TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

Transkriptio

1 1 Suomen Keskusta r.p. TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE Yleistä Talouden näkymien heikentyessä Keskustan tärkein tavoite hallituspolitiikassa vuonna 2009 on työllisyydestä huolehtiminen. Keskusta ajaa myös koko voimallaan sosiaaliturvan uudistamista, tasapainoista aluekehitystä ja vihreän energian lisäämistä. Puolueen poliittisessa valmistelussa ja ohjelmatyössä linjataan jo Keskustan tavoitteita seuraavalle vaalikaudelle. Keskusta jatkaa toimintansa määrätietoista uudistamista. Puolueen strategian uudistaminen on jo menossa. Osana tätä työtä arvioidaan uudelleen puolueen poliittisia, järjestöllisiä, ohjelmallisia, viestinnällisiä ja taloudellisia toimintoja. Tavoite on määrittää Keskustan 2000-luvun menestystekijät. Euroopan parlamentin vaaleissa Keskustan tavoitteena on ykkössija niin kannatusosuudella, äänimäärällä kuin valittavien europarlamentaarikkojen määrällä mitattuna Keskustan strategiatyö Keskusta uudistaa strategiansa ensi kevään aikana. Uudistaminen tehdään yhteistyössä puolueen ja sen sisarjärjestöjen sekä Keskustan eduskunta- ja ministeriryhmän kesken. Osana Keskustan strategiatyötä järjestetään vuoden 2009 kevään aikana laaja Keskustan jäsenten ja kannattajien kuulemis- ja kenttäkierros. Strategiatyössä tehdään ensimmäisenä nykytilan analyysi sekä vaalituloksen, maailman ja puoluekentän analyysi. Toiseksi käydään läpi politiikan sisältö hallituspolitiikan, tulevaisuuden ja politiikan arvopohjan näkökulmista. Kolmanneksi valmistellaan järjestöuudistus. 2. Keskustan vaalitoiminta Vaalitoiminnan painopiste on Euroopan parlamentin vaaleissa, jotka pidetään kesäkuussa Vaaleissa valitaan Suomesta 13 edustajaa eli yksi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Keskustan tavoite on ykkössija ja neljä paikkaa erinomaisen ehdokaslistan ja vaalityön kautta. Puolue tavoittelee myös äänestysaktiivisuuden lisääntymistä. Ehdokasasettelun ensimmäinen vaihe toteutetaan syksyn 2008 puoluevaltuuskunnassa. Puoluevaltuuskunta valtuuttaa puoluehallituksen täydentämään tarvittavilta osin ehdokaslistaa maaliskuuhun 2009 mennessä. Keskustan tavoite on tasapainoinen ehdokaslista, jossa on huomioitu sukupuolinen ja alueellinen edustavuus. Keskustan valtakunnallinen vaalikampanja on uudenlainen, raikas ja yllätyksellinen. Tarvitaan puolueen eri toimijoiden saumatonta yhteistyötä koko ehdokaslistan äänimäärän maksimoimiseksi. Vaaleihin tehdään erillinen kampanjasuunnitelma talousarvioineen. Se käsitellään puoluehallituksen kokouksessa helmikuussa 2009.

2 2 Keskustan vaaliohjelma valmistellaan puoluevaltuuskunnan kevään kokoukseen. Toimintavuoden aikana aloitetaan valmistautuminen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Tätä varten suunnitellaan ehdokasvalmennusohjelma yhteistyössä MSL:n kanssa. 3. Keskustan politiikan valmistelu ja viestintä 3.1. Politiikan valmistelu, tutkimustoiminta ja ohjelmatyö Osana strategiansa uudistamista Keskusta arvioi politiikan valmistelun ja ohjelmatyön tilannetta. Tavoitteena on rohkeasti uudistaa puolueen asiantuntijatyöryhmien ja neuvottelukuntien työtapoja ja lisätä ihmisten kiinnostusta ja osallistumismahdollisuuksia etenkin verkkoa hyödyntämällä. Ohjelmatyön tulee muodostua jatkuvaksi toiminnan muodoksi puolueen kaikilla tasoilla. Keskusta ryhtyy toimintavuoden aikana valmistelemaan puolueen tavoiteohjelmaa 2010-luvulle. Tavoiteohjelma rakennetaan kansanvaltaisesti ja avoimesti uudistetuin työtavoin. Keskustan kannattajia kannustetaan mukaan tavoiteohjelman laadintaan. Keskustan vaaliohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin valmistellaan toimintavuoden alussa ja se hyväksytään puoluevaltuuskunnan kokouksessa huhtikuussa. Vaaliohjelman laadintaa koordinoi Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä käyttäen apunaan muita asiantuntijatyöryhmiä. Vaaliohjelman valmistelua kansanvaltaistetaan. Keskustan politiikan valmistelua puolueen, eduskuntaryhmän ja ministeriryhmän välillä uudistetaan. Puolueen tutkimustoimintaa uudistetaan. Hallitusohjelman toteutumisen seurantaa parannetaan edelleen Viestintä Keskustan viestinnän tavoite on olla suunniteltua, poliittisesti yhdenmukaista, säännöllistä, uskottavaa ja oikeaaikaista. Keskusta uudistaa toimintavuoden aikana viestintäsuunnitelmansa osana strategiansa uudistamista. Tähän liittyvät myös verkkoviestinnän ja järjestötoiminnan kehittäminen sekä Keskustan brändin kehittäminen, joita jatketaan toimintavuoden aikana. Keskusta tiivistää yhteistyötään mainostoimisto TBWA / PHS:n kanssa. Ulkoisessa viestinnässä parannetaan puoluetoimiston, Keskustan ministerien, valtiosihteerien, erityisavustajien ja sekä eduskuntaryhmän kanslian koordinaatiota ja uudistetaan työtapoja. Viestinnän välineitä ovat tiedotteiden ja kannanottojen, haastattelujen, tiedotustilaisuuksien ja taustoittavien toimittajatapaamisten lisäksi keskustalaiset sanomalehdet ja Verkkoapila. Puolue panostaa aiempaa enemmän alueellisuuteen ja maakuntamedioihin. Sisäistä viestintää kehitetään erityisesti Keskusta.fi-sivustoa hyödyntämällä. Tavoitteena on osallistavampi Keskustan jäsenyys. Keskusta osallistuu toimintavuoden aikana erillisen suunnitelman pohjalta valtakunnallisiin messu- ja markkinointitapahtumiin. 4. Kansainvälinen toiminta Keskustan kansainvälisen toiminnan painopisteitä ovat aktiivinen osallistuminen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen keskusteluun, valmistautuminen Euroopan parlamentin vaaleihin, työ Euroopan liberaaliryhmittymässä sekä kahdenvälisten puolueyhteyksien tiivistäminen erityisesti Yhdysvaltoihin ja Venäjälle. Puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisia kantoja valmistelee ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä yhteistyössä ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän kanssa. Työryhmä koordinoi Keskustan vaaliohjelman laadintaa Euroopan parlamentin vaaleihin.

3 3 Keskusta toimii entistä aktiivisemmin eurooppalaisessa liberaaliryhmittymässä eli ELDR-puolueessa ja Euroopan parlamentin ALDE-ryhmässä. Keskustan tavoitteena on, että ELDR:n vuoden 2010 kongressi järjestetään Suomessa ja että Keskustan edustaja valitaan ELDR:n puheenjohtajistoon. Toimintavuoden alkupuolella järjestetään korkean tason eurooppalainen liberaalitapaaminen energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. Kahdenvälisissä puoluesuhteissa Keskusta rakentaa lisää yhteyksiä erityisesti Yhdysvaltoihin että Venäjälle. Jo viime vuonna on aloitettu suhteiden tiivistäminen Yhdysvaltain demokraattisen puolueeseen. Venäjällä yhteyksiä rakennetaan Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen sekä ELDR:n jäsenpuolueisiin. Yhteyksiä pohjoismaisten ja Itämeren alueen keskusta- ja liberaalipuolueiden sekä muita poliittisia ryhmittymiä edustavien puolueiden kesken tiivistetään. Toimintavuoden aikana Keskusta on aktiivinen erityisesti yhteyksissä saksalaisiin ja puolalaisiin poliittisiin puolueisiin. Keskusta osallistuu aktiivisesti Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö (DEMO) ry:n toimintaan. Järjestö tekee kansainvälistä yhteistyötä demokratian kehittämiseksi kohdemaissa ja samalla tutkii suomalaisen demokratian keskeisiä hyviä ominaisuuksia ja heikkouksia. 5. Keskustan puolue-elinten kokoukset Puoluevaltuuskunta kokoontuu toimintavuoden aikana kahdesti. Puoluevaltuuskunnan kevätkokous pidetään m/s Silja Serenadella. Puoluevaltuuskunnan syyskokous pidetään ensisijaisesti Keski- Pohjanmaalla Pietarsaaressa. Puoluehallituksen kokoukset pidetään kuukausittain kesätaukoa lukuun ottamatta. Puoluehallituksen työvaliokunta kokoontuu viikoittain käsittelemään ajankohtaista poliittista tilannetta. Yhteiskokouksia eduskuntaryhmän kanssa järjestetään tarpeen mukaan. 6. Keskustan järjestötoiminnan uudistaminen Keskustan järjestötoiminnan uudistamisen lähtökohtina ovat puolue-elinten päätökset ja puolueen strategiatyön tulokset. Puoluekokouksen hyväksymän kaksivuotisen puoluekokouskauden toimintasuunnitelmaan liittyvinä asioina toteutetaan vuoden 2009 aikana seuraavaa: 1) puolueen, piirien, kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten sääntöuudistusprosessia viedään eteenpäin puolueen järjestötyöryhmässä, 2) laaditaan piirijärjestöjen tehtävien ja taloudellisten perusteiden selvitys ja samassa yhteydessä aloitetaan myös kunnallisjärjestöjen tehtävien ja taloudellisten perusteiden selvitys, 3) järjestötoiminnan käsikirja suunnitellaan yhteistyössä MSL:n kanssa, 4) Keskustan jäsenyyssuhdetta vahvistetaan ottamalla käyttöön keskitetty puoluetoiminnan rekisteri. Rekisteri otetaan käyttöön ensimmäisessä piirissä helmikuun loppuun mennessä ja vuoden loppuun mennessä se on otettu käyttöön kaikissa piireissä.rekisterin käyttöönoton jälkeen toteutetaan jäsenperhelehti ja jäsenkortti/jäsentunniste toimintavuoden aikana, 5) Jäsenmaksu- ja kannatusmaksukeräyksen jatkokehittäminen, 6) Keskustan ruotsinkielisen piirin toiminnan tehostaminen ja toimijoiden rekrytointi, 7) järjestökoulutuksen uudistaminen Sääntöuudistus ja puolueorganisaation resurssit Sääntöuudistusta viedään eteenpäin järjestötyöryhmän toimesta tavoitteena sääntöjä koskevat uudistusesitykset syksyn 2009 puoluevaltuuskunnalle ja kesän 2010 puoluekokoukselle. Koko puolueorganisaation käytettävissä olevat resurssit (työntekijät + eurot) niin puolueen, piirien kuin myös sisarjärjestöjen osalta selvitetään toimintavuoden aikana. Selvityksen pohjalta esitetään vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, joilla voidaan varmistaa iskukykyinen työntekijäresurssi eri puolille maata vastamaan 2000-luvun poliittisen kentän haasteita. Toimintavuoden aikana aloitetaan kunnallisjärjestöjen resurssien selvittäminen. Selvitys tehdään vuosien aikana.

4 Jäsenyyssuhteen vahvistaminen Puoluetoiminnan perusajatuksena on ollut tarjota kanava yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vaikutusmahdollisuuden tarjoaminen on puolueen ja sen paikallisyhdistyksen perustehtävä. Halu päästä vaikuttamaan yhteiskunnan kehitykseen ja päätöksentekoon on useimpien jäsenten jäsenyyden pääasiallinen syy. Tätä yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavaa on syytä kirkastaa kun jäsenyyssuhdetta halutaan vahvistaa. Keskustan jäsenyyssuhteen vahvistamisen perusajatuksena tulee olemaan jäsenyyssuhteen päivittäminen. Keskitetty puoluetoiminnan rekisteri tulee olemaan päivitystyön perusta. Uudelle perustalle rakennetaan tiivistä ja vuorovaikutteista jäsenyyssuhdetta. Toimintavuoden aikana julkaistaan jäsenperhelehti yhteistyössä Keskustanaisten, Keskustanuorten, Keskustaopiskelijoiden, Suomenmaa yhtiöt Oy:n ja Apollon Verkkopalvelut Oy:n kanssa. Toimintavuoden aikana toteutetaan jäsenkortti/jäsentunniste mahdollisine etuisuuksineen. Keskustajäsenyyden vuorovaikutuskanavana tulee olemaan Keskustan jäsenpalvelusivusto. Sivusto tullee toimimaan alkuvaiheessa keskusta.fi -sivustolla. Jäsenpalvelusivusto tulee nimensä mukaisesti palvelemaan Keskustan jäseniä. Sivustolle tulee jokainen jäsen kirjautumaan omalla jäsentunnisteella. Jäseneksi liittyminen mallinnetaan ja tehdään helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Syksyllä 2009 siirrytään uuteen toimintamalliin, jossa puoluetoimistolta tullaan postittamaan informaatiopaketti uusille jäsenille. Jäsenmaksun perimiseen tarjotaan keskitettyä ratkaisua. Jäsenpalvelusivuston kehittämisessä selvitetään mahdollisuus jäsenmaksun maksamiseen suoraan sivuston kautta. Jäsenyyssuhteen vahvistamisen ohella kehitetään uudenlaista jäsenyysmallia. Normaalin paikallisyhdistysjäsenyyden rinnalle selvitetään suorajäsenyyden mallia niille henkilöille, jotka ovat keskustalaisia ja haluavat kuulua puolueeseen ja osallistua poliittiseen toimintaan kuulumatta paikallisyhdistykseen. Suorajäsenyys on toimiva vaihtoehto erityisesti, kun jäsenyyttä hakevan henkilön asuinalueella ei ole toiminnassa olevaa keskustayhdistystä. Suorajäsenyysmahdollisuuden olemassaolo ei tule korvaamaan paikallisyhdistystoimintaa, vaan yhtenä mallina täydentää yksittäisen jäsenen mahdollisuuksia osallistua puolueen toimintaan. Suorajäsenyyttä selvitetään sääntöuudistuksen yhteydessä. Jäsenyyden ja äänestäjäpotentiaalin välimallia selvitetään toimintavuoden aikana. On lukuisa joukko henkilöitä, jotka haluavat olla mukana esimerkiksi vaalitoiminnassa, mutta eivät välttämättä halua liittyä puolueen jäseneksi. Tätä varten kehitetään uutta toimintamallia Jäsen- ja kannatusmaksukeräys Aktiivisen jäsenhankinnan toimeenpano kaikkien piirijärjestöjen alueella on välttämätöntä niin toiminnan kuin taloudenkin kannalta. Keskustan jäsen- ja kannatusmaksu-keräysmenetelmiä kehitetään. Tässä hyödynnetään myös uudistettavan keskitetyn jäsenrekisterin hyötyjä. Keskustan jäsen- ja kannatusmaksukeräys käynnistetään erityisesti piireissä, joissa määräaikaiset valtakirjat ovat pian päättymässä. Tässä hyödynnetään myös uudistuvan keskitetyn jäsenrekisterin hyötyjä. Puolue tukee jatkossakin taloudellisesti piirien toimeenpanemaa kannatusmaksukeräystä. Kaupunki- ja taajamakeräyksen malli valmistellaan alkuvuoden aikana ja hyväksytään puoluevaltuuskunnassa Koulutustoimintaan uusi ote Keskusta tiivistää yhteistyötään Maaseudun Sivistysliitto ry (MSL) kanssa koulutustoimintansa uudistamiseksi. MSL toimii jäsenistönsä koulutustarpeiden mukaisesti. MSL:n rooli keskustalaisen järjestökentän keskeisimpänä valmentajana tulevina vuosina määritellään toimintavuoden aikana tarkasti. Lähtökohtana tulee olemaan, että MSL keskittyisi päätehtävänään järjestämään yleissivistävää opintotoimintaa keskustalaiselle järjestöväelle. Olemassa olevaa koulutustarjontaa hyödynnetään Keskustan eri järjestötasoilla toimintavuotena. Tärkeimpänä asiana keskitytään kunnallisjärjestöjen keskeisten luottamushenkilöiden; puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, vaalipäällikön, tiedotusvastaavan ja verkkovastaavan järjestövalmiuksien parantamiseen. Järjestökoulutuksen nykyiset elementit käydään läpi ja niitä uudistetaan yhteistyössä MSL:n kanssa vuoden aikana. Järjestövalmennuksen kehittämisen pohjana ovat keskustalaisen jäsenjärjestökentän toiveet ja tarpeet. Myös kunnallisille luottamushenkilöille järjestetään koulutusta. Järjestötoiminnan käsikirja suunnitellaan yhteistyössä MSL:n kanssa.

5 6.5. Kaupunkitoiminta uudelle tasolle 5 Kaupunkitoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat Keskustan yleisen näkyvyyden lisääminen ja onnistunut vaalitoiminta kaikissa kaupungeissa. Kaupunkitoiminnan strategisessa kehittämisessä aloitetaan kehittämisprojekti kevään 2009 aikana, joka kestää vuoden 2011 eduskuntavaaleihin, vuoden 2012 presidentinvaaleihin ja kunnallisvaaleihin saakka. Projektin ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2009 aikana laaditaan suunnitelma kaupunkityön uudistamisesta ja organisoinnista, joka otetaan osaksi vuoden 2010 toimintasuunnitelmaa. Puolueen budjettiin varatut projektikaupunkirahat ohjataan vuonna 2009 kaupunkitoiminnan kehittämisprojektille, jonka puitteissa tuetaan Keskustan kaupunkitoimintaa. Kehittämisprojektille palkataan yksi määräaikainen työntekijä kevään 2009 aikana. Tavoitteena on, että vuosien aikana projektin puitteissa työskentelee neljä määräaikaista työntekijää Toiminta kunta- ja maakuntapolitiikassa Kunnallisvaalien jälkeinen vuosi on kuntien luottamustehtävien käynnistämisen aikaa uusien luottamushenkilöiden voimin. Valinnat kunnallisiin luottamustehtäviin tehdään tammikuussa. Ylikunnalliset ja maakunnalliset paikat käsitellään alkuvuodesta. Valtakunnalliset kunta-alan luottamustehtävät ratkeavat vasta toukokuussa Kuntaliiton järjestämillä Kuntapäivillä Yhteydenpitoa kunnallisjärjestöihin tehostetaan ja uusia toiminta- ja yhteydenpitotapoja kehitetään. Kunnallisjärjestöjä kannustetaan aktiiviseen ja avoimeen toimintaan oman kunnan asioiden kehittäjinä ja vaikuttajina yhteistyössä valtuustoryhmän kanssa. Kunnallisjärjestöjä ja valtuustoryhmiä ohjeistetaan pitämään yhteiskokouksia uuden valtuustokauden alkaessa. Yhteydenpitoa kuntien valtuutettuihin ja hallitusten jäseniin sekä maakuntien valtuutettuihin ja hallitusten jäseniin kehitetään ja tehostetaan. Yhteydenpitoa kehitetään myös alueellisiin ja maakunnallisiin kuntayhtymiin. Kunta- ja maakuntajohtajat kutsutaan koolle toimintavuoden aikana. Syksyllä järjestetään kuntapäättäjille Keskustan Kuntapäivät Ruotsinkielinen ja kaksikielinen toiminta Keskustan ruotsinkielinen piiri toimii omana itsenäisenä, rekisteröitynä yhdistyksenä. Ruotsinkielistä toimintaa kehitetään yhteistyössä niin ruotsinkielisen piirin, puolueen kuin myös muidenkin piirijärjestöjen kesken. Tavoite on saada uusia ruotsin- ja kaksikielisiä kannattajia mukaan Keskustan toimintaan. Perustetaan lisää ruotsinkielisiä paikallisyhdistyksiä ja monipuolistetaan olemassa olevien yhdistysten toimintaa. Keskustan ruotsinkielistä viestintää lisätään uudistettuja verkkosivuja hyödyntämällä, lisäämällä yhteydenpitoa ruotsinkielisiin tiedotusvälineisiin ja järjestämällä ruotsinkielisiä tilaisuuksia. Puolueen tapahtumien kaksikielisyyteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kaikki keskeiset ohjelmat ja kannanotot on saatavissa myös ruotsinkielisinä. Yhteydenpitoa pohjoismaisiin veljespuolueisiin ja Ahvenanmaan keskustalaisiin kehitetään. Luodaan mahdollisuuksien mukaan myös paikallista kontaktiverkostoa. Puolue tulee etsimään uuden työntekijän avoimella haulla yhteistyössä ruotsinkielisen piirin kanssa. Uusi työntekijä tulee kahden vuoden määräaikaiseen työsuhteeseen puolueelle, keskeisimpänä tehtävänään ruotsinkielisen piirin toiminnan vakiinnuttaminen.

6 Keskustan työelämätoiminnan suuntaviivat Yrittäjäasiain neuvottelukunta Järjestötyö Neuvottelukunta kannustaa piirien yrittäjätoimikuntien työtä materiaalituella ja kiinnittämällä huomiota toimintasäännön mukaiseen työhön ja käytännön toimikuntatyön uusien muotojen hakemiseen. Jäsenten osallistumista puolueorganisaation toimintaan tuetaan ja jäsenhankintaa tehostetaan. Neuvottelukunta ja piirien yrittäjätoimikunnat osallistuvat aktiivisesti europarlamenttivaalityöhön kunnissa, piireissä ja valtakunnallisesti. Piirien toimikunnilla on vastuu yhdessä piiritoimikuntien kanssa toimivista suhteista elinkeinoelämän järjestöihin sekä muihin sidosryhmiin. Neuvottelukunta pitää yhteyksiä keskusjärjestöihin. Piirien yrittäjätoimikuntien tehtävänä on luoda yhteydet mm. TE-keskuksiin ja maakuntahallintoon sekä paikallisiin elinkeinoelämän järjestöihin. Toimintavuoden aikana selvitetään piirien yrittäjätoimikuntien tilanne. Edunvalvonta Työmarkkinapoliittista keskustelua käydään puolueorganisaation piirissä sekä julkisuudessa. Sopimuspolitiikan sisältöön pyritään vaikuttamaan siten, että työllisyys voisi parantua, työpaikoilla ihmiset voisivat paremmin ja sopimustoiminnan tulokset jakaantuisivat oikeudenmukaisesti. Puoluejohdolle, ministeriryhmälle sekä tiedotusvälineille annetaan lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisista yrittäjäpoliittisista kysymyksistä. Puolueen työelämätyöryhmä tuo esille näkemyksiä kuinka työmarkkinapolitiikan avulla voidaan parantaa työllisyyttä ja yrittäjyyden edellytyksiä sekä työssä olevien jaksamista työpaikoilla, tulonjaon oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden parantamista. Neuvottelukunta osallistuu puolueen työmarkkinapoliittisen ohjelman jatkohyödyntämiseen. Yhteistoiminta yrittäjäjärjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa Neuvottelukunnan jäseniä ja yrittäjiä kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa liitoissaan ja yrittäjäjärjestöissä. Suomen Keskusta tiivistää yhteistyötään Suomen Yrittäjien, Perheyritysten liiton sekä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n kanssa. Yhteistyö Neuvottelukunta toimii yhteistyössä puolueen työelämätyöryhmän ja työmarkkina-asiain neuvottelukunnan kanssa. Yrittäjäaktiiveja kannustetaan osallistumaan puolueen vaalikampanjoihin Työmarkkina-asiain neuvottelukunta Järjestötyö Neuvottelukunta kannustaa piirien työmarkkinatoimikuntien työtä materiaalituella ja kiinnittämällä huomiota toimintasäännön mukaiseen työhön ja käytännön toimikuntatyön uusien muotojen hakemiseen. Jäsenten osallistumista puolueorganisaation toimintaan tuetaan ja jäsenhankintaa tehostetaan. Neuvottelukunta ja piirien työmarkkinatoimikunnat osallistuvat aktiivisesti europarlamenttivaalityöhön kunnissa, piireissä ja valtakunnallisesti. Piirien toimikunnilla on vastuu yhdessä piiritoimikuntien kanssa toimivista suhteista avainliittoryhmiin sekä sidosryhmiin. Neuvottelukunta pitää yhteyksiä keskusjärjestöihin ja piirien työmarkkinatoimikuntien tehtävänä on luoda yhteydet ay-liikkeen aluetoimistoihin, TE-keskuksiin ja maakuntahallintoon. Toimintavuoden aikana selvitetään piirien työmarkkinatoimikuntien toiminta. Työmarkkinatoiminnan kokonaisuuden kehittämisestä vastaava työntekijä aloittaa puoluetoimistolla heti vuoden alusta lähtien.

7 Edunvalvonta 7 Työmarkkinapoliittista keskustelua käydään puolueorganisaation piirissä sekä julkisuudessa. Sopimuspolitiikan sisältöön pyritään vaikuttamaan siten, että työllisyys voisi parantua, työpaikoilla ihmiset voisivat paremmin ja sopimustoiminnan tulokset jakaantuisivat oikeudenmukaisesti. Puoluejohdolle sekä ministeriryhmälle annetaan lausuntoja ja kannanottoja ajankohtaisista työmarkkinapoliittisista kysymyksistä. Puolueen työelämätyöryhmä tuo esille näkemyksiä kuinka työmarkkinapolitiikan avulla voidaan parantaa työllisyyttä ja yrittäjyyden edellytyksiä sekä työssä olevien jaksamista työpaikoilla, tulonjaon oikeudenmukaisuutta ja tuottavuuden parantamista. Toiminta ammattiyhdistysliikkeessä Neuvottelukunnan jäseniä ja palkansaajia kannustetaan toimimaan aktiivisesti oman sopimusalansa ammattiliitossa niin paikallis-, piiri- kuin valtakunnan tasolla. Puolue tukee Keskustan ja sitoutumattomien liittoryhmiä (SITKE) näiden työmarkkinapoliittisessa toiminnassa samoin kuin valmistautumisessa liittovaaleihin. Erityisesti toimintavuonna ovat tärkeällä sijalla TEHYn, Toimihenkilöunionin (TU:n), Puu- ja erityisalojen liiton, Metsäalan Asiantuntijoiden (METOn), Myynnin ja markkinoinnin Ammattilaisten (SMKJ:n), Palkansaajajärjestö Pardian ja Suomen Terveydenhoitajaliiton (STHL:n) vuoden 2009 liittovaalien hoitamiseksi siten, että keskustalaisia tulee valituksi liittokokouksiin, liittojen hallintoon ja liiton asiantuntijatoimielimiin sekä liittojen työntekijöiksi. TEHYn liittokokousvaalin ehdokkaat on asetettava klo 15 mennessä ja sähköinen äänestys on sekä postiäänestys Toimihenkilöunionissa liittokokousehdokkaat on valittu loka-marraskussa 2008 jäsenyhdistysten kokouksissa ja postiäänestys on Puu- ja erityisalojen liitossa pidetään sopuvaalit. Muiden järjestöjen liittokokouksiin edustajat asetetaan jäsenjärjestöjen kokouksissa. Yhteistyö Neuvottelukunta toimii yhteistyössä puolueen työelämätyöryhmän ja yrittäjäasiain neuvottelukunnan kanssa. Ay-aktiiveja kannustetaan osallistumaan puolueen kaikkiin vaalikampanjoihin. 7. Keskustan tietohallinnon ja verkkoympäristön kehittäminen Apollon Verkkopalvelut Oy:n julkaisemaa sähköistä verkkolehteä, Verkkoapilaa, kehitetään edelleen. Yhtenä tärkeimpänä painopistealueena kehitetään mainostilan myyntiä ja hallintaa. Julkaisujärjestelmäksi on valittu Open CMS, teknisenä toteuttajana toimii Ixonos Oy. Apollon Verkkopalvelut Oy vastaa myös Keskusta.fi:n sekä eurovaalisivuston kehittämisestä ja ylläpidosta. Keskusta.fi.n teknisenä toteuttajana toimii Tietotalo Oy. Ulkoasultaan ja osittain sisällöltään uudistunut Verkkoapila julkaistiin Keskustan puoluekokouksen alla kesäkuussa Tulevana toimintavuotena verkkolehden sisällön ja markkinoinnin kehitystyö jatkuu sekä mainosmyynti aloitetaan. Verkkoapila kartoittaa yhdessä muiden keskustalaisten lehtien kanssa yhteistyömuotoja. Apollon Verkkopalvelut Oy vastaa puolueen perustietotekniikan ja tietoliikennetekniikan kokonaispalveluista. Kokonaispalveluihin kuuluvat tietoliikenneyhteydet, sähköposti- ja kalenteripalvelut, tiedostopalvelinpalvelut, laitehankinnat ja laitteiden esiasennukset, tekniset tietoturvapalvelut (varmuuskopiointi, virustorjunta, palomuurit, etäyhteysmahdollisuudet), käyttäjätuki, tietojärjestelmän ylläpito sekä sopimusten hallinnointi. Keskustaverkon ja sen palveluiden teknisenä toteuttajana toimii Academica Oy. Jäsentietojen ylläpidossa ja taloushallinnossa siirrytään keskitettyihin järjestelmiin. Näiden keskitettyjen järjestelmien hankinnasta ja ylläpidosta vastaa Apollo Group Oy. Piirit voivat ostaa järjestelmäpalvelut Apollo Group Oy:ltä. Yhtiö tarjoaa ensisijaisesti keskitettyjä jäsenrekisterin ja taloushallinnon palveluita puoluetoimistolle, Keskustan piirijärjestöille, sisarjärjestöille ja Vesaisille.

8 8 8. Keskustajärjestöjen työntekijät ja henkilöstöpolitiikka Puolueen henkilöstöpolitiikan tavoitteena on resurssien ja työn vaatimusten entistä parempi yhteensovittaminen sekä työssä jaksaminen. Henkilöstölle luodaan mahdollisuuksia koulutukseen, työssä tarvittavien valmiuksien kehittämiseen sekä tyky-toimintaan ja muuhun virkistäytymiseen. Yhdessä työterveyshuollon kanssa kehitetään työhyvinvointia lisääviä toimia siten, että ne entistä paremmin soveltuisivat kunkin yksilöllisiin tarpeisiin. Huolehdimme myös siitä, että meillä on terveellinen ja turvallinen työympäristö. Kaikilla toiminnan tasoilla pyrimme kehittämään työnantajavalmiuksia. Työn vaativuustason nousu, henkilöstöresurssien uudelleen jako ja tiukka talous edellyttävät yhä tiiviimpää keskustajärjestöjen yhteistoimintaa niin valtakunnan, piiri- kuin paikallistasollakin. Järjestöjen välistä tiedonkulkua parannetaan ja yhteydenpitoa lisätään. Työntekijöiden osaamista hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Taloudellisissa ja hallinnollisissa asioissa haetaan synergiaetuja ja säästöjä esimerkiksi yhteishankinnoilla. Henkilöstösuunnitelmaa valmistellaan niin, että siihen sisältyy tasa-arvosuunnitelma Työnohjaus puolueen järjestötoiminnan kehittämisessä Tänä päivänä järjestötyö on vastaavanlaisen muutoksen kourissa kuin muukin työelämä. Tästä johtuen työnohjaus voi olla yksi varteenotettava toiminnan kehittämisen väline. Mahdollisuus työnohjaukseen tarjotaan sekä puolueen, piirien ja sisarjärjestöjen toimihenkilöille. Työnohjaus on kehittämisen väline, mm. työssä oppimisen tehostamisessa, muutostilanteiden läpiviemisessä, tiimityön kehittämisessä, vuorovaikutuksen parantamisessa, johtamisen ja esimiestyön sparraamisessa ja valmennuksessa. Työnohjauksessa on oivallettava lähteä avoimesti tutkimaan omaa työtä ja sitä, miten kukin itse ja kaikki yhdessä tekevät työtä. Ensi kevään aikana selvitetään mihin työnohjausta tarvitaan ja voiko ulkopuolinen työnohjaaja omalla viitekehyksellään vastata näihin tarpeisiin. Samalla sovitaan työnohjauksen tavoitteista, työskentelytavoista ja käytettävistä metodeista. 9. Keskustan talous 9.1. Yleistä taloudesta Taloudessa pitäydytään edelleen tiukalla linjalla. Keskusta tavoittelee edelleen taloutta paremmalle tasolle ja sitä kautta puolueen omavaraisuuden saamista riittävälle tasolle. Likvidejä varoja pyritään kerryttämään, niin että talous on aina oman pääoman osalta positiivinen, joka on puolueen talouden osalta vähimmäisvaatimus. Talous- ja sisäisten palvelujen osasto on operatiivisten toimintojen tukitoiminto, jonka tehtävänä on toimia asiantuntijana, tuottaa palveluja muiden toimintojen tarpeisiin ja luoda mahdollisuudet ja talousedellytykset puolueen päätulostavoitteiden saavuttamiseksi. Osasto toteuttaa päätettyä toimintasuunnitelmaa ja hallinnon tekemiä päätöksiä. Sen tehtävänä on talouden osalta varmistaa riittävän ylijäämän saavuttaminen ja toteuttaa talousarviota hallinnon päätösten mukaisesti. Tulosraportteja valmistellaan kuukausittain niin, että raportit sisältävät keskeiset tunnusluvut maksuvalmiudesta, lainojen hoitokatteesta ja omavaraisuusasteesta. Käyttöönotetun sähköisen taloushallinnon avulla seuraamme talouden toteutuneita tuottoja ja kuluja reaaliaikaisesti. Puolueen bruttomääräinen budjetti on euroa. Tämä koostuu pääosin puoluetuesta, lehdistötuesta ja omasta varainhankinnasta. Puolueen keskeisin ponnistus on kesäkuussa pidettävät eurovaalit, johon satsataan merkittävästi. Bruttomääräistä budjettia kasvattaa puoluetuen lisäksi lehdistötuki, joka kiertää kokonaisuudessaan puolueen kautta Keskustan eri lehdille. Puoluetuesta euroa on puoluetukea ja euroa lehdistötukea. Lehdistötuki kokonaisuudessaan menee Suomenmaalle, Karjalan Maalle, Lallille ja Verkkoapilalle. Piirien toimintaan suoraan ohjautuu avustuksina 30 % puoluetuesta eli euroa, ja sisarjärjestöille sekä Keskustan ja Maaseudun Arkistolle menee yhteensä euroa. Tästä summasta suurin osa euroa menee Keskustanaisille. Se on 12 % puoluetuen kokonaismäärästä. Näiden lisäksi ruotsinkieliseen piirin toimintaan ohjataan puoluetukena euroa. Tilikauden ylijäämäksi on budjetoitu euroa, jolla vahvistetaan puolueen likviditeettiä ja omavaraisuusastetta. Selkeä tavoitetila ylijäämän kerryttämisen osalta on saada puolueen taseen rakenne terveelle pohjalle ja varautuminen jo tuleviin eduskuntavaaleihin EK-vaaleja varten rahastoidaan vuoden 2009 tuloksesta

9 euroa ja vuoden 2010 tuloksesta euroa. Lainojen osalta vuodelle 2009 on tarkoitus saada loput pankkilainat maksettua ja poistaa sekkitilin limiitti, joka on nyt tasolla euroa. 9 Puolueella on henkilöstöä keskimäärin 11 henkilötyövuotta ja Apollon Verkkopalvelut Oy:ssä on 9 henkilötyövuotta. Apollo Group Oy:n, joka keskittyy tarjoamaan taloushallinnon palveluja ja konsultointia, palveluksessa on 1 henkilötyövuosi. Yhtiö ostaa palkanlaskennan ja pääkirjanpidon ulkopuoliselta tilitoimistolta. Palkkauksen osalta ei vakituista henkilöstöä lisätä Varainhankinta ja yhteiskuntasuhteiden hoito Tavoitteena varainhankinnassa on vahvistaa puolueen toimintaedellytyksiä ja lisätä itsenäisyyttä eri toimintojen kohdalla. Tavoitteena on, että varainhankinnasta tulee järjestötoiminnan luonnollinen ja kiinteä osa. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että Keskustan painoarvon vahvistuminen heijastuu myös yhteistyökumppanuuksien ja luotujen verkostojen kautta tapahtuvan varainhankinnan tuloksellisuuteen. Tulevana vuonna järjestetään eurovaalit, johon tarvitaan hyvä varainhankinnan onnistuminen. Varainhankinnan osalta taloushallinnon tehtävä on seurata tuottojen kehittymistä. Sen tehtävä on antaa informaatiota tuottojen toteutumisesta eri toimintojen ja osastojen kesken. Yhteiskuntasuhteiden osalta keskitytään lisäämään toiminnallistaloudellista yhteistyötä, jossa pääpainopisteenä on yrityspuoli. Muuta yhteiskuntasuhdetoimintaa ja edunvalvontaa kehitetään järjestelmällisesti tehden siitä tarkka toteuttamissuunnitelma. Talous- sisäisten palvelujen osasto keskittyy osaksi toimissaan seuraamaan tuottojen toteumia ja nostaa aktiivisesti esille uusia keinoja tuottojen kasvattamiseksi varainhankinnalla. Yhteiskuntasuhteiden osalta keskitytään rakentamaan monentasoista yhteistyötä, joka tuottaa toiminnallistaloudellista etua puolueelle. Pääasiassa keskitytään järjestämään eri seminaareja, arpajaiset ja varainhankintatapahtumia, joilla tuetaan osaksi eurovaalien varainhankintaa. Muita pienempiä tapahtumia järjestetään yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyen. Ensi keväänä huhtikuussa järjestetään viikonlopun kestävä Tukholman risteily, jonka yhteydessä pidetään puoluevaltuuskunta. Valtakunnallinen isompi jäsenristeily on suunniteltu pidettäväksi syksyllä. Piirien taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiseksi puolue jatkaa tukeaan kannatus- ja jäsenmaksukeräyksille. Keräystoimintaa suunnataan entistä voimakkaammin myös uusiin kohderyhmiin, erityisesti taajamissa ja kaupungeissa asuviin jäseniin ja kannattajiin. Jäsenkeräystä muutoinkin kehitetään ja siinä uusi keskitetty jäsenrekisteri auttaa omalta osaltaan. Piireille maksettavan puoluetuen jakoperusteita uudistetaan. Puoluevaltuuskunnan velvoittamana puoluehallitus asettaa työryhmän puoluetuen jakoperusteiden uudistamisen valmisteluun. Uusi jakoperuste tulisi voimaan seuraavalla eduskuntakaudella vuonna Työryhmän tehtävänä on valmistella esitys, jonka mukaan piirien talous voitaisiin sopimusperusteisesti ulkoistaa, niin että palkkahallinto hoidettaisiin keskitetysti puolueelta ja muu taloushallinto sovitulla tavalla Rahoitus Tavoitteena rahoituksen osalta on seurata tiukasti sovittua lainojen lyhennysaikataulua. Rahoitustuottoja haetaan mahdollisuuksien mukaan eri sijoitustoimenpitein. Pankkilainat lyhennetään mahdollisimman nopeasti kokonaan pois turvaten kuitenkin riittävät rahalliset resurssit kaikille toiminnoille. Heti likviditeetin salliessa poistetaan puolueen sekkitilin limiitti käytöstä. Rahoitustuottoja haetaan eri sijoitusinstrumentein. Sijoitustuottoja haettaessa pääasiallisena sijoitusmuotona ovat lyhyen koron rahastot. Kun saavutetaan riittävä omavaraisuus, voidaan harkita muita vähäriskisiä instrumentteja, jotka olisivat pitkäaikaisina sijoituksina taseessa. Niihin satsattaisiin, koska ne ovat lyhyitä korkoja paremmin tuottavia kohteita.