A Asemakaavan muutos. Paavolan kampusalue, Paavola Lahti.fi

Transkriptio

1 Selostus A-2713 D/959/ / (19) A-2713 Asemakaavan muutos Paavolan kampusalue, Paavola Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Askonkatu LAHTI Lahti.fi Maankäyttö ja aluehankkeet ML/KK

2 Selostus A-2713 D/959/ / (19) ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ ELO- KUUTA 2019 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA A-2713 (Paavolan kampusalue, Paavola) Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan kortteleita 2164, 3014, 3017, 3018 ja 3054, korttelin 3013 tonttia 3 sekä katu-, puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelualueita sekä yleistä pysäköintialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Paavolan (3.) kaupunginosan korttelit 2164, 3018, korttelin 3013 tontit 13 ja 14 sekä katu-, puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelualueita sekä yleistä pysäköintialuetta. Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue rajoittuu eteläpuolelta Laaksokatuun, länsipuolelta Ainonpolkuun ja Saimaankatuun, pohjoispuolelta Tunnelipolkuun, Rautellin raittiin ja -katuun sekä itäpuolelta Kannaksenkatuun ja asuinrivitalotontteihin. Suunnittelualue sijaitsee n. kilometrin etäisyydellä Lahden kauppatorilta itään. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti kartalla

3 Selostus A-2713 D/959/ / (19) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Aloite/hakija Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 1.2 Tavoite Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Paavolan kampuksen hankesuunnitelman toteuttaminen. Samalla tutkitaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä alueen suojeluarvot. 1.3 Vireilletulo ja osallistumisen järjestäminen Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu erillisellä kuulutuksella. Kaavasta on ilmoitettu myös kaavoituskatsauksista 2018 ja 2019 tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle (päivitetty ). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyötä on esitelty yleisötilaisuuksissa ja työpajoissa. 1.4 Asemakaavan kuvaus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Paavolan kampuksen hankesuunnitelman toteuttaminen. Kannaksen lukio, aikuiskoulutuskeskus ja Muotoiluinstituutti osoitetaan opetustoimintaa palveleviksi, suojelluiksi rakennuksiksi. Muotoiluinstituutin vanhin A-osa sallitaan asemakaavalla purettavaksi myönnetyn purkuluvan mukaisesti. Kyseiseen kohtaan osoitetaan mahdollisuus uudisrakennusosalle hankesuunnitelman mukaisesti sekä sallitaan rakennusosan yhdistäminen sillalla Kannaksen lukiorakennukseen. Aikuiskoulutuskeskuksen itäpuolelle osoitetaan erillinen tontti opetus- ja urheilutoimintaa palvelevalle rakennukselle, johon saa rakentaa urheiluhallin ja koulun toimintaa palvelevia tiloja sekä väestönsuojatiloja. Päiväkodille osoitetaan oma tontti. Uudisrakennusten julkisivuja koskien annetaan erityisiä määräyksiä. Asemakaavan muutoksella katkaistaan Kannaksenkatu siten, että kampusalueen sisällä sallitaan läpiajo ainoastaan hidaskatua pitkin Tunnelikadulta Rautellinkadulle (Terijoenkatu). Kampusalueen läpi osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteys. Tunnelikadun uusi, suunniteltu linjaus mahdollistetaan tarkistamalla katualueen rajoja. Paavolan kentän, Tunnelipolun sekä näiden väliin jäävän pysäköintialueen rajoja tarkistetaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Kannaksenkadun ja Metsolankadun risteyksen pohjoispuolelle osoitetaan tilaa kääntö- ja saattopaikalle. Kaupunginkirjaston takana oleva alue (kortteli 3017) muutetaan asemakaavan muutoksella yleisten rakennusten tontista yleiseksi pysäköintialueeksi nykytilanteen mukaisesti. Kaavassa määrätään myös mm. pysäköintiin, suojeluun, istutettaviin alueisiin, kerroslukuun, rakennusoikeuteen, talous- ja piharakennusten rakentamiseen, säilytettäviin puuriveihin, johtoja ja linjoja varten varattuihin alueisiin, liittymäkieltoihin sekä pohjaveden suojeluun liittyvistä asioista. 1.5 Asemakaavan toteutus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman.

4 Selostus A-2713 D/959/ / (19) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen historiaa Suunnittelualue on osa Lahden kulttuurikeskusta, joka perustuu alun perin vuonna 1963 järjestettyyn Lahden keskustan asemakaavakilpailuun. Kilpailun voittajatyön (Rastimo, Sipinen, Kaila) ideoita ryhdyttiin vuosikymmenen kehittelyn jälkeen toteuttamaan. Tavoitteena oli kulttuurirakennusten, kaupallisen keskuksen ja viherakselin kokonaisuus keskustan itälaidalla. Kulttuurikeskuksen tieltä purettiin vanhaa ja 1930-luvun puu-paavolaa, mutta alueen sydämeksi jäi Kirkkokadun 1930-luvulla istutettu puistovyöhyke koivukujineen. (Lahden kaupunginmuseon lausunto ) Vuonna 1982 järjestettiin suunnittelukilpailu Lahden kulttuurikeskuksesta. Kilpailun voitti arkkitehti Arto Sipinen. Kilpailun tuloksena Sipinen suunnitteli alueelle kaavarungon vuonna 1983 ja sai suunniteltavakseen aikuiskoulutuskeskuksen (1987) ja kaupunginkirjaston (1990) rakennukset. Lisäksi alueelle kaavailtiin taidemuseon ja hovioikeuden rakennuksia. Kannaksen yhteislyseo oli valmistunut alueelle vuonna 1952, Lahden taideteollinen oppilaitos (Muotoiluinstituutin A-osa) vuonna 1976 ja kaupunginteatteri vuonna Muotoiluinstituutin koulukompleksia laajennettiin vuonna 1988 ja sitä on laajennettu myös 2000-luvulla. Kuvat 2 ja 3. Otteet ilmakuvasta vuodelta 1946 nykyisillä kiinteistörajoilla sekä opaskartasta vuodelta Nykytilanne Suunnittelualueella sijaitsevat Kannaksen lukio (kortteli 2164), entinen Muotoiluinstituutti (korttelin 3013 tontti 3), entinen Lahden aikuiskoulutuskeskus (kortteli 3054) sekä rakentuva päiväkoti (kortteli 3018). Rakentamattoman korttelin 3014 alueella sijaitsee rakentuvan päiväkodin väliaikainen piha-alue ja rakentamaton kortteli 3017 on pysäköintikäytössä. Suunnittelualueen luoteiskulmassa sijaitsee Paavolan urheilukenttä. Maisema Maisemallisesti suunnittelualue on pääosin I Salpausselän pohjoispuoleisella laaksoalueella ja osaksi Mustankallionmäen alarinteessä. Suunnittelualue on pääosin rakennettua aluetta, mutta keskellä on Kirkkokadun puukujan muodostama vihreä akseli. Korttelin 3014 rakentamattomia tontteja on hoidettu aiemmin puistomaisena. Katujen varsilla ja tonteilla on jonkin verran puustoa. Erityisesti Kannaksen lukion piha-alueella on maisemallisesti merkittävä, mäntyvaltainen puusto. Pohjoisessa Mustakallionmäen metsäinen rinne erottuu maisemassa. Maasto viettää koillisesta lounaaseen. Suunnittelualueen korkein kohta on Muotoiluinstituutin tontin takaosassa. Luonnonympäristö Suunnittelualueella olevan Kirkkokadun puiston koivukuja on luonnon monimuotoisuus -kohde (LUMO). Alueella on runsaasti puustoa, nurmialueita ja muuta kasvillisuutta tonteilla ja katujen varsilla.

5 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Kuva 4. Ote Arto Sipisen laatimasta kaavarungosta vuodelta 1983 Maaperä Maaperä on GTK:n maaperäkartassa kartoittamatonta. Suunnittelualueelle on tehty maaperäselvityksiä, joissa maaperän on todettu olevan huonosti vettä läpäisevää silttiä ja savea. Kannaksen lukio ja aikuiskoulutuskeskus on rakennettu paaluperustusten varaan. Muotoiluinstituutti on rakennettu rinteeseen ja osin kallion varaan. Pohja- ja pintavedet Suunnittelualue on pohjavesialuetta. Alueen hulevedet ohjataan hulevesiviemäriin. Pohjaveden pinta on noin 0,4 1,7 metriä maanpinnan alapuolella (Ramboll, 2017). Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Alue sijoittuu Paavolan kulttuurirakennusten keskittymään, joka on osittain jäänyt toteutumatta ja on osittain väliaikaiskäytössä. Rakentamattomilla tonteilla on sijainnut aiemmin parakkipäiväkoti, pysäköintialuetta sekä koirapuisto. Alue liittyy tiiviisti ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen ja on yhteydessä keskustan suuntaan erityisesti Kirkkokadun puistoakselin kautta. Alueen pohjoispuolella nousevat Mustankallionmäen viheralueet. Kulttuurikeskuksen alueella tyypillistä on rakennusten sijoittuminen korttelin keskelle jättäen avointa tilaa ympärilleen ja korttelin reunoille. Kaikki rakennukset rajautuvat ympäröiviin katutiloihin ja puistoalueisiin kuitenkin joltain osin. Teatterin, aikuiskoulutuskeskuksen ja kirjaston edustavat pääsisäänkäynnit avautuvat hienovaraisesti Kirkkokadun puistoakselin suuntaan pysäköinti- ja huoltopihojen sijoittuessa ympäröivien katujen puoleisille sivuille. Muotoiluinstituutin ja Kannaksen lukion rakennukset avautuvat lounaan suuntaan Kannaksenkadulle jättäen myös pysäköintialueita edustalleen. Kannaksen lukio poikkeaa sijoittelullaan muusta yhdyskuntarakenteesta rakennuksen rajatessa tiiviisti korttelin koilliskulmaa.

6 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Kunnallistekniset verkostot Suunnittelualueella on kaukolämpö- ja sähkölinjoja, vesi- ja viemäriputkia sekä tietoliikennekaapeleita. Liikenne Suunnittelualueen halkaisee kokoojakatuna toimiva Kannaksenkatu, joka yhdistyy lännessä Saimaankatuun ja etelässä Karjalankatuun, jotka ovat liikennevalo-ohjattuja pääkatuja. Kannaksenkadulla liikennemäärä on vuonna 2017 ollut Kannaksen koulun kohdalla ajoneuvoa vuorokaudessa. Kannaksenkadulta risteävän Tunnelikadun kautta on Mustankallionmäen alitse yhteys Kiveriön suuntaan. Suunnittelualue rajautuu eteläosasta Laaksokatuun. Metsolankatu, Rautellinkatu ja Louhenkatu muodostavat ympäriajettavan katuyhteyden. Kannaksenkadun etelän puoleinen osa Louhenkatua palvelee ainoastaan pysäköintipaikoille ajoa, ja sen eteläinen jatke muuttuu Louhenpolun kävelyn ja pyöräilyn reitiksi. Myös itä-länsisuuntainen Kirkkokatu toimii kävelyn ja pyöräilyn reittinä, vaikka se on voimassaolevassa asemakaavassa katualuetta. Lännessä suunnittelualue rajautuu Ainonpolkuun sekä luoteessa ja pohjoisessa Tunnelipolkuun, Mattilanmäenpolkuun ja Rautellin raittiin. Katujen varsilla on pyöräily- ja jalankulkuväyliä. Laaksokatu on katkaistu ajoneuvoliikenteeltä Karjalankadun risteyksessä Paavolan kampusalueen liikenneselvityksen mukaisesti. Aiempi ajoyhteys Iso-Paavolankadulta Karjalankadun yli Laaksokadulle on tuonut merkittävän osan suunnittelualueen läpiajoliikenteestä. Laaksokadulla ja Kannaksenkadulla/Tunnelikadulla kulkee LSL:n palvelulinja-auto Lassi, ja sen lähimmät pysäkit sijaitsevat kaupunginteatterin ja päiväkodin kohdalla. Muut lähimmät bussipysäkit sijaitsevat noin metrin päässä Karjalankadulla ja Kauppakadulla. Kannaksenkadun liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle enimmillään melua 70 dba (EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2017, päiväajan yhteismelu, kansalliset tunnusluvut). Suunnittelualueella sijaitsee pysäköintipaikkoja kirjaston takana olevalla kentällä korttelissa 3017, asemakaavaan merkityllä pysäköintialueella korttelissa 3014 sekä Paavolan kentän pohjoispuolella olevalla yleisellä pysäköintialueella. Lisäksi autopaikkoja on tonteilla. Polkupyörille ja mopoille on varattu paikkoja tonteilta sisäänkäyntien yhteydestä. Väestö ja sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueella ei ole asukkaita, mutta se rajautuu melko tiiviisti rakennettuihin asuinkortteleihin. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö tarjoaa koko kaupungin kannalta merkittävää sosiaalista ympäristöä sen palveluiden (kirjasto, teatteri, koulut, päiväkoti) kautta. Kirkkokadun puisto ja Paavolan kenttä ovat tärkeitä vapaa-ajankäytössä sekä läheisten koulujen ja päiväkotien käytössä olevia alueita (Lähiluontokartoitukset ). Palvelut Alueella on oppilaitos- ja päiväkotitoimintaa. Suunnittelualueella sijaitsee puistoaluetta ja pysäköintialueena toimiva rakentamaton tontti. Alueella on aiemmin sijainnut myös koirapuisto. Suunnittelualueen vieressä on kirjasto ja teatteri. Laajempia virkistysalueita on suunnittelualueen pohjoispuolella Mustankallionmäellä. Alueen läheisyydessä sijaitsee Paavolan urheilukenttä. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella noin 500 metrin etäisyydellä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Lahden kulttuurikeskus on mainittuna Päijät-Hämeen rakennettua kulttuuriympäristöä koskevassa selvityksessä. Suunnittelualueella sijaitsevat rakennukset (aikuiskoulutuskeskus, Kannaksen lukio ja Muotoiluinstituutti) ovat kaikki mainittuina selvityksessä Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista. Suunnittelualue sisältyy selvitykseen Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä osana laajempaa keskusta-alueen rajausta. Maanomistus Suunnittelualue on Lahden kaupungin omistuksessa. Kannaksen koulun tontti on kaupungin hallintokunnan hallussa ja päiväkodin tontti sekä aikuiskoulutuskeskuksen tontti on vuokrattu.

7 Selostus A-2713 D/959/ / (19) 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 (lainvoimainen ) suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C). Alue on merkitty kuuluvaksi kaupunkialueeseen (ka) ja pohjavesialueeseen (pv). Alue on merkitty kuuluvaksi kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta maakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi. Yleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaavassa Y-202 (oikeusvaikutteinen, lainvoimainen ) suunnittelualue on osoitettu pääosin keskustatoimintojen alueeksi (C-2). Alue varataan Päijät-Hämeen maakuntakeskusta ja sen vaikutusaluetta palveleville keskustatoiminnoille, kuten palveluille, kaupalle, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomille työpaikoille ja keskusta-asumiselle. Maiseman ja rakennetun ympäristön ominaispiirteitä vaalitaan ja rakentamisen laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Katuympäristön ja julkisen tilan suunnittelussa ja viimeistelyssä otetaan erityisesti huomioon kävely ja pyöräily. Paavolan kenttä Tunnelikadun ja Saimaankadun risteyksessä on merkitty urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU-1). Merkinnällä osoitetaan alueellisesti ja seudullisesti tärkeät urheilu- ja virkistyspalvelut. Rakennetun ympäristön tulee liittyä hienovaraisesti ympäröivään maisemaan ja luontoon. Yleiskaavaan on lisäksi merkitty suunnittelualueen läpi pyöräilyn pääreittejä. Suunnittelualue on merkitty kuuluvaksi pohjavesialueeseen. Kuvat 5 ja 6. Otteet maakuntakaavasta ja yleiskaavasta, nuoli osoittaa suunnittelualueen sijainnin Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuosina hyväksyttyjä asemakaavoja. Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualueen tontit on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten (YO) ja yleisten rakennusten (Y) korttelialueiksi. Paavolan kenttä on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU), jonka pohjoispuolella on yleinen pysäköintialue (LP). Suunnittelualueen keskellä on autopaikkojen korttelialue (LPA), joka on osoitettu kortteleiden 3013 ja 3014 käyttöön. Muutoin suunnittelualue on asemakaavassa puisto- ja katualuetta. Asemakaavassa on määrätty mm. istutettaviin alueisiin, rakennusoikeuksiin, kerroslukuihin ja pysäköintipaikkojen järjestämiseen liittyvistä asioista. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää MRL 54 :ssä annetut kaavoitusmittausvaatimukset.

8 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Kuva 7. Ote ajantasa-asemakaavasta sekä suunnittelualueen rajaus Päätökset ja sopimukset Suunnittelualuetta koskien on tehty mm. seuraavia päätöksiä ja sopimuksia: - Rakennus- ja ympäristölupalautakunta on myöntänyt Kannaksenkatu 22 (Muotoiluinstituutti) A- osan purkamisluvan Rakennus- ja ympäristölupalautakunta on myöntänyt Laaksokatu 6 päiväkodin rakennusluvan Tekninen ja ympäristölautakunta hyväksyi Laaksokadun katusuunnitelman Kaupunginvaltuusto hyväksyi Paavolan alueen hankesuunnitelmat (Kirkkokatu 16 ja Kannaksenkatu 20-22) Konserni- ja tilajaosto hyväksyi Laaksokatu 6 päiväkodin hankesuunnitelman Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedokseen aikuiskoulutuskeskuksen ja Muotoiluinstituutin rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekniset kuntotutkimukset Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan kouluverkkoratkaisun pohjaksi Paavolan alueen tilaselvityksen mukaisen kampusvaihtoehdon Lahden kaupungin talousarviossa 2017 on kirjaus: Keskustan alueen palveluverkkoratkaisun rinnalle tehdään vaihtoehtoinen Paavolan alueen olemassa olevien rakennusten (mm. aikuiskoulutuskeskus) hyödyntämiseen perustuva suunnitelma. Suunnitelma tuodaan kaupunginvaltuuston arvioitavaksi maaliskuun 2017 loppuun mennessä. Muut suunnitelmat Paavolan kampusalueesta on laadittu hankesuunnitelmia. Alueelle on laadittu suunnitelmia myös katuja piha-alueista sekä rakennussuunnitelmia.

9 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Kuva 8. Suunnittelualueella voimassa olevat asemakaavat sekä suunnittelualueen rajaus 2.3 Selvitykset Suunnittelualuetta koskien on tehty mm. seuraavia selvityksiä: Selvitys Keskeinen sisältö Paavolan alueen tilaselvitys (2017) Tiirismaan koulurakennuksessa ilmenneiden sisäilmaongelmien seurauksena uutta tilaratkaisua valmisteltiin alkuvuodesta 2016 lähtien. Tilaselvityksessä on tutkittu mahdollisuutta kampusmaisen kokonaisuuden muodostamiseen Paavolan alueelle vaihtoehtona Tiirismaan koulun tontin uudisrakennukselle. Paavolan kampuksen hankesuunnitelma (Tilakeskus, 2018) Hankesuunnitelman mukaan Paavolan kampus muodostetaan alueella sijaitsevista Kannaksenkatu 20:n, Kannaksenkatu 22:n ja Kirkkokatu 16:n nykyisistä oppilaitosrakennuksista sekä Humpulan päiväkodin väliaikaistilat ja Onnelantien Huvila-päiväkodin korvaavasta uudisrakennuksesta. Kannaksenkatu 22:een toteutetaan perusteellinen korjaus ja sen vanhin ja huonokuntoisin A-osa korvataan uudisosalla. Kirkkokatu 16 korjataan myös perusteelli-

10 Selostus A-2713 D/959/ / (19) sesti ja sitä laajennetaan liikuntasalisiivellä, johon sijoittuu myös perusopetuksen ateriapalvelutilat. Kampusratkaisu koulutoiminnan osalta sisältää Tiirismaan peruskoulun (luokat 7 9) ja sen englanninkielisen opetuksen (luokat 0 9), Tiirismaan lukion, Kannaksen lukion sekä Wellamo-opiston ja sen Taide- ja muotoilukoulu Taikan. Paavolan kampusalue, liikenneselvitys (WSP, 2017) Selvityksen mukaan Paavolan kampusalue on toteutettavissa liikenteen osalta. Katujärjestelyillä on mahdollista toteuttaa sujuva ja turvallinen ympäristö kävelijöille ja pyöräilijöille siten, että autoliikenne alueella on edelleen sallittu. Selvityksessä on esitetty ratkaisut Tunnelikadun linjauksen muuttamisesta sekä liittymän katkaisemisesta Karjalankadulta Laaksokadulle alueelle suuntautuvan läpiajoliikenteen vähentämiseksi. Paavolan kampusalueen pohjatutkimus ja pohjarakentaminen (Ramboll, 2017) Selvitys koskee suunniteltavan liikuntahallin aluetta. Tutkimuksissa havaittiin päällimmäisenä savesta ja siltistä muodostuva kuivakuorikerros paksuudeltaan 1,6 1,8 metriä. Tämän alapuolella on 9 14 metrin paksuinen pehmeämpi savesta ja savisesta siltistä koostuva maakerros. Kairaukset päättyivät 20,5 24,7 metrin syvyydessä maanpinnasta moreenikerroksen kiviin, tiiviiseen maakerrokseen tai kallioon. Pohjaveden pinnan korkeus/painetaso oli mittaushetkillä noin 0,4 1,7 metrin syvyydessä maanpinnasta. Alueelle on tehty maaperätutkimuksia myös Tunnelikadun alueelle sekä aikuiskoulutuskeskuksen, pysäköintikentän ja päiväkodin kortteleihin. Kannaksenkatu 22 (Muotoiluinstituutti) kuntoon sekä A-osan purkamislupaan liittyvät selvitykset Muotoiluinstituutin rakennuksesta on tehty kosteus-, sisäilma-, rakenne- ja kuntotutkimuksia ja -arvioita. A-osan purkuluvan yhteydessä on laadittu selvityksiä ja lausuntoja purkukuntoisuudesta. Tilakeskuksen asiantuntijoiden laatiman selvityksen ( ) mukaan A-osassa esiintyvät vauriot julkisivussa ovat erittäin laajoja. Julkisivujen osakorjaaminen tavoitteelliselle elinkaaren käyttöiälle ei ole toteutettavissa. Rakennuksen perustaminen, alapohjarakenteet ja pohjaolosuhteet on toteutettu puutteellisesti. Kosteustekninen suunnittelu ei ole vastannut rakennusajankohdan määräyksiä kosteuslähteiden haitallisten vaikutuksien huomioimisessa. Kirkkokatu 16 (aikuiskoulutuskeskus) kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus (Ramboll, 2017) Rakennus on sen ikä huomioiden hyvässä kunnossa. Sen rakennusrungossa ei havaittu vaurioita. Rakennuksen kosteusteknisesti kriittiset rakenteet ja järjestelmät ovat toimivia. Sisäilmaston laatuun vaikuttavia vanhoja, kuivaneita kosteusvaurioita havaittiin muutamassa kohdassa. Vaurioiden sijainti ja laajuus ovat kuitenkin sellaisia, että ne ovat korjattavissa. Paavolan kampusalueen ulkotilojen ympäristö- ja kulttuurihistorialliset arvot (Ramboll, 2019) Selvityksessä on lueteltu kampusalueen kulttuuriympäristön arvoiksi aikuiskoulutuskeskuksen pääsisäänkäynnin edustan aukio, Kannaksenkadun alkuperäinen linjaus, Kirkkokadun ja Ainonpolun tärkeät näkymäakselit, aikuiskoulutuskeskuksen ja Muotoiluinstituutin onnistuneet pääjulkisivut, Muotoiluinstituutin pääsisäänkäynnin edusta sekä vanhat omenapuut Kannaksenkadun ja Kirkkokadun kulmassa. Rakennushistoriaselvitys, Muotoiluinstituutti (H&M Arkkitehdit Oy, 2019) Selvityksen mukaan rakennuksen alkuperäiset osat A C ovat ilmiasultaan yhtenäinen kokonaisuus, vaikka ne ovatkin valmistuneet 14 vuoden aikana. Toiminnan laajentuessa rakennusosien väleihin on rakennettu täydentäviä tiloja tarpeen mukaisesti. Rakennusten yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi täydennysrakentamalla on ollut koulun toiminnan kannalta elintärkeää. Täydentävät palat ovat alkuperäiselle arkkitehtuurille uskollisia ja sopivasti alisteisia. Laajennukset istuvat mainiosti kokonaisuuteen. Sisätilamuutoksia on aikojen kuluessa kuitenkin tehty runsaasti, koska tarpeet ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosien aikana usein ja perusteellisesti. Rakennukseen

11 Selostus A-2713 D/959/ / (19) tuleva toiminta on varsin lähellä aiempaa toimintaa. Ilmaisu- ja musiikkipainotteinen lukio yhdistyvät uudeksi, selkeästi taidepainotteiseksi lukioksi, joka jatkaa mainiosti taideoppilaitokseksi suunnitellun rakennuksen historiaa. Osa tiloista jää sellaisenaan uuden toiminnan tiloiksi. B-osan ruokala-/ravintolatila on viihtyisä ja porrastuvan rakenteensa ansiosta varsin mielenkiintoinen ja valoisa tila. A-osan korkeat, alun perin piirustussaleiksi suunnitellut ateljee-/studiotilat ovat tiloina mielenkiintoisia. B-osassa sijaitsevat äänitysstudiot ovat tiloina akustisia erikoisuuksia, joiden muoto perustuu äänen käyttäytymiseen äärimmäisissä olosuhteissa. B-osan vanhan liikuntasalin kohdalle tehty auditorio kalliosyvennyksineen on mielenkiintoinen tila, jossa toistuu myös ajalle tyypillinen vapaa kalliopinta. Selvityksessä tuodaan esille julkisivuelementtien korjaamiseen ja taloteknisten järjestelmien tilavaatimuksiin liittyviä haasteita erityisesti vanhimman A- osan osalta. Selvityksessä todetaan, että ikkunaliitosten kunnostaminen ja vesikattodetaljien korjaaminen ja uusiminen ovat tässä rakennejärjestelmässä ja toteutetussa ratkaisussa lähes mahdottomia tehtäviä muuttamatta rakennuksen suojeltua ulkonäköä. Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö (Päijät- Hämeen liitto, 2006) Lahden kulttuurikeskus sisältyy maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luetteloon. Inventoinnissa todetaan, että kulttuurikeskus muodostaa kaupunkikuvallisesti näyttävän elementin, joka hallitsee ympäristöään maamerkin tavoin. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (Lahden kaupunginmuseo, 2000) Aikuiskoulutuskeskus, Kannaksen lukio ja Muotoiluinstituutti ovat mainittuina arvokkaina kohteina selvityksessä. Aikuiskoulutuskeskus (valmistunut 1987) on ensimmäinen varsinaisesti aikuiskoulutukseen suunniteltu rakennus maassamme. Talo koostuu kuutiomaisista volyymeista, jotka on sommiteltu nousevaksi rakennelmaksi ja teatteritalon amfiteatterin vastapariksi. Julkisivut ovat eteeriset, lasia ja vaaleaa marmoria. Rakennuksen alkuperäisarkkitehtuuria kannattaa selvityksen mukaan vaalia. Terijoen yhteislyseo siirrettiin Karjalan Kannakselta Lahteen vuonna 1940, jolloin se muuttui nimeltään Kannaksen yhteislyseoksi. Kannaksen koulu (valmistunut 1952) edustaa vielä edellisten vuosikymmenten monumentaalikouluperinnettä, jolle oli tyypillistä monikerroksinen, muurimainen rakennushahmo ja siipiin eriytetyt toiminnot. Selvityksessä todetaan, että koulualue on arvokas kulttuurihistoriansa vuoksi sekä aikansa koulurakentamisen esimerkkinä. Koulun piha jyhkeine mäntyineen on niin ikään vaalimisen arvoinen. Lahden taideteollinen oppilaitos perustettiin vuonna Oppilaitosrakennuksen (Muotoiluinstituutti, valmistunut 1976) palapeliä muistuttavat julkisivut tehtiin betonielementeistä, joihin jätettiin lautamuottijälki. Elementtien kanssa vuorottelevat ikkuna-aukot ja akryylilevyt. Koulukompleksia on laajennettu myöhemmin. Arkkitehtuuria leimaa tarkoituksenmukaisuus, toimintalähtöisyys ja joustavuus muutoksille. Kokonaisuuden alkuperäisarkkitehtuuria on syytä vaalia. Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä (Lahden historiallisen museon julkaisuja 3, 2012) Suunnittelualue sisältyy selvitykseen osana laajempaa keskusta-alueen rajausta. Paavolan kampuksen viisaan liikkumisen edistämishanke (tekeillä) Hankkeen tavoitteena on resurssiviisaan, turvallisen ja terveellisen liikkumisen edistäminen Paavolan kampuksen suunnittelussa ja sinne muuttavien toimijoiden parissa. Taulukko 1. Suunnittelualuetta koskevia selvityksiä sekä niiden keskeinen sisältö

12 Selostus A-2713 D/959/ / (19) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan muutos tehdään kaupungin aloitteesta. 3.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa Paavolan kampuksen hankesuunnitelman toteuttaminen. Samalla tutkitaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä alueen suojeluarvot. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset (MRL 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Lahden maankäyttö ja aluehankkeet - Lahden kunnallistekniikka / kadunpito, liikenne, puistot - Lahden rakennus- ja ympäristövalvonta / rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut - Lahden kaupunginmuseo - Hämeen ELY-keskus / ympäristö - Lahden Tilakeskus - Sivistyksen palvelualue - Vammaisneuvosto - Nuorisovaltuusto - Lahti Energia Oy - LE-Sähköverkko Oy - Lahti Aqua Oy - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Posti Group Oyj - DNA Oy - Telia Finland Oyj - Elisa Oyj - Kannaksen lukio - Tiirismaan lukio - Wellamo-opisto - Humpulan päiväkoti - Kaupunginkirjasto - Kaupunginteatteri - Salpausselän luonnonystävät ry - Lahti-seura ry Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu erillisellä kuulutuksella. Kaavasta on ilmoitettu myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä sekä osallisille kirjeitse luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä. Kaavatyö sisältyy vuosien 2018 ja 2019 kaavoituskatsauksiin. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle (päivitetty ). Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin Kuulemisen yhteydessä pyydettiin myös viranomaislausunnot. Kaavatyötä on esitelty keskustan kaavailloissa ja , kaavapäivystyksessä Lahti-Pisteellä sekä eri työpajoissa. Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta on pyydetty kaavaluonnoksesta lausunto luonnosvaiheessa. Kaavatyötä ja Paavolan kampusalueen suunnittelua on käsitelty kaavoituksen sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten yhteisissä kaavaneuvotteluissa ja sekä maastokierroksella

13 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Kaavaluonnosvaihtoehdot Luonnosvaiheessa oli kuultavana kaksi kaavaluonnosvaihtoehtoa. Kaavaluonnosvaihtoehto 1 mahdollistaa läpiajoliikenteen Kannaksenkadulla ja Louhenkadulla niin, että kadut muutetaan hidaskaduiksi nopeusrajoituksella 30 km/h. Vaihtoehdossa ajorataa kavennetaan nykyisestä, jalkakäytävää levennetään ja ajoradan ylittävät suojatiet rakennetaan leveinä ja korotettuina, mikä hidastaa ajonopeuksia. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 Kannaksenkatu ja Louhenkatu katkaistaan läpiajoliikenteeltä ja nykyinen katualue muutetaan osaksi opetustoiminnan korttelialuetta. Ainoastaan kävely- ja pyöräily-yhteys sekä huoltoajo Tunnelikadun puolelta sallitaan korttelialueen sisällä. Vaihtoehdossa saattoliikenteelle osoitetaan paikka Kannaksenkadun ja Metsolankadun risteyksen pohjoispuolelle. Rautellinkadun länsipäähän esitetään vaihtoehdossa tehtäväksi kääntöpaikka. Muilta osin rakennusoikeus ja muut kaavaratkaisut ovat kaavaluonnosvaihtoehdoissa samat. Molemmissa vaihtoehdoissa myös pysäköinti osoitetaan pääasiassa kampusalueen ulkopuolelle, jolloin pysäköintiliikenne saadaan suureksi osaksi kampusalueelta pois. Kannaksen lukion nykyinen pysäköintialue jää käyttöön nykyisessä laajuudessaan. Kuvat 9 ja 10. Kaavaluonnosvaihtoehdot 1 ja 2 Vaihtoehto + 1 Mahdollistaa monipuoliset liikkumistavat alueella, rauhoittaa autoliikennettä nykyisestä sekä parantaa turvallisuutta ja melutilannetta nykytilanteeseen nähden. Kunnallistekniikka jää pääosin katualueelle. Mahdollistaa tarvittaessa läpiajon autolla. Läpiajoliikenne aiheuttaa turvallisuusriskin, vaikka sen määrä vähenisikin. Läpiajo Laaksokadulla tai muilla kaduilla mahdollisesti lisääntyy. Iso osa kampusalueesta on katualuetta, mikä vähentää hyödynnettävää piha-aluetta ja erottaa osa-alueet toisistaan. 2 Mahdollistaa turvallisen ja sujuvan kävely- ja pyöräily-yhteyden alueen läpi. Parantaa merkittävästi alueen turvallisuutta ja vähentää meluhaittaa. Piha-alue on hyödynnettävissä esim. pyöräpysäköintiin. Alueesta muodostuu yhtenäisempi kampus. Lisää liikennettä ja läpiajoa Laaksokadulla ja muilla kaduilla. Kunnallistekniset johdot jäävät tontille rasitealueina. Vaatii saatto- ja kääntöpaikkoja. Edellyttää pidempiä kertoreittejä autolla liikuttaessa kampusalueen läpiajomahdollisuuden poistuessa. Taulukko 2. Kaavaluonnosvaihtoehtojen edut (+) ja haitat (-)

14 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Seuraavassa on kooste luonnosvaiheen kuulemisessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä lyhennetyssä muodossa sekä vastaukset niihin: Osallinen Lausunnon/mielipiteen keskeinen sisältö Vastine ja vaikutukset kaavaan Lahden kaupunginmuseo Suunnittelualue on Päijät-Hämeen maakuntakaavan arvoaluetta, minkä museo esittää lisättäväksi kaavaselostukseen. Muotoiluinstituutin A-osa on kulttuurihistoriallisesti, koulutushistoriallisesti, henkilöhistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkikuvallisesti hyvin arvokas, eikä museo puolla sen purkamista. Kirkkokadun bulevardin suojelumerkintään esitetään täydennyksiä. Kannaksen koulun sisätilojen suojeluarvot tulee kartoittaa ja osoittaa kaavamääräyksin. Muotoiluinstituutin sisätiloja koskien esitetään eräiltä osin suojelumääräyksiä. Museo puoltaa kaavavaihtoehtoa 2, jonka päiväkodille sallima kerrosluku on kaksi. Maininta maakunnallisesti arvokkaasta alueesta on lisätty kaavaselostukseen. Muotoiluinstituutin A-osan purkaminen on käsitelty erillisessä purkamislupaprosessissa, ja kaavaehdotukseen on osoitettu purkamisen mahdollisuus myönnetyn luvan mukaisesti. Kirkkokadun puistoaluetta koskevaan kaavamääräykseen on museon kanssa käydyn keskustelun perusteella tehty lisäyksiä. Esitetyt Kannaksen koulun ja Muotoiluinstituutin rakennuksen sisätiloja koskevat suojelumääräykset on lisätty kaavaehdotukseen. Päijät-Hämeen pelastuslaitos Pelastuslaitos suosittelee kaavaluonnosvaihtoehdon 2 jalostamista. Opiskelijaturvallisuus tulee ottaa ykkösasiaksi. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Hämeen ELY-keskus, Uudenmaan ELY-keskus Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset eivät anna lausuntoa asemakaavaluonnoksesta. - Lahden ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut pitää kaavaluonnosvaihtoehto 2:ta parempana kampusalueen viihtyisyyden ja alueen liikenneturvallisuuden vuoksi. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Vammaisneuvosto Kaavaluonnosvaihtoehto 2 tuo laajan alueen piharatkaisuihin enemmän vaihtoehtoja sekä turvallisuutta käyttäjille. Wellamo-opiston iltakäyttäjille liikenneratkaisu tuo paikoitusongelmia, matkat pysäköintikentältä ja bussipysäkeiltä ovat ongelmallisia. Liikuntaesteisille mitoitetut pysäköintipaikat tulee olla varustettu ISA-tunnuksin ja ne tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntejä, etenkin Wellamo-opiston tilojen läheisyyteen. Opastus ja kiveysten esteettömyys tulee huomioida. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Pihasuunnitelmassa on varattu jonkin verran pysäköintipaikkoja erityisesti liikuntaesteisille sisäänkäyntien läheisyyteen. Opastuksen ja pintamateriaalien tarkempi suunnittelu tehdään rakennus- ja toteutussuunnitteluvaiheessa.

15 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Telia Finland Oyj Telialla on kaapeleita alueella. Jos alueen rakentaminen aiheuttaa siirtotarpeita kaapeleille, niistä pyydetään ilmoittamaan vähintään 3 kk etukäteen. Kaapelit sijoittuvat kaavaehdotuksessa katualueille sekä pääosin kaavakartalle merkityille johtorasitealueille. Lahti Energia Oy Suunnittelualueella sijaitsee kaukolämmön runkojohtoja, liikennejärjestelymuutokset eivät vaikuta haittaavan putkijohtojen sijoituksiin. Suosittelemme kohteen muutos- ja uudisosien lämmitystavaksi kaukolämpöä. Kaukolämpölinjat on merkitty kaavaehdotuskartalle rasitealueina. Mielipide 1 Kaavaluonnosvaihtoehto 1 esitetään jatkotyön pohjaksi, millä mahdollistetaan Laaksokadun liikenneruuhkien purkautuminen vaihtoehtoista reittiä sekä säilytetään Rautellinkadun ympäriajo, mikä on tärkeää varsinkin hankalissa liikenneolosuhteissa. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Laaksokatu on luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen katkaistu ajoneuvoliikenteeltä Karjalankadun risteyksessä Paavolan kampusalueen liikenneselvityksen mukaisesti. Aiempi ajoyhteys Iso-Paavolankadulta Karjalankadun yli Laaksokadulle on tuonut merkittävän osan alueen läpiajoliikenteestä. Iso- Paavolankadulta tulevien ajoneuvojen ohjaaminen Karjalankadulle ei liikenneselvityksen mukaan aiheuta ruuhkautumista. Mielipide 2 Esitetty kaavaluonnosvaihtoehto 2 on kelvoton ja aiheuttaisi kohtuutonta haittaa alueen asukkaille ja ongelmia Laaksokadun ja Saimaankadun liikenteelle. Vaihtoehto 1 on sidettävä, mutta ei sekään sellaisenaan hyvä. Iso-Paavolankadun/Tunnelikadun läpiajon vaatimukset tulisi huomioida paremmin. Läpiajoa ei voida ohjata Laaksokadun ja Saimaankadun risteykseenkään. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Laaksokatu on luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen katkaistu ajoneuvoliikenteeltä Karjalankadun risteyksessä Paavolan kampusalueen liikenneselvityksen mukaisesti. Aiempi ajoyhteys Iso-Paavolankadulta Karjalankadun yli Laaksokadulle on tuonut merkittävän osan alueen läpiajoliikenteestä. Iso- Paavolankadulta tulevien ajoneuvojen ohjaaminen Karjalankadulle ei liikenneselvityksen mukaan aiheuta ruuhkautumista. Mielipide 3 Ajoyhteys Kannaksekadulta Rautellinkadulle tulee säilyttää. Rautellinkadulle ei tule rakentaa kääntöpaikkaa. Kannaksenkadun katkaiseminen liikenteeltä on kannatettavaa. Muotoiluinstituutin tontille esitetään rakennusten enimmäiskorkeudet siten, ettei ylitetä nykyisten rakennusten korkeutta. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Kääntöpaikkaa Rautellinkadulle ei suunnitella tässä ratkaisussa. Muotoiluinstituutin uudisosa on suunniteltu siten, ettei katolle sijoiteta ilmanvaihtokonehuoneita.

16 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Mielipide 4 Laaksokatu 6 -tonttia (päiväkodin tonttia) koskien annetaan kommentteja, jotka liittyvät rakennusoikeuteen, rakennusalaan, istutettaviin alueisiin, pysäköimispaikkoihin ja tontin aitaamiseen. Kommentit on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa. Päiväkodille on myönnetty rakennuslupa. Mielipide 5 Kaavaluonnosvaihtoehdoista parempi on Kannaksenkadun läpiajoliikenteen katkaiseva ratkaisu. Koulutaksien jättöpaikat tulee varata alueelle. Kaava-aineistossa ei mainita alueelle tulevia englanninkielisiä luokkia. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Kampusalueen pihasuunnitelmassa on huomioitu saattoalueet, tarkemmat ohjeistukset sallituista taksien jättöpaikoista on tehtävä alueen opastuksen suunnittelun yhteydessä. Maininta englanninkielisistä luokista on sisällytetty kaavaselostukseen. Lahden kaupunginteatteri Teatterin koko huoltoliikenne kulkee Tunnelikadun liittymän kautta, liittymää ei voi siirtää eikä pienentää. Kannaksenkadun liikennemääriä on hyvä rajoittaa, tämä parantaa teatterin liittymien käyttöä ja turvallisuutta. Ainonpolun tulee jatkossakin pysyä pelkästään kävelyn ja pyöräilyn käytössä. Teatterin pysäköintialueen läpi ei tule ohjata häiritsevää liikennettä. Pysäköinnin hallittuun järjestämiseen ja riittävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Opastus ja liikennemerkit tulee päivittää. Saimaankadulle tulisi saada joukkoliikennettä. Teatterin liittymän paikka on suunniteltu siirrettäväksi uuden Tunnelikadun linjauksen vuoksi. Riittävä leveys ja käytettävyys on kuitenkin huomioitu myös raskaalle liikenteelle. Kannaksenkadun katkaiseminen vähentää osaltaan liikennettä. Ainonpolun luonnetta ei kaavalla muuteta. Kaavaehdotus ei ota kantaa teatterin pysäköintialueiden nykytilaan. Opastuksen päivittäminen on kaavasta riippumatonta. Joukkoliikenteen tuominen Saimaankadulle on niin ikään kaavasta riippumaton asia ja toive on välitetty joukkoliikennesuunnittelijoille. Mielipide 6 Kannatamme kaavaluonnosvaihtoehto 1:tä, jossa on mahdollisuus liikkua Louhenkatua pitkin Rautellinkadulle. Vastustamme jyrkästi vaihtoehto 2:ta, jossa läpiajo estetään ja Rautellinkadulle esitetään kääntöpaikkaa. Muotoiluinstituutin uudisrakennus ei saa ylittää nykyisen rakennuksen korkeutta. Kaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehtojen 1 ja 2 yhdistelmänä, jolla katkaistaan alueen läpiajo Kannaksenkadulla kampusalueen viihtyisyys ja turvallisuus huomioiden. Ajo Rautellinkadulta sallitaan kuitenkin hidaskatua pitkin. Kääntöpaikkaa Rautellinkadulle ei suunnitella tässä ratkaisussa. Muotoiluinstituutin uudisosa on suunniteltu siten, ettei katolle sijoiteta ilmanvaihtokonehuoneita. Taulukko 3. Osallisten lausunnot/mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Muilta osallisilta ei luonnosvaiheen kuulemisessa tullut lausuntoa tai mielipidettä. Valitun kaavaratkaisun perustelut Kaavaluonnosvaihtoehdossa 2 esitetty ratkaisu Kannaksenkadun läpiajoliikenteen katkaisemisesta kokonaan kampusalueen rauhoittamiseksi sai erityisesti Rautellinkadun varren asukkaiden osalta runsaasti palautetta kaavaluonnosvaiheessa sekä kaavatyötä koskevissa asukastilaisuuksissa ja työpajoissa. Läpiajettavuus Rautellinkadulle haluttiin säilyttää myös kampusalueen läpi, eikä kääntöpaikkaa Rautellinkadun päähän nähty myöskään mahdollisena. Luonnosvaiheen jälkeen on valittu kaavaehdotuksen pohjaksi ratkaisu, joka yhdistää kaavaluonnosvaihtoehdot 1 ja 2 siten, että sallitaan alueen läpiajo hidaskatua pitkin Tunnelikadulta Rautellinkadulle, mutta katkaistaan Kannaksenkadun läpiajo muulta osin, jotta tavoite kampusalueen riittävästä yhtenäisyydestä, tehokkuudesta ja turvallisuudesta voitaisiin saavuttaa. Huoltoliikenne edellyttää joka tapauksessa ajoreittiä kampusalueen sisällä.

17 Selostus A-2713 D/959/ / (19) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Paavolan kampuksen hankesuunnitelman toteuttaminen. Kannaksen lukio, aikuiskoulutuskeskus ja Muotoiluinstituutti osoitetaan opetustoimintaa palveleviksi rakennuksiksi (YO) sekä asemakaavalla suojelluiksi (sr-1, sr-2 ja sr-3). Kaavalla osoitetaan myös näiden rakennusten sisätiloja koskevia suojelumääräyksiä. Muotoiluinstituutin vanhin A-osa sallitaan asemakaavalla purettavaksi myönnetyn purkuluvan mukaisesti. Kyseiseen kohtaan osoitetaan mahdollisuus uudisrakennusosalle hankesuunnitelman mukaisesti sekä sallitaan rakennusosan yhdistäminen sillalla Kannaksen lukiorakennukseen (y). Aikuiskoulutuskeskuksen itäpuolelle osoitetaan erillinen tontti opetus- ja urheilutoimintaa palvelevalle rakennukselle, johon saa rakentaa urheiluhallin ja koulun toimintaa palvelevia tiloja sekä väestönsuojatiloja (YOU-1). Päiväkodille osoitetaan oma tontti (YL-1). Uudisrakennusten julkisivuja koskien annetaan erityisiä määräyksiä (ju-1, ju-2 ja ju-3). Asemakaavan muutoksella katkaistaan Kannaksenkatu siten, että kampusalueen sisällä sallitaan läpiajo ainoastaan hidaskatua pitkin Tunnelikadulta Rautellinkadulle (Terijoenkatu). Kampusalueen läpi osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteys (pp). Tunnelikadun uusi, suunniteltu linjaus mahdollistetaan tarkistamalla katualueen rajoja. Paavolan kentän (VU), Tunnelipolun sekä näiden väliin jäävän pysäköintialueen (LP) rajoja tarkistetaan olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Kannaksenkadun ja Metsolankadun risteyksen pohjoispuolelle osoitetaan tilaa kääntö- ja saattopaikalle. Kirkkokatu muutetaan katualueesta kävelyn ja pyöräilyn reitiksi (pp). Korttelin 3017 yleisten rakennusten tontti muutetaan asemakaavan muutoksella yleiseksi pysäköintialueeksi (LP) nykytilanteen mukaisesti. Alue on myös kampusalueen käyttäjien käytettävissä. Kampusalueelle osoitetaan erilliset alueet pysäköinnin järjestämiseksi (p-1, p-2 ja p-3), joiden toteuttamiseen annetaan tarkempia ohjeita. Pysäköintipaikkoja on osoitettava alueen käyttöön 1 paikka / 250 kerrosalaneliömetriä ja polkupyöräpaikkoja 1 paikka / 50 kerrosalaneliömetriä. Pecsinpuiston ja Zaporozenpuiston osalta annetaan tarkempia suojelumääräyksiä (VP/s). Kannaksen koulun piha-alueen puusto ja muu kasvillisuus tulee säilyttää (sp). Aikuiskoulutuskeskuksen edustan aukio osoitetaan säilytettäväksi (s). Kaavassa määrätään myös mm. istutettaviin alueisiin, kerroslukuun, rakennusoikeuteen, talous- ja piharakennusten rakentamiseen, säilytettäviin puuriveihin, johtoja ja linjoja varten varattuihin alueisiin, liittymäkieltoihin sekä pohjaveden suojeluun liittyvistä asioista. 4.2 Kaavan mitoitus Asemakaavan kokonaispinta-ala on 9,6 ha. Kaavalla osoitetaan alueelle rakennusoikeutta yhteensä k-m2, mikä on k-m2 vähemmän, kuin aiemman asemakaavan mukainen rakennusoikeus. Autopaikkoja tulee osoittaa 1 ap / 250 k-m Kaavan vaikutukset MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Kaavalla mahdollistetaan Lahden kaupungille merkittävän, uuden kampusalueen muodostuminen Paavolaan. Kampusalueelle arvioidaan sijoittuvan oppilaita ja henkilökuntaa noin henkilöä (Paavolan kampuksen hankesuunnitelma). Lisäksi alueen käyttäjiä ovat Wellamo-opiston opiskelijat, tilojen iltakäyttäjät sekä päiväkodin lapset ja henkilökunta. Suunniteltujen toimintojen keskittäminen Paavolan kampusalueelle tarkoittaa alueen käyttäjille sopeutumista tiiviimmässä ympäristössä toimimiseen. Toisaalta kampusalue tarjoaa joustavan toimintamallin ja sopeutuu paremmin tulevaisuuden kysyntä- ja tarvemuutoksiin. Yhteistyö alueen toimijoiden kesken sekä tilojen muuntojoustavuus luovat mahdollisuuden tehokkaaseen ja monipuoliseen toimintaan (Paavolan alueen tilaselvitys).

18 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Alueen lisääntyvä käyttäjämäärä aiheuttaa entistä enemmän häiriötä alueen ympäristöön sekä lähialueen asukkaille, mutta samalla Kannaksenkadun läpiajon katkaiseminen vähentää liikenteestä aiheutuvaa turvallisuus-, melu- ja ilmanlaatuhaittaa. Kampusalue edellyttää saattopaikkojen toteuttamista Kannaksenkadulle ja Tunnelikadulle, mikä lisää ajoittaista liikennettä ja siitä aiheutuvaa häiriötä kohdistuen erityisesti Metsolankadun risteyksen läheisyydessä sijaitseviin asuinkerrostaloihin aiempaan tilanteeseen verrattuna. Saattoliikenne ajoittuu kuitenkin pääsääntöisesti koulupäivien alkamis- ja päättymisajankohtiin verrattuna aiempaan, jatkuvaan läpiajoliikenteeseen Kannaksenkadulla. Rautellinkadun varren asukkaiden kannalta alueelta aiheutuva häiriö ympäristöön jää vähäisemmäksi kampusalueen pihan jäädessä suojaavan, yhtenäisen rakennusmassan (Muotoiluinstituutti) toiselle puolelle. Kampusalueen suunnittelun seurauksena alueelta poistunut koirapuisto vähensi kaupunginosan palvelutarjontaa tältä osin, mutta toisaalta myös poisti siitä aiheutuneen ajoittaisen, mahdollisen meluhäiriön lähiympäristöstä. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Kaavamääräyksen mukaisesti alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. Rakentamisolosuhteet ovat paikoitellen hyvin haastavia ja rakentaminen saattaa edellyttää joltain osin paaluttamista. Uudisrakentaminen, katu-, pysäköinti- ja piha-alueiden toteuttaminen sekä kunnallisteknisen verkoston muutostyöt edellyttävät maanpinnan muokkaamista. Pohjaveden pinnan korkeudesta johtuen osassa alueen kiinteistöistä on jouduttu rakentamaan kellari- ja perustusrakenteiden kuivana pidon johdosta erillisiä pohjaveden pumppausjärjestelmiä. Paavolan kampusalue perustuu suurelta osin olemassa olevien rakennusten hyödyntämiseen sekä toimintojen keskittämisen avulla rakennettavien uudisrakennusten tehokkaaseen moni- ja yhteiskäyttöisyyteen, millä vältetään ylimääräisten tilojen rakentamista sekä tilojen pitämistä tyhjillään. Valituilla ratkaisuilla voidaan vähentää hankkeen ilmastovaikutuksia. Paavolan kampusalueen hankesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi uusien rakennusten energiatehokkuus sekä vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä, mikäli se on mahdollista. Alueen rajallisesta pysäköintipaikkojen määrästä johtuen alueen käyttäjien on suosittava liikkumistavan valinnassa entistä enemmän myös joukkoliikennettä, pyöräilyä sekä kävelyä, millä on omalta osaltaan positiivisia ilmastovaikutuksia. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kaavalla edellytetään säilytettäväksi Kirkkokadun puiston koivukujan luonnon monimuotoisuus -kohde. Myös Kannaksen koulun piha-alueen puuston ja muun kasvillisuuden ja niiden kasvuedellytysten säilyminen on varmistettava sekä rakentamisen yhteydessä että sen jälkeen. Kaavalla osoitetaan säilytettäviä puurivejä sekä istutettavia alueita. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava tukeutuu olemassa olevaan liikenne- ja kunnallistekniseen verkostoon. Asemakaavalla mahdollistetaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen osoittamalla siihen aiempaa tehokkaampaa käyttöä, uudisrakentamista sekä merkittävä koulukampusalue toimintoineen. Toimintojen keskittäminen Paavolan kampusalueelle vapauttaa vastaavasti muita kaupungin alueita ja tiloja uuteen käyttöön. Alueella on olemassa olevat, hyvät kävelyn ja pyöräilyn yhteydet. Alue on hyvin saavutettavissa kävellen ja pyörällä eri suunnista. Julkisen liikenteen yhteydet alueella jäävät verrattain kauaksi alueen käyttäjämäärät huomioiden. Tärkeimmät kampusaluetta palvelevat bussipysäkit sijaitsevat Karjalankadulla ja Kauppakadulla noin metrin päässä. Asemakaavan muutoksella on olennaisia vaikutuksia liikenteeseen. Kaavalla katkaistaan Kannaksenkadun läpiajomahdollisuus, mikä aiheuttaa liikenteen siirtymisen muualle katuverkkoon. Paavolan alueen liikenneselvityksessä on esitetty toimenpiteitä, joilla liikenteen sujuvuutta ja ohjautumista muualle katuverkkoon voidaan parantaa sekä selvitetty katuverkon liikennemääriä sekä risteysten toimivuutta. Liikenteen toimivuuden osalta tarvitaan kampusalueen toteuduttua seurantaa sekä tarvittaessa uusia toimenpiteitä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseksi. Paavolan alueelle on laadittu katujen yleissuunnitelma kampusalueen toteuttamiseksi (Ramboll, 2019).

19 Selostus A-2713 D/959/ / (19) Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella on olennaisia vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavalla sallitaan uusien rakennusten ja rakennusosien toteuttaminen maakunnallisesti arvokkaaseen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävään kulttuuriympäristöön. Uudisosien julkisivuille asetetaan erityisiä vaatimuksia alueen merkitys huomioiden. Kaavalla osoitettava kampusalue mahdollistaa osaltaan suojeltavien rakennusten uuden käyttötarkoituksen sekä säilymisen opetuskäytössä, mikä edelleen auttaa rakennusten kunnossapito- ja suojelutavoitteiden saavuttamisessa. Kaavalla täydennetään Lahden kulttuurikeskuksen aluetta osoittamalla sinne uutta rakentamista ja uusia toimintoja sekä mahdollistamalla yhtenäisen kampusalueen toteuttaminen. Kaavalla poiketaan kulttuurikeskuksen 80-luvulla laadituista suunnitelmista muuttamalla yksi yleisten rakennusten tonteista (kortteli 3017) yleiseksi pysäköintialueeksi sekä jättämällä kortteli 3014 pääosin rakentamattomaksi kampuksen piha-alueeksi. Maisemallisesti arvokas Kirkkokadun koivukuja sekä Kannaksen koulun piha-alueen puusto osoitetaan kaavamerkinnöillä suojeltaviksi. Uudisrakennusten kerrosluvut on sovitettu maisemaan ja olemassa oleviin rakennuksiin. Vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Alueen opiskelijat ja muut käyttäjät parantavat osaltaan ympäristön olemassa olevan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä lisääntyvän kysynnän ansiosta. Kannaksenkadun läpiajoliikenteen poistuessa ajoneuvoliikenne siirtyy muille katuosuuksille, joiden varsilla elinkeinoelämä ja yritykset voivat hyötyä muutoksesta näkyvyyden lisääntymisen myötä. 4.4 Nimistö Kannaksenkadun katkaisemisen seurauksena kampusalueen läpi kulkevan hidaskadun nimeksi osoitetaan nimistötoimikunnan esityksen mukaisesti Terijoenkatu. Tunnelikatua jatketaan Saimaankadulle saakka ja Kannaksenkatu jää eteläosastaan entiselle nimelleen. Louhenkatu poistuu nimistöstä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa sen saatua lainvoiman. 6 ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski puhelin: osoite: Lahden kaupunki Kaupunkiympäristön palvelualue Maankäyttö ja aluehankkeet Askonkatu LAHTI s-posti: etunimi.sukunimi@lahti.fi Lahdessa Markus Lehmuskoski kaavoitusarkkitehti