SOPIMUS ESPOON KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA 2014

Transkriptio

1 ESPOO SOPIMUS ESPOON KAUPUNGIN JA UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON VÄLISESTÄ YHTEISTYÖSTÄ VUONNA ESPOON TYÖLLISYYDENHOIDON PAINOPISTEET 2. TYÖLLISYYDENHOIDON SUHDE TE-TOIMISTON JA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIAAN 3. ESPOON TYÖTTÖMYYSTILANNE 4. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN 4.1. Työnvälityspalvelut 4.2. Työvoimakoulutuksen RekryKoulutus 4.3. Oppisopimuskoulutus 5. YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen 5.2. Alkavan yrittäjyyden tukeminen 5.3. Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö 6. VERKOSTOYHTEISTYÖ 6.1. Työvoiman palvelukeskustoiminta 6.2. Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla 6.3. Nuorisotakuun toimet 6.4. Hallitusohjelman työllisyydenhoidon kuntakokeilu 6.5. Maahanmuuttajien kotoutuminen ja metropolipolitiikan aiesopimus Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen työllistämisessä 6.7. Kaupungin keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja työllisyyshankkeiden tukeminen 7. TUKITYÖLLISTÄMINEN, TYÖKOKEILUT JA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 7.1. Kaupungin palkkatukityöllistäminen 7.2. Työllistäminen yrityksiin 7.3. Työkokeilu 7.4. Kuntouttava työtoiminta 8. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN 1

2 1. UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON (JÄLJEMPÄNÄ TE-TOIMISTON) JA ESPOON KAUPUNGIN TYÖLLISYYDENHOIDON YHTEISTYÖN PAINOPISTEET VUONNA 2014 Tämän yhteistyösopimuksen toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan erityisesti neljän alla mainitun painopistealueen kehittymiseen myönteiseen suuntaan. 1. Nuorten työllisyyden koheneminen Kaupunki ja TE-toimisto huolehtivat yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Peruskoulun päättötodistuksella on vaikeaa pärjätä työmarkkinoilla, mutta puolelta Espoon työttömistä nuorista puuttuu ammatillinen koulutus. Kaupungin ja TEtoimiston yhteistyöllä pyritään erityisesti tarjoamaan näille nuorille mahdollisuuksia ammatilliseen kouluttautumiseen. 2. Maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään nopeuttamaan kehittämällä kaupungin ja TE-toimiston yhteisiä palveluprosesseja asiaa koskevan metropolipolitiikan solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Maahanmuuttajien työllistyminen on jatkossa yhä keskeisempi tekijä yleisen työllisyysasteen ja työvoiman saatavuuden kannalta. Neljäsosa pääkaupunkiseudun työikäisestä väestöstä on vieraskielisiä vuonna Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen Pitkäaikaistyöttömyyden määrä on Espoossa kasvanut voimakkaasti vuosien 2012 ja 2013 aikana. Pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen vaatii kaupungin ja TE-toimiston yhteisten palveluverkostojen toiminnan tehostamista. 4. Yrittäjyyden tukeminen Uusien yritysten syntyminen, suorat ulkomaiset investoinnit ja olemassa olevien yritysten elinvoimaisuus luovat työpaikkoja, joita ilman ei voi olla kestävää työllisyyskehitystä. Yrittäjiksi aikovia ja jo toimivia yrityksiä tuetaan TE-hallinnon ja YritysEspoon palveluilla. 2. TYÖLLISYYDENHOIDON SUHDE TE-TOIMISTON JA ESPOON KAUPUNGIN STRATEGIAAN Uudenmaan TE-toimiston toiminnan painopisteenä on edistää nopeaa työllistymistä, ehkäistä työttömyyden kasvua pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorten työttömyyttä vähentämällä ja tukemalla yrittäjyyttä. TE-toimisto panostaa nuorisotakuun toteutumiseen, työvoiman saatavuuden ja työmarkkinoiden kohtaanto edellytysten varmistamiseen, yrittäjyyteen ja maahanmuuton, kotouttamisen että hyvien etnisten suhteiden edistämiseen. Linjaukset johdetaan hallitusohjelman työllisyyspolitiikkaa koskevista linjauksista sekä työ- ja elinkeinoministeriön että Uudenmaan ELYkeskuksen strategioista. Espoo-tarinan, eli kaupungin strategian mukaan vuoden 2016 lopussa päättyvän valtuustokauden aikana tavoitteeksi on asetettu Espoon työllisyysasteen nouseminen 75 prosenttiin ja työttömyysasteen laskeminen korkeintaan 5 prosentin tasolle. Nuorten työllisyyden osalta tavoitteena on pääseminen maan parhaalle tasolle. 2

3 3. ESPOON TYÖTTÖMYYSTILANNE Espoossa oli joulukuun 2013 lopussa työttömiä työnhakijoita henkilöä (31,8 % enemmän kuin vuotta aiemmin) ja avointa työpaikkaa (1,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin). Espoon työttömyysaste oli joulukuun 2013 lopussa 8,4 % ja 6,5 % vuoden 2012 joulukuun lopussa Avoimet työpaikat Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Ulkomaalaiset työttömät Ulkomaalaiset työnhakijat Työllisyydenhoidon yhteistyösopimuksen vuoden 2014 painopistealueiden osalta vuoden 2013 kehitys näytti tältä: 1. Nuoret Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 lopussa Espoossa henkilöä, eli 57,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä 52,5 %:lta puuttui ammatillinen koulutus. 2. Maahanmuuttajat Ulkomaalaisia työnhakijoita oli Espoossa vuoden 2013 lopussa henkilöä (32 % enemmän kuin vuotta aiemmin) ja työttömiä ulkomaalaisia työnhakijoita henkilöä (33,7 % enemmän kuin vuotta aiemmin). Vuonna 2013 TE-toimiston uudet kotoutuja-asiakkaat odottivat ensimmäiseen kielikoulutukseen pääsemistä yli 5,6 kuukautta. 3. Pitkäaikaistyöttömyys Vuoden 2013 lopussa Espoossa oli työtöntä, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan. Heidän lukumääränsä kasvoi vuoden aikana 71,3 %. 4. Yrittäjyys Vuonna 2013 yritystä perustamassa olevia asiakkaita ja olemassa olevia yrityksiä palveleva YritysEspoo sai yhteydenottoa ja järjesti asiakaskäyntiä. TE-toimisto myönsi Espoossa vuoden 2013 aikana 416 uudelle alkavalle yrittäjälle starttirahaa. 3

4 4. KAUPUNGIN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN TUKEMINEN 4.1. Työnvälityspalvelut Kaupunki ilmoittaa rekrytointijärjestelmässään kaikki ulkoiseen hakuun menevät työpaikat. Rekrytointijärjestelmän linkin (Passari-palvelu) kautta ilmoitukset tulevat suoraan näkyviin myös -sivuilla. Kaupungin rekrytointipalvelut osallistuvat omalla esittelylavallaan TE-toimiston tilaisuuksiin. Näitä suurempia rekrytointitapahtumia järjestetään TE-toimistossa vuoden 2014 aikana viisi ja pienempiä tapahtumia tarpeen mukaan. TE-toimisto järjestää myös muita infotilaisuuksia, jotka kohdennetaan eri asiakasryhmille, esim. nuoret, maahanmuuttajat, kohdennetut toimialat, joihin kaupungin eri toimialat voivat osallistua Työvoimakoulutuksen RekryKoulutus TE- toimisto voi hankkia työttömille RekryKoulutusta yhteistyössä kaupungin ja yritysten kanssa. Kaupunki ja TE-toimisto yhdessä etsivät vastauksia työvoiman saatavuuteen kaupungin työvoimapula-aloille työvoimapoliittisilla yhteishankintakoulutuksilla. Esimerkkejä aiemmin käynnistyneistä koulutuksista ovat hoiva-avustajakoulutukset ja maahanmuuttajataustaisten sairaanhoitajien pätevöitymiskoulutukset. TE-toimisto etsii tarvittaessa ehdokkaat koulutukseen ja koulutushankinnoista vastaa ELY-keskus. Hankintakustannukset rahoitetaan yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön linjausten mukaisesti Oppisopimuskoulutus Omnia Oppisopimuksella yritetään löytää uusia keinoja työllistymiseen aiempaa nuoremmille myös peruskoulusta suoraan valmistuville. Vuosille oppisopimustoimiston oppisopimukset perustutkinnoilla toteutettavat vuositasolla 520 paikkaa lisäkoulutuksena toteutettavat vuositasolla 870 aikuisopiston tavoitteena on toteuttaa vuositasolla 620 oppisopimuskoulutusta. Yksityisen sektorin oppisopimuspaikkojen löytämiseksi Omnia, TE-toimisto ja kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä. TE-toimisto TE-toimisto voi myöntää kaupungille palkkatuen oppisopimuskoulutettavien palkkauskustannuksiin, jos tuen myöntämisen ehdot täyttyvät. Tavoitteena on, että kaupunki solmii työsopimuksen oppisopimuskoulutuksen hyväksyttävästi suorittaneen ja tehtävään soveltuvan kanssa, jos koulutettu työpaikan haluaa. Tuki myönnetään koulutuksen ajaksi. Kaupunki Kaupunki tarjoaa esisijaisesti omia oppisopimuspaikkojaan alle 25-vuotiaille työttömille nuorille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Kaupunki pyrkii käynnistämään varhaiskasvatuksessa 20 nuoren oppisopimuskoulutuksen vuonna Oppisopimuskoulutuksen käynnistymistä edeltävät varhaiskasvatuspalveluissa toteutettavat työkokeilujaksot potentiaalisille oppisopimuskoulutettaville. Näin sekä nuoren että työnantajan riski keskeyttämisen suhteen toivottavasti laskee. Syksyllä alkavaan koulutukseen tähtääviä nuoria ohjataan työpajoilta, Vamoksesta, Omnian etsivästä 4

5 nuorisotyöstä ja TE-toimistosta keväällä työkokeiluihin päiväkoteihin. Varhaiskasvatuksessa pilotoitavaa toimintatapaa pyritään myöhemmin hyödyntämään muissakin työvoimapulasta kärsivissä yksiköissä osaavan työvoiman saamiseksi ja nuorisotyöttömyyden alentamiseksi. Tämän 20 nuoren pilottikokeilun lisäksi kaupunki tavoittelee 20 muun oppisopimuspaikan tarjoamista nuorille vuonna Oppisopimuksessa aloittavia on yhteensä noin YHTEISTYÖ YRITYSTEN TYÖVOIMAN SAATAVUUDEN JA YRITTÄJYYDEN EDISTÄMISEKSI 5.1. Yritysten työvoiman saatavuuden edistäminen TE-toimisto järjestää vuoden aikana viisi suurempaa rekrytointitapahtumaa sekä pienempiä rekrytointitapahtumia tarpeen mukaan. TE - toimisto järjestää lisäksi muita infotilaisuuksia, joita kohdennetaan eri asiakasryhmille esim. nuorille, maahanmuuttajille tai kohdennetusti eri toimialoille. Rekrytointitapahtumiin ja infotilaisuuksiin sekä työnantajat että työnhakijat kutsutaan pääsääntöisesti Ura-tietojärjestelmän avulla. TE-toimisto kartoittaa yritysten palvelutarpeita yrityskäynneillä. Yrityskäynnit toteutetaan yrityksille ennakkoon lähetetyllä palvelutarvekyselyllä ja sen jälkeisellä henkilökohtaisella kontaktoinnilla. Palvelutarvekartoituksessa selvitetään yrityksen henkilöstön rekrytointi- tai vähentämistarpeet, kasvu- ja kansainvälistysmissuunnitelmat sekä koulutustarpeet. Vuonna 2014 yrityskäyntejä tehdään 570. TE-toimisto tuottaa koulutusohjausta ja koulutuspalveluja henkilöasiakkailleen, jolla tuetaan samalla osaavan työvoiman saatavuutta työmarkkinoilla. Työnantajille myönnetään palkkatukea uutta työvoimaa rekrytoitaessa ja henkilöasiakkaiden työmarkkinavalmiuksia parannetaan työkokeilujen avulla. Yritysyhteystyötä tehdään TE-palveluihin (palkkatuki, työvoimakoulutus, työkokeilu) liittyen aktiivisesti. Työvoimakoulutusta suunnataan työvoimapula-aloille. TE -toimisto tekee lisäksi asiakaslähtöistä kontaktointia työnantajiin esim. työkokeiluista tai palkkatuesta sopimisen yhteydessä Alkavan yrittäjyyden tukeminen TE-toimisto ostaa starttirahapäätöksiä varten asiantuntijalausunnot YritysEspoolta vuosina erillisen hankintasopimuksen mukaan. Lausuntojen määrä on 600 kappaletta vuodessa. Uudenmaan TE-toimiston Espoon toimipisteen työnvälitys- ja yrityspalvelun palvelujen johto ja YritysEspoo tapaavat 2 kertaa vuodessa keskustellakseen yhteistyöstä yrityspalveluissa. YritysEspoon tavoitteena on vuosittain yhteydenottoa, asiakaskäyntiä ja 400 perustettua yritystä. Tavoitteena on pitää odotusajat asiakastapaamisiin maksimissaan kahden viikon pituisina. TE-toimiston tekemien starttirahapäätöksien tavoitemäärä vuodelle 2014 on 600 kpl. TE-toimiston resurssi vuonna 2014 seudullisissa yrityspalveluissa (Innopoli) on kolme asiantuntijaa. Kaksi asiantuntijaa keskittyy starttirahapäätöksiin ja yksi asiantuntija kartoittaa starttirahalla aloittaneiden yrittäjien tilannetta 3 vuoden periodilla (6 kk:n välein). Alkavaan yrittäjyyteen liittyen TE-toimisto järjestää vuonna 2014 yhdeksän kertaa sekä yrittäjyyden iltapäiviä että yrittäjäinfoja. InnoOmnian vuositavoite on yhteisö noin sadalle yrittäjälle, jolla on sopimus Omnian kanssa. Näistä yrityksistä puolet on aloittavia kädentaitojen tai palvelualan yksinyrittäjiä, osuuskuntalaisia tai harjoittelu- ja opiskeluyrittäjiä. Toinen puolisko yrityksistä on kokeneempia, opiskelijayhteistyöhön sitoutuneita yrittäjiä. Yritykset voivat toimia 5

6 Omnian tiloissa noin kolme vuotta, mutta ne saavat pysyvän jäsenyyden InnoOmnian yritysyhteisöön Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö Ammatillisen koulutuksen suunnitteluyhteistyö perustuu ennakointiin. Omnia tekee ennakointityötä pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen verkostossa sekä Helsingin seudun kauppakamarin Ennakointikamarin puitteissa. TE-toimiston kanssa Omnia on yhteydessä sekä Omnian johtoryhmän ja TE-toimiston välisissä tapaamisissa että yksittäisten Omnian yksiköiden (erityisesti aikuisopisto, oppisopimustoimisto ja työpajat) päivittäisessä yhteistyössä. 6. VERKOSTOYHTEISTYÖ Kaupunki ja TE-toimisto tekevät monien eri tahojen kanssa aktiivista yhteistyötä espoolaisten työllisyydestä huolehtimiseksi. Tämä lisäksi Työvoiman palvelukeskuksessa kaupungin sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, KELA ja TE-toimisto tekevät moniammatillista työtä vaikeasti työllistyvien kaupunkilaisten auttamiseksi. Yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa tekemänsä yhteistyön avulla Uudenmaan TEtoimisto tavoittelee vuonna 2014 sitä, että työttömyys ei jatkuisi yhtäjaksoisesti yli kolmen kuukauden ajan kuin enintään 29 prosentilla kaikista työttömistä Työvoiman palvelukeskustoiminta Espoon työvoiman palvelukeskustoiminnan (myöhemmin ETYP) tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen sekä tarjota apua syrjäytymisvaarassa oleville työttömille moniammatillista tukea. Myös nuorisotakuun kohderyhmiin kuuluvat asiakkaat kuuluvat palvelukeskuksen kohderyhmän piiriin. ETYP keskittyy kaupungin, TE-toimiston ja Kelan yhteisvoimin etsimään ratkaisuja työttömille, jotka eivät ole pelkästään koulutus- ja työllistämistoimin autettavissa työmarkkinoille. ETYPn toimintaa tehostetaan asiakasohjausta, -prosesseja ja -virtausta kehittämällä. Palvelukeskuksen aktivointiastetavoite vuodelle 2014 on 42 %, sisältäen sekä palveluissa sekä avoimille työmarkkinoille työllistyneet. Tavoitteena on, että palvelukeskus ottaa vuoden aikana noin 700 uutta asiakasta. Asiakasmäärää seurataan TE-hallinnon työnvälitystilaston ja URA - tietojärjestelmän avulla. Toimintaa ohjaa ja seuraa ohjausryhmä, jossa on edustus kaupungin työllisyys- ja terveyspalveluista, TE-toimistosta sekä KELA:sta. Ohjausryhmä määrittelee tarkemmat toiminnan tavoitteet ja seurantamittarit vuosittain Työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla Työllisyyden edistämiseen terveyspalveluilla on varattu kaupungin puolelta kuuden hoitajan työpanos. Toiminnan ohjaamisen vastuu on ohjausryhmällä, johon kumpikin osapuoli nimeää edustajat TE-toimistosta sekä kaupungin työllisyys- ja terveyspalveluista. Ohjausryhmä selvittää toiminnan raportointikäytännöt tavoitteineen ja mittareineen alkuvuoden 2014 aikana. 6

7 Työttömien työkyvyn arviointi ja terveystarkastukset Terveystarkastuksen tavoitteena on työttömän terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi, ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien tunnistaminen ja niiden ehkäiseminen ja ohjaaminen hoitoon sekä lääkinnälliseen, ammatilliseen tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Toiminnalla tähdätään siihen, että työttömät työnhakijat pääsevät tarvitsemansa hoitojärjestelmän piiriin ja siihen, ettei terveydellisistä seikoista tulisi estettä tai hidastetta työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiselle tai työmarkkinoille pääsemiselle. Työllistävissä ja aktivoivissa toimissa huomioidaan terveydelliset seikat ja niiden asettamat rajoitteet. Työttömien terveystarkastuksiin osoitettu valtionosuus maksetaan kunnille osana terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia. Terveystarkastukseen voi asiakas hakeutua itse tai hänet voidaan ohjata sinne TEtoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimiston tai Espoon työllisyydenhoidon kuntakokeilun kautta. TE-toimiston tavoitteena on tehostaa ja lisätä asiakasohjausta työttömien terveystarkastukseen vuoden 2014 aikana. Eläkemahdollisuuksien selvittäminen Kaupunki käynnistää kevään 2014 aikana eläkemahdollisuuksien selvittämisen. Alkuvuoden 2014 aikana tehdään ratkaisu mahdollisuudesta järjestää ko. toiminta ostopalveluna. TE-toimisto voi hankkia työkyvyn arviointia vain tilanteessa, jossa asiakkaan työ- ja toimintakykyä pitää tarkemmin tai yksilöidymmin selvittää suhteessa hakuammattiin tai suunniteltuun koulutukseen. Asiakasyhteistyöryhmät Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmistä (497/20013) mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen alueella toimii asianmukaisesti kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä on sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustajat. Valtioneuvoston rakennepoliittisissa linjauksissa ( ) esitetään kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien poistamista kunnan tehtävistä. Espoossa on jo aikaisemmin todettu ko. työryhmien kehittämistarpeita. Vuoden 2013 aikana on pilotoitu ja vakinaistettu uusi moniammatillisen yhteistyön tapa Kelan, Leppävaaran terveysaseman, työvoiman palvelukeskuksen ja Kelan asiantuntijalääkäreiden kesken käyttäen kommunikointivälineenä sähköistä Lync -ohjelmaa. Vuoden 2014 aikana laajennetaan ko. sähköisen yhteydenpitovälineen käyttö myös kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toimintaan. Tavoitteena on, että myös TEtoimisto pystyy osallistumaan yhteistyöhön Lyncin käyttöä hyödyntäen. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on sähköisten yhteydenpitovälineiden suurempi hyödyntäminen jatkossa myös työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat palvelut oikea-aikaisemmin ja perustuen todelliseen palvelutarpeeseensa, mikä edistää sosiaalihuollon asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn ja sitä kautta työllistymisedellytysten parantumista. 7

8 6.3. Nuorisotakuun toimet Kaupunki ja TE-toimisto toteuttavat yhteistyössä nuorten yhteiskuntatakuuta. Hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten työttömien yhteiskuntatakuusta, että jokaiselle alle 30-vuotiaalle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Vastuun tavoitteen toteuttamisesta kantaa TE-hallinto. Vuodenvaihteessa Espoossa oli alle 25-vuotiasta työtöntä (virtaama yli 3 kuukauden työttömyyteen 25,9 %) ja vastavalmistunutta vuotiasta työtöntä (virtaama yli 3 kuukauden työttömyyteen 42,9 %). Alle 25-vuotiaista työttömistä 52,5 %:lla ei ollut ammatillista tutkintoa. Uudenmaan TE-toimiston tavoitteena on vuonna 2014, että alle 25-vuotiaiden virtaama yli 3 kuukauden työttömyyteen on enintään 9 prosenttia ja vuotiaiden kohdalla enintään 13,5 prosenttia. Vuonna 2014 Espoon kaupungin tavoitteena on pitää kiinni nuorisotakuuseen kuuluvasta koulutustakuusta, eli tarjota kaikille peruskoulunsa päättäneille jotain koulutuspaikkaa. Espoon kaupunki, Omnia ja TE -toimisto tarjoavat seuraavia mahdollisuuksia nuorille: Kaupunki: tarjoaa nuorille 67 palkkatuettua työpaikkaa (kolmasosa kaikista paikoista) tarjoaa nuorille työkokeilupaikkoja monipuolisesti eri toimialoilta. Työkokeilujen määrää seurataan ja vuodelle 2015 asetetaan seurannan pohjalta määrätietoiset tavoitteet. tarjoaa 40 nuorille oppisopimuspaikkaa tarjoaa nuorille työpajapaikkoja. Suomenojan työhönvalmennuskeskus järjestää maanantaisin vuoden aikana arviolta 45 tutustumiskäyntiä, joihin TE-toimisto voi ohjata vuoden aikana 400 nuorta. Työhönvalmennuskeskuksen tavoitteena on se, että näistä 400 nuoresta 200 aloittaa keskuksen pajoilla työkokeilun ja heistä 100 siirtyy pajalta opiskelemaan tai töihin. kirjaa siihen soveltuviin kaupungin hankintoihin sosiaalisia kriteerejä, joiden täyttämisestä yritykset voivat huolehtia tarjoamalla erityisesti työttömille kouluttamattomille nuorille oppisopimuspaikkoja tai palkkatukipaikkoja Omnia: tarjoaa aiempaan verrattuna 150 perustutkintopaikkaa enemmän (vuoden 2016 loppuun mennessä yhteensä 608 paikkaa) tarjoaa nuorille InfoOmnian koulutusneuvontaa tarjoaa nuorille nuorten aikuisten osaamisohjelman koulutuspaikkoja (vuodelle 2014 on haettu opetushallitukselta 245 opiskelijatyövuotta) tarjoaa nuorille 180 paikkaa ammatillisilla pajoilla tarjoaa nuorille 12 paikkaa starttipajalla Tarjoaa etsivän nuorisotyön palveluja nuorille (tavoitteena 800 nuoren tavoittaminen) TE-toimisto: tarjoaa 418 paikkaa nuorille suunnattuun työnhaku- ja uravalmennukseen, joista 5 päivää kestävää työnhakuvalmennusta 144 paikkaa 20 päivää kestävää yleistä ura-valmennusta 80 paikkaa 40 päivää kestävää yleistä ura-valmennusta 128 paikkaa 8

9 40 päivää kestävää maahanmuuttajanuorten ura-valmennusta 30 paikkaa tarjoaa nuorelle kaupungin eri toimialojen työkokeilupaikkoja. Tavoitteena on kohdentaa työkokeilut nuorille, joilta puuttuu ammatillinen koulutus, jotka ovat vaihtamassa ammattialaa ja jotka ovat olleet pitkään työttömänä. myöntää ehdot täyttäville työllistettäville nuorille palkkakustannuksiin linjausten mukaisen palkkatuen. Tavoitteena on palkkatuen kohdentaminen yhteisellä sopimuksella 67 nuoren työllistämiseen järjestää useita nuorille suunnattuja infotilaisuuksia, esim. nuorta velvoittavia koulutushakuinfoja toteutetaan seitsemän tarjoaa ammatillista työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutusta nuorille, esim. joilta puuttuu ammatillinen koulutus, myöntää lisäksi oppisopimuksen aikaisen palkkatuen niille nuorille, jotka täyttävät tuen myöntämisen ehdot tarjoaa maahanmuuttajanuorille kotouttamiskoulutusta Lisäksi Espoon kaupunki, Omnia ja TE-toimisto kehittävät yhdessä nuorisotakuun palveluverkostoa: Kaupunki, Omnia ja TE-toimisto tekevät kevään aikana yhdessä kartoituksen nuorten työllistymisen ja syrjäytymisen ehkäisyn palveluista (palveluiden päällekkäisyydet, katvealueet, yhteiset palveluprosessit). Kartoituksen pohjalta käynnistetään palvelujärjestelmän kehittämistyö, johon haettaneen rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta kesällä Kaupunki selvittää erilaisten nuorten palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien keskittämistä uudenlaiselle nuorten areenalle. TE-toimisto osallistuu areenan suunnitteluun omien palveluidensa osalta. Espoon nuorten parissa työskenteleville ohjaus- ja neuvontatyötä tekeville järjestetään keväällä työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella koulutus (3 lähipäivää), jossa kehitetään yhteistoiminnallisesti tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen perusosaamista sekä tuotetaan uusia ideoita nuorten palvelujen ja ohjauksen saatavuuden turvaamiseksi Hallitusohjelman työllisyydenhoidon kuntakokeilu Espoon kuntakokeilun pääasiallisena kohderyhmänä ovat vuotiaat espoolaiset työttömät, jotka ovat saaneet vähintään 500 päivää työttömyysetuutta tai olleet 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä. Kokeiluun pyritään löytämään asiakkaita, joilla ei ole työllistymistä estävää päihde- tai terveysongelmaa. Tavoitteena on, että kuntakokeiluun ohjataan 240 henkilöä, joista 65 % TE-toimistosta ja 35 % aikuissosiaalityöstä ja muiden yhteistyökumppanien kautta. Näistä kuntakokeiluun kiinnittyy tai sen palveluista hyötyy noin 150 asiakasta vuonna Tavoitteena on, että kuntakokeiluun kiinnittyneistä asiakkaista työkokeiluun etenee noin 75 henkilöä ja palkkatuettuun työhön kaupungille noin 40 henkilöä ja yrityksiin tai 3. sektorin toimijoihin puolestaan 30 henkilöä. Ostopalveluna hankittavan työhönvalmennuspalvelun avulla pyritään saamaan aikaan siirtymää erityisesti palkkatuetusta työstä avoimille työmarkkinoille. Tarjottavissa palveluissa huomioidaan, että espoolaisten pidempään työttömänä olleiden kohdalla on yhä enemmän aiempaa nuorempia ja korkeammin koulutettuja kaupunkilaisia. TE-toimisto kutsuu asiakkaat tiloissaan pidettäviin kuntakokeilun asiakasrekrytointitapahtumiin sekä ohjaa hankkeeseen myös muuten asiakkuuskriteerit täyttäviä henkilöitä. Asiakasohjauksen toimivuutta arvioidaan säännöllisesti yhteisissä tapaamisissa. TE-toimisto on nimennyt hankkeelle 9

10 yhdyshenkilöt. TE-toimisto vastaa asiakkaan työnhakusuunnitelman ja URAasiakastietojärjestelmän tietojen päivittämisestä siten, että ne kattavat kuntakokeilun palveluvalikoiman. Kuntakokeilun työntekijä ja TE -toimiston asiantuntija vastaavat yhdessä asiakkaiden aktivointisuunnitelman laatimisesta. TE-toimisto vastaan samoin palveluihin liittyvien päätösten tekemisestä erikseen sovitun käytännön ja aikataulun mukaisesti. Tarvittaessa TEtoimiston ja kuntakokeilun työntekijät tekevät parityötä asiakasrekrytoinnissa ja -asioissa. Kuntakokeilu tiedottaa TE-toimistoa aktiivisesti palveluistaan ja niiden ajankohdista sekä varaa TEtoimistolle riittävän ajan palveluja koskevien päätösten tekemiseen. TE-toimisto osallistuu kuntakokeilun kehittämiseen sekä toteuttamiseen ja on nimennyt edustajan hankkeen ohjausryhmään Maahanmuuttajien kotoutuminen ja metropolipolitiikan aiesopimus Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä pääkaupunkiseudun yrittäjäjärjestöt ja Helsingin seudun kauppakamari edistävät kotoutumista ja maahanmuuttajien työllistymistä asiasta solmitun metropolipolitiikan aiesopimuksen mukaisesti. Aiesopimuksen tavoitteena on erityisesti sopijaosapuolten kehittäminen niin, että maahanmuuttajat voivat nopeasti työllistyä tai ryhtyä yrittäjäksi tai päästä kielikoulutukseen, työkokeiluun tai muuhun työvoimapoliittiseen palveluun. Edelliseen sopimuskauteen verrattuna uutena painopisteenä on maahanmuuttajien työelämäyhteyksien vahvistaminen yksityiselle sektorille tiiviissä yhteistyössä Espoon Yrittäjien ja Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Aiesopimuksen mukaisesti kaupunki on varannut talousarvioonsa euroa maahanmuuttajien rekrytointimallin käyttöön vuodelle Aiesopimukseen perustuvat henkilöstöresurssit TE-toimistossa on vakinaistettu Yritysten, yhdistysten ja säätiöiden tukeminen työllistämisessä Espoon kaupungilla on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia kolmannen sektorin, erilaisten työllisyyshankkeiden sekä muiden työllisyyden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa. Tyypillisesti tuki on kohdentunut niille toimijoille, jotka toimivat heikossa työmarkkina-asemassa olevien kuntalaisten kanssa. Tukimuotoina ovat esimerkiksi osallistuminen hankerahoitukseen sekä toiminta- ja palkkakuluihin. TE-hallinto tukee Espoon alueen hanketoimintaa ELY-keskuksen hankkeille suuntaaman rahoituksen kautta. Työllistämisen Espoo-lisä on tarkoitettu välityömarkkinoiden rahoitukseksi, jolla tuetaan kolmannen sektorin työllistämistä sekä työntekijöiden edelleen sijoittumista avoimille työmarkkinoille työministeriön ja Espoon kaupungin ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2014 sitä on varattu euroa Kaupungin keskeisimpien yhteistyökumppaneiden ja työllisyyshankkeiden tukeminen Kaupunki tukee seuraavia työllisyyshankkeita vuonna 2014 (hankkeiden omarahoitusosuuteen osallistumalla): - Kierrätyskeskuksen Hyvään kierteeseen -hankkeen tavoitteena on kohentaa palkkatuen avulla kierrätyskeskukseen työllistyneiden jatkotyöllistymismahdollisuuksia. Hanke päättyy kesäkuun 2014 lopussa. 10

11 - Kierrätyskeskuksen Nousukierteeseen -hankkeessa kehitetään Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa työvalmennustoimintaa nuorten, alle 30-vuotiaiden työntekijöiden ja työkokeilijoiden näkökulmasta. Toiminta-aika on vuosi Espoon järjestöjen yhteisö ry:n hallinnoiman Sektori II-hankkeen ( ) tavoitteena on työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin. Työllistämisen toissijaisena tavoitteena voidaan pitää pienten sosiaali- ja terveysalan potilas-, vammais- ja sairausjärjestöjen toimintaedellytysten kohentumista. - KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hankkeen tavoitteena on selkeyttää kuntouttavan työtoiminnan roolia palvelujärjestelmässä ja kehittää kuntouttavan työtoiminnan uusia toimintamalleja. Hankkeessa myös selkeytetään prosesseja, joiden avulla asiakkaat pääsevät hoitoon ja kuntoutukseen. Tavoitteena on lisätä asiakkaan osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Hanke toimii vuoden 2014 loppuun. Lisäksi kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita, jotka tarjoavat työllistäviä palveluja (mm. kuntouttavaa työtoimintaa): - Espoon mielenterveysyhdistys ry (EMY ry) - Kalliolan setlementti - Hyvä Arki ry Pääkaupungin kierrätyskeskuksen ja kaupungin välisessä sopimuksessa kaupunki sitoutuu avustamaan Kierrätyskeskuksen toimintaa. Kierrätyskeskus käyttää avustuksen työllistämiseen, työllistämisen tukemiseen ja toimitilojen vuokriin. 7. TUKITYÖLLISTÄMINEN, TYÖKOKEILUT JA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA 7.1. Kaupungin palkkatukityöllistäminen Palkkatukityöllistämistä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan muiden toimenpiteiden, kuten työkokeilun jatkoksi kestävien työllistymispolkujen luomiseksi. Kaupunki tekee työllistetyn kanssa määräaikaisen työsopimuksen. Työntekijöillä on oikeus kesken sopimuksen siirtyä avoimille työmarkkinoille tai ammatilliseen koulutukseen. Vuoden 2014 palkkatukityöllistämisen tavoitteena on tarjota 1100 palkkatukikuukautta 200 työttömälle espoolaiselle kaupungin toimialoilla. Avoimet palkkatukipaikat ohjataan työvoiman palvelukeskuksen (ETYP) kautta työhallinnon järjestelmään julkaistavaksi. TE-toimiston asiantuntijat ohjaavat asiakkaitaan näihin paikkoihin. Tavoitteena on suunnata palkkatukipaikoista kolmannes nuorille, kolmannes maahanmuuttajille ja kolmannes pitkään työttömänä olleille. Kaupungin eri toimialat ilmoittavat avoimet palkkatukipaikat ETYP:n koordinaattorille tai palveluassistentille, jotka ilmoittavat ne TE-toimistoon kuntatyönantajia palvelevalle vastuuasiantuntijalle. TE-toimiston asiantuntija tiedottaa ehdot täyttäville henkilöasiakkaille palkkatukipaikoista ja tekee asiakaskohtaiset palkkatukipäätökset. Työllistettyjen palkkakustannuksiin TE-toimisto myöntää kaupungille palkkatuen ehdot täyttäville työllistettävien mukaisesti. TE-toimiston tavoitteena on myöntää palkkatuki Espoon kaupungin esityksen mukaisesti 200 työttömälle espoolaiselle Uudenmaan TE- toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa. 11

12 Työllistämisvelvoite ( alkaen) TE-toimiston osoituksesta on työttömälle työnhakijalle hänen kotikuntansa järjestettävä työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi silloin, kun hän ei ole työllistynyt avoimille työmarkkinoille eikä hänelle ole voitu TE-toimiston puolesta soveltuvaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua työllistämistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa. Tämä koskee työtöntä työnhakijaa: - jonka oikeus työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, ennen kuin hän täyttää 60 vuotta tai - 60 vuotta täyttäneelle ennen kuin hänen oikeutensa työttömyyspäivärahaan täyttyy enimmäisajan takia. TE-toimisto tekee työllistämisilmoituksen ja ohjaa työttömän työnhakija olemaan yhteydessä Työvoiman palvelukeskukseen koordinaattoriin, joka yhdessä palveluassistentin kanssa haastattelee työnhakijan ja pyrkii löytämään hänelle sopivan tehtävän kaupungin organisaatiosta. Palkkakustannukset maksetaan keskitetyistä palkkatukimäärärahoista Työllistäminen yrityksiin Uudenmaan TE-toimiston tavoitteena on, että palkkatuen avulla työllistyneistä vähintään 45 % sijoittuu yrityksiin. Kaupunki mahdollisti vuonna 2013 yhteensä 30 henkilön työllistymisen palkkatuen avulla yrityksiin sisällyttämällä sosiaalisia kriteerejä tehtyihin julkisiin hankintoihin. Hankintojen kautta yrityksiin suuntautuvan työllistämisen volyymia nostetaan vuonna 2014 merkittävästi. Palkkatukityöllistämisen rinnalla hankintojen kautta pyritään myös tarjoamaan erityisesti vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille mahdollisuuksia löytää oppisopimuspaikkoja yrityksistä. Tarkemmista tavoitteista ja yhteisistä prosesseista hankintojen kautta vuonna 2014 tapahtuvalle työllistämiselle ja oppisopimuskoulutukselle sovitaan kaupungin, Omnian oppisopimustoimiston ja TE-toimiston kesken huhtikuun 2014 alkuun mennessä. Työllistettyjen palkkakustannuksiin TE -toimisto myöntää yritykselle palkkatuen ehdot täyttävän työllistettävän mukaisesti. TE-toimiston on nimennyt vastuuasiantuntijat Espoon toimipaikasta tekemään yhteistyötä suoraan yritysten kanssa. TE-toimiston tavoitteena on kasvattaa julkisten hankintojen kautta yrityksiin työllistämisen volyymiä palkkatuen myöntämisen keinoilla yhdessä Espoon kaupungin hankintatoimen kanssa Uudenmaan TE-toimistolle myönnettävien määrärahojen puitteissa Työkokeilu Kaupungin järjestämässä työkokeilussa painopisteryhminä ovat nuoret työttömät, maahanmuuttajat ja pitkään työttömänä olleille. Työkokeiluun voi hakeutua joko Espoon sivuilla ilmoitettuihin paikkoihin tai etsiä toimialoilta paikan itsenäisesti. Vuoden 2014 aikana terävöitetään toimialoille tehtävää tiedotusta ja markkinointia työkokeilijoiden ottamiseksi. Esimiesten ohjeistusta selkeytetään ja eri toimialojen menettelytavat pyritään yhtenäistämään. Työkokeilu ei ole työsuhde, eikä sen ajalta makseta palkkaa. Työkokeilu voi olla väylänä palkkatuettuun työhön. Toimenpiteen aikaisen toimeentulon työtön saa työttömyyskassalta tai KELA:sta. Työkokeilu voi kestää enintään 12 kk, joista 6 kk samassa työpaikassa. 12

13 7.4. Aktivointisuunnitelmat ja kuntouttava työtoiminta Työvoiman palvelukeskuksen ohjausryhmä on määritellyt vuoden 2014 tavoitteeksi aktivointiasteen kohottamisen 42 prosenttiin. Aktivointipalveluista kuntouttavan työtoiminnan osuutta nostetaan vuoden 2013 tasosta siten, että vuonna 2014 kuntouttavassa työtoiminnassa on keskimäärin 150 henkilöä kuukauden lopussa. Aktivointisuunnitelmien laatimisprosessia nopeutetaan ja joustavoitetaan ajan ja paikan suhteen ja näin ollen nopeutetaan asiakkaan prosessia. Palvelukeskuksen ohjausryhmä määrittelee ja ohjaa asiakaspalveluprosessien kehittämislinjaukset. TE-toimistolla on tavoitteena lisätä aktivointisuunnitelmia tekevien TE-toimiston asiantuntijoiden määrää, jotta kuntouttavan työtoiminnan osuuden nosto mahdollistuu. 8. SOPIMUKSEN TOTEUTUMISEN SEURANTA JA SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN Kaupungin ja TE-toimiston työllisyysryhmä vastaa vuosittaisten yhteistyösopimusten valmistelemisesta sekä niiden toteutumisen seuraamisesta. Tapaamisista laaditaan muistio kummankin osapuolen tiedoksi ja noudatettavaksi. Työllisyysryhmässä ovat edustettuina kaupungin toimialat, Uudenmaan TE-toimiston Espoon toimipaikan palvelulinjat sekä työvoiman palvelukeskus ja Omnia. Kaupungin ja TE-toimiston vuoden aikana esiin tulevat yhteistyötarpeet ja uudet avaukset käsitellään loma-aikoja lukuun ottamatta pidettävissä, säännöllisesti kokoontuvissa työllisyysryhmän kokouksissa. Työllisyysryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin vuosittain ensimmäisessä kesälomakauden jälkeisessä kokouksessa. Kesään 2014 asti puheenjohtajana toimii kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö ja sihteerinä toimii kaupungin työllisyyspalveluiden koordinaattori. Tarvittaessa järjestetään erillisiä kaupungin ja TE -toimiston johdon yhteistyötapaamisia. Työllisyysryhmän lisäksi kaupungin ja TE-toimiston edustajat tekevät suunnitteluyhteistyötä asiakohtaisissa työryhmissä, kuten Espoon työvoiman palvelukeskuksen ohjausryhmässä, työttömien terveyspalvelujen ohjausryhmässä, asiakasyhteistyöryhmässä sekä kuntakokeilun ohjausryhmässä. Jos sopijaosapuolet haluavat muuttaa tätä sopimusta, muutoksesta sovitaan kirjallisesti ja muutossopimus liitetään tähän sopimukseen. Jarmo Ukkonen Johtaja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Jukka Mäkelä Kaupunginjohtaja Espoon kaupunki 13