OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN
|
|
- Maria Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPINNÄYTETYÖN OTSIKKO KIRJOITETAAN SUURAAKKOSIN TÄHÄN Opinnäytetyö Tekijän nimi Koulutuskeskus Sedu Opetuspiste Tutkinnon nimi Kevät 2008
2 KOULUTUSKESKUS SEDU Opetuspiste Tutkinnon nimi OMA NIMI TYÖN NIMI Opinnäytetyö, päiväys, sivumäärä, liitteiden lukumäärä TIIVISTELMÄ Tiivistelmä kirjoitetaan viimeisenä. Tiivistelmä on suppea, itsenäinen esitys opinnäytetyön sisällöstä. Tiivistelmäsivulla annetaan työn sisällöstä täydellisempi yleiskäsitys kuin sisällysluettelossa. Tiivistelmä kirjoitetaan menneessä aikamuodossa. Tiivistelmästä tulee selvitä mitä teit (kerro muutamalla virkkeellä tärkeimmät työvaiheet) miten teit (kerro lyhyesti käyttämistäsi työmenetelmistä ja -välineistä) mitä oman alasi ammattitaitoa työssä tarvittiin kuinka työ onnistui mitä uutta opit miten havainnollistit työtäsi mitä lähteitä käytit työssäsi (luettele tärkeimmät) mitä asioita ja tietoja poimit lähteistä (kerro muutamalla virkkeellä) mitä liitteitä työsi sisälsi. Tiivistelmän tarkkuuden voi tarkistaa vertaamalla sitä sisällysluettelon otsikoihin. Tiivistelmä antaa lukijalle nopean yleiskuvan koko työstä. Tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä yksi, ja se mahtuu yhdelle sivulle. Asiasanat: Asiasanahakemisto löytyy osoitteesta
3 VOCATIONAL EDUCATION CENTRE SEDU The School Department NAME TOPIC Diploma work, date, pages, appendices ABSTRACT The purpose of the abstract is in a few lines and in your own words to give the reader the main ideas of your work, the abstract being a short independent but still informative description of your topic. In your abstract you should mention, first of all, who has made the work, the topic of the work, the main points that were studied, the means that were used, and what the results were. It would be advisable to write the abstract after you have done the Finnish version, but try not to translate or summarize the Finnish one as such. The abstract is written on its own page and is situated after the page with the Finnish TIIVISTELMÄ. The lenght of the abstract depends on your topic, but it could be about 5 15 lines. Subjects:
4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 KÄSITTELYLUVUT 1 3 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Lähdeviitteet (tekstiviitteet) Lähdeluettelo 6 4 LIITTEIDEN JA KUVIEN KÄYTTÖ 9 5 POHDINTA 9 LÄHTEET 10 LIITTEET 11 Liite 1. Kirjallisen työn tyyli ja kieliasu sekä käytännön kirjoitusohjeita 11 Liite 2. Opinnäytetyön arviointi 15
5 1 1 JOHDANTO Johdannossa kerrotaan, mitä opinnäytetyössä käsitellään. Tarkoitus on herättää lukijan kiinnostus työtä kohtaan. Johdantoluvun voi aloittaa kuvailemalla työtä yleisesti, kertomalla mistä aiheesta työ on tehty. Seuraavaksi voi esitellä työn tarkoitusta: mitä halusit työssäsi selvittää, mihin kysymykseen hait vastausta. Opinnäytetyön aiheen rajausta on myös hyvä perustella: mihin työssä on keskitytty ja miksi. Lisäksi johdannossa kerrotaan, miten työ on tehty: jos työhön liittyy käytännön toteutus, kerrotaan lyhyesti siitä; jos työ perustuu teoreettiseen tietoon, kerrotaan se. Lisäksi esitellään tärkeimpiä työssä käytettyjä lähteitä. Myös samaa aihetta koskevia aiempia selvityksiä voi esitellä ja vertailla. Jos työssä on liitteitä, ne esitellään johdantoluvussa. Keskeisten työssä käytettyjen käsitteiden ja merkintätapojen (esimerkiksi kuvien) esittely kuuluu niin ikään johdantoon. Jos työssä on siis käytetty sellaisia käsitteitä tai merkintöjä, joiden selventäminen voi olla tarpeen, on hyvä selvittää, mitä niillä on tarkoitettu ja miten niitä on käytetty. Johdantolukuun kuuluvat siis seuraavat asiat: kuvaillaan yleisesti työtä: mistä aiheesta se on tehty mistä idea aiheeseen, miksi aihe kiinnostaa, kuka työstä mahdollisesti hyötyy aiheen rajaus: mihin työssä on keskitytty miten työ on tehty: siihen liittyy käytännön toteutus ja/tai se perustuu kirjalliseen lähdemateriaaliin esitellään tärkeimmät lähteet esitellään liitteet. 2 KÄSITTELYLUVUT Käsittelyluvut jakaantuvat useisiin otsikoituihin jaksoihin: päälukuihin ja mahdollisiin alalukuihin. Jos alalukuja käytetään, niitä on oltava vähintään kaksi. Päälukujen otsikot kirjoitetaan suuraakkosin, alalukujen normaalisti. Lukujen sisällä teksti jäsentyy selkeisiin kappaleisiin.
6 2 Kappale ei saa olla liian pitkä, esimerkiksi puoli sivua, mutta toisaalta yhden virkkeen tai parin rivin mittainen kappale on liian lyhyt. Kirjoittajan on huolehdittava siitä, että olennaiset asiat erottuvat sivuseikoista. Lisäksi on tärkeää, että opinnäytetyön aiheen rajaus on onnistunut, eli pääasioita käsitellään perusteellisesti. Opinnäytetyön käsittelyssä olisi hyvä muistaa, että on parempi käsitellä vähää perusteellisesti kuin paljoa ylimalkaisesti. Opinnäytetyön jäsentely lukuihin kannattaa harkita huolellisesti. Ensimmäisessä luvussa voi käsitellä aiheena olevan asian taustaa, historiaa ja teoriaa, ja kertoa siitä eteenpäin käytännön työn toteutuksesta ja sen ammatillisesta taustasta. Jos opinnäytetyöhön ei sisälly käytännön työtä, on jäsentely tehtävä sen mukaan, miten asiat liittyvät toisiinsa, eli mitkä asiat sopivat luontevasti samaan päälukuun. Jaottelun johdonmukaisuus näkyy selvästi sisällysluettelossa. Siksi alustava sisällysluettelo kannattaa tehdä heti alkuvaiheessa ja keskustella siitä ohjaavien opettajien kanssa. Mikäli työhön liittyy empiirinen tutkimus, esimerkiksi kysely tai koe, täytyy se esitellä tekstissä. Käsittely etenee tavallisesti seuraavasti: - teoreettinen tausta: miten asia on ammatillisen tietämyksen perusteella (ks. luku 3 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ) - tutkimusongelma: mitä kyselyllä ym. haluttiin selvittää - tutkimuksen toteutus: yksityiskohtainen kuvaus menetelmistä (käytettiinkö esim. kyselylomakkeita, millaisia, paljonko ja keille niitä lähetettiin jne.) - tulokset: havainnollistetaan kuvin, taulukoin yms. - arviointi: tutkimuksen onnistuminen, olivatko tulokset ennalta arvattavia, yllättäviä yms. Jos opinnäytetyöhön liittyy käytännön työ, ei riitä, että kerrotaan, miten työ tehtiin, vaan asioita on perusteltava ammatillisesti. Asioita voisi käsitellä esimerkiksi seuraavassa järjestyksessä: - teoreettinen tausta - työselostus: mitä tehtiin työn tekijät ja työnjako menetelmät ja välineet (ammatilliset perustelut) yksityiskohtainen kuvaus työn toteuttamisesta (ammatilliset perustelut)
7 3 tulosten esittely, havainnollistaminen ja arviointi oman työn arviointi: onnistuminen, vaikeudet, mitä olisi ollut syytä tehdä toisin yms. 3 LÄHTEIDEN KÄYTTÖ Tekstissä on selvästi erotettava, mitkä asiat ovat omia pohdintoja ja mitkä ovat jostakin tietolähteestä poimittuja asioita. Lähteitä referoidaan eli selostetaan: työn tekijä selostaa asiat omin sanoin. Suoria lainauksia pitäisi välttää, mutta jos siteeraaminen on välttämätöntä (esim. lakitekstit, termien tai käsitteiden määritelmät), on käytettävä lainausmerkkejä. Aina kun on poimittu ja esitelty lähteestä peräisin olevaa tietoa, on merkittävä kappaleen loppuun sulkuihin lähdeviite. Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että suoran lainauksen yhteyteen. Tämän lisäksi kaikki opinnäytetyössä käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon, jossa on niistä täydellisemmät tiedot. 3.1 Lähdeviitteet (tekstiviitteet) Aina, jos asiatieto on saatu jonkun tiedontuottajan materiaalista (kirjat, ammatti- ym. lehdet, Internet, luento- ja kurssimonisteet jne.), on se osoitettava lähdeviittauksella. Viittaus tulee sulkuihin jokaiseen sellaiseen kappaleeseen, jossa lähdemateriaalista poimittua tietoa on esitelty. Lähteeseen viittaamista on hyvä osoittaa myös tekstissä esimerkiksi seuraavin tavoin: Pohjolan (1999, 10) mukaan Pohjola (1999, 5) toteaa, että Pohjolan (1999, 15) mielestä kyse on Artikkelissaan tekijä selvittää Lähdeviitteiden edelle on mahdollista lisätä sellaisia ilmaisua kuin esim., mm., varsinkin, etenkin, erityisesti, ks., vrt., mutta niiden merkitys on ymmärrettävä: ks. tarkoittaa, että osoitetussa paikassa on lisää samansuuntaista tietoa, vrt. ilmaisee, että tieto poikkeaa jollain tavalla esitetystä. Lähdeviittauksiin merkitään seuraavat tiedot: - teoksen tekijän/tekijöiden sukunimi
8 4 - jos edellinen puuttuu, julkaisun, teoksen tai artikkelin nimi - painovuosi - pilkku ja välilyönti - sivu(t), jo(i)sta tieto on otettu. Seuraavassa on ohjeita useimmin tarvittavista lähdemerkinnöistä. Esimerkit on havainnollisuuden vuoksi sisennetty ja tihennetty, ja ne ovat osaksi tekaistuja. Viittaus koskee yhtä virkettä Viite merkitään virkkeen sisään sulkeisiin ennen loppupistettä. Eläkeiän alentamista kannatetaan, mutta samalla halutaan varmistaa eläkkeen säilyminen normaalin suuruisena (Wilenius 1990, 8). Viittaus koskee useampaa kuin yhtä edeltävää virkettä Viite merkitään viimeisen virkkeen perään sulkeisiin. Viite päättyy sulkujen sisäpuolella olevaan pisteeseen. Wileniuksen saamat tutkimustulokset osoittivat, että on yleistä. Monet haastatelluista ehdottivat, että normaalin suuruisena. Tällä tavalla vapautuisi nuorille työpaikkoja. (Wilenius 1990, ) Viittaus teokseen, jolla on kaksi tai useampi tekijä Tekstissä tekijöiden nimet yhdistetään ja-sanalla, viitteessä &-merkillä. Ojasen ja Seppälän (1992, 21 22) laatima psykososiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmä on tarkoitettu emotionaalisten häiriöiden arviointiin. Psykososiaalisen toimintakyvyn arviointimenetelmä on tarkoitettu emotionaalisten häiriöiden arviointiin (Ojanen & Seppälä 1997, 81). Jos tekijöitä on kolme tai enemmän, kaikki tekijät mainitaan silloin, kun lähteeseen viitataan ensimmäisen kerran; toisesta viittauskerrasta lähtien käytetään ensimmäisen tekijän perässä ym.-lyhennettä.
9 5 Hyvän asiatyylin tuntomerkkejä ovat johdonmukaisuus, selkeys, havainnollisuus ja tiiviys (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 260). Hyvä asiatyylinen teksti on mahdollisimman virheetöntä (Hirsjärvi ym. 2000, 244). Viittaus lähteeseen, jolla ei ole henkilötekijää Jos lähteenä käytetyllä teoksella ei ole henkilötekijää, viitataan julkaisun nimeen. Opiskelijaa perehdyttävät työpaikkaan esimies, työpaikkakouluttaja ja lähimmät työtoverit (Työssäoppimisen opas 1999, 18). Peräkkäiset viittaukset samaan teokseen Emt.-lyhennettä ( edellä mainittu teos ) voidaan käyttää, jos viitataan samaan lähteeseen kuin edellä. Sivut on tällöinkin merkittävä. Tiedon prosessoinnissa painottuu ajattelun, oppimaan oppimisen ja itsearvioinnin taitojen hallinta (emt. 107). Multimedia on erimuotoista tietoa digitaalisessa muodossa. Sen ominaispiirteitä ovat mm. tosiaikaisuus ja vuorovaikutteisuus. (Emt. 25.) Viittaus useisiin julkaisuihin samanaikaisesti Viitteiden välissä käytetään puolipistettä erottamaan eri viitteet toisistaan. Tavallisesti lähteet laitetaan aakkosjärjestykseen, mutta myös aika- tai tärkeysjärjestys on mahdollinen. Sata vuotta sitten saattoi yhden lehden pääkirjoitus olla suurestikin mielipiteitä muokkaava tekijä. Tilanteessa, jossa tietoa oli tarjolla vähän, viestinnällä oli suurempi teho kuin nykyisessä sanomien voimakkaassa kilpailutilanteessa. (Hemánus & Tervonen 1986, 195; Wiio 1979, 89.) Viittaus suullisiin lähteisiin Henkilökohtaiset tiedonannot mainitaan muodossa sukunimi + vuosi. Niitä ovat esimerkiksi haastattelut ja puhelinkeskustelut. Myös niistä merkitään tarkat tiedot lähdeluetteloon. Myös useat eteläsuomalaiset yritykset ovat valmiita ottamaan alueeltamme nuoria työssäoppijoita (Mäkinen 2000).
10 6 Viittaus sähköiseen lähteeseen Sähköisiin lähteisiin viitataan samoin kuin muihinkin lähteisiin, mutta sivunumeroa ei ilmoiteta. Jos tekijä tiedetään, viittaus sisältää tekijän sukunimen ja vuosiluvun. Jos tekijää ei tiedetä, viittaus sisältää lähteen nimen tai sivun otsikon sekä vuosiluvun. Radio- ja tv-ohjelmissa viitataan ohjelman nimeen ja vuosilukuun. Tavoitteena on nostaa koko väestön osaamista ja tukea Suomen kilpailukykyä (Hintikka 2000). Viittaus säädökseen Säädöksillä on yleensä viralliset lyhenteet, joita viitteissäkin voi käyttää: laki = L, asetus = A, hallituksen esitys = HE. Lähdeluetteloon laitetaan tarkat tiedot. Neuvottelujen tehtävänä on edistää koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta (L /630.) Viittaus standardiin Standardeista on käytössä vakiintuneet lyhenteet, esimerkiksi Suomen Standardisoimisliiton standardeista käytetään lyhennettä SFS. Standardin lyhenteen jälkeen tulee standardin numero ja sivunumero. Julkaisija tai kustantaja on henkilö tai organisaatio, joka vastaa dokumentin tuotannosta ja levityksestä (SFS 5831, 3). Viittaus toissijaiseen lähteeseen Alkuperäislähdettä ei tarvitse välttämättä merkitä lähdeluetteloon. Seuraavassa esimerkissä Kuronen on alkuperäinen lähde, jota Kivinen teoksessaan käsittelee: Kivisen teoksessa esitellystä Kurosen (1993) tutkimuksesta käy ilmi, että perinteisesti asiantuntijan tuntomerkkeinä on pidetty korkeaa koulutusta ja pitkää työkokemusta (Kivinen 1994, 71).
11 7 3.2 Lähdeluettelo Kaikki työssä käytetyt lähteet merkitään lähdeluetteloon. Käytettyjen lähteiden tulee olla työn kannalta merkityksellisiä, ammatillisesti päteviä ja mahdollisimman uusia. Erityisesti internetlähteitä käytettäessä on syytä arvioida tiedon esittäjän asiantuntemusta ja puolueettomuutta. Lähdeluettelo aloitetaan uudelta sivulta loppuluvun jälkeen. Lähdeluettelosivu(t) numeroidaan muun tekstin jatkoksi. Lähdeluettelo aakkostetaan yleensä kirjoittajan sukunimen mukaan. On huomattava, että hakusanan (ensimmäisen sanan) täytyy olla sama sekä lähdeviitteessä että luettelossa. Näin lukija voi tekstiä lukiessaan helposti etsiä lähdeluettelosta kyseisen lähdemateriaalin tiedot. Lähdemerkinnän yleisrakenne on neliosainen: Kuka kirjoittaja, tekijä tai haastateltava Milloin julkaisuvuosi Mitä lähteen nimi tai otsikko Missä kustannuspaikka: kustantaja (tarvittaessa myös julkaisija). Teoksen painos merkitään vain, jos se on muu kuin ensimmäinen. Kustantajan tietoihin ei tarvitse lisätä yhtiömuotoa (oy., ry., ky.), poikkeuksena WSOY. Kirjat, joilla on tekijä(t) Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara P Tutki ja kirjoita. 6. uud. laitos. Helsinki: Kirjayhtymä. Kirjat ym. julkaisut ilman henkilötekijää Kirjoittajan nimen paikalle merkitään teoksen nimi ja aakkostetaan lähdeluetteloon sen mukaan. Nykysuomen sanakirja Toim. M. Sadeniemi. 14. p. Porvoo: WSOY. Artikkelilähteet Artikkeleista merkitään lähdetiedot saman periaatteen mukaan, mutta lisäksi mainitaan julkaisun vuosikerta, numero (sanomalehdistä päiväys) sekä sivut, joilla artikkeli on ilmestynyt.
12 8 Useita artikkeleita sisältävässä teoksessa julkaistusta tekstistä ilmoitetaan tekijä, julkaisuaika, artikkelin nimi ja perustiedot teoksesta, jossa artikkeli on ilmestynyt. Voutilainen, M Ooppera elää ja voi hyvin Suomessa. Keskisuomalainen , 18. Suomalaisen lomavalinta on yhä aurinkoinen löhöloma Ilkka , 13. Karisto, A Rajankäyntiä. Teoksessa Bardy, M. (toim.). Taide tiedon lähteenä. Jyväskylä: Atena, Opinnäytetyöt, esitteet ja muut julkaisemattomat kirjalliset lähteet Tärkeää on merkitä lähteen laatu, esim. esite, opinnäytetyö, hinnasto. Rautaruukki Oy Mainosesite. Suulliset lähteet (henkilökohtainen tiedonanto) Henkilökohtaisia tiedonantoja ovat esimerkiksi haastattelu ja puhelinkeskustelu. Tiedonannon luonne ilmoitetaan lähdeluettelossa. Nieminen, J Talouspäällikkö. Suomen Muusikkojen Liitto ry. Haastattelu Sähköiset lähteet Lukijan tulee halutessaan löytää myös sähköiset lähteet, joihin on tekstissä viitattu. Lähdeluetteloon merkitään seuraavat tiedot: 1. tekijä(t) (jollei tekijää tiedetä, lähdetieto aloitetaan julkaisun nimellä) 2. julkaisuaika vuosilukuna 3. julkaisun nimi tai otsikko 4. mahdollisesti viestintyyppi (esim. sähköpostiviesti, CD-ROM, video, DVD) 5. viittaamisen ajankohta päivämääränä hakasulkuihin 6. (esim. CD-ROMista julkaisija tai kustantaja) 7. tietoverkkojulkaisuissa verkko-osoite. a) Verkkodokumentit Sivulta käy ilmi, kuka on tekijä: Aaltonen, L Opiskelijoiden tiedonhankintataidot. [Viitattu ] Sivu päivitetty
13 9 jollei päivityksen ajankohta ilmene, merkintä jää pois Henkilötekijä ei ilmene: Tekijänoikeus [viitattu ] Opetusministeriö. b) Sähköpostiviestit, videot, CD-ROMit ja muut vastaavat lähteet Nurminen, A Vs: Ohjeita artikkelien kirjoittajille. Sähköpostiviesti , vastaanottaja Tuija Rautio. Eteläpohjalainen luonto ja ympäristö CD-ROM. Seinäjoki: Maaseudun kehittämiskeskus. c) Radio- ja tv-ohjelmat Lähdeluettelossa ilmoitetaan ohjelman nimi, julkaisuaika vuosilukuna, verkko sekä lähetyspäivämäärä. Tarvittaessa voi ilmoittaa myös muita täsmentäviä tietoja. Iskelmäradio Radio Suomi Toim. Ilpo Hakasalo. Kuohuva vuosisata, osa 10/ TV LIITTEIDEN JA KUVIEN KÄYTTÖ Liitteet Liitteeksi sijoitetaan esimerkiksi haastattelulomakkeet, ohjeet, laskelmat, aikataulut jne. Toisin sanoen sellainen aines, joka ei asian ymmärtämisen kannalta ole keskeistä, mutta johon tekstissä viitataan, tai joka lisää ymmärtämystä ja luotettavuutta. Liitteiden paikka on lähdeluettelon jäljessä. Liitteet numeroidaan ja otsikoidaan. Sisällysluettelon loppuun laaditaan luettelo liitteistä. Visuaalinen havainnollistaminen Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, piirustusten ja esimerkkiaineiston avulla. Jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltävään asiaan, ne sijoitetaan tekstin yhteyteen. Runsas ja suurikokoinen havaintoaines sijoitetaan liitteeksi. Tekstissä ei toisteta havain-
14 10 toaineiston yksityiskohtia, vaan siitä tehdään päätelmiä. Taulukoiden ja kuvioiden tulee olla sellaisenaan ymmärrettäviä. Kuviot, taulukot, piirustukset ym. numeroidaan ja otsikoidaan, ja niistä mainitaan myös mahdolliset lähdetiedot. Tarkempia ohjeita on tämän ohjemonisteen lopussa (Liite 1). 5 POHDINTA Viimeisenä lukuna on pohdinta. Luku sisältää opinnäytetyössä käsiteltyjen asioiden yhteenvedon: siinä tarkastellaan työn tuloksia, tehdään päätelmiä tulosten perusteella ja esitetään omia arvioita. Siinä mainitaan myös työssä mahdollisesti esiin tulleita ristiriitoja, arvioidaan omaa oppimista sekä käytännön työn yms. onnistumista. Viimeinen luku on siis yhteenveto koko työprosessista. Pohdinnan yhteenvedossa ei tuoda esiin enää sellaista tietoa, jota käsittelyosassa ei ole tarkasteltu. Pohdinnassa voi myös esittää jatkoselvitysehdotuksia tai toimenpide-ehdotuksia. Loppu jää aina lukijan mieleen, joten sen ilmaisuun on syytä jaksaa vielä paneutua.
15 11 LÄHTEET Aatola, O Yhteispalvelupisteen kehittäminen Lievestuoreella. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Heinisuo, R Vs: Kiellettyjä kirjojako? Sähköpostiviesti , vastaanottaja Tuija Rautio. Hintikka, K. A. Tieto neljäs tuotannontekijä. [Viitattu ] Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 6. uud. laitos. Helsinki: Kir- Hirsjärvi, S. Remes, P. jayhtymä. Koivisto, M Luovuudesta yksilössä ja yhteisössä. Moniste. Tietokukko Oy. Kuntokoulussa tottakai Esite. Suomen kuntourheiluliitto. L /630. Laki ammatillisesta koulutuksesta. Suomen säädöskokoelma. Helsinki: Edita. Lassenius, Y Lehtori, Helsingin diakoniaopisto. Haastattelu Musiikkia vanhasta Euroopasta Ylen Ykkönen Mäkinen, R. emäntä Puhelinkeskustelu Ruokaset-yhtiö. Helsinki. Nykysuomen sanakirja Toim. M. Sadeniemi. 14. p. Porvoo: WSOY. Peltosaari, L. Raukola, H Ravitsemustieto. 2. painos. Helsinki. SFS Kirjallisuusviitteiden laatiminen. 2. p. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto. Tyttöjen laihdutus johtaa puutoksiin Ravitsemuskatsaus, 2, 13. Uotila, P Primekorkojen suosio selvässä laskussa. [Viitattu ] Kauppalehti Online Vandereycken, W. Meermann, R Anorexia nervosa kliinisen hoidon opas. Julma, Kauko (suom.). Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu. Juva.
16 12 Liite 1. Kirjallisen työn tyyli ja kieliasu sekä käytännön kirjoitusohjeita Kirjallisessa opinnäytetyössä käytetään asiatyyliä. Tekstin on oltava helposti luettavaa ja ymmärrettävää. Asiatyyli on hyvää silloin, kun huomio kiinnittyy mahdollisimman vähän itse kieleen ja kun tieto välittyy mahdollisimman yksiselitteisesti ja tarkasti. Asiatyylin tuntomerkkejä ovat johdonmukaisuus, selkeys, havainnollisuus ja tiiviys. Kirjoittajan pitää kiinnittää huomiota myös jaksotukseen ja kappalejakoon, siirtymiin asiasta toiseen, virkkeen- ja lauseenmuodostukseen, sanavalintaan sekä oikeinkirjoitus- ja muotoseikkoihin. Ohjelma, kirjasinlaji ja pistekoko Word-tekstinkäsittelyohjelma, kirjasintyyppi on Times New Roman. Kirjasinkoko (fontti) on 12. Otsikoissa saa käyttää isompia (12 16 pt) ja muotoiltuja kirjasimia, kunhan muotoilee ne johdonmukaisesti samalla tyylillä koko työssä. Marginaalit Sivun ylä- ja alamarginaali on 2,5 cm, oikea reunus on 2 cm, vasen 3 cm. Teksti tavutetaan. Tekstin oikea reunus tasataan. Teksti aloitetaan aina sivun ensimmäiseltä riviltä. Marginaalit: Tiedosto/ Sivun asetukset/ Vasen 3/ Oikea 2 Tavutus: Työkalut/ Kieli/Tavuta asiakirja automaattisesti Riviväli Varsinaisessa tekstissä käytetään riviväliä 1,5. Suorissa lainauksissa, luetelmissa, sisällys- ja lähdeluettelossa, tiivistelmäsivussa, kansilehdellä sekä erityisesti taulukoita ja muita vastaavia tehtäessä käytetään riviväliä 1. Riviväli 1,5: Muotoile/ Kappale/ Riviväli 1,5 Sivunumerot Sivunumero merkitään sivun ylälaitaan keskelle. Sivunumerointi alkaa johdantosivulta numerolla 1 ja jatkuu niin, että myös lähde- ja liitesivut numeroidaan.
17 13 Kappalejako Teksti jaetaan kappaleiksi sisällön jäsentymisen ja luettavuuden vuoksi. Liian pitkät kappaleet tai kappalejaon puuttuminen tekevät tekstistä raskaslukuisen ja vaikeaselkoisen. Toisaalta peräkkäisistä lyhyistä kappaleista syntyy levotonta ja katkonaista tekstiä. Nyrkkisääntö on: yksi asiakokonaisuus yhteen tekstikappaleeseen. Kappalejaon merkkinä käytetään ns. vasensuoraasettelua: kaikki rivit aloitetaan vasemmasta reunasta, ja kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivivälillä. Kappaleen alkua ei siis sisennetä. Otsikot Varsinaisessa tekstissä pääotsikot kirjoitetaan suuraakkosin, alaotsikot normaalilla tekstillä. Otsikot myös numeroidaan (vastaavin numeroin kuin otsikot ovat sisällysluettelossa). Otsikoita ennen ja niiden jälkeen on hyvä jättää tilaa, jotta ne erottuvat tekstistä; esimerkiksi kaksi tyhjää riviä ennen otsikkoa ja yksi tyhjä rivi sen jälkeen näyttää usein tasapainoiselta. Otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta, samasta kohtaa kuin teksti. Yksistään otsikkoa ei saa jättää sivun viimeiselle riville, vaan otsikkokin siirretään tällaisissa tapauksissa seuraavalle sivulle. Kappaleotsikot Tekstisivuilla pienissä tekstiosissa voidaan käyttää ohjaavia kappaleotsikoita (ks. esim. tämä luku). Kappaleotsikko lihavoidaan ja teksti alkaa seuraavalta riviltä. Kappaleotsikot eivät näy sisällysluettelossa. Luetelmat Luetelman osien on oltava kielellisesti samankaltaisia. Luetelmaa ei voi sijoittaa tekstiin yksinään kappaleeksi, vaan sitä edeltää aina selittävä johdantolause. Samaten lukua ei pidä aloittaa suoraan luetelmalla ilman johdattelevaa tekstiä tai johdantolausetta. Luetelmien laadinnassa voidaan käyttää monia jäsennystapoja, kuten numeroita kirjaimia tai luetelmaviivoja. Suuraakkosten jälkeen käytetään pistettä: A., B. jne.; pienaakkosten jälkeen kaarisuljetta: a), b), c) jne. Luetelmaviivoja eli ns. ranskalaisia viivoja käytettäessä luetelman osien loppuun ei
18 14 tule välimerkkiä (pilkkua). Sen sijaan viimeisen osan jälkeen merkitään piste luettelon päättymisen merkiksi. Huomaa edellinen luetelma esimerkkinä. Sisennykset Pitkä suora lainaus (yli kolme riviä) sisennetään eli aloitetaan normaalitekstiä sisemmästä sarkaimesta. Sisennetty teksti kirjoitetaan rivivälillä 1. Sisennettyjä suoria lainauksia ei tarvitse merkitä lainausmerkein. Havainnollistaminen Kirjallista esitystä voidaan havainnollistaa kuvioiden, taulukoiden, valokuvien ym. esimerkkiaineiston avulla. Nämä sijoitetaan tekstin yhteyteen, jos ne liittyvät olennaisesti käsiteltävään asiaan ja niitä selostetaan tekstissä. Havaintoaineisto sijoitetaan mahdollisimman lähelle sitä tekstin kohtaa, jossa siihen ensimmäisen kerran viitataan. Tekstissä ei toisteta havaintoaineiston yksityiskohtia, vaan siitä tehdyt päätelmät sijoitetaan tekstiin. Taulukoiden ja kuvioiden tulisi olla ymmärrettäviä sellaisenaan. Runsas ja suurikokoinen havainnollistava aines on suositeltavaa siirtää liitteiksi. Tekstin yhteyteen sijoittuvien kuvioiden ja taulukoiden ylä- ja alapuolelle tulee jättää kaksi tyhjää riviä. Taulukot käyvät erityisesti numerotietojen tiivistämiseen. Taulukkoselosteeseen (taulukon otsikkoon) taulukon yläpuolelle kirjoitetaan sana TAULUKKO suuraakkosin ja taulukko numeroidaan. Sen jälkeen se nimetään osuvasti. Jos taulukko on lainattu, lähde täytyy mainita taulukkoselosteen yhteydessä. Taulukot numeroidaan juoksevasti läpi koko työn. Kuviossa havainnollistetaan tietoa. Kuvioita ovat kaikki muut havainnollistamiskeinot paitsi taulukot. Kuvion tehtävänä on täydentää tai vähentää tekstiä, ei pelkästään toistaa tekstissä ilmi tuotuja ajatuksia. Kuvion selosteeseen kirjoitetaan sana KUVIO suuraakkosin ja kuvio numeroidaan. Sen jälkeen se nimetään osuvasti. Jos kuvio on lainattu, lähde täytyy mainita kuvion selosteessa. Kuviot numeroidaan juoksevasti läpi koko työn.
19 15 KUVIO 1. OPINTOVIIKOT. AMMATILLISET OPINNOT 90 ov* YHTEISET OPINNOT 20 ov VAPAASTI VALITTAVAT OPINNOT 10 ov * OV = opintoviikko = 40 tuntia työtä, joka koostuu lähiopetuksesta ja itsenäisestä työstä Numeroilmaukset Luvut 1 10 kirjoitetaan kirjaimin tekstissä yksinään esiintyessään, suuremmat numeroin. Tämä ohje ei koske taulukoita ja kuvioita: ne merkitään aina numeroin. Alle kymmenen olevat luvut merkitään numeroin myös rajakohtailmauksissa ja mittayksikön yhteydessä (esim vuotiaat, 6 % jne.). Lyöntivälit Välimerkin jälkeen tulee aina lyöntiväli. Sulkumerkit tulevat kiinni niiden sisällä olevaan tekstiin, mutta irti muusta tekstistä. Sama koskee lainausmerkkejä. Prosenttimerkin edelle tulee välilyönti. Jos yhdysmerkkiä käytetään ajatusviivan asemesta, esim. rajakohtailmauksissa, kuten klo 12 14, tulee yhdysmerkin molemmin puolin välilyönti. Tekstin ulkoasu Tekstin ulkoasuun eli asetteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ennen kirjoittamaan ryhtymistä on hyvä tehdä ohjeen mukaiset sivun asetukset. Luettavuutta parantaa väljähkö asettelu esimerkiksi kuvioissa, taulukoissa tai luetteloissa. Tekstin tehokeinoja, kuten lihavointia, kursivointia tai alleviivausta, voi käyttää, mutta säästeliäästi.
20 16 Liite 2. Opinnäytetyön arviointi Kirjallisen opinnäytetyön arvioinnin tarkoituksena on tukea oppimista antaa tietoa oppimisen tasosta antaa oppilaitokselle palautetta antaa tietoa työnantajalle vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja motivaatiota kehittää kykyä pitkäjännitteiseen työskentelyyn Arviointikohteita ovat seuraavat: Asiasisältö aiheen rajaaminen kiinnostavuus merkitys tiedon ajankohtaisuus ammattisanaston käyttö johdonmukaisuus Lähdeaineisto monipuolinen käyttö olennaisen tiedon löytäminen kriittisyys Tietojen perustelut oikeellisuus luotettavuus vakuuttavuus Käsittelytapa ymmärrettävyys johdonmukaisuus
21 17 yksilöllisyys päätelmien teko Tyyli ja kieliasu asiatyylin käyttö kielellinen virheettömyys havainnollisuus Ulkoasu annettujen yhteisten ohjeitten noudattaminen
Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotOpas opinnäytteen tekijälle
Opas opinnäytteen tekijälle 2009 2 Sisältö 1 Oppaan käyttäjälle...3 2 Opinnäytteen tekemisen vaiheet ja aikataulutus...4 2.1 Aiheen valinta...4 2.2 Opinnäytteen suunnittelu...4 2.3 Opinnäytteen kokoaminen...5
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Kirjallinen tehtävä Kirjallisen tehtävän laatimisen ohjeet ja mallipohja Jouko Uusitalo Ohje KEMI 2012 2 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU, Koulutusala Tekijä(t):
LisätiedotKouvolan iltalukio. Tutkielmakäytänteet. 27.10.2009 Päivi Hänninen
Kouvolan iltalukio Tutkielmakäytänteet Tutkielman osat 1. Kansilehti 2. (Tiivistelmä) 3. Sisällysluettelo 4. Käsittelyosa 5. Lähdeluettelo 6. Liitteet Sisällysluettelo Tutkielman luvut ja sivut numeroidaan.
Lisätiedot(Vilkka 2006, 224; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 21.)
1 LÄHDEVIITTEET Työssä käytettyjen tietolähteiden esittäminen lisää tekstin luotettavuutta. Lähteet mainitaan sekä lähdeviitteinä tekstissä että lähdeluettelona tekstin lopussa. Lähteinä on käytettävä
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
Lisätiedot(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)
HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,
LisätiedotSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU. Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Hakala Toni Varpelaide Heidi TEKSTINKÄSITTELYN OHJEET CASE: OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTI WORDILLA Liiketalous ja tietojenkäsittely Huittinen Liiketalous Taloushallinto 2005 1
Lisätiedot1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet. 2 Sivun asetukset. 3 Sivunumerointi. 4 Otsikot
1 1 Opinnäytetyön graafiset ohjeet Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä noudatetaan seuraavia graafisia ohjeita. Graafiset ohjeet on tehty Metropolian opinnäytetyöryhmässä. Näiden graafisten
Lisätiedot83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
LisätiedotLähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
LisätiedotOpinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16)
kaikki reunukset 3 cm ja otsikoiden keskitys Opinnäytetyön raportointiohje ja mallipohja (r 21, f 16) Alaotsikko (r 23, f 14) Mahdollisen taustaprojektin nimi (r 35, f 12) Tekijä(t) (r 37, f 12) Toimialan/koulutusalan
LisätiedotOpinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla)
T A M P E R E E N Y L I O P I S T O Opinnäytteen nimi ja mahdollinen alaotsikko (tämä pohja toimii parhaiten Word2010-versiolla) Kasvatustieteiden yksikkö Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma NIMI NIMINEN
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA. Julkaisuohjeet. Koonnut Pirkko Pussinen
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JULKAISUJA Julkaisuohjeet Koonnut Pirkko Pussinen Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Joensuu 2010 Pohjois-Karjalan
LisätiedotAS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008
AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista
LisätiedotLYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN
Päivi Auno LYHYT OHJEISTUS TUTKIELMAESSEESEEN Kajaanin Ammattikorkeakoulu Ohjaava opettaja Ajankohta Opintojakso SISÄLLYS (esimerkki) 1 JOHDANTO 2 TEORIATAUSTA SISÄLTÖÄ KUVAAVA OTSIKKO 2.1 Alaotsikko 2.2
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Liiketalouden koulutusala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS.. 4
LisätiedotHARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE
HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE Tekniikan toimiala HARJOITTELURAPORTIN KIRJOITUSOHJE 7/2010 jn SISÄLTÖ 1 HARJOITTELURAPORTIN RAKENNE JA ULKOASU.. 3 1.1 Rakenne. 3 1.2 Ulkoasu 3 2 HARJOITTELUKERTOMUS..
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi
Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen
Lisätiedot1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET
Tutkielman teko-ohjeet, Rautavaaran lukio 2016 1 TUTKIELMAN TEON VAIHEET 1.1 Aiheen valinta 1.2 Tutustuminen Kokoa, mitä tiedät ennestään ( piirrä, kirjoita... ) Listaa ylös kysymyksiä aiheesta Lue aiheesta
LisätiedotTEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20
Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI
OPINNÄYTETYÖN ANALYSOINTI Tommi Pihlainen Pasi Vähämartti Raportti Joulukuu 2006 Informaatioteknologian instituutti 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS...2 1.1 Tehtävät ja tavoite...2 1.2 Tutkimusaineisto...2 2
LisätiedotOHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE
OHJEITA HARJOITUSAINEIDEN KIRJOITTAJILLE Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 2004 Raija Lehtinen raija.lehtinen@helsinki.fi Anu Lahtinen anu.lahtinen@helsinki.fi 1 SISÄLLYS Ohjeiden käyttäjille
LisätiedotTIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016
SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Vuosikirja 2016 Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin
LisätiedotKIRJALLISEN TYÖN OHJEET
KIRJALLISEN TYÖN OHJEET Tiina Tomera, STAP xx Oppimispäiväkirja Hoito- ja huolenpito opettaja : Maija Mietteliäs SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN RAKENNE JA ULKOASU... 3 2.1 Kansilehti...
LisätiedotSiun soten julkaisuja. Julkaisuohjeet
2019 Siun soten julkaisuja Julkaisuohjeet 2(7) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Toimintaperiaatteet... 3 1.1 Sarjan nimi... 3 1.2 Sarjan sisältö... 3 1.3 Sarjan osat... 3 1.4 Käsikirjoituksen
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotOPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan
LisätiedotKirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle
No. Kirjoitusohje Oped-Exo - ejulkaisulle projektiassistentti Reima Kallinen Oped-Exo hanke Julkaistu 08.11.2004 (Muokattu 16.11.2004) Kallinen, R. Kirjoitusohje Oped-Exo-julkaisulle Julkaistu 08.11.2004
LisätiedotRAPORTOINTIOHJEET. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi*
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta *Koulutusohjelman nimi* BHxxxxxxx *Kurssin nimi* RAPORTOINTIOHJEET Lappeenrannassa 29.6.2007 0221700 Maija Meikäläinen Ymte J TIIVISTELMÄ Lappeenrannan
LisätiedotOhjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville. Artikkeli
Ohjeita AFinLAn vuosikirjaan 2016 kirjoittaville Artikkeli Artikkelin pituus on 15 sivua (n. 4000 5000 sanaa) sisältäen tiivistelmän. Kirjallisuusluettelo ja liitteet eivät sisälly tähän enimmäispituuteen.
LisätiedotMatematiikan kirjoittamisesta
Matematiikan kirjoittamisesta Asiasisältö Tärkeintä kaikessa on, että kaiken minkä kirjoitat, niin myös itse ymmärrät. Toisin sanoen asiasisällön on vastattava lukijan pohjatietoja. Tekstin täytyy olla
LisätiedotCS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008. Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer)
Casen palautus PVM CS10A0000 MARKKINOINNIN PERUSKURSSI Syksy 2008 Case A: Ohjeet (Case 1: Hörhammer) VAIN ESITTÄVÄN RYHMÄN TYÖSSÄ! (Opponoiva ryhmä XY, esim B6) (Esittävä) Ryhmä XY (esim. B2): 0222222
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011, 17.12.2012 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja:
LisätiedotTyön osat 5-9 muodostavat varsinaisen sisällön.
5 Projektityö onkin hyvä suunnitella siten, että työ on mielekkäästi jaettavissa osiin kandidaatintöiden kirjoittamista ajatellen. Projektityön yhteydessä tehtävien kandidaatintöiden arvostelua ja muotoseikkoja
LisätiedotLaurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat
Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Laurean opinnäytetöiden lähdeviitteiden ja lähteiden merkintätavat Ohje Sirpa Marko Kirsti Vuorela 1.9.2008 Sisällys 1 Lähdeviitteiden ja lähteiden merkitseminen
LisätiedotOPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE
OPINNÄYTETYÖ MALLIPOHJAN KÄYTTÖOHJE Opinnäytetyö mallipohja Kajaanin ammattikorkeakoulu 2.12.2005 SISÄLLYS 1 MALLIPOHJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 2 TEKSTIN KIRJOITTAMINEN 2 2.1 Valmiin tekstin siirtäminen 2 2.2
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotAktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki.
Asiakirjan valmistelu Aktivoi dokumentin rakenteen tarkistamiseksi piilomerkkien näyttäminen valitsemalla valintanauhasta Kappale-kohdasta painike Näytä kaikki. Tarkista, ettei dokumentissa ole peräkkäisiä
LisätiedotLÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä.
LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN KANSANTALOUS 2008 Lähdeviitteiden käyttö kandidaatti- ja pro gradu työssä. Pohjautuu ohjeisiin tiedekunnan yleisiin ohjeisiin lähteidenkäytöstä: http://www.uwasa.fi/kauppatieteet/opiskelu/kirjoitusohjeet/lahteet/
LisätiedotOhjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen
Ohjeet tutkimussuunnitelman kirjoittamiseen Marja Silenti FM, Timo Lenkkeri LK, DI Opiskelijanumero: 12345678 Helsinki 18.11.2005, viimeksi päivitetty 31.05.2011 Tutkimussuunnitelma Ohjaaja: HELSINGIN
LisätiedotTutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla
Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto, Fysiikan laitos, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto 17.3.2017 FYSA291&XYHM004 luentokalvosarja 6 1 Oppimistavoitteet
Lisätiedot6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.)
6. Tekstin muokkaaminen 6.1 Tekstialueiden valinta eli maalaaminen (tulee tehdä ennen jokaista muokkausta ym.) Tekstin maalaaminen onnistuu vetämällä hiirellä haluamansa tekstialueen yli (eli osoita hiiren
LisätiedotTiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä
Tiivistelmä ja yleisiä huomioita tekstistä Kesäkandidaattiseminaari 2016 Tekstipaja 27.6.2016 Aalto-yliopisto/TKK, Tiina Airaksinen Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotOhjeita kirjallisten töiden laadintaan
Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2015- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu sosiaalitieteiden ja sosiaalityön opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen
LisätiedotLapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet
1 Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan kirjallisten töiden ulkoasun ja lähteiden merkitsemisen ohjeet Tämä yleinen ohje on tehty käytettäväksi Lapin yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan opintojen
LisätiedotTämä dokumentti on tehty pohjaan Muistiopohja_logolla.ott
Muistio 1 (5) Asiakirjapohjien dokumentaatio Asiakirjapohjien tiedostot Tämä dokumentti kuvaa joukon SFS 2487 -standardin mukaisia OpenOfficeasiakirjapohjia. Pohjat on laatinut Martti Karjalainen oikeusministeriön
LisätiedotLähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki
Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,
LisätiedotOpinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
Lisätiedot1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc
Word - harjoitus 1 1. HARJOITUS harjoitus3_korjaus.doc Kopioi itsellesi harjoitus3_korjaus.doc niminen tiedosto Avaa näyttöön kopioimasi harjoitus. Harjoitus on kirjoitettu WordPerfet 5.1 (DOS) versiolla
LisätiedotActa-väitöskirjojen asetukset. Määritä ensin sivumääritykset ja sivunumerointi.
Sisällys Acta-väitöskirjojen asetukset 2 Acta-väitöskirjojen tyylimäärittelyt 7 Acta-mallipohjan tyylien lataaminen 8 Kuviot, kuvat ja taulukot 9 Lähdeluettelon laatiminen 9 Väitöskirjan muuttaminen pdf:ksi
LisätiedotWord ohje Word2010. Jari Laru, yliopisto-opettaja. Asko Pekkarinen, lehtori
Word ohje Word2010 Jari Laru, yliopisto-opettaja Asko Pekkarinen, lehtori Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto, 2012 Sisällys Sivuasetukset... 1 Marginaalit... 1 Osion luominen sisällysluetteloa
LisätiedotKEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU
KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Pääotsikko Alaotsikko Mahdollisen taustaprojektin nimi Tekijä(t) Koulutusohjelman opinnäytetyö Suuntautumisvaihtoehto Insinööri(AMK) KEMI 201x Sukunimi Etunimi Opinnäytetyö
LisätiedotOhjeita kirjallisten töiden laadintaan
Itä-Suomen yliopisto / Yhteiskuntatieteiden laitos 2012- Ohjeita kirjallisten töiden laadintaan Nämä ohjeet on tarkoitettu yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden käyttöön. Ohjeet ovat tiiviiseen muotoon laaditut
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI
Word 2013 Sisällysluettelo, kuvien ja taulukoiden numerointi SISÄLLYSLUETTELO, KUVIEN JA TAULUKOIDEN AUTOMAATTINEN NUMEROINTI SISÄLLYSLUETTELO... 1 Otsikoiden merkitseminen... 1 Ylä- ja alatunnisteet:
LisätiedotOpinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa
Opinnäytetöiden laatiminen HAAGA-HELIAssa Raportointiohjetyöryhmä Ohje 1.9.2007 Tiivistelmä Opinnäytetyön esityksen päivämäärä Koulutusohjelma Tekijät Merkitse tähän tekijöiden nimet peräkkäin. Kirjoita
LisätiedotOpinnäytetyön mallipohjan ohje
Opinnäytetyön mallipohjan ohje Sisällys 1 Johdanto 1 2 Mallin käyttöönotto 1 3 Otsikot 2 3.1 Luvun otsikko 3 3.2 Alalukujen otsikot 5 4 Tekstikappaleet 5 5 Kuvat ja kuviot 6 6 Taulukot 6 7 Lainaus 7 8
LisätiedotLÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN
LÄHDEVIITTEET JA NIIDEN LAATIMINEN 23.10.2015 Sari Dhima Lähdevii>eiden laadinta Lähdevii>eiden merkinnät vaihtelevat eri Ceteenalojen, julkaisusarjojen ja aikakauskirjojen välillä. Tärkeintä on käy>ää
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS
Liite 5/1 OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINNIN OPAS Liite HAMKin opinnäytetyöoppaaseen Päivitetty kielikoulutuskeskuksessa 2012 Liite 5/2 SISÄLLYS 1 OPINNÄYTETYÖRAPORTIN RAKENNE... 3 1.1 Kansilehti... 3 1.2 Tiivistelmä...
LisätiedotEssee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma
Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin
LisätiedotHarjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä
Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä
LisätiedotTANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE. Sari Tuunanen
TANSSIN LUKIODIPLOMI TUTKIELMAOHJE Sari Tuunanen 30.4.2019 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkielman ohjeet... 3 2.1 Tutkielman rakenne... 3 2.1.1 Kansilehti... 3 2.1.2 Sisällysluettelo... 3 2.1.3
LisätiedotTärkeimmät toiminnot. Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta. Tärkeimmät toiminnot jatkuu...
Tärkeimmät toiminnot Kertausta ja uusia toimintoja Wordistä sekä tiedostonhallinnasta Kun hiiren jättää kuvakkeen päälle vähäksi ajaksi Word selittää toiminnon Avaa tiedosto Tallenna Kumoa, nuolesta aiemmat
LisätiedotTUTKIELMA 5 OP A. Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016
TUTKIELMA 5 OP 402964A Oulun yliopisto Täydentävien opintojen keskus Avoin yliopisto Kevät 2016 Aikataulu Orientaatiojakso 21.3.-3.4.2016 Opponointijakso 2.5.-29.5.2016 Opintojakso päättyy 29.5.2016 Tutkielman
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET
OPINNÄYTETYÖN KIRJALLISEN OSAN OHJEET Salon seudun ammattiopisto Opinnäytetyöohje Tekniikka ja palvelu 1.4.2009 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 OPINNÄYTETYÖN TEKEMISEN PERUSTEET 4 2.1 Mikä opinnäytetyö on? 4
LisätiedotTiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä
Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7
LisätiedotUsed with permission of Microsoft. Kulttuurihistoria Syyskuu 2015
MUOTOSEIKKOJA Mitä asetuksia käytän? Tyypillisimpiä fontteja ovat Times New Roman (fonttikoko 12) tai Arial (fonttikoko 11). Käytä riviväliä 1,5, jotta asettelu on selkeä ja teksti on myös tältä osin helppolukuista.
LisätiedotKirjallisten töiden ohje
Kirjallisten töiden ohje Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2013 2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 KIRJALLISTEN TÖIDEN ULKOASU... 5 2.1 Tekstin asetukset ja muotoilu... 5 2.2 Kuviot, kuvat, taulukot ja
LisätiedotTiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä)
Tiivistelmä, yhteenveto (yhteenveto = kypsyysnäyte, jos työ on muulla kuin koulusivistyskielellä) Kandidaattiseminaari Tiivistelmä Suppea ja itsenäinen teksti, joka kuvaa olennaisen opinnäytteen sisällöstä.
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotPääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen
Pääotsikko Times New Roman, fonttikoko 16 Alaotsikko omalle rivilleen Onni Opiskelija Tampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta Suomen kirjallisuuden maisteriopinnot / Kertomus- ja tekstiteorian
Lisätiedot8.1 Taulukot 8.2 Kuviot ja kuvat 8.3 Julkaisun rakennetta koskevat suositukset
PKSHP JULKAISUOHJEET SISÄLLYSLUETTELO Toimintaperiaatteet Yleistä Kirjoitusohjeet o 1. Etukansi o 2. Nimiölehti o 3. Tekijämerkintä o 4. Kuvailulehti ja tiivistelmä o 5. Kirjallisuusluettelo ja -viitteet
LisätiedotEnsin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle FYSA291 luentokalvosarja 7 1
Ensin: kirjaudu kurssikansioon ja siirry siellä Luennot kansion Tutkielman perusrakenne ( ) sivulle. 3.11.2015 FYSA291 luentokalvosarja 7 1 Tutkielman perusrakenne ja kirjoittaminen LaTeXilla Jussi Maunuksela
LisätiedotSofi Oksanen: Puhdistus
Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja
LisätiedotVerkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen
0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen
LisätiedotVäitöskirja -mallipohja
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Väitöskirja -mallipohja Word 2007/2010 IT-palvelut hannele.rajaniemi@jyu.fi https://koppa.jyu.fi/avoimet/thk/vaitoskirja sovellustuki@jyu.fi Sisältö Miten toimii väitöskirja/asiakirjamallipohja?
LisätiedotMaanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma
AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva
LisätiedotHAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) Raportin tekeminen
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Ohje 1 (5) RAPORTIN TMS. PITKÄN ASIAKIRJAN TEKEMINEN WORD:LLÄ Raportin reunukset ja sarkaimet Raportin kirjoittaminen Laita reunukset: Page Layout, Margins (Sivun asettelu,
LisätiedotYliopistopedagogiikka
1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Kehittäminen ja kokeilut -osastoon 1. Kirjoitusten sisällöstä ja rakenteesta Kehittäminen ja kokeilut -osastossa eri tieteenalojen opettajat ja koulutuksen kehittäjät
LisätiedotYliopistopedagogiikka
1 Yliopistopedagogiikka Kirjoitusohjeet Tieteellisiä artikkeleita -osastoon Lehteen tarjotut tieteelliset artikkelit voivat olla empiirisiä, teoreettisia tai katsausartikkeleita. Kaikille näille on tunnusomaista
LisätiedotOTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta P. Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero)
OTSIKKO (ESIM. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAN PROSESSI) Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta 477013P Työn tekijät: Nimi (Opiskelijanumero) Nimi (Opiskelijanumero) Johdanto Tähän dokumenttiin kootaan Prosessi-
LisätiedotDIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET. Prosessikirjoittaminen. Työn rakenne
DIPLOMITYÖN KIRJOITTAMISEN OHJEET Prosessikirjoittaminen Tutkimusraportin kirjoittamisessa voidaan soveltaa iteratiivista kirjoittamistapaa, jossa kutakin jo kirjoitettua osaa käydään läpi kerta toisensa
LisätiedotKandiaikataulu ja -ohjeita
Kandiaikataulu ja -ohjeita Kandin tavoitteet Opinto-opas LuK-tutkielma: kirjallinen työ, osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman kohteena olevaan aihepiiriin, kykyä tieteelliseen kirjoittamiseen ja tieteellisten
LisätiedotOPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Savonia Business OPINNÄYTETYÖN RAPORTOINTIOHJE Petri Jääskeläinen Tarja Paukkeri Lokakuu 2006 SISÄLLYS 1 RAPORTIN RAKENNE... 3 2 RAPORTIN ULKOASU... 5 3 TIIVISTELMÄ... 6 4 TAULUKOT
LisätiedotVerkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)
Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn
LisätiedotAmmattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
LisätiedotArtikkelit pyydetään lähettämään X.X.201X mennessä osoitteella: toimittajan sähköpostiosoite
OHJEITA AFinLA:N VUOSIKIRJAAN KIRJOITTAVALLE Toivomme sinun ottavan seuraavat asiat huomioon tekstiä laatiessasi. Julkaisuprosessi on seuraava. Ensimmäisessä vaiheessa pyydämme artikkelisi sähköisenä versiona,
LisätiedotSOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet
SOSIAALIPEDAGOGINEN AIKAKAUSKIRJA Kirjoittajaohjeet Ohjeita kirjoittajalle Tervetuloa mukaan tekemään vuosittain julkaistavaa Sosiaalipedagogista aikakauskirjaa! Toivomme, että tutustut näihin ohjeisiin
LisätiedotKirjoittaminen siis tukee tutkimuksen etenemistä alusta alkaen.
Aalto-yliopisto Kielikeskus Inkeri Lehtimaja, Tiina Airaksinen Opinnäytetyön kirjoitusprosessi Kandidaatintyön kieliasun tulee vastata tieteellisen tekstin vaatimuksia ja noudattaa opinnäytetyölle tyypillisiä
LisätiedotKirjallisuusluettelon laatiminen
Kirjallisuusluettelon laatiminen Käsikirjoitusten kirjallisuusluettelot laaditaan huolellisesti alla olevien ohjeiden mukaan. Yleisiä huomioita seuraavat ohjeet julkaisutyypeittäin. Otsikointi ja sijainti
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen Lähteet. Tuula Marila Kevät 2011
Tieteellinen kirjoittaminen Lähteet Tuula Marila Kevät 2011 Lähteet Sisältö Lähteiden äärellä 3 5 Viittaustekniikka 6 11 Lähdeluettelon laatiminen 12 21 2 Tutustu kirjallisuuteen 1. Tutustu teoksen sisällysluetteloon.
LisätiedotOhjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma
1 Ohjeita tutkielmaseminaarilaisille / kandidaatin tutkielma Tutkielmaseminaarin tavoitteet Jokainen seminaarilainen laatii lukuvuoden aikana yksin tai parin kanssa itsenäisen kandidaatin tutkielman jostakin
LisätiedotT e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD
1 MICROSOFT T e k s t i n k ä s i t t e l y ä s e l k o k i e l e l l ä WORD Eero Seitsemän veljeksen Eero on vilkas, sukkelasanainen ja älykkäämpi kuin muut veljekset. Hän kiusoittelee ja pilkkaa puheillaan
Lisätiedotmuistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja
18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta
LisätiedotUpdateIT 2010: Editorin käyttöohje
UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...
LisätiedotPalautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa
Palautekooste: JHS 153 / JHS XXX EUREF-FIN -järjestelmän mukaiset koordinaatit Suomessa 1. Organisaatio - Yksityishenkilö - Yksityishenkilö - Puolustusvoimat - Joensuun kaupunki - Sosiaali- ja terveysministeriö
Lisätiedot- Fontti: Times New Roman, 12 - Riviväli 1,5, välitys ennen ja jälkeen 0 - Kirjoituksen kappaleet erotetaan toisistaan tyhjällä rivillä
BUSINESS LAW FORUM 2013 KIRJOITUSOHJEET 1. Kirjoitukset tulee jättää teoksen toimituskunnalle sähköpostitse viimeistään perjantaina 12.4.2013. Käytä mieluiten Word -97 ohjelmaa tai tätä uudempaa versiota
Lisätiedot