Tutkimusraportti. Päiväkoti Mesikämmen. Seurantatutkimukset. Rakennus B Helsingintie Halikko Projekti 5819

Transkriptio

1 Tutkimusraportti Seurantatutkimukset A B Päiväkoti Mesikämmen Rakennus B Helsingintie Halikko Projekti 5819

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä Toimeksianto Taustatiedot Tutkimukset Pintakosteuskartoitus Teolliset mineraalikuidut Painesuhteet Olosuhdeseurannat Mikrobit sisäilmasta Johtopäätökset Toimenpide ehdotukset Y tunnus: Salo 1 / 13

3 1 Tiivistelmä Päiväkoti Mesikämmenen B rakennuksen käyttäjillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän rakennuksen sisäilman laatuun. Tällä tutkimuksella täydennettiin osin vuoden 2016 kuntotutkimuksia sekä seurattiin tehtyjen korjaustoimenpiteiden onnistumista. Ilmanvaihdon toimintaa ja painesuhteita selvitettiin olosuhde ja paine eroseurannoin. Teolliset mineraalikuidut määritettiin 14 vrk aikana laskeutuneesta pölystä ja sisäilman mikrobipitoisuudet selvitettiin ilmanäyttein, joita verrattiin ulkoilmanäytteisiin. Tutkimuksissa ei havaittu sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttaisivat poikkeavaa altistumista rakennuksen käyttäjille. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu poikkeavaa kosteutta, sisäilman olosuhteet olivat Asumisterveysasetuksen mukaiset ja ilmanvaihto oli hyvin tasapainossa. Sisäilman teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet alittivat kaikissa näytteissä Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Sisäilman mikrobipitoisuudet olivat matalia ja selvästi pienempiä kuin ulkoilmasta otetuissa vertailunäytteissä. Sisäilman lämpötila oli hieman lämmityskauden suosituksia korkeampi. Korkea sisäilman lämpötila kuivattaa etenkin pakkaskaudella turhaan sisäilmaa. Kuiva sisäilma saattaa voimistaa koettuja ärsytysoireita. Tutkimusten perusteella suositamme, että sisäilman olosuhteet (lämpötila ja suhteellinen kosteus) suositellaan tarkastamaan seurantamittauksin seuraavalla pakkasjaksolla. Lämpötilaa on lämmityskaudella suositeltavaa alentaa nyt mitatusta sekä energian kulutuksen että sisäilman kuivuuden vähentämiseksi. Y tunnus: Salo 2 / 13

4 2 Toimeksianto Tutkimuskohde: Päiväkoti Mesikämmen Helsingintie 57, SALO Tutkimusajankohta: Pintakosteuskartoitus Sisäilman mikrobinäytteet Teolliset mineraalikuidut 14 vrk laskeumasta Olosuhde ja paine eroseurannat Tilaaja: Salon kaupunki Janne Lehto, tilapalvelujen kaupungininsinööri Kaupunkikehityspalvelut Tehdaskatu 2, SALO Vastuuhenkilö: FM Vesa Koskinen, Sirate Group Oy p Tutkimushenkilöt: Ilkka Ahola, Ville Norri, Sirate Group Oy Laboratoriot: Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus, Aerobiologian yksikkö (mikrobit, kuidut) Tutkimuksen tavoite: Päiväkoti Mesikämmenen B rakennuksen käyttäjillä on esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän rakennuksen sisäilman laatuun. Tällä tutkimuksella täydennettiin osin vuoden 2016 kuntotutkimuksia sekä seurattiin tehtyjen korjaustoimenpiteiden onnistumista. Ilmanvaihdon toimintaa ja painesuhteita selvitettiin olosuhde ja paine eroseurannoin. Teolliset mineraalikuidut määritettiin 14 vrk aikana laskeutuneesta pölystä ja sisäilman mikrobipitoisuudet selvitettiin ilmanäyttein, joita verrattiin ulkoilmanäytteisiin. Y tunnus: Salo 3 / 13

5 3 Taustatiedot Tutkimuskohteena oli päiväkoti Mesikämmenen yksikerroksinen rakennus B (laajennusosa), joka on valmistunut vuonna 2012 (kuva 1). Tilaelementeistä koostuva päiväkotirakennus sijaitsee tasamaalla ja on perustettu ryömintätilaisena teräspaaluille, joiden päällä on kantava teräspalkisto. Rakennuksessa toimii viiden päiväkotiryhmän lisäksi keittiö, jota ei tässä selvityksessä tutkittu. Kuva 1. Päiväkoti Mesikämmenen rakennus B. Rakennuksen käyttäjillä on talvesta esiintynyt oireita, joiden on epäilty liittyvän rakennuksen sisäilmaan. Oireilua on esiintynyt eniten rakennuksen Helsingintien suuntaisessa siivessä (etualalla kuvassa 1). Kesäkuussa 2016 tehtyjen kosteusmittausten perusteella rakennuksen lattiapäällysteitä alettiin vaihtaa elementti kerrallaan ja loppukesällä 2016 rakennuksen käyttäjät siirtyivät kokonaan väistötiloihin. Tutkimuskohteessa aiemmin tehdyt tutkimukset Rakennuksessa on tehty lattian pintakosteuskartoitus ja viiltomittauksia lattiapäällysteen alta toukokuussa 2016 (Polygon). Kosteuskartoituksessa havaittiin rakennuksen keskiosissa korkeampia lukemia kuin reuna alueilla. Lisäksi huoneen 1 ulkoseinän ja putkikoteloinnin vieressä havaittiin normaalista poikkeavaa kosteutta lattiassa noin 0,5 m 2 kokoisella alueella. Polygonin tutkimuksissa lattiapäällysteen alapuolisen liimatilan suhteelliset kosteudet viiltomittauksin todettuina vaihtelivat välillä %. Lisäksi huoneen 1 mittapisteessä (kartoituksessa poikkeavaksi havaittu alue) mitattiin suhteelliseksi kosteudeksi 96 %. Viiltomittausten tulokset tulkittiin poikkeaviksi rakennuksen kuivissa tiloissa ja normaaleiksi märkätiloissa. Kosteuden katsottiin olevan todennäköisesti rakennusaikaista. Toimenpidesuosituksena esitettiin VOC näytteiden ottoa, lattiapäällysteen ja liiman poistoa kosteilta alueilta sekä rakenteiden koneellista kuivatusta. Syksyllä 2016 tehdyissä tutkimuksissa (Sirate 2016) todettiin lattialaatan kosteuksien olleen lievästi koholla, mutta kuitenkin selvästi alle lattiapäällysten ja sen liiman kriittisen kosteuden arvojen. Sisäilmasta otettujen VOC näytteiden sekä lattiapäällysteen pinnalta otettujen pintaemissionäytteiden (FLEC) perusteella lattiapäällysteet eivät olleet vaurioituneet. Mattoliimassa ei myöskään esiintynyt mikrobikasvua. Y tunnus: Salo 4 / 13

6 Rakennuksen alapohjista havaittiin merkittävää ilmavuotoa sisälle lattian ja ulkoseinien liitoksesta sekä tilaelementtien saumoista. Rakennus oli voimakkaasti alipaineinen ulkoilmaan. Rakenneavausten yhteydessä otettujen materiaalinäytteiden perusteella rakenneuksessa ei ollut laaja alaisia kosteus ja mikrobivauriota. Huonepinnoilta otetuissa pölynkoostumusnäytteissä ei esiintynyt teollisia mineraalikuituja ja pöly koostui pääosin normaalista huonepölystä. Käytettävissä olleet asiakirjat/ lähtötietoaineisto: Pohjakuva (liite 1) Rakennekuvat vuodelta 2011 Tutkimusraportti D, Polygon Finland Oy, Tutkimusraportti, Sisäilma ja rakennetutkimukset, Sirate Group Oy, Y tunnus: Salo 5 / 13

7 4 Tutkimukset 4.1 Pintakosteuskartoitus Rakennuksen pintarakenteiden kosteutta arvioitiin käyttäen GANN Hydromette UNI1 laitetta LB71 mittapäällä. Mittaustulokset ovat suuntaa antavia ja saadut arvot mittalaitekohtaisia. Rakennuksen alapohjalaattaa todettiin jo syksyn 2016 mittauksissa niin kuivaksi, etteivät lattiapäällysteet olleet vaurioituneet. Lattiapäällysteen vaihdon ja alapohjan tiivistyskorjausten yhteydessä lattiaa kuivatettiin edelleen. Tämän vuoksi pintakosteuskartoitus tehtiin pistokoemaisesti. Kupruilleen lattiapäällysteen kohdalla WC tilassa (tilanumeroimaton tila WC:n 030 vieressä) ei havaittu poikkeavaa kosteutta. 4.2 Teolliset mineraalikuidut Teollisten mineraalikuitujen esiintymistä sisäilmassa kartoitettiin huonepinnoille 14 vrk aikana laskeutuneesta pölystä. Kuitujen lukumäärä laskettiin valomikroskoopin avulla Turun yliopiston aerobiologian laboratoriossa, liite 2. Yhteenveto näytetuloksista on esitetty taulukossa 1 ja näytteenottopaikat on liitteen 1 pohjakuvissa. Teollisia mineraalikuituja ovat mm. keraamiset kuidut, eristevilla ja lasikuidut. Keraamisia kuituja tavataan pääasiassa teollisuudessa (metalliteollisuus, energiantuotanto), joten niiden esiintyminen toimistoympäristössä on epätodennäköistä. Eristevillojen pääkäyttötarkoitus on lämmön tai äänen eristys. Kuidut ovat epäsäännöllisen muotoisia ja kokoisia. Niitä valmistetaan keräyslasista (lasivilla), kiviaineksesta (vuorivilla eli kivivilla) ja kuonasta (kuonavilla). Villatuotteet myydään levyinä, mattoina tai kouruina. Eristevillakuitujen poistumisaika elimistöstä on muutamia viikkoja tai kuukausia; ne eivät todennäköisesti aiheuta pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Eristevillakuidut aiheuttavat ihon, silmien ja hengitysteiden ärsytystä, ja ne saattavat altistaa ylähengitysteiden tulehduksille. Eristevillakuiduissa sideaineena käytetty fenoliformaldehydihartsi voi herkistää ihoa ja limakalvoja. (Työterveyslaitos) Teollisten mineraalikuitujen lähteitä sisäympäristössä ovat esimerkiksi ilmanvaihtolaitteistojen rikkoutuneet äänenvaimentimet, vanhentuneet tai rikkoutuneet mineraalikuituiset akustiikkalevyt huonetiloissa sekä avonaiset mineraalivillaeristeet tai lämmöneristekerroksen kautta kulkevat ilmavuodot. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira) Teollisten mineraalikuitujen viitearvot Teollisten mineraalikutujen toimenpiderajana on kahden viikon pölylaskeumasta määritettynä 0,2 kuitua/cm². (Asumisterveysasetus) Tulosten perusteella rakennuksessa ei ole merkittävää kuituongelmaa. Kaikkien näytteiden kuitupitoisuudet alittivat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Kahdessa näytteessä havaittiin yksittäisiä kuituja. Y tunnus: Salo 6 / 13

8 Taulukko 1. Yhteenveto kuitu ja pölynkoostumusnäytteistä. Näytteenottopaikka Näytetunnus Tila Kuvaus 14 vrk laskeuma kpl/cm 2 (liite 9) 061 Ryhmähuone K1 Yksittäisiä kuituja 048 Ryhmähuone K2 Ei kuituja 022 Ryhmähuone K3 Yksittäisiä kuituja 009 Ryhmähuone K4 Ei kuituja 0013 Ryhmähuone K5 EI kuituja 4.3 Painesuhteet Ilman kulkusuuntien sekä ilmanvaihdon yleisen toiminnan selvittämiseksi rakennuksessa suoritettiin kahden viikon mittaisia paine eroseurantamittauksia rakennuksen ulkovaipan yli. Mittauksissa käytettiin paine eroantureita (Series MS Magnesense, Dwyer) ja tulokset tallennettiin 5 minuutin välein (Tinytag, Gemini). Havaintojen apuna käytettiin merkkisavua. Mittauspaikat on esitetty liitteen 2 pohjakuvissa ja tuloskuvaajat liitteessä 5. Painesuhteiden ohjearvot Rakennus, jossa on koneellinen tulo ja poistoilmanvaihto, suunnitellaan ulkoilmaan nähden alipaineiseksi. Rakennuksen alipaine ulkoilmaan nähden ei saa olla yli 30 Pa. Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta (D2 Suomen rakentamismääräyskokoelma 2010). Jos rakennuksen alipaineisuus on yli 15 Pa, tulee sen syy selvittää ja ilmanvaihtoa mahdollisuuksien mukaan tasapainottaa (Asumisterveysasetuksen sovellusohje, Valvira 2016). Uusissa rakennuksissa erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaihdon toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä rakenteisiin. (Asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta 1009/2017) Paine eroseurantojen perusteella rakennuksen ilmanvaihto on hyvin tasapainossa. Kaikissa seurantamittauksissa rakennus on suositusten mukaan lievästi alipaineinen ulkoilmaan nähden, kuten kuvassa 2. Y tunnus: Salo 7 / 13

9 Kuva 2. Ryhmähuone 061 on suositusten mukaisesti lievän alipaineinen ulkoilmaan nähden. 4.4 Olosuhdeseurannat Sisäilman lämpötilaa, suhteellista kosteutta ja hiilidioksidipitoisuutta mitattiin Elsys ERS dataloggereilla Seurantamittausten tulokset tallennettiin 5 minuutin välein. Yhteenveto olosuhdemittauksista on esitetty taulukossa 2 ja tuloskuvaajat kuvissa 3 5 ja liitteenä 6. Taulukko 2. Yhteenveto Mesikämmenen päiväkodin olosuhdemittauksista. Suhteellinen Tunnus Tila Hiilidioksidi [ppm] Lämpötila [ C] kosteus [%RH] OS251 Ryhmähuone 061 normaali normaali normaali OS302 Ryhmähuone 048 normaali normaali normaali OS243 Ryhmähuone 022 normaali normaali normaali OS292 Ryhmähuone 009 normaali normaali normaali OS287 Ryhmähuone 001 normaali normaali normaali Sisäilman lämpötilan toimenpideraja Toimenpideraja huoneilman lämpötilalle asunnoissa on lämmityskaudella +18 C +26 C ja sen ulkopuolella +18 C +32 C. Lämpötilat eivät saa aiheuttaa mikrobikasvun riskiä. (Asumisterveysasetus 2015). Huoneilman lämpötilan on oltava asumiseen ja oleskeluun soveltuvaa. Lämpötila ei myöskään saa aiheuttaa huoneilmassa olevan kosteuden tiivistymistä rakenteisiin tai niiden pinnoille. Lämpötilalla on merkitystä asuinviihtyvyyden ja lämpötilaan liittyvien suorien Y tunnus: Salo 8 / 13

10 terveyshaittojen lisäksi rakenteiden toimivuuteen ja sitä kautta välillisesti syntyviin terveyshaittoihin. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira 2016). Sisäilman suhteellisen kosteuden toimenpideraja Huoneilman kosteus ei saa olla pitkäkestoisesti niin suuri, että siitä aiheutuu rakenteissa, laitteissa taikka niiden pinnoilla mikrobikasvun riskiä (Asumisterveysasetus 2015). Asetuksessa ei säädetä tarkkoja suhteellisen kosteuden rajoja, joiden välillä ilman suhteellinen kosteus (RH %) voi vaihdella. Huoneilman kosteus voi vaihdella lyhytkestoisesti ulkoilman kosteudesta ja rakennuksessa harjoitetusta toiminnasta riippuen hyvin paljon ja tällöin voi syntyä tarve kostuttaa tai kuivattaa huoneilmaa, vaikka se ei olisi terveydensuojelun näkökulmasta tarpeellista. Huoneilman suhteellisen kosteuden suosituksena on aiemmin ollut %. Tämän lisäksi on todettu, että sen saavuttaminen ei ole aina mahdollista muun muassa ilmastollisista syistä, eikä näistä arvoista poikkeamista voida pitää terveyshaittana, jos muut asumisen terveydelliset edellytykset täyttyvät. Toisaalta kylminä pakkasjaksoina huoneilman 60 % suhteellinen kosteus aiheuttaa jo suuren mikrobikasvun riskin rakenteiden sisäpintojen kylmimmissä kohdissa. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira 2016) Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on mg/m 3 (1 150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus (Asumisterveysasetus, 2015). Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta voidaan pitää ihmisistä peräisin olevien epäpuhtauksien esiintymisen indikaattorina ja sen perusteella voidaan arvioida ilmanvaihdon riittävyyttä tilojen käyttöön nähden. Tilanteissa, joissa ilmanvaihto on todettu tämän asetuksen mukaiseksi, mutta ilmanvaihto on riittämätön suhteessa tilojen epätavanomaiseen käyttöön, on terveyshaitan ehkäisemiseksi ensisijaisesti tehtävä muutoksia tilojen käyttötapaan. Hiilidioksidi itsessään ei aiheuta kyseisissä pitoisuuksissa terveyshaittaa. (Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Valvira 2016) Sisäilman lämpötila ja suhteellinen kosteus Olosuhdeseurantojen perusteella huoneilman lämpötila nousee päivisin melko korkeaksi (n. 24 C). Lämpötila ei kuitenkaan ylitä asumisterveysasetuksen toimenpiderajaa yhdessäkään mittauspisteessä. Sisäilman suhteelliset kosteudet ovat vuodenajalle tyypillisesti melko pienet. Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet Sisäilman hiilidioksidipitoisuudet pysyivät matalina ja selvästi alle Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan kaikissa mittauspisteissä koko seurantajakson ajan. Tulosten perusteella ilmanvaihto on riittävä tilojen käyttöön nähden. Y tunnus: Salo 9 / 13

11 Kuva 3. Sisäilman lämpötilat seurantajaksolla Kuva 4. Sisäilman suhteelliset kosteudet seurantajaksolla Y tunnus: Salo 10 / 13

12 Kuva 5. Hiilidioksidipitoisuudet seurantajaksolla Mikrobit sisäilmasta Sisäilman mikrobipitoisuuksia selvitettiin Andersen tyyppisellä 6 vaiheimpaktorilla kerätyillä ilmanäytteillä. Näytteet otettiin kolmelle eri elatusalustalle ja toimitettiin Turun yliopiston Aerobiologian yksikköön analysoitaviksi. Kasvatusmenetelmällä ilmenneet mikrobit analysoitiin valomikroskooppisesti. Näytteet otettiin aamuisin ennen käyttäjien saapumista tilaan. Näytteenottoaikana maanpinta ei ollut jäinen eikä lumen peitossa, minkä vuoksi otettiin kumpanakin näytteenottopäivänä vertailunäytteet ulkoa. Tarkemmat menetelmäkuvaukset ja tulokset on esitetty liitteiden 3 ja 4 analyysivastauksessa. Näytteenottopaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Sisäilman mikrobipitoisuuksien viitearvot kouluympäristöissä (talviaikana): Sulan maan aikana analysoituja sisäilman mikrobipitoisuuksia verrataan ulkoilman mikrobipitoisuuksiin. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. Ilman mikrobipitoisuuden lisäksi on oltava myös muuta näyttöä toimenpiderajan ylittymisestä, kuten korjaamaton kosteus tai lahovaurio tai aistinvaraisesti todettu ja tarvittaessa rakennusmateriaali tai pintanäytteistä tehdyllä analyysillä varmistettu mikrobikasvu. Useiden eri indikaattorimikrobien esiintyminen samassa näytteessä on tavanomaisesta poikkeavaa. Tällaiset Y tunnus: Salo 11 / 13

13 löydökset voivat viitata kosteusvaurioon [Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, Osa IV, 2016, Valvira]. Taulukko 3. Yhteenveto sisäilman mikrobinäytteiden analyysituloksista. Näytetunnus (liite 3) Mikrobit sisäilmasta Näytetunnus Tila Mikrobit sisäilmasta (liite 4) Ryhmähuone 061 Mi1 normaali Ryhmähuone 048 Mi2 normaali Ulkoilmavertailu Mi3 ulkoilmavertailu Ryhmähuone 001 Mi4 normaali Ryhmähuone 009 Mi5 normaali Ryhmähuone 022 Mi6 normaali Ulkoilmavertailu Mi7 ulkoilmavertailu Tiistaina tiloista 061 ja 048 otetuissa näytteissä Mi1 ja Mi2 aktinomykeettipitoisuudet olivat alle havaintorajan sienipitoisuudet matalia (enimmillään 44 pmy/m 3 ) ja selvästi pienempiä kuin ulkoilmanäytteessä Mi3 (508 pmy/m 3 ). Sisäilmasta otetut näytteet eivät poikenneet lajistoltaan merkittävästi ulkoilman vertailunäytteestä eikä näytteissä esiintynyt merkittävästi kosteusvaurioon viittaavia sienilajistoja. Keskiviikkona tiloista 001, 009 ja 022 otettujen näytteiden Mi3 Mi6 aktinomykeettipitoisuudet olivat erittäin pieniä ja sienipitoisuudet matalia (enimmillään 33 pmy/m 3 ) ulkoilmasta otettuun vertailunäytteeseen verrattuna (550 pmy/m 3 ). Sisäilmasta otetut näytteet eivät poikenneet lajistoltaan merkittävästi ulkoilman vertailunäytteestä Mi7 eikä näytteissä esiintynyt merkittävästi kosteusvaurioon viittaavia sienilajistoja. Tulokset eivät viittaa kosteus ja mikrobivaurioon rakennuksessa. 5 Johtopäätökset Tutkimuksissa ei havaittu sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttaisivat poikkeavaa altistumista rakennuksen käyttäjille. Pintakosteuskartoituksessa ei havaittu poikkeavaa kosteutta, sisäilman olosuhteet olivat Asumisterveysasetuksen mukaiset ja ilmanvaihto oli hyvin tasapainossa. Sisäilman teollisten mineraalikuitujen pitoisuudet alittivat kaikissa näytteissä Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. Sisäilman mikrobipitoisuudet olivat matalia ja selvästi pienempiä kuin ulkoilmasta otetuissa vertailunäytteissä. Sisäilman lämpötila oli hieman lämmityskauden suosituksia korkeampi. Korkea sisäilman lämpötila kuivattaa etenkin pakkaskaudella turhaan sisäilmaa. Kuiva sisäilma saattaa voimistaa koettuja ärsytysoireita Y tunnus: Salo 12 / 13

14 6 Toimenpide ehdotukset Tehtyjen tutkimusten perusteella suosittelemme seuraavia toimenpiteitä: 1. Sisäilman olosuhteet (lämpötila ja suhteellinen kosteus) suositellaan tarkastamaan seuraavalla pakkasjaksolla. Lämpötilaa on lämmityskaudella suositeltavaa alentaa nyt mitatusta sekä energian kulutuksen että sisäilman kuivuuden vähentämiseksi Turussa Vesa Koskinen vanhempi asiantuntija, FM rakennusterveysasiantuntija (C ) Viitteet 1. Asumisterveysasetus, Sosiaali ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/ Asumisterveysasetuksen soveltamisohje 8/2016, Osa I, Dnro 2731/ /2016. Valvira Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa D2. Ympäristöministeriö Liitteet 1. Pohjakuvat 2. Analyysiraportti, mikrobit ilmanäytteistä, TYYK Aerobiologia 3. Analyysiraportti, mikrobit ilmanäytteistä, TYYK Aerobiologia 4. Analyysiraportti, teolliset mineraalikuidut, TYYK Aerobiologia 5. Paine eroseurantojen tuloskuvaajat 6. Olosuhdeseurantojen tuloskuvaajat Y tunnus: Salo 13 / 13