli n e n (Bilinglle). Bromarvi, Bengisår: Suomalainen osasto (Section jinnoise) Ruotsalainen osasto (Seciiol/ su!doise)... : Yhteensä (Total) ) Suo m ala i s e t (Finnoises). Nummi, Tavola Lohja, Karstu... _ Lohja, Toivoniemi ' Vihti, Vanjoki Yhteensä (Tolal) ~t75 R u 0 t sai a i s e t (Su!doises). P?rvoon P'!t., Lavers fmnby, SJotorp )9 Kalkkia':h(~;:~e (::::I~ I :::~~:::: ~I ~::: ~;: Jk:: ) Tähän sisältyy suomalaisen ja ruotsalaisen osaston yhteinen johtaja.,-") Tähän sisältyy apukoulun IV luokan oppilasta. M ui s t. Sipoon, Paipisten kasvatuslaitoksen toiminta loppui kesäkuun p:nä 99 ja Porvoon p., Vekkosken kasvatuslaitoksen toiminta syyskuun p:nä 99; s. v. oli elatuspäivien luku näissä laitoksissa 8 ja. Opetaslaitokset /9/9-. 6

139 '" Taulu 5. Kasvatuslaitosten oppilaat helmikuun p:nä 90 ja 9, iän sekä vanhempien säädyn Eleves des maisons municipales d'education des enfants depraves (d ta eampagne) au,- sarzce, le liete de domicile l'tige o p pii a a t. Laitokset. Mtiisons. Sukup. muk. Par sexe. Äidinkielen mukaan. SeLon La tangue maternelle. 90. K a k 5 iki eli n e n (Bilingue). Bromarvi, Bengtsår: Suomalainen osasto (Seelion jinnoise)..... Ruotsalainen osasto (Seelion suedoise) ~ ~~--~----_rr----~----~----i Yhte~nsä (Tota!) J Su 0 m en ki eli s e t (Finnoises). Nummi, Tavo]a Lohja, Ka~stu.. : LohJa, TOlvomeml Vihti, Vanjoki ~~~~~----.~----~ Yhteensä (TotaL) 9 R u 0 t 5 i n k i eli s e t (Suedoises). Porvoon pit., Lavers finnby, Sjöto.rp \ ~*-----~----~----~----_r----- Yhteensä (Tota!) Kaikkiaan (Somrne totale) K a ks iki elin e n (Bilingue). Bromarvi, Bengtsår: Suomalainen osasto (Sectionjinnoise) Ruotsalainen osasto (Section-=--=s.::.ll.:.:ed.:.:o~is=e!...)_'_,,_._.._. ~. ':,,:;,,:,'..:..'-+-_-=:.:.5+.~:..:= _--,-,,---+ Yhteensä (Tota!) Su om en k i eli s e t (Finnoises). Nummi, Tavota Lohja, Ka~stu.. : Lohja, TolvonJeml Vihti, Vanjokj ~ _--~~--~~---_f.----_t----~----i Yhteensä (Tota!) R u 0 t s i n k i eli s e t (Suedoises). Porvoon pit., Lavers..."... '.'.. finnby, Sjötorp Yhteensä (Totalj Kaikkiaan (Somme totale)

140 ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaika~, kotipaikan ja tai ammatin mukaalll.. jevrier 90 et 9; repartition par sexe, selon la langue maternelle, le liea de naiset ta ptojession des parents. - Eleves. Syntymäpaikan mukaan. Selon te lieu de naissance. Kottaikan mu aan. Selon te lieu de domicile. Iän mukaan..- Par åge. Vanhempien slädyn tai ammatin mukaan. Selon la profession des parents.... "'"tl _. (""')::t I}~ :: ~ ~ ] :) 0 ~!}~~,. _. ~ &Sä ~~ :: ~::t ~'i t:;;..,<...!:l: : n. iif[ f::- ~ ~ c <::; ~~ ~;;: :t..:r::,., I... I I ~? g ~a'::: Q.-l t;-", ::tn::s -:: c,; Ei"c: :!~ äs. I......:)... ~:!:I" == '",9. I>..B c ;,'B" en ~g ~ ~ ';: ~ B, t;-",::s v!~ v!~ "" t SI ~ ;J äc. S";:t ; C 8 ::.. < < 00 g:'iii'~ ~ '" ft ~-;" ~ ;; ~ c < < ~. ~ '. <:pfj.. ~ <:>::. R:!""~ c <:>::. i:! F ~ c ~ ;-; c e::~ F-g g ;;}.!i: ~. ~~~9~;:: B ~ ~. ~ s. ~ 00 g II~' ~ ~ s. ~ s. ~~ <~. ~, ~ ~E Q;' -t.;, " F F F. ~ '" ~ tt ~~ ft;-~i ~ ~': ~ &l ~ ~~ Cf I 5 - [, ' i I " / / / / : II / I I 0/ II 9 / 50 / ~II - -

141 Taulu 6. Kasvatuslaitosten menot Dipenses des maisons municipales d'iducation des Menoerät. co -,. - ;0: 0 :;- M eno f a, Sm k. - Dlpmses. =.. 't:i, a.s. <... 0 = S' 0 en en = o' (;j' n... F F p. =' ~., Pallckoja ) (Traitements).,,... ',' H Vuokra (Loyer)...,...,...,,..., I- 000 t l , - '99. J Korjauksia (Reparations) Lämmitys, ja valaistus (Chaujfage et eclairage) Elatus ja elätteelleanto (Nourriture ete) Vaatetus (Vitemenf) Siivoaminen (Nettoyage de chambres} Opetusvälineitä (Matfriel d'enseignemenl) Ammatti- ja kä~ityöopetus (Enseignement des '. metier ei des travaux manuels)..., Kalusto (Arlicles d'inventaire),..., Työaineita (Matfriaux de travail)...., J 97 r ~ - [- Uutteruusrahoja (Primes d'encouragemmt).,. ' Sekalaista (Frais divers) ~I 75 5 Yhteensä (Total) Palkkoja ) (Traitements) t Vuokra (Loyer) l- 060 t- - - Lämmity-lö ja valaistus (Chaujfage et eciairage) 000" t- - [- Elatus ja elätteelleanto (Nourriture etc.) , Vaatetus (Vitemenf).... : Ope!usvälineitä (Materiel d'enseignemenf)... 8 ~ [- Ammatti- ja käsityöopetus (Enseignemmt des metier et des travaux mall/lels; matfriaux de travai/) Korjauksia. kalustoa ja sekalaista (Repara- tions, arlicles d!inventaire. jrais divers) : 8998,80 78lJ - - Yhteensä (Total) d bu 60 - ~ ) Laitoksen toiminta loppui kesäk. p:nä 99. ) Laitoksen toiminta loppui syysk. p:nä 99. ) Tähän eivät sisälly kallijnajanlisäykset. -~ ep. ~ I

142 5* vuosina 99 ja 90. en!ants dipraves (0. ta campagne) en 99 et Dipenses, marrs.... "' Menoja elatuspäivää kohti, penniä, plpenses par jour d'entretien, penni, < -! til < 0 ""' ~ ~ "' ~~ -! ;:0;: <' < 05' ~ : "' 0<" \> 0:... : \> \> 0: <... ei 0 '" -, aq < ' < 0 ~~ UI 0 ei "' : UI... ~ ~ ö' "' :;'" fj ur to =-.. ~ ti'......!" \>- :?-!" '"9 =- M '?- " :-' ~, -? '-' I J I I ' ~ ~ J J I !! J I- 95 : _ HI " , ,') _ _ ' , ~, ' / I~h I 8 I 69 I - I ') Tähän sisältyy Vekkosken laitoksen vuokra, Smk 00: -,~joka on viety kirjoihin va~a vuonna 90.

143 Taulu 7. Oppilaiden vaihtuminen Sedmigradskyn pientenlastenkowussa ja Marian turvakodissa lukuvuo " sina 99-; oppilaat ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan, iän sekä vanhempien sijädyn, tai ammatin mukaan.. E/eves de L'ecole Sedmigradsky et d'asile Maria 'pe'ndant les annees scolaires 99-; repartition par sexe, selon la langae maternelle, Le liea de naissance, par åge et d'apres la projession' des parents. I , ":0 I":cn I""cn ;s: ":0 ;s:, ~-: ~~ Et ~, ;0: ~, ~ <:)... :t,."' ;;-'" <:) 0 :t,. ~. ~~ '" ;. -< \' g fj)~ \':0:- o '" "' -< p pii a a t. - Eleves. C)~ ~ ::s fj):o:- ~~ C)~ ~:s ~"' ~;: f~ ~ ~Et ~ g = ~a- :)., :)., i S- ~ :-- en :-- en ;:; :0:- Il' '" ~ ~ ~: S' 0 S'''" S' 0 S':o:- ;:, =. ;:, g S ~. ~ ;:, =. ;:, g 0 :" F... - :" F ~f ::r. l\:) = Syyslukuk. alussa (Au commencement" du semestre d'automne)... '_" , lopussa (A La jin du semestre d'automne)...' Kevätlukuk. alussa (Au commencement du semestre de printemps) lopussa (A la jin dll semestre de printemps) " Oppilaat helmikuun päivänä (Eleves au ' jevrier)... :..., ~ Sukupuolen mukaan: (Par sexe): Poikia (Oarfons) Tyttöjä (Filles) ' Äidinkielen mukaan: (Selon la langae maternelle)~ Suomi (Finnois) Ruotsi (Sutdois).. " o Syntymä paikan mukaan: (Sewn Le lieu de naissance): Helsinki (Helsingfors) , Muut paikat (AiLLeurs)...,..., Iäti mukaan: (Par age): vuotta ( afls)...,..." , 0 ( » (5 : j ::::::::::::::::::::::::: ::::: :: :': ::::::::: ::: :: » ( » ( : j :::::::::::::::::::::::::: : : : : : : : : :: : : : : : : : : : : : :. 8» (8» )., Vanhempien säädyn tai ammatin mukaan: (D'apres la projession des parents) : Vitkamiehiä ja suurliikkeen harjoittajia (Fonciionnaires et n'igociants) Pikkuliikkeen harjoittajia ja palvelusmiehiä (Petit-commercants et emplo)'es... subalter,!es)...,...,...,..., Tyomlehla (Ouvners)..., """ (j)

144 Taulu 8. Kansanlastentarhojen lastenhuoltoloihid, kouluhuoltoloihin ja lastenseimiin sisäänkirjoitetut lapset kevätlukukausida 90 ja 9. Narserys, c/asses ouvrieres et creches des jardins d'enfants pendant les semestres de printemps 90 et Lastentarha. janiin d'en/anis.. Suomenkielisiä. En/anis /innois. Yhteensä. Total. Ruotsinkielisiä. En/anta suldois. Suomenkielisiä. En/anis fmnois. Ruotsinkielisiä. En/altis suidois. Yhteensä. Tota/. Lastenhuoltolat. Nurserys. Ebeneserkofi, Helsinginkatu ' fredriksberg, Hertankatu Hermanni, Gumtähdenkatu ~ Alppimaja, Alppikatu Porvoon katu Kallion päivätupa, It. viertotie Keurulllitie Kotikallio, II. viertotie ~ Onnela, Korkeavuorenkatu Päiväkoti, Pursimiehenkatu Pääskylä, Hörneperinkatu Rauhala, Kammiokatu Touhula, Vallininkuja Hemgård, Saari katu SolhäHa, It. viertotie Kouluhuoltolat. Classes olll.irieres. Yhteensä (Totat) Ebenesetkoti, Helsinginkatu Kotlkallio, I t. viertotie Pikku Robertinkatu 0.. ',"... " Lastenseimet. Creches. 57 Yhteensä (Totat) Ebeneserkoti, Helsinginkatu Kotikallio, It. viertotie Yhteensä (Totat) [ 9[8[j Kaikki lastentarhat -. (Somme totale) [ ~ j~[.:[.:t:[.:[j[.. [ ~[ j~:l.::[.:

145 Taulu 9. Kansanlastentarhojen oppilaat'helmiku\d p:~ä 90 ja 9, ryhmitettyinä sukupuolen, äidinkielen, syntymäpaikan ja iän sekä vanhempien säädyn tai ammatin mukaan. Eleves des jardins populaires d'enjants au jivrier 90 et 9,' repartition par sexe, selon La langue maternelle, Le lieu de naissance, par rige et d'apres La projession des parents. '" Oppilaat - Eleves 0 0 SUkul:uolen Äidinkielen muk. Vanhemp. säädyn '0 mu aan. Selon La tangae Syntymäpaikan mukaan. Jotka olivat täyttäneet - tai ammatin muk. '0 Selon le!lea de naissance. Ayanl Selon ta pi'o(ession.. Pal' sexe. malemelle. des parenls. <X> :: '" :t,,::: :.... '"... '" '" "" n [~ ffi~.. ".. c::.... ;. < ::: "u;",""" c ~:." " c " " " c c ~:." (f> c... - Oql;:!<' 0 löi 0 0 9::- ~~.~ ~ 0 -i ;0 C C "''' "c 0 ::: if s= ~ ~ ~ ~ ~ g ~:re 0 Las t e n t a r h a. )... ~ 0 c. - ~~... :..,c as- E! "'-.(b' f'\ i.i'" ;; Janiins d'enjants.., 90. Kaksikieliset lastentarhat. jardins d'enjants biiingues. h' ~ I I I I I I I <! <X> '" '" '" ~I ~~ {:a.,.... Cl ~ ~!! ~ '" '" '" '" '" '" ~ ~I I};' t:!j t; :: :: " " " ~ '" ~.. ~ ~ :.. :. ~ t;- " ~ i:l.... t;. '" ~ '" '" '" ~ ~ ~. ~. ~;j' ~. ~I. [ ~ ~. :! F ~ "" ~ >'[ s:f.."9.. ::= :;-g ~. ~ I I "n "'-. I}~~..0 B"" I ~ j' 6' ~ ;;":r Si' ~ (ii' ;:'~~I;r ~ ~ : ~,;p' : I Oq" ".. ~~.,, I ~I~''''... I ~. I>'~;;.. '" '"..... S'~ä ~~~ ~ lr::~ ~ ~ ~ ~,,~... :g- -' ~ ~.~ " ~8'~ ~~~ ~. =' ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~~~~e. ~ ~~ ~ ~ ~ ~ - ~ ~ ~ a" fb < 'l' ~. ~.:s!'>,? Ebeneserkoti../"... ". " Fredriksb~rg Hermann! ~I > Yhteensä (Totai) , !J8 Suomalaiset lastentarhat. jardins d'enjants jinnois. Alppimaja Kallion päivätupa Keuruuntie... : Kotikallio. '.'......,... ' '6-5 5 Onnela ~ Pienola Porvoonkatu.' Päiväkoti Pääskylä... : '5 8 8 ' Rauhala ' 7 58 Touhula Vuokko Yhteensä (Total) ~ I "'"" 00

146 ~ ~ Q' I ~. -.l Ruotsalaiset lastentarhat. jardins d'enjants suedois. Bamabo ~ 7 69 Bertha-Mariakoti Hemgård Pikku Robertinkatu Solhem : Solhälla Tomtebo.. ; Yhteensä (Tota/) Kaikki lastentarhat (Somme totale) Kaksikieliset lastentarhat.. jardins d'e.njants bilingues. Ebeneserkoti Fredriksperi Yhteensä (Tota/) Suomalaiset lastentarhat. jardins d'enjants jinnois. Alku Alppimaja Hermanni Kallion päivätupa Keuruuntie Kotikallio Onnela.....,..., Pienola porvoonkatu Päiväkoti Pääskylä Rauhala......, Touhula ".., Vuokko Yhteensä (Tota!) Ruotsalaiset lastentarhat. jardins d'enjants suedois. Barnabo !79 Bertha Mariakoti Hemgård..... ' Majstad Pikku Robertinkatu Solhem... : Solhälla Tomtebo ' Yhteensä (Tota/) I 758/ \ 68 Kaikki lastentarhat (Somme totale) , \~ 675\ ' S ; r ' Ig I _ \ \ 8\ \ 6 \ \ 8 \ 5 \ ' ,;.. ~ ) Lastentarhain osoitteet ovat taulussa seuraavalla sivulla.

147 Taulu 0. Kans~astentarhain tulot ja menot kalenterivuosina 99 ja 90. Recettes et dipenses des jardins populaires d'enjants,en 99 et 90. T ui 0 j a. - Recetles. Me n 0 j a. - Depenses. '... Kannetfuja Las!enhuolto' Lasta ja '. Kaupungin oppilas- L'a s t e n ta r h a. Muita tuloja. ' Yhteensä. alt, --seimet ja ' Varsinaiset työhäiväll antama maksuja. Total. kouluhuoltolat. lastentarhat. Yhteensä. ko Ii '). määräraha. Autres Jardins d'enfants. JanIin d' enfants Total.. Parenfant Credit. Taxep?ete. reeettes. Sedion des proprement dit. etjour de par les ~ eves.. creches ete.. travail. I S m k. - Marcs. 99. Kaksikieliset lastentarhat. - Jardins d'enjants bilingues. Ebeneserkoti, H,elsinginkatu -5.: Fredriksperi, Hertankatu 6. _ Hermanni, Gmtähdenkatu.., Yhteensä (Total) ; / Suomalaiset lastentarhat. Jardins d'enjants jinnois. Alppimaja, Alppikatu ' , ,08 59, 5878 '59 6 Kallipn päivätupa, It. viertotie > Keuruuntie....'... '.. '. ".' KotikallIo, It. viertotie Onnel~, Korkeavuorenkatu....' Pienola, Kansakoulukatu : Porvoon katu ' Päiväkoti, Pursimiehenkatu Rauhala, Kammiokatu.. 0 _ Q ' 56 Touhula, Vallininku"ja 7.. : Vuokko, Punavuorenkatu Yhteensä '(Tatal) Ruotsalaiset lastentarhat.. Jardins d'enjants,suedoiso Barnabo, Tehtaankatu Bertha-Mariakoti. Töölönkatu , Hemgård, Saarikatu ' !l Pikku Roobertinkatu 0. _ ' '9 9 Solhem, Sepän katu... _ SolhäIla,' no viertotie :0. 0" ' ~ ,- 5 Tomtebo, Vladimirinkatu:.: 0 :. : , ' Yhteensä do.tal) / 860, 78 ~O~ In Kaikki. lastentarhat (Som'rite'tdfale) ' a ~