Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 2018

Transkriptio

1 Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218 Marianna Hautala elokuu 219

2 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Tiivistelmä... 4 Yleistä ilmansuojelusta Ilman epäpuhtaudet... 5 Ilmanlaadun tarkkailukausi Erillisselvitykset... 6 Ilmapäästöt Kokkolassa päästölähteittäin Liikenne Teollisuus Rikkidioksidi (SO 2) Typenoksidit (NO X) Hiukkaset Muut päästöt Mittausverkko Ilmanlaadun mittaustulokset Rikkidioksidi (SO 2) Typenoksidit (NO X) Hengitettävät hiukkaset (PM 1) Pienhiukkaset (PM 2,5) Metallipitoisuudet hiukkasten PM 1-fraktiossa Ilmanlaatuindeksi Säätiedot Tuulen suunta Lämpötila Tulosten laadunvarmistus LIITTEET 2 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

3 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 218 aikana saatuja rikkidioksidin, typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten (PM 1). Tuloksia verrataan valtioneuvoston asettamiin raja-, ohje- ja tavoitearvoihin. Raportissa esitellään myös alueen lupavelvollisten laitosten sekä liikenteen ilmapäästöt vuonna 218. Näitä tuloksia verrataan aiempien vuosien mittaustuloksiin, jolloin voidaan seurata ilmanlaadun kehitystä pidemmällä ajalla. Raporttiin on koottu myös meteorologisia tietoja vuodelta 218. Ilmanlaadun seuranta vuonna 218 toteutettiin Kokkolan alueen ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailun kustannuksista vastasivat sekä kaikki paikalliset merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavat toimijat. Yhteistarkkailuun osallistuvat laitokset olivat vuonna 218: Boliden Kokkola Oy Freeport Cobalt Oy Tetra Chemicals Europe Oy Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy CABB Oy Kokkolan Energia Oy, Ykspihlaja (Entinen Kokkolan Voima Oy, Ykspihlajan voimalaitos) Neste Oil Oyj Kokkolan Energia Oy (Ent. Kokkola Power Ykspihlajan voimalaitos, ent. Fortum) Kokkolan Energia Oy (Kosilan lämpölaitos ja Koivuhaan varalämpökeskus) Nordkalk Oyj Abp Pohjanmaan Biokaasu Oy Kokkolan Satama (Syväsatama, Kantasatama ja Hopeakiven satama). Käytännön mittaustoiminnasta ja tarkkailuraportin laadinnasta vastasi Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Ajantasaista tietoa Kokkolan ilmanlaadusta on Kokkolan kaupungin verkkosivuilla: Kokkolan ja muun Suomen ilmanlaatutietoja voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla Sivustolle on koottu mm. ajankohtainen tieto ilmanlaadusta, vuositilastoja sekä muuta mielenkiintoista teematietoa. Kokkolan ilmanlaadusta tiedotetaan päivittäin myös Ylen aamutelevisiossa. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

4 Tiivistelmä Vuonna 218 ilmanlaatu oli Kokkolassa pääosin hyvä. Ilmanlaatu luokiteltiin hyväksi tai tyydyttäväksi yli 97% ajasta sekä Pitkänsillankadulla että Ykspihlajassa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikeskipitoisuuksissa on havaittavissa nousua kaikkien mitattavien komponenttien osalta, mutta valtioneuvoston yhdyskuntailmalle asettamat vuosiraja-arvot alitettiin kuitenkin selvästi. Ilmanlaatua mitattiin Kokkolassa vuonna 218 kahdella mittausasemalla: kaupungin keskustassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa. Keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin jatkuvatoimisesti typen oksideja (NO x), hengitettäviä hiukkasia (PM 1) ja pienhiukkasia (PM 2,5) ml. hiukkasten PM 1-fraktiota. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO 2), typen oksideja (NO x), hengitettäviä hiukkasia (PM 1) ja pienhiukkasia (PM 2,5) ml. hiukkasten PM 1-fraktiota. Aiempina vuosina Ykspihlajan mittausasemalla on lisäksi kerätty PM 1-fraktiosta hiukkasnäytteitä, joista on analysoitu erikseen metallipitoisuudet. Vuonna 218 metallianalyysejä ei ole voitu tehdä laiterikon vuoksi. Uuden metallikeräinlaitteen kilpailutus ja hankinta on tehty vuoden 218 aikana. Hengitettävien hiukkasten (PM 1) vuosikeskipitoisuus oli sekä kaupungin keskustassa Pitkäsillankadulla, että Ykspihlajassa 13 µg/m 3 (raja-arvo 4 µg/m 3 ). Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo (5 µg/m 3 ) ylittyy yleisesti muutamia kertoja vuosittain. Vuonna 218 näitä ylityksiä oli Kokkolan keskustassa viisi kappaletta ja Ykspihlajassa seitsemän kappaletta. Ylitykset ajoittuivat pääosin kevätpölykaudelle. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo saa ylittyä 35 kertaa vuodessa. Kohonneet hiukkaspitoisuudet johtuivat pitkälti siitä, että katujen puhdistustyöt päästiin aloittamaan suhteellisen myöhään keväällä hankalien keliolosuhteiden vuoksi. Vuoden 218 pienhiukkasten (PM 2,5) mittaustuloksista huomattiin, että laitteen PM 2.5- mittaus häiriintyy pahasti korkeista PM 1-pitoisuuksista ja tämän vuoksi mitattu data ei ole ollut luotettavaa. Tästä syystä mittaustulokset on myös jätetty pois raportista. Typpidioksidin (NO 2) vuosikeskipitoisuus Kokkolan keskustassa pysyi edellisen vuoden tasossa (1 µg/m 3 ). Ykspihlajassa typpidioksidin vuosikeskipitoisuus kohosi hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen 6,7 µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo on 4 µg/m 3. Ykspihlajan rikkidioksidin (SO 2) vuosikeskipitoisuus kohosi myös hieman, ollen 4,5 µg/m 3. Rikkidioksidin vuosiraja-arvo on 2 μg/m 3. Vuosikeskipitoisuus on edellisten vuosien tapaan alhainen. Yleistä ilmansuojelusta Ilman epäpuhtaudet ovat ympäristöhaitta. Ne aiheuttavat haittoja mm. ekosysteemeille, terveydelle ja rakennuksille. Ilmansuojelun tavoitteena on ehkäistä liikenteestä, teollisesta toiminnasta, energiantuotannosta, kiinteistökohtaisesta lämmityksestä ja muusta toiminnasta aiheutuva ilman pilaantuminen ja ihmisten altistuminen korkeille ilman epäpuhtauspitoisuuksille. Merkittävimpiä kaupunkien ilmanlaatua heikentäviä epäpuhtauksia ovat erikokoiset hiukkaset (PM), typpidioksidi (NO 2), rikkidioksidi (SO 2), hiilimonoksidi (CO), otsoni (O 3), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) sekä eräät polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH), kuten bentso(a)pyreeni. Ulkoilman laatua säädellään raja- ja tavoitearvojen sekä tiedotus- ja varoituskynnysten avulla. EU:n raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät ilmansaasteiden pitoisuudet. Kansalliset ohjearvot ohjaavat suunnittelua ja ovat tavoitteita sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tavoitearvoilla ohjataan puolestaan terveys- ja luontovaikutusten vähentämiseen. Tiedotus- tai 4 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

5 varoituskynnyksen ylittyessä tai mikäli sen ennustetaan ylittyvän, on siitä välittömästi tiedotettava yleisölle. Teollisuuden päästöjen vähennyttyä merkittävästi ovat suurimmiksi ongelmiksi kaupungin keskustan ilmanlaadun kannalta nousseet tieliikenteestä peräisin olevat typenoksidipäästöt ja erityisesti ajoittaiset hiukkasten korkeat pitoisuudet. Tieliikennepäästöistä aiheutuvat ongelmat ajoittuvat selvimmin kylmiin talvikuukausiin, jolloin matalalla purkautuvat päästöt voivat inversiotilanteiden ja tyynen sään seurauksena jäädä kaupungin keskustan katukuiluihin. Vaikka teollisuuden ja energiantuotannon typenoksidipäästöt ovat suurempia kuin liikenteen, ovat liikenteen päästöt merkittävämpiä niiden matalasta päästökorkeudesta ja sijainnista johtuen. Leijuvista hiukkasista aiheutuvat ongelmat ajoittuvat puolestaan pääosin kevääseen, jolloin kadut kuivuvat ja talven aikana muodostunut katupöly nousee ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Lisäksi etenkin talvikausina pientaloalueilla puun polton päästöt voivat heikentää ajoittain merkittävästi ilmanlaatua. Kokkolassa ilmansuojeluun liittyy myös keskeisesti ympäristöön pääsevät metallit, sillä metallit kertyvät usein ympäristöön. Raskasmetalleja pääsee ilmakehään fossiilisten polttoaineiden ja jätteiden poltosta sekä metallien jalostuksesta. 3.1 Ilman epäpuhtaudet Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kahteen ryhmään, luonnosta peräisin oleviin sekä ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon päästölähteitä ovat mm. tuulen nostattama ja kuljettama pöly, salamoinnissa muodostuvat otsoni ja typen oksidit, metsäpalot (savu, kaasu ja lentotuhka), siitepöly sekä luonnon mätänemis- ja hajoamisprosessit (kaasut ja hajut). Ihmistoiminnan vaikutus maapallon ilmastonmuutoksiin ja ilmanlaatuun on kasvanut ja nopeutunut teollistumisen lisääntyessä. Eniten ilmanlaatua huonontavat prosessiteollisuuden, energiantuotannon, liikenteen ja puunpolton päästöt. Myös maaseutuelinkeinojen päästöt saattavat varsinkin paikallisesti olla merkittäviä. Ilmansaasteet aiheuttavat muutoksia elollisen luonnon toiminnassa (maaperä, vesistöt ja metsät), terveysriskejä ihmisille ja muille eliöille sekä materiaalien rasittumista (korroosio). Päästöt ilmaan voivat olla joko kaasumaisessa tai kiinteässä olomuodossa. Ilmakehään päässeet kaasumaiset ja hiukkasmaiset saasteet leviävät ympäri maapalloa ilmakehän virtausten vaikutuksesta. Kun päästölähde sijaitsee maan rajojen ulkopuolella, puhutaan yleensä kaukokulkeumasta. Epäpuhtaudet kulkeutuvat paikasta toiseen sellaisenaan, laimenevat sekoittuessaan suurempaan ilmamassaan tai muuntuvat kemiallisesti toisiksi yhdisteiksi ja poistuvat vähitellen ilmakehästä. Ilmansuojelussa on käytössä useita eri termejä, jotka liittyvät hiukkasiin. Kokonaisleijuma (TSP) pitää sisällään kaikki ilmassa leijuvat hiukkaset karkeista pienhiukkasiin. Hengitettäviksi hiukkasiksi (PM 1) kutsutaan alle 1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevia hiukkasia, koska ne kykenevät tunkeutumaan aina keuhkoihin saakka. Pienhiukkasia (PM 2,5) ovat alle 2,5 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset ja ultrapieniä hiukkasia (PM,1) alle,1 µm aerodynaamiselta mitaltaan olevat hiukkaset. Ultrapieniä hiukkasia ei ilmanlaadun seurannassa kuitenkaan raportoida. Ilmanlaadun tarkkailukausi Kokkolan ilmanlaatua kuvaavat tiedot perustuvat ilmanlaadun tarkkailusta saatuihin mittaustuloksiin, ilmoitettuihin päästötietoihin (ympäristönsuojelun tietojärjestelmä YLVA, VTT:n LIISA-laskentajärjestelmä) sekä erilaisten erillisselvitysten perusteella saatuihin tuloksiin. Vuosia koskeva ilmanlaadun yhteistarkkailusopimus solmittiin vuoden 217 lopussa Kokkolan kaupungin ja alueen sellaisten merkittäviä ilmapäästöjä aiheuttavien laitosten kesken, joiden lupapäätöksissä on määrätty osallistumisesta ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Tarkkailujärjestelmän toiminnasta ja tulosten raportoinnista vastaa sopimuksen mukaan koko sopimuskauden ajan Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

6 4.1 Erillisselvitykset Kokkolan kaupungin ympäristöpalvelut. Järjestelmään liittyvät kustannukset on pyritty jakamaan eri osapuolten kesken aiheuttamisperiaatteen mukaan. Ilmanlaadun tarkkailusuunnitelman mukaisesti varsinaisten mittausten lisäksi on tehty myös erillisselvityksiä. Viimeisin viiden vuoden välein tehtävä bioindikaattoriselvitys. Aiemmat bioindikaattoritutkimukset tehtiin vuosina 1992, 1997, 22,26/27 ja 212. Bioindikaattoriselvityksen toteutus kilpailutettiin ympäristöpalveluiden toimesta loppuvuodesta 217 ja selvityksen toteuttajaksi valittiin Eurofins Environment Testing. Tutkimukset on aloitettu vuoden 218 alussa. Raportin on tarkoitus valmistua syksyllä 219. Ilmapäästöt Kokkolassa päästölähteittäin 5.1 Liikenne Ilman eri epäpuhtaudet, niiden yhteisvaikutukset ja hapan laskeuma koettelevat Kokkolan ympäristön sietokykyä. Kokkolan kaupungin alueella syntyvien päästöjen lisäksi päästöjä kulkeutuu satunnaisesti lähialueilta (mm. UPM-Kymmenen laitoksilta ja Ahlholmens Kraftilta Pietarsaaresta), muualta Suomesta sekä Skandinavian, muun Euroopan ja Venäjän teollisuus- ja liikennealueilta. Paikallisesti alueen ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, energiantuotantoyksiköt ja satama sekä paikallinen tieliikenne. Myös meteorologisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus paitsi kaukokulkeumaan, myös ilmassa tiettynä aikana vallitseviin epäpuhtauspitoisuuksiin. Tieliikenteen päästöt ovat viime vuosien aikana olleet lievässä laskussa liikennemäärien kasvusta huolimatta. Päästöjen määrää ovat vähentäneet mm. katalysaattoreiden yleistyminen sekä puhtaampien polttoaineiden kehittäminen ja käyttöönotto sekä polttoaineen kulutuksen vähentyminen. Hiilidioksidipäästöihin eivät erilaiset uudet tekniikat kuitenkaan juurikaan vaikuta, vaan liikenteestä peräisin olevat hiilidioksidipäästöt ovat nousseet liikennemäärien noustessa. Paikallisesti sillä ei kuitenkaan ole vaikutusta ilmanlaatuun. Taulukossa 1 esitetyt liikenteen hiukkaspäästöt kattavat ainoastaan pakokaasujen mukana tulevat hiukkaspäästöt, eivät liikenteen maasta nostattamaa pölymäärää. Liikenteen päästöt on laskettu VTT:n kehittämällä LIISA 214-laskentaohjelmalla. Laskentamalli uudistettiin perusteellisesti , minkä vuoksi aikaisempien vuosien raporteissa esitetyt tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia tässä raportissa esitettyjen lukujen kanssa. Uudistetun LIISA laskentaohjelman mukaiset tieliikenteen ilmapäästöt Kokkolassa vuosina olivat seuraavat: KOKKOLA CO HC NOX Hiukkaset CH4 N2O SO2 CO ,3 6,6 1,8, ,5 6,3 1,8, ,6 6, 1,9, ,8 5,6 1,9, ,9 5,3 1,9, ,5 3,9 2,, ,7 3,7 2,, Taulukko 1. Tieliikenteen ilmapäästöt Kokkolassa vuosina (t/a). (Lähde: VTT LIISA 214 päivitetty ) 6 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

7 t/a 5.2 Teollisuus Rikkidioksidi (SO 2) Ykspihlajassa sijaitsevat suurteollisuus, energiantuotanto ja satamatoiminnot aiheuttavat suurimman osan kaupungin ilmaan vapautuvista rikkidioksidi- ja metallipäästöistä sekä tällä hetkellä myös typenoksidipäästöistä. Suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa on tieliikenne, mutta Ykspihlajan teollisuus- ja satama-alueen laitosten yhteenlasketut typenoksidipäästöt ylittävät selvästi tieliikenteen päästömäärät. Ykspihlajassa sijaitsevat mm. Boliden Kokkola Oy, Freeport Cobalt Oy, Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy, CABB Oy ja Tetra Chemicals Europe Oy, jotka toimivat lähinnä hydrometallurgian ja kemianteollisuuden eri osa-alueilla. Lisäksi alueella toimii Kokkolan Energia Oy:n energiantuotantoyksiköitä, joissa energiaa tuotetaan pääasiassa turpeen ja puuperäisten polttoaineiden avulla. Ykspihlajassa sijaitsevat myös Kokkolan Sataman laajat satamatoiminnot (sis. laivaliikenne), joista aiheutuu typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä. Kolmas edellisiä pienempi energiantuotantolaitos on Kokkolan Energian Kosilan kaukolämpölaitos, joka nykyisin toimii huippukuorma- ja varakattilalaitoksena. Kosilan kaukolämpöenergia tuotetaan pääasiassa raskaalla polttoöljyllä. Lisäksi Kokkolassa on pienempiä kaukolämpölaitoksia ja asfalttiasemia. Kokkolan alueen laitosten rikkidioksidipäästöt ilmaan ovat vuoden 1995 jälkeen pysytelleet samalla tasolla, vaikkakin ne vuosien ajan olivat lievässä nousussa. Vuonna 218 Kokkolan rikkidioksidipäästöt olivat 981 tonnia. Kuvissa 1 ja 2 on kuvattu rikkidioksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuodesta 1987 lähtien. Kuvassa 3 esitetään kaikkien ilmanlaaduntarkkailussa mukana olevien laitosten yhteenlasketut rikkidioksidipäästöt vuodesta 1987 lähtien. Rikkidioksidipäästöt (t/a) Muut Yara Suomi Oy Kokkolan Energia Oy, Power Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas Boliden Kokkola Oy Rikkihappotehdas Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Oy, Voima Kuva 1. Rikkidioksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi). Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

8 t/a t/a Rikkidioksidipäästöt (t/a) Muut Boliden Kokkola Oy Rikkihappotehdas Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Oy, Power Kokkolan Energia Oy, Voima Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas Kuva 2. Lähempi tarkastelu rikkidioksidipäästöihin vuodesta 2 lähtien. 6 Rikkidioksidipäästöt (t/a) Kaikki laitokset yhteensä Kuva 3. Kaikkien ilmanlaaduntarkkailussa mukana olevien laitosten rikkidioksidipäästöt yhteensä vuodesta 1987 lähtien. Kuvassa 4 esitetään vuoden 218 rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa eri päästölähteiden kesken. 49 % Kokkolan rikkidioksidipäästöistä oli peräisin Ykspihlajan teollisuusalueella sijaitsevalta Boliden Kokkola Oy:n rikkihappotehtaalta. Toiseksi eniten (28 %) rikkidioksidia pääsi ilmaan Kokkolan Energia Oy Power -voimalaitokselta, kolmanneksi eniten Yara Phosphates Oy:ltä (9 %) ja neljänneksi eniten Yara Suomi Oy:ltä (8%). 8 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

9 Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna % 1 % 1 % 28 % 49 % 9 % 8 % Muut Yara Suomi Oy Kokkolan Energia Oy, Power Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas Boliden Kokkola Oy Rikkihappotehdas Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Oy, Voima Typenoksidit (NO X) Kuva 4. Rikkidioksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 218. Typenoksidien päästöt Kokkolassa ovat peräisin pääasiassa tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Muita suuria typenoksidien päästölähteitä ovat Yara Suomi Oy, Yara Phosphates Oy ja Kokkolan Satama. Pääosa typenoksidipäästöistä on typpimonoksidia, joka kuitenkin sääolosuhteista ja ilman otsonipitoisuudesta riippuen muuntuu ilmassa nopeasti erilaisten kemiallisten reaktioiden seurauksena typpidioksidiksi. Typenoksidien kokonaispäästöt (laskettu typpidioksidiksi) ilmaan laskivat lievästi Kokkolassa vuonna 218 ollen 83 tonnia, kun ne vuonna 217 olivat 832 tonnia. Tieliikenteen typenoksidipäästöt vuonna 218 olivat 22 tonnia (VTT LIISA 214). Tieliikenne on typenoksidipäästöjen osalta suurin kuormittaja Kokkolassa ja siitä aiheutuvien päästöjen haitallisia vaikutuksia korostavat alhainen päästökorkeus sekä se, että päästöt purkautuvat ilmaan suurelta osin kaupungin keskustassa, missä suuri joukko ihmisiä on niille alttiina. Kuvassa 5 on esitetty typenoksidipäästöjen kehitys Kokkolassa vuosina Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

10 t/a Typenoksidipäästöt (t/a) Muut Yara Suomi Oy CABB Oy Kokkolan Energia Oy Voima Kokkolan Satama Boliden Kokkola Oy Rikkihappotehdas Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Oy Power Liikenne Kuva 5. Typenoksidipäästöt Kokkolassa lähteittäin vuosina (tonnia/vuosi). Huomioitavaa on, että Kokkolan Sataman päästöt ennen vuotta 22 eivät ole tiedossa. Vuonna 218 tieliikenne oli edelleen suurin yksittäinen typenoksidien päästölähde Kokkolassa 28 %:n osuudella. Liikenteen jälkeen suurimmat typenoksidipäästölähteet olivat Kokkolan Energia Oy Power -voimalaitos (2 %), Yara Suomi Oy (14 %), Kokkolan Satama (12 %), Kokkolan Energia Oy Voima (1 %) ja Yara Phosphates Oy (1 %). Typenoksidien jakaumat esitetään päästölähteittäin kuvassa 6. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna 218 % 3 % 28 % 12 % 1 % 14 % 2 % 1 % 3 % Muut Yara Suomi Oy CABB Oy Kokkolan Energia Oy Voima Kokkolan Satama Boliden Kokkola Oy Rikkihappotehdas Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Oy Power Liikenne Kuva 6. Typenoksidipäästöjen jakautuminen Kokkolassa vuonna (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

11 5.2.3 Hiukkaset Hengitysilmassa olevista hengitettävistä hiukkasista suurin osa on peräisin liikenteen nostattamasta katupölystä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kohoavat etenkin maalis-huhtikuussa, kun jauhautunut hiekoitushiekka ja asfalttipöly nousevat liikenteen vaikutuksesta ilmaan. Hiukkaspitoisuuksia nostavat myös energiantuotannon, teollisuuden, liikenteen ja puun pienpolton päästöt. Hiukkasten kokonaispäästöt Kokkolassa olivat vuonna tonnia, kun ne vuonna 217 olivat noin 62 tonnia ja vuonna tonnia. Korotus hiukkaspäästöjen määrään vuodesta 217 alkaen selittyy Tetra Chemicals Oy:n mittaustuloksella, johon liittyy suuria epävarmuuksia käytetyistä näytteenottomenetelmistä johtuen. Pitkällä aikavälillä hiukkaspäästöt ovat vähentyneet selvästi, vaikkakin 199-luvun puolivälistä lähtien päästöt ovat pysyneet lähestulkoon samalla tasolla, mikä käy ilmi kuvasta 7. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että tämän raportin hiukkaspäästömäärissä ei ole huomioitu mm. pölyämisestä tai lastauksesta ilmaan aiheutuvaa kuormitusta tai tieliikenteen maasta nostattamaa pölyä Hiukkaspäästöt (t/a) Kaikki laitokset yhteensä t/a Kuva 7. Kaikkien ilmanlaaduntarkkailussa mukana olevien laitosten hiukkaspäästöt yhteensä vuodesta 1987 lähtien. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

12 t/a Hiukkaspäästöt (t/a) Muut Yara Suomi Oy Yara Phosphates Oy Kokkolan Energia Oy Power Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas Kokkolan Energia Oy Voima Liikenne Kokkolan Satama Tetra Chemicals Europe Oy Kuva 8. Tarkempi tarkastelu hiukkaspäästöihin Kokkolassa päästölähteittäin vuodesta 2 lähtien (tonnia/vuosi). Vuoden 218 hiukkaspäästöjen prosenttiosuuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että Tetra Chemicals Oy:n hiukkaspäästöjen mittaustuloksiin liittyy epävarmuuksia käytetyistä näytteenottotekniikoista johtuen. Tästä johtuen koko kaavion tulkinta on hyvin epävarmaa. Tetra Chemicals Oy:n ohella hiukkaspäästöjen prosenttiosuudet jakautuivat melko tasan Kokkolan Energia Oy Power voimalaitoksen, Yara Suomi Oy:n sekä tieliikenteen kesken (kuva 9). Hiukkaspäästöjen jakautuminen vuonna % 1 % 11 % 17 % 57 % 8 % 3 % 1 % 1 % Muut Yara Phosphates Oy Boliden Kokkola Oy Sinkkitehdas Liikenne Tetra Chemicals Europe Oy Yara Suomi Oy Kokkolan Energia Oy Power Kokkolan Energia Oy Voima Kokkolan Satama Kuva 9. Hiukkaspäästöjen jakautuminen päästölähteittäin vuonna (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

13 5.2.4 Muut päästöt Mittausverkko Teollisuudesta, energiantuotannosta ja liikenteestä aiheutuu edellä mainittujen päästökomponenttien lisäksi mm. häkä-, hiilidioksidi-, hiilivety-, rikkivety- ja metallipäästöjä. Alailmakehän otsonia muodostuu lähinnä tausta-alueilla monimutkaisten prosessien kautta. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) vapautuu ilmaan mm. Ykspihlajan teollisuusalueelta Neste Oil Oyj:n polttonestevarastolta ja Freeport Cobalt Oy:ltä. Vuonna 218 metallipäästöt ilmaan jatkoivat useimpien metallien kohdalla pienenemistä verrattuna edelliseen vuoteen. Huomattavin kohoaminen oli nikkeli- ja sinkkipitoisuuksissa. Pidemmällä ajanjaksolla pitoisuuksia verrattaessa trendi on kuitenkin ollut laskeva. Tarkempi erittely laitosten raportoiduista päästöistä on liitteissä 3 ja 4. Kokkolassa mitattiin ilmanlaatua kahdella mittausasemalla vuonna 218. Keskustassa Pitkänsillankadun mittausasemalla mitattiin jatkuvatoimisesti typen oksideja (NO x), hengitettäviä hiukkasia (PM 1) ja pienhiukkasia (PM 2,5) ml. hiukkasten PM 1-fraktiota. Ykspihlajassa mitattiin jatkuvatoimisesti rikkidioksidia (SO 2), typen oksideja (NO x), hengitettäviä hiukkasia (PM 1) ja pienhiukkasia (PM 2,5) ml. hiukkasten PM 1-fraktiota. Mittausasemien sijainnit on esitetty kuvassa 1. Mittauksilla seurataan mm. liikenteen, energiantuotannon, teollisuuden ja satamatoimintojen päästöjen vaikutuksia ydinkeskustan ja Ykspihlajan asuinalueen ilmanlaatuun. Tarkemmat tiedot mittausasemista on liitteissä 1 ja 2. Kuva 1. Kokkolan ilmanlaadun mittausasemat vuonna 218. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

14 4. suurin vuorokausiarvo (µg/m3) 25. suurin tuntiarvo (µg/m 3 ) Ilmanlaadun mittaustulokset 7.1 Rikkidioksidi (SO2) Rikkidioksidia mitattiin vuonna 218 Ykspihlajan mittausasemalla. Rikkidioksidipitoisuudet Ykspihlajassa ovat yleensä keväällä ja kesällä korkeampia kuin muina vuodenaikoina, vaikka päästöt energiantuotannosta ovat tällöin selvästi talviaikaa pienempiä. Ilmiö on Kokkolassa tavallinen ja se johtuu rannikon ilmastoolosuhteista, eli maamerituuli-ilmiöstä. Toisaalta teollisuuden rikkidioksidipäästöissä ei esiinny juurikaan vuodenaikavaihtelua. Vuoden 218 tuntiraja-arvoon verrattava pitoisuus oli 64,5 µg/m 3 ja vuorokausiraja-arvoon verrattava pitoisuus 25,2 µg/m 3. Korkein tuntiohjearvoon verrattava pitoisuus oli 47,1 µg/m 3 ja korkein vuorokausiohjearvoon 33,7 µg/m 3. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuus Ykspihlajassa oli 4,5 µg/m. Rikkidioksidipitoisuudet olivat vuonna 218 selvästi raja- ja ohjearvojen alapuolella. Rikkidioksidille annetut raja- ja ohjearvot alitettiin siten selvästi. Kuvissa 11, 12 ja 15 on esitetty raja-arvoihin verrannolliset pitoisuudet ja kuvissa 13 ja 14 on esitetty ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet vuonna raja-arvo Vuoden 25. suurin tuntipitoisuus (SO 2 ) 65 Ykspihlaja Kuva 11. Rikkidioksidin 25. suurin tuntiarvo Ykspihlajassa vuonna 218 (raja-arvo 35 µg/m 3 ). 125 raja-arvo Vuoden 4. suurin vuorokausipitoisuus (SO 2 ) Ykspihlaja Kuva 12. Rikkidioksidin 4. suurin vuorokausiarvo Ykspihlajassa vuonna 218 (raja-arvo 125 µg/m 3 ). 14 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

15 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) tuntiarvojen 99. prosenttipiste (µg/m 3 ) ohjeavo Tuntiarvojen 99. prosenttipiste (SO 2 ) Ykspihlaja Kuva 13. Rikkidioksidin kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Ykspihlajassa vuonna 218 (ohjearvo 25 µg/m 3 ) Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo (SO 2 ) ohjearvo Ykspihlaja Kuva 14. Rikkidioksidin kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot Ykspihlajassa vuonna 218 (ohjearvo 8 µg/m 3 ) raja-arvo Rikkidioksidin (SO 2 ) vuosipitoisuuskehitys Ykspihlaja Pitkänsillankatu Halkokari Tehtaankatu Rautatienkatu Kuva 15. Rikkidioksidin vuosikeskipitoisuuden kehitys Kokkolassa vuodesta Rikkidioksidin vuosiraja-arvo on 2 µg/m 3. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

16 19. suurin tuntiarvo (µg/m 3 ) Rikkidioksidi (SO2) Pitoisuus (µg/m 3 ) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa Asettaja Ylitys 218 Asema Tuntiraja-arvo 35 saa ylittyä 24 tuntia vuodessa VNa 79/217 Ei - Vuorokausirajaarvo 125 Saa ylittyä 3 vrk vuodessa VNa 79/217 Ei - Tuntiohjearvo 25 Saa ylittyä 1% kuukauden tunneista Vuorokausiohjearvo 8 Saa ylittyä kerran kuukaudessa VNp 48/1996 Ei - VNp 48/1996 Ei - Varoituskynnys 5 3 peräkkäistä tuntia VNa 79/217 Ei - Kriittinen taso (kasvillisuus) 2 Vuosikeskiarvo ja talvikeskiarvo VNa 79/217 Ei - Taulukko 2. Rikkidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan matalia suhteessa niitä sääteleviin normeihin. 7.2 Typenoksidit (NOX) Typenoksideja mitattiin vuonna 218 Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla. Typpidioksidin tuntiraja-arvo ei ylittynyt kummallakaan mittausasemalla, eikä myöskään tuntiraja-arvotaso. Korkein tuntipitoisuus Pitkänsillankadulla oli 96,4 µg/m 3 ja Ykspihlajassa 67,8 µg/m 3. Korkeimmat tuntiohjearvoon (15 µg/m 3 ) verrattavat pitoisuudet mitattiin Pitkänsillankadulla tammikuussa (19,4 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa huhtikuussa (19,6 µg/m 3 ). Korkeimmat vuorokausiohjearvoon (7 µg/m 3 ) verrattavat pitoisuudet mitattiin helmikuussa Pitkänsillankadulla (37,8 µg/m 3 ) ja Ykspihlajassa huhtikuussa (27,7 µg/m 3 ). Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadun mittausasemalla oli 1,2 µg/m 3. Ykspihlajassa typpidioksidin vuosipitoisuus oli 6,7 µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuus Pitkänsillankadulla pysytteli siis samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Ykspihlajassa vuosikeskipitoisuus hieman kohosi edelliseen vuoteen verrattuna. Typpidioksidin vuosikeskipitoisuuden raja-arvo on 4 µg/m 3, joka on Kokkolassa alittunut koko mittaustoiminnan ajan selvästi. Typpidioksidin raja- ja ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet vuonna 218 on esitetty kuvissa raja-arvo Vuoden 19. suurin tuntiarvo (NO 2 ) Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 16. Typpidioksidin korkeimmat tuntiraja-arvoon verrattavat pitoisuudet Kokkolassa Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa vuonna 218 (tuntiraja-arvo 2 µg/m 3 ). 16 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

17 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 2 suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) tuntiarvojen 99. prosenttipiste (µg/m 3 ) ohjearvo Tuntiarvojen 99. prosenttipiste, NO Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 17. Typpidioksidin tuntiohjearvoon verrattavat pitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 218 (tuntiohjearvo 15 µg/m 3 ) Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo, NO 2 ohjearvo Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 18. Typpidioksidin toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet kuukausittain Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 218 (vuorokausiohjearvo 7 µg/m3) raja-arvo Typpidioksidin (NO 2 ) vuosipitoisuuskehitys Ykspihlaja Pitkänsillankatu Rautatienkatu Tehtaankatu Kuva 19. Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kokkolassa vuodesta Vuosipitoisuudelle annettu raja-arvo on 4 µg/m3. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

18 36. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) Typpidioksidi (NO2) Pitoisuus (µg/m 3 ) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa Asettaja Ylitys 218 Asema Vuosiraja-arvo 4 vuosikeskiarvo VNa 79/217 Ei - Tuntiraja-arvo 2 Saa ylittyä 18 tuntia vuodessa Vuorokausiohjearvo 7 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Tuntiohjearvo 15 Saa ylittää 1% kuukauden tunneista VNa 79/217 Ei - VNp 48/1996 Ei - VNp 48/1996 Ei - Varoituskynnys 4 3 peräkkäistä tuntia VNa 79/217 Ei - Taulukko 3. Typpidioksidipitoisuudet olivat edellisten vuosien tapaan matalia suhteessa niitä sääteleviin normeihin. 7.3 Hengitettävät hiukkaset (PM1) Hengitettäviä hiukkasia on Kokkolassa mitattu vuodesta 1992 alkaen. Vuonna 218 niitä mitattiin edelleen jatkuvatoimisesti molemmilla mittausasemilla. Vuorokausipitoisuuden raja-arvo ei ylittynyt kummallakaan mittausasemalla vuonna 218 (kuva 2). Hengitettävien hiukkasten vuosittaiset raja-arvon ylitysten määrät esitetään kuvassa 21. Ennen vuotta 25 vuorokausiraja-arvo ylittyi tavallisesti Kokkolan keskustassa kertaa. Syy raja-arvon ylityksien vähyyteen vuodesta 25 lähtien on katujen puhdistustöiden tehostumisessa. Raja-arvotason ylityskertoja oli Pitkänsillankadulla viisi ja Ykspihlajassa seitsemän. Suurin osa raja-arvotason ylityksistä tapahtui kevätpölykaudella huhti-toukokuussa. Ylityksistä ja niiden syistä on kerrottu tarkemmin liitteessä 5. Vuoden 36. suurin vuorokausipitoisuus (PM 1 ) raja-arvo Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 2. PM1 vuorokausiraja-arvo on 5 µg/m 3 ja siihen verrataan vuoden 36. suurinta vuorokausipitoisuutta. 18 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

19 2. suurin vuorokausiarvo (µg/m 3 ) raja-arvotason ylitykset (kpl) 35 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon ylitykset sallittujen ylitysten lkm Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 21. Hengitettävien hiukkasten (PM1) vuorokausiraja-arvon ylitysten määrä vuosittain Kokkolassa. Raja-arvoylityksiä sallitaan 35 kpl/vuosi. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo) ylittyi molemmilla mittausasemilla: Pitkänsillankadulla huhtikuussa sekä Ykspihlajassa huhti- ja toukokuussa (kuva 22). Kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo (PM 1 ) ohjearvo Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 22. Hengitettävien hiukkasten (PM1) kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausipitoisuudet Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 218. Vuorokausiohjearvo on 7 µg/m 3. Kuvassa 23 esitetään hengitettävien hiukkasten pitoisuuksien kehitys vuosina Vuosikeskipitoisuus vuonna 218 Kokkolan keskustassa oli 13,4 µg/m 3 eli se kohosi hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Ykspihlajassa PM 1-vuosikeskipitoisuus kohosi myös ollen 13,3 µg/m 3. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

20 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 4 raja-arvo Hengitettävien hiukkasten (PM 1 ) vuosipitoisuuskehitys Ykspihlaja Pitkänsillankatu Sairaala Kuva 23. Hengitettävien hiukkasten (PM1) vuosikeskipitoisuuksien kehitys Kokkolassa. Pitkänsillankadun kaikki mittaustulokset vuodesta 1998 ja Ykspihlajan mittaustulokset vuodesta 23 on mitattu jatkuvatoimisilla PM1-analysaattoreilla, kun taas sitä vanhemmat tulokset on saatu suurtehokeräinmenetelmällä. Hengitettävät hiukkaset (PM1) Pitoisuus (µg/m 3 ) Sallittujen ylitysten määrä kalenterivuodessa Asettaja Ylitys 218 Asema Vuosiraja-arvo 4 vuosikeskiarvo VNa 79/217 Ei - Vuorokausirajaarvo 5 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa VNa 79/217 Ei - Vuorokausiohjearvo 7 Saa ylittyä kerran kuukaudessa VNp 48/1996 Kyllä Pitkänsillankatu, Ykspihlaja Taulukko 4. Hengitettävien hiukkasten raja-arvot eivät ylittyneet kummallakaan mittausasemalla vuonna 218. Vuorokausiohjearvon ylityksiä kuitenkin oli. 7.4 Pienhiukkaset (PM2,5) Ulkoilman pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteen ja puun pienpoltosta. Pienhiukkaset voivat kulkeutua myös ilmamassojen mukana jopa tuhansia kilometrejä ja poistuvat ilmakehästä tehokkaasti vasta sateen mukana. Kaukokulkeutuma muodostaakin huomattavan osan myös kaupunki-ilman pienhiukkaspitoisuuksista, mikä tasaa kaupunkien välisiä pitoisuuseroja. Pienhiukkasten (PM 2,5) mittaus aloitettiin Kokkolassa vuoden 211 aikana. Keskustassa mittaus aloitettiin maaliskuussa 211 ja Ykspihlajassa kesäkuussa 211. PM 2,5-mittauksista on syytä huomioida, että mittauksiin käytetty menetelmä (CPMyksikkö) on hyväksytty vain indikatiivisiin mittauksiin. Vuoden 218 tuloksista huomattiin, että laitteen PM 2.5-mittaus häiriintyy pahasti korkeista PM 1-pitoisuuksista ja sen takia mittaustuloksia ei voida pitää luotettavina. Tämän vuoksi mittaustulokset on jätetty pois myös raportoinnista. 2 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

21 vuosikeskiarvo (µg/m 3 ) 25 raja-arvo Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosipitoisuuskehitys Pitkänsillankatu Ykspihlaja Kuva 24. Pienhiukkasten vuosikeskipitoisuuden (µg/m3) kehitys Kokkolassa vuodesta 211. Pienhiukkasille määritetty vuosiraja-arvo on 25 µg/m3. Vuoden 218 mittaustulosten raportointi on jätetty pois mittausten epäluotettavuuden takia. 7.5 Metallipitoisuudet hiukkasten PM1-fraktiossa 7.6 Ilmanlaatuindeksi Ykspihlajan PM 1-fraktiosta aloitettiin jatkuva metallinäytteiden keruu keväällä 212. Ennen vuotta 212 metallinäytteitä kerättiin noin viiden vuoden välein ja tulokset raportoitiin erillisselvityksissä. Metallianalytiikka tilataan Eurofins Labtium Oy:ltä, joka analysoi kerätyistä näytteistä 26 eri metallia. Metalleista lyijylle on asetettu raja-arvo. Arseenille, kadmiumille ja nikkelille on asetettu tavoitearvot. Vuonna 218 metallianalyysejä ei ole voitu tehdä laiterikon vuoksi. Uuden metallikeräinlaitteen kilpailutus ja hankinta on tehty vuoden 218 aikana. Ilmanlaatuindeksiä käytetään päivittäisessä ilmanlaatutiedotuksessa. Sen avulla ilmanlaatu kullakin asemalla voidaan tiivistää havainnollisemmaksi väriasteikolla ja laatusanoilla hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono tai erittäin huono (taulukko 5). Indeksi on tunneittain mittausasemalle laskettava vertailuluku, joka kuvaa sen hetkistä ilmanlaatua suhteutettuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Ilmanlaatuindeksi perustuu pitoisuuksien tuntiarvoihin ja se päivittyy tunnin välein. (ilmatieteenlaitos.fi) Ilmanlaatuindeksin laskennassa voidaan ottaa huomioon rikkidioksidin (SO 2), typpidioksidin (NO 2), hengitettävien hiukkasten (PM 1), pienhiukkasten (PM 2,5), otsonin (O 3), hiilimonoksidin (CO) ja haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuudet. Millään asemalla ei mitata näitä kaikkia, joten käytännössä indeksi lasketaan aina vain osasta näitä yhdisteitä. Eri asemien indeksit eivät siis välttämättä ole täysin vertailukelpoisia keskenään. ILMANLAATU TERVEYSHAITAT MUUT HAITAT HYVÄ Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä TYYDYTTÄVÄ Hyvin epätodennäköisiä Lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä VÄLTTÄVÄ Epätodennäköisiä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä HUONO Mahdollisia herkillä yksilöillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä ERITTÄIN HUONO Mahdollisia herkillä väestöryhmillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Taulukko 5. Ilmanlaatuindeksin luokat sanallisina kuvauksina (ilmatieteenlaitos.fi) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

22 Kokkolassa indeksiä lasketaan molemmilla mittausasemilla. Pienhiukkasten (PM 2,5) mittauksen aloittaminen Kokkolassa vuonna 211 on huomioitava verrattaessa tuloksia aiempiin indeksitilastoihin. Pitkänsillankadun vuoden 218 indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi ja PM 1-mittaukset. Ykspihlajan indeksilaskennassa ovat mukana typpidioksidi, PM 1 ja rikkidioksidimittaukset. Indeksinlaskennasta on jätetty PM 2,5-mittaustulokset pois koska, tuloksista huomattiin, että laitteen PM 2.5-mittaus häiriintyy pahasti korkeista PM 1-pitoisuuksista ja tämän vuoksi mittaustulokset eivät ole luotettavia. Ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituina ilmanlaatu oli vuonna 218 Kokkolan keskustassa hyvä 82 % ajasta, tyydyttävä 16 % ajasta ja välttävä 2 % ajasta. Huonoa tai erittäin huonoa ilmanlaatu oli yhteensä 31 tuntia koko vuonna (kuva 25). Ykspihlajassa ilmanlaatu oli 82 % ajasta hyvää, tyydyttävää 15 % ajasta, välttävää 2 % ajasta, huonoa 1 % ajasta ja erittäin huonoa 14 tuntia koko vuonna (kuva 26). Ilmanlaatuindeksiä tarkasteltaessa ilmanlaatu Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa oli aiempien vuosien tapaan pääosin hyvää (kuvat 27-3). Kokkolan ilmanlaatu oli kuitenkin molemmilla mittausasemalla ilmanlaatuindeksin perusteella arvioituna huonompi kuin edellisenä vuonna. Ilmanlaadullisesti heikoimmat kuukaudet osuivat juuri kevään katupölykaudelle. Ilmanlaatu Pitkänsillankadulla 218 (% vuoden tunneista) Erittäin huono % Huono Välttävä % 2 % Hyvä 82 % Tyydyttävä 16 % Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä Kuva 25. Ilmanlaadun tuntijakauma Pitkänsillankadulla vuonna (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

23 Ilmanlaatu Ykspihlajassa 218 (% vuoden tunneista) Erittäin huono % Huono 1 % Välttävä 2 % Tyydyttävä 15 % Erittäin huono Huono Välttävä Tyydyttävä Hyvä 82 % Hyvä Kuva 26. Ilmanlaadun tuntijakauma Ykspihlajassa vuonna % 9 % 8 % 7 % Ilmanlaatu Pitkänsillankadulla indeksillä arvioituna (% kuukauden tunneista) 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 1 % % Kuva 27. Ilmanlaatu Pitkänsillankadulla indeksillä arvioituna kuukausittain vuonna 218. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

24 Ilmanlaatu Ykspihlajassa indeksillä arvioituna (% kuukauden tunneista) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 1 % % Kuva 28. Ilmanlaatu Ykspihlajassa indeksillä arvioituna kuukausittain vuonna % 9 % 8 % 7 % Ilmanlaadun kehitys Pitkänsillankadulla (% vuoden tunneista) % 5 % 4 % 3 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 2 % 1 % % Kuva 29. Ilmanlaatuindeksin kehitys Pitkänsillankadulla (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

25 Ilmanlaadun kehitys Ykspihlajassa (% vuoden tunneista) % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono 2 % 1 % % Säätiedot Tuulen suunta Kuva 3. Ilmanlaatuindeksin kehitys Ykspihlajassa Epäpuhtauksien leviämiseen ja esiintymiseen ilmassa vaikuttaa vallitseva säätilanne. Epäpuhtauksien pitoisuuksiin vaikuttavia keskeisiä säätekijöitä ovat lämpötila, tuuli ja sade. Kokkolassa, kuten rannikkoalueilla yleensä, maan ja veden rajapinnat muodostavat ilmaston sekä päästöjen leviämisen kannalta epäsäännöllisen alueen. Alueella vallitsee usein ns. maamerituuli-ilmiö, joka saattaa kääntää savuviuhkan leviämissuuntaa vuorokauden aikana 18. Alkutalvesta kylmä mantereellinen ilmavirtaus lämpimän meren yllä aiheuttaa hyvin epävakaan tilanteen, kun vastaavasti loppukeväästä tilanne on päinvastainen. Tällöin lämmin virtaus mantereelta kylmälle merelle saattaa aiheuttaa hyvinkin stabiilin tilanteen, jolloin syntyy sumua ja voimakkaita inversiotilanteita. Mikäli kapea stabiilissa ilmamassassa kulkeva savuviuhka sekoittuu kokonaan maalle muodostuneeseen nk. termiseen sisäiseen rajakerrokseen, tapahtuu fumigaatiota eli savustumista. Tällöin savuviuhka painuu lähes suoraan alaspäin ja sekoittuminen on heikkoa. Savustumisen yhteydessä voidaan päästökohteen läheisyydessä mitata erittäin korkeita epäpuhtauspitoisuuksia. Kokkolassa fumigaatioon verrattavia tilanteita esiintyy maamerituuli-ilmiön johdosta yleensä keväisin. Tällöin Ykspihlajassa mitattavat rikkidioksidipitoisuudet nousevat yleensä puolen päivän jälkeen ja palautuvat normaalille tasolle illalla klo 18-2 välisenä aikana. Ykspihlajan mittausasemalla mitataan tuulen suuntaa ja voimakkuutta (kuva 31). Ykspihlajassa vallitsevat tuulensuunnat ovat yleisesti olleet etelästä, kaakosta, pohjoisesta ja lounaasta päin. Vallitseva tuulensuunta vuonna 218 oli lounaasta. Myös lännestä ja koillisesta tuuli verrattain usein. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

26 7.1.2 Lämpötila Kuva 31. Tuulensuuntien osuudet ja tuulennopeuden jakautuminen eri nopeusluokkiin tuulensuunnittain Ykspihlajassa vuonna 218. Yleisin tuulensuunta oli lounaasta. Kuvassa 32 on esitetty kuukauden keskilämpötilat keskustassa ja Ykspihlajassa sekä vuosien keskiarvot. Vuoden 218 keskilämpötila oli Ykspihlajan mittausasemalla 5,6 C, joka on pitkän ajan keskiarvoa (24-217) viileämpi (6,2 C), kun taas Pitkänsillankadulla keskilämpötila oli 7, C, joka on pitkän ajan keskiarvoa (24-217) lämpimämpi (6,5 C). 26 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

27 Kuukausittaiset keskilämpötilat Pitkänsillankadulla ja Ykspihlajassa 3, 25, 2, 15, 1, 5,, -5, -1, Ykspihlaja 218 Pitkänsillankatu 218 Ykspihlaja Pitkänsillankatu Kuva 32. Kuukauden keskilämpötilat Pitkänsillankadun ja Ykspihlajan mittausasemilla vuonna 218 verrattuna vuosien keskiarvoon. 7.2 Tulosten laadunvarmistus Laadunvarmistus on tärkeä osa mittaustoimintaa. Mittausten luotettavuuden varmistamiseksi analysaattorit kalibroitiin vuoden 218 aikana neljästi JPP Kalibrointi Ky:n toimesta. JPP Kalibrointi Ky:n kalibroinneissa käyttämät kaasut on säännöllisesti testattu Ilmatieteen laitoksen vertailulaboratoriossa. Analysaattoreiden toimintaa seurattiin päivittäin vuoden alusta Enview-ohjelmiston avulla ja lokakuusta lähtien Envista ARM-ohjelmiston avulla. Analysaattoreiden kalibroinneista tallennetaan erikseen kalibrointipöytäkirjat kaupungin verkkolevylle. Erilaisista laitehäiriöistä ja kalibroinneista johtuvat virheelliset mittaustulokset poistetaan tai korjataan tarvittaessa päivittäin. Ilmanlaadun seurantamenetelmille on annettu ilmanlaatu- ja metalliasetuksissa ilmanlaadun arviointiin liittyvät tietojen laatutavoitteet: sallittu epävarmuus, mittausten ajallinen kattavuus ja mittausaineiston vähimmäismäärä. Aineiston vähimmäismäärän laatutavoite on 9%, josta vähennetään huoltoihin ja kalibrointeihin arviolta kuluva 5% ajasta, joten todellinen vähimmäiskattavuus on 85%. Tulosten vähimmäiskattavuudet vuodelta 218 on esitetty taulukossa 6. Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti (28)

28 Mittausasema Mitattava komponentti Ajallinen kattavuus % Pitkänsillankatu NO2 96 NO 96 PM1 92,5 PM2,5 91 PM1 91,1 Ulkolämpötila 88,9 Ykspihlaja NO2 99 NO 99 PM1 88,5 PM2,5 89,7 SO2 89,7 Taulukko 6. Ilmanlaadunmittausten vähimmäiskattavuus vuonna 218. Mittaustulokset ovat ohjearvoon verrannollisia vain, jos tulosten saatavuus vertailujaksolla on vähintään 75 %. Vuonna 218 tulosten saatavuus oli kuukausittain tarkasteltuna pääosin hyvä. Tulosten saatavuus kuukausittain tarkasteltuna oli kuuden mittauksen osalta alle edellä mainitun rajan (Pitkänsillankatu PM 1 ja PM 2,5, marraskuu 7% ja Ykspihlaja PM 1 ja PM 2,5, tammikuu 58,1% sekä helmikuu 53,6%). Alitukset johtuivat Pitkänsillankadulla pumpun rikkoutumisesta ja Ykspihlajassa siitä, että laite sekä pumppu olivat huollettavana laitteen maahantuojalla. 28 (28) Ilmanlaaduntarkkailun vuosiraportti 218

29 LIITE 1 Mittausasemat 218 Pitkänsillankatu (Keskusta) Aseman nimi: Pitkänsillankatu (Keskusta) Osoite: Pitkänsillankatu 22 Koordinaatit (ETRS-GK23): X:781752, Y: Mittausvuodet: 1997 Mitattavat parametrit: NO x, PM 1, PM 2,5 ja PM 1 Pitkänsillankadun mittausasema on tyypillinen kaupunkitausta-asema/liikenneasema, joka sijaitsee kaupunkimaisen asutuksen yhteydessä. Se sijaitsee riittävän etäällä vilkasliikenteisistä kaduista ja teistä sekä teollisuuslaitoksista siten, että yksittäinen päästölähde ei välittömästi pääse vaikuttamaan epäpuhtauksien pitoisuuksiin asemalla. Lähimmät päästölähteet ovat: liikenne, rautatieasema noin 3 metrin etäisyydellä, Kosilan voimalaitos noin kilometrin etäisyydellä ja Ykspihlajan teollisuusalue noin viiden kilometrin etäisyydellä. Mittausaseman mittaustulokset kuvaavat Kokkolan ydinkeskustan ilmanlaatua. Asemalla mitataan kaupunkialueella vallitsevia keskimääräisiä ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia ja aseman mittaustuloksia käytetään pääasiassa asukkaiden altistumisen arviointiin. Liikenne ja katupöly ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt.

30 LIITE 2 Ykspihlaja Aseman nimi: Ykspihlaja Osoite: Metsäkatu 7 Koordinaatit (ETRS-GK23): X:78221, Y: Mittausvuodet: 1991 Mitattavat parametrit: SO 2, NO x, PM 1, PM 2,5, PM 1 ja metallien näytteenotto PM1-fraktiosta sekä tuulen suunta ja nopeus Ykspihlajan asema on tyypillinen teollisuusasema, joka sijaitsee Ykpihlajan satama- ja suurteollisuusalueen läheisyydessä. Sen tarkoituksena on mitata Ykspihlajan teollisuusalueella olevien teollisuuden, energiantuotannon ja satamatoimintojen välittömiä ja paikallisia vaikutuksia ilmanlaatuun. Koska asema sijaitsee Ykspihlajan asutusalueen tuntumassa, voidaan sieltä saadun mittaustiedon perusteella myös arvioida paikallisten ihmisten altistumista Ykspihlajan satama- ja suurteollisuusalueen ilmapäästöille. Mittausaseman mittaustuloksiin vaikuttavat pääasiassa 1-2 kilometrin etäisyydellä pohjoisessa sijaitsevat Ykspihlajan teollisuus- ja energiantuotantolaitokset sekä Kokkolan Sataman toiminta.

31 LIITE 3 RAPORTOIDUT PÄÄSTÖMÄÄRÄT KOKKOLASSA LAITOKSITTAIN Hiukkaset (tn/a): Muut 3,9 1,3 5,1 26,5 13 2,5 2,1,7 2,2,2,7 6 1,3 1,4,551,478,22,2 3,57 8,428 4,53 2,89 1,74 1,81 2,16,7,76,73,84,63,47 Yara Suomi Oy 14, ,96 18,72 2,36 2,1 3,6 7,2 Yara Phosphates Oy,56,92,92,92,92,92,92,92,92 Kokkolan Energia Oy Power ,7 6 7,7 4,5 5 7,6 6 6,1 5 1,1 1,7 1,7 2,1 2,9 11 6,11 5,97 6,4 9,1 9,55 8,35 9,53 11,4 Boliden Kokkola Oy Sinkkiteh ,8 28,7 2, ,2 18,8 22,6 24,35 2,46 16,23 16,678 13,8 16,4 19,137 16,6 15,94 22,88 1,7 1,62 1,17 1,75 Kokkolan Energia Oy Voima,3 2,2 2,3 2,1 2,42 2,4 2,7 1, ,7 6,5 1,1,63 1,7 1,87,87 Liikenne 36,64 36,48 35,68 34,88 32,32 31,4 3,72 29,44 28,16 26,56 24,8 22,56 2,64 18,56 17, ,8 13,7 12, ,2 16,7 16,8 11,3 1,5 9,6 8,8 7,9 6,5 5,7 Kokkolan Satama 1,323 1,534 1,415 1,27 1,23 1,17,69,568,29,33,33,34 Tetra Chemicals Europe Oy 4,3 26,9 1,9 1,23 1,34 1,49 38,54 38,54 Kaikki laitokset yhteensä Rikkidioksidi (tn/a): Muut , ,1 11,142 1,77 6,75 6,33 123,62 24,45 121,26 14,644 22,92 41,61 33,14 39,23 51,83 35,9 15,41 16,55 11,34 Boliden Kokkola Oy Rikkihapp , ,51 717,5 55,54 66,6 69,6 832,6 85, ,57 646,44 78,98 862,43 419,69 36, Yara Suomi Oy 32, ,6 8,1 61,86 114,6 82,94 83,2 79,4 Yara Phosphates Oy 21,4 6,9 3,3 42,2 16,23 98,2 14,3 117,2 85,12 Kokkolan Energia Oy, Power , ,9 241, ,9 333,6 272,77 241,5 342, ,36 326,24 279,51 Kokkolan Energia Oy, Voima 11,2 114, ,75 78,24 118,87 151,11 116,65 116,63 125,1 11,41 42,16 4,47 2,8 75,71 29,65 36,61 36,61 Boliden Kokkola Oy Sinkkiteh , , ,2 8,6 6,7 4,5 14,57 14,26 16,97 1,44 8,59 12,44 11,69 1,31 11,89 13,32 12,87 11,34 4,89 4,89 Kaikki laitokset yhteensä Typenoksidit (t/a): Muut , ,71 4,68 6,245 2,85 16,93 3,96 5,44 3,67 4,89 2,58 1,95 3,66,69 1,15 1,86 2,86 1,58,39 Boliden Kokkola Oy Rikkihapp ,5 218,5 223,9 188,5 6,74 24, ,6 27,8 23,4 2,1 19,25 6, ,32 16,6 21,59 2,55 Yara Suomi Oy 62,2 152,6 152,6 152,6 142,4 142,4 92,7 138,1 83,28 12,69 91,35 111,6 115,58 Yara Phosphates Oy 2,81 35,28 2,6 58,5 3,4 79,3 63,7 85,91 83,39 CABB Oy 44,3 49,6 46,5 25,68 26,17 3,22 26,57 24,87 24,65 27,2 22,2 22,6 21,84 Kokkolan Energia Oy Power , , , ,3 98 1,3 217,7 194,8 151,29 146,22 165, ,6 173,99 161,75 Kokkolan Energia Oy Voima 18,62 134,6 137, ,9 163,6 176,9 194,76 175,48 163,88 136,38 113,99 91,32 144,51 16,88 83,6 83,6 Liikenne 558,6 57,36 582,12 567,42 523,32 52,74 488,4 467,46 449,82 426,3 42,78 376,32 355,74 332,22 311, , Kokkolan Satama 75,5 93,4 83,3 15, ,17 93,17 82,276 81,4 93,48 93,86 96,3 Kaikki laitokset yhteensä 679,6 697,36 767,12 8,42 877,32 885,74 858,4 865,46 86,82 857,3 741,78 711,22 575,94 596,22 585,97 948,71 961,65 779,35 488,67 722,16 88,5 79,13 869,29 114,44 999,63 874,99 893,74 793, ,28 821,59 831,654 82,594 Sivu 1