TYÖLLISYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2018

Transkriptio

1 2018:14 TYÖLLISYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2018 Työllisyyden kasvu jatkui Työllisten määrä kasvoi Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kahdella prosentilla vuoden 2018 toisella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Helsingissä vuotiaiden työllisyysaste oli 73,5 prosenttia, mikä oli lähes prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Helsingin seudulla työllisten osuus työvoimasta nousi 74,8 prosenttiin ja koko maan tasolla työllisyysaste oli vuoden 2018 huhti kesäkuussa 72,6 prosenttia. Työllisyysaste vuosina 2013 ll/2018 neljännesvuosittain (liukuva vuosikeskiarvo) Helsingissä, pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudulla ja koko maassa Lähde: Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Vuoden 2018 toisella neljänneksellä tehtyjen työtuntien määrä kasvoi Helsingissä kaksi prosenttia ja koko pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia vuoden takaisesta. Reilu 70 prosenttia helsinkiläisistä palkansaajista oli kokoaikaisessa jatkuvassa työsuhteessa ja 14 prosenttia kokoaikaisessa määräaikaisessa työsuhteessa. Osa-aikatyössä kaikista helsinkiläisistä palkansaajista oli vajaa 13 prosenttia. Helsingissä oli vuoden toisella neljänneksellä työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja oli kaikkiaan Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla työpaikkojen määrä kasvoi Helsingissä kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja oli vuoden 2018 tammi-kesäkuussa vajaa kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Edellä esitetyt työmarkkinoita kuvaavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen ja ovat luonteeltaan suuntaa antavia, etenkin Helsingin tiedoissa voi olla suurta satunnaisvaihtelua.

2 Pääkaupunkiseudulla avointa työpaikkaa TE-toimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli Helsingissä kesäkuun lopussa lähes 7 400, mikä oli 36 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavassa ajankohdassa. Pääkaupunkiseudun tasolla avoimien työpaikkojen määrä kasvoi 30 prosenttia ja koko maan tasolla 26 prosenttia vuotta aiemmasta. Pääkaupunkiseudulla oli tarjolla kesäkuun lopussa reilu avointa työpaikkaa. Pääkaupunkiseudulla suurin kysyntä työvoimasta oli rakennusalalla; niin Helsingissä, Vantaalla kuin Espoossakin avoimia työpaikkoja oli eniten tarjolla rakennustyöntekijöille, yhteensä paikkaa. Helsingissä haettiin lisäksi runsaasti henkilö ja pakettiauton kuljettajia sekä myyntialan työntekijöitä. Vantaalla avoimia työpaikkoja oli tarjolla seuraavaksi eniten siivoustöissä sekä rahdinkäsittelijöille ja varastotyöntekijöille. Espoossa työvoiman kysyntä kohdistui lisäksi etenkin lähi- ja kodinhoitajiin sekä myyjiin. Avoimet työpaikat pääkaupunkiseudulla kesäkuun 2018 lopussa ammattiryhmittäin (mukana suurimmat ammattiryhmät, joissa yhteensä yli 150 avointa paikkaa) Lähde: TEM Helsingissä avoinna olleita työpaikkoja saatiin kesäkuun aikana täytettyä yhteensä 584. Koko pääkaupunkiseudulla avoimista tehtävistä kesäkuussa täyttyi lähes 900. Eniten pääkaupunkiseudulla täyttyi myyjien paikkoja, joita oli 17 prosenttia kaikista täyttyneistä paikoista. Kovassa kysynnässä olleiden rakennustyöntekijöiden avoimia paikkoja kaikista täyttyneistä tehtävistä oli reilu kuusi prosenttia. Kaikki avoimet työpaikat eivät suinkaan näy TE-hallinnon järjestelmissä, esimerkiksi suuri osa IT-alan rekrytoinneista tapahtuu muuta kautta. 2

3 Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä aleni nopeimmin Helsingin työttömyysaste oli vuoden 2018 kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan 10,4 prosenttia, mikä on 1,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Vuoden 2018 aikana työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut kuukausi toisensa perään. Työttömien määrän väheneminen ei ole kuitenkaan kiihtynyt vuoden 2017 lopusta ja laskusuunta näyttää hidastuneen hieman kesää kohden. Kesäkuun lopussa Helsingissä oli työtöntä, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Espoossa työttömien määrä aleni 13 prosentilla ja Vantaalla pudotus oli 12 prosenttia vuoden takaisesta. Pääkaupunkiseudulla työttömyysaste oli 9,9 prosenttia, Helsingin seudulla 9,5 prosenttia ja koko maassa 10,4 prosenttia. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli kesäkuun lopussa Helsingissä reilu ja vuotiaita työttömiä lähes Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä väheni kaikista ikäryhmistä voimakkaimmin, 17 prosenttia vuoden takaisesta vuotialla pudotusta oli 11 prosenttia vuotiaita työttömiä oli 13 prosenttia vähemmän ja yli 50-vuotiaita 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien ulkomaan kansalaisten määrä laski 15 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus oli viidennes kaikista Helsingin työttömistä. Työttömien määrän muutos (%) edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta Helsingissä ikäryhmittäin /2018 Lähde: TEM Lähes neljäsosa helsinkiläisistä työttömistä on koulutustaustaltaan vain perusasteen suorittaneita, keskiasteen suorittaneiden osuus on 38 prosenttia ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden 31 prosenttia. Koulutusasteeltaan tuntemattomien työttömien osuus on kahdeksan prosenttia. Koulutusasteen ollessa tuntematon kyseessä on maahanmuuttaja. Vuoden takaiseen verrattuna työttömien määrä väheni kaikissa koulutustaustoissa. Suhteellisesti eniten työttömyys väheni tutkijakoulutuksen (-23 %) sekä ylemmän korkeakouluasteen (-17 %) suorittaneiden keskuudessa. Määrällisesti eniten laski keskiasteen tutkinnon suorittaneiden määrä, henkilöllä edellisvuodesta. Perusasteen tutkinnon suorittaneiden määrä pieneni yhdeksän prosenttia ja koulutustaustaltaan tuntemattomien 12 prosenttia. 3

4 Ammattiryhmittäin tarkasteltuna neljännes helsinkiläisistä työttömistä lukeutuu erityisasiantuntijoiden ja johtajien ammatteihin. Asiantuntijoiden osuus helsinkiläistyöttömistä on reilu kymmenes. Palvelu- ja myyntityöntekijöitä työttömistä on 15 prosenttia ja rakennusalan työntekijöitä vajaa kymmenesosa. Ammatteihin luokittelemattomia työttömistä on 21 prosenttia. Tässä ryhmässä mukana ovat ilman koulutusta, ammattia ja työkokemusta olevat nuoret. Rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi Yli vuoden työttömänä olleiden määrä jatkoi voimakasta alenemistaan myös kesäkuussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli nyt 29 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Yli viisi vuotta työttömänä olleiden määrä ei kuitenkaan laske, heitä oli nyt 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysjaksot saattavat uusiutua määräaikaisen työllistymisen, koulutuksen tai tilapäisen työvoiman ulkopuolelle siirtymisen jälkeen. Rakennetyöttömiksi / vaikeasti työllistyviksi luokitellaan pitkäaikaistyöttömien ohella rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät eli henkilöt, jotka ovat viimeisen 16 kuukauden aikana olleet yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana. Lisäksi rakennetyöttömiksi katsotaan henkilöt, jotka ovat osallistuneet viimeisen 12 kuukauden aikana TE-hallinnon palveluun ja jonka loputtua ovat jääneet työttömäksi tai siirtyneet seuraavaan palveluun 1. Kaikkiaan Helsingissä oli kesäkuun lopussa lähes rakennetyötöntä. Yhteensä rakennetyöttömien määrä oli vähentynyt 17 prosenttia vuoden takaisesta. Pudotus selittyy pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaalla vähenemisellä; pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuun lopussa 29 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Myös palveluilta työttömäksi jääneitä oli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sen sijaan rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuotta aiemmasta 8 prosenttia ja palveluilta palveluille siirtyneiden määrä lisääntyi jopa 42 prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna pitkäaikaistyöttömyys väheni kaikissa ikäryhmissä. Nuorilla myös rinnasteinen pitkäaikaistyöttömyys laski, kun taas vuotiailla ja yli 50-vuotiailla rinnasteinen pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi edellisvuodesta. Palveluilta työttömäksi siirtyneiden määrät vähenivät myös kaikissa ikäryhmissä. Sen sijaan palveluilta palveluille siirtyneiden työttömien määrä kasvoi voimakkaasti kaiken ikäisillä. Rakennetyöttömien määrän muutos (%) ikäryhmittäin Helsingissä kesäkuussa 2018 verrattuna vuotta aiempaan 1 Työvoimapalveluiksi lasketaan palkkatuettu työllistyminen, työharjoittelu/työelämävalmennus, työkokeilu, työvoimakoulutus, valmennus, vuorotteluvapaasijaisuus, omaehtoinen opiskelu tai kuntouttava työtoiminta. 4

5 Lähde: TEM Tilastokeskuksen työvoimatutkimus Helsinki 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. 2. nelj. Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Pääkaupunkiseutu Työpaikat muutos vuoden takaisesta % Tehdyt työtunnit (1000)* muutos vuoden takaisesta % Työlliset muutos vuoden takaisesta % Työttömät muutos vuoden takaisesta % Alueelliset vertailutiedot 1. nelj. 2. nelj. 3. nelj. 4. nelj. vuosi 1. nelj. 2. nelj. Työvoimaosuus % Helsinki 70,6 72,3 70,4 71,3 71,1 71,2 72,4 Pääkaupunkiseutu 70,7 72,2 70,7 72,1 71,4 71,7 72,8 Helsingin seutu 69,9 71,8 70,8 71,6 71,0 71,3 72,2 Suomi 64,6 67,4 65,9 65,3 65,8 65,6 68,0 Työllisyysaste % (15-64-v.) Helsinki 71,6 72,6 72,3 73,0 72,4 72,5 73,5 Pääkaupunkiseutu 71,8 73,3 73,1 74,1 73,1 73,1 74,3 Helsingin seutu 71,7 73,4 73,6 74,3 73,3 73,5 74,8 Suomi 67,7 70,2 70,6 70,0 69,6 69,7 72,6 Työttömyysaste % Helsinki 8,4 9,6 7,7 8,0 8,4 8,8 9,8 Pääkaupunkiseutu 8,5 8,6 7,2 7,3 7,9 8,2 8,5 Helsingin seutu 8,1 8,5 7,3 7,0 7,7 7,9 8,0 Suomi 9,3 9,9 7,7 7,6 8,6 8,8 8,2 Käsitteet: *Tehdyt työtunnit on tilastoitu työllisten asuinkunnan mukaan. Työvoimaosuus = työvoiman osuus vuotiaasta väestöstä. Työllisyysaste = työllisten osuus vuotiaasta väestöstä. Työttömyysaste = työttömien osuus työvoimasta. Muutosten prosenttiosuudet on laskettu pyöristämättämistä luvuista. Huom! Otantaan perustuvan työvoimatutkimuksen kuntatasoisiin tietoihin liittyy suurta satunnaisvaihtelua. Pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun tiedoissa on käytetty jälkiositusta ja painokertoimien kalibrointia, jotka puuttuvat Helsinki-tason tiedoista. 5

6 Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Helsinki maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu kesäkuu Työttömät työnhakijat* muutos vuoden takaisesta % Alle 25-vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % vuotiaat muutos vuoden takaisesta % Yli vuoden työttömänä olleet muutos vuoden takaisesta % Ulkomaan kansalaiset muutos vuoden takaisesta % Avoimet työpaikat kk:n lopussa muutos vuoden takaisesta % *mukaan luettuna henkilökohtaisesti lomautetut Alueelliset vertailutiedot maaliskuu kesäkuu syyskuu joulukuu keskiarvo maaliskuu kesäkuu Työttömyysaste % Helsinki 11,3 12,1 10,6 10,5 11,2 9,6 10,4 Muu pääkaupunkiseutu 10,1 10,6 9,2 9,3 9,8 8,5 9,2 Pääkaupunkiseutu yhteensä 10,8 11,4 10,0 10,0 10,6 9,1 9,9 Helsingin seudun kehyskunnat 8,5 8,9 7,5 8,0 8,3 7,3 8 Helsingin seutu** yhteensä 10,3 10,9 9,5 9,6 10,1 8,7 9,5 Suomi 12,1 12,2 10,5 11,2 11,5 10,0 10,4 Helsingin seutu** käsittää 14 kuntaa: pääkaupunkiseudun kunnat sekä 10 kehyskuntaa: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Työttömät ja avoimet työpaikat Helsingissä ammatin mukaan kuukauden lopussa Työttömät Avoimet työpaikat Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Kesäkuu Muutos % Muutos % Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntek Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyönt Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat Ammatteihin luokittelemattomat Avoimet työpaikat = työnantajien te-toimistoihin ilmoittamat avoimet työpaikat kuukauden lopussa 6

7 Laatuseloste Aineistot Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa ILO:n ja Eurostatin edellyttämiä käytäntöjä. Työvoimatutkimus (Labour Force Survey) kerää tilastotietoja vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työvoimatutkimuksen tiedonkeruu perustuu Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa satunnaisesti poimittuun otokseen. Kuukausittainen otos on koko maan tasolla noin henkeä ja tiedot kerätään tietokoneavusteisilla puhelinhaastatteluilla. Helsingin, pääkaupunkiseudun ja Helsingin seudun tiedot perustuvat erillistilaukseen. Helsingin aineisto on vuosineljänneksen keskiarvo ja Helsingin otoskoko on 3 kk:n ajalla noin henkilöä ja Helsingin seudun noin Alueittaisia lukuja voidaan tulkita suuntaa antavina; kuntatasolla ilmenee suurta satunnaisvaihtelua. Määritelmät: Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Työvoimatutkimuksen määritelmän mukaan henkilö on työtön, jos hän on työtä vailla, hakenut 4 viikon aikana aktiivisesti työtä ja on työhön käytettävissä 2 viikon sisällä. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto perustuu työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista koottuun aineistoon: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista. Työnvälitystilaston tiedot kuvaavat kuukauden viimeistä arkipäivää. Tilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Työtön työnhakija on henkilö, joka ei ole työsuhteessa eikä työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitetulla tavalla työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään ja joka ei ole työttömyysturvalain 2 luvussa tarkoitettu päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, joka on kokonaan lomautettu tai jonka säännöllinen viikoittainen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Päätoimisia koululaisia ja opiskelijoita ei lueta työttömiksi myöskään lomien aikana. Lisää tietoa Työvoimatutkimuksen ja työnvälitystilaston eroista: 7

8 TILASTOJA 2018:14 Työllisyys Helsingissä 2. vuosineljänneksellä :1 Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla :2 Nuorten koulutus Helsingissä 2018:3 2018:4 Työllisyys ja työttömyys Helsingissä 4. vuosineljänneksellä 2017 Naiset ja miehet Helsingissä 2018:5 Työmarkkinat Helsingissä vuonna :6 Rakentaminen Helsingissä 2017 sekä rakentamisen aikasarjoja 2018:7 Työllisyys Helsingissä 1. vuosineljänneksellä :8 Väestönmuutokset Helsingissä :9 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi maaliskuussa :10 Väestö Helsingissä vuodenvaihteessa 2017/ :11 Väestön koulutusrakenne Helsingissä 2018:12 Yleinen asumistuki Helsingissä vuonna :13 Helsingin työttömyys alueittain vuoden 2017 lopussa TIEDUSTELUT Hanna Ahtiainen, puh JULKAISIJA Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, Kaupunkitutkimus ja -tilastot SÄHKÖPOSTI ISSN