1 Agnico Eagle Finland Oy:n vastine

Transkriptio

1 Asiakirjan nimi / Document name Uuden NP4-altaan rakentaminen sekä NP-rikastushiekan läjittäminen altaaseen, Kittilä (PSAVI/2744/2017) Luokka Pvm. / Versio Sivu ENV (18) Laatija(t) Hanna Lampinen Hyväksyjä Jaakko Saukkoriipi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (PSAVI) Linnankatu 1-3, PL Oulu Viite: Toiminnanharjoittajan täydennys viranomaisen lisäselvityspyyntöön drno PSAVI/2744/ Agnico Eagle Finland Oy:n vastine Kaivosyhtiö kävi Pohjois-Suomen aluehallintovirastolla (PSAVI) viranomaisneuvottelun meneillään olevista lupamenettelyistä. Neuvotteluissa toiminnanharjoittaja toi esille, että NP4-altaan lupamenettely on tärkein Kittilän kaivoksen toimintaa käsittelelevistä meneillään olevista ympäristölupamenettelyistä, sillä ensisijainen olemassa oleva läjityskapasiteetti (NP3-allas) on viimeistään vuoden 2020 alusta lukien loppumassa. Tästä johtuen yhtiö pyytääkin lupaviranomaista käsittelemään suunniteltua uutta NP4-allasta koskevan lupahakemuksen kiireellisenä. Toiminnanharjoittaja hakee lupaa uuden NP-rikastushiekan varastointialtaan (NP4) rakentamiseksi nykyisen kaivosalueen pohjoispuolelle. Uuden läjitysalueen pinta-ala on laajimmillaan noin 175 hehtaaria. Uusi NP4-allas on suunniteltu siten, että se mahdollistaa NP-hiekan läjittämisen altaaseen sekä vesilietteenä että suodatettuna. Lupaa haetaan myös uuden NP4-altaan suunniteltujen alavirtaankorotusten toteuttamiseksi aina tasolle +250 m asti. Yhtiö hakee myös ympäristönsuojelulain (527/2014) 19 luvun 199 :n mukaista oikeutta aloittaa uuden NP4-altaan rakentamistyöt ja NP-hiekan läjittämisen uuteen altaaseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta niillä alueilla, joihin yhtiöllä jo on maa-alueiden käyttöoikeus. Yhtiö on jatkanut NP-rikastushiekan geoteknisten ominaisuuksien kartoittamista ja päätynyt parantamaan rakenteilla olevan NP3-altaan korotusrakenteen (+242 m) stabiliteettia syvästabiloimalla rikastushiekkaa korotusrakenteen alapuolelta. Syvästabilointi on pohjanvahvistusmenetelmä, jossa rikastushiekkakerroksen kantavuutta parannetaan sekoittamalla siihen sideainetta. Sideaineena on käytetty sementtiä. Selvitysten perusteella syvästabilointi mahdollistaa NP3- altaan korottamisen ainakin tasolle +244 m. Yhtiön päivittämän tuotantosuunnitelman mukaisesti NP3-altaan kapasiteetti ehtyy viimeistään

2 alkuvuodesta 2020, kun suunnitellut ylävirtaankorotukset (+242 m ja +244 m) saadaan toteutettua. NP3-altaalla selvitystöiden etenemisestä ja muutoksista johtuen yhtiö on päätynyt päivittämään myös alkuperäisen päivätyn ympäristölupahakemuksen. Toiminnanharjoittaja pyytääkin lupaviranomaista korvaamaan aikaisemmin toimitetun lupahakemusasiakirjan, päivätyllä päivitetyllä lupahakemuksella. 2 Vastaukset viranomaisen lisäkysymyksiin Alla kaivosyhtiön laatimat vastineet lupaviranomaisen täydennyspyyntöihin. Viranomaisen täydennyspyynnöt on kirjattu kursiivilla tekstillä. 1. Tarkennus NP3-altaan ja toisaalta hankesuunnitelman mukaisen NP4 - altaan varastointikapasiteetin riittävyydestä nykyisellä louhintamäärällä 1,6 Mt/v ja suunnitellulla louhintamäärällä 2,0 Mt/v NP-hiekan nykyisellä kuivapainolla. NP-rikastushiekan varastointikapasiteetin kehittymistä nykyisellä NP3-altaalla sekä suunnitellulla uudella NP4-altaalla on käsitelty lupahakemuksen kohdassa 5. NP-hiekkaa läjitetään NP3-altaaseen yhtiön läjityssuunnitelman mukaisesti. Rikastushiekan läjitystä suunnitellaan mallintamalla (Muck3D). Läjityssuunnittelun perusajatuksena on ohjata altaan vapaata vettä kohti pumppaamokaukaloa läjittämällä rikastushiekkaa altaaseen spigotoimalla. Spigotointi mahdollistaa hiekan läjittymisen altaaseen aikaisempaa parempaan kulmaan, jolloin rikastushiekan pinnankorkeus on suurempi korotusrakenteen juuressa, kuin keskellä allasta. Näin muodostuneen rikastushiekkabiitsin kokoonpuristuminen on tehokkaampaa kuin kyllästyneessä tilassa olevan hiekan ja sen kantavuus paranee. NP3-allasta on suunniteltu korotettavan ylävirtaanmenetelmällä, jossa uusi korotusrakenne rakennetaan rikastushiekan päälle varsinaisen pääpadon sisäpuolelle. Rakentaminen pyritään toteuttamaan edellä kuvatun rikastushiekkabiitsin päälle, jotta vältetään patorakentaminen kyllästyneessä tilassa olevan hiekan päälle. NP3-altaan keskiosissa on näin läjitystilavuutta jäljellä allasta korotettaessa. Korotusrakentamisen aikana NP3-altaan ns. käytettävissä oleva varastointikapasiteetti ehtyy, kun rikastushiekan pinta on altaan reunoilla tavoitekorossa, eli 0,5 metrin etäisyydessä korotusrakenteen harjan korkeudesta. NP3-altaan +242 ylävirtaankorotusvaiheen käytettävissä oleva rikastushiekan varastointikapasiteetti ehtyy kesällä 2018 ja tason +244 vastaavasti alkuvuodesta Mikäli NP3-allasta ei voida enää korottaa tason +244 yläpuolelle, voidaan NP-hiekkaa läjittää NP3-altaan keskiosiin vuoden 2019 lopusta vuoden 2020 alkuun saakka. Lupahakemuksessa esitetyt kuvaajat kuvaavat näin NP3- ja NP4-altaan läjityskapasiteetin kehittymistä, kun kaikki altaassa oleva läjityskapasiteetti on hyödynnetään. Huomioitavaa on, että NP3-altaan läjityskapasiteetin arvioidaan nykytiedon valossa loppuvan ennenkuin kaivoksen tuotantomäärä nostetaan tasolle 2,0 Mt/v.

3 Tuotannon noston arvioidaan ajoittuvan vuodelle NP4-altaan varastointikapasiteetti riittää sekä nykyisellä että nostetulla tuotantomäärällä. Nykyisen mukaisella tuotannolla allasta ei tarvitse korottaa edes täyteen korkoon (+246 m) varastointikapasiteetin riittävyyden varmistamiseksi. Tuotantomäärän noston mukaisessa tuotantosuunnitelmassa suunniteltu uusi NP4-allas pitää korottaa täyteen korkoon (+250 m). 2. Esitys rakentamisen ja käytönaikaisista pölynsidontatoimista NP4 -altaan osalta. Pölyn leviäminen kaivosalueella riippuu pitkälti sääoloista ja on melko satunnaista. Hankalimmat olosuhteet ovat yleensä kevään tuulisina päivinä. Sateet ja sulamisvedet kuitenkin hillitsevät pölyämistä tehokkaasti. NP4-alue on pinta-alaltaan laaja, joten alue voi olla altis tuulelle ja pölyämiselle tiettyinä kevätja kesäaikaan. NP4-allas sijaitsee kuitenkin kauempana asutuksesta kuin nykyiset käytössä olevat altaat. Ympäristölupapäätöksen (72/2013/1) mukaan rikastushiekka-altaan pinta on pidettävä jatkuvasti kauttaaltaan kosteana tai muulla tavoin ennakoivasti estettävä altaan pölyäminen. NP4-altaalla toiminnan aikana rikastushiekkaalueella pölyämistä tulee rajoittamaan läjittäminen spigotoimalla. Lietemäinen rikastushiekka pumpataan mahdollisimman laajalle alueelle, jolloin pinta pysyy märkänä purkupaikkojen kohdalla. Allasläjityksessä karkearakeisin eli vähemmän pölyävä osa rikastushiekasta lajittuu tyypillisesti reunapatojen läheisyyteen ja helpommin pölyävä hienoaines altaan keskelle. Huomioitavaa on, että uudelta NP4-altaalta aiheutuvien pölypäästöjen leviämistä arvioitiin kaasumaisten epäpuhtauksien ja leijailevan pölyn leviämisen mallintamiseen kehitetyllä Breezen AERMOD-ohjelmistolla maaliskuussa 2017 päättyneessä YVA-menettelyssä. Hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat tehtiin oletuksella, että koko NP4-allas on täynnä ja NP-hiekka on läjitelty altaalle suodatettuna, eli rikastushiekan pinta on kauttaaltaan kuivana. Nykytilanteeseen nähden uuden NP4-altaan vaikutusten merkittävyys alueen asukkaille ja ympäristölle arvioitiin vähäiseksi. Tarvittaessa pölyämistä voidaan estää rakennettavilla tuulenestoaita- ja kastelujärjestelmillä vastaavasti kuin NP3- ja CIL2-altailla. Kaivosyhtiöllä on käytössä liikuteltava vesitykki, jota voi hyödyntää altaan kastelussa. Pölyämistä voi lisäksi aiheuttaa liikennöinti alueella. Kaivosyhtiön erillisen kunnossapitosuunnitelman mukaan päällystämättömät kulkualueet kastellaan tarvittaessa kasteluauton avulla. Samaan tapaan rakentamisen aikana pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla alueita. 3. Kaikkien kiinteistönomistajien (maa- ja vesialueet) yhteystiedot 3 km:n säteellä suunnitellun NP4-altaan laskennallisesta keskipisteestä lukien. NP4-altaasta kolmen kilometrin etäisyydellä olevien maa- ja vesialueiden kiinteistönomistajien yhteystiedot on esitetty erillisellä liitteellä.

4 4. Kuivasalmen paliskunnan yhteystiedot. Kuivasalmen paliskunta kuuluu Kittilän merkkipiiriin. Paliskunta sijaitsee Kittilän kunnan koillisosassa. Paliskunta rajoittuu pohjoisessa Näkkälän ja Sallivaaran, idässä Sattasniemen ja Lapin, etelässä Alakylän ja lännessä Kyrön paliskuntiin. Poroisäntä: Rytkönen Kauno Puhelin: Sähköposti: Osoite: Kiistalantie 3505, Kiistala 5. Tarkempi arvio siitä, miten uusi NP4-allas vaikuttaa kaivoksen vesitaseeseen ja siitä, onko toiminnan muutoksen seurauksena tarve muuttaa päästöjä vesiin koskevia lupamääräyksiä. Suunnitellun uuden NP4-altaan arvioidaan olevan läjityskäytössä vuoden 2021 jälkimmäisellä puoliskolla. NP3-altaan varastointikapasiteetin arvioidaan vastaavasti ehtyvän viimeistään vuoden 2020 alussa, mikäli allasta ei voida korottaa tasoa +244 korkeammalle. NP3-altaan sulkemistoimien voidaan näin arvioida ajoittuvan likimain samoille tietämille NP4-altaan läjityksen aloittamisen kanssa. Prosessivesitase kasvaa näin alkuvaiheessa NP4-altaalle tulevan sadannan verran. NP4-altaalle läjitettävän rikastushiekan kiintoainepitoisuudeksi voidaan arvioida 52 prosenttia. Mikäli lietteen tiheys on tätä alhaisempi, jää vettä enemmän NP4-altaalle ja vedenpoiston tarve pienenee. Huokosvettä arvioidaan muodostuvan NP4:llä noin 90 m 3 /h, josta voidaan pumpata prosessivesikiertoon m 3 /h. NP3-altaalta suotautuvan huokosveden määräksi arvioitiin sulkemisen jälkeen 25 m 3 /h. NP4-altaan pintaala kasvattaa sadannalle altista NP-hiekan varastointipinta-alaa 100 ha nykyiseen tilanteeseen verrattuna, kun nykyinen NP3-allas on suljettu. Edellä kuvattu huomioiden prosessivesien purkutarpeen ympäristöön arvioidaan kasvavan nykyisestä noin m 3 /h. Huomioitavaa myös on, että suunnitellun uuden NP4-altaan käyttöönotto ajoittuu likimain samoihin aikoihin uuden purkuputken käyttöönoton kanssa. NP4-altaan aiheuttamat muutokset on näin huomioitu pintavesiin kohdistuvia päästörajoja arvioidessamme purkuputken lupamenettelyssä (PSAVI/1856/2017). NP4-altaan vesi pumpataan vesivarastoaltaan kautta uudelle vesienkäsittelylaitokselle, joten ympäristöön purettavien prosessivesien voidaan laadullisesti olettaa pysyvän nykyisen mukaisina. Uuden altaan rakentamisen johdosta ei näin nykytiedon valossa arvioida olevan tarvetta pintavesiä koskevien lupamääräysten muuttamiseen oletuksella, että lupaviranomainen myöntää yhtiölle purkuputken lupamenettelyssä esitetyt lupaehdot. Huomioitavaa myös on, että uusi NP4-allas on mitoitettu siten, että sen tilavuus on riittävä vesien varastointiin poikkeuksellisten sateiden aikaan. 6. Arvio rakennusalueelta poistettavien pintamaiden laadusta ja määrästä sekä esitys niiden käsittelystä ja sijoittamisesta. Aikaisemmin tehtyjen koekuoppatutkimusten ja näytteenoton sekä käynnissä olevien täydentävien pohjatutkimusten perusteella turvepaksuus vaihtelee NP4-

5 altaan alueella metrin välillä. Alueille, missä turvetta ei ole, ns. kunttakerroksen paksuudeksi on arvioitu 0,3 m. Koko alueelta poistettavien pintamaiden/turpeen arvioitu määrä on noin m 3. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman ja ympäristölupapäätöksen (72/2013/1) mukaisesti poistettavat pilaantumattomat pintamaat voidaan sijoittaa myöhempää hyödyntämistä varten jo käytössä oleville maanläjitysalueille, jotka sijaitsevat sivukivialueen eteläpuolella ja NP3-altaan länsipuolella. Pintamaita ja turvetta voidaan hyödyntää myöhemmin kaivosalueen maisemointitöissä. 7. Hakemuksessa on haettu lupaa patokorotuksiin ylävirtaan tai alavirtaan, mutta korotussuunnitelmat on esitetty vain alavirtaan korottamisen osalta. Mikäli yhtiö pitää mukana suunnitelman ylävirtaan korottamisesta, tulee hakemusta täydentää tätä koskevilla suunnitelmilla. Vaihtoehtoisesti hakemus voidaan perua ylävirtaan korottamisen osalta. Kaivosyhtiö peruu hakemuksen NP4-altaan korottamiseksi ylävirtaanmenetelmällä. 8. Hakemusten taulukkojen ja tietojen päivittäminen vuoden 2017 tiedoilla, niiltä osin, kuin ne ovat saatavissa. Päivitetyn lupahakemuksen taulukot on päivitetty vuoden 2017 tiedoilla. Liitteenä lisäksi kattavampi kuvaus NP-rikastushiekan geokemiasta. 9. NP- ja NP3-altaiden alapuolisissa pohjavesiputkissa on havaittavissa selvästi kohonneita pitoisuuksia mm. sulfaattia ja muita prosessiperäisiä aineita. Hakijan tarkempi arvio siitä, mistä nämä pitoisuudet johtuvat ja miten vastaava tapahtuma on estettävissä NP4-altaan osalla. Tarkasteltaessa rikastushiekka-altaiden alapuolella olevien pohjavesiputkien pitoisuuksia, selkeimmät pitoisuusnousut näkyvät vanhoissa, nyt jo tarkkailusta poistuneissa putkissa PVR2, PVR3, PVR25 ja PVR26. Putket ovat olleet rikastushiekka-alueella tarkkailussa pisimpään, joten niiden pitoisuuksissa näkyvä kehitys on kattavin. Erityisen selkeä pitoisuusnousun voidaan todeta olevan sulfaatin ja kloridin kohdalla. Myös uudemmassa putkessa (PVR37) on nähtävissä sulfaattipitoisuuden olevan huomattavan korkealla. Vanha putki PVR26 jäi pois tarkkailusta, koska sen antoisuus oli erittäin huono. Putki oli kuiva usealla näytteenottokerralla, ja joinakin vuosina kuiva koko vuoden. Tämän vuoksi on syytä epäillä putken tuloksien edustavuutta, koska vesimäärän vähentyessä ainepitoisuudet konsentroituvat. Samoin uudemman putken PVR37 tulosten edustavuus on kyseenlainen. Putki sijaitsee Rimminvuoman suoalueen laidalla, eli pintavalutuskenttä 4:n laidalla. Alueelle johdetaan käsiteltyjä prosessivesiä. Putkeen päässee todennäköisesti sulfaattipitoisia pintavesiä. Edellä mainittujen syiden vuoksi pitoisuusnousujen syitä pohditaan putkien PVR2, PVR3 ja PVR25 osalta. Putkien sijainnit näkyvät alla olevassa kartassa 1. Kartassa ei näy putkea PVR37, koska se on tullut tarkkailuun vasta putkien PVR2, PVR3 ja PVR25 jäädessä pois tarkkailusta.

6 Kartta 1: Kittilän kaivoksen pohjavesitarkkailupisteet vuonna Kloridi Putkissa PVR2, PVR3 ja PVR25 on huomattavissa selkeä kloripitoisuuden nousu, alkaen putkilla PVR2 ja PVR3 kesällä/syksyllä 2012 ja PVR25:lla syksyllä Selkeä pitoisuusnousu oli havaittavissa jälleen syksyllä 2015, erityisesti putkissa PVR2 ja PVR25 (kuva 1).

7 Kuva 1: kloridipitoisuuden kehitys pohjavesiputkilla PVR1, PVR2, PVR3, ja PVR25 vuodesta 2007 lähtien. Kloridipitoisuuden nousua ei voi suoraan selittää NP3-altaassa olevalla vedellä, sillä NP-veden kloridipitoisuus on ollut vuosien saatossa luokkaa mg/l, eli huomattavasti pienempi, mitä kaivoksen kuivanapitoveden nykyinen kloridipitoisuus (noin 100 mg/l). Onkin arveltu, että esimerkiksi NP3-altaan rakentamiseen (käyttöönotto 2011) sekä alavirtaan korotukseen (valmistui 2014) käytetty sivukivi, sekä altaan vieressä kulkevaan huoltotiehen käytetty sivukivi, on voinut vaikuttaa pohjavesiputkien kloridipitoisuuden nousuun. Sivukivi itsessään ei liuota kloridia, mutta se on ollut maan alla kosketuksissa kloridipitoisen veden kanssa ja sitä kautta voinut kuljettaa kloridia maan pinnalle. Huomioitavaa on,että kloridipitoisuuden nousu ajoittuu ajalle, jossa toteutettiin tunnelilouhintaa kohonneissa kloridivyöhykkeissä maanalla. Syksyllä 2015 tapahtunut pitoisuusnousu viittaa vahvasti ajankohdallisesti NP3- altaan vuotoon. Tuolloin prosessijätevettä vuosi altaan pohjan kautta altaan vieressä kulkevan huoltotien alitse ojaan. Tällöin vuotanut vesi on voinut matkalla liuottaa patorakenteen sivukivestä kloridia. Sulfaatti Sulfaattipitoisuuden nousu on myös huomattava putkissa PVR2, PVR3 ja PVR25. Pitoisuudet lähtevät nousuun vuosien aikana ja selvä pitoisuusnousu tapahtuu myös syksyllä 2015, etenkin putkien PVR2 ja PVR25 kohdalla (kuva 2).

8 Kuva 2: sulfaattipitoisuuden kehitys pohjavesiputkilla PVR1, PVR2, PVR3, ja PVR25 vuodesta 2007 lähtien. Sulfaattipitoisuuden nousu johtuu todennäköisesti NP3-altaassa olevasta prosessijätevedestä. NP3-altaan pääpato on suotava pato, ja suotovesi kerätään altaan ulkopuolella kulkevaan ojaa, mistä se pumpataan takaisin altaaseen. On mahdollista, että osa suotovedestä on päässyt kulkeutumaan ympäröivään maaperään, eikä kaikkea ole saatu pumpattua takaisin altaaseen. Myös tierakentamisessa käytetystä sulfidipitoisesta sivukivestä on voinut liueta sulfaatteja ympäröivään maaperään. Syksyllä 2015 tapahtunut pitoisuusnousu on NP3-altaan vuodon seurausta. Ammoniumtyppi Erityisesti putkessa PVR3 näkyy ammoniumtyppipitoisuuden nousu vuoden 2015 lopussa (kuva 3). Pitoisuusnousu on tapahtunut NP3-altaan vuodon seurauksena. Kuva 3: ammoniumtyppipitoisuuden kehitys putkilla PVR1, PVR2, PVR3, PVR25 ja PVR26 vuodesta 2013 lähtien.

9 Ammoniumtyppi kohosi myös putkissa PVR2 ja PVR25 syksyllä 2015, mutta pitoisuusnousut eivät olleet yhtä voimakkaita, kuin putkessa PVR3 (kuva 4). Siitä huolimatta, myös putkien PVR2 ja PVR25 ammoniumtypen pitoisuusnousut ovat selitettävissä NP3-altaan vuodolla. Kuva 4: ammoniumtyppipitoisuuden kehitys putkilla PVR1, PVR2, PVR25 ja PVR26 vuodesta 2013 lähtien. Nikkeli Metalleista selvin pitoisuusnousu tapahtuu nikkelissä. Putkella PVR3 nikkelipitoisuus nousee huomattavasti 2012 vuoden lopussa (kuva 5). Kuva 5: nikkelipitoisuuden kehitys putkilla PVR1, PVR2, PVR3, PVR25 ja PVR26 vuodesta 2007 lähtien. Nikkelipitoisuuden nousun syynä lienee allasalueen massiiviset rakennustyöt usean vuoden ajan (NP3- allas valmistui 2011, alavirtaan korotus valmistui 2014, huoltoteiden rakentaminen jne.).

10 Myös muissa metallipitoisuuksissa (kupari, sinkki) on huomattavissa pieniä pitoisuusnousuja ja pitoisuuden heilahteluja, mutta ei niin selkeitä, kuin nikkelipitoisuuksissa. Miten pitoisuusnousut ovat estettävissä NP4-altaan ympäristön pohjavesissä NP4-altaan rakentamisen aikana kiinnitetään entistä enemmän huomiota laadunvalvontaan erityisesti kermin asentamisessa. Näin saadaan estettyä mahdolliset rakennusaikaiset virheet (kuten kermin rikkoutuminen), joka voisi myöhemmin aiheuttaa ongelmia suotovesien kanssa. NP4-altaan operointi tullaan alusta lähtien suorittamaan erilailla, kuin NP3:lla on tehty. Heti operoinnin alkuhetkistä NP-hiekka tullaan spigotoimaan altaaseen, yksipiste purun sijaan. Läjitystä tullaan suunnittelemaan ja seuraamaan aktiivisesti, jotta rikastushiekka ja vapaa vesi saadaa läjittymään halutulla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että vapaa vesi tullaan ohjaamaan keskelle allasta, josta se on pumpattavissa käsittelyyn tai rikastamon hyötykäytettäväksi. Toisin sanoen, NP4-altaalla ei tule olemaan samanlaista tilannetta vapaan veden suhteen, kuin NP3:lla oli (vapaa vesi nk. kaaripadon sisällä suoraan patopenkkaa vasten). Rakenteellisesti yksi suurimmista eroista NP4:lla verrattuna NP3:seen on kermin päälle asennettavat salaojaputket. Putkien avulla pystytään keräämään rikastushiekan läpi suotautuvaa vettä ja pumppaamaan sitä hallitusti prosessivesikiertoon. 10. Maaperän todellisilla vedenläpäisevyystiedoilla ja muilla keskeisillä ominaisuuksilla tehty laskennallinen arvio siitä, miten ja kuinka laajalle sekä millaisilla pitoisuuksilla geomembraanin ennalta arvioiden pahimmassa mahdollisessa vuototilanteessa NP4-altaan huokosvedessä olevat haittaaineet kulkeutuvat ympäristöön altaan käyttöaikana sekä miten sulkemisvaiheessa tehtävä tiivis pintarakenne rajoittaa tätä kulkeutumista. Laskelman yhteydessä on lisäksi esitettävä sanallinen arvio maaperän kautta kulkeutuvien päästöjen merkityksestä ympäristön pilaantumisen kannalta. 11. Selvitys eristeen alapuolisen moreenin NP-hiekan huokosvedessä olevien metallien pidätyskyvystä; mikä on moreenin kationinvaihtokapasiteetti? 12. Nykyinen tieto huokosveden laadusta, määrästä ja sen haittaainepitoisuuksista ja niiden vaihtelusta rikastushiekka-altailla.

11 NP3-altaan huokosveden voidaan olettaa olevan vedenlaadultaan samankaltaista, kun Rimmiltä ympäristöön purettavan veden ennen uuden vesienkäsittelylaitoksen käyttöönottoa. Uuden vesienkäsittelylaitoksen käyttöönoton jälkeen NP3-altaan huokosveden voidaan olettaa vastaavan laadultaan prosessiveden laatua näytepisteessä FT (flotation tailings). Rimmin vuosien ja FT-näytepisteen laatutiedot on kerätty liitteenä olevaan Excel-tiedostoon. 13. Tarkempi kuvaus juurisalaojien käyttöperiaatteista: onko niistä jatkuva pumppaus vai hyödynnetäänkö juurisalaojia jollain muulla periaatteella? Minne juurisalaojista pumpattava vesi johdetaan? Lisäksi hakijaa pyydetään esittämään juurisalaojien osalta arvio siitä, voiko putkiin saostuvat mineraalit estää niiden toiminnan ja miten tähän voidaan varautua? 14. Täsmennys siitä, onko hakemuksessa esitetty rakeisuuskäyrä rikastushiekasta, josta on jo erotettu kovettuvaan täyttöön menevä rikastushiekan osuus. 15. Arvio rikastushiekan fysikaalisten ja geokemiallisten ominaisuuksien vaihtelusta. Hakijaa pyydetään myös esittämään rikastushiekan kokonaismetallipitoisuudet nykyistä laajemmin. Rikastushiekan kokonaismetallipitoisuudet on esitetty laajemmin liitteessä NP-hiekan geokemia Arvio rikastushiekka-altaalle tulevien prosessikemikaalien jäämien pitoisuuksista ja niiden pysyvyydestä ja mahdollisesta muuntumisesta. NP3-altaalle läjitettävä NP-rikastehiekka sisältää prosessikaaviossa (kuva 1) vihreällä merkittyyn Neutralointi vaiheeseen ohjautuvia kemikaaleja. Neutralointiin ohjataan vaahdotusprosessin jätevirrat hiilivaahdotuksen tuote ja sulfidivaahdotuksen jäte sekä CCD-piirin sakeuttimien pesuvesi.

12 Kuva 1. Rikastamon prosessikaavio. Vaahdotuksessa, CCD:llä ja neutraloinnissa käytetään seuraavia kemikaaleja: Vaahdotus: Methly isobutyl carbinol (MIBC), Kaliumisopentyyliditiokarbonaatti (PAX) ja kuparisulfaattia liuoksena (CuSO 4) CCD:llä ja vaahdotusprosessin sakeuttimilla käytetään kiintoaineen erotuksen parantamiseen flokkulanttia Neutraloinnissa käytetään ph:n säätöön kalkkimaitoa, joka on lietetty poltetusta kalkista (CaO) Vaahdotuksessa käytetyt kemikaalit sitoutuvat prosessointivaiheessa kiintoaineeseen, samoin flokkulantti. Nämä yhdisteet pysyvät kiintoaineeseen sitoutuneina kun NP-hiekka siirretään läjitysalueelle, mutta läjitysolosuhteissa kaikilla yhdisteillä on niille ominainen hajoamisaika, jolloin irtoaminen kiintoaineen pinnasta voi tapahtua. NP-altaalta palautettavan prosessiveden TOC on tyypillisesti n. 4 mg/l, mikä viittaa siihen, että prosessikemikaaleista ja niiden hajoamistuotteista peräisin olevia orgaanisia yhdisteitä on vedessä erittäin vähän. Nämä yhdisteet joko pysyvät sitoutuneena kiintoaineesen tai niiden hajoamistuotteet kuluvat läjitysolosuhteissa biologisiin reaktioihin, joihin on suotuisat olosuhteet lämpimänä vuodenaikana. TOC-analyysejä vesinäytteistä tehdään kohdennetusti full water scan mittauksien yhteydessä, joten tämä tulkinta perustuu rajalliseen määrään mittauksia. MIBC (4-metyyli-2-pentanoli) on käyttöturvallisuustiedotteen mukaan helposti biologisesti hajoava ja biokertyminen on epätodennäköistä. MIBC on hyvin liukoinen veteen ja aerobisissa olosuhteissa 85% yhdisteestä hajoaa 28 vrk aikana. Käyttöturvallisuustiedotteessa ei mainita hajoamistuotteiden kemiallista

13 koostumusta, mutta alkoholiyhdisteen hajoamistuotteiden voi oletettaa olevan sopivia yhdisteitä mikrobiologisen toiminnan hiilenlähteeksi. Koska läjitysolosuhteissa on tarjolla prosessivedessä (huokosevedessä) mikrobeille sopivia ravinteita kuten fosfaatti, nitraatti ja ammonium, voidaan olettaa, että PAX:n hajoamistuotteina syntyvät alkoholit kulutetaan lämpimänä vuodenaikana bakteerien toimesta biologisiin reaktioihin, koska TOC-pitoisuus on prosessivedessä matala. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan MIBC:tä ei ole luokiteltu PBT- tai vpvb-aineeksi. PAX:n hajoamistuotteet käyttöturvallisuustiedotteen mukaisesti ovat (aineen ollessa kontaktissa veden kanssa): rikkihiili, 3-metyyli-1-butanoli ja 1-pentanoli, myös rikkivedyn (H 2S) muodostuminen on mahdollista. NP-hiekan ph on 8,3, jolloin rikkivety olisi liukoisena HS- muodossa. Rikkivedyn liukoiset muodot reagoivat nopeasti NP-veden sisältämien metallien (rauta, mangaani) kanssa, joten H 2S kaasun muodostuminen on epätodennäköistä, koska rikastehiekan ph pitää rikkivedyn liuoksessa, jos saostumista ei tapahdu. Neutraaleissa olosuhteissa PAX hajoaa kemialliesti vrk kuluessa 15 o C lämpötilassa. PAX ja sen hajoamistuotteet eivät ole biokertyviä. Läjitysolosuhteissa PAX:n voidaan olettaa hajoavan eikä pysyvää sitoutumista tapahdu, koska sen Koc arvo on 24,21 ja hajoamistuotteet ovat vesiliukoisia. Koska läjitysolosuhteissa on tarjolla prosessivedessä (huokosevedessä) mikrobeille sopivia ravinteita, kuten fosfaatti, nitraatti ja ammonium, voidaan olettaa, että PAX:n hajoamistuotteina syntyvät alkoholit kulutetaan lämpimänä vuodenaikana bakteerien toimesta biologisiin reaktioihin, koska TOC pitoisuus on prosessivedessä matala. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan ainetta ei ole luokiteltu PBT- tai vpvbaineeksi. Tehokas prosessiveden kierrätys sekä riittävä veden viiveaika rikastushiekka-altaalla vähentävät PAX:n ympäristöön kohdistuvia päästöjä. Flokkulanttia käytetään sakeuttimilla ja CCD-pesussa parantamaan veden ja kiintoaineen erottumista. Flokkulantti sitoutuu prosessikäytössä kiintoaineeseen, joten se päätyy NP-hiekan mukana läjitysalueelle. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan käytetty flokkulantti ei ole helposti biologisesti hajoava, koska yhdisteen polymeerirakenne ei ole biologisesti käytettävissä. Tämän vuoksi yhdisteen biohajoaminen ja biokertyminen eivät ole todennäköisiä, ja läjitysolosuhteissa yhdiste pysyy adsorboituneena kiintoaineeseen. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan ainetta ei ole luokiteltu PBT- tai vpvb-aineeksi. Kuparisulfaatti-liuoksen kupari ja sulfaatti saostuvat vaahdotuksen jälkeen neutralointivaiheessa kun kalkkimaitoa lisätään. Neutraloinnissa kupari saostuu muotoon Cu(OH) 2 ja sulfaatti saostuu kipsinä. Rikastushiekan läjitysalueella kuparin liukoisuus velvoitetarkkailun CEN-testinäytteissä on ollut alle vaarattoman jätteen luokituskriteerin. Neutraloinnin ph-säädössä käytetty kalkkimaito valmistetaan poltetusta kalkista (CaO), jolloin se liukenee veteen muodossa Ca(OH) 2. Neutraloinnissa se reagoi edelleen liukoisten komponenttien kanssa muodostaen metallihydroksideja (esim. Fe(OH) 2 ja kipsiä. Käyttöturvallisuustiedotteen mukaan ainetta ei ole luokiteltu PBT- tai vpvb-aineeksi.

14 17. Kuvaus NP4-altaan rakentamisaikaisesta huuhtoutuneen soramoreenin poistosta sekä siitä, millä rajauksella ja menetelmillä erotetaan huuhtoutunut soramoreeni mineraaliseen tiivistyskerrokseen hyväksyttävästä moreenista ja miten tätä seurataan laadunvalvonnallisesti. 18. Arvio siitä, mikä on moreenitiivisteen alapuolisen salaojaputkituksen merkitys ja kuinka paljon moreenimaahan upotettu salaojitus pystyy keräämään vesiä tutkituilla moreenin läpäisevyyksillä? 19. Kuvaus värähdyslankahuokospainemittarin toimintaperiaatteesta sekä tuloksien käytöstä ja hyödyntäminen NP4-altaan käytössä. Arvio mittareiden toimintavarmuudesta ja huoltotarpeesta. Värähdyslankaan perustuva huokospainemittari eli pietsometri on sähköinen mittauslaite, joka soveltuu hyvin jatkuvaan mittaukseen ja tarjoaa nopean vasteajan. Huokospainemittarin toiminta perustuu siihen, että välikalvoon kohdistuva paine jännittää värähdyslangan, joka saadaan soimaan ominaistaajuudellaan. Taajuuslukema muutetaan näyttölaitteessa huokosvedenpaineeksi. Mittareita hyödynnetään nykyisillä rikastushiekka-altailla (NP3 ja CIL2) ja myös tulevilla altailla (NP4) altaiden stabiliteetin monitorointiin. Patorakentamisen aikana erityisesti ylävirtaanmenetelmällä huokospainemittareiden lukemia seurataan patorakentamisen edetessä säännöllisesti. Mikäli hiekan huokospaine nousee nopeasti patorakentamisen aikana ja ylittää yhtiön asettaman huokospaineen hälytysrajan lopetetaan rakentaminen kyseisellä alueella, kunnes huokospaine palautuu alle hälytystason. Pietsometrit on havaittu käytössä toimintavarmoiksi, eikä niissä ole havaittu merkittäviä huoltotarpeita muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 20. Moreenin vedenläpäisevyyden hyväksytty taso on ollut aiemmissa suunnitelmissa seuraava: Vedenläpäisevyyksien keskiarvon tulee olla k 5*10-8 m/s, yksittäisen moreeninäytteen vedenläpäisevyyden tulee olla k 1*10-7 m/s). Hankesuunnitelmassa on todettu, että olemassa olevan pohjamoreenin paksuus on minimissään 1,0 m ja vedenjohtavuus enintään 1 x 10-7 m/s, mikä perustuu NP3-altaan pohjarakenteita koskeviin lupamääräyksiin. Hakijaa pyydetään täsmentämään hakemustaan tältä osin.

15 21. Selvitys patorakenteisiin tarvittavan kiviaineksen hankinnasta. Arvio käytettävän PWR-kiven määrästä ja siitä, voiko kiviaineksen rapautuminen aiheuttaa riskejä patoturvallisuudelle. Mikäli oletetaan, että sivukivien korkein rikkipitoisuus on 2,1 %. Materiaali on mahdollisesti happoa muodostavaa. Mikäli oletetaan, että laaja pengerosuus sisältäisi em. määrän rikkiä ja se kaikki häviäisi penkereestä, alenisi penkereen tilavuuspaino noin 1,6 %-yksiköllä (rikin ja sivukiven tiheysero huomioitu). Aleneminen ei ole merkittävää, eikä muuta patopenkereen geoteknisiä ominaisuuksia. Rapautuva kiviaines jää todennäköisesti penkereeseen. Jos osa sivukiven kiintoaineesta häviää, voi se aiheuttaa penkereelle vähäisen painuman. Tämän suuruus on teoreettisesti 1,6 %, joka 4 metrin penkereessä tarkoittaa maksimissaan 6,5 cm painuman. Tällä painumalla ei arvioida olevan altaan käytön kannalta heikentävää merkitystä. 22. Arvio siitä, onko bitumigeomembraanin eroosion estämiseksi altaan täyttövaiheen alussa tarve asentaa suojarakenteita myös padon juuren lähialueille tai koko pohja-alueelle. 23. Päivitetty ja riippumattoman tahon tekemä arvio kaivannaisjätteen jätealueen vakuudesta. Arviossa on esitettävä yksikköhinnat kaikkien keskeisten rakennusvaiheiden osalta ja tiedot mm. mistä tarvittavat maamassat saadaan ja mitkä ovat niiden kuljetuskustannukset. Vakuusarviossa on lisäksi otettava kanta siihen, että onko alueella tarve tehdä toiminnan loppumisen jälkeen maaperän tai pohjaveden kunnostamista ja esitettävä tarvittava vakuus tämän toteuttamisen varmistamiseksi. Vastaus kysymykseen löytyy liitteenä esitetystä Geobotnia Oy:n valmistelemasta 24. Hakijan esitys siitä, miten sulkemistoimilla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja millaista ekologista tilaa altaiden sulkemisessa tavoitellaan sekä mitä toimenpiteitä tämän edistämiseksi tehdään. Yhtiö on paraillaan päivittämässä Kittilän kaivosta käsittelevää sulkemissuunnitelmaansa. Sulkemissuunnitelman päivityksen arvioidaan valmistuvan toukokuun 2018 aikana. Päivitetty sulkemissuunnitelma toimitetaan lupaviranomaiselle jälkijättöisesti sen valmistuttua. Sulkemissuunnitelmassa esitetään myös hakijan näkemys siitä, miten sulkemistoimilla edistetään luonnon monimuotoisuutta ja millaista ekologista tilaa altaiden sulkemisessa tavoitellaan.

16 25. Toteutussuunnitelman liitteen II mukaan 72 h PMP vesimäärä nostaa vedenpinnan ylivuotokynnyksen tasolle. Hakijan arvio siitä, kuinka usein (vrk/v) beachin pituuden arvioidaan olevan pienempi kuin hakemukses-sa esitetty 100 m. 26. Periaatekuva siitä, miten ylivuotokanava toteutetaan alavirtaan korotuksen eri vaiheissa. 27. NP4-altaan pohjatutkimuksissa porareikä 041 ylettyi 28 m syvyyteen ilman kalliokontaktia. Hakijan näkemys siitä, onko alueella ruhje, joka pitäisi huomioida suunnittelussa? Täydennyksen liitteen III mukaan hankealueella tehdään tarkempia selvityksiä hakijaa pyydetään toimittamaan tiedot edellä mainituista tehdyistä tai tehtävistä selvityksistä. Pohjatutkimuspisteen 041 lähellä on myös Agnico Eagle Oy:n tekemä timanttikairaus ja kallionäytteenottopiste TP28, missä kallion pinta on havaittu 13,5 m syvyydessä. Näytteenoton perusteella kallio on tällä kohden rikkonaista rapakalliota, minkä vuoksi porakonekairauksessa tarkka kallion pinta on voinut jäädä havaitsematta. NP4-altaan suunnittelun lähtökohtana on pohjarakenne, jossa on bitumigeomembraani keinotekoisena eristeenä ja sen alla moreenitiiviste. Kallion pinnan syvyys ja laatu vaihtelevat altaan alueella, mutta kallion päällä on pääosin usean metrin paksuinen moreenikerros ja pienimilläänkin luontaisen moreenikerroksen paksuus on noin 2 m. Kallionpinnan taso ja riittävä tiiviin moreenikerroksen paksuus huomioidaan altaan pohjan tasauksen suunnittelussa. Paikallisia rapakallioalueita ei ole tarpeen huomioida erityisesti suunnittelussa. 28. Maaperätutkimukset eivät ole kohdistuneet koko NP4-altaan alueelle. Hakijan arvio näytteenoton riittävyydestä ja esitys vielä tehtävästä lisänäytteenotosta suunnittelun lähtöparametrien toteutumisen varmistamiseksi. Aiemmat maaperätutkimukset eivät kata koko NP4-altaan aluetta, joten alueelle on aloitettu maaliskuussa 2018 täydentävien tutkimusten teko. Tutkimukset etenevät uusille alueille kiinteistörajaselvitysten mukaisesti. Myös alueelle, jolta on olemassa aiempia pohjatutkimuksia, tehdään täydentäviä kairauksia ja näytteenottoja. Lopullinen tutkimuspisteiden väli koko alueella tulee olemaan noin 50 metriä, minkä perusteella alueen pohjaolosuhteista ja tarvittavista mitoitusparametreista saadaan kattava kokonaiskuva. Valmiiden pohjatutkimusten ja kartta-aineiston perusteella voidaan jo alustavasti arvioida, että pohjaolosuhteet ovat todennäköisesti hyvin samankaltaiset myös ns. uudella alueella kuin jo tutkitulla alueella. Tehtyjen tutkimusten perusteella pintamaakerrosten laatu ei vaihtele alueella merkittävästi.

17 29. Membraanin reikäarviot muunnettu laskennassa koko membraanin heikkenemiseen hakijan näkemys siitä, antaako menetelmä oikean tuloksen sekä voiko yksittäinen reikä johtaa käyttötilan painetasoilla pohjamaan kautta tapahtuvaan piping-ilmiöön ja sitä kautta huomattavasti hakemuksessa arvioitua suurempaan virtaamaan. 30. Täydennyksen liitteen VII suotovesianalyysin taulukot 3 ja 4: hakijaa pyydetään selventämään, miten pohjarakenteen läpi tuleva virtaama voi olla suurempi, kun päägeomembraani on paremmin eristävä (10-11 m/s m/s). 31. Täydennyksen liitteen VII suotovesilaskelmissa tai liitekuvissa on ilmeisesti epäjohdonmukaisuuksia / virheellisyyksiä. Täydennyksen liitteen VII mukana olevien kuvioiden mukaiset padon läpivirtaamat ja perustuk-sen läpivirtaamat eivät taulukon 2 patometreillä kerrottuna anna taulukon 4 mukaisia virtaamia. Matalamman padon virtaamat vastaavat taulukossa 3 esitettyjä. Esimerkiksi kuviossa III-10, rikastushiekkarantakaistale 0 m, ilman eristettä, on padon läpivirtaama 9,2738 * 10-5 m/s ja perustan läpivirtaama 7,7866 * 10-8 m/s. Kun kerrotaan virtaamat patometreillä m saadaan kokonaisvirtaamaksi padon lävitse 229,6 l/s ja perustan lävitse 0,19 l/s. Raportin taulukossa 7 on esitetty padon läpi virtaamaksi vastaavassa tilanteessa 277 l/s. Vastaavan suuruusluokan virheitä esiintyy ainakin useammalla 250 m patokorkeudella ja kuvion mukaisella virtaamalla ja patopituudella laskettaessa. Hakijan tulee tarkistaa laskelmat siten, että tulokset ovat oikeita. 32. Laadunvarmistuksessa ei ole kuvattu bitumimembraanin asennuspohjan haraamista kivien poistamiseksi hakijaa pyydetään täsmentämään, onko harausta tarkoitus suorittaa. Mikäli ei, niin hakijan tulee esittää perusteltu selvitys siitä, miten varmistetaan, että pohjan routiminen ennen riittävän rikastushiekkakerroksen saavuttamista ei nosta pintaan kiviä, jotka voivat kuormitustilanteessa rikkoa rakenteen.

18 33. Raportti Rikastushiekka-altaan (NP3) patosortuman vahingonvaaraarvio, Patosortuman vesistövaikutusten arviointi, Raportti on toimitettu liitteenä tämän täydennyksen mukana. 34. Hankesuunnitelman täydennyksen liitteessä II, suunnitteluperusteet, tulovirtaaman vuotuisena mitoitussademääränä on käytetty kerran 200 vuodessa tapahtuvaa sadetapahtumaa. Esitys siitä, vastaako käytetty menetelmä patoturvallisuusasetuksen vaatimuksia. Hakemusasiaan PSAVI/3701/2016 liittyvät täydennyspyynnöt on toimitettu tämän täydennyksen ohessa. Osastopäällikkö, Ympäristö ja rikastushiekan hallinta Jaakko Saukkoriipi Hakijan yhteyshenkilö Jaakko Saukkoriipi, Osastopäällikkö, Ympäristö ja rikastushiekan hallinta puh