ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUS OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 ERIKOISPSYKOLOGIKOULUTUS OPINTO-OPAS Mitä erikoispsykologin koulutus on? Erikoispsykologikoulutus on psykologian maisterin tutkinnon pohjalta suoritettava ammatillisesti painotettu tieteellinen jatkokoulutus, joka johtaa psykologian lisensiaatin tutkintoon jollakin psykologian erikoisalalla (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004, OPM:n asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista 568/2005). Koulutuksen järjestää yliopistojen psykologian oppiaineiden ja laitosten muodostama psykologian yliopistoverkosto Psykonet. Erikoispsykologikoulutus tuottaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 14 :n tarkoittaman erikoispätevyyden sillä erikoisalalla, jolla koulutus on suoritettu. Erikoispätevyyden voi todistaa yliopiston antamalla todistuksella psykologian lisensiaatin tutkinnosta, johon sisältyy erikoispsykologin koulutus. Erikoisalat Erikoispsykologin koulutus voidaan suorittaa OPM:n asetuksen 568/2005 mukaan seuraavilla erikoisaloilla: Kehitys- ja kasvatuspsykologia Neuropsykologia Psykoterapia Terveyspsykologia Työ- ja organisaatiopsykologia Tutkinnon suorittaminen Tutkinnon laajuus on 120 op. Tutkinto on suunniteltu niin, että se voidaan suorittaa työn ohella noin neljässä vuodessa. Psykonet järjestää kunkin erikoisalan koulutuksen valtakunnallisesti yhteisenä ja kaikkien erikoisalojen opinnot voidaan suorittaa kaikissa psykologian koulutusta antavissa yliopistoissa. Käytännössä laitokset ovat jossain määrin erikoistuneet eri alueille. Tutkinto suoritetaan siinä yliopistossa, jossa opiskelija on kirjoilla jatko-opiskelijana, mutta tutkintoon kuuluvan lisensiaatintutkimuksen ohjaajat voivat olla myös muusta yliopistosta. Tutkinnon rakenne 1. Erikoistumisopinnot 65 op ammatilliset, teoreettiset ja erikoisalan menetelmäopinnot (55 op) työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) 2. Tutkimus- ja ammatilliset menetelmäopinnot 15 op 3. Lisensiaatintutkimus 40 op

2 1. Erikoistumisopinnot 65 op Erikoistumisopinnot suoritetaan systemaattisena ohjelmana, johon kuuluu perehtymistä erikoisalan teoriaan, käytäntöön ja menetelmiin. Ohjelmien järjestämistapa vaihtelee erikoisaloittain. Aikaisemmin hankittu koulutus voidaan ottaa huomioon ja integroida soveltuvin osin opintoihin. Opinnot voi suunnitella joustavasti myös yksilölliset suuntautumiset huomioiden. Opiskeluun kuuluu myös koulutuksen aikana hankittu, ohjattu työkokemus. 2. Tutkimus- ja ammatilliset menetelmäopinnot 15 op Tutkimusmenetelmäopinnot integroidaan omaan lisensiaatintutkimukseen siten, että ne tukevat tutkimuksen laadintaa. Vaadittavat opinnot vaihtelevat erikoisaloittain ja opiskelijoiden omien tarpeiden mukaan. Opinnot jakautuvat kolmelle pääalueelle: 1) tieteenteoreettisiin ja tieteenfilosofisiin opintoihin, 2) yleisten tutkimusvalmiuksien harjaannuttamiseen ja tutkimusaineiston analyysimenetelmien opintoihin ja 3) tieteelliseen kirjoittamiseen. Vuosittain järjestetään sekä kaikille yhteisiä että erikoisaloittain painotettuja tutkimusmenetelmäkursseja tarpeen mukaan ja paikkakunnittain vaihdellen. Erityisiä metodeja käsitteleviä seminaareja järjestetään tarvittaessa. Psykologian valtakunnallisen tutkijakoulun opetus on yleensä avointa myös erikoispsykologikoulutuksen opiskelijoille. Tieteellisen kirjoittamisen kurssilla paneudutaan lisensiaatintutkimuksen kirjoittamiseen ja julkaisukelpoisen tekstin hiomiseen. Opinnoissa käsitellään myös muita kaikkien psykologien työssä tärkeitä yhteisiä aiheita. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkimusetiikka ja tieteenfilosofiset kysymykset, joista järjestetään yhden tai kahden päivän mittaisia intensiiviseminaareja. Yleisten ja tutkimusmenetelmäopintojen kurssiohjelma ilmestyy vuosittain ennen syyslukukauden alkua ja siitä tiedotetaan Psykonetin internet-sivuilta löytyvässä kurssikalenterissa osoitteessa: 3. Lisensiaatintutkimus 40 op Lisensiaatintutkimuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet oman erikoisalansa ja sen ammattikäytännön kehittämiseen tieteellisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusseloste laaditaan artikkelimuotoon. Tutkimus on laajuudeltaan yleensä noin sivua ja sen kirjoittamisessa noudatetaan psykologian alan julkaisujen kirjoitusohjeita. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös jo julkaistu tieteellinen artikkeli. Aiemmin väitöskirjan osana hyväksytty artikkeli voidaan myös hyväksyä lisensiaatintutkimukseksi hyväksilukukäytännön mukaisesti mikäli se sisällöltään ja tieteelliseltä tasoltaan täyttää erikoispsykologitutkinnon lisensiaatintutkimuksen vaatimukset. Tutkimustyön ohjaajan nimeää se psykologian oppiaine tai laitos, jossa opiskelija on kirjoilla. Ohjaus voi tapahtua seminaareissa tai yksilöohjauksena tai näiden yhdistelmänä. Opiskelijan tulee neuvotella myös

3 menetelmäopintojensa suunnitelmasta tutkimustyön ohjaajan kanssa. Laitosten antaman ohjauksen lisäksi järjestävät myös erikoisalat tutkimuksen tekoa tukevia seminaareja. Lisensiaatintutkimuksen tarkastaa kaksi tiedekunnan tai tieteenalayksikön määräämää tarkastajaa ja se arvioidaan asteikolla hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Tutkimuksen tarkastukseen kuuluu yleensä myös suullinen tarkastustilaisuus, jossa työlle määrätyt tarkastajat ovat läsnä. Lisensiaatintutkimuksen ulkoasu Erikoispsykologikoulutuksen lisensiaatintutkimus laaditaan erikoisalan ongelma-alueelta artikkelin muotoon niin, että se vastaa alan kansainvälisten tai kansallisten tieteellisten aikakauslehtien julkaisuvaatimuksia. Hyvin perustein julkaisumuoto voi poiketa edellisestä erityisesti dokumentoitaessa ammatin tutkimuksellista kehittämistä edesauttavia metodisia ja metodologisia ratkaisuja ja toimintaperiaatteita. Tarkastettavaksi jätettävässä lisensiaatintutkimuksessa tulee olla kansilehti, abstrakti ja lähdeluettelo. Kansilehti laaditaan kunkin yliopiston käytäntöjen mukaisesti. Valmiista tutkimuksesta toimitetaan kappaleet oman yliopiston tiedekunnan /tieteenalayksikön/laitoksen määräysten mukaisesti ja lisäksi myös oman erikoisalan professorille ja lehtorille. Erikoispsykologin koulutuksesta annettavat todistukset ja niiden osoittama pätevyys Lisensiaatin tutkinnon todistuksesta käy ilmi, että tutkinto on suoritettu erikoispsykologin koulutuksena sekä asianomainen erikoisala. Kaikkien yliopistojen antamat todistukset ovat sisällöltään yhdenmukaiset. Jo aiemmin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet voivat saada erikoispsykologikoulutuksesta erillisen todistuksen. Psykoterapian erikoispsykologikoulutus antaa pätevyyden toimia kouluttajana, työnohjaajana ja koulutuspsykoterapeuttina yliopistojen järjestämissä psykoterapeuttikoulutuksissa. Neuropsykologian erikoispsykologikoulutuksen perusteella voi hakea Kelan edellyttämää pätevyyttä sen tukemien neuropsykologisten palvelujen tuottamiseen. Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologikoulutus antaa pätevyyden sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/05) 9 :n ja asetuksen (608/05) 2 :n tarkoittamiin kasvatus- ja perheneuvonnan erityistyöntekijän tehtäviin. Erikoispsykologikoulutukseen hakeminen Eri erikoisalojen koulutukset alkavat kahden neljän vuoden välein. Hausta ilmoitetaan Psykologilehdessä, Psykonetin Internet-sivuilla osoitteessa sekä psykologian oppiaineiden ilmoitustauluilla. Opinto-oikeutta haetaan kunkin erikoisalan omalla hakulomakkeella. Lomakkeita sekä lisätietoja eri alojen koulutuksesta, alkamisesta ja hakumenettelyistä saa yliopistojen psykologian oppiaineista sekä erikoisalojen sihteereiltä. Opiskelijavalinta Pohjakoulutuksena edellytetään psykologian maisterin tai sitä vastaavaa tutkintoa, joka oikeuttaa psykologin ammatin harjoittamiseen. Valinnan edellytyksenä on vähintään kaksi vuotta psykologian alaan liittyvää työkokemusta laillistamisen jälkeen. Lisäksi edellytetään mahdollisuutta työskennellä erikois-

4 alaan liittyvissä tehtävissä koulutuksen aikana. Valinnassa kiinnitetään huomiota myös hakijan oman orientaation syvyyteen: missä määrin hän on jo hankkinut psykologian alan täydennyskoulutusta ja kuinka se näkyy hänen toiminnassaan esimerkiksi kirjoituksina, esitelminä tai julkaisuina. Valintakriteerinä on myös lisensiaatintutkimuksen suunnitelma: kuinka pitkälle se jo on harkittu, sen toteuttamiskelpoisuus, kuinka siitä heijastuu oma suuntautuneisuus ja tutkimuksen avulla tapahtuva ammattityön kehittäminen. Opiskelijat valitaan hakemusten ja mahdollisten haastatteluiden perusteella. Sisäänotto voi vaihdella erikoisaloittain ja vuosittain. Aikaisemmin lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneille voidaan myöntää oikeus suorittaa erikoispsykologin koulutus erillisinä opintoina. Jatko-opiskelijaksi kirjoittautuminen Kunkin yliopiston asianomainen tiedekunta tai tieteenalayksikkö hyväksyy opiskelijat Psykonetin järjestämän valinnan jälkeen. Saatuaan tiedekunnan tai tieteenalayksikön ilmoituksen valituksi tulemisesta opiskelijan tulee kirjoittautua jatko-opiskelijaksi asianomaiseen yliopistoon. Myös jatko-opiskelijoiden on ilmoittauduttava yliopistoon vuosittain ennen syyslukukauden alkua joko läsnä- tai poissaolevaksi oman yliopiston ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti. Kurssikalenteri ja informaatio Koulutus on suunniteltu niin, että oman erikoisalan ohjelman ohella myös muiden erikoisalojen tarjoama opetus on laajasti käytettävissä ja monet opintojaksot on suunniteltu alojen yhteisiksi. Koulutukseen liittyvien kurssien ja muiden opetustapahtumien yksityiskohtaiset aikataulut ja muu informaatio julkaistaan Psykonetin Internet-sivuilta löytyvässä kurssikalenterissa osoitteessa Opetus on monimuotoista sisältäen myös verkkotyöskentelyä ja yliopistojen välistä virtuaaliopetusta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintojensa alussa opiskelija laatii yhdessä ohjaajansa tai erikoisalan vastaavien opettajien kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka toteutumista seurataan koulutuksen ajan. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien kautta kehitetään myös erikoispsykologikoulutuksen kokonaisuutta yhdessä opiskelijoiden kanssa. Erikoispsykologikoulutuksen opintorekisterit Lisensiaatintutkintoa suorittamaan hyväksytyt opiskelijat kirjataan asianomaisen yliopiston opintorekisteriin ja Psykonetin opintojen seurantajärjestelmään. Opintojen edetessä opinnot kirjataan Psykonetin opintojenseurantajärjestelmään ja opintojen valmistuttua kirjaukset siirretään opiskelijan oman yliopiston opintorekisteriin. Opiskelijalla on oikeus saada ajantasainen opintojenseurantalomake suorituksistaan erikoisalasihteeriltä.

5 Erikoispsykologikoulutuksen kustannukset Lisensiaatin tutkintoon sisältyvä erikoispsykologikoulutus on opiskelijalle maksutonta. Erillisinä opintoina suoritettavasta erikoispsykologin koulutuksesta voidaan periä maksuja kunkin yliopiston käytännön mukaisesti. Koulutukseen osallistuvilla on oikeus tietyin ehdoin saada opintovapaata ja aikuiskoulutustukea. Tarkempia tietoja tuesta saa yliopistojen opintotukitoimistoista, työvoimatoimistoista sekä Koulutusrahastosta ( Erikoispsykologikoulutuksen organisaatio Erikoispsykologikoulutuksen organisoi Psykonet-yliopistoverkosto. Ylin johto on Psykonetin johtokunnalla, jonka alaisuudessa toimiva erikoispsykologikoulutuksen johtoryhmä koordinoi koulutuksen järjestämistä. Johtoryhmä koostuu erikoisalaryhmien puheenjohtajista ja eräistä muista asiantuntijoista. Kullakin erikoisalalla on valtakunnallinen erikoisalaryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja ohjata erikoisalan koulutusta. Erikoisalaryhmien jäsenet edustavat asianomaista erikoisalaa, kutakin psykologian oppiainetta, opiskelijoita ja ammattikenttää. Erikoisalaryhmien sihteerit antavat tarkempaa informaatiota kultakin erikoisalalta.

6 KAIKILLE ERIKOISALOILLE YHTEISET MENETELMÄOPINNOT Tutkimus- ja ammatillisille menetelmäopinnoille on erikoispsykologikoulutuksessa varattu 15 op. Psykonetin kotisivulla olevassa kurssikalenterissa informoidaan kurssien tarkemmasta aikataulusta, paikasta ja vastuuopettajasta. Kurssikalenterin kautta myös ilmoittaudutaan kaikille kursseille. Kurssikalenteri löytyy seuraavasta osoitteesta: Seuraavassa esitellään kaikille erikoisaloille yhteiset menetelmäkurssit, jotka jakautuvat pakollisiin ja valinnaisiin opintoihin. Valinnaisten kurssien toteuttamisen edellytyksenä on, että kurssille on ilmoittautunut vähintään kuusi opiskelijaa. 1. PAKOLLISET OPINNOT YHT1A Aloitusseminaari (2-5 op) Tavoite ja sisältö: Seminaari toimii orientaationa erikoispsykologikoulutukseen ja lisensiaatintutkimuksen tekemiseen. Tavoitteena on tarkastella lisensiaatintutkimukseen liittyviä metodisia kysymyksiä ja auttaa opiskelijoita hahmottamaan oman tutkimusongelmansa edellyttämä tutkimuksen strategia. Seminaarissa esitellään erilaisia psykologian tutkimusparadigmoja ja lähestymistapoja sekä tarkastellaan paradigmoille ominaisia tapoja asettaa tutkimuskysymys, rakentaa sen ympärille tutkimusasetelma, valita aineiston tuottamismenetelmät ja syntyneen tiedon käsittelytavat (tilastolliset analyysitekniikat, laadulliset ja käsiteperusteiset analyysimenetelmät) Opetusmuodot: Seminaari (2 pv) ja ennakkotehtävä Leong F.T.L. & Austin J.T. (eds.) (2006; 2.p.). The Psychology Research Handbook. London: SAGE. Kirjallisuus suoritetaan erillisenä tehtävänä. YHT1B Erikoispsykologi asiantuntijana seminaari (2-3 op) Tavoite ja sisältö: Antaa valmiuksia sellaisissa kaikille erikoistuville tarpeellisissa ammatillisissa taidoissa, joihin perustutkinto eikä myöskään oman erikoisalan opinnot tai oma ammattikäytäntö työpaikkakoulutuksineen anna riittäviä valmiuksia. Seminaarien teemat vaihtelevat (mm. kouluttajana toimiminen, tiedottaminen, oikeuspsykologia ja työnohjaus). Opetusmuodot: Luennot, ryhmäkeskustelut, toiminnalliset harjoitukset ja ennakkotehtävät

7 2. VALINNAISET OPINNOT YHT2L Tutkimusprosessin suunnittelu ja toteutus (3 op) Tavoite ja sisältö: Kurssilla perehdytään tutkimusprosessin eri vaiheisiin. Sisältönä ovat mm. tutkimusluvat, eettiset aspektit, tutkimuskysymysten operationalisointi ja rahoituksen hankinta. Tavoitteena on, että opiskelijat sisäistävät tutkimuksen tekemisen kokonaisvaltaisena prosessina sekä hyvin laaditun tutkimussuunnitelman merkityksen tutkimuksen tekemisen olennaisena työvälineenä. Opetusmuodot: Ennakkotehtävä ja luennot (2 pv). YHT2B Laadulliset menetelmät (3 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää laadullisten (tekstipohjaisten) menetelmien käyttöön psykologian tutkimuksessa. Eri lähestymistavat tekstiaineistoihin, tapaustutkimusasetelmat, tekstiaineistojen muodostaminen ja analyysi, tietokoneavusteiset käsittelymenetelmät, luotettavuuskysymykset ja raportointi. Opetusmuodot: Verkkokurssi (verkkoluennot, kirjallinen tehtävä ja virtuaaliseminaari). YHT2K Tutkimusaineiston tilastollinen analyysi (6 op) Tavoite ja sisältö: Ensimmäisessä osassa käsitellään psykologisessa tutkimuksessa tarvittavia tilastollisten menetelmien perusasioita ja niiden soveltamista SPSS-ohjelmiston avulla. Sisältönä ovat mm. muuttujien määrittely ja aineiston kerääminen, tiedoston muodostaminen, yksinkertaisimpien analyysien (ttestit, ANOVA, korrelaatiot) suorittaminen, tuloksista tehtävät päätelmät sekä taulukoiden ja kuvien rakentaminen. Opiskelijoiden olisi hyvä ottaa mukaan oma datansa, jos se on jo olemassa. Tavoitteena on, että I-osan jälkeen opiskelijalla on perusvalmiudet tutkimusaineiston muokkaamiseen ja kuvailemiseen sekä aineistoa koskevien päätelmien tekemiseen. Toisessa osassa käsitellään tilastollisten monimuuttujamenetelmien soveltamista erilaisten tutkimusaineistojen analysoimisessa. Tähän osaan on myös tärkeää tuoda omat tiedostot ja tutkimusongelmat, joita voidaan harjoitella kurssilla. Tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelijalla on valmius analysoida keskeisimmillä kokeellisilla, kvasikokeellisilla ja korrelatiivisilla asetelmilla kerätyt tutkimusaineistot sekä raportoida analyysin tulokset. Opiskelijan on mahdollista osallistua vain kurssin jälkimmäiseen osaan, jos SPSS-ohjelmisto ja tilastollisen analyysin perusmenetelmät ovat hallussa. Opetusmuodot: Luennot ja SPSS-harjoitukset (2 x 2 pv) kurssitehtävineen. YHT2F Yleinen tieteenteoria (5 op) Tavoite ja sisältö: Tieteenteorian keskeiset alueet, tieteenteorian ja psykologian rajapinta, kliiniseen psykologiaan ja psykoterapiaan liittyvät metakysymykset sekä psykologian ja kognitiotieteen filosofiset kysymykset. Opetusmuodot: Luennot 16 h (2 pv) ja kirjallinen kuulustelu ja essee. YHT2J Interventiotutkimus (5 op) Tavoite ja sisältö: Kurssi antaa valmiudet psykologisen yksilö-, ryhmä-, yhteisö- ja organisaatiotason interventiotutkimuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Kurssi tukee interventiotutkimusta erikoistumistyönään tekevien oman tutkimuksen etenemistä tarjoamalla ryhmäohjausta ja mahdollisuuden oman työn esittelyyn ja käsittelyyn kurssin aikana. Kurssi tutustuttaa interventiotutkimukseen soveltuviin tilastollisiin menetelmiin. Opetusmuodot: Kurssi toteutetaan kahdessa osassa. Osassa I perehdytään interventiotutkimuksen suunnitteluun ja tutkimusasetelmiin ja osassa II tilastollisiin menetelmiin aineiston käsittelyssä sekä interventiotutkimuksen raportointiin. Kazdin, A. E. (1992). Methodological issues and strategies in clinical research. Washington: American Psychological Association (soveltuvin osin).

8 Schalock, R. L. (2001). Outcome-based evaluation. New York: Kluver Academic /Plenum Publishers (soveltuvin osin). Heikkilä, T. (1998). Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita. Nummenmaa, L. (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Tammi. YHT2M Lausunnot ja konsultaatio (4 op) Tavoite ja sisältö: Perehtyminen konsultaatioon psykologisena interventiona ja työotteena sekä konsultin roolin jäsentäminen. Kehittää omaa suullista ja kirjallista konsultaatiota sekä kirjallista dokumentointi- ja lausunnointikäytäntöä. Opetusmuodot: Luennot, seminaarityöskentely ja etukäteistehtävä. Heiskari, P& Salminen, O.E. (2007)Lausunnointiopas psykologeille. Psykologien Kustannus. Marks, E. S. (1995). Entry strategies for school consultation. New York: The Guilford Press. YHT2N Eettiset kysymykset ja lainsäädäntö (2 op) Tavoite ja sisältö: Päivittää tiedot keskeisistä sosiaali- ja terveydenhuollon laeista ja asetuksista. Opetusmuodot: Psykologian perustutkinto-opintoihin liittyvä virtuaalikurssi Mitä nuoren psykologin tulee tietää sekä kirjallinen tehtävä oman toimialueen lainsäädäntöön liittyen. Erikoisalat järjestävät lisäksi omia menetelmäkursseja, jotka ovat avoimia myös muiden erikoisalojen opiskelijoille sopimuksen mukaan. Myös psykologian tutkijakoulun ja yliopistojen tutkijakoulujen menetelmäkurssit ovat opiskelijoiden käytettävissä tietyin rajoituksin. Lisätietoja Psykonetin kurssikalenterissa osoitteessa:

9 KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIA Kehitys- ja kasvatuspsykologin erikoispsykologikoulutus on suunnattu neuvoloissa, päivähoidossa, kasvatus- ja perheneuvoloissa, kouluissa ja muissa oppilaitoksissa, lastenpsykiatrian yksiköissä, kehitysvammahuollossa sekä kehitys- ja kasvatuspsykologian opetustehtävissä toimiville psykologeille. Koulutus kattaa myös perheneuvolapätevyyden. Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologikoulutuksen opinnot koostuvat erikoisalan ammatillisista ja teoreettisista opinnoista, työkokemuksesta ja työnohjauksesta (65 op), erikoisalaan liittyvistä tutkimusmenetelmäopinnoista (15 op) sekä lisensiaatintutkimuksesta (40 op). Osa opintokokonaisuuksista toteutetaan yhdessä neuropsykologian ja/tai terveyspsykologian erikoistumiskoulutusten kanssa. 1. KOULUTUKSEN SUORITUSTAVAT Opintokokonaisuuksiin kuuluu 3-4 kurssia/vuosi. Kursseihin liittyy luentoja ja kirjallisuuteen sekä omaan ammattikäytäntöön pohjautuvia etätehtäviä. Lisäksi jokaisen vuoden loppupuolella järjestetään teemaseminaari. Opetussuunnitelma on rakennettu jatkumoksi. Ensimmäisenä vuonna perehdytään kehitys- ja kasvatuspsykologian teoriapohjaan ja käsitteisiin, toisena arviointiin ja diagnostiikkaan, kolmantena kuntoutukseen ja neljäntenä alan erityiskysymyksiin. Opiskelija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) opintojen alussa. Osan opinnoista voi korvata muualla suoritetuilla opinnoilla. Kurssien ajankohdat, vastuuopettajat ja ohjelmat ilmoitetaan Psykonetin kurssikalenterissa. 2. OPINTOJEN RAKENNE KEH1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) KEH1A Teoriaopinnot (vähintään 15 op) KEH1A01 Näkökulmia elämänkaaren eri vaiheisiin (5 op) P (=pakollinen) KEH1A02 Perhe lapsen kasvuympäristönä (5 op) P KEH1A03 Muutokseen motivoituminen (5 op) P Teemaseminaari I P KEH1B Arviointi ja diagnostiikka (vähintään 10 op) KEH1B01 Kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen arviointi (5 op) P (NEU1A06a) (Oppimisvaikeuksien diagnostiikka). Kurssi järjestetään yhteistyössä neuropsykologian erikoisalan kanssa KEH1B02 Vuorovaikutuksen arviointi ja varhaisdiagnostiikka (5 op) P KEH1B03 Lasten neuropsykiatria (3 op). Kurssi järjestetään yhteistyössä (NEU1D02) neuropsykologian erikoisalan kanssa. KEH1B04 Lasten mielenterveyden häiriöt (5 op), kurssi järjestetään yhteistyössä muiden erikoisalojen kanssa Teemaseminaari II P KEH1C Kognitiivinen ja sosiaalinen kuntoutus (vähintään 15 op) KEH1C01 Kognitiivisten taitojen kuntoutus (5 op) P

10 (NEU1A07b) (Oppimisvaikeuksien kuntoutus) Kurssi järjestetään yhteistyössä neuropsykologian erikoisalan kanssa KEH1C02 Perheinterventiot ja vuorovaikutuksen kuntoutus (5 op) P KEH1C03 Päiväkoti- ja kouluinterventiot (5 op) P Teemaseminaari III P KEH1D Erityisteemat (vähintään 5 op) KEHD01 Kehitys, kasvu ja palvelut monikulttuurisessa ympäristössä (5 op) P KEHD02 Vanhusten terveys ja sen edistäminen (5 op) (TERV1A08) Kurssi järjestetään yhteistyössä terveyspsykologian erikoisalan kanssa Teemaseminaari IV P KEH1E Erikoistumistentti (3 op) KEH1V Vapaavalintaiset opinnot (4-20 op) KEH1T Työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) KEH2 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT (15 op) KEH2B Tutkimusseminaari/Kirjoittamisseminaari (2 op) Yhteiset menetelmäopinnot (13 op) KEH3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op)

11 3. OPINTOJEN SISÄLTÖ KEH1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) KEH1A Teoriaopinnot (15 op) Tavoitteena on päivittää kehityspsykologiaa ja sen teorianmuodostusta koskevaa tietämystä ihmisen elämänkaaresta, liittyen normaaliin kehitykseen, kasvuympäristöihin, oppimiseen ja koulutukseen liittyviin muutoksiin. Tämän kokonaisuuden kurssit soveltuvat sellaisenaan myös muiden erikoisalojen opiskelijoille. Kurssien ajankohdat, vastuuopettajat ja ohjelmat ilmoitetaan Psykonetin kurssikalenterissa. KEH1A01 Näkökulmia elämänkaaren eri vaiheisiin (5 op) P Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy ihmisen elämänkaarta ja siihen liittyviä muutoksia koskevaan ajanmukaiseen tietoon ja teorianmuodostukseen. Suoritustapa: Luennot, kirjallisuus ja ennakkotehtävä. Fivaz-Depeursinge, E., & Corboz-Warnery (1999). A Primary Triangle: A developmental systems view of mothers, fathers, and infants. Basic Books, New York, Sinkkonen & Kalland (toim.) (2011) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOY. Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2006). Ihmisen psykologinen kehitys. Porvoo: WSOY. Arnett, J. (2004). Emerging adulthood. The winding road from late teens through the twenties. New York: Oxford University Press. Hoyder, W. & Roodin, P. (2008). Adult Development and Aging. McGraw-Hill Higher Education. Pulkkinen,L. (2009) Development and Aging. Personality - a resurce or risk for succesful development. Scandinavian Journal of Psychology, 50, KEH1A02 Perhe ja lapsen muut kasvuympäristöt (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija päivittää lasten kasvuympäristöihin (perhe, päivähoito, koulu) liittyvää tutkimustietoa ja perehtyy perheen kehitysvaiheisiin ja perheen vuorovaikutuksen dynamiikkaan. Suoritustapa: Virtuaalikurssi Rönkä, A. & Kinnunen, U. (toim.) (2002). Perhe ja vanhemmuus: suomalainen perhe-elämä ja sen tukeminen. Jyväskylä: PS-Kustannus Oy. Hoghughi, M.& Long, N. (2004) Handbook of parenting: theory and research for practice. SAGE Publications Ltd. Lamb, M (ed.) (2010) The role of father in child development. Wiley. Cummings, E.M.& Davies, P.T. (2010). Marital Conflict and Children: An Emotional Security Perspective. The Guilford Press. Keltikangas-Järvinen, L. (2008). Temperamentti ja koulumenestys.wsoy. Alatupa, S. (toim), Karppinen, K., Keltikangas-Järvinen, L. & Savioja, H. (2007). Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma. Sitran raportteja 75. KEH1A03 Muutokseen motivoituminen (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy uusimpaan motivaatiotutkimukseen liittyen muun muassa sosiaalisen toimintaan, koulunkäyntiin sekä oppimisen ja kehitysvaikeuksien kuntoutukseen. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus

12 Salmela-Aro, K. & Nurmi, J. E. (toim.) (2002). Mikä meitä liikuttaa: modernin motivaatiopsykologian perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus. Erchul, W, P. & Martens, B.K. (2010). School Consultation: Conceptual and Empirical Bases of Practice. Springer. Kurssikirjallisuus täydentyy myöhemmin. KEH1B Arviointi ja diagnostiikka (18 op) Tavoitteena on päivittää kehitys - ja kasvatuspsykologiseen arviointiin ja diagnostiikkaan liittyviä teoreettisia ja menetelmällisiä tietoja, siten että opiskelija kykenee arvioimaan kriittisesti käytössä olevien tutkimusmenetelmien luotettavuutta ja käyttöalueita. Erityisesti perehdytetään kehityksellisten häiriöiden, sosiaalisten ja kognitiivisten vaikeuksien sekä kehitysvammaisuuden diagnostisiin menetelmiin. KEH1B01 Kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen arviointi (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija päivittää lapsen kognitiivisten ja sosiaalisten taitojen diagnostiikkaa koskevaa tietämystä. Kurssi järjestetään yhdessä neuropsykologian erikoisalan kanssa. Suoritustapa: Luennot ja niihin liittyvät kirjalliset tehtävät. H. Lee Swanson, Karen R. Harris, & Steve Graham (Eds) (2006). Handbook of Learning Disabilities. Guilford Publications Paananen, M., Aro, T., Kultti-Lavikainen, N. & Ahonen, T. (2005). Oppimisvaikeuksien arviointi: psykologin, opettajien ja vanhempien yhteistyötä. (KUMMI4). NMI. Siiskonen, T., Aro T., Ahonen, T. & Ketonen, R. (toim.) (2003). Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Jyväskylä: PS-Kustannus. Aro, T., Siiskonen, T. & Ahonen, T. (toim.) (2007). Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Jyväskylä: PS-Kustannus Oy. Burack, J. A., Hodapp, R. M. & Zigler, E. F. (1998). Handbook of Mental Retardation and Development. Cambridge University Press. KEH1B02 Vuorovaikutuksen arviointi ja varhaisdiagnostiikka (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija päivittää vuorovaikutuksen ja varhaisdiagnostiikan menetelmiin koskevaa tietoutta ja diagnostisen tiedon soveltamista kuntoutuksen suunnitteluun Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuus Zeanah, C. H. Jr. (toim.) (2005). Handbook of infant mental health (third edition). New York: The Guilford Press. Niemelä, P., Siltala, P. & Tamminen, T. (toim.) (2003). Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. Juva: WSOY. Sinkkonen & Kalland (toim.) (2001) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen. WSOY. Wenar C. & Kerig, P. (2000). Developmental psychopathology from infancy through adolescence. New York: McGraw Hill.

13 KEH1B03 (NEU1D02) Lasten neuropsykiatria (3 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy lasten psykiatristen häiriöiden biologiseen perustaan, neurologisten häiriöiden psykiatrisiin ilmentymiin sekä kognitiivisen neuropsykiatrian lähestymistapoihin. Suoritustapa: Joka neljäs vuosi järjestetään teoriaseminaari yhteistyössä neuropsykologian erikoisalan kanssa. Kirjallisuutta: Moffitt,T.E., Caspi, A. & Rutter, M. (2006). Measured gene-environment Interactions in psychopathology: concepts, research strategies, and implications for research, intervention, and public understanding of genetics. Perspectives on Psychological Science, 1, 5. Rutter, M., Kim-Cohen, J. & Maughan, B. (2006) Continuities and discontinuties in psychopathology between childhood and adult life. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 47, Rutter, M. (2009) Understanding and testing risk mechanisms for mental disorders. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 50, KEH1B04 Lasten mielenterveyden häiriöt (5 op) Kurssi on suunnitteilla ja se toteutetaan yhteistyössä psykoterapian ja terveyspsykologian kanssa. KEH1C Kognitiivinen ja sosiaalinen kuntoutus (15 op) Tavoitteena on päivittää lapsen ja perheen kehityksellisten ja kasvatuksellisten ongelmien kuntoutusmenetelmiin liittyvää tietämystä. Opiskelija perehtyy yleisimpiin kuntoutusmenetelmiin, niiden käyttöalueisiin ja vaikuttavuuteen. KEH1C01 Perheinterventiot ja vuorovaikutuksen kuntoutus (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy sellaisiin, yleisimmin käytössä oleviin perheinterventioihin ja perheen vuorovaikutuksen kuntoutusmenetelmiin, joiden vaikuttavuutta on tutkittu. Kirjallisuutta: Beardslee (2002): Out of the Darkened Room. When a Parent Is Depressed. Protecting the Children and Strenghtening the Family. Little, Brown and Company, Boston. Väisänen, L. & Pietilä, M. (2005): Vanhemman mielenterveydenhäiriöt ja lapset. Lapsikeskeinen näkökulma perusterveydenhuollossa osa 2. Suomen Lääkärilehti, 39, Kurssikirjallisuus täydentyy myöhemmin. KEH1C02 Kognitiivisten häiriöiden kuntoutus (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy lapsen kognitiivisten ongelmien ja oppimisvaikeuksien kuntoutuksen erilaisiin lähestymistapoihin. Kurssi järjestetään yhdessä neuropsykologian erikoisalan kanssa. Suoritustapa: Luennot ja kirjallisuuteen perustuva jälkitehtävä. Kirjallisuutta: Fletcher, J., Lyon, G., Fuchs, L. S. & Barnes, M. A. (2007). Learning Disabilities. From indentification to intervention. New York: The Guilford Press. Aro & Laakso (toim.) (2011). Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. NMI. Ammerman, R. T., Hersen, M. & Hersin, M. (toim.) (1997). Handbook of prevention and treatment with children and adolescents: Intervention in the real world context. New York: John Wiley.

14 Hughes, J. N., La Greca, A. M. & Conoley, J. C. (2001). Handbook of psychological services for children and adolescents. New York: Oxford University Press. Rathvon, N. (1999). Effective school interventions. Strategies for enhancing academic achievement and social competence. New York: The Guilford Press. KEH1C03 Päiväkoti- ja kouluinterventiot (5 op) Tavoite ja sisältö: Opiskelija perehtyy sellaisiin, yleisimmin käytössä oleviin päivähoidossa ja koulussa toteutettaviin kuntoutusmenetelmiin, joiden vaikuttavuutta on tutkittu. Kurssi on suunnitteilla. Kirjallisuutta: Miller, D.C. ed. (2010) Best practices in school neuropsychology: Guidelines for effective practice, assessment and evidence-based intervention. John Wiley & Sons. KEH1D Erityiskysymykset Tavoitteena on täydentää kehitys- ja kasvatuspsykologian erityiskysymysten opiskelua. Tässä jaksossa käsitellään muun muassa monikulttuurisuuteen, ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä. Teemat voivat vaihdella yhteiskunnan muuttumisen ja kehityksen myötä. KEH1D01 Kehitys, kasvu ja palvelut monikulttuurisessa ympäristössä (5 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää monikulttuurisessa ympäristössä elävän lapsen ja perheen kehityshaasteisiin, kehityksen arviointiin, tukitoimiin ja palveluihin. Suoritustapa: Luennot ja niihin liittyvät kirjalliset tehtävät. Kirjallisuutta: Lahikainen, A.R. (2008). Punamäki, R-L.& Tamminen, T. Kulttuuri lapsen kasvattajana. WSOY. Rogoff, B. (2003). The Cultural Nature of Human Development. Oxford University Press. Keller, H. (2007). Cultures of Infancy.Psychology Press. Kagitcibasi, C. (2007). Family, Self, and Human Development Across Cultures Theory and Applications. Dana, R.H. (2005). Multicultural assessment: Principles, applications, and examples. Mahwah, NJ: Lawrence Erlbaum Associates. Schubert, C. (2007). Monikulttuurisuus mielenterveystyössä. Edita. Talib, M-T. (2002). Monikulttuurinen koulu. Kirjapaja. Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. (2010). Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. PS-kustannus. KEH1D02 Vanhusten terveys ja sen edistäminen (5 op) Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on tutustua vanhuuden terveyteen, sen edistämiseen ja ylläpitämiseen. Opintokokonaisuudessa tutustutaan vanhuuteen elämänvaiheena, vanhuuden fysiologisiin erityispiirteisiin, elämänlaatuun, palvelujärjestelmien merkitykseen hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja vanhusten kognitiivisiin ja mielenterveydellisiin erityiskysymyksiin. Kurssi toteutetaan yhdessä terveyspsykologian erikoisalan kanssa. Suoritustapa: Kaksi seminaaria, ennakkotehtävät, jälkitehtävät ja tentti. Kirjallisuutta: Nordhus, I.H., VandenBos, G.R., Berg, S. & Fromholt, P. (toim.) (1988). Clinical geropsychology. Washington: American Psychological Association. Erkinjuntti, T., Rinne, J., Alhainen, K. & Soininen, H (toim.) (2006). Muistihäiriöt ja dementia. Kustannus Oy Duodecim.

15 Raitanen, T., Hänninen, T., Pajunen, H. & Suutama, T. (toim.) (2004). Geropsykologia: vanhenemisen ja vanhuuden psykologia. Porvoo: WSOY. KEH1E Erikoistumistentti (3 op) Erikoistumistentti on laajuudeltaan vähintään 3 opintopistettä ja sen suorittamisesta sovitaan erikoisalan professorin kanssa. KEH1V Vapaavalintaiset opinnot (4-20 op) Vapaavalintaisiksi opinnoiksi voidaan valita muiden erikoistumisalojen soveltuvia opintojaksoja sekä Äkillisten traumaattisten kriisien koulutusohjelma. KEH1T Työnohjausta sisältävä työkokemus (10 op) Tutkintoon kuuluu kokemusta oman alan työstä, jonka tulee olla yksilöllisesti tai ryhmässä ohjattua. Työnohjauksen kokonaislaajuus on 120 h ryhmäohjausta tai 90 h yksilötyönohjausta. Työnohjaukseen osallistumisen tulisi olla yhtäjaksoista vähintään vuoden. Ohjauksesta osa on voitu saada ennen erikoispsykologiopintoja. Kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoisalalla työnohjaus toteutetaan pääsääntöisesti ryhmäohjauksena. Teemaseminaarit Jokaisen vuoden jakson loppupuolella järjestetään teemaseminaari, jonka tavoitteena on syventää osaamista vuoden aikana käsiteltyihin aiheisiin. Seminaareissa käydään lävitse myös teemoihin liittyvää kirjallisuutta. KEH2 TUTKIMUSMENETELMÄ-OPINNOT (15 op) Menetelmäopinnot koostuvat kaikille erikoisaloille yhteisistä tutkimusmenetelmäkursseista, joita järjestetään eri yliopistoissa vuosittain (ks. Kaikille erikoisaloille yhteiset menetelmäopinnot). Erikoisalan omana menetelmäkurssina järjestetään: KEH2B Tutkimusseminaari ja kirjoittamisseminaari (2 op) Tavoite ja sisältö: Tutkimusseminaarissa opiskelija esittelee tutkimustyön etenemisen ja tutustuu muiden opiskelijoiden tutkimustöihin. Seminaarissa käsitellään kunkin opiskelijan ajankohtaiset tutkimusongelmat. Kirjoittamisseminaarin tavoitteena on tukea opiskelijaa lisensiaatintyön kirjalliseen muotoon saattamisessa. Opiskelijan tulee osallistua seminaareihin vähintään 2 kertaa opintojen aikana. Suoritustapa: Seminaari KEH3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op) Lisensiaatin tutkimus on artikkelimuotoon kirjoitettu kehitys- ja kasvatuspsykologian alan tutkielma, joka voi olla myös jo julkaistu tai julkaistavaksi aiottu käsikirjoitus. Opiskelija osallistuu vuosittain ohjaustilaisuuksiin, joissa hänen työtään käsitellään yksilöllisesti tai pienryhmissä. Opiskelijoille järjestetään lisäksi vuosittain tutkimusseminaari ja kirjoittamisseminaari. Lisensiaatintutkimuksesta on kerrottu tarkemmin oppaan alkuosassa Lisensiaatintutkimus 40 op -kappaleessa.

16 4. YHTEYSTIEDOT / KEHITYS- JA KASVATUSPSYKOLOGIA Professori Hannele Räihä Turun yliopisto puh s-posti hannele.raiha@utu.fi Lehtori Katarina Alanko Åbo Akademi puh s-posti katarina.alanko@abo.fi Erikoisalasihteeri Hanna-Mari Malmberg Turun yliopisto puh s-posti hanna-mari.malmberg@utu.fi

17 PSYKOTERAPIAN ERIKOISPSYKOLOGIN KOULUTUS Psykoterapian erikoispsykologin koulutus on suunnattu terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä toimiville psykologeille, joilla jo on psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeus. Koulutuksen tavoitteena on kouluttaa laaja-alaisesti psykoterapian teoriaan, tutkimukseen, työnohjaukseen ja käytäntöön perehtyneitä psykoterapian kouluttajia, työnohjaajia, tutkijoita ja asiantuntijoita. Erikoistumisopintoihin sisältyy psykoterapeuttikouluttajakoulutus, joka vastaa sisältöjen ja laajuuden osalta Valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion suositusta ja antaa siten pätevyyden psykoterapeuttikouluttajaksi. Koulutuksen sisällöissä painotetaan psykoterapian yleisiä ja yhteisiä tekijöitä sekä psykoterapiatutkimukseen perustuvaa tietoa. Kaikille yhteisten erikoistumisopintojen (50 op) lisäksi opiskelija valitsee joko tohtorintutkinnon suorittamista tukevia tutkimuspainotteisia opintoja tai psykoterapian asiantuntijatehtäviä tukevia kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin painottuvia opintoja (15 op). Erikoistumisopintojen lisäksi suoritetaan tutkimusmenetelmäopintoja (15 op) ja lisensiaatintutkimus (40 op).

18 1. OPINTOJEN RAKENNE Psykoterapian erikoispsykologin koulutus koostuu seuraavista opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista: PST1 ERIKOISTUMISOPINNOT 65 op PST1A Psykoterapian teoriaopinnot 30 op PST1AS Seminaarit ja oheislukemisto 8 op PST1AK Kirjallisuusopinnot 9 op PST1AO Kliininen opinnäytetyö 10 op PST1AE Erikoistumistentti 3 op PST1B Psykoterapian kouluttajaopinnot 10 op PST1BS Seminaarit ja oheislukemistot 6 op PST1BK Kouluttajana toimiminen 4 op PST1T Työnohjaus 10 op PST1V Valinnaiset opinnot 15 op (joko a tai b) PST1VT Tutkimuspainotteiset opinnot PST1VK Kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin painottuvat opinnot PST2 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT (15 op) YHT1A Metodiseminaari (2-5 op) YHT1B Erikoispsykologi asiantuntijana (2-3 op) PST2A Psykoterapian tutkimisen perusteet (7 op) Muut tutkimusmenetelmäopinnot (2-4 op) PST3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op) KOULUTUSPSYKOTERAPIA 2. OPINTOJEN SISÄLTÖ PST1 ERIKOISTUMISOPINNOT (65 op) Psykoterapian alan erikoistumisopinnot koostuvat psykoterapian teoriaopinnoista (30 op), sisältäen seminaarien ja kirjallisuusopintojen lisäksi kliinisen opinnäytetyön ja erikoistumistentin, psykoterapian kouluttajaopinnoista (10 op), työnohjauksesta (10 op) sekä valinnaisista tutkimuspainotteisista tai kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin painottuvista opinnoista (15 op). PST1A Psykoterapian teoriaopinnot 30 op Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on 1. syventää opiskelijan tietämystä hänen aikaisemmin omaksumansa psykoterapiamenetelmän teoriasta ja vaikuttavuudesta, 2. syventää opiskelijan ymmärrystä psykoterapia-asiakkaiden yksilöllisistä hoidollisista tarpeista ja lisätä hänen valmiuttaan mukauttaa terapeuttista

19 toimintaansa niiden mukaan ja käyttää joustavasti eri interventioita sekä 3. lisätä hänen tietämystään eri psykoterapiamenetelmille yhteisistä, muutosta tutkitusti tuottavista tekijöistä hoitoprosessissa. Suoritustapa: PST1AS Seminaarit ja oheislukemistot 8 op Aloitusseminaari, psykoterapia hoitomuotona (14 h) 1 op Psykoterapian vaikuttavuus (14 h) 1 op Psykoterapioiden yleiset ja yhteiset tekijät (14 h) 1 op Muutos ja muutosprosessit eri psykoterapiamenetelmissä (14) 1 op Psykoterapia ja interventiomenetelmät eri psyykkisissä häiriöissä 1 & 2 (28 h) 2 op Moniammatillinen yhteistyö, verkostoterapia (14 h) 1 op Päätösseminaari (14 h) 1 op Seminaarien oheislukemistot sovitaan seminaarien yhteydessä. PST1AK Kirjallisuusopinnot 9 op Kirjallisuusopinnot (n s.) syventävät ja laajentavat psykoterapian teorian tietämystä ja siihen perustuvaa psykoterapeuttista osaamista. Suoritetaan kirjallisina tehtävinä verkossa sovittavin osin seuraavasta kirjallisuudesta tai vastaavasta: Allen, J. G., Fonagy, P., Bateman, A.W. (2008). Mentalizing in clinical practice. Washington, DC: American Psychiatric Publishing. Angus, L. E., & McLeod, J. (2004). The handbook of narrative and psychotherapy: Practice, theory, and research. Thousand Oaks, CA: Sage. Castonguay, L. & Hill, C. (toim.) (2012). Transformation in psychotherapy: Corrective experiences across cognitive behavioural, humanistic and psychodynamic approaches. Washington, D.C.: American Psychological Association Press. Duncan, B.L., Miller, S.D., Wampold, B.E. & Hubble, M. A. (toim.) ( 2010) The heart & soul of change. Delivering what works in therapy. Toinen painos. Washington: APA. Eronen, S. & Lahti-Nuuttila, P. (toim.) (2012). Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Helsinki: Edita Germer, C. K., Siegel, R.D. & Fulton, P. R. (toim.) (2005) Mindfulness and psychotherapy. New York: Guilford. Lambert, M. J. (toim.) (2013) Bergin and Garfield's Handbook of psychotherpyand behavior change. Kuudes painos. New York, NY: Wiley. Norcross, J.C. (toim.) (2011) Psychotherapy relationships that work. Evidence based responsiveness. Toinen painos.oxford: Oxford University Press. Orlinsky, D.E. & Rønnestad, M.H. (2005) How psychotherapists develop: A study of therapeutic work and professional growth. Washington, DC: American Psychological Association. Prochaska, J.O. & Norcross J.C. (7. painos)(2010) Systems of psychotherapy. A transtheoretical analysis. Pacific Grove, CA: Brooks/Cole. Safran, J.D. & Muran, J.C. (2000). Negotiating the therapeutic alliance. New York: Guilford. Seikkula, J. & Arnkil, T.E. (2009). Dialoginen verkostotyö. Helsinki: THL. Sprenkle, Davis, Lebow (2009). Common factors in couple and family therapy: The overlooked foundation for effective practice. New York, NY: Guilford. Lisäksi erikseen sovittavaa kirjallisuutta opiskelijan aiemmin omaksutun psykoterapiamenetelmän alueelta.

20 PST1AO Kliininen opinnäytetyö 10 op Kliinisen opinnäytetyön tulee perustua opiskelijan itse tekemään psykoterapiatyöhön ja sen teoreettiseen käsittelyyn. Aihe voi olla jokin ongelma, ilmiö, terapeuttinen menettely tai vastaava. Opinnäytetyö kirjoitetaan artikkelimuotoon julkaisukelpoisuuden vaatimuksia noudattaen. PST1AE Erikoistumistentti 3 op Erikoistumistentti suoritetaan lisensiaatintutkimuksen aihepiiristä. Aihe ja kirjallisuus (n sivua) sovitaan psykoterapian erikoisalan professorin kanssa. PST1B Psykoterapian kouluttajaopinnot 10 op Tavoite ja sisältö: Antaa valmiudet toimia psykoterapian kouluttajana ja työnohjaajana perehdyttämällä aikuisten oppimiseen, kliiniseen opettamiseen ja työnohjauksen perustaviin ilmiöihin osana psykoterapeuttikoulutusta ja psykoterapeutin kehitysprosessia. Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan opetusta sekä sisältö- että oppimislähtöistä opetusmallia hyväksikäyttäen ja asettamaan opetukselleen osaamistavoitteet. Suoritustapa: Seminaarit ja oheislukemistot 6 op Aikuisen oppiminen 1 & 2 (28 h) 2 op Työnohjauksen teoria ja käytäntö 1 & 2 (28 h) 2 op Psykoterapian kouluttaminen 1 & 2 (28 h) 2 op Oheislukemistot sovitaan seminaarien yhteydessä Kouluttajana toimiminen (vähintään 14 h) 4 op. Psykoterapian kouluttamista ja opettamista, sen raportointi ja arviointi. PST1T Työnohjaus 10 op Tavoite ja sisältö: Työnohjaus syventää ja laajentaa opiskelijan psykoterapeuttista osaamista lähtökohtana hänen aikaisemmin omaksumaansa psykoterapiamenetelmään perustuva kliininen kokemus. Työnohjaus perustuu 250 tuntiin koulutuksen aikana tehtyyn psykoterapeuttiseen potilastyöhön. Lisäksi työnohjaus kohdistuu opiskelijoiden tekemiin omiin työnohjauksiin. Työnohjaustaitojen työnohjausta toteutetaan myös työnohjauksen harjoitteluna työnohjauksessa. Suoritustapa: 3-4 hengen ryhmässä annettua työnohjausta yhteensä 100 tuntia. PST1V Valinnaiset opinnot 15 op Valinnaisia opintoja 15 op joko a) tutkimuspainotteiset opinnot (PSTV1VT) tai b) kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin painottuvat opinnot (PST1VK)

21 PST1VT Tutkimuspainotteiset opinnot 15 op Tavoite ja sisältö: Tutkimuslainoitteisten opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet tehdä psykoterapiaan liittyvää tutkimusta ja siten myös tehdä väitöskirja ja suorittaa tohtorin tutkinto. Opinnoissa painottuvat tutkijan tutkimustaitojen hankkiminen, psykoterapiatutkimuksen menetelmiin tutustuminen ja tieteellisen kirjoittamisen vaatimusten oppiminen. Suoritustapa: seminaarit, osallistuminen tieteellisiin kongresseihin, oheislukemistot, oppimipäiväkirjat ja tehtävät. PST1VTK Käytännön tutkimustaidot 5 op Tavoite ja sisältö: Tuntee tiedonhaun, osaa laatia tutkimussuunnitelman ja apuraha-anomuksen, ja tuntee artikkelin julkaisemisen käytännöt. Suoritustapa: seminaarit, tutkimussuunnitelman laadinta, apurahahakemuksen teko, artikkelikäsikirjoituksen laatiminen PST1PT Psykoterapiatutkimuksen päivät 4 op Tavoite ja sisältö: Tutustua ajankohtaiseen psykoterapiatutkimukseen ja oman tutkimuksen esittely. Suoritustapa: Osallistuminen 2 kertaa, oman tutkimuksen esittely ja oppimispäiväkirja. YHT2G Tieteen filosofia ja tieteenteoria 3 op Tavoite ja sisältö: Tieteenteorian ja tieteenfilosofian keskeisten teorioiden ja kysymysten tunteminen Suoritustapa: seminaari ja essee PST1VTG Osallistuminen kansainväliseen kongressiin 3-5 op Tavoite ja sisältö: Tuntea psykoterapian kansainvälistä ja ajankohtaista tutkimusta, oppia oman tutkimuksen esittämistä Suoritustapa: Osallistuminen ja oppimispäiväkirja, oman esityksen pitäminen PST1VK Kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin painottuvat opinnot 15 op Tavoite ja sisältö: Tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet toimia organisaation, kehittämishankkeen tai projektin johto- ja asiantuntijatehtävissä. Suoritustapa: seminaarit, oheislukemistot, oppimistehtävät ja projektityö PST1VKO Organisaatiot ja johtaminen 5 op Tavoite ja sisältö: Perehdytään organisaatioiden hahmottamiseen, erityisesti psykoterapeuttisten ja psykoterapiaa hallinnoivien organisaatioiden erityispiirteisiin ja niissä esiintyviin johtamisen kysymyksiin. Opiskelija tuntee keskeisen teoreettisen tiedon että osaa käytännössä havainnoida organisaatioiden toimintaa ja osaa hyödyntää tätä tietoa organisaatioiden ja toimintatapojen kehittämisessä. PST1VKP Kehittämishankkeiden ja projektien toteutus ja hallinta 8 op Tavoite ja sisältö: Perehtymistä työelämän kehittämishankkeiden kysymyksiin, erityisesti terveydenhuollossa tai muussa psykoterapian toimintakontekstissa. Jakson aikana osallistutaan itse kehittämishanketyöhön tai sellaisen arviointiin käytännössä. Käytännöllisen työn ohella jakso tarjoaa käsitteellistä jäsennystä hanketyöhön organisaatioympäristössä. PST1PT Psykoterapiatutkimuksen päivät 2 op Tavoite ja sisältö: Tutustua ajankohtaiseen psykoterapiatutkimukseen. Suoritustapa: Osallistuminen ja oppimispäiväkirja.

22 PST2 TUTKIMUSMENETELMÄOPINNOT (15 op) Menetelmäopinnot koostuvat kaikille erikoisaloille yhteisistä kursseista (YHT1A-YHT2I), joita järjestetään eri yliopistoissa vuosittain sekä erikoisalan omasta Psykoterapian tutkimisen perusteet -kurssista. YHT1A Metodiseminaari (2-5 op) YHT1B Erikoispsykologi asiantuntijana (2-3 op) PST2A Psykoterapian tutkimisen perusteet (7 op) Tavoite ja sisältö: Perehdyttää psykoterapian tutkimuksen eri perinteisiin, paradigmoihin ja metodisiin vaihtoehtoihin. Opiskelija tuntee psykoterapian tulostutkimuksen keskeiset tutkimusasetelmat ja tulokset ja psykoterapian prosessitutkimuksen keskeiset tiedonhankintatavat ja tulokset. Suoritustapa: Seminaarit, oheislukemisto, tehtävät ja oman tutkimussuunnitelman täsmentäminen Soveltuvin osin seuraavista: Barker, C., Pistrang, N. & Elliot, R. (2002). Research methods in clinical psychology. An introduction for students and practitioners. Toinen painos. Chichester: John Wiley & Sons, Ltd. Kazdin, A.E. (2003). Research design in clinical psychology. Neljäs painos. Boston: Allyn and Bacon. McLeod, J. (2010). Case study research in counselling and psychotherapy. Lontoo: Sage. Richards, S.B., Taylor, R.L., Ramasamy, R. & Richards. R.Y. (1999). Single subject research. Applications in educational and clinical settings. Belmont, CA: Wadsworth Group/Thomson Learning. Harper, D., & Thompson, A.R. (2012). Qualitative research methods in mental health and psychotherapy. Oxford: Wiley-Blackwell. Wampold, B. E. (2001). The great psychotherapy debate. Models, methods, and findings. Mahwah, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. Muut menetelmäopinnot (2-4 op) PST3 LISENSIAATINTUTKIMUS (40 op) Lisensiaatintutkimus on artikkelimuotoon kirjoitettu psykoterapian alan tutkielma, joka voi olla myös jo julkaistu tai julkaistavaksi aiottu käsikirjoitus. Opiskelija saa tutkimustyön ohjausta joko yksilöllisesti tai ryhmässä. Oma tutkimustyö esitellään vähintään kerran erikoisalan omassa tutkimusseminaarissa. KOULUTUSPSYKOTERAPIA Psykoterapian kouluttajakoulutukseen kuuluu myös riittävä kokemus omasta koulutuspsykoterapiasta. Opiskelija vastaa itse koulutuspsykoterapian järjestämisestä. Koulutuspsykoterapiaa tulee olla vähintään 60 tuntia. (Yhdessä psykoterapeuttikoulutuksen kanssa vähintään 140 h). Terapeutilla tulee olla vaativan erityistason psykoterapiakoulutus tai psykoterapeuttikouluttajakoulutus. Koulutuspsykoterapiaa ei lasketa lisensiaatintutkintoon opintopisteinä.

23 3. YHTEYSTIEDOT / PSYKOTERAPIA Professori Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto puh s-posti jarl.wahlstrom@jyu.fi Yliopistonlehtori Kirsti-Liisa Kuusinen Jyväskylän yliopisto puh s-posti kirsti-liisa.kuusinen@jyu.fi Erikoisalasihteeri Anne Jaskio Jyväskylän yliopisto puh s-posti anne.jaskio@jyu.fi

24 TERVEYSPSYKOLOGIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS Terveyspsykologian sisältöalueina ovat sekä mielenterveys että somaattinen terveys lähtökohtana kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä, terveydestä ja sairastamisesta. Koulutuksen tavoitteena on antaa terveyspsykologiasta teoreettiset perustiedot ja perehdyttää alan keskeisiin sovellutuksiin. Koulutusohjelmassa käsitellään somaattisen ja psyykkisen terveyden psykologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia perusteita sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia ja yhteyksiä. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet kehittää terveydenhuollon ja mielenterveystyön ammattikäytäntöjä vastaamaan muuttuvia yksilöllisiä ja yhteiskunnallisia tarpeita, soveltaa erilaisia arviointimenetelmiä, toteuttaa interventioita sekä evaluoida niiden toimivuutta ja tuloksellisuutta. Vapaavalintaiset opinnot on mahdollista koota ja painottaa kunkin opiskelijan oman työn ja kiinnostuksen mukaisesti. Vaihtoehtona ovat esimerkiksi työterveyshuollon psykologilta edellytettävä koulutus (15 op) tai Äkillisten traumaattisten kriisien koulutusohjelma (15 op), joka on aloitettu uudistetussa muodossa keväällä 2008.