4. Kulttuuriohjelman toimeenpano - alatyöryhmien tilanne: kirjasto, luovat alat, kulttuuriperintö, kulttuuripalvelut, kansalaisopisto

Transkriptio

1 KULTTUURITEEMARYHMÄ Muistio Aika: torstai klo Paikka: Opetus- ja kulttuuriminiteriö, kokoushuone Kalevala Meritullinkatu 10, Helsinki Jäsenet: Bröckl Birgitta (Svensk Byaservice) Haavisto Leena (Iloranta) Karppinen Veli-Matti (Kainuun Nuotta ry/ Oulun yliopisto) Keto Leea (Järvilakeuden opisto / KOL) Lindblad Marianne (Pornaisten kirjasto) Merikanto Maria (Varsinais-Suomen taidetoimikunta) Winqvist Ditte (Suomen kuntaliitto) Kaunisharju Kirsi (pj.) (OKM) Talvitie Heli (siht.) (OKM) Asiantuntijajäsenet: Luutonen Marketta (Käsi- ja taideteollisuusliitto - TAITO ry) Marianne Koski (Museovirasto) Asialista 1. Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin 3. Esityslista hyväksyttiin työjärjestykseksi 4. Kulttuuriohjelman toimeenpano - alatyöryhmien tilanne: kirjasto, luovat alat, kulttuuriperintö, kulttuuripalvelut, kansalaisopisto Kulttuuriohjelman toimeenpano ja alatyöryhmien tilanne käydään jatkossa läpi kulttuuriteemaryhmän kokouksissa. Kulttuuriteemaryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata ohjelman toimeenpanoa ja alatyöryhmien työskentelyä. YLEISIÄ HUOMIOITA ALATYÖRYHMILLE Kaikissa ryhmissä on tärkeää löytää kytkös koulutuksen eri tasoille (ammattikoulutus - korkeakoulutus). Alatyöryhmien toiminnassa on tärkeää, että ryhmän työ kiinnittyy osaksi jäsenten omaa työtä. Kulttuuriteemaryhmässä kootaan yhteen mitä eri teemoissa tapahtuu omien työryhmien kautta ja muualla yhteiskunnassa ja keskustellaan miten näitä teemoja tulisi viedä eteenpäin. Alatyöryhmissä tarvitaan strategista ajattelua, miten asiat saadaan toimimaan kumppanuudella ja yhteistyöllä? Jokaisen alatyöryhmän tulee identifioida tärkeimmät kumppanit joidenka kautta asioita saadaan eteenpäin ja mitä voidaan tehdä itse. 1

2 Työryhmiä tulee myös vertailla keskenään, voidaanko asioita siirtää ryhmästä toiseen? Ryhmillä on arvovalta viestiä asioista jotka ovat tärkeitä. Mitkä asiat ja tarinat jotka valitaan tärkeiksi. Mitä mahdollisuuksia monipaikkaisuus tuo - esim. palveluiden uudenlaiset järjestämistavat. Voidaanko palvelujen tuottamistapaa selkiyttää? Otetaan aineeton kulttuuriperintö mukaan jokaiseen alatyöryhmään ja mietitään miten sitä voidaan edistää ryhmän teeman puitteissa. KULTTUURIPALVELUT Kulttuuripalvelut alatyöryhmä kutsutaan koolle kun OKM:n tilaama selvitystyö kuntien kulttuuritoiminnasta on valmistunut. Maaseudun kulttuuripalveluiden määrä on vähentynyt, teemaryhmän tulisi selvittää toimenpiteet, joilla kulttuuripalveluita voidaan lisätä tai järjestää toisin. Mitä toimia tarvitaan ylhäältä käsin? Jos julkisesti ei voi enää tuottaa kulttuuripalveluita, mikä on vaihtoehtoinen malli? Muiden maiden esimerkit miten palvelut on järjestetty esim. erilaiset palvelukeskukset. KIRJASTOT JA KANSALAISOPISTOT Alatyöryhmien tulee tehtävän asettelussaan ja toimintaympäristön määrittelyssä ottaa selkeästi huomioon taajaman ja harvaan asutun maaseudun erilaisuus ja tarve tilannekohtaisille toimintamalleille. Harvaan asuttujen maaseudun huomioonottaminen on erityisen tärkeätä kirjasto- ja kansalaisopistoalatyöryhmissä. Kirjastot ja kansalaisopistot tulee saada näkyviin myös maakunnallisiin ohjelmiin KULTTUURIPERINTÖ OKM:n ja Museoviraston paikallismuseoiden kehittämishanke ja kulttuuriteemaryhmä tekevät yhteistyötä. Kehittämishankkeen väliraportti valmistuu Huomioitiin, että aineeton kulttuuriperintö ei ole tällä hetkellä minkään alatyöryhmän asialistalla omana kohtanaan. Maaseudun kulttuuritoiminnan kannalta on tärkeää turvata kulttuuriosaamisen siirtäminen kuten esim. käsityötaidot. OKM:ssa Hannele Seitsonen vetää kulttuuriomaisuuden luettelointityötä. Kulttuuriteemaryhmässä tullaan seuraamaan miten Suomi etenee Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteiden nimeämisessä. Kulttuuriteemaryhmä voisi olla aineettoman kulttuuriperinnön verkostonluoja. Mitä mahdollisuuksia lisätä museoiden ja koulujen yhteistyötä? Aineettoman kulttuuriperinnön siirtämistä voitaisiin käsitellä kansalaisopistoryhmässä sekä kulttuuriperintöryhmässä. Kansallinen digitaalinenkirjasto hankkeessa parannetaan kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä. ( OKM on ohjannut ELYjen kautta nuorten työllisyysrahoitusta (kesä 2010)kulttuuriperinnön digitalisoimiseen. Digitaalisen kulttuuriperinnön hyödyntämiseen tarvitaan vinkkejä ja aloitteita. LUOVAT ALAT Veli-Matti Karppinen toi tiedoksi Manner-suomen maaseutuohjelmasta alkavan hankkeen "Kylien liiketoiminnan uudet mallit". Hanke on valtakunnallisen ja sen tavoitteena on saada hyvät mallit toimimaan joka maakunnassa. Hankkeen yhtenä teemana on mm. nuorten yrittäjyys. Hanketta hallinnoin Suomen Kylätoiminta ry. 2

3 Tiedoksi: yhteistyö aloitettu 4H-liiton kanssa nuorten luovien alojen yrittäjyyden tukemiseksi. Kommentti: nuorten yrittäjyydenkehittämiseen tarvitaan kaikkien tahojen yhteistyötä ja kumppanuutta maaseudulla, eikä toiminta voi jäädä harrastustoiminnan varaan. Mikkelin AMK:ssa on käynnistynyt manageri- ja tuottajatoiminnan selvityshanke. Hankkeessa on mukana Itä-Suomi ja Venäjä. Hanke liittyy maaseudun luovien alojen kehittämiseen kuten mm. matkailutapahtumien tuotantokonseptien kehittelyyn venäläisille matkailijoille. Viisi ammattikorkeakoulua (Mikkelin AMK) pohtii yhdessä mitä kulttuurituotannon koulutus merkitsee maaseudulle ja minkälaista kulttuurituotannon koulutusta maaseudulla tarvitaan. 5. Kulttuuriohjelman tiedotus (liitteet 3 ja 4) Uusi painos saadaan jakeluun vuoden alussa. Ditte Winqvist/Kuntaliitto jakaa julkaisun joka kuntaan. Jakeluun tehdään oma saate. Julkaisun jakelulistaa täydennettiin esim. eduskunnan sivistysvaliokunnalla ja puoluetoimistoilla. Uudesta ohjelmasta ilmestynyt tai ilmestyy jutut: Kuntaliiton sähköinen tiedotuskirje OKM Etusivu-sähköinen lehti MMM:n Liiteri-sähköinen lehti Maaseutu Plus (1/2011) JULKAISUSEMINAARIN SUUNNITTELU Seminaari on vuoden päätapahtuma teemaryhmälle ja se tulee suunnitella tarkasti, että se toimii. Seminaarin valmisteluun tulee koota oma työryhmä. Työryhmän kokoavat pj. ja sihteeri. Ajankohta: huhtikuun 2011 alussa, sovitetaan ministerin aikatauluun. Kohderyhmä: Mikä saa ihmiset tulemaan seminaariin?...tulevaisuuden mahdollistaminen, ei saa olla viranomaismainen. Teema: Tarvitaan uteliaisuuden herättäviä väitteitä, mahdollinen tai mahdoton väittämä. Ks. esim. mitä brändityöryhmä on esittänyt suomalaisesta kulttuurista. tuleeko kulttuuriyrittäjyydellä toimeen Takametsät luovat tulevaisuutta - syrjäisyydestä saadaan lisävoimaa. Vältetään sanaa palvelut - korostetaan yhdessä tekemistä Uusi maaseutu. Maaseutu ei ole ongelma joka tulee hoitaa, käännetään asia toisinpäin. Irrottaudutaan vallitsevasta puheesta. Otsikko: 1) maaseutukulttuurin uudet mahdollisuudet? 2) Maaseutu, luovasti vahva - luovasti vahva maaseutu. Puhujat: kulttuuriministeri, maabrändityöryhmän edustaja (Osmo Rauhala?), Anita Rubin / Sirkka Heinonen tulevaisuuden tutkimuskeskus Turku, Åbo akademi (Alf Rehn), saaristo-instituutti Miten liitetään mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011? Käytännön kovat case-esimerkit esille. 3

4 Varjoseminaarien kokoamiset: Kun saadaan sapluuna valmiiksi lähdetään markkinoimaan ideaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa kylien yhteenliittymät ovat vahvoja - Kylien yhteenliittymät esim. Kainuussa hyvä paikallinen järjestäjätaho. Varsinais-Suomessa järjestelyvastuulle maakunnanliitolle. Ammattikorkeakoulut Maakunnan liitot Tapahtumat tulee olla kunta tai seutukuntakohtaisia. Ruotsinkieliset varjoseminaarit - ottaisiko Åbo Akademi järjestelyvastuulleen? (Birgitta Bröckl toimii asiamiehenä ja vie asiaa eteenpäin.) Työryhmä seminaarin valmisteluun Maria Merikanto (0,5) Veli-Matti Karppinen Liisa Heikkilä-Palo Nn, HUMAK Heli Talvitie Kirsi Kaunisharju 6. kulttuuriohjelman toteutumisen seuranta ja arviointi. Ohjelman toteuma kirjataan ylös teemaryhmän kokouksissa kerran vuodessa (syyskausi). Katsotaan laajemmin mitä teemaryhmässä ja sen verkostoissa on tapahtunut ja merkitään toteumamuistioon. Erillistä yhteyshenkilöverkostoa ei koota ohjelman seurantaan. Toteumaa täydennetään myös teemaryhmän alatyöryhmissä. Uuden ohjelman seurannassa on kaksi kategoriaa: a) teemaryhmän oma työ ja b) muiden tekemät toimet Uuden ohjelman toimenpiteitä ja teemoja tulisi saada nostetuksi seuraavaan hallitusohjelmaan. Seuraavassa kokouksessa sovitaan ne teemat joita ehdotetaan tulevaan hallitusohjelmaan. Omien ehdotusten lisäksi tulee myös katsoa miten päästään mukaan muihin hallitusohjelman teemoihin. 7. Neuvottelut yhteistyötahojen kanssa Sitran Maamerkit -ohjelman Lea Konttisen ja Tarja Cronbergin kanssa on neuvoteltu uudesta maaseudun kulttuuriohjelmasta ja teemaryhmän ja maamerkit ohjelman välisestä yhteistyöstä. Maamerkit -ohjelma katsoo maaseutua "mitä maaseutu voi tarjota muulle Suomelle" -näkökulmasta. Yhteisiä aiheita molemmissa ovat mm. monipaikkainen asuminen, maiseman tuotteistaminen ja maaseudun hiljaisuuden hyödyntäminen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Green Care-toiminta. Green Care toiminnan kulttuurisen puolen esiin tuomiseksi tarvittaisiin hyviä yritysesimerkkejä. Tiedoksi että maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä käy 5. maaseutupol. ohjelman neuvotteluja eri virastojen ja järjestöjen kanssa. Kulttuuriteemaryhmän sihteeri on mukana muutamissa neuvotteluissa. 8. Kulttuuriteemaryhmän työn tehostaminen - päätettiin että otetaan käyttöön OKM:n hallinnoima EDuuni-sähköinentyöalustapalvelu. Hallitusohjelmateemojen valmistelu voisi olla ensimmäinen työharjoitus. Lounastauko 4

5 9. Kulttuuriteemaryhmän jäsenen terveiset ja oma työ maaseudun kulttuuritoiminnan kehittämiseksi. Marketta Luutonen esitteli Käsi- ja taideteollisuusliitto - TAITO ry:n toimintaa. (Liite 1). Taito ry:n pitämissä omissa tilastoissa ei tarkastella erikseen maaseutua, mutta moni toiminta ja palvelu ovat maaseutusidonnaisia. Esimerkiksi Taito-bussi toiminta Pohjois- Karjalassa vie toiminnan sinne, missä on ihmisiä. Taito ry toteuttaa myös taiteen perusopetusta, käsityö on yksi taiteenperusopetuksen muoto. Käsityökouluissa on 3500 asiakastyöpäivää. Kolme käsityökoulua kuuluu valtion avustuksen piiriin. Taito ry:n tarjoaa yrityspalveluita,joiden yksi keskeinen vahvuus on tarjota käsityöyrittäjille näkyvyyttä ja myyntipaikka, vaikka tuotanto tapahtuisi syrjässä. Globaalisti ollaan huolissaan käsityötaitojen säilymisestä. Keskustelu: Taito ry on hyvä esimerkki verkostosta. Maaseudun kolme tärkeintä ja vahvinta luovien alojen alaa ovat käsityö, tapahtuman tuotanto ja kulttuurimatkailu. Käsityöalan yritykset ovat keskimäärin pieniä. Yritykset haluavat kehittää kannattavuuttaan, mutta eivät kasvaa. Verkostoituminen on hyvä tapa vahvistua. Käsityö ei näy omana erillisenä tilastoluokkanaan luovien alojen tarkastelussa. Toimialaraporttiin olisi hyvä saada käsityölle oma luokka. 10. Muut asiat - Manner-suomen maaseutuohjelman v teema on nuoret aikuiset. Teemaryhmän sihteeri on mukana ohjelmavuoden valmistelussa. Kulttuuriteemaryhmä voi osallistua seuraavasti teemavuoteen: Tiedottaa luovan työn tekijöille, minkälainen vaihtoehto maaseutu on, mitä tukia oman toiminnan kehittämiseen saa. Kerätään esimerkkejä maalle muuttaneista/maaseudulla yritystoiminnan aloittaneista luovan alan ammattilaisista. (samalla tuodaan esiin mitä uuden elinkeinon syntyminen merkitsee maaseudulle) Tuulipuisto, Nuutajärvellä Mustarinda, Hyrynsalmi Työtila-pörssi, listaus ammattilaisille soveltuvista työtiloista. (epävarmaa onko teemaryhmällä resursseja tämän listan keräämiseen?) Lisää esimerkkejä pyydetään lähettämään sihteerille! Svenska Kulturifonden jakaa stipendejä kulttuurin viemiseksi sosiaali- ja terveyspalveluihin ( 11. kevään kokoukset o o o Keskiviiko 23.2., Helsinki, Kuntaliitto klo Diten kanssa alustavasti sovittu, että kokous pidettäisiin Kuntaliitossa ja Ditte kertoisi Kuntaliiton ajankohtaiset kulttuuriasiat. Tällöin voitaisiin keskittyä palveluteemaan ja teemaryhmän ehdotukset seuraavaan hallitusohjelmaan Teemaryhmän kokous & maaseutupolitiikan verkostoseminaari Tampere/Hämeenlinna. Samaan aikaan kaikkien teemaryhmien kokoukset. Kesäkuu 12. Tiedoksi 5

6 Selvitystyö: Kesällä 2010 OKM:ssä korkeakouluharjoittelijana ollut Laura Pekkala tekee selvitystyön tämän ohjelmakauden Manner-Suomen maaseutuohjelmasta (Leader) rahoitetuista kulttuurihankkeista. Selvitystyö valmistuu helmikuun lopulla. Työn avulla voidaan kohdentaa toimintaryhmille "oikeanlaista" tietoa kulttuurihankkeiden tueksi. Selvityksen tulokset palvelevat myös ohjelman kokonaisarviointia. Tapahtumat: Pieniä ihmeitä seminaari luovien alojen ja kulttuurin toimijoille, Joensuu Maaseutuparlamentti, Helsinki Maaseutupolitiikan verkostoseminaari Tampere/Hämeenlinna Luovien vastakohtaisuuksien maaseutu- ohjelman tiivistelmät englanniksi ja ruotsiksi ilmeiestyvät joulukuun lopulla. 13. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Muistion vakuudeksi Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmän sihteeri 6