POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Luonnos

Transkriptio

1 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016 Luonnos Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015

2 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Teksti Kansi Eira Varis Taitto Kuvat Tekstin viimeistely Mirja Timonen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2016

3 Sisältö 1 Johdanto Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet POKAT maakuntaohjelman toteutus vuosina Lisää elinvoimaa Kehittämisen toiminnallinen ydin Työtä ja toimeentuloa Kansainvälisesti kilpailukykyiset elinkeinot Hyvinvoinnin perusta Toimintaympäristön rakenteiden kehittäminen Erityisteemat Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Ohjelmien yhteensovitus Rahoitusnäkymät Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma: Pohjois-Karjalan rahoitussuunnitelman linjaukset Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset Pohjois-Karjalan omat neuvotteluesitykset Liite 1 POKAT-maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet 39 Liite 2 Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitustaulukko

4 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2016 Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä Maakuntahallitus Johdanto Alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014, ALKE-laki) 33 :n mukaisesti maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan kahden vuoden välein maakunnan liiton johdolla. Se sisältää mm. keskeisiä maakuntaohjelmaa toteuttavia hanke- ja toimenpide-esityksiä sekä kuvaukset niitä koskevista yhteistyösopimuksista sekä painopisteet, joihin kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta kohdennetaan. Suunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa vuosittain. Ensimmäisen kerran se laaditaan maakuntaohjelman hyväksymisen jälkeisenä syksynä. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto hyväksyi POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan -maakuntaohjelman Sitä koskeva toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015 ja 2016 on käsitelty maakuntahallituksessa ja hyväksytty Pohjois- Karjalan maakunnan yhteistyöryhmässä Vuosi 2015 on siis toimeenpanosuunnitelman laadinnassa välivuosi. Työ- ja elinkeinoministeriö on kirjeissään (TEM/1201/ /2015) ja ohjeistanut maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan liittyvän Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman laadintaa vuosille 2016 ja Ohjeen mukaan vuotta 2016 koskevat, maakunnan yhteistyöryhmien hyväksymät rahoitussuunnitelmat toimitetaan ministeriölle Aikataulu on sama kuin ELY-keskusten tulossopimusesityksillä. Maakuntaohjelman toteuttamisen seurannan, toiminnan linjausten tarkentamisen ja tiedon välityksen kannalta Pohjois-Karjalan maakunnan liitossa on laadittu rahoitussuunnitelman lisäksi myös sanallinen päivitys maakuntaohjelman toimeenpanemiseksi. Asiakirja sisältää: Pohjois- Karjalan nykytilan kuvauksen ja kehityksen indikaattoritiedot, käynnissä olevat kehittämishankkeet maakuntaohjelman painopisteittäin, kytkennät muihin ohjelmiin, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueiden neuvotteluesitykset vuodelle 2016, Pohjois-Karjalan maakunnan omat neuvotteluesitykset, Rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelman linjaukset sekä rahoitustaulukon vuodelle Toimeenpanosuunnitelmaa koskeva SOVA-lain mukainen vaikutusten arviointi on tehty POKAT 2017 maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä edustettuina olevien tahojen kanssa. 4

5 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Pohjois-Karjalan kehitysnäkymät ja tavoitteet Vaikka Pohjois-Karjalan kehitys on kuluneen vuoden aikana jonkin verran heikentynyt, maakunnan kehityskuva on koko maan tason heikkoon talouskehitykseen ja maailmantalouden haasteisiin nähden ollut toistaiseksi varsin kohtuullinen. Suomen talouden vaatimattomat kasvunäkymät ja tiukkenevat valtiontalouden raamit kuitenkin heikentävät näkymiä lähiaikojen kasvun edellytyksistä. Venäjän kehitystä koskevien ennusteiden heikentyminen entisestään asettaa myös omat haasteensa maakunnan kehitykselle. Pohjois-Karjalan selkeistä omista vahvuuksista, monipuolisesta toimialarakenteesta, vahvoista kärkiyrityksistä, monista käynnissä olevista yritysten investointihankkeista ja biotalouden kaltaisista potentiaalisista kasvualoista huolimatta tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä hyvin epävarmat. Ulkopuolisten tekijöiden lisäksi pitkittynyt korkea työttömyys ja väestörakenteen ikääntyminen heijastuvat koko maakunnan kehityksen edellytyksiin, ja palvelujen ja väestön keskittyminen maakunta- ja seutukeskuksiin heikentää erityisesti reuna-alueiden asemaa. Tilanne edellyttää kasvun eväisiin tarttumista, palvelurakenteiden uudistamista ja saavutettavuuteen panostamista. Haasteista huolimatta kehitystä kuvaavista tilastoista on luettavissa myönteisiä kehityssuuntia. Pohjois-Karjala on ollut muuttovoittomaakunta edelliset kuusi vuotta. Vuonna 2015 väestökehitys on ollut hieman viime vuotta heikompaa. Tammi-elokuussa väkiluku pieneni 491 hengellä, mikä on noin 170 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestötappio oli 322 henkeä ja kokonaismuuttoliike 169 henkeä tappiollinen. Muuttoliikkeen osalta luvut tulevat paranemaan syksyn ja opiskelijoiden tulon myötä. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrän kasvu tulee sekin näkymään myös Pohjois-Karjalassa. Aluekehityksen kannalta oleellista on, kuinka monet heistä maakuntaan lopulta jäävät. Työttömien osuus työvoimasta oli elokuun lopussa 16,2 %, luku oli maan kolmanneksi korkein. Myöskään työttömyyden kehitys ei nyt ole enää parista edeltävästä vuodesta poiketen koko maata myönteisempää, työttömiä oli 947 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrä kasvoi kaikissa ikäryhmissä, eniten kuitenkin lisääntyi vuotiaiden työttömien määrä, mikä on erittäin huolestuttavaa. Suuri osa työttömien määrän kasvusta selittyy sillä, että erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä (työllistettynä, koulutuksessa tms.) oli noin 800 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka toimenpiteissä olevien määrä on laskenut, aktivointiaste on edelleen maan korkein. Taloustilanteen ohella myös määrärahojen niukkeneminen voi jatkossa nostaa työttömien määrää entisestään. Yrityssektorin liikevaihdon trendikehitys heikkeni vuoden 2014 mittaan. Hyvän alkuvuoden ansiosta koko vuoden saldoksi kertyi kuitenkin liikevaihdon 0,8 % kasvu, kun koko maan tasolla liikevaihto laski 0,2 %. Vaikka Pohjois-Karjalan kasvuluku oli pieni, se oli maakunnista kolmanneksi korkein. Jaksolla Pohjois-Karjalan liikevaihdon kasvu on yltänyt neljä kertaa maakuntien kärkikolmikkoon. Yleiseen tilanteeseen nähden suhteellisen hyvä kehitys näkyy mm. siinä, että Pohjois-Karjala löytyy vuosien työttömyyden, muuttoliikkeen ja liikevaihdon kehityksen summaavan TEM:n kokoaman maakuntien suhdanneindikaattorivertailun paalupaikalta. Koko maakunnan ja etenkin kaupan kehityksessä näkyy osaltaan myös Venäjän tilanne ja ruplan heikko kurssi. Venäläisten rajanylittäjien määrä pieneni Niiralassa tammi-elokuussa 22,9 %. Tax free -kaupan myynti laski tammi-heinäkuussa peräti 56 %. Vaikka epävarmuus leimaa edelleen vahvasti yritysten tulevaisuudennäkymiä, syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin tuloksissa näkyi pientä piristystä suhteessa kevään 2015 alhaisiin lukuihin. Yleisten suhdannenäkymien osalta saldoluku oli +1 kun arvo viime keväänä oli -9. 5

6 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma TEM:n ja ELY-keskusten alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 -katsauksessa Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat puolestaan arvioivat, että alueen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan suhteen kokonaistilanne pysyy lähikuukausina suurin piirtein nykyisellään, mutta vuoden päästä tilanne olisi parempi kuin nyt. Pohjois-Karjalan viime vuosien kehitystä kuvataan liitetaulukossa (POKAT 2017 maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet). Maakunnan sisäisen kehityksen jonkinasteisesta eriytymisestä kertovat mm. väestökehityksen erot eri aluetyyppien välillä. Väkiluku on kasvanut kaupunkialueilla, kaupunkien kehysalueilla ja hieman myös kaupunkien läheisellä maaseudulla. Maaseudun paikalliskeskuksissa, ydinmaaseudulla ja varsinkin harvaan asutulla maaseudulla väki on vähentynyt. Ääripäiden erot ovat huomattavat. Vuosina kaupunkien kehysalueiden väkiluku nousi 18,4 %. Vastaavasti harvaan asutun maaseudun väestömäärä pieneni 11,9 %. Tämänkaltainen kehitys ja palvelujen saatavuuden turvaaminen edellyttävät uudistuksia palvelurakenteisiin. Muutokset korostavat osaltaan myös yhteyksien toimivuuden ja kunnossapidon merkitystä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta myös näihin haasteisiin pyritään vastaamaan maakunnallisella Siun sote -mallilla, jonka täytäntöönpano valmistellaan vuoden 2016 aikana. Kuntatalouden tilanne Pohjois-Karjalan kuntien osalta koheni vuoden 2014 tilinpäätöksissä edelliseen vuoteen verrattuna. Käyttötalouden vuosikate nousi johtuen lähinnä ennakoitua paremmasta verotulokehityksestä, mutta myös menokehitys oli maltillisin koko 2010-luku huomioiden. Myös velkaantumiskehitys on ollut muuta maata maltillisempaa ja niinpä peruskuntien velkamäärä ilman konserneja on nyt asukasta kohti maan alhaisin. Kuntatalouden tilanteessa maakunnan sisällä on kuitenkin merkittäviä eroja, mikä näkyy myös kuntien erilaisessa kunnallisveron tasossa. Vaikka kuntatalouden tilanteen heikkeneminen on saatu katkaistua, niin haasteita valtionosuusleikkausten myötä on tuleville vuosille riittävästi. Lisäksi on huomioitava, että kunnallisverotuksen taso on maan kireimpiä. 6

7 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma POKAT maakuntaohjelman toteutus vuosina POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille sisältää Pohjois- Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Ohjelmassa on valikoitu kehittämisen toiminnalliset ja tuotannolliset painopisteet, toimintaympäristön kehittämispainotukset sekä huomiotavat erityiskysymykset. Maakunnan vahvoja tuotannollisia painopisteitä ovat hyvinvointituotanto, kivi- ja kaivannaisala, luovat alat, matkailu, metsäja bioenergiatuotanto, ruuan tuotanto ja jatkojalostus sekä teknologiateollisuuden alat muovi- ja metalliteollisuus, materiaaliteknologia ja ICT. Näitä aloja kehitetään vahvistamalla yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista, kansainvälistymistä ja resurssiviisautta. Maakunnan sijaintia Venäjän läheisyydessä pyritään erityisesti hyödyntämään. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään nuoriin, maaseudun paikalliseen kehittämiseen sekä maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden rakentamiseen. Toimintaympäristön kehittämisessä panostetaan liikenne- ja tietoliikennejärjestelmän toimivuuteen ja koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkealaatuisuuteen. Toimivaan palvelujärjestelmään ja palveluiden saatavuuteen sekä palveluyrittäjyyteen panostetaan. Pohjoiskarjalainen kulttuuriympäristö ja sen kehittäminen ovat toimintaympäristön taustalla. Ympäristöasiat korostuvat erityisesti vähähiiliseen talouteen panostamisena, mutta myös asuin- ja elinympäristön laadukkuuden varmistamisena. 7

8 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntaohjelman painopisteet Seuraavaksi esitetään käynnissä olevat hankkeet maakuntaohjelman painopisteittäin. Hankkeet ovat pääsääntöisesti kolmivuotisia. 74 hanketta on saanut rahoituksen rakennerahastoohjelmasta, niistä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on rahoittanut 27 kpl, Etelä-Savon ELYkeskus 40 kpl ja TEKES 7 kpl (elokuu). Rahoitusta hankkeisiin on sidottu noin 27 M. Yritysten kehittämisavustuksia ja tukia on myönnetty n. 5,1 M, josta rakennerahasto-ohjelmasta 4,8 M (tilanne 17.9.). 3.1 Lisää elinvoimaa Kehittämisen toiminnallinen ydin a) Älykkään erikoistumisen valinnat Kehittämiskohteet Kansainvälisesti houkuttelevan innovaatioympäristön vahvistaminen valituissa teemoissa (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä Venäjä -osaaminen Maailmanluokan osaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen uudet avaukset: teemojen ja osaamisalojen monipuolinen ja innovatiivinen yhdistäminen kansainvälistyminen, kohdennettu investointien houkuttelu osaamisen avainaloille sekä huippuosaamisen markkinointi ja viestintä Biotalous-INKAn kärkitoimenpiteet 8

9 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Rahoitetut hankkeet Metsäbiotalous Metsäbioenergia Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen kehittäminen Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-chp Bioöljytutkimuksen uusi aikakausi - Infrastruktuurin kehittämishanke MetPro Metsäbiotalouden tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen ja profiilin nostaminen Pohjois- Karjalassa Tehokkuutta ja laatua biomassoihin perustuvaan liiketoimintaan Biopooli Laatutietoisuus ja osaaminen - koulutuksen avulla parempaa laatua metsähakkeen tuotantoon (KOPLA) INKA - Biomassa CHP teknologian kehitys globaaleille markkinoille Vihreän kasvun keskus Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Hajautettu biojalostus ja puumateriaalit BiNo Puurakentamisen osaamisen siirto BiNo Resurssitehokkaat ja älykkäät asumisen ratkaisut - investoinnit, vaihe 2 ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA RANTAKYLÄ UTRA-lähiön eko- ja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä Wood Innovation Network - Itäsuomalaisten puualan yritysten ja innovaatioverkoston uudistaminen Metsäteknologia ja puunhankinnan logistiikka - Metsien investointi ja metsätiedon hallinta Vihreän kasvun keskus Metsien ja luonnon kestävä monikäyttö INKA Metsätilojen vuokrauksesta omaisuudenhoidon kokonaispalvelu INKA Metsätilojen vuokrauksesta uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu Metsänomistajien vertaisneuvonta monipuolistaa metsäneuvojien työtä (VERNE) Oasis StartUp Center Innovaatiojohtaja Teknologia ja materiaalit Fotoniikka Vihreän kasvun avainteknologiat Vapaamuotoinen optiikka prototyypeistä tuotantoon Energiatehokkuuden parantaminen valaistuksessa Energiatehokkuuden parantaminen valaistuksessa Enete Materiaaliosaaminen Elinympäristön Vihreät Materiaalit Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit BiNo Resurssitehokaat ja älykkäät asumisen ratkaisut investoinnit, vaihe 2 ICT-ohjelmistotuotanto Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen edistäjinä Metalli- ja muovituotteet Demonstraatioympäristö MIM-teknologian uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin MIM-teknologian demonstraatioympäristön investoinnit Karjalainen kauppamies kansainvälistyy teollisuuden vireä kasvu Oasis StartUp Center Innovaatiojohtaja Venäjä-osaaminen Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jatkojalostus Teknologia- ja tutkimusyhteistyö Venäjän matkailu ja palvelut Liiketoimintaosaaminen Karelia ENI CBC -ohjelma käynnistyy vuonna

10 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma b) Yritystoiminnan kilpailukyvyn tukeminen Kehittämiskohteet Yritysten toimintaympäristön kehittäminen Yritysten osaamisen ja kansainvälistymisen kehittäminen Yritysten tuottavuuden ja innovaatiokyvyn kehittäminen Yritysten kehittämisinvestointien tukeminen Nopea reagointi muutoksiin Yrittäjyyteen kannustaminen Rahoitetut hankkeet BiNo Puurakentamisen osaamisen siirto Kaivannaisalan kehittämishanke (KAKE) ToimintaMALLI yritysten elinkaaristen Ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) Vihreän kasvun keskus Vihreän kasvun avainteknologiat Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit Innovaatiojohtaja Luovien alojen monialainen kehittäminen (LUMO) Verkostoilla monialaisuuteen Rakennemuutos tulevaisuuden mahdollisuudeksi Pielisen Karjalan kestävät hankinnat Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA RANTAKYLÄ UTRA-lähiön eko- ja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä Prosessimineralogisen tutkimusympäristön kehittäminen Outokummussa Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen edistäjinä Demonstraatioympäristö MIM-teknologian uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin 158 hehtaaria mahdollisuuksia MIM-teknologian demonstraatioympäristön investoinnit Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta Pk-yritysten laskentatoimen osaaminen Investointeja Itä-Suomeen Valmennushanke 10

11 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma c) Osaamisen vahvistaminen Kehittämiskohteet Osaavan työvoiman kouluttaminen Vahvuusalojen koulutuksen tukeminen Elinikäinen oppiminen ja ohjaus Työn ja osaamisen kohtaanto Osaamisen kehittäminen Liiketoimintaosaaminen Venäjä-osaaminen Ikäosaaminen Ennakointiosaaminen Kansainvälisyysosaaminen Hankintaosaaminen Osaamisen siirto Rahoitetut hankkeet Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen edistäjinä Työ- ja toimintakyvyn vahvistaminen työpajatoiminnan avulla Lieksassa -hanke Digitointia kylille Osaava Keski-Karjala Osaava Keski-Karjala -rinnakkaishanke Laatutietoisuus ja osaaminen koulutuksen avulla parempaa laatua metsähakkeen tuotantoon (KOPLA) Teknologiateollisuusalan yritysten ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen Pohjois-Karjalassa, PURE STEEL -hanke Robotiikka aikuiskoulutuksessa, ROBO 0.1 Kaiku Kaiku-rinnakkaishanke KoordiPOK Pohjois-Karjalan työvoimapoliittiset toimet STEP Y-askelin tulevaisuuden työelämään GAME BREWERY JOENSUU. Pelialan osaamisen, kiihdyttämötoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen kansallinen hanke. BiNo Puurakentamisen osaamisen siirto BiNo Resurssitehokkaat ja älykkäät asumisen ratkaisut -investoinnit, vaihe 2 Kaivannaisalan kehittämishanke (KAKE) Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen kehittäminen Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-chp Vihreän kasvun keskus Vihreän kasvun avainteknologiat Bioöljytutkimuksen uusi aikakausi - Infrastruktuurin kehittämishanke Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat Rakennemuutos tulevaisuuden mahdollisuudeksi Pielisen Karjalan kestävät hankinnat Oasis StartUp Center Demonstraatioympäristö MIM-teknologian uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin MIM-teknologian demonstraatioympäristön investoinnit Hyvinvoinnin lisääminen hoiva-alalla kulttuuritoiminnan keinoin Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) Työelämälähtöisen Venäjä-osaamisen vahvistaminen d) Kansainvälisyyden vahvistaminen Kehittämiskohteet Elinkeinoelämän kansainvälistyminen ja toimintaympäristön parantaminen Ulkomaalaisväestön osaamisen hyödyntäminen ja integroitumisen tukeminen Osaamisen ja koulutuksen kansainvälisyyden tukeminen Kansainvälisten liikenneyhteyksien parantaminen Maakunnan kansainvälisen imagon ja tunnettuuden lisääminen Maakunnan kansainvälinen verkottuminen ja monipuolinen kansainvälisyyttä tukevien rahoituslähteiden hyödyntäminen Rahoitetut hankkeet Kaivannaisalan kehittämishanke (KAKE) Vihreän kasvun keskus Vihreän kasvun avainteknologiat Oasis StartUp Center Prosessimineralogisen tutkimusympäristön kehittäminen Outokummussa Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta Itä-Suomen lukioista maailmalle! GAME BREWERY JOENSUU. Pelialan osaamisen, kiihdyttämötoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen kansallinen hanke. 11

12 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma e) Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Kehittämiskohteet Niiralan ja Värtsilän rajanylityspaikkojen infrastruktuurin ja toiminnan sujuvuuden parantaminen ja toimintaresurssien turvaaminen Julkisten liikenneyhteyksien kehittäminen Viisumivapauteen varautuminen TKI-toiminnan kehittäminen eri aloilla Yliopiston ja ammattikorkeakoulun Venäjä-keskittymien vahvistaminen Venäjän kielen osaamisen vahvistaminen Venäjän yritystoimintaa koskevan osaamisen vahvistaminen Venäläisten investointien houkutteleminen Venäläisille asiakkaille suunnattujen palveluiden kehittäminen Maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen Monimuotoinen ja syventyvä rinnakkaiselo Rahoitetut hankkeet Niirala Portti Itään ja Länteen Uusia avauksia pk-yrityksille venäjänkielisiltä markkinoilta Työelämälähtöisen Venäjä-osaamisen vahvistaminen f) Resurssiviisaus Kehittämiskohteet Energiatehokkuuden kehittäminen Materiaalitehokkuuden kehittäminen Kierrätyksen parantaminen Vähähiilisyyden huomioiminen Ilmaston muutoksen ehkäiseminen Rahoitetut hankkeet BiNo Puurakentamisen osaamisen siirto Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen Kaivannaisalan kehittämishanke (KAKE) Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen kehittäminen Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-chp INKA Biomassa CHP teknologian kehitys globaaleille markkinoille ToimintaMALLI yritysten elinkaaristen Ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit Bioöljytutkimuksen uusi aikakausi Infrastruktuurin kehittämishanke Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa Prosessimineralogisen tutkimusympäristön kehittäminen Outokummussa BiNo Resurssitehokaat ja älykkäät asumisen ratkaisut -investoinnit, vaihe 2 MIM-teknologian demonstraatioympäristön investoinnit Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa 12

13 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Työtä ja toimeentuloa Kansainvälisesti kilpailukykyiset elinkeinot a) Hyvinvointituotanto Kehittämistavoitteet Hyvinvointi ja terveys Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut ja hyvinvointiyrittäjyys Korkeatasoinen osaaminen Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Aktiivinen ja osallinen kansalainen Rahoitetut Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointitek- Perhot; perhehoitajuus ja perhe- Ikääntyvien oppiminen ja Ikääntyvien oppimi- JÄRJESTÖJALOSTAMO uusia työka- hankkeet nologiat hoidon vertaiskehittämisen toi- hyvinvointiteknologiat nen ja hyvinvointitek- luja järjestökentän työhyvinvointiin ja JÄRJESTÖJALOSTAMO uusia työka- mintamalli työllisyyden edistäjänä Perhot; perhehoitajuus ja nologiat osaamispääoman kasvattamiseen luja järjestökentän työhyvinvointiin ja Kaiku perhehoidon vertaiskehittämi- Kaiku osaamispääoman kasvattamiseen Kaiku-rinnakkaishanke sen toimintamalli työllisyyden Kaiku-rinnakkaishanke Varikko Pohjois-Karjala Leijat edistäjänä Leijat Isämies elämässä Työllistyvä Keski-Karjala Hyvinvoinnin lisääminen hoiva- Kaiku alalla kulttuuritoiminnan kei- Kaiku-rinnakkaishanke noin Leijat Elämän pitkospuut; opinnollista kuntoutusta teknologian avulla Pienyrittäjän työhyvinvointi Työhyvinvointia työporukoille -hanke 13

14 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma b) Metsä ja energiatuotanto Kehittämistavoitteet Metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö Metsäbiotalouden liiketoiminnan kehittäminen Energia- ja materiaalitehokkuuden parantaminen Muun uusiutuvan energian käytön kehittäminen Rajapinnat Rahoitetut hankkeet Metsänomistajien vertaisneuvonta monipuolistaa metsäneuvojien työtä (VERNE) Vihreän kasvun keskus Bioöljytutkimuksen uusi aikakausi - Infrastruktuurin kehittämishanke BiNo Puurakentamisen osaamisen siirto BiNo Resurssitehokaat ja älykkäät Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen kehittäminen Vihreän kasvun keskus Oasis StartUp Center Laatutietoisuus ja osaaminen koulutuksen avulla parempaa laatua metsähakkeen tuotantoon (KOPLA) asumisen ratkaisut -investoinnit, vaihe 2 Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen Sirkkalan energiapuisto Biotalous- Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-chp Vihreän kasvun keskus osaamisen kehittäminen Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu- CHP Vihreän kasvun keskus Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa c) Teknologiateollisuus Kehittämistavoitteet Kansainvälinen liiketoiminta Kilpailuedun saavuttaminen Fotoniikan osaamiskeskittymän vahvistaminen Rahoitetut Uusia avauksia pk-yrityksille Teknologiateollisuusalan yritysten ja ammatillisen Vihreän kasvun avainteknologiat hankkeet venäjänkielisiltä markkinoilta koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen Pohjois- ICT-ratkaisut käyttöön Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen edis- Osaamisen yhdistäminen (rajapinnat) 14

15 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Oasis StartUp Center Karjalassa, PURE STEEL -hanke Vapaamuotoinen optiikka täjinä Karjalainen kauppamies MIM-teknologian demonstraatioympäristön investoinnit prototyypeistä tuotantoon Vihreän kasvun avain- kansainvälistyy teollisuuden Demonstraatioympäristö MIM-teknologian uusiin ja Energiatehokkuuden paranta- teknologiat vireä tulevaisuus haasteellisiin kokeiluihin minen valaistuksessa Oasis StartUp Center Oasis StartUp Center Energiatehokkuuden paranta- Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit minen valaistuksessa Enete d) Ruuan tuotanto Ruuan tuotanto kehittämistavoitteet Maidontuotannon volyymi 150/2020 saavuttaminen Elintarvikealan kasvuyritysten tukeminen Markkinoinnin, jakelulogistiikan ja verkostojen kehittäminen Venäjän kasvavien elintarvikemarkkinoiden hyödyntäminen Tuotannollisten investointien kasvattaminen Lähiruuan ja luomutuotannon lisääminen Manner-Suomen maaseutuohjelma käynnistynyt kesällä 2015, rahoituspäätöksiä voidaan tehdä lokakuusta alkaen e) Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta Kehittämistavoitteet TKI-toiminnan kehittäminen Venäjä-yhteistyön lisääminen Yritysten kehittäminen Osaamisen vahvistaminen Rajapintojen hyödyntäminen Rahoitetut hankkeet Kaivannaisjätteiden Kaivannaisalan kehittä- Kaivannaisalan kehittä- Kaivannaisalan kehittä- hallintamenetelmät mishanke (KAKE) mishanke (KAKE) mishanke (KAKE) Prosessimineralogisen Rakennuskivituotannon tutkimusympäristön kehit- resurssitehokkuuden ke- täminen Outokummussa hittäminen - uudet esiintymät, kiveä säästävä lou- 15

16 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät Pohjois-Karjalan kaivosympäristön luonnontuotteiden ja talousvesien raskasmetallit hinta ja kilpailukykyinen jalostus, RARE f) Matkailu ja luovat alat Matkailu Kehittämistavoitteet Matkailukeskittymien kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisen palvelutarjonnan vahvistaminen Ympärivuotisen matkailutarjonnan laajentaminen Teema- ja tapahtumamatkailun edistäminen Sähköisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin kehittäminen huipputasolle Maakuntarajat ylittävän ja Venäjän Karjalan matkailuyhteistyön lisääminen Rahoitetut hankkeet Pohjois-Karjalan matkailun Pohjois-Karjalan matkailun Pohjois-Karjalan matkailun Pohjois-Karjalan matkailun Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma kasvuohjelma kasvuohjelma kasvuohjelma kasvuohjelma hehtaaria mahdollisuuksia 158 hehtaaria mahdollisuuk- Niirala - Portti Itään ja Län- sia teen Luovien alojen keskus Luovat alat Kehittämistavoitteet Rahoitetut hankkeet Luovien alojen monialainen kehittäminen (LUMO) - Verkostoilla monialaisuuteen Peliteollisuuden tutkimus- ja kehitystoiminta GAME BREWERY JOEN- SUU. Pelialan osaamisen, kiihdyttämötoiminnan ja Tapahtumien vahvistaminen toimenpide - Joensuun kaupunki on rekrytoinut vakituisen tapahtumapäällikön Musiikkialan vahvistaminen Joensuu Rock Academy Maakunnan kehittäminen elokuvatuotantoalueena toimenpide - Tulevaisuusrahastosta rahoitettu elokuvatuotantoja markkinoinnin kehittämisen kansallinen hanke. 16

17 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Hyvinvoinnin perusta Toimintaympäristön rakenteiden kehittäminen a) Koulutus ja tutkimus Kehittämistavoitteet Koulutus ja tutkimusorganisaatioiden toimivuus ja laadukkuus Vetovoimainen TKI-ympäristö Yhteistyö koulutussektorilla Rahoitetut hankkeet SISU Siirtymät sujuviksi kohti ammattia ja työelämää BiNo - Puurakentamisen osaamisen siirto Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen edistäjinä joustavissa alueellisissa verkostoissa Sirkkalan energiapuisto- Biotalousosaamisen kehittäminen Teknologiateollisuusalan yritysten ja ammatillisen koulutuksen Vihreän kasvun keskus vetovoimaisuuden lisääminen Pohjois-Karjalassa, PURE Vihreän kasvun avainteknologiat STEEL-hanke Innovaatiojohtaja Hyvinvoinnin lisääminen hoiva-alalla kulttuuritoiminnan keinoin Kaivannaisalan kehittämishanke (KAKE) Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistar- Bioöljytutkimuksen uusi aikakausi - Infrastruktuurin kehittä- peiksi (ETKO) mishanke ehake: e-ohjauksen eri muodot moniammatillisen yhteistyön Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat vahvistajana Oasis StartUp Center STEP - Y-askelin tulevaisuuden työelämään Prosessimineralogisen tutkimusympäristön kehittäminen Outokummussa Demonstraatioympäristö MIM-teknologian uusiin ja haasteellisiin kokeiluihin BiNo - Resurssitehokkaat ja älykkäät asumisen ratkaisut - investoinnit, vaihe 2 MIM-teknologian demonstraatioympäristön investoinnit GAME BREWERY JOENSUU. Pelialan osaamisen, kiihdyttämötoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen kansallinen hanke. 17

18 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma b) Liikennejärjestelmä Kehittämistavoitteet Tietoliikenne Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Joukkoliikenne Rahoitetut hankkeet Laajakaista kaikille Niirala - Portti Itään ja Länteen Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanke c) Palvelut Kehittämistavoitteet Palvelujärjestelmä Palveluyrittäjyys Yhteisöpalvelut Rahoitetut hankkeet Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen edistäjinä LEIJAT d) Kulttuuri Kehittämistavoitteet Rahoitetut hankkeet Nykykulttuurin tarjonnan ja harrastamisen turvaaminen Luovien alojen monialainen kehittäminen (LUMO) - Verkostoilla monialaisuuteen Karjalaisen kulttuuriperinnön hyödyntäminen Hyvinvoinnin lisääminen hoiva-alalla kulttuuritoiminnan keinoin Alueellisen identiteetin vaaliminen Joensuu Rock Academy Nykyaikaisen monikulttuurisuuden tukeminen Leijat (Lieksan somaliyhdistyksen hanke) Kansalaislähtöisen kulttuuritoiminnan tukeminen 18

19 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma e) Ympäristö Kehittämistavoitteet Rahoitetut hankkeet Viihtyisän ja turvallisen elin- ja asuinympäristön varmista- BiNo - Puurakentamisen osaamisen siirto minen Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen Luonnonvarojen kestävä käyttö resurssiviisaasti Sirkkalan energiapuisto-biotalousosaamisen kehittäminen Luonnon monimuotoisuuden parantaminen Sirkkalan energiapuisto Biotalousosaamisen investoinnit, Mobiili puu-chp Vesistöjen hyvän tilan parantaminen Pohjois-Karjalan Teolliset symbioosit Ilmastonmuutoksen varautuminen ja sen ehkäiseminen Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät Kulttuuriympäristön vaaliminen ÄLYKÄS KAUPUNGINOSA RANTAKYLÄ-UTRA - lähiön eko- ja resurssitehokas rakentaminen osana kaupunkikehittämistä Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa ÄLYKÖ - Itä-Suomen maa-alueiden ja Saimaan vesistöalueen öljyn ja vaarallisten aineiden varastoinnin ja kuljetusten ympäristöriskien älykäs minimointi ja torjunta 19

20 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Erityisteemat a) Paikallinen kehittäminen Kehittämistavoitteet Rahoitetut hankkeet Järjestöjen keskinäisen vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistaminen Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat Järjestö-julkinen ja järjestö-yksityissektorin välisen yhteistyön edis- Kansalaistoimijalähtöinen kaupunkikehittäminen täminen Joensuun kantakaupungin alueella (KaKe 2020 Järjestöjen ääni päätöksenteossa, ennaltaehkäisevän toiminnan -hanke) juurruttaminen kuntapäätöksentekoon sekä järjestöillä olevan tiedon MAASEUDUN KUNTIEN MAHDOLLISUUDET hyödyntäminen osana aluekehitystä TEHOKKAAMPAAN TYÖLLISTÄMISEEN Nuorten, lapsiperheiden ja vähäosaisten huomioiminen ja kohtaami- Työtä! nen järjestötoiminnassa Isämies elämässä Järjestöjen ja vapaan kansalaistoiminnan toimintaedellytysten tur- Joensuun KAKE vaaminen ja toimintaresurssien tukeminen (yhdistykset verkossa, toimitilat, avustukset) Kansalaisten äänen kuuluminen palveluiden kehittämisessä Kokemustiedon hyödyntäminen paikallisessa päätöksenteossa Uusien osallistumisen keinojen ja kanavien kehittäminen kuntalaisena toimimiseksi Monikulttuuriset ja moniarvoiset yhteisöt b) Nuorten erityishuomioiminen Kehittämistavoitteet Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen Nuorten hyvinvointi Rahoitetut hankkeet Work Smart-Älykkäästi töihin Teknologiateollisuusalan yritysten ja ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen Pohjois- Karjalassa, PURE STEEL-hanke Ohjaamo 2.0 KoordiPOK - Pohjois-Karjalan työvoimapoliittiset toimet STEP - Y-askelin tulevaisuuden työelämään Ohjaamo 2.0 -rinnakkaishanke GAME BREWERY JOENSUU. Pelialan osaamisen, kiihdyttämötoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen kansallinen hanke. Asiakaslähtöinen palvelumallin kehittäminen nuorten aikuisten tukemiseen monikulttuurisessa toimintaympäristössä (AsPaKe) Joensuu Rock Academy 20

21 POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma c) Maakunnan vetovoima ja tunnettuus Kehittämistavoitteet Rahoitetut hankkeet Maakunnan kiinnostavuuden lisääminen Innovaatiojohtaja - investointikohteena Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma - osaavan työvoiman rekrytoimiseksi matkailijavolyymin kasvattamiseksi Niirala Portti Itään ja Länteen - opiskelu- ja asuinpaikkana Kasvavat ICT-yritykset digitalisoitumisen - kansainvälisesti edistäjinä Tulo- ja paluumuuttajien määrän kasvattaminen Investointeja Itä-Suomeen Valmennushan- Eri toimijoiden välisten yhteistyömuotojen sekä uusien toimintamallien ke kehittäminen Markkinointitoimenpiteiden synergiaetujen hyödyntäminen 3.5 Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Kehittämistavoitteet Biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja BIO ICT-fotoniikka rajapintojen innovaatioiden edistäminen Penttilän yrityspuisto ja Penttilänrannan SmartCity Joensuun ydinkeskustan laajamittaisten investointihankkeiden kehitysesteiden poistaminen Kontiorannan varuskunta-alueen ja ampumahiihtokeskuksen kehittäminen Venäjän kasvavien markkinoiden ja ostovoiman hyödyntäminen 21

22 4 Ohjelmien yhteensovitus EU:n rakennerahasto-ohjelma Vuosi 2015 on EU:n alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen mukaisten Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESR-ohjelman viimeinen toteutusvuosi. Ohjelma suljetaan vuoden 2015 lopussa. EU:n ohjelmakaudella koko Suomessa toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmaa, joka ohjaa sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) että Euroopan sosiaalirahaston (ESR) varojen käyttöä. Ohjelmassa on kaksi alueellista suunnitelmaa: Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. Alueellinen suunnitelma tarkentaa valtakunnallisen rakennerahastoohjelman toteutusta huomioiden alueen erityispiirteet ja painotukset. Maakuntalähtöinen toteutus pohjautuu maakuntaohjelmaan, jonka tueksi tehdään toimeenpanosuunnitelmat ja niihin liittyvät EU:n rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelmat. Rahoitussuunnitelma sisältää esityksen siitä, miten rakennerahastovarat käytetään maakunnassa. Vuonna 2015 se laaditaan vuodelle 2016 ja tehdään alustava esitys vuoden 2017 rahoitussuunnitelmaksi (taulukkomuodossa). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 ja sen toimenpiteet perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen. Pohjois-Karjalassa maaseutuohjelman toteutus on linjattua asiakirjassa Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille Kehittämistoimia suunnataan viiteen painopistealueeseen: luonnonvarojen kestävä ja älykäs hyödyntäminen, kilpailukykyiset ja uusiutuvat maaseutuyritykset ja maatilat, yhteisöllisyyden vahvistaminen, yhteistyön syventäminen ja sosiaalisenosallisuuden lisääminen, osaamisen vahvistaminen ja uusiutumisen edistäminen sekä asuminen työ- ja vapaa-aika. Maaseutuohjelman LEADER-osiota toteutetaan Pohjois-Karjalassa kolmen LEADERtoimintaryhmän strategian mukaisesti. Joensuun seudun LEADER strategian Väylä sujuvaan arkeen painopisteet ovat ympäristö, yhteisöt ja yhteistyö, ja yrittäjyys. Vaara-Karjalan LEADERstrategian Vasiten vastavirtaan painopisteet ovat hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt, elinvoiman yritystoiminta, luonnonvarat ja kestävä kehitys sekä alueidenvälinen ja kansainvälinen yhteistyö. Keski-Karjalan Jetinan strategian Rohkeasti eteenpäin painopisteet ovat viihtyisä asuinympäristö ja vilkas yhdistystoiminta, rajaseudun rohkeat yrittäjät, ympäristö ja luonto sekä osaamisen edistäminen. Karelia CBC -ohjelma Rajan ylittävää yhteistyötä jatketaan ohjelmakaudella Karelia CBC -ohjelmalla. Ohjelman ydinalueeseen kuuluvat Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat sekä Karjalan tasavalta. Ohjelma käynnistyy vuoden 2016 alusta. Karelia-ohjelman yleistavoitteena on ohjelma-alueen tekeminen houkuttelevaksi ihmisille elää ja työskennellä sekä yrityksille sijoittua ja toimia. Toimenpiteitä toteutetaan neljällä temaattisella painopisteellä: liike-elämän ja pk-yritysten kehittäminen, paikallisen kulttuurin edistäminen ja historiallisen perinnön säilyttäminen, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä rajojen hallinnan ja rajaturvallisuuden edistäminen, liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinta. Rahoitus ohjelmakau- 22

23 delle koostuu EU-rahoituksesta (21,50 M ) sekä Suomen (10,75 M ) ja Venäjän (10,75 M ) kansallisista vastinrahoituksesta. Julkisen tuen kokonaissumma on 43 M. EU:n erillisohjelmat EU-rahoituksen voi jakaa karkeasti kahtia alueilta jaettavaan rakennerahasto-ohjelma rahoitukseen (Kestävää kasvua ja työtä) ja suoraan EU-rahoitukseen. Suora EU-rahoitus on ylimääräistä, osaamisen ja aktiivisuuden kautta alueille tulevaa. Suoraan EU-rahoitukseen voidaan katsoa kuuluvan niin erillisohjelmat, Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmat kuin rajan ylittävän yhteistyön ohjelmat. Toisin kuin rakennerahastoissa, näiden ohjelmien rahoituspotti on kasvanut jokaisella ohjelmakaudella. Pohjois-Karjala on ollut aktiivinen maakunta alueen ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa, mutta aihealan osaaminen on yhä henkilöitynyttä ja toisaalta usean eri rahoituslähteen hyödyntäminen harvinaisempaa. Positiivista on, että toiminnassa on mukana toimijoita myös Joensuun seudun ulkopuolelta, mutta silti kv-hankerahoitusta hyödyntää vain osa maakunnan toimijoista. Ohjelmakauden lähestyessä puoliväliään erillisohjelmissa ja Euroopan alueiden välisen yhteistyön ohjelmissa on tulossa hyödynnettäväksi useita moniteemaisia rahoitushakuja maakunnan kehittämisen painopistealoilta. Kansallinen innovaatio- ja kasvukeskuspolitiikka Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaisesti valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistetaan sekä sopimuksilla että muilla kumppanuusjärjestelyillä. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehittämistyöhön ja strategisiin valintoihin. Suuret kaupunkiseudut (yli asukasta: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta) ovat kasvusopimusmenettelyn piirissä. Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen strategiset painopisteet ovat: Joensuun kaupunkiseudun biotalouden innovaatiokeskittymän sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen; Kaupunkiseudun vetovoiman ja kilpailukyvyn lisääminen investointien esteitä poistamalla ja synnyttämällä kestäviä ja älykkäitä ratkaisuja; Venäjän taloudellisen kasvun hyödyntäminen. Joensuun kaupunki on mukana ns. Viisikko-kaupunkien (Joensuu, Lappeenranta, Pori, Seinäjoki, Vaasa) yhteistyössä. Joensuu valittiin vuonna 2014 vetovastuulliseksi Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman biotalous-teemaan. Hallitusohjelmassa 2015 INKA-ohjelma on päätetty lakkauttaa. Päätös vapauttaa n. 50 milj. rakennerahastovaroja (EAKR + valtio) uudelleen kohdennettavaksi vuosina Alueilla rahoitus on esitetty kohdistettavaksi hallitusohjelman kärkihankkeiden alueja kaupunkilähtöiseen toteuttamiseen bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt erityisesti seutukaupungeille sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisille maakuntakeskuksille tarkoitettuja pilotteja. Kitee ja Lieksa ovat mukana seutukaupunkien muodostamissa verkostoissa. Vuoksen vesienhoitosuunnitelma Vuoksen vesienhoitosuunnitelman toimenpiteitä toteutetaan ja edistetään eri sektoreilla maakunnan toimijoiden yhteistyönä. Pohjois-Karjalassa on muiden maakuntien tapaan menossa vesienhoitosuunnitelman toimeenpano-ohjelman tarkistaminen vuosille Hajaasutuksen päästöt vesiin vähenevät erityisesti jätevesiviemäröintien, mutta myös kiinteistökohtaisten jätevesien puhdistusratkaisujen ansiosta. Valtion rooli vesistöjen kunnostushankkeiden 23

24 toteuttajana pienenee, joten kunnostuksiin tarvitaan monia toimijoita, yhteistyötä ja rahoituspohjan laajentamista. Aktiivisia yhteisöjä vesienhoitoon muodostetaan. Viimeisimpinä on perustettu Pro Höytiäinen. Erityisesti Pielisjoen Ala-Koitajoen reitillä ja Lieksanjoen alaosissa parannetaan erilaisin toimenpitein vaeltavien järvilohen ja järvitaimenen elinolosuhteita. Mainitut joet kuuluvat Kansallisen kalatiestrategian avainkohteiden joukkoon. Mainittujen jokien koskialueita on kunnostettu ja työ jatkuu. Ala-Koitajoen virtaaman lisäyksen vaikutuksia järvilohikantaan seurataan eri tahojen yhteistyönä. Kalateiden rakentaminen ei ole juuri nyt ajankohtaista, mutta kyseisten kohteiden kalatalouskäyttöön liittyvä yleissuunnittelu edesauttaa tulevien toimenpiteiden hahmottamista. Mm. emokalapyyntiin liittyvät rakenteet edistäisivät kantojen hoidon tuloksellisuutta. Lisäksi, kalastuksen säätelyn onnistumisella on suuri merkitys toimenpiteiden tuloksellisuuden kannalta. Järvilohi on Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan maakuntakala. 24

25 5 Rahoitusnäkymät 2016 Maakuntaohjelma on luonteensa vuoksi laaja kokonaisuus. Rahoitusta maakuntaohjelman toteuttamiseen tulee nk. pienen aluepolitiikan avulla, kuten eri ministeriöiden aluekehitysmomenttien, EU:n rakennerahasto-ohjelmien ja Maaseutuohjelman kautta. Tämä rahoitus on luonteeltaan kehittämisrahoitusta. Karelia CBC-ohjelman rahoitusta ei ole esitetty maakunnittain, koska ohjelmalle ei ole maakunnittaista budjettia. Toinen kansallinen rahoituksen lähde on ns. suuren aluepolitiikan kautta tuleva rahoitus. Tällaisia ovat mm. valtionosuudet ja suuret infrastruktuuri-investoinnit. Näiden saamiseksi Pohjois- Karjalaan tarvitaan alueellista edunvalvontaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa laaditaan vuosittain nk. hankeluettelo, jossa on koottu ajankohtaiset hankkeet, joihin tarvitaan valtion rahoitusta. Maakuntaohjelman rahoitus vuosille 2016 pienen aluepolitiikan kautta (arvio). milj aluekehitysmomentit 130 EU-ohjelmat (EAKR, ESR, EMR, EKTR) 38 yhteensä 168 EU-rakennerahastorahoitusta on käytettävissä Pohjois-Karjalassa vuonna 2015 noin 14,9 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa. Tämän lisäksi EU-ohjelma sisältää kansallista rahoitusta saman verran. Tästä julkisen rahoituksen (kuntarahoitus + muu julkinen) osuus on neljännes (3,6 3,7 milj. euroa / vuosi). Maaseuturahaston kehittämistoimintaan tuleva rahoitus on vuositasolla arvioitu olevan Pohjois-Karjalassa hieman yli 7 milj. euroa. Kansallisten rahoitusmomenttien kautta tulevan rahoituksen määrä Pohjois-Karjalan aluekehittämiseen on ollut jatkuvasti laskeva. Tämän vuoksi Pohjois-Karjalassa on aktivoitu ja pyritään jatkossakin aktivoimaan entistä enemmän EU:n suorien rahoituslähteiden käyttöä alueen kehittämisen tukemiseksi. Innovaatioympäristön ja yritysten innovaatiotoiminnan aktivoimiseksi on myös tärkeää aktiivisesti hyödyntää entistä enemmän kansallista Tekesin rahoitusta. Viimevuosina tämän kansallisen Tekes-rahoituksen osuus on ollut vuositasolla hieman yli 5 milj. euroa. Vuonna 2015 perusväylänpitoon käytetään valtakunnallisesti 930 milj. euroa, josta tienpitoon kohdistuu 545 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioehdotuksen mukaan perusväylänpidonrahoitus nousee 965 milj. euroon ja tienpidon osuus laskee hieman 540 miljoonaan. Kestävä tienpito edellyttäisi maakunnassa vähintään n. 25 milj. euron rahoitustasoa. Rahoituksen väheneminen on näkynyt etenkin pääteiden ulkopuolisella päällystetyllä tiestöllä. Edelleen pienenevä rahoitus tarkoittaa, että jatkossa myös päätiestön päällysteiden kunto heikkenee. Yksityistieavustuksiin on koko Suomeen TAE 2016:ssa esitetty vain 3 milj. euroa. Yksityisteiden lossit vievät summasta valtaosan, joten parantamisavustuksia ei jaeta kuin yksittäisiin kohteisiin. Avustettaviin erityiskohteisiin käytettävä tuki on noin 1,8 milj. euroa. Saapuneiden avustushakemuksien pohjalta arvioidaan erityiskohteisiin kohdennettava tuki. Avustettavia kohteita ovat vain tien liikennöitävyyden kannalta kiireellisimmät siltojen ja suurien rumpujen parantamiset tai tien vaurioitumisen korjaamiset. Vuonna 2016 voidaan avustaa vain yksittäisiä tienparannuskohteita. 25

26 Joukkoliikenteen rahoitus pienenee selvästi. Erityisesti junien kaukoliikenteen ostoon varatut määrärahat pienenevät. Myös keskisuurten kaupunkiseutujen tuki pienenee. Tänä vuonna 2015 valtio kohdistaa Pohjois-Karjalassa joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen noin

27 6 Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma: Pohjois-Karjalan rahoitussuunnitelman linjaukset 2016 Rakennerahastovarojen ohjaamisessa Pohjois-Karjalassa vuonna 2016 on kolme pääperiaatetta: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusten yhteensovittaminen; rakennerahastojen kumppanuus Euroopan maaseuturahaston (EMR) kanssa; rakennerahastohankkeet lähtölaukaisijana pääsyyn EU:n erillisohjelmien rahoituksen piiriin. 1. EAKR:n ja ESR:n rahoitusten yhteensovittaminen Molempien rahastojen toimenpiteillä tuetaan osaamisen, kilpailukyvyn ja kasvun mahdollisuuksia mikro- ja pk-yrityksissä. Pyritään muodostamaan nk. hankepareja. 2. Rakennerahastojen kumppanuus Euroopan maaseuturahaston kanssa ELY-keskuksen linjausten mukaisesti mikro- ja pk-yritystoimintaa Pohjois-Karjalassa tuetaan muualla kuin Joensuun keskusta-alueella maaseuturahaston varoin. Samalla tavoin tulee maaseuturahaston rahoitusta hyödyntää rakennerahastojen kanssa toisiaan täydentäen ja päällekkäisyydet välttäen. Tämä vaatii rahoittajaviranomaisilta saumatonta yhteistyötä. 3. Rakennerahastohankkeet lähtölaukaisijana pääsyyn EU:n erillisohjelmien ja kansallisen TEKES- rahoituksen piiriin Erityisesti huippualojen TKI-toiminnassa tulee hyödyntää alueen ulkopuoliset rahoitusmahdollisuudet. Rakennerahastovarat voivat toimia kehittämis- ja investointiprosessien käynnistäjinä. Pääperiaatteita sovelletaan rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoilla hankevalinnoissa. Rahoitussuunnitelmassa painopiste toimintalinjalla 1 (EAKR) on pk-yritystoiminnan tukeminen uusien yritysten perustamisessa sekä pk-yritysten uuden liiketoiminnan kehittämisessä. Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten aloittavien ja kehittyvien yritysten kehittämishankkeisiin, kun yritys kehittää merkittävästi tuotantoaan, kilpailukykyisiä tuotteita tai palveluita kasvaville markkinoille. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin aloittaviin ja toimiviin yrityksiin, joiden kehittämishankkeilla on positiivinen vaikutus myös aluetalouteen. Rahoitusta osoitetaan myös yritysten kansainvälistymistä edistäviin toimenpiteisiin, sekä yritystoiminnan kannalta tärkeisiin liikenne- ja infrastruktuurihankkeisiin. Energiatehokkuuden edistäminen on toimintalinjalla läpikäyvänä elementtinä. Toimintalinjalla 2 (EAKR) Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen painopisteenä on maakunnallisen Älykkään erikoistumisen strategian mukaiset valinnat (metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit, Venäjä-osaaminen) tutkimus- osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittämisessä. Erityisenä painopisteenä on uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen. Tällä toimintalinjalla tuetaan myös yritysten innovaatiotoimintaa. Toimintalinjan 3 (ESR) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus painopisteenä nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisessä on korkeakoulutettujen työllistymisen edistäminen. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi edistetään yritysten uudistumista ja kilpailukykyä, yritysten ja yritysverkostojen johtamisen ja työn organisoinnin toimintamalleja sekä yritysten kykyä hyödyntää teknologiaa ja innovaatioita. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseksi edistetään maahanmuuttajien ja naisten yrittäjyyttä. 27

28 Toimintalinjan 4 (ESR) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen painopisteenä on siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantamiseksi erityisesti nuorten koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tehostaminen. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantamisen painopisteenä on alueen yritysten ja aloilla toimivista erilaisista ketjuista ja prosesseista lähtevät osaamistarpeet. Toimintalinjalla 5 (ESR) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta painopisteenä on työelämän ulkopuolella olevien työikäisten elämänhallinnan vahvistaminen. Valtakunnallisiin kehittämisteemoihin osallistuminen Itä-Suomessa Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn toiminnan puitteissa. Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % oli alun perin tarkoitus käyttää innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta on vastannut työ- ja elinkeinoministeriö. Hallitusohjelmassa 2015 on päätetty lakkauttaa INKA-ohjelma. Päätös vapauttaa n. 50 milj. rakennerahastovaroja (EAKR+valtio) uudelleen kohdennettavaksi vuosina Alueilla rahoitus on esitetty kohdistettavaksi hallitusohjelman kärkihankkeiden alue- ja kaupunkilähtöiseen toteuttamiseen bio- ja kiertotalouden sekä digitalisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus, yhteensä ESR-teemoja on 15. Valtakunnallisten teemojen myötä huomattava osa ohjelman toteuttamiseen käytettävissä olevista rahoitus- ja henkilöstöresursseista ohjautuu ministeriöille. Ohjelmakauden alussa valtakunnalliset teemat ovat tavoittaneet huonosti itäsuomalaisia toimijoita. Aidon valtakunnallisen osallistumisen varmistamiseksi viestintää ja alueelle suuntautuvaa aktivointityötä tulisi lisätä. Rakennerahasto-ohjelman hakuaikojen yhtenäisyyden säilyttäminen olisi edelleen tärkeää. Yhtenäiset hakuajat alueellisten hakujen kanssa parantavat ohjausta ja kehittämisteemojen toteutusta sekä lisäävät aitoa hankekilpailua. Kansallisten kehittämisteemojen toteutuksesta tulee raportoida säännöllisesti rakennerahasto-ohjelman seurantakomiteassa ja sen sihteeristössä ja siten välittää koordinoidusti tietoa maakuntiin. Itä-Suomessa tavoitellaan ESR:n hankkeiden suuntaamista nuorisotakuuseen, työelämän uudistamiseen liittyvien teemojen sekä työvoiman kansainvälistä liikkumista tukevien teemojen hyödyntämiseen. Näissä teemoissa alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voivat hyvin tukea toisiaan. Rahoituksessa tulee kiinnittää huomiota aitoon kehittämistarpeeseen ja vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Hakujen painopisteitä suunniteltaessa on tarpeen hyödyntää sähköisiä ratkaisuja sujuvan rahoituskoordinaation varmistamiseksi alueellisen rahoituksen kanssa. Kasvaneen pakolaisten ja maahanmuuttajien määrän hoitamisessa on monilla alueilla resurssija osaamisvajeita. Asia koskettaa koko Suomea ja vaatii pikaisia toimia. Kansallisiin kehittämisteemoihin varattujen ESR:n varojen suuntaamista syntyneen pakolaistilanteen ratkaisemiseksi tulisi vakavasti harkita. 28