ARVOSTELUOHJEET 2013

Transkriptio

1 Kansainvälinen Voimisteluliitto Miesten tekninen komitea ARVOSTELUOHJEET 2013 Miesten telinevoimisteluun seuraavia kilpailuja varten: Maailmanmestaruuskilpailut Olympiakisat Alueelliset ja mannertenväliset kilpailut Kilpailut, joissa on kansainvälinen osanotto Kilpailuissa, joissa voimistelijoiden taso ei ole kansainvälistä huippua sekä juniorikilpailuissa voidaan käyttää maiden tai alueiden asiantuntijoiden laatimia sovellettuja arvosteluohjeita. Nämä voidaan suunnitella voimistelijoiden iän ja kehitystason mukaisiksi (katso FIG:n ikäkausittaista kehitysohjelmaa). Kaikki FIG:n miesten teknisen komitean jäsenet ovat osallistuneet arvosteluohjeiden laatimiseen Puheenjohtaja AdrianStoica ROM 1. varapuheenjohtaja Huan Liping CHN 2. varapuheenjohtaja Sawao Kato JPN Jäsen Steve Butcher USA Jäsen Dr. Istvan Karacsony HUN Jäsen Edvard Iarov CAN Jäsen Julio Marcos ESP Piirrokset Koichi Endo JPN Symbolit Julio Marcos ESP, Dr. Jörg Fetzer GER Eng.kielinen versio Adrian Stoica ROM, Hardy Fink CAN, Steve Butcher USA Ranskankielinen versio Adrian Stoica ROM Espanjankielinen versio Julio Marcos ESP Toimituksellinen työ Julio Marcos ESP Suomenkielinen käännös Mikko Pehkonen Teppo Kalaja Topi Taskinen Jani Tanskanen Copyright FIG 2013

2 Sisällys Osa I Kilpailuun osallistuvia henkilöitä koskevia sääntöjä 1. Arvosteluohjeiden tarkoitus ja tehtävä 2. Voimistelijoita koskevat säännöt 3. Valmentajia koskevat säännöt 4. Teknistä komiteaa koskevat säännöt 5. Tuomariston säännöt ja järjestäytyminen Osa II Arvosteluohjeet 6. Kilpailusuoritusten arvostelu 7. D-pisteitä koskevat säännöt 8. E-pisteitä koskevat säännöt 9. Teknisiä ohjeita Osa III Telineet 10. Permanto 11. Hevonen 12. Renkaat 13. Hyppy 14. Nojapuut 15. Rekki Osa IV Liitteet Lisäselvityksiä ja -tulkintoja Miesten telinevoimistelun symbolisysteemi Arvosteluohjeet ovat FIG:n omaisuutta. Käännökset ja kopiointi ovat kiellettyjä ilman kirjallista anomusta FIG:ltä. Jos arvosteluohjeiden ja teknisten sääntöjen välillä on ristiriitaisuutta, tekniset säännöt pätevät. Jos erikielisten käännösten välillä on ristiriitaisuutta, englanninkielinen teksti on oikein. 2

3 OSA I Kilpailuun osallistuvia henkilöitä koskevia sääntöjä Luku 1 Arvosteluohjeiden tarkoitus ja tehtävä Artikla 1 Arvosteluohjeiden ensisijaisena tehtävänä on: 1. Tarjota objektiiviset keinot miesten telinevoimistelun arvosteluun kaikilla alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kilpailuiden tasoilla. 2. Yhdenmukaistaa FIG:n virallisten kilpailuiden tuomarointi: karsinta (C-I), joukkuefinaali (C-IV), ottelu (C-II) ja telinefinaalit (C-III) 3. Varmistaa kaikissa kilpailuissa, että oikea voimistelija voittaa. 4. Ohjata valmentajia ja voimistelijoita kilpailusarjojen kokoonpanossa. 5. Tarjota tietoja muista teknisistä ohjeista ja säännöistä, joita tuomarit, valmentajat ja voimistelijat tarvitsevat kilpailuissa. Luku 2 Voimistelijoita koskevat säännöt Artikla 2.1 Voimistelijan oikeudet Yleistä Voimistelijalle taataan oikeus: a) Saada suorituksensa arvosteluun virheettömästi ja oikeudenmukaisesti arvosteluohjeita noudattaen. b) Saada kohtuullisen ajan kuluessa ennen kilpailun alkua kirjallinen vastaus uuden liikeosan vaikeusastetta koskevaan kyselyyn. c) Saada pistemääränsä julkisesti näytetyksi välittömästi suorituksensa jälkeen tai muulla kilpailun erityissäännöissä esitetyllä tavalla. d) Saada uusia liikesarjansa, jonka suoritus on keskeytynyt hänestä riippumattomista syistä. e) Saada kilpailun ylituomarilta lupa henkilökohtaisista syistä lyhytaikaisesti poistua kilpailuhallista. f) Saada delegaation johtajan kautta virheettömät tulokset, jossa näkyy kaikki voimistelijan kilpailussa saamat pisteet. Telineet Voimistelijalle taataan oikeus: a) Saada identtiset FIG:n vaatimukset täyttävät telineet ja matot harjoitushalliin, lämmittelyhalliin ja podiumille. b) Käyttää 10 cm paksuista pehmeätä mattoa alastulomattojen (20 cm) päällä renkailla, hypyssä ja rekillä. c) Avustukseen valmentajalta riipuntaan pääsemiseksi renkaiden ja rekin aloituksessa. d) Yhteen avustajaan renkailla ja rekillä. e) 30 sekunnin palautumisaikaan telineeltä putoamisen jälkeen. f) Keskusteluun valmentajan kanssa em. 30 sekunnin tauon aikana sekä ensimmäisen ja toisen hypyn välillä. 3

4 g) Pyytää lupaa säätää ylöspäin renkaiden ja/tai rekin korkeutta pituuttaan vastaavaksi. Telinekokeilu Karsintakilpailu (C-I), ottelufinaali (C-II) ja joukkuefinaali (C-IV) - jokaisella kilpailevalla voimistelijalla (mukaan lukien varamiehellä, joka korvaa loukkaantuneen voimistelijan) on oikeus kaikilla telineillä podiumilla välittömästi ennen kilpailusuoritusta telinekokeiluun kyseisen kilpailun teknisten sääntöjen mukaisesti o 30 sekuntia kaikilla telineillä paitsi nojapuilla o 50 sekuntia nojapuilla sisältäen aisojen valmistelun Huom.: - Karsintakilpailussa (C-I) ja joukkuefinaalissa (C-IV) voimistelijoiden telinekokeiluaika kuuluu joukkueelle. Joukkueen tulee huolehtia, että kaikille joukkueen jäsenille riittää aikaa kokeiluun. - Sekaryhmässä aika telinekokeiluun on henkilökohtainen ja kokeilu seuraa suoritusjärjestystä. - Telinekokeilun loppu ilmoitetaan äänimerkillä. Jos voimistelija on henkisesti valmistautunut hyppysuoritukseen tai on edelleen telineellä, on hänellä oikeus viedä suorituksensa loppuun. Telinekokeilun jälkeen tai kilpailun tauon aikana telinettä voi valmistella mutta telineellä ei saa voimistella. - D1 tuomari antaa voimistelijalle selkeän merkin (vihreä valo FIG:n virallisissa kilpailuissa) 30 sekuntia ennen kilpailusuorituksen alkua. Artikla 2.2 Voimistelijan vastuut a) Tietää arvosteluohjeiden sisältö ja toimia sääntöjen mukaisesti. b) Jättää tai antaa valmentajansa jätettäväksi kirjallinen pyyntö kilpailun jurylle uuden liikeosan vaikeusasteen määrittämiseksi viimeistään 24 tuntia ennen podiumharjoituksen alkua. c) Jättää tai antaa valmentajansa jätettäväksi kirjallinen pyyntö kilpailun johdolle renkaiden ja/tai rekin korkeuden nostamisesta vastaamaan voimistelijan pituutta viimeistään 24 tuntia ennen podiumharjoitusten alkua tai kilpailujen teknisten sääntöjen määräämässä aikataulussa ja tavalla. Artikla 2.3 Voimistelijan velvollisuudet Yleistä a) Ilmoittautua asianmukaisella tavalla telineen ylituomarille ennen suoritusta (toista kättä nostamalla) ja suorituksen jälkeen (hyvä perusasento). b) Aloittaa liikesarja 30 sekunnin kuluessa vihreän valon tai D1 tuomarin antaman merkin jälkeen kaikilla telineillä. c) Jatkaa liikesarjaa 30 sekunnin kuluessa sarjan katkeamisesta (aika käynnistyy, kun voimistelija on telineeltä putoamisen jälkeen jaloillaan). Tämän ajan voimistelija voi käyttää palautumiseen, lisätä magnesiumia ja keskustella valmentajan kanssa. d) Poistua podiumilta välittömästi suorituksen jälkeen. e) Olla muuttamatta telineen korkeutta ilman lupaa. f) Olla puhumatta tehtävissä olevien arvostelutuomareiden kanssa kilpailun aikana. g) Välttää kilpailun pitkittämistä, viipymistä podiumilla liian kauan, palaamista podiumille suorituksensa jälkeen, omien oikeuksien vastaista käytöstä sekä toisten osallistujien oikeuksien rikkomista. 4

5 h) Välttää kaikenlaista epäasiallista käyttäytymistä ja toisten osallistujien loukkaamista omalla käytöksellä (kuten permantokanveesin merkitsemistä magnesiumilla, minkään telineen pintamateriaalin tai osien vahingoittamista sarjaan valmistautuessa tai jousien poistamista hyppylaudasta). Nämä rikkomukset tulkitaan telinekohtaisiksi rikkeiksi ja johtavat suuresta virheestä tehtävään 0,5 pisteen vähennykseen. i) Ilmoittaa kilpailujen jurylle, jos on välttämätöntä poistua kilpailuhallista. Kilpailua ei viivytetä poissaolon vuoksi. j) Olla siirtämättä lisämattoa kilpailusuorituksen aikana. k) Osallistua kaikkiin voimistelijaa koskeviin palkintojenjakoihin kilpailuasussa FIG:n käytännön mukaisesti. Kilpailuasu a) Pitkiä housuja ja sukkia on käytettävä hevosella, renkailla, nojapuilla ja rekillä. Mustien ja tummansinisten, -ruskeiden ja -vihreiden housujen käyttö on kielletty. b) Permannolla ja hypyssä on mahdollista käyttää lyhyitä housuja sukkien kanssa tai ilman tai vaihtoehtoisesti pitkiä housuja sukkien kanssa. c) Trikoo (paita) on pakollinen kaikilla telineillä. d) Vaihtoehtoisesti voi käyttää voimistelutossuja ja/tai sukkia. e) Järjestäjien antamaa kilpailunumeroa on käytettävä. f) Trikoossa on käytettävä kansallisuustunnusta viimeisimpien FIG:n määräysten mukaisesti. g) Vain viimeisimpien FIG:n määräysten mukaisten logojen, mainosten tai sponsoritunnusten käyttö on sallittu. h) Kilpailuasun tulee olla identtinen joukkueen jäsenillä karsintakilpailussa (C-I) ja joukkuefinaalissa (C-IV). Karsintakilpailussa (C-I) saman maan yksilövoimistelijat (ilman joukkuetta) voivat käyttää erilaista kilpailuasua. i) Kämmensuojukset, rannesiteet ja muut suojavälineet ovat sallittuja; ne tulee olla turvallisesti puettuja, hyvässä kunnossa eivätkä saa häiritä suorituksen estetiikkaa. Siteet tulee olla ihon värisiä, jos niitä on valmistajilta saatavissa. Artikla 2.4 Rangaistukset a) Tavallinen rangaistus artiklan 2 ja 3 sääntöjen ja vaatimusten rikkomisesta on 0.30 pisteen vähennys käytösrikkeistä ja 0.50 pisteen vähennys telinekohtaisista rikkeistä. D1 tuomari tekee vähennyksen loppupistemäärästä tiedottaen asiasta tarpeen mukaan kilpailun jurya. b) On olemassa muutamia muita rangaistuksia ja ne esitetään artiklassa 8.3. c) Ellei muuta ole ilmoitettu, vähennykset tekee telineen ylituomari (D1) kyseisen telineen loppupistemäärästä. d) Äärimmäisissä tapauksissa voimistelija tai valmentaja voidaan pistevähennyksen lisäksi sulkea kilpailusta. e) Rikkomukset ja niiden rangaistukset ovat: Rikkomus Pukeutumissäännön rikkominen (art. 2.2.d) Käyttäytymisrikkeet Rangaistus 0.30 loppupistemäärästä (kerran kilpailun aikana) Kilpailun ylituomarin vähennys. 5

6 Voimistelija ei ilmoittaudu telineen ylituomarille ennen tai jälkeen suoritusta 30 sek ajan ylitys suoritusluvasta suorituksen aloitukseen 30 sek ajan ylitys ennen suorituksen jatkamista putoamisen jälkeen Palaaminen podiumille suorituksen jälkeen Valmentaja puhuu voimistelijalle suorituksen aikana Muunlainen epäasiallinen käyttäytyminen Avustajan luvaton käyttö Väärä ponnistuslaudan sijoittaminen nojapuilla Lisämattojen luvaton käyttö tai käyttämättömyys Valmentaja siirtää lisämattoja suorituksen aikana Telineen korkeuden muuttaminen ilman lupaa Poistuminen kilpailualueelta ilman lupaa Poissaolo palkintojenjaosta Suorituksen aloittaminen ilman lupaa Joukkueen voimistelijat kilpailevat väärässä järjestyksessä telineellä Joukkuekilpailua koskevan pukeutumissäännön rikkominen Muunlainen joukkueen valmentajan epäasiallinen käyttäytyminen 0.30 joka kerta loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys. Suoritus katsotaan päättyneeksi putoamiseen 0.30 loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys. Telinekohtaiset rikkeet 0.50 loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys loppupistemäärästä. D1 tuomarin vähennys. Muut henkilökohtaiset rikkeet Hylkääminen kilpailun loppuosasta (kilpailun ylituomari) Tuloksen ja pistemäärän mitätöiminen joukkueelta ja voimistelijalta (kilpailun jury) Loppupistemäärä = 0 pistettä Joukkuerikkeet 1.0 pistettä joukkueen telineen loppupisteistä (kilpailun ylituomari) 1.0 pistettä joukkueen kokonaispisteistä, kerran koko kilpailussa, kilpailun ylituomarin vähennys Ensimmäisen kerran 1.0 pistettä joukkueen loppupisteistä, toisen kerran 1.0 pistettä ja poistaminen kilpailusta (kilpailun jury) 6

7 Muunlainen yksilövoimistelijan valmentajan epäasiallinen käyttäytyminen Ensimmäisen kerran 1.0 pistettä kaikilta kansallisen liiton voimistelijoilta loppupisteistä ja toisen kerran 1.0 pistettä kaikilta kansallisen liiton voimistelijoilta loppupisteistä sekä kilpailusta sulkeminen (kilpailun jury) Artikla 2.5 Urheilijan vala Kaikkien voimistelijoiden nimissä lupaan, että osallistumme näihin MM-kisoihin kunnioittaen ja noudattaen niitä koskevia sääntöjä sitoutuen puhtaaseen urheiluun ilman dopingia ja huumeita, täydessä reilun pelin hengessä sekä urheilun ja voimistelun kunniaksi. Luku 3 Valmentajia koskevat säännöt Artikla 3.1 Valmentajan oikeudet Valmentajalle taataan oikeus: a) Välittää vastuullaan olevan voimistelijan tai joukkueen kirjalliset pyynnöt telineen korottamisesta tai uuden liikeosan ilmoittamisesta. b) Avustaa vastuullaan olevaa voimistelijaa tai joukkuetta telinekokeilun aikana. c) Auttaa voimistelijaa tai joukkuetta telineen saattamisessa kilpailukuntoon. d) Nostaa voimistelija riipuntaan renkailla ja rekillä. e) Olla podiumilla vihreän valon syttymisen jälkeen siirtääkseen hyppylaudan - nojapuilla. f) Olla turvallisuussyistä varalla voimistelijan suorituksen aikana renkailla ja rekillä. g) Auttaa tai neuvoa voimistelijaa telineeltä putoamisen jälkeisen 30 sekunnin tauon aikana ja kahden hypyn välillä. h) Saada hänen voimistelijansa pisteet näytetyksi heti suorituksen jälkeen tai kilpailujen sääntöjen edellyttämällä tavalla. i) Olla läsnä kaikilla telineillä auttamassa loukkaantumistilanteissa tai telineiden vioittuessa. j) Esittää kysely kilpailujen jurylle koskien voimistelijan liikesarjan sisällön arvostelua. k) Pyytää kilpailun juryltä selvitys aika ja linja vähennyksistä. Artikla 3.2 Valmentajan velvollisuudet a) Tietää arvosteluohjeiden sisältö ja toimia niiden mukaisesti. b) Jättää joukkuekilpailun suoritusjärjestys ja muut vaadittavat tiedot kunkin kilpailun teknisten sääntöjen mukaisesti. c) Olla muuttamatta telineiden korkeutta ja olla muuttamatta jousien määrää hyppylaudoissa. d) Välttää kilpailun viivyttämistä ja tuomareiden näkyvyyden rajoittamista sekä olla ylittämättä oikeuksiaan ja rikkomatta muiden kilpailuun osallistuvien oikeuksia. e) Olla puhumatta voimistelijalle tai auttamatta häntä muulla tavoin kilpailusuorituksen aikana. f) Olla ryhtymättä keskusteluun tehtävissä olevien arvostelutuomareiden ja/tai kilpailuareenan ulkopuolisten henkilöiden kanssa kilpailun aikana (paitsi joukkueen lääkärin, delegaation johtajan). g) Välttää kaikenlaista epäasiallista käyttäytymistä. 7

8 h) Käyttäytyä reilun pelin periaatteen mukaan kilpailun ajan. i) Osallistua kaikkiin häntä koskeviin palkintojenjakoihin. Huom.: Ks. vähennykset koskien rikkomuksia ja epäurheilijamaista käyttäytymistä. Valmentajien sallittu lukumäärä kilpailuareenalla: - Karsintakilpailu (C-I) ja joukkuefinaali (C-IV) o Täysi joukkue = 1-2 valmentajaa o Yksilövoimistelijat = 1 valmentaja - Ottelufinaali (C-II), telinefinaalit (C-III) o Jokaisella voimistelijalla 1 valmentaja Artikla 3.3 Rangaistukset Valmentajan käyttäytyminen Kilpailun ylituomari (konsultoituaan kilpailun juryä) FIGn virallisissa ja FIGn kilpailukalenteriin merkityissä kilpailuissa Valmentajan käyttäytyminen, joka ei suoraan vaikuta voimistelijan tai joukkueen tulokseen tai suoritukseen Epäurheilijamainen käyttäytyminen, joka ei suoraan vaikuta voimistelijan tai joukkueen tulokseen tai suoritukseen (sovelletaan kilpailun kaikissa vaiheissa) Muunlainen räikeä, kuriton ja loukkaava käyttäytyminen, joka ei suoraan vaikuta voimistelijan tai joukkueen tulokseen tai suoritukseen (sovelletaan kilpailun kaikissa vaiheissa) 1. kerran: Keltainen kortti (varoitus) valmentajalle 2. kerran: Punainen kortti valmentajalle ja valmentajan poistaminen kilpailusta.* Välitön punainen kortti valmentajalle ja valmentajan poistaminen kilpailusta.* Valmentajan käyttäytyminen, jolla on suora vaikutus voimistelijan tai joukkueen tulokseen tai suoritukseen 8

9 Epäurheilijamainen käyttäytyminen, jolla on suora vaikutus voimistelijan tai joukkueen tulokseen tai suoritukseen (sovelletaan kilpailuissa), esim. oikeuttamaton kilpailun viivyttäminen tai keskeyttäminen, puhuminen toiminnassa olevien tuomareiden kanssa, poisluettuna puhuminen D1- tuomarille pistekyselyiden yhteydessä. 1. kerran: 0.50 pisteen vähennys voimistelijalta tai joukkueelta kyseisen telineen pisteistä sekä keltainen kortti (varoitus) valmentajalle, jos tämä puhuu tuomareille. 1. kerran: 1.0 pisteen vähennys voimistelijalta tai joukkueelta kyseisen telineen pisteistä sekä keltainen kortti (varoitus) valmentajalle, jos tämä puhuu aggressiivisesti tuomareille.* 2. kerran: 1.0 pisteen vähennys voimistelijalta tai joukkueelta kyseisen telineen pisteistä sekä punainen kortti valmentajalle ja valmentajan poistaminen kilpailusta.* Muunlainen räikeä, kuriton ja loukkaava käyttäytyminen, jolla on suora vaikutus voimistelijan tai joukkueen tulokseen tai suoritukseen, esim. luvaton oleskelu kielletyllä alueella kilpailun aikana. 1.0 pisteen vähennys voimistelijalta tai joukkueelta kyseisen telineen pisteistä sekä välitön punainen kortti valmentajalle ja valmentajan poistaminen kilpailusta.* Huom.: Jos yksi voimistelijan tai joukkueen valmentaja on poistettu kilpailusta, hänet on mahdollista korvata yhden kerran kilpailuiden aikana toisella valmentajalla. o 1. rikkomus = keltainen kortti o 2. rikkomus = punainen kortti, jolloin valmentaja suljetaan kilpailun jatkovaiheista. * Jos voimistelijalla tai joukkueella on vain yksi valmentaja, hän voi jäädä kilpailuun, mutta hänellä ei ole mahdollisuutta akkreditoitua seuraavaan MM-kilpailuun ja Olympialaisiin. Artikla 3.4 Pistekyselyt Vaikeuspisteistä on sallittua tehdä kysely suullisesti välittömästi pisteiden näyttämisen jälkeen tai viimeistään seuraavan voimistelijan tai ryhmän suorituksen päätyttyä. Telinekierroksen viimeisen suorituspisteen näytön jälkeen kyselyn tekemiseen on aikaa yksi minuutti. Pistekyselyn vastaanottajan tulee kirjata valituksen vastaanoton ajankohta, jolloin asian käsittely alkaa. Vain kilpailuun akreditoitu valmentaja, joka on kilpailualueella, on oikeutettu tekemään valituksen. Valmentajille on varattava podiumin läheisyydestä alue, josta he voivat tarkkailla kilpailusuorituksia. Liian myöhään tehdyt kyselyt hylätään. Liitolla ei ole sallittua valittaa toisen liiton voimistelijasta. E-pisteistä ei ole sallittua tehdä kyselyä. Pistekysely tulee vahvistaa kirjallisesti mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 4 minuutin kuluessa suullisen kyselyn tekemisestä, jolloin liiton on sitouduttava seuraaviin maksuihin: USD ensimmäisestä valituksesta; USD toisesta valituksesta; USD kolmannesta valituksesta. 9

10 Jos kyselyä ei vahvisteta kirjallisesti 4 minuutin kuluessa, kysely purkautuu. Jos kysely on aiheellinen ja hyväksytään, maksu palautetaan. Tuloksettoman kyselyn maksusumma siirretään FIGn rahastoon. Kilpailun juryn tulee käsitellä jokainen kysely ja lopullinen päätös (josta ei voi valittaa) tulee tehdä viimeistään: - karsintakilpailun (CI), moniottelun (CII) ja joukkuekilpailun (CIV) telinekierroksen lopuksi. - ennen kuin seuraavan voimistelijan tai ryhmän pistemäärä on näytetty telinefinaalissa (CIII). Kilpailua seuraavina päivinä vastuussa olevat teknisen komitean jäsenet tekevät perusteellisen videoanalyysin ja jos virheitä on tapahtunut, syyllisiä tuomareita rankaistaan. Artikla 3.5 Valmentajan vala Kaikkien valmentajien ja urheilijoiden mukana olevien avustajien nimissä lupaan, että sitoudumme noudattamaan eettisiä reilun pelin periaatteita olympialaisessa hengessä. Kannustamme urheilijoita noudattamaan reilua peliä ja sitoutumaan puhtaaseen urheiluun ilman dopingia sekä huumeita ja kunnioittamaan näitä kilpailuja koskevia FIG:n sääntöjä. Luku 4 Teknistä komiteaa koskevat säännöt Artikla 4.1 Teknisen komitean puheenjohtaja Miesten teknisen komitean puheenjohtaja tai hänen edustajansa toimii kilpailujen juryn puheenjohtajana. Hänen ja kilpailun juryn velvollisuuksiin kuuluvat: a) Kilpailun tekninen johtaminen kyseistä kilpailua koskevien teknisten sääntöjen mukaisesti. b) Kaikkien tuomarikokouksien ja informaatiotilaisuuksien koolle kutsuminen ja johtaminen. c) Kilpailua koskevien tuomari- ja teknisten sääntöjen soveltaminen. d) Käsitellä pyyntöjä, jotka koskevat uusien liikeosien vaikeusasteen määritystä, renkaiden ja/tai rekin korkeuden muuttamista, kilpailualueelta poistumista ja muita esille tulevia asioita. Nämä päätökset tekee tavallisesti miesten tekninen komitea. e) Varmistaa, että työsuunnitelmassa julkaistua aikataulua noudatetaan. f) Kontrolloida telineiden ylituomareiden toimintaa ja puuttua siihen, jos on tarpeen. Yleisesti ottaen ei ole luvallista muuttaa mitään pistemäärää julkistamisen jälkeen. Poikkeuksina pistekysely (protesti) ja ajanottoon tai linjavähennyksiin liittyvät epäselvyydet. g) Käsitellä pistekyselyt sääntöjen määräämällä tavalla. h) Julkaista varoitukset yhteistyössä juryn jäsenten kanssa niille tuomaritehtävissä oleville henkilöille, jotka ovat käyttäytyneet epätyydyttävästi tai toimineet tuomarivalaansa vastaan tai tarvittaessa korvata tällaiset henkilöt toisilla. i) Suorittaa yhdessä teknisen komitean kanssa kilpailun jälkeisen videoanalyysin mahdollisten tuomarivirheiden löytämiseksi. Toimittaa tuomareiden toiminnan analyysin tulokset FIG:n kurinpitovaliokunnalle. j) Valvoo telineiden mittaamisen FIG:n telineitä koskevien säännösten mukaisesti. k) Poikkeavissa tai erityisissä olosuhteissa voi nimetä tuomarin kilpailuun. 10

11 l) Toimittaa mahdollisimman pikaisesti ja vähintään 30 päivän kuluessa FIG:n hallitukselle raportti (lähetetään FIG:n pääsihteerille), joka sisältää seuraavaa: - Yleiset huomautukset kilpailusta mukaan lukien erityiset tapahtumat ja johtopäätökset tulevaisuutta varten. - Yksityiskohtaiset analyysit tuomareista sisältäen ehdotukset parhaiden tuomareiden palkitsemisesta ja niiden tuomareiden sanktioista, jotka eivät vastanneet odotuksia (viimeistään 3 kuukauden kuluessa kilpailusta). - Yksityiskohtainen luettelo kaikista puuttumisista pisteisiin (ennen ja jälkeen niiden julkaisemista). - Tekninen analyysi D-pisteistä. Artikla 4.2 Teknisen komitean jäsenet Kaikissa kilpailun vaiheissa miesten teknisen komitean jäsenet tai heidän edustajansa muodostavat kilpailun juryn ja toimivat telineiden ylituomareina. Heidän velvollisuuksiinsa kuuluu: a) Osallistuminen tuomarikokousten ja -koulutusten toteuttamiseen ja tuomareiden ohjaaminen oikeaan työskentelyyn omalla telineellään. b) Soveltaa tuomarisääntöjen kontrollointia oikeudenmukaisesti, johdonmukaisesti ja täydellisesti voimassa olevien säännösten ja kriteerien mukaisesti. c) Merkitä muistiin symbolein kaikki telineensä kilpailusuoritukset. d) Laskea D-pistemäärä ja E-vähennykset (kontrollipisteet) D-, E- ja R-paneeleiden työskentelyn arvioimiseksi. e) Kontrolloida jokaisen suorituksen kokonaisarvostelu ja loppupistemäärä f) Varmistaa, että voimistelija saa suorituksestaan oikean pistemäärän (tarvittaessa puuttumalla pisteisiin sääntöjen määräämällä tavalla). g) Tarkistaa harjoittelussa, lämmittelyssä ja kilpailuissa käytettävät telineet, että ne ovat FIG:n telinesäännösten mukaiset. Luku 5 Tuomariston säännöt ja järjestäytyminen Artikla 5.1 Velvollisuudet Jokainen tuomari on täysin ja yksin vastuussa antamistaan pisteistään. Kaikilla telinetuomareilla on velvollisuus: a) Tuntea perusteellisesti: - FIG:n Tekniset säännöt - Arvosteluohjeet (Code of Points) - FIG Tuomarisäännöt - kaikki tekninen informaatio, joka on välttämätöntä hänen velvollisuuksiensa täyttämiseen kilpailussa b) Omata arvostelemassaan kilpailussa vaadittava, voimassa oleva kansainvälinen tuomarikortti ja pitää yllä tuomarien lokikirjaa. c) Olla kilpailun tason vaatimuksen mukaisesti koulutettu riittävän korkealle tuomarikategorialle. d) Olla nykyaikaisen voimistelun asiantuntija ja ymmärtää jokaisen säännön tarkoitus, tavoite, tulkinta ja sovellutus. e) Osallistua kaikkiin aikataulussa mainittuihin ohjaustilaisuuksiin ja tuomarikokouksiin ennen kilpailua (riippumattomista syistä tapahtuvista poikkeuksista päättää FIG:n miesten tekninen komitea). 11

12 f) Osallistua kaikkiin erityisiin kilpailuiden kulkua tai arvostelua koskeviin kilpailun järjestäjien antamiin ohjeistustilaisuuksiin (kuten pisteidenantojärjestelmän käytön ohjeistus). g) Podium -harjoitukseen osallistuminen on pakollista kaikille tuomareille. h) Olla valmistautunut huolellisesti arvostelemaan kaikilla telineillä. i) Olla valmiina täyttämään erilaiset käytännön velvollisuudet, joihin kuuluvat: - pistelomakkeiden oikea täyttäminen - tietokoneiden tai mekaanisten laitteiden käyttäminen - kilpailun etenemisen tukeminen - tehokas kommunikointi tuomariston muiden jäsenten kanssa j) Tulla kilpailuihin viimeistään tuntia ennen kilpailun alkua tai kilpailun work planin mukaista aikataulua täsmällisesti noudattaen hyvin valmistautuneena, levänneenä ja tarkkaavaisena. k) Pukeutua asianmukaisesti FIG:n määrittämällä tavalla (tumman sininen pikkutakki, harmaat housut, vaalea paita ja solmio), paitsi Olympiakilpailuissa, missä järjestelykomitea määrittelee pukeutumisen. Kilpailun aikana tuomareiden tulee: a) Käyttäytyä kaiken aikaa ammattimaisesti ja olla esimerkillinen puolueettomalla eettisellä käytöksellään. b) Täyttää artiklassa 5.4 määrätyt tehtävät. c) Arvostella jokainen liikesarja objektiivisesti, tarkasti, kokonaisuus huomioiden, eettisesti oikein, oikeudenmukaisesti ja nopeasti sekä epäselvissä tapauksissa tehdä päätös voimistelijan eduksi. d) Pitää kirjaa antamistaan pisteistä. e) Pysyä hänelle osoitetulla paikalla (pois lukien D1 -tuomari)ja välttää kontakteja tai keskusteluja voimistelijoiden, valmentajien, joukkueenjohtajien ja muiden tuomareiden kanssa kilpailun aikana. Arvostelutuomarien epäasiallisesta arvostelusta tai käyttäytymisestä rankaistaan voimassaolevien tuomarisääntöjen tai kilpailua koskevien teknisten sääntöjen mukaisesti. Artikla 5.2 Oikeudet Telineen ylituomarin puuttuessa arvosteluun on tuomarilla oikeus perustella antamansa pistemäärä ja hyväksyä (tai olla hyväksymättä) hänen pisteidensä muutos. Tapauksissa, missä tuomari ei hyväksy ylituomarin tekemää pistemuutosta, voi kilpailun jury muuttaa hänen pisteensä. Arvostelutuomarilla on oikeus jättää kirjallinen vastalause a) kilpailun jurylle telineen ylituomarin häneen kohdistamasta mielivaltaisesta käytöksestä tai b) kilpailun vetoomustuomaristolle, jos tapaukseen on osallistunut kilpailun jury. Artikla 5.3 Tuomariston kokoonpano Kilpailutelineen jury (tuomaripaneelit) Kaikissa virallisissa FIG:n kilpailuissa (MM-kilpailut, Olympialaiset, Maailman Cupin Finaali) telineen tuomaristo koostuu D- ja E-tuomaripaneeleista: - FIG:n tekninen komitea arpoo ja nimeää D-tuomarit voimassaolevien FIG:n teknisten sääntöjen mukaisesti 12

13 - E-tuomaristo ja lisätuomarit arvotaan teknisen komitean valvonnassa voimassa olevien FIG:n teknisten sääntöjen tai kyseisen kilpailun Tuomarisääntöjen mukaisesti - R-tuomarit (referenssituomarit) nimeää FIG:n puheenjohtajisto. Telineen tuomaristo koostuu kilpailuluokasta riippuen seuraavasti: Maailman mestaruuskilpailut, Olympialaiset 9 tuomarin paneeli 2 D -paneelituomaria 5 E -paneelituomaria 2 R -paneelituomaria Kansainväliset kilpailut, kutsukilpailut Vähintään 6 tuomarin paneeli 2 D -paneelituomaria 4 E paneelituomaria Linja- ja aikatuomarit: - 2 linjatuomaria permannolle - 1 linjatuomari hyppyyn - 1 ajanottaja permannolle - 1 ajanottaja nojapuiden telinekokeiluun Tuomaripaneeleiden kokoonpanoja on mahdollista ja hyväksyttävää soveltaa muissa kansainvälisissä kilpailuissa, maanosien mestaruuskilpailuissa sekä kansallisissa ja paikallisissa kilpailuissa. Artikla 5.4 Tuomariston toiminta Artikla D-tuomaripaneelin toiminta a) D-tuomarit rekisteröivät koko liikesarjan symbolimerkein, arvostelevat sarjan sisällön itsenäisesti ja puolueettomasti sekä päättävät yhdessä sarjan D-arvon. Keskustelu tuomareiden välillä on sallittua. b) D-tuomaripaneeli syöttää sarjan D-arvon pistelaskujärjestelmän tietokoneelle. c) D-pistemäärä sisältää: - Liikeosien arvot (vaikeusarvo) liikeosataulukoiden mukaisesti. - Yhdistelmien arvot kunkin telineen sääntöjen mukaisesti. - Sarjan sisältämien liikeryhmien määrän ja arvon. D1 -tuomarin toiminta: a) Toimia yhdyshenkilönä telineen tuomariston ja kilpailun ylituomarin välillä telineen ylituomarin kautta. b) Koordinoida ja kontrolloida ajanottajan, linjatuomareiden ja sihteeristön toimintaa c) Varmistaa telineensä kilpailun tehokas eteneminen mukaan lukien telinekokeiluajan kontrollointi. d) Antaa voimistelijalle merkki vihreällä valolla tai muulla havaittavalla signaalilla, että tällä on 30 sek aikaa kilpailusuorituksensa aloittamiseen. e) Varmistaa neutraalien aika-, linja- ja käyttäytymisvähennysten tekeminen loppupistemäärästä ennen pisteiden näyttämistä. f) Varmistaa liian lyhyistä sarjoista aiheutuvien vähennysten tekemisestä. g) Varmistaa seuraavista virheistä aiheutuvien vähennysten huomioiminen: - Suoritusmerkin näyttämisen ja loppuasennon ottamisen puuttuminen. - 0 pisteen hyppy - Avustajan käyttö hypyssä, liikesarjassa ja alastuloissa. 13

14 D-tuomaripaneelin toiminta kilpailun jälkeen Teknisen komitean presidentille osoitetun kirjallisen raportin tulee sisältää seuraavat tiedot: - lomakkeet missä lueteltu rikkomukset, epäselvyydet ja kyseenalaiset päätökset voimistelijan numerolla ja nimellä varustettuna. - kaikkien liikesarjojen sisällöt miesten teknisen komitean puheenjohtajalle ja telineen ylituomarille jollakin FIG:n virallisella kielellä kahden kuukauden kuluessa kilpailusta. Artikla E-tuomariston toiminta a) Seurata liikesarjat keskittyneesti, arvioitava liikesarjojen virheet ja suorittaa niiden mukaiset vähennykset oikein, itsenäisesti ja keskustelematta muiden tuomareiden kanssa. b) Rekisteröidä liikesarjojen vähennykset: - yleiset vähennykset - tekniset kokoonpanovähennykset - vartalon asentoihin liittyvät vähennykset c) Täyttää arvostelulomake allekirjoitettuna tai antaa vähennykset pistelaskutietokoneella. d) Kyetä esittämään henkilökohtaiset kirjalliset arvostelumerkinnät kaikista sarjoista. Artikla Referenssituomareiden toiminta Referenssituomarit (2 kpl / teline) otettiin käyttöön Olympialaisiin ja Maailman Mestaruuskilpailuihin, jotta varmistettaisiin automaattinen ja aikaa säästävä pistemäärien korjausjärjestelmä suoritus pisteiden (E) ongelmatapauksissa. Muissa kilpailuissa referenssituomareiden käyttö ei ole pakollista. Artikla 5.5 Ajanottajien, linjatuomareiden ja sihteereiden toiminta Artikla Ajanottajien ja linjatuomareiden toiminta Ajanottajat ja linjatuomarit arvotaan kansainvälisten tuomareiden (brevet) joukosta. Linjatuomareiden tehtävänä on: - Päättää permannolla ja hypyssä alueylityksistä ja ilmaista siitä nostamalla punainen lippu ylös. - Informoida D1-tuomaria kaikista rikkomuksista ja vähennyksistä sekä täyttää ja allekirjoittaa käyttöön tarkoitettu lomake. Ajanottajilta vaaditaan: - Permantosarjan keston määrittäminen. - Nojapuiden telinekokeiluajasta kiinnipitäminen. - Permannolla äänimerkin antaminen 60 ja 70 sekunnin kohdalla. - Kaikista rikkeistä ja vähennyksistä ilmoittaminen telineen D1-tuomarille sekä kirjallisen ilmoituksen tapahtumasta allekirjoittaminen ja eteenpäin toimittaminen. - Aikaylitystapauksissa, jos tietokoneyhteyttä ei ole käytössä, hänen täytyy kirjata tarkka 70 sekunnin ylittävä aika. 14

15 Artikla Sihteereiden toiminta Sihteereillä tulee olla Arvostelusääntöjen (Code of Points) tuntemus ja ATK -taidot. Yleensä he ovat kilpailun järjestelykomitean nimeämät. D1 -tuomarin alaisuudessa he ovat vastuussa kaikkien tietokoneisiin syötettyjen tietojen tarkkuudesta: - Joukkueiden ja voimistelijoiden suoritusjärjestyksestä kiinnipitäminen - Vihreän ja punaisen valon näyttäminen. - Oikeiden loppupisteiden julkistaminen. - Ajanotto telineeltä putoamistapauksissa. - Sarjan aloituksen kontrollointi vihreän valon sytyttämisen jälkeen. Artikla 5.6 Tuomariston istumajärjestys Tuomarit sijoitetaan sellaiseen paikkaan ja sellaiselle etäisyydelle telineestä, että koko liikesarja on esteettömästi nähtävissä ja tuomaritehtävät on mahdollista suorittaa. - D-tuomaristo sijoittuu samaan linjaan telineen keskikohdalle. - Ajanottaja istuu telineen D-tuomariston vieressä (jommalla kummalla puolella). - Permannon linjatuomarit tulee istua permannon ristikkäisissä kulmissa ja valvoa kahta lähintä linjaa. - Hypyn linjatuomarin tulee istua alastuloalueen päädyssä. - E-tuomaristo sijoittuu numerojärjestyksessä myötäpäivään D-tuomaristosta vasemmalle alkaen. Kilpailuhallin olosuhteet huomioiden myös toisenlaiset istumajärjestelyt ovat mahdollisia. Artikla 5.7 Tuomarivala Virallisissa FIG:n kilpailuissa ja muissa tärkeissä kilpailuissa juryn jäsenet ja arvostelutuomarit vannovat yhdessä tuomarivalan, joka kuuluu seuraavasti: Kaikkien tuomareiden ja järjestäjien nimissä lupaan, että toimimme näissä maailmanmestaruuskisoissa (tai jossain muussa virallisessa FIG:n kilpailussa) täydellisen puolueettomasti kunnioittaen ja noudattaen niitä koskevia sääntöjä täydessä reilun pelin hengessä. 15

16 OSA II Arvosteluohjeet Luku 6 Kilpailusuoritusten arvostelu Artikla 6.1 Yleisiä sääntöjä 1. Kaikilla telineillä annetaan kaksi erillistä pistemäärää D ja E. - D-tuomaristo määrittää D-pistemäärän, liikesarjan sisällön, ja E-tuomaristo Epistemäärän, suorituksen, johon kuuluvat kokoonpanovaatimukset, liiketekniikka ja suorituspuhtaus. - D-pistemäärä saadaan yhdistämällä - Kymmenen liikkeen (yhdeksän parasta liikettä - junioreilla seitsemän -, korkeintaan neljä/liikeryhmä, sekä alastulo) yhteenlaskettu vaikeus. Jos tuomarin on valittava mukaan laskettavat 9 liikettä useista samanarvoisista liikkeistä, jotka kuuluvat eri liikeryhmiin, tuomarin on tehtävä valinta voimistelijan eduksi. Kun sarjan 9 parasta mukaan laskettavaa liikettä ja alastulo on määritetty, tuomarin on laskettava ne siten, että korkeintaan neljä liikettä tulee samasta liikeryhmästä (permannolla loppuvoltti lasketaan ensimmäisenä). Esimerkki 1: I III I II III III III III IV IV V A B B B B B B C C C D A B B B B B C C C D Esimerkki 2: III III I II II II III III III III IV V B B B B B B B D D D D D B B B B B D D D D D Mukaan laskettavat liikkeet lihavoituna. - Yhdistelmien arvo kunkin telineen erityissääntöjen mukaan. - Liikeryhmävaatimusten arvo mukaan laskettujen kymmenen liikkeen sisällä. - E-pistemäärä lähtee kymmenestä pisteestä ja arvioidaan kymmenesosapisteen tarkkuudella: - Suorituspuhtausvirheistä. - Teknisistä ja kokoonpanovirheistä. - Ylin ja alin kokonaisvähennyssumma suorituspuhtaus-, tekniikka- ja kokoonpanovirheistä kymmenesosapisteen tarkkuudella jätetään pois. Neljän keskimmäisen vähennyssumman keskiarvo vähennetään 10,0 pisteestä, jolloin saadaan lopullinen E-pistemäärä. Artikla 6.2 Loppupistemäärän määrittäminen 1. Liikesarjan loppupistemäärä saadaan laskemalla yhteen D - ja E -pistemäärät. 2. Liikesarjojen arvostelua ja loppupistemäärän määrittämistä koskevat säännöt ovat samat kaikissa omavalintaisissa kilpailuissa (karsinta, joukkuefinaali, ottelufinaali, 16

17 telinefinaalit) lukuun ottamatta hyppyä, josta on erityissäännöt karsinnassa ja telinefinaaleissa. 3. Ottelupistemäärä on kuuden telineen loppupistemäärien summa. 4. Joukkuepistemäärä lasketaan kutakin kilpailua varten laadittujen, voimassaolevien teknisten sääntöjen mukaisesti. 5. Karsinta ja osanotto joukkuefinaaliin, ottelufinaaliin ja telinefinaaleihin tapahtuu kutakin kilpailua varten laadittujen, voimassaolevien teknisten sääntöjen mukaisesti. 6. Kilpailun laskentahenkilökunta laskee tavallisesti loppupistemäärän, mutta telineen D1- tuomarin täytyy vahvistaa se ennen kuin se julkaistaan. 7. Virallisissa FIG:n kilpailuissa D-tuomariston yksi D-pistemäärä ja E-pistemäärä (suoritusvirhevähennysten keskiarvo vähennettynä 10 pisteestä) täytyy näyttää yleisölle. Jokaisen E-tuomarin suoritusvirhevähennysten summat esitetään tulosluettelossa. D-pistemäärä, E-pistemäärä ja loppupistemäärä on näytettävä yleisölle. Muissa kilpailuissa D-pistemäärä, E-pistemäärä ja loppupistemäärä täytyy näyttää. Luku 7 D-pisteitä koskevat säännöt Artikla 7.1 Vaikeus 1. Kaikissa kilpailuissa permannolla, hevosella, renkailla, nojapuilla ja rekillä on seuraavat vaikeusarvot: Arvo-osa A B C D E F G Arvo Vaikeustaulukoissa on esitetty mahdollisuuksien mukaan vain yksittäisiä liikeosia. Jokaiselle osalle on annettu oma vaikeusarvonsa ja tunnistenumeronsa. 3. Liikeosista, joita ei ole esitetty vaikeustaulukoissa, täytyy toimittaa kirjallinen esitys vaikeuden määrittämistä varten kilpailun ylituomarille 24 tuntia ennen podiumharjoitusten alkua virallisissa FIG:n kilpailuissa. Tekniset toimihenkilöt voivat tehdä väliaikaisen vaikeusmäärityksen muissa kansainvälisissä, kansallisissa ja alueellisissa kilpailuissa. 4. Liikeosan (tai osan, jolla on sama tunnistenumero) voi toistaa, mutta toistettua liikeosaa ei oteta huomioon D-pistemäärässä. Katso hevosen ja renkaiden toistoa rajoittavia lisäsääntöjä luvuista 11 ja Liikeosat, joita ei ole vaikeustaulukoissa, ovat kiellettyjä tai arvoltaan alle A-osan. Artikla 7.2 Liikeryhmä- ja alastulovaatimukset 1. Tämän arvostelutekijän avulla tuomari arvioi vaadittavat liikemallit, jotka voimistelijan henkilökohtaisten taipumusten ja teknisen osaamisen lisäksi takaavat liikkeiden monipuolisuuden liikesarjan rakenteessa. 2. Kaikilla telineillä on neljä liikeryhmää, jotka on merkitty I, II, III ja IV sekä permantoa lukuun ottamatta alastuloryhmä, joka merkitään V. 3. Voimistelijalla täytyy olla liikesarjassaan vähintään yksi liikeosa jokaisesta neljästä liikeryhmästä 4. Liikeosa täyttää vain sen liikeryhmän vaatimuksen, mihin se on sijoitettu vaikeustaulukoissa. 17

18 5. D-tuomaristo hyvittää voimistelijaa jokaisesta liikeryhmävaatimuksen täyttämisestä (mukaan laskettavien kymmenen liikkeen sisällä) 0.5 pisteellä. 6. Jokainen suoritus hyppyä lukuun ottamatta täytyy päättää sääntöjen mukaiseen alastuloon, joka on listattu alastulojen liikeryhmään. (Ks. luvuista 10 ja 13 erityissääntöjä permannolle ja hyppyyn). Kiellettyjä ovat: i. Alastulot jalkaponnistuksella (permantoa lukuun ottamatta). ii. Osittainen tai epätäydellinen alastulo. iii. Alastulo muulle kehon osalle kuin jaloille (myös kuperkeikkaliikkeet permannolla). iv. Liike, jossa alastulo tapahtuu tarkoituksellisesti sivuttain. Huom! Kiellettyjä alastuloja ei D-tuomaristo hyväksy vaikeusosaksi eivätkä ne täytä liikeryhmävaatimusta. 7. Alastulovaatimuksessa pätee seuraava: - A- tai B-alastulo 0.00 pist. (ei täytä vaatimusta) - C-alastulo pist. (vaatimus täyttyy osittain) - vähintään D-alastulo pist. (vaatimus täyttyy täysin) Junioreilla: - A-alastulo 0.00 pist. (ei täytä vaatimusta) - B-alastulo pist. (vaatimus täyttyy osittain) - vähintään C-alastulo pist. (vaatimus täytyy täysin) Artikla 7.3 Yhdistelmähyvityspisteet 1. Tämä arvostelutekijä tarjoaa D-tuomaristolle mahdollisuuden palkita erityisistä yhdistelmistä. Näin yhdistelmäpisteet palvelevat erityisiä liikkeiden välisiä yhdistelmiä sisältävien suoritusten erottelussa. Nämä on erityisesti kuvattu telineittäin. 2. Yhdistelmäpisteitä voidaan antaa vain sellaisista arvo-osien suorista yhdistelmistä, joiden suorituksessa ei ole suuria virheitä. Artikla 7.4 D-tuomariston arvostelu 1. D-tuomaristo on vastuussa liikesarjan sisällön arvostelusta ja oikean D-pistemäärän määrittämisestä kaikilla telineillä luvuissa 7-12 esitetyllä tavalla. Artiklassa 15.5 esitetyt poikkeukset huomioonottaen D-tuomariston täytyy tunnistaa ja hyväksyä kaikki oikein suoritetut kelvolliset liikeosat. 2. Voimistelijan odotetaan sisällyttävän liikesarjaansa vain sellaisia liikeosia, jotka hän kykenee suorittamaan täysin turvallisesti ja suurta esteettisyyttä sekä teknistä hallintaa osoittaen. Erittäin huonosti suoritettuja liikeosia ei D-tuomaristo hyväksy, ja niistä E- tuomaristo tekee virhevähennyksen. 3. Jokaisen liikeosan määrittämisessä ratkaisee oikea loppuasento ja virheetön suoritus. 4. Liikeosalla, jota D-tuomaristo ei hyväksy, ei ole vaikeusarvoa. 5. D-tuomaristo ei hyväksy liikeosaa, jos sen suoritus poikkeaa merkittävästi liikkeen kuvauksesta. Liikeosaa ei myöskään hyväksytä seuraavista, ei kuitenkaan ainoiksi katsottavista syistä: a) Jos permannon liikeosa suoritetaan aloittaen alueen ulkopuolelta (ks. luku 10 art a). b) Jos voimistelija suorittaa hypyssä luvussa 13 määritellyn laittoman hypyn. c) Jos liike on suoritettu rekillä jalkojen kosketuksella tankoon (ks. luku 15). d) Jos jollakin telineellä suoritetaan vaikeustaulukkoon merkitsemätön pysyvä liikeosa jalat levittäen. e) Jos liikeosan suoritus on muuntunut niin, että sen ei voida katsoa vastaavan tunnistenumeroaan tai arvoaan (ks. myös luku 13.3), esimerkiksi: i. Voimaosa suoritetaan lähes kokonaan heilahduksella. 18

19 ii. heilahdusosa suoritetaan lähes kokonaan voimalla. iii. Suorin vartaloin tarkoitettu liikeosa suoritetaan selvästi kerien tai taittaen tai päin vastoin. Sellaisissa tapauksissa liikkeen arvo määräytyy sen suoritustavan mukaan. iv. Jalat yhdessä suoritettavaksi tarkoitettu voimaosa tehdään jalat levittäen. v. Pysyvä voimaosa suoritetaan selvästi koukistetuin käsin. vi. Liikeosassa käsinseisonnassa tai käsinseisontaan renkailla tuetaan jaloilla köysiin. f) Jos liikeosa on suoritettu avustuksella. g) Jos voimistelija putoaa telineelle tai telineeltä liikeosan aikana tai muuttaa tai katkaisee osan jollakin tavalla. h) Jos voimistelija putoaa telineelle tai telineeltä saavuttamatta loppuasentoa niin, että vähintään heilahduksella on mahdollista suoritusta jatkaa tai muulla tavoin osoittaa liikkeen hetkellinen kontrolli alastulon tai kiinnioton aikana. i) Jos pysyvässä voimaosassa tai yksinkertaisessa pysyvässä osassa ei pysähdytä ollenkaan. j) Jos punnerrus tai nosto tehdään pysyvästä osasta, jota ei ole jostakin syystä hyväksytty. k) Jos kierre on suoritettu (useimmilla telineillä) yli 90 yli- tai alipyörien tai jos heilahdusliikkeessä loppuasennon poikkeama oikeasta on 45 tai suurempi (ks. myös luku 13.1). Joissakin tapauksissa, esimerkiksi hypyssä, 90 yli- tai alipyörimisessä D-tuomaristo voi määrittää liikkeen arvon toisin kuin on tarkoitettu. l) Jos hevosella liikeosissa pitkittäis- tai poikittaisnojassa on 45 tai suurempi poikkeama oikeasta asennosta suurimmassa osassa liikkeen suorituksesta. m) Jos pysyvissä voimaosissa tai yksinkertaisissa pysyvissä osissa eri telineillä on 45 tai suurempi poikkeama vartalon, käsien tai jalkojen vaaka-asennosta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi: i. Ristinojassa voimistelijan pää on kokonaisuudessaan renkaiden tason yläpuolella (normaalisti >45 ). ii. Ristiriipunnassa kainalot ovat kokonaisuudessaan renkaiden tason yläpuolella (normaalisti >45 ). iii. (ks. myös artikla 9.2.7). 6. Kaikissa tapauksissa D-tuomariston on tehtävä päätöksensä voimistelun luonteen perusteella ja voimistelu-urheilun ehdoilla. Epäselvissä tapauksissa päätökset on tehtävä voimistelijan eduksi. 7. Liikeosista, joiden suoritusta D-tuomaristo ei ole hyväksynyt huonon suorituksen vuoksi, on tavallisesti E-tuomareiden tehtävä selvä pistevähennys. Artikla 7.5 Toistaminen 1. Liikesarjaa ei saa toistaa, ellei suorituksen keskeytyminen ole tapahtunut voimistelijasta riippumattomista syistä. 2. Voimistelijan pudotessa telineelle tai telineeltä hän voi jatkaa suoritustaan seuraavasta liikkeestä tai toistaa epäonnistuneen liikkeen saadakseen sen lasketuksi hyväkseen ja jatkaa sarjaa siitä eteenpäin (Ks. artikla 9.2.4). 3. Liikeosaa (sama tunnistenumero) ei saa toistaa vaikeuden tai yhdistelmäpisteiden hankkimiseksi. Tämä koskee myös yhdistelmiin kuuluvien osien toistamista (poikkeuksena tietyt hevosliikkeet ja myllyt, joiden arvo korottuu tietyissä yhdistelmissä kahdesti suoritettuina, koskee myös renkaita - ks. luku 9). 4. Jos liikeosaa ei ole jostakin syystä hyväksytty, se ei myöskään täytä liikeryhmävaatimusta. 19

20 Artikla 7.6 D-tuomariston arvostelu Voimistelijan toiminta D-tuomariston arvostelu Liikeryhmävaatimuksen täyttyminen 0.5 pisteen lisäys jokaisesta Alastulo liikeryhmävaatimus A- tai B-alastulo = +0.0 C-alastulo = +0.3 D-alastulo tai vaik.=+0.5 Liikeosan hylkäämiseen johtavat virheet (ks. artikla 7.4 ja 9.4) Avustus liikkeen suorituksen takaamiseksi Pysyvä osa ei pysähdystä Liikeosan toistaminen Jalkaponnistus alastuloon tai muu kielletty alastulo Pysyvä osa jalat levittäen tai muu kielletty osa Junioreilla: A-alastulo = B-alastulo = C-alastulo tai vaik. = Ei hyväksytä vaikeusosaksi Ei hyväksytä vaikeusosaksi Ei hyväksytä vaikeusosaksi Sallittua, mutta ei vaikeusarvoa Ei hyväksytä alastulon liikeryhmävaatimukseksi Ei hyväksytä liikeosaksi 20

21 Luku 8 E-pisteitä koskevat säännöt Artikla 8.1 Suorituksen määrittely 1. Suoritus koostuu tekijöistä, jotka edustavat nykyaikaisen voimistelun sisältöä ja joiden puuttumisesta E-tuomaristo rankaisee pistevähennyksillä. Nämä tekijät ovat: a) Suoritustekniikka, kokoonpano (yleisiä odotuksia liikesarjan rakenteesta) ja suorituspuhtaus. 2. Suorituksen maksimiarvo on 10.0 pistettä. 3. Lyhyisiin liikesarjoihin sovelletaan seuraavaa sääntöä: E-arvostelu alkaa - 7 liikeosaa tai enemmän pisteestä liikeosaa 6.00 pisteestä liikeosaa 4.00 pisteestä liikeosaa 2.00 pisteestä - Ei liikeosia 0.00 pisteestä Artikla 8.2 E-tuomarivähennysten laskeminen 1. E-tuomarit arvostelevat suorituksen ja määrittävät vähennykset itsenäisesti kahdenkymmenen sekunnin kuluessa suorituksen päättymisestä. 2. Jokainen suoritus arvostellaan suhteessa vaatimuksiin täydellisestä suorituksesta. Kaikista poikkeamista näistä vaatimuksista vähennetään pisteitä. a) Virhevähennykset suorituksesta ja sarjan kokoonpanosta summataan maksimissaan 10.0 pisteeseen. Artikla 8.3 Ohjeita voimistelijalle 1. Voimistelija saa ottaa liikesarjaansa vain sellaisia liikeosia, jotka hän voi suorittaa täysin turvallisesti sekä suurta suorituspuhtautta ja teknistä hallintaa osittaen. Vastuu turvallisuudesta on yksinomaan voimistelijalla itsellään. E-tuomariston velvollisuutena on tehdä ankarat vähennykset kaikista suorituspuhtaus-, kokoonpano- ja tekniikkavirheistä. 2. Voimistelija ei saa koskaan yrittää lisätä vaikeutta tai D-pisteitä suorituspuhtauden ja - tekniikan kustannuksella. 3. Kaikki aloitukset tulee tehdä perusasennosta, lyhyestä juoksuvauhdista (vain nojapuilla ja rekillä) tai riipunnasta. Esi- tai väliliikkeitä ei saa esiintyä aloituksessa. Tämä sääntö ei koske hyppyä, jota varten on olemassa omat erityissääntönsä. 4. Kaikkien telineiden alastulot samoin kuin permannon ja hypyn lopetukset täytyy tehdä perusasentoon jalat yhdessä. Permantoa lukuun ottamatta jalkaponnistus telineestä alastuloon on kielletty. Luku 9 Teknisiä ohjeita Artikla 9.1 E-tuomariston arvostelu 1. E-tuomaristo vastaa liikesarjan kaikkien suorituspuhtauteen ja -tekniikkaan liittyvien tekijöiden samoin kuin liikesarjan kokoonpanoon liittyvien seikkojen arvostelemisesta. Kaikissa tapauksissa E-tuomariston on vaadittava, että liikeosat suoritetaan teknisesti oikein ja täydellisiin loppuasentoihin. 21

22 2. Voimistelijan odotetaan sisällyttävän liikesarjaansa vain sellaisia liikeosia, jotka hän kykenee suorittamaan turvallisesti ja suurta suorituspuhtautta ja teknistä hallintaa osoittaen. E-tuomariston on tehtävä pistevähennys kaikista poikkeamista näitä vaatimuksia kohtaan. 3. E-tuomaristo ei saa kiinnittää mitään huomiota liikesarjan vaikeuteen. Sen tehtävänä on tehdä pistevähennykset samansuuruisina kaikista virheistä liikeosan tai yhdistelmän vaikeudesta riippumatta. 4. E-tuomareiden (ja D-tuomareiden) täytyy pysyä ajan tasalla nykyaikaisen voimistelun kehityksessä. Heidän on tiedettävä koko ajan liikkeiden suoritukseen liittyvät ajanmukaiset vaatimukset ja oltava selvillä, kuinka vaatimukset muuttuvat voimistelun kehittyessä. Tässä suhteessa heidän on myös tiedettävä, mikä on mahdollista, mikä on poikkeuksellista ja mikä on erityisen vaikuttavaa (ks. myös luku 13.3). 5. E-tuomareiden täytyy ymmärtää olla tekemättä pistevähennystä, jos jokin liikeosa, joka on muutoin virheettömästi suoritettu, tehdään erityisen vaikuttavalla tavalla tai erityistarkoituksessa. Esimerkiksi: i. Nojapuiden alavoltilla tai jättiläisellä, jotka tehdään tarkoituksellisesti lento-osina ja aisojen pituussuunnassa siirtyen sekä viivästetysti kiinni ottaen, on erityisvaikutus tai -tarkoitus eikä niistä saa tehdä pistevähennystä siitä syystä, että ne eivät päädy käsinseisontaan. On kuitenkin voimistelijan velvollisuus osoittaa tämä vaikutus tai tarkoitus tavalla, josta ei voi erehtyä. ii. Rekillä jättiläisen suoritustekniikkaa muunnetaan usein lento-osiin ja alastuloihin valmistauduttaessa. Tästä ei tule tehdä pistevähennystä, vaikka jättiläisessä ei saavutetakaan käsinseisontavaihetta, elleivät muunnokset ole tarpeettomia tai niin äärimmäisiä, että ne rikkovat suorituspuhtaus- ja tekniikkavaatimuksia. 6. Jos E-tuomari ei jostakin syystä voi ratkaista asiaa, hänen on ajateltava voimistelijan etua. 7. E-tuomarin velvollisuus on tehdä virhevähennys kahdesti samasta liikkeestä, jos kyseessä on kaksi erillistä virhettä, esimerkiksi sekä suorituspuhtaus- että tekniikkavirhe. Esimerkiksi nojapuiden jäniskäännöksestä voi seurata pistevähennys sekä riittämättömästä liikelaajuudesta että polvien koukistuksesta. Artikla 9.2 Suorituksen teknisten virheiden määrittäminen 1. Jokainen liikeosa määritellään täydellisen loppuasennon tai täydellisen suorituksen avulla. (ks. myös luku osa IV). 2. Kaikki poikkeamat oikeasta suorituksesta luetaan suoritusvirheisiin, jotka tuomarin on arvosteltava. Vähennyksen suuruus pienistä, keskisuurista tai suurista virheistä määräytyy sen perusteella, kuinka suuri poikkeama on oikeasta asennosta. Vähennys on sama kaikkien koukistusten kohdalla, olivatpa ne käsien, jalkojen tai vartalon koukistuksia. 3. Seuraavia vähennyksiä sovelletaan kaikkiin tunnistettavissa oleviin puhtaus- tai tekniikkapoikkeamiin odotetusta oikeasta suorituksesta. Näitä vähennyksiä on käytettävä liikeosan tai sarjan vaikeudesta riippumatta. Pieni virhe 0.1 Keskisuuri virhe 0.3 Suuri virhe 0.5 Putoaminen 1.0 a) Pieni virhe: (vähennys = 0.1) i. pieni tai vähäinen poikkeama oikeasta loppuasennosta tai suorituksesta; ii. pieni käden, jalan tai vartalon asennon korjaus; 22

23 iii. jokin muu vähäinen poikkeama suorituspuhtaus- tai -tekniikkavaatimuksista. b) Keskisuuri virhe: (vähennys = 0.3) i. huomattava tai merkittävä poikkeama oikeasta loppuasennosta tai suorituksesta; ii. huomattava tai merkittävä käden, jalan tai vartalon asennon korjaus; iii. jokin muu huomattava tai merkittävä poikkeama suorituspuhtaus- tai - tekniikkavaatimuksista. c) Suuri virhe: (vähennys = 0.5) i. suuri tai vakava poikkeama oikeasta loppuasennosta tai suorituksesta; ii. suuri tai vakava käden, jalan tai vartalon asennon korjaus; iii. jokainen täysi väliheilahdus; iv. jokin muu suuri tai vakava poikkeama suoritus-puhtaus- tai - tekniikkavaatimuksista. d) Putoaminen tai avustus: (vähennys = 1.0) i. putoaminen telineelle tai telineeltä ilman, että liikkeen loppuasento on saavutettu tai että vähintään heilahduksella on kyetty suoritusta jatkamaan (esimerkiksi selkeä riipuntavaihe rekillä tai nojavaihe hevosella kyseisen liikkeen jälkeen) tai jos muunlaiset virheet eivät mahdollista liikeosan välitöntä kontrollointia alastulon tai kiinnioton hetkellä; ii. kaikki avustukset, jotka mahdollistavat liikeosan suorittamisen. 4. Kaikilla telineillä sarjan lopussa: voimistelijan tullessa tarkoituksellisesti alas jaloilleen, ilman alastuloliikettä, ei tätä tulkita putoamiseksi telineeltä. 5. Telineelle tai telineeltä putoamisen jälkeen liikesarjaa saa jatkaa 30 sekunnin (ajanotto alkaa voimistelijan noustua jaloilleen) kuluessa. Tämän ajan voimistelija voi käyttää toipumiseen, magnesiumin laittoon, valmentajan kanssa keskusteluun ja telineelle palaamiseen. Voimistelija saa käyttää tarvittavan määrän liikkeitä päästäkseen vaiheeseen, josta suoritusta voi jatkaa. Nämä liikkeet on kuitenkin tehtävä puhtaasti ja oikealla tekniikalla. Epäonnistuneen liikkeen saa uusia vaikeuden tai liikeryhmäpisteiden hankkimiseksi paitsi, jos virhe tapahtui alastulossa tai hypyssä. 6. Suoritusvirheet kuten polvien ja käsien koukistus, vartalon huono asento, huono rytmi, riittämätön liikelaajuus jne. on lueteltu artikloissa ja 24 ja niistä tehdään aina oikeaan suoritukseen verrattava, virheen suuruusastetta vastaava pistevähennys. 7. Suoritusvirheet kuten käsien, jalkojen ja vartalon koukistus luokitellaan seuraavasti: Pieni virhe: Keskisuuri virhe: Suuri virhe: vähäinen koukistus selvä koukistus voimakas koukistus 23

24 8. Pysyvissä voimaosissa tai yksinkertaisissa pysyvissä osissa poikkeamat oikeasta asennosta määrittävät teknisen virheen suuruuden ja vastaavan pistevähennyksen: Pieni virhe Keskisuuri virhe Suuri virhe D-tuomariston hylkäys 15 saakka > 30 > 45 Esimerkkejä: a) Yli 30 poikkeamat pysyvissä osissa aiheuttavat suuren virheen vähennyksen E- tuomariston taholta. Tämän lisäksi D-tuomaristo ei hyväksy pysyvää osaa, jossa poikkeama on yli Punnerrusta staattisesta voimaosasta, jota ei ole hyväksytty, ei myöskään hyväksytä arvo-osaksi. 10. Jos staattisesta voimaosasta on tehty pistevähennys huonon tekniikan tai kehon asennon vuoksi, sama vähennys maksimissaan 0.50 pistettä tehdään staattista osaa seuraavasta punnerruksesta, jos punnerruksen suorittaminen on virheen vuoksi 24

25 helpottunut. Tämä tulkinta on tarkoitettu vain tilanteisiin, joissa liian korkea asento tai teknisesti huono pysyvä osa helpottaa siitä tehtävää punnerrusta (eli ei punnerruksiin, jotka tehdään huonosta kulmanojasta tai yli 2 sekuntia kestäneistä pysyvistä osista). 11. Tekniikkavirhevähennyksiä poikkeamista oikeisiin loppuasentoihin voidaan soveltaa myös heilahdusliikkeisiin. Useimmissa tapauksissa loppuasennoksi on määritelty virheetön käsinseisonta tai hevosella pitkittäis- tai poikittaisnoja. Heilahdusliikkeisiin sovelletaan seuraavaa: a) Permannolla, hevosella, renkailla, nojapuilla ja rekillä on tavallisempaa, että liikkeet suoritetaan käsinseisonnan kautta kuin käsinseisontaan, koska muuten sarjan rytmi häiriintyy. Tämän vuoksi pieni poikkeama 15 asteeseen saakka virheettömästä käsinseisonnasta on sallittu liikkeen loppuasentona. Pientä virhettä sovelletaan poikkeamiin välillä b) Hevosella myllyt ja useimmat muut liikeosat on suoritettava pitkittäis- tai poikittaisnojasta, -nojassa tai -nojaan korkeintaan 15 asteen poikkeamalla oikeasta. Poikkeamaa vastaava vähennys tehdään joka kerta, kun se sarjassa ilmenee. Tämä tarkoittaa sitä, että E-tuomarin on vähennettävä jokaisesta vinossa olevasta myllystä eikä D-tuomari saa hyväksyä osaa, jos poikkeama on suurempi kuin 45 suurimmassa osassa liikettä. 12. Heilahdusliikkeissä, jotka tehdään käsinseisonnan kautta, käsinseisontaan tai pysyvään voimaosaan (ks. lisäsääntö renkaille art ), poikkeamista oikeasta asennosta vähennetään seuraavasti: Ei vähennystä 15 saakka Pieni virhe Keskisuuri virhe Suuri virhe yli 45 eikä D-tuomari hyväksy osaksi Huom! Yli 45 asteen poikkeamat heilahdusliikkeissä (tai yli 90 poikkeamat kierteissä) aiheuttavat E-tuomariston taholta suuren virheen ja osan hylkäämisen D-tuomariston taholta. Joissakin tapauksissa voidaan vajaat kierteet arvostella aiottua alemmaksi arvo-osaksi. 13. Renkailla heilahduksissa pysyvään osaan olkapäät eivät saa nousta loppuasentoa korkeammalle. Jos näin tapahtuu, vähennykset ovat: Pieni virhe 15 saakka Keskisuuri virhe Suuri virhe Ei hyväksytä yli 45 (D-tuomaristo) 14. Kaikkien pysyvien osien keston täytyy olla vähintään 2 sekuntia laskettuna hetkestä, jolloin täydellinen pysyvä vaihe on saavutettu. Liikkeistä ilman pysähdystä seuraa suuren virheen vähennys eikä D-tuomaristo hyväksy niitä osiksi. > 2 sekuntia ei vähennystä Alle 2 sekuntia keskisuuri virhe (-0.3) Ei pysähdystä suuri virhe (-0.5) ja hylkääminen 15. Muita tekniikkavähennyksiä on lueteltu artiklassa 24 ja telinekohtaisia vähennyksiä asianomaisissa luvuissa. 25

26 16. Vähennykset huonoista alastuloista on lueteltu artiklassa 24. Oikea alastulo on tarkoituksellinen; ei sellainen, joka sattuu onnella päätymään seisaalleen. Liike tulisi suorittaa niin erinomaisella tekniikalla, että voimistelija voi tehdä sen loppuun asti ja hänellä on aikaa hidastaa pyörimistä ja/tai ojentaa vartalo ennen alastuloa. Artikla 9.3 Liikesarjan kokoonpanovaatimukset 1. Liikesarjan kokoonpanovaatimuksilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka määrittävät kunkin telineen voimistelun olennaisimman luonteen: esimerkiksi koko permantoalueen käyttö, heilahdusliikkeet pysähtymättä, ei toistoja jne. Nämä on määritelty erikseen kullekin telineelle asianomaisissa luvuissa. 2. Virheitä liikesarjan kokoonpanossa ovat muiden muassa seuraavat: a) Tarpeeton jalkojen levitys (keskisuuri virhe = 0.3 vähennys E-tuomaristolta): i. Voimistelija ei saa tehdä liikkeitä jalat levittäen, jos tästä ei ole hyötyä tai jos se rikkoo liikkeen kauneutta vastaan. Esimerkiksi nojapuilla ei saa tehdä jäniskäännöstä tai hyppykäännöstä jalat levittäen; renkailla ja rekillä ei saa tehdä liikkeittä, joissa tapahtuu jalkojen levitys eteen-taaksesuunnassa; renkailla jalkojen levitys on kielletty ristiriipunnoissa ja -nojissa, schwalbeissa ja käsinseisonnoissa. Suurin osa liikkeistä, joissa jalkojen levitys sallitaan tai vaaditaan, on luetteloitu vaikeustaulukoissa. b) Liikkeiden toistaminen i. Liikkeiden toistaminen on sallittua, mutta toistettu liike ei oikeuta vaikeuteen tai yhdistelmäpisteisiin. E-tuomaristo arvostelee ne kuitenkin tavanomaisesti. c) Selinheilahdukset sekä puolikkaat ja kokonaiset väliheilahdukset (keskisuuri tai suuri virhe = 0.3 tai 0.5 E-tuomaristolta): i. Puolikas väliheilahdus on heilahdus, jonka päätteeksi ei tehdä mitään liikettä tai josta ei seuraa uutta noja- tai riipunta-asentoa tai otetta (keskisuuri virhe ii. iii. E-tuomaristolta). Kokonainen väliheilahdus on kaksi peräkkäistä puolikasta väliheilahdusta (suuri virhe E-tuomaristolta). Selinheilahdukset ovat nojassa tai olkariipunnassa tehtäviä takaheilahduksia, joissa tapahtuu suunnan muutos ja heilahdus takaisin matalammassa tai matalampaan riipunta- tai noja-asentoon (myös siinä tapauksessa, että liikkeessä tapahtuu otteen vaihto) (keskisuuri virhe E-tuomaristolta). 3. Telinekohtaiset liikesarjan kokoonpanomääräykset ja -vähennykset esitetään asianomaisissa luvuissa. Artikla 9.4 E-tuomariston vähennykset Nämä vähennykset on tarkoitettu E-tuomareiden tehtäviksi kaikilla telineillä kyseisten virheiden esiintyessä. Katso luvuista telinekohtaisia virheitä ja vähennyksiä. Virhe pieni 0.10 keskis suuri 0.50 Suorituspuhtausvirheet Epämääräinen vartalon asento (kerä, taitto, suora vartalo) Käden siirto tai otteen korjaus, + joka kerta Askeleet tai hypähdykset käsinseisonnassa (vähennys askelta tai hypähdystä kohti) + 26

27 Kosketus telineeseen tai + lattiaan Isku telineeseen tai lattiaan + Avustaja koskettaa mutta ei + avusta voimistelijaa Sarjan keskeytyminen ilman + putoamista Käsien tai jalkojen koukistus, jalkojen levitys Huono vartalon asento tai asentokorjaukset liikkeen loppuvaiheessa Polvien tai jalkojen levitys hartialeveys > hartialeveys volteissa Jalkojen levitys alastulossa hartialeveys > hartialeveys Epävarmuus, pieni jalan + asennon korjaus tai ylimääräiset käden heilautukset alastulossa Tasapainon menetys alastulossa vähäinen epätasapaino, pieni askel tai hyppy 0.1 askelta kohti iso askel tai hyppy tai kosketus mattoon 1 tai 2 kädellä Kaatuminen tai tuki 1 tai kädellä alastulossa Kaatuminen alastulossa ilman, että jalat koskettavat mattoon ensin Tarpeeton jalkojen levitys + Muut suorituspuhtausvirheet ei hyväksytä 27

28 Poikkeamat heilahduksissa käsinseisontaan tai käsinseisonnan kautta tai myllyissä Poikkeamat oikeasta pysyvästä osasta Punnerrus huonosta pysyvästä Suoritustekniikkavirheet > 45 eikä hyväksytä osaksi 15 asti >45 ei hyväksytä toistetaan vähennys, joka on tehty pysyvästä osasta osasta Epätäydelliset kierteet 30 asti >90 ei hyväksytä + + Puutteellinen korkeus tai laajuus volteissa ja lentoosissa Ylimääräinen noja tai + välikosketus kädellä Voimaosa heilahtaen tai päinvastoin Pysyvien osien kesto (2 sek) Alle 2 sek Ei pysähdystä eikä hyväksytä osaksi Keskeytys liikkeessä ylöspäin Kaksi tai useampia yrityksiä pysyvässä tai voimaosassa Epävarmuus tai kaatuminen käsinseisonnassa Putoaminen telineelle tai telineeltä Väli- tai selinheilahdus + heilahdus tai iso häiriö + + puolikas väliheilahdus, selinheilahdus kaatuminen 1.0 kokonainen väliheilahdus Avustus liikkeen loppuun saattamiseksi Puutteellinen vartalon ojennus + + ennen alastuloa Muut tekniikkavirheet ei hyväksytä 28

29 OSA III Telineet Luku 10: Permanto Alueen koko: 12 m x 12 m Artikla 10.1 Permantosarjan kuvaus Permantosarjan tulee pääosin koostua akrobaattisista osista, joita muut voimistelulliset osat, kuten voima- ja tasapaino-osat, notkeusliikkeet, käsinseisonnat ja koreografiset yhdistelmät yhdistävät harmoniseksi ja rytmiseksi kokonaisuudeksi. Liikesarjaa suoritettaessa on käytettävä koko (12 m x 12 m) permantoaluetta. Artikla 10.2 Sisältö ja rakenne Artikla 10.2 Ohjeita suorituksen arvostelusta 1. Voimistelijan täytyy aloittaa permantosarjansa alueen sisäpuolelta perusasennosta jalat yhdessä. Suoritus ja arvostelu alkavat voimistelijan ensimmäisestä jalkojen liikkeestä. 2. Voimistelija saa sisällyttää liikesarjaansa vain sellaisia liikeosia, jotka hän kykenee suorittamaan täysin turvallisesti ja suurta esteettisyyttä sekä teknistä hallintaa osoittaen. 3. Muita suoritukseen ja liikesarjan kokoonpanoon liittyviä vaatimuksia ovat: a) Liikesarja on tehtävä kokonaisuudessaan permantoalueen sisäpuolella. Liikeosat, joiden suoritus alkaa permantoalueen ulkopuolella, E-tuomaristo arvostelee normaalisti ja D-tuomaristo hylkää. i. Permantoalue on rajattu reunaviivoilla tai värieroilla. Reunaviivat kuuluvat alueeseen. Viivalle saa astua mutta sitä ei saa ylittää tai astua ulkopuoliselle värille. ii. Rajarikkomuksia tarkkailee kaksi linjatuomaria, jotka istuvat alueen vastakkaisissa kulmissa permantoalueen lähellä. Kumpikin linjatuomareista valvoo kahta häntä lähinnä olevaa linjaa. Aluerikkomuksista ilmoitetaan kirjallisesti telineen D1-tuomarille, joka tekee virhettä vastaavan pistevähennyksen loppupisteistä seuraavasti: - Alastulo tai kosketus alueen ulkopuolelle yhdellä kädellä tai jalalla = 0,10. - Alastulo tai kosketus alueen ulkopuolelle jaloilla, käsillä, jalalla ja kädellä tai muulla kehon osalla = 0,30. - Alastulo suoraan alueen ulkopuolelle = 0,30. - Liikeosilla, jotka aloitetaan alueen ulkopuolella, ei ole arvoa. iii. D1 tuomari ottaa asiaankuuluvan vähennyksen loppupistemäärästä. Alueen ylityksen jälkeen käytetyistä askelista alueelle palaamiseksi ei tehdä pistevähennystä. b) Permantoliikkeen maksimikesto on 70 sekuntia. Tämä kontrolloidaan ajanottolaitteella. Minimikestoaikaa ei ole. Ajanottaja antaa äänimerkin varoitukseksi 60 ja ajan loppumisen merkiksi 70 sekunnin kohdalla. Ajanotto alkaa voimistelijan jalkojen ensimmäisestä liikkeestä ja päättyy sarjan lopussa 29

30 voimistelijan suorittaessa perusasennon jalat yhdessä. Aikarikkomuksen tapahtuessa ajanottolaite ilmoittaa virheestä vastuutuomarille, joka tekee rikkomusta vastaavan pistevähennyksen loppupisteistä. c) Koko permantoaluetta on käytettävä. Tällä tarkoitetaan sitä, että voimistelijan on käytettävä molempia lävistäjiä sekä alueen sivuja niin, että voimistelija on liikesarjansa aikana vähintään kerran alueen jokaisessa kulmassa, A, B, C ja D. Saman lävistäjän käyttö enemmän kuin 2 kertaa peräkkäin, väliliikkeiden kanssa tai ilman, johtaa -0.3 vähennykseen E-tuomaristolta. Kullekin neljälle sivulle lisätään keskilinjaa osoittavat merkit helpottamaan tuomareiden työtä. d) kahta sekuntia pitemmät tauot eivät ole sallittuja ennen akrobaattisia yhdistelmiä tai osia. e) Jokaisen akrobaattisen osan tai yhdistelmän täytyy päättyä selvästi havaittavaan, kontrolloituun alastuloon ennen jatkamista voimistelullisella osalla. Kontrolloimattomat, ohimenevät alastulot eivät ole tällaisessa siirtymävaiheessa sallittuja. f) Lentokuperkeikoissa ja volteissa, jotka päättyvät kuperkeikkaan (esim. 1½ -volttia eteenpäin) täytyy olla molempien käsien hetkellinen tuki eli niitä ei voi suorittaa ilman käsikosketusta tai kosketuksella vain kämmenselillä. Nämä liikkeet ovat kiellettyjä junioreilta, lukuun ottamatta yksinkertaisia lento-osia, jotka on mainittu vaikeustaulukoissa. g) Punnerruksessa käsinseisontaan permannolla on tarpeellista tehdä 2 sekunnin pysähdys vain siinä tapauksessa, että osa tarvitaan vaikeuteen tai liikeryhmävaatimuksiin. Voimistelijalla on vastuu osoittaa aikeensa selvästi. h) Sarja on päätettävä akrobaattiseen liikeosaan, jossa alastulo tapahtuu jalat yhdessä. (Kuperkeikat eivät ole sallittuja sarjan viimeisen liikkeen alastulossa.) 4. Täydellinen luettelo suoritusvirheistä ja vähennyksistä esitetään luvussa 8 ja yhteenveto artiklassa 9.4. Artikla Ohjeita D-pisteistä 1. Liikeryhmät ovat: I. Ei-akrobaattiset osat II. Akrobaattiset osat eteenpäin III. Akrobaattiset osat taaksepäin IV. Akrobaattiset osat sivuttain ja hypyt taaksepäin ½-käännöksellä volttiin eteenpäin ja hypyt eteenpäin ½-käännöksellä volttiin taaksepäin 2. Loppuvoltti ei voi olla liikeryhmästä I. 30

31 3. Ohjeita vaikeudesta a) Akrobaattisia osia yhdisteltäessä ne säilyttävät itsenäisen arvonsa. b) Permannolla yksi liikeosa voi täyttää vain yhden liikeryhmävaatimuksen. Jos jokin liike (ryhmistä II, III tai IV) tehdään loppuvolttina, se täyttää vain alastulovaatimuksen ja voimistelijalla täytyy olla toinen saman liikeryhmän liike sarjassaan, jotta hän saisi sen liikeryhmän vaatimuksen täytettyä. Alastulona suoritettu liike lasketaan ensimmäiseksi kyseisen liikeryhmän neljästä liikkeestä, lukuun ottamatta toistosääntöä. 4. Ohjeita yhdistelmistä: Kaikki liikeyhdistelmät, missä vähintään toinen volteista on arvoltaan D tai korkeampi, saavat + 0,10 pisteen yhdistelmähyvityksen. Mikäli yhdistelmän molemmat voltit ovat arvoltaan D tai korkeampi, annetaan tällaisesta yhdistelmästä + 0,20 pisteen yhdistelmähyvitys. Yhdistelmähyvityspisteet on mahdollista saada vain volttiyhdistelmän toiselta puolelta. D -tuomaristo valitsee voimistelijan eduksi arvokkaamman yhdistelmähyvityksen. Huom! Yhdistelmätarkoituksessa molempien yhdistelmän osien ei tarvitse kuulua laskettavien 10 parhaan tai liikeryhmän 4 mukaan laskettavan liikkeen joukkoon. 5. Lisäohjeita ja -sääntöjä: a) 1½-voltit, joissa tapahtuu alastulo käsien varaan ja siitä seuraava välitön käsiponnistus, ovat kiellettyjä. b) Sarja voi sisältää maksimissaan yhden kuperkeikkaan päättyvä voltin. Kuperkeikkaan päättyvää volttia ei saa yhdistää mihinkään volttiliikkeeseen. Voimistelija voi sisällyttää sarjaansa Yhdenkuperkeikkaan päättyvän voltin ja: - Yhden voltittoman kuperkeikkaliikkeen tai - Yhden voltittoman etunojaan päättyvän liikkeen tai - Yhden voltillisen etunojaan päättyvän liikkeen Yhden voltittoman kuperkeikkaliikkeen ja yhden voltittoman etunojaan päättyvän liikkeen 2 voltitonta etunojaan päättyvää liikettä tai 2 voltitonta kuperkeikkaan päättyvää liikettä Huom!: Perustuen kronologiaan, mikä tahansa ylimääräinen kuperkeikkaan tai etunojaan päättyvä liike ei saa arvoa ja aiheuttaa joka kerta kombinaatiovähennyksen. Sarjassa saa olla korkeintaan kaksi akrobaattista osaa (ryhmät II, III, IV), jotka päättyvät kuperkeikkaan tai etunojaan. c) Kaikki sallitut liikeosat, jotka päättyvät kuperkeikkaan (B osa tai arvokkaampi ovat kiellettyjä junioreilta) tai etunojaan, on esitetty vaikeustaulukoissa. Turvallisuussyistä sellaiset uudet liikkeet ovat kiellettyjä. d) Ellei muutoin ole ilmoitettu, myllyt jalat yhdessä ja jalkoja levittäen ovat samanarvoisia ja niillä on sama tunnistenumero. Kääntömyllyt jalat levittäen ovat kiellettyjä. e) Sellaiset pysyvät voimaosat jalkoja levittäen, joita ei ole vaikeustaulukoissa, ovat kiellettyjä. f) Täydellinen luettelo liikeosien hylkäämistä koskevista säännöistä ja muista Dpisteisiin vaikuttavista tekijöistä esitetään luvussa 5 ja vähennysten yhteenvedossa artiklassa

32 g) Sarja saa sisältää kronologisessa järjestyksessä laskien maksimissaan 2 voimaosaa (mukaan lukien voimakäsinseisonnat) ja maksimissaan 2 mylly, helikopteri tai Russian arvo-osaa. h) Kaikki myllyt/helikopterit alkavat ja päättyvät etunojassa. Artikla 10.3 Permannon virhe- ja vähennystaulukko Virhe Akrobaattisten osien riittämätön korkeus Notkeuden puute voimistelullisissa ja staattisissa osissa Permantoalueen yksipuolinen käyttö Akrobaattiset kuperkeikkaan päättyvät liikkeet ilman käsinojaa Yli 2 sek tauko ennen akrobaattisia osia Kontrolloimaton ohimenevä alastulo (myös siirtymisissä) Yksinkertaiset askeleet tai siirtymät kulmiin hakeuduttaessa Volttiliikkeen kanssa yhdistelmänä tehty kuperkeikkaan päättyvä voltti tai päinvastoin Saman lävistäjän käyttö enemmän kuin 2 kertaa peräkkäin Useammin kuin 2 kertaa vatsalleen ja kuperkeikkaan päättyvä(t) liik(ke)e(t) (joka kerta) pieni 0.10 keskis Vähemmän kuin 4 kulmaa Noja kämmenselillä joka kerta + + suuri 0.50 Ei nojaa kaatuminen =

33 D-tuomaristo Virhe pieni 0.10 keskis suuri 0.50 Sarjan kesto yli 70 sek < 2 sek > 2-5 sek > 5 sek Ei-akrobaattinen tai kielletty lopetus (kuperkeikka) D-tuomaristo ei hyväksy liikeosaksi Enemmän kuin 2 kuperkeikkaan tai etunojaan päättyvää liikettä / Enemmän D-tuomaristo ei hyväksy liikeosaksi kuin 1 kuperkeikkaan päättyvä voltti Alastulo permantoalueelle ja yhden jalan tai käden 0.10 kosketus alueen ulkopuolelle Alastulo permantoalueelle ja jalkojen tai käsien tai yhden jalan ja yhden käden tai muun 0.30 kehonosan kosketus alueen ulkopuolelle Alastulo permantoalueen ulkopuolelle 0.30 Volttiliikkeen kanssa yhdistelmänä tehty kuperkeikkaan päättyvä voltti Kuperkeikkaliikettä ei hyväksytä liikeosaksi tai päinvastoin Liikeosan aloitus ja alastulo permantoalueen ulkopuolella D-tuomaristo ei hyväksy liikeosaksi 33

34 Luku 11: Hevonen Korkeus: 105 cm matoista Artikla 11.1 Hevossarjan kuvaus Nykyaikainen hevossarja koostuu erilaisista myllyistä jalat yhdessä ja levittäen, erilaisissa noja-asennoissa ja hevosen eri osilla, jalanvienneistä ja/tai saksista. Heilahdukset käsinseisonnan kautta käännöksillä tai ilman, ovat sallittuja. Kaikki liikkeet on suoritettava vauhtiliikkeinä ilman suorituksen vähäisintäkään keskeytymistä. Voima- ja pysyvät osat eivät ole sallittuja. Artikla 11.2 Sisältö ja rakenne Artikla Ohjeita suorituksen arvostelusta 1. Voimistelijan on aloitettava liikesarjansa perusasennosta. Edeltävä askel tai hyppy on sallittu. Sarja alkaa jalkojen irrotessa lattiasta Arvostelu alkaa, kun voimistelijan jalat irtoavat alustasta. 2. Voimistelija saa sisällyttää liikesarjaansa vain sellaisia liikeosia, jotka hän kykenee suorittamaan täysin turvallisesti ja suurta esteettisyyttä sekä teknistä hallintaa osoittaen. 3. Muita suoritukseen ja liikesarjan kokoonpanoon liittyviä vaatimuksia ovat: a) Sarjan tulee koostua pelkästään heilahdusliikkeistä ilman näkyviä pysähdyksiä tai voiman käyttöä. b) Vinot asennot myllyjen aikana eivät ole sallittuja. Myllyt on tehtävä vain poikittaistai pitkittäisnojassa. Kaikki käännökset on aloitettava joko poikittais- tai pitkittäisnojasta. c) Vartalon on oltava myllyissä täysin ojentunut. Liikelaajuuden puute on virhe, josta vähennetään yleisvähennyksenä sarjan jälkeen. Lantion taittaminen kunkin yksittäisen liikkeen kohdalla tulee vähentää joka kerta erillisenä tekniikkavirheenään. d) Kääntömyllyt on tehtävä jalat yhdessä. Jalkojen levitys kääntömyllyissä on tarpeeton ja siitä vähennetään asiaan kuuluvalla tavalla. e) Saksissa ja jalanvienneissä voimistelijan on osoitettava selvä lantion nosto ja suuri jalkojen levitys. f) Käsinseisonnat on suoritettava suorin käsin sekä ilman heilahduksen keskeytystä ja näkyvää voiman käyttöä. g) Alastulossa voimistelijan tulee tavallisimmin ylittää hevonen ja päätyä kyljinseisontaan telineeseen paikkaan, joka on viimeisen käsinojavaiheen kohdalla. h) Yksinkertainen käsinseisonnan kautta tehtävä alastulo tulee päättyä toiselle puolelle telinettä tullakseen hyväksytyksi liikeosaksi. Käsinseisonta-alastulon ei 34

35 tarvitse ylittää hevosta poikittaissuunnassa, mikäli alastulo sisältää vähintään 270 käännöksen, kun liike aloitetaan poikittaisnojasta tai 360 kun se aloitetaan pitkittäisnojasta. i) Suoritusvaatimukset pihti käsinseisontaan -liikkeissä: - Heilahdukset käsinseisontaan on suoritettava ilman heilahduksen keskeytystä ja näkyvää voiman käyttöä ilman lantion taittoa. Jalkoja ei tarvitse tuoda yhteen. - Pihti käsinseisontaan selvällä lantion taitolla ja näkyvällä voiman käytöllä tulkitaan kahdeksi erilliseksi E-tuomariston vähentämäksi virheeksi. - Pihti käsinseisontaan näkyvällä voiman käytöllä ja / tai lantion tai reisien lasku aiheuttaa E-tuomarivähennyksen. j) Selvennys arvosteluun pihti käsinseisontaan liikkeissä koskien ylimääräisiä käsiaskeleita : - Yhden käden laskeminen kaarelta nahalle ja nousu takaisin kaarelle = D- osa ja muut suoritusvirheet (E-tuomaristo) kontrolloimattomasta käsinseisonnasta. - Yhden käden laskeminen kaarelta nahalle ilman nousua takaisin kaarelle = D -osa ja muut suoritusvirheet (E-tuomaristo) kontrolloimattomasta käsinseisonnasta. - Laskeutuminen kaarilta nahalle molemmilla käsillä= ei arvoa ja 0.5 tai 1.0 (riippuen siitä jatkuuko sarja vai putoaako telineeltä) + muut virheet (Etuomaristo) k) Muut kuin käsinseisonnan kautta tapahtuvat alastulot tulee suorittaa vartalo vähintään 30 hartialinjan yläpuolella ennen laskeutumista. Alle 30 linjan jäävä alastulo on suoritusvirhe ja aiheuttaa vähennyksen, joka löytyy hevosen virhevähennystaulukosta. Artikla Ohjeita D-pisteistä 1. Liikeryhmät ovat: I. Jalanviennit ja sakset II. Myllyt jalat yhdessä ja levitettynä spindelillä ja ilman sekä käsinseisonnan kautta III. Suorasiirrot poikittais- ja pitkittäisnojassa IV. Kiertiöt, kääntömyllyt, flopit ja liikeyhdistelmät V. Alastulot 2. Lisäohjeita ja -sääntöjä a) Ellei muuta ole ilmoitettu, kaikki myllyt alkavat ja päättyvät etunojassa b) ellei muuta ole ilmoitettu liikeosilla on sama arvo ja tunnistenumero jalat yhdessä tai jalat levittäen suoritettuina. Nämä liikkeet on esitetty vaikeustaulukoissa satunnaisesti joko jalat yhdessä tai levitettynä. c) Kaikki myllyt tai kopterit pitkittäis- tai poikittaisnojassa (myös yhdellä kaarella) voivat päättyä ¼-käännökseen ilman, että käännös aiheuttaa muutosta liikkeen kokoonpanossa tai arvossa. d) Ellei muuta ole ilmoitettu liikeosat nahalla tehtyinä ovat saman arvoisia vastaavien 2 kaarella tehtyjen liikkeiden kanssa. e) Ellei muuta ole ilmoitettu, kaikki ½ -käännökset (kääntömyllyt, kiertiöt, nurinkiertiöt, kaksoissveitsiläiset) ovat samanarvoisia f) Ei arvonkorotusta käännöksestä pihdeissä käsinseisontaan. g) Ei arvonkorotusta suoritettaessa käsinseisontakäännöksiä kaarilla (myllyistä tai koptereista). Käsinseisontakäännökset vaaditaan suoritettavaksi pääosin nahalla. 35

36 h) Arvonkorotukset käsinseisontoihin myllyistä tai koptereista. Hevosella pysyen: 1. yhden asteen korotus + jos liikettä edeltää DSA, nurinkiertiö tai ½-spindeli; 2. yhden asteen korotus + jos liike sisältää vähemmän kuin 270º käännöksen matkustuksella tai ilman ja jatkuu suoraan myllyihin tai koptereihin; 3. yhden asteen korotus + jos liike sisältää 3/3 matkustuksen 270º käännöksellä käsinseisonnassa suoritettuna nahalla; 4. yhden asteen korotus + jos liike sisältää 360º käännöksen tai enemmän käsinseisonnassa (sisältäen 3/3 matkustuksen 270º käännöksellä) suoritettuna nahalla laskeutuen pihteihin tai jalanvientiin; 5. kahden asteen korotus + jos liike sisältää 360º käännöksen käsinseisonnassa tai enemmän (matkustuksen kanssa tai ilman) suoritettuna nahalla ja jatkuen myllyihin tai koptereihin. Alastuloihin: 1. yhden asteen korotus + jos liikettä edeltää DSA, nurinkiertiö tai ½-spindeli; 2. yhden asteen korotus + jos liike sisältää 3/3 matkustuksen 270º käännöksellä käsinseisonnassa koskettaen vähintään yhdellä kädellä hevosen molempia päätyjä suoritettuna nahalla; 3. yhden asteen korotus + jos liike sisältää 450º käännöksen tai enemmän käsinseisonnassa (sisältäen 3/3 matkustuksen 270º käännöksellä) suoritettuna nahalla. i) Sarjassa saa olla korkeintaan kaksi (3/3) matkustusta pitkittäisnojassa (eteenja/tai taaksepäin). j) Sarjassa saa olla korkeintaan kaksi venäläistä kääntömyllyä alastulo mukaan lukien (D-tuomariston tulee ensin laskea mukaan alastulona tehtävä liike). Tämä sääntö ei koske yhdistelmäliikkeitä, joissa on venäläinen kääntömylly yhdellä kaarella tai matkustusta, missä on mukana venäläinen (-siä) kääntömylly(jä), kuten Wu Guonian tai Roth. k) Yhden kaaren liikkeitä on mahdollista yhdistellä. On olemassa kahdenlaisia yhdistelmiä, jotka on sijoitettu liikeryhmään IV: i. Flopit ovat poikittais- tai pitkittäisnojassa tehtyjen myllyjen sekä yhdellä kaarella tehtyjen stöckli A:n ja B:n yhdistelmiä, joissa voi olla korkeintaan kaksi samaa liikettä peräkkäin. Nämä liikeyhdistelmät (flopit) voivat olla vain D- tai E-osia (eli 3 tai 4 liikeosaa). D-flop jalat levittäen = E; E-flop jalat levittäen = F. Vain yksi flop-yhdistelmä lasketaan sarjassa vaikeuteen. ii. Mylly ja/tai stöckli A tai B yhdistettynä venäläisiin kääntömyllyihin. Mylly ja/tai stöckli B voi olla ennen venäläisiä tai niiden jälkeen, jos kyseisiä osia on kaksi, niiden tulee esiintyä peräkkäin, esim. 2 myllyä, 2 DSB:tä tai 1 mylly ja 1 DSB tai DSA (DSA vain yhdistelmän lopussa). Vain yksi tällainen yhdistelmä voi olla liikesarjassa. R 1 flop 2 flopia R18 tai R27 (B) + D R36 tai R54 (C) + D E R72 tai R90 (D) + E F 36

37 R108 (E) + F G iii. Voimistelija ei missään yhdistelmätapauksessa voi tehdä samaa liikeosaa kolmea kertaa peräkkäin. iv. Matkustus eteenpäin pitkittäisnojassa ¼-käännöksellä lasketaan DSB:ksi ja se voi olla flop-jakson ensimmäinen liike. v. DSB lasketaan päättyneeksi poikittaisnojassa eteenpäin yhdellä kaarella. l) Mitkään muut kaksoisliikkeet eivät korota liikkeen arvoa. Esim. 2 myllyä tai 2 DSB:tä missä tahansa suoritettuna antavan vaikeusarvon vain ensimmäiseltä myllyltä tai DSB:ltä eikä arvoa tai hyväksymistä toiselta. m) Ellei muuta ilmoiteta jokainen liikeosa kuuluu tiettyyn rakenneryhmään ja liike katsotaan päättyneeksi, kun uusi rakenne alkaa (poikkeuksena edellä esitetyt yhdistelmät) seuraavasti: i. Liikeosa hypäten päättyy hypyn tai hyppysarjan päättymiseen. ii. Mylly jalat yhdessä tai levittäen päättyy, kun liikerakenne muuttuu toiseksi. iii. Spindeli päättyy, kun pituusakselin suuntainen kääntyminen loppuu. iv. Etunojaliikkeet (kääntösiirto) päättyvät, kun käännös päättyy. v. Pitkittäismatkustus päättyy, kun siirtyminen tai pitkittäisnoja keskeytyy myllyn tai jonkin muun liikkeen seurauksena tai matkustus päättyy jollakin muulla tavalla. vi. Vaikeuden määritysmielessä matkustukset katsotaan päättyneeksi, kun matkustus on tehty loppuun (molempien käsien noja telineen tietyllä osalla). Tällaisen matkustuksen viimeinen liike voidaan laskea myös vii. seuraavan liikkeen ensimmäiseksi osaksi. Urzica, Mogilny ja Belenki -liikkeet voivat alkaa myös pitkittäisnojasta, myös ulospäin kääntyneenä (miinus 90 astetta ensimmäisessä käännöksessä tai lopussa) n) Heilahdukset voimalla ja/tai lantion tai jalkojen lasku käsinseisontaan mennessä pihdeistä, myllyistä tai koptereista (sisältäen alastulot) saa liikkeen arvon ja erityisvaatimuksen (D-tuomaristo) E-tuomariston vähennyksin. Mutta, jos liikkeessä on suuri virhe, ei käsinseisontaa tai alastuloa hyväksytä. o) Pitkittäisnojassa kasvot ulospäin alkava venäläinen kääntömylly ei edellytä viimeistä kääntömyllyä täyttääkseen alastulon täyden arvon. p) Sarjan katketessa tuomareiden tulee määritellä liikkeen arvo katkeamispisteeseen saakka. Esimerkiksi: Voimistelija yrittää 1080º venäläistä kääntömyllyä nahalla ja liike katkeaa 900º jälkeen, C-osa hyväksytään 900º venäläisen täyttymisestä. q) Alastuloa ei voi toistaa. Alastuloa ei hyväksytä, jos voimistelija putoaa telineelle tai jos voimistelijan jalat alas tullessa eivät kosketa ensimmäisenä alustaa. Huom! Keskeytynyt venäläinen kääntömylly saa arvon liikkeen putoamista edeltävästä osasta. 3. Kaikki D-spindelit pitkittäis- tai poikittaisnojassa, jalat yhdessä tai levitettynä, on tehtävä korkeintaan 2 myllyn aikana (Poikkeukset: spindeli kaarien välissä ja kädet kaarien ulkopuolella.) 4. Täydellinen luettelo liikeosien hylkäämistä koskevista säännöistä ja muista D-pisteisiin vaikuttavista tekijöistä esitetään luvussa 5 ja vähennysten yhteenvedossa artiklassa

38 Artikla 11.3 Hevosen virhe- ja vähennystaulukko Virhe Riittämätön liikelaajuus saksissa ja jalanvienneissä Voiman käyttö tai käsien koukistus käsinseisonnoissa Tauko tai pysähtyminen käsinseisontaan Puutteellinen vartalon ojennus myllyissä tai koptereissa Jalkojen koukistus tai levitys liikeosissa Poikkeamat pitkittäisnojasta myllyissä ja matkustuksissa Alastulo vinoon kyljinseisonnasta Kaikkia telineen kolmea osaa ei käytetä Vartalo alle 30 hartiatason vaakasuorasta linjasta alastuloissa, joita ei tehdä käsinseisonnan kautta. Pihti käsinseisontaan lantion taitolla Ylimääräinen ½ jalanvienti (jalka ei vaihda hevosen puolta) aloituksessa Epävakaa käsinseisonta alastulo kääntymisongelma Pihti, mylly tai helikopteri käsinseisontaan heilahduksessa voiman käyttöä tai lantion tai jalkojen laskeva liike pieni keskis suuri >45 = ei hyväks. + >45 poikkeama + >90 poikkeama ei hyväks ei hyväks. 38

39 Luku 12: Renkaat Korkeus: 260 cm matoista, 280 cm lattiasta Artikla 12.1 Rengassarjan kuvaus Rengassarja koostuu tasapuolisesti heilahdusliikkeistä sekä voima- ja pysyvistä osista. Nämä liikkeet ja yhdistelmät suoritetaan riipunnasta nojaan tai nojan kautta, käsinseisontaan tai käsinseisonnan kautta, ja suorituksen tulee tapahtua pääsääntöisesti suorin käsin. Nykyaikaista voimistelua leimaavat heilahdusliikkeiden yhdistely voimaosiin ja päinvastoin. Renkaiden heiluminen ja käännökset siten, että köydet menevät ristiin, ovat kiellettyjä. Artikla 12.2 Sisältö ja rakenne Artikla Ohjeita suorituksen arvostelusta 1. Liikesarja aloitetaan riipunnasta, johon voimistelija hyppää avustuksella tai ilman. Näissä vaiheissa ei saa esiintyä suorituspuhtausvirheitä. Arvostelu alkaa voimistelijan ensimmäisestä liikkeestä hetkellä, jolloin jalat irtoavat lattiasta. Valmentaja ei saa antaa voimistelijalle alkuvauhtia. 2. Voimistelija saa sisällyttää liikesarjaansa vain sellaisia liikeosia, jotka hän kykenee suorittamaan täysin turvallisesti ja suurta esteettisyyttä sekä teknistä hallintaa osoittaen. 3. Sarjassa tulisi olla suurin piirtein yhtä suuri osuus heilahdusliikkeitä, pysyviä osia ja voimaosia tasaisesti sarjaan sijoitettuna. Rengassarja ei voi sisältää useampaa kuin kolmea peräkkäin tehtyä liikeryhmien III ja/tai IV liikeosaa. 4. Sellaisesta takaheilahduksesta nojassa, joka ei johda mihinkään arvo-osaan, vaan jossa suunta muuttuu ja josta palataan nojaan tai alempaan riipunta-asentoon, E- tuomaristo tekee pistevähennyksen. Tyypillinen esimerkki tällaisesta selinheilahduksesta renkailla on: kippi nojaan, selinheilahdus riipuntaan, etuheilahdusjännitys. 5. Muita suoritukseen ja liikesarjan kokoonpanoon liittyviä vaatimuksia ovat: a) Pysyviin osiin täytyy päästä suoraan, suorin käsin ja ilman asennon korjausta. b) Kaikkien pysyvien osien keston tulee olla vähintään 2 sekuntia. c) Ylöspäin heilahdusten täytyy johtaa käsinseisontaan tai ohittaa käsinseisontavaihe tai päätyä pysyvään voimaosaan, jos heilahduksen luonne tämän sallii. d) Missään heilahduksessa pysyvään osaan hartiat eivät saa nousta lopullista asentoa korkeammalle. E-tuomaristo tekee virhevähennykset normaalisti kaikista poikkeamista ja liikkeen luonteesta riippuen virhe voi johtaa D-tuomariston taholta liikkeen hylkäämiseen tai hyväksymiseen kahdeksi eri liikkeeksi. e) Yläote on kielletty pysyvissä osissa. f) Liikkeet on tehtävä suorin käsin aina, kun liikkeen luonne tämän mahdollistaa. 39