EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel, KOM (2001) 561 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE Toinen kertomus euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoon liittyvistä valmisteluista

2 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE Toinen kertomus euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoon liittyvistä valmisteluista Yhteenveto Tässä Eurooppa-neuvostolle laaditussa kertomuksessa pyritään esittämään tilannekatsaus valmisteluista, selventämään kattavasti joitakin suuria tehtäväalueita ja tunnistamaan hyviä käytänteitä euroon siirtymisen sujuvoittamiseksi. Huhtikuussa 2001 esitetyn ensimmäisen kertomuksen jälkeen on yleisesti ottaen saavutettu merkittävää edistystä. Tilanne on kuitenkin edelleen hyvin epätasainen: eri talouoden tekijöiden valmistelujen aste vaihtelee huomattavasti. Kansalliset viranomaiset ovat saattaneet valmistelut lähes päätökseen, mutta paikallisviranomaiset näyttävät valmistautuvan hitaammin. Myös pk-yritysten valmistelut etenevät varsin hitaasti, eivätkä monet niistä tiedä riittävästi määräajoista tai kustannuksista. 1 Yksityishenkilöiden tietämys on parantunut huomattavasti, mutta on yleisesti ottaen puutteellista. 2 Euron käyttö on lisääntynyt hieman etenkin maksutapahtumissa viranomaisten kanssa. Yritykset eivät kuitenkaan siirry euron käyttöön helposti ja yksityishenkilöt käyttävät euroa hyvin harvoin. Tiedotustoimia tehostetaan parhaillaan. Eurojärjestelmä on käynnistänyt laajan, 80 miljoonaa euroa maksavan kampanjan, jota käydään kaikissa tiedotusvälineissä. Jäsenvaltiot ja komissio lisäävät parhaillaan tiedotuskampanjoita, jotka keskittyvät joulukuuhun ja joita yhteisö rahoittaa 28 miljoonalla eurolla. Tilanteen nopea parantaminen vaatii komission mielestä seuraavia toimenpiteitä: Julkisen vallan ja ammattijärjestöjen on tehostettava pk-yrityksille suunnattua tiedotusta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kauppoihin, joiden on oltava paremmin selvillä euroon siirtymiseen liittyvistä käytännön ongelmista ja logistisista ongelmista (kassanhoito, vaihtorahan palautus, kassajonot, seteleiden ja kolikoiden käsittely jne.). Kansalaisille etenkin niille, joiden on vaikea saada tietoa tarjottavaa tiedotusta on lisättävä ja euron käyttöön ennakkoon siirtymisen on yleistyttävä (pankkitilit, tilimaksuvälineet, hinnat, palkat jne.) niin, että kansalaiset siirtyvät vähitellen euroympäristöön ja heitä autetaan oppimaan uusi arvoasteikko. Euroseteleiden ja -kolikoiden tuotanto sujuu aikataulussa. Elokuun loppuun mennessä oli painettu yli 11 miljardia euroseteliä ja syyskuun loppuun mennessä oli lyöty 46,8 miljardia eurokolikkoa. Määrä täyttää jo nyt euron ensimmäiselle käyttöönottovaiheelle asetetut vaatimukset. 1 Pk-yrityksiä koskeva Flash-Eurobarometri-tutkimus, heinäkuu Eurotietämystä koskeva Flash-Eurobarometri-tutkimus, kesäkuu

3 Euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa koskevien toimien osalta ennakkotoimitusjärjestelmä euroalueella ja sen ulkopuolella on nyt saatettu päätökseen. Toimitukset on jo aloitettu joissakin euroalueen maissa ja ne etenevät tyydyttävästi. Kauppiaiden osallistumisessa edelleenjakeluun on edelleen parantamisen varaa, mutta muuten edelleenjakelun tilanne on yleisesti ottaen keskimääräisen hyvä. Pankkiautomaatit mukautetaan useimmissa euromaissa, ja siten euroon siirtyminen on hyvin nopeaa. Simulaatiot osoittavat, että suurin osa väestöstä saa eurosetelit pankeista 5. tammikuuta mennessä (joissakin maissa vielä nopeammin). Käyttöönotto tapahtuu siis nopeammin kuin aluksi arvioitiin. Neuvoston marraskuussa 1999 antamassa julistuksessa asetettiin tavoitteeksi, että suurin osa vaihtotoiminnoista saataisiin tehtyä kahdessa viikossa: ne saadaan todennäköisesti tehtyä puolet nopeammin. Eurokolikoita on saatavilla aikaisintaan 14. joulukuuta, ja ne lasketaan liikkeeseen nopeasti tammikuun ensimmäisinä päivinä. Komissio kehottaa: tehostamaan toimia, joilla pk-yritykset saadaan osallistumaan edelleenjakeluun, esimerkiksi myöntämällä suotuisampia veloitusehtoja, jatkamaan pyrkimyksiä pankkiautomaattien mukauttamiseksi 1. tammikuuta mennessä niissä maissa, joissa ollaan edetty muita hitaammin. Mahdollisia riskejä ovat lähinnä käteisen varastointi ja kuljetus, seteleiden mahdollinen puute ja monet muut asiat, kuten tiedotusongelmat. Seteleiden varastointikapasiteetti on riittävä, mutta useimmat maat tekevät parhaillaan erityisjärjestelyjä kolikoita varten. Useat jäsenvaltiot laativat kuljetussuunnitelmia mahdollisten hätätilanteiden varalta. Käteisrahan puutetta voi olla pääasiassa pienistä seteleistä. Siksi niitä valmistetaan lisää, samalla kun laaditaan hätäjakelusuunnitelmia. Perusteilla on myös komission ja talous- ja rahoituskomitean sihteeristön johtama euroon siirtymistä koskeva tiedotusverkosto. Se tarjoaa yhteiset puitteet kaikkien euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoa koskevien tietojen käsittelyyn ja toimenpiteen sujumisen arviointiin. Erityisen tärkeänä pidetään hintakehityksen seuraamista. Kansalaiset pelkäävät yhä enemmän joutuvansa hintavilppien kohteeksi euroon siirtymisen aikana. Useissa maissa on valitettu kohtuuttomista hinnankorotuksista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet muuntamaan hinnat joko säilyttäen entisen hintatason tai kansalaisten kannalta suotuisasti. Paikallisviranomaiset eivät kuitenkaan aina noudata näitä sääntöjä. Kauppiaiden ja kuluttajien edustajat allekirjoittivat viime huhtikuussa eurooppalaisen sopimuksen, joka takaa, ettei hintoja muuteta euron käyttöönoton yhteydessä. Jäsenvaltiot ja kuluttajayhdistykset ottavat lisäksi käyttöön hintojen seurantajärjestelmän. Hintojen nousun vaara vaikuttaa yleisesti ottaen pieneltä, jopa olemattomalta. Sen minimoimiseksi komissio kehottaa kuitenkin kansallisia viranomaisia ja kauppiaita noudattamaan sitoutumistaan hintojen säilyttämiseen vakaina euroon siirtymisen yhteydessä ja kuluttajia pysymään valppaina. Komissio seuraa EKP:n ja neuvoston kanssa tarkkaan hintojen kehitystä. Se pyytää jäsenvaltioilta säännöllistä ohjeistusta asiasta vuonna Merkittävää edistymistä on saavutettu kattavan järjestelmän luomisessa euroseteleiden ja - kolikoiden väärentämisen torjumiseksi. Yhteisön toimielimet valvovat asianomaisten 3

4 tekstien (neuvoston asetus, puitepäätös jne.) täytäntöönpanoa. Jäsenvaltioiden on nopeutettava rahanväärentämisen torjuntaa koskevien yhteisön säännösten täytäntöönpanoa. Kertomuksessa määritetään ja esitetään lopuksi 40 hyvää käytännettä. Vaikka näitä hyviä käytänteitä ei voi aina siirtää suoraan yhdestä jäsenvaltiosta toiseen tai alalta toiselle, niitä voidaan pitää yleisesti ottaen kiinnostavina useimmille euromaille. Seuraavat 20 hyvää käytännettä ovat hyvin tärkeitä sujuvan siirtymisen kannalta: hinnat ilmoitetaan jo nyt euroina ja kansallisen valuutan määräisenä vasta-arvona; pankkitilit ja tilimaksuvälineet muunnetaan ennakkoon euromääräisiksi; yleishyödylliset laitokset siirtyvät ennakkoon euron käyttöön; kansallista rahaa vaihdetaan euroiksi veloituksetta ja rajoituksetta asiakkaille pankkien kassalla vuoden 2002 alussa, ainoana vaatimuksena on ilmoittaa suurista summista; kansallista rahaa vaihdetaan euroiksi veloituksetta pankkien kassalla muille kuin pankin asiakkaille kunkin pankin vahvistamaan enimmäismäärään saakka vuoden 2002 alussa; pankkiautomaatit mukautetaan euroon lähes välittömästi; pankit eivät peri käsittelymaksuja liikkeenharjoittajien palauttamista kansallisista rahoista vuoden 2002 alussa; liikkeenharjoittajien ennakkotoimituksina vastaanottamien seteleiden ja kolikoiden veloitusta lykätään (arvopäivä); vaihtorahalaskimia jaetaan pienyrityksiin; asiantuntijoita lähetetään kertomaan liikkeenharjoittajille euroon siirtymisestä; euroa koskeva työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu käynnistetään yrityksissä; kassahenkilökuntaa koulutetaan käsittelemään euroseteleitä ja -kolikoita vuonna 2001; pankit pidetään kokonaan tai osittain avoinna 1. tammikuuta 2002; pankkien aukioloaikoja pidennetään vuoden 2002 alussa; pankissa asioiville annetaan käteisnostot pieninä seteleinä vuoden 2002 alussa; kaupoissa vaihtoraha annetaan yksinomaan euroina vuoden 2002 alussa; kauppiaat noudattavat hintojen yleistä vakautta koskevaa sitoumusta, jonka niiden eurooppalaiset edustajat ovat hyväksyneet; hintojen kaksoismerkintää jatketaan vähintään rinnakkaiskäyttöjakson loppuun asti; erityisesti aistivammaisille tai henkisiltä kyvyiltään rajoittuneille järjestetään käytännön koulutusta, ja paikallisyhteisöt järjestävät ruohonjuuritason tiedotustoimia erityisryhmille (asunnottomat, yksinäiset vanhukset jne.). Seuraavat 20 hyvää käytännettä ovat lisäksi komission mielestä hyödyllisiä: levitetään yksinkertaisia välineitä, joiden avulla voidaan arvioida käteisrahan tarve; kuluttajien suostumuksella vaihtoraha annetaan eurokolikkopakkauksina joulukuun viimeisinä päivinä; työnantajat antavat henkilöstölleen eurokolikkopakkauksia; pankkiautomaatteihin syötetään joulukuun viimeisinä päivinä vain pieniä kansallisia seteleitä; järjestetään simulointitapahtumia, joissa maksetaan euroilla; kaikki paikalliset toimijat otetaan mukaan tiedottamaan eurosta; alennusmyyntien alkamispäivää siirretään, jos alennusmyynnit on yleensä aloitettu tammikuun ensimmäisellä viikolla; euroa koskeviin kysymyksiin vastaaminen keskitetään suurissa myymälöissä erikseen nimetyille henkilöille; kansallisen valuutan palauttamista varten jaetaan vakiopakkauksia; kassaan tulevat kansallisen valuutan määräiset kolikot ja setelit siirretään sivuun; muuntolaskimia asetetaan asiakkaiden käyttöön; paikallisyhteisöt tai kauppakamarit nimittävät euroluottamushenkilöitä; paikallisyhteisöt ja kauppakamarit jakavat kauppiaille julisteita, joissa esitellään eurosetelit ja kaikki eurokolikot (kaikilla eurokolikoilla on erilainen kansallinen puoli); viranomaiset valvovat hintakehitystä tarvittaessa yhdessä kuluttajayhdistysten kanssa; kansalliset tai paikalliset viranomaiset tiedottavat siirtolaisväestölle sen pääkielillä (arabia, turkki, swahili jne.) laadittujen välineiden avulla; liikkeenharjoittajille toimitetaan ennakkoon pääasiallisesti pieniä seteleitä (5 ja/tai 10 euroa); paperimuuntolaskimia (kiekot jne.) asetetaan suurten myymälöiden ostoskärryihin; 4

5 viranomaiset tai yhteisöt jakavat erityisiä muuntovälineitä erityisryhmille; viranomaiset tai kauppakamarit järjestävät liikkeenharjoittajille koulutusta väärennösten havaitsemiseksi; hyväksytään toimia euromääräisten maksujen lisäämiseksi vuonna Komissio pyytää jäsenvaltioita ja ammattijärjestöjä toteuttamaan mahdollisimman pitkälle näitä hyviä käytäntöjä euroon valmistautumisen sekä seteleiden ja kolikoiden käyttöönoton helpottamiseksi. 5

6 SISÄLLYS KOMISSION TIEDONANTO EUROOPPA-NEUVOSTOLLE Toinen kertomus euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönottoon liittyvistä valmisteluista.2 1. Valmistelujen eteneminen Yritysten valmistelut Yritysten valmistelujen eteneminen Euron käyttö yrityksissä Rahoituslaitosten valmistelut Siirtyminen ennakkoon euron käyttöön Ennakkotoimitukset pankkeihin ja edelleenjakelu yrityksille Pankkiautomaattien mukauttaminen Kansallisten seteleiden ja kolikoiden vaihto euroiksi Viranomaisten valmistelut Kansallisten viranomaisten valmistelut Paikallisviranomaisten valmistelut Kansalaisten valmistelut Kansalaisten eurotietämys Totuttautuminen uuteen arvoasteikkoon Eurooppalaisten euroa koskevat huolet Kuluttajien euron käyttö Tiedotuskampanjat Euroopan komission ja jäsenvaltioiden toiminta Eurojärjestelmän toiminta Käynnissä olevat toimet ja hyvät käytänteet Käynnissä olevat toimet Varasuunnitelmat ja turvatoimet Edistyminen väärentämisen torjuntajärjestelmän luomisessa Hintojen nousun välttäminen Euroseteleiden ja -kolikoiden valmistus Euroseteleiden ja -kolikoiden liikkeeseen lasku

7 Euroa koskevat käytännön koulutustoimet kansalaisille ja erityisesti tiedonsaantivaikeuksista kärsiville väestöryhmille Rajatylittävät euromääräiset maksut Neljäkymmentä hyvää käytännettä euroon siirtymisen helpottamiseksi Kaksikymmentä hyvää käytännettä, joiden soveltamista komissio pitää erittäin tärkeänä Komission mielestä hyödylliset 20 hyvää käytännettä Liitteet Jäsenvaltioiden lainsäädäntötoimet Kansallisia euron käyttöönottosuunnitelmia koskeva vertaileva taulukko

8 Tämän Eurooppa-neuvostolle tarkoitetun kertomuksen tavoitteena on esittää täydellinen tilannekatsaus euroon siirtymisen valmisteluista nyt kun on jäljellä alle kolme kuukautta euroseteleiden ja -kolikoiden liikkeeseenlaskuun, selvittää yksityiskohtaisesti joitakin suuria tehtäväkokonaisuuksia sekä määrittää 40 hyvää käytännettä, joita pidetään olennaisina tai hyödyllisinä toimien moitteettoman sujumisen kannalta. 1. VALMISTELUJEN ETENEMINEN 1.1. Yritysten valmistelut Yritysten valmistelujen eteneminen Suuryritysten valmistelut Viimeisimpien tutkimusten ja etenkin eurooppalaisten kirjanpitäjien liiton (FEE, Fédération des experts-comptables européens) 3 tai Euroopan teollisuuden ja työnantajien keskusjärjestön (UNICE, Union des Confédérations de l Industrie et des Employeurs d Europe) 4 tutkimusten mukaan suuryritysten valmistautumisaste on nykyisin tyydyttävä. Lähes kaikki nämä yritykset ovat toteuttaneet tarvittavia toimia euroa koskevien lakiin perustuvien velvoitteidensa täyttämiseksi. Näitä toimia ovat yrityksen pääoman muuntaminen euromääräiseksi, kirjanpidon ja laskutuksen mukauttaminen sekä kyky toimittaa ilmoitukset euroina viranomaisille. Yritykset ovat samoin mukauttaneet hintojaan ja laitteitaan sekä laatineet henkilöstön koulutusohjelmia, jotka ne ovat yleensä jo käynnistäneetkin Pienten ja keskisuurten yritysten valmistelut Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat yleisesti ottaen valmistautuneet selvästi heikommin. Syyskuussa julkaistun viimeisimmän Flash-Eurobarometri-tutkimuksen 5 mukaan vain 23 prosenttia pk-yrityksistä arvioi olevansa jo valmis euron käyttöönottoon. Tulos on lähes sama kuin keväällä Noin joka viides ei ole vielä aloittanut valmistelujaan. Keskisuurista yrityksistä ( työntekijää) 49 prosenttia arvioi yleisesti ottaen olevansa valmistautunut euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin viime keväänä. Kuitenkin vain 9 prosenttia pk-yrityksistä katsoo olevansa täysin valmis. Eniten yrityksiä, jotka ilmoittavat pystyvänsä jo nyt työskentelemään euroissa, on Luxemburgissa (37 prosenttia), Alankomaissa (23 prosenttia) ja Itävallassa (21 prosenttia). Ranskalaiset (8 prosenttia), espanjalaiset (7 prosenttia) ja italialaiset (3 prosenttia) yritykset ovat kaikkein eniten jäljessä. Pienyritykset (alle 50 työntekijää) ja etenkin erittäin pienet yritykset (alle 10 työntekijää) ovat odotetusti valmistautuneet kaikkein heikoimmin. Vain 22 prosenttia jälkimmäisistä ilmoittaa olevansa yleisesti ottaen valmistautunut ja 8 prosenttia valmis ottamaan euron 3 Saatavilla osoitteessa: 4 Saatavilla osoitteessa: 5 EOS Gallup Europen heinä-elokuussa 2001 Euroopan komission toteuttaman tutkimuksen kohteena oli pk-yritystä euroalueella. 8

9 käyttöön. Vain jotkut pienyritykset ovat määrittäneet euron vaikutuksen tehtäväkohtaisesti, arvioineet koulutustarpeet tai tiedottaneet kumppaneilleen aikomuksistaan. Pk-yritysten hidas valmistautuminen saattaa haitata niiden kykyä toimia yksinomaan euroina 1. tammikuuta 2002: noin joka viides arvioi, ettei kykene toimimaan kokonaisuudessaan euroina 1. tammikuuta Hallitusten ja ammattijärjestöjen yhtenä päätehtävänä on siten saada kaikki yritykset ymmärtämään, että 31. joulukuuta 2001 on määräpäivä, jonka jälkeen talouden toimijoiden on käytettävä euroja kaikissa tilimaksuissa. Lopuksi on kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen liikenteen euroon valmistautumiseen. Maksujen käsittelyyn tarvittavan ajan pidentymisestä ja rahojen varastointivaikeuksista saattaa aiheutua huomattavia ongelmia lippuja myyvissä kulkuneuvoissa (lähinnä busseissa ja raitiovaunuissa). Komissio esittää tästä asiasta erityisen työasiakirjan liikenneneuvostolle Liikkeiden valmistelut Kaupan ja jakelualan yritysten on vastattava muihin aloihin verrattuna ylimääräisiin haasteisiin, jotka johtuvat niiden toiminnan luonteesta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä muuntamiseen, hintojen kaksoismerkintään ja asiakaspalvelutehtävissä olevan henkilöstön koulutukseen, ja näitä asioita on valmisteltava huolellisesti. Liikkeet ovat myös avainasemassa euroseteleiden ja -kolikoiden käyttöönotossa sekä entisten kansallisten rahojen käytöstä poistamisessa. Niiden on mukautettava laitteitaan (etenkin kassoja ja vaakoja) ja valmistauduttava käteisrahan rinnakkaiskäyttöön: kassatarpeiden arviointi vaihtorahan antamiseksi euroina, asiakasjonojen hallinta, asiakkaiden kysymyksiin vastaaminen, varastointimahdollisuudet ja turvatoimet jne. On erityisen tärkeää, että kauppiaiden maksupäätteissä siirrytään euroon ennen 1. tammikuuta 2002 tai että niiden tekninen yhteensopivuus testataan. Jos näin ei tehdä, joidenkin kauppiaiden maksutapahtumat saatetaan hylätä vuoden 2002 alussa laitteiden yhteensopimattomuuden takia. Euron käyttöönotto vaikuttaa tietysti eri tavoin liikkeiden tyypistä ja koosta riippuen. Kaikista yrityksistä pienyritykset ovat valmistautuneet kaikkein heikoimmin, kun sitä vastoin suuret liikkeet ovat yleensä valmistautuneet hyvin ja simuloineet usein euro-ostoja. Irlannin viranomaiset ovat jakaneet kauppiaille harjoittelupakkauksia, jotka sisältävät kattavan oppaan euron käyttöönotosta ja toteutettavista toimenpiteistä, yksityiskohtaisen luettelon useista tuhansista hinnoista punnissa ja niiden vastineista euroissa (virheiden minimoimiseksi hintalappujen muuntamisessa) sekä muuntolaskimen / vaihtorahan laskimen. Olisi suotavaa, että tällaisia toimenpiteitä toteutettaisiin mahdollisuuksien mukaan muissakin euromaissa. Tiedotusponnisteluista huolimatta pk-yritysten valmistautuminen ei ole yleisesti ottaen tyydyttävää. Jäsenvaltioiden ja kaupan järjestöjen on kiireellisesti lisättävä ponnistelujaan, jotta ne voisivat käyttää jäljellä olevat muutamat kuukaudet tämän viiveen korjaamiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä pienyritysten, etenkin kauppojen, tilanteeseen. 9

10 Euron käyttö yrityksissä Yritykset käyttävät yleisesti ottaen vielä melko vähän euroa maksuissa, tileissä ja kirjanpidossa Yritysten euromääräiset maksutapahtumat Komission tutkimuksen mukaan 6 euron keskimääräinen osuus yritysten kotimaan maksutapahtumista on kasvanut hieman vuoden 2001 toisella vuosineljänneksellä saavuttamatta kuitenkaan vuoden 2000 kolmannen vuosineljänneksen tasoa (26 prosenttia verrattuna tämän ajanjakson 30 prosenttiin). Määrällisesti euron käytön kehitys on vähäistä, sen osuus on noussut 7,3 prosentista 7,8 prosenttiin. Euromääräisten maksutapahtumien 10 prosentin raja ylittyy yritysten kotimaan maksutapahtumissa vain kahdessa maassa: Belgiassa (16 prosenttia) ja Luxemburgissa (25 prosenttia). Kaksi jäsenvaltiota erottuvat joukosta euron erittäin vähäisen käytön takia: Alankomaat (0,28 prosenttia) 7 ja Itävalta (1,7 prosenttia). Euroa käytetään yritysten ulkomaan maksutapahtumissa selvästi enemmän: se on määrältään noin 33 prosenttia ja arvoltaan noin 43 prosenttia. Euron käyttö yritysten ulkomaan maksutapahtumissa on erityisen yleistä Espanjassa (72 prosenttia määrästä), Suomessa (52 prosenttia) ja Luxemburgissa (42 prosenttia). Se on vielä erityisen vähäistä Alankomaissa (4 prosenttia) ja Itävallassa (15 prosenttia) Yritysten euromääräiset kirjanpidot ja tilit Kirjanpitonsa euroon siirtäneiden yritysten määrää on vaikea arvioida. Yritys voi hinnoitella ja laskuttaa euroina, mutta käyttää kirjanpidossaan kansallista rahayksikköä. Viranomaiset ovat otaksuneet, että yritykset, jotka tekevät alv-ilmoituksensa euroina, ovat siirtyneet käyttämään euroa kirjanpidossaan, ja täten saatu arvio on suhteellisen luotettava. Tilanne on säilynyt samana lähes vuoden ajan: lukuun ottamatta Luxemburgia ja Belgiaa joissa yli joka viides yritys käyttää kirjanpidossaan euroa harvat yritykset ovat tähän mennessä valinneet tämän vaihtoehdon. 8 Euroalueen yritysten tilien osalta komission tilastot osoittavat, että euromääräiset tilit ovat lisääntyneet huomattavasti vuoden 2001 toisella vuosineljänneksellä (4,8 prosentista 7,9 prosenttiin) ja tilejä on avattu vähän enemmän: yli joka kuudes uusi tili on avattu euromääräisenä (18,5 prosenttia). Euromääräisiä tilejä on noin kolmannes (30 prosenttia) suhteessa euroalueen kansallisten valuuttojen määräisiin tileihin. 6 Seitsemäs neljännesvuosittainen tiedote euron käytön kehittymisestä. Euroopan komissio. Heinäkuu Saatavilla osoitteessa: 7 Alankomaalaisten pankkien yhdistys arvioi kuitenkin syyskuussa yritysten euromääräisten maksujen osuudeksi 3,6 prosenttia. 8 Komissio mainitsi valitettavasti viimeisimmässä neljännesvuosittaisessa tiedotteessaan virheellisesti SAPohjelmien olevan yksi mahdollinen syy, että vain harvat yritykset ovat siirtyneet käyttämään kirjanpidossaan euroa. Komissio totesi, että tietyt yritykset "eivät voi muuttaa kirjanpitoaan euromääräiseksi vuoden kuluessa, koska ne eivät pysty laskemaan lukuja takautuvasti". Tämä väite on virheellinen: vuoden 1998 jälkeen myydyissä SAP-ohjelmissa on tämä mahdollisuus, ja asiakkaat voivat päivittää ennen vuotta 1998 päivätyt tiedot. 10

11 Euron käyttö yrityksissä on yleisesti ottaen hyvin vähäistä. Olisi toivottavaa, että viranomaiset rohkaisisivat euron käyttöä yrityksissä viipymättä: euromääräisten maksujen suorittaminen tai saaminen sekä euromääräisten laskujen lähettäminen tai saaminen ovat kaikki merkkejä yrityksen valmiudesta toimia eurokelpoisesti Rahoituslaitosten valmistelut Pankkien valmistelut ovat lisääntyneet merkittävästi viime kuukausina, koska useissa maissa on toteutettu viran puolesta ensimmäiset siirtymistoimet euroon ja tietyissä maissa on aloitettu ennakkotoimitukset Siirtyminen ennakkoon euron käyttöön Komissio ehdotti 11. lokakuuta 2000 antamassaan suosituksessa pankkitilien ja tilimaksuvälineiden muuttamista ennakkoon euromääräisiksi vuoden 2001 kolmannella vuosineljänneksellä. Tätä toimea suunnittelivat aluksi vain belgialaiset ja ranskalaiset pankit, mutta se on sittemmin yleistynyt melkein kaikkialle: sitä oli noudattanut komission haastattelemista pankeista 73 prosenttia elokuussa 2001 julkaistun asiakirjan "Toinen tutkimus pankkien valmistautumisesta euroon siirtymiseksi" 9 mukaan. Irlanti on ainoa maa, jossa yksikään pankki ei ole harkinnut tällaista toimea. Kansallisten suunnitelmien lisäksi jopa saman maan pankkien valinnat eroavat usein toisistaan: ei ole harvinaista, että on olemassa samanaikaisesti pankkeja, jotka ovat päättäneet siirtyä euroon heinäkuussa ja pankkeja, jotka ovat päättäneet odottaa 1. tammikuuta asti. Yleisesti ottaen kaikki pankit muuttavat tilit ennakkoon euromääräisiksi Belgiassa, Ranskassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Espanjassa ja Portugalissa, joita seuraavat useat pankit Saksassa ja vain tietyt pankit Itävallassa, Alankomaissa ja Suomessa. Euroon siirtymisen päivämääräksi on määritetty useimmiten heinäkuu (30 prosenttia), lokakuu (22 prosenttia), syyskuu (16 prosenttia) ja marraskuu (5 prosenttia). Italian pankkeja lukuun ottamatta kaikki ennakkosiirtymiset perustuvat asiakkaan kanssa tehtyyn pelkkään sanattomaan sopimukseen. 10 Lähes kaikki yksityishenkilöiden pankkitilit oli muutettu euromääräisiksi syyskuussa Belgiassa ja Ranskassa, eikä se aiheuttanut mitään merkittäviä vaikeuksia asiakkaiden kanssa (useimmat suuret pankit vastaanottivat vain joitakin tyytymättömyyttä osoittavia kirjeitä). Suurin osa pankeista katsoo, että pankkitilien muuttaminen ennakkoon euromääräisiksi on hyödyllistä sekä pankeille että niiden asiakkaille: tekniset toimet voidaan porrastaa paremmin ja kansalaisten on helpompi oppia käyttämään uutta rahaa. Tähän mennessä suoritetut toimet ovat olleet menestys ja olisi toivottavaa, että ne yleistyisivät kokonaisuudessaan. 9 "Toinen tutkimus pankkien valmistautumisesta euroon siirtymiseksi" ("Seconde enquête sur la politique des banques pour la préparation du passage à l euro"), Euroopan komissio, 18. syyskuuta Saatavilla osoitteessa: 10 Syyskuun 25. päivänä hyväksyttiin kuitenkin asetus, joka tarjoaa italialaisille pankeille mahdollisuuden muuttaa tilit euromääräisiksi, jos asiakkaat eivät erityisesti kiellä sitä. 11

12 Ennakkotoimitukset pankkeihin ja edelleenjakelu yrityksille Toimitukset euroalueella Liikepankit (ja jotkin postit) vastaanottivat syyskuussa eurokolikoita Belgiassa, Irlannissa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa sekä seteleitä ja kolikoita Saksassa, Espanjassa, Luxemburgissa, Itävallassa ja Suomessa. Portugalin pankit vastaanottavat seteleitä lokakuussa, ja tämä ajankohta on valittu myös seteleiden ja kolikoiden jakamiseksi Kreikassa. Belgialaiset, espanjalaiset, irlantilaiset ja italialaiset pankit vastaanottavat seteleitä marraskuussa. Ranskalaisten ja alankomaalaisten pankkien 11 on odotettava joulukuuhun asti. Ennakkotoimitukset ovat toistaiseksi sujuneet ilman merkittäviä häiriöitä. Edelleenjakelu eli pankkien vastaanottamien seteleiden ja kolikoiden osittainen jakelu liikkeenharjoittajille aloitettiin syyskuussa Itävallassa, Saksassa, Luxemburgissa ja suurimmille liikkeenharjoittajille Espanjassa. Muissa maissa jakelu suoritetaan lokajoulukuussa. Euroopan keskuspankki on sitä paitsi sallinut pienten setelimäärien edelleenjakelun yrityksille koulutusta varten syyskuusta alkaen. Pankit aikovat toimittaa euroja ennakkoon keskimäärin 48 prosentille asiakaskuntaansa kuuluvista liikkeenharjoittajista. 12 Pankkien välillä on kuitenkin merkittäviä arviointieroja jopa samassa maassa: ei ole harvinaista, että yksi pankki aikoo suorittaa ennakkotoimituksia 10 prosentille asiakaskuntaansa kuuluvista liikkeenharjoittajista ja pankin kilpailija 90 prosenttia. Nämä erot voivat johtua samalla kertaa sekä liiketoiminnallisista eroista että liikkeenharjoittajien kysynnän vaikeasta ennustettavuudesta. Kaksi jäsenvaltiota, joissa keskimääräiset arviot ovat kaikkein korkeimpia, ovat Itävalta (75 prosenttia) ja Ranska (71 prosenttia). Arviot ovat kaikkein alhaisimpia Espanjassa (15 prosenttia) ja Suomessa (12 prosenttia). Saksa (32 prosenttia) ja Irlanti (48 prosenttia) ovat ne kaksi muuta maata, joissa keskimääräinen arvio on alle puolet asiakaskuntaan kuuluvista liikkeenharjoittajista. Komission ja kolmen eurooppalaisen pankkiyhdistyksen välisessä 19. helmikuuta 2001 tehdyssä sopimuksessa määrätään, että liikkeitä, jotka toimittavat pankille seteleitä ja kolikoita vastaavat vakuudet, ei veloiteta arvopäivänä ennen 1. tammikuuta Tämän sopimuksen soveltamisen tarkastelu tarjoaa miellyttävän yllätyksen: monet pankit ovat ylittäneet tämän sitoumuksen. Noin 47 prosenttia pankeista lykkää veloitusta tosiasiassa 2. tammikuuta asti ilman takuita 13, ja 8 prosenttia lykkää samaa veloitusta jopa 1. tammikuuta 2002 jälkeen. Lukuun ottamatta Belgiaa ja Ranskaa, joissa kaikki haastatellut pankit veloittavat 2. tammikuuta arvon mukaan, päätökset vaihtelevat kuitenkin huomattavasti pankkikohtaisesti samassa maassa Toimitukset euroalueen ulkopuolella Euroopan keskuspankkijärjestelmä on luonut euroalueen ulkopuolelle seteleiden jakelujärjestelmän pankkialalla helpottaakseen eurokäteisrahan käyttöönottoa. Tämä 11 Alankomaalaiset pankit voivat kuitenkin pyynnöstä saada seteleitä aikaisemmin. Pankeille ja suurille liikkeille saatetaan myöntää joitakin helpotuksia myös Ranskassa. 12 Lähde: "Toinen tutkimus pankkien valmistautumisesta euroon siirtymiseksi". ("Seconde enquête sur la politique des banques pour la préparation du passage à l euro"), Euroopan komissio, 18. syyskuuta Lähde: sama. 12

13 järjestelmä on hyvin merkityksellinen Keski- ja Itä-Euroopan maille, joissa euroalueen kansalliset valuutat ja etenkin Saksan markka ovat tärkeitä maksuvälineitä. On esimerkiksi arvioitu, että noin 40 prosenttia liikkeeseen lasketuista Saksan markoista (arvon mukaan) on nykyisin Saksan ulkopuolella. EKP:n neuvoston 13. syyskuuta 2001 hyväksymissä suuntaviivoissa 14 määrätään ennakkotoimituksista ja edelleenjakelusta euroalueen ulkopuolella. Kansalliset luottolaitokset voivat 1. joulukuuta 2001 alkaen jakaa ennakkotoimituksena vastaanotettuja seteleitä euroalueen ulkopuolella sijaitseviin haara- tai pääkonttoreihinsa. Kyseiset määrät voivat joskus olla korkeita, etenkin saksalaisilla ja itävaltalaisilla pankeilla, jotka ovat perinteisesti hyvin aktiivisia Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Euroalueen ulkopuolella toimivat euroseteleitä vastaanottavat luottolaitokset eivät voi jakaa näitä seteleitä edelleen kolmansille osapuolille, mukaan lukien liikkeenharjoittajat. Ennakkotoimitukset ovat mahdollisia erityisten sääntöjen mukaisesti joillekin euroalueen ulkopuolella sijaitseville pankeille, jotka toimivat hyvin aktiivisesti seteleiden maailmanmarkkinoilla (esim.: Union des Banques Suisses, Royal Bank of Scotland jne.). Euroalueen ulkopuolella sijaitseville keskuspankeille voidaan lisäksi tiettyjen ehtojen mukaisesti toimittaa euroseteleitä ennakkoon 1. joulukuuta 2001 alkaen. Näihin ehtoihin kuuluu etenkin sitoumus olla laskematta rahaa liikkeeseen ennen 1. tammikuuta 2002 ja antaa euromääräinen vakuus. Edelleenjakelu on mahdollista vain luottolaitoksille, jotka hyväksyvät sopimussakkojen tai säännöksiin perustuvien rangaistusseuraamusten mahdollisuuden. 15 Asianomaisen kansallisen keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisen pankin välillä on sovittava kaikista operationaalisista ja käytännön järjestelyistä. Ennakkotoimitukset sujuvat tällä hetkellä tyydyttävästi. Jotta liikkeenharjoittajat osallistuisivat enemmän ennakkojakeluun, olisi kuitenkin toivottavaa, että heille voitaisiin myöntää samanlainen veloituksen lykkäys kuin keskuspankit ovat myöntäneet liikepankeille Pankkiautomaattien mukauttaminen Haastateltujen pankkien pankkiautomaateista saa keskimäärin 83 prosentista euroja ensimmäisestä päivästä alkaen. Tämä on hieman enemmän verrattuna viime maaliskuun arvioihin (+ 4 prosenttiyksikköä). 17 Tulokset ylittävät kaikkialla 80 prosenttia, lukuun ottamatta Kreikkaa (75 prosenttia eli 20 prosenttiyksikköä vähemmän kuin maaliskuussa), Portugalia (48 prosenttia) ja Suomea (25 prosenttia eli 10 prosenttiyksikön parannus maaliskuuhun verrattuna). Nopea mukauttaminen perustuu yleensä pankkien päätökseen hankkia pikemminkin uusia setelilippaita kuin lähettää teknikko mukauttamaan nykyiset laitteistot yksi toisensa jälkeen. Toinen vaihtoehto on sulkea joulukuun viimeisinä päivinä yksi lippaista (vähentämällä tarjottavien setelien valikoimaa) uudelleen mitoitusta varten, jotta euroja päästään jakamaan heti 1. tammikuuta lähtien. 14 EYVLL257/6. 15 Seuraamuksilla rangaistaan vastaanotettujen eurojen ennenaikaisesta liikkeeseen laskemisesta. Niiden suuruus vastaa 10.tä prosenttia vastaanotettujen seteleiden ja kolikoiden arvosta. 16 Veloitus kolmessa erässä 2., 23. ja 30. tammikuuta (tai suunnilleen vastaava malli: kertaveloitus 15. tammikuuta). 17 Lähde: sama. 13

14 Suurin osa haastatelluista pankeista (68 prosenttia) ei aio jatkaa kansallisten seteleiden jakelua pankkiautomaateissa vuonna Määrä on lähes sama kuin pankkiautomaattien korkea mukauttamisaste ensimmäisenä päivänä. Noin 29 prosenttia pankeista aikoo jatkaa jakelua niin kauan kuin laitteita ei ole mukautettu, ja 3 prosenttia aikoo toimia näin joidenkin laitteiden osalta tapauskohtaisesti. Kansallisten seteleiden jakelun jatkamista koskevilla päätöksillä ei ole juuri vaikutusta lukuun ottamatta Portugalia ja Suomea, joissa pankkiautomaatteja mukautetaan hitaasti: kansallisten seteleiden jakamisen jatkaminen voi siten hidastaa merkittävästi euroon siirtymistä ja syventää kauppojen vaihtorahaongelmia. Pankkiautomaattien mukauttamisvauhdin parantamisessa on edistytty merkittävästi. Tilanne on kuitenkin edelleen huolestuttava Suomessa ja Portugalissa, joissa tilanne on huolestuttava Kansallisten seteleiden ja kolikoiden vaihto euroiksi Seteleiden vaihto rinnakkaiskäyttöjaksolla Komissio suositteli lokakuussa 2000 rahanvaihtoa veloituksetta ja rajoituksetta kassalla asiakkaille, jolloin ainoana vaatimuksena on ilmoittaa suurista summista. Tätä suositusta on noudattanut kokonaisuutena tarkasteltuna 75 prosenttia haastatelluista pankeista. 18 Noin 20 prosenttia pankeista asettaa rahanvaihdolle rajoituksia ja noin 5 prosenttia vaihtaa rahaa rajoituksetta, kuitenkin vain tilille talletuksen yhteydessä. Itävalta on ainoa maa, jossa kaikki haastatellut pankit aikovat vaihtaa rahaa veloituksetta tiettyyn enimmäismäärään saakka ( Itävallan shillinkiä eli 3633,64 euroa). Jotkut pankit toimivat kuitenkin samoin Portugalissa, Suomessa, Luxemburgissa ja Italiassa. Alankomaat erottuvat joukosta, koska useimmat pankit haluavat vaihtaa rahaa vain tilille talletuksen yhteydessä. Loppujen lopuksi vain Irlanti, Ranska, Belgia, Saksa, Espanja ja Kreikka noudattavat täysin komission suositusta. Komissio suositteli myös maksutonta rahanvaihtoa muille kuin pankin asiakkaille kunkin pankin vapaasti vahvistamaan enimmäismäärään saakka. Tätä suositusta on noudattanut, ja sen on jopa ylittänyt, 81 prosenttia haastatelluista pankeista. Noin 67 prosenttia pankeista aikoo vaihtaa rahaa veloituksetta tiettyyn enimmäismäärään saakka asti (parannusta on 11 prosenttiyksikköä maaliskuussa ilmoitettuun verrattuna) ja 13 prosenttia veloituksetta ja rajoituksetta. Vain 8 prosenttia harkitsee maksullista rahanvaihtoa. Tilanne on suurin piirtein sama seitsemässä jäsenvaltiossa (Italiassa, Belgiassa, Irlannissa, Espanjassa, Suomessa, Itävallassa ja Ranskassa), jossa kaikki haastatellut pankit aikovat vaihtaa rahaa veloituksetta tiettyyn enimmäismäärään saakka Seteleiden vaihto rinnakkaiskäyttöjakson jälkeen Noin 57 prosenttia haastatelluista pankeista aikoo vaihtaa rahaa veloituksetta ja rajoituksetta asiakkailleen (yleensä tilille talletuksen kautta) ja 8 prosenttia veloituksetta tiettyyn enimmäismäärään saakka. Noin joka neljäs haastatelluista pankeista (22 prosenttia) perii kuluja. Lopuksi 11 prosenttia pankeista kieltäytyy kaikesta rahanvaihdosta ja 3 prosenttia ei ole vielä päättänyt asiasta. Kun rahanvaihtoa aiotaan suorittaa, se on 18 Lähde: "Toinen tutkimus pankkien valmistautumisesta euroon siirtymiseksi" ("Seconde enquête sur la politique des banques pour la préparation du passage à l euro"), Euroopan komissio, 18. syyskuuta

15 yleensä mahdollista kesäkuuhun (33 prosenttia tapauksista) tai joulukuuhun (14 prosenttia tapauksista) asti ja jopa pidempään (22 prosenttia tapauksista) Liikkeiden pankkiin palauttamat kansalliset setelit ja kolikot Noin 83 prosenttia haastatelluista pankeista ei peri käsittelykuluja liikkeiden pankkiin vuonna 2002 palauttamista kansallisista seteleistä. Tämä korkea tulos on osoitus pankkien hyvästä tahdosta, jotka poikkeavat tavanomaisista hinnoittelusäännöistään. Vain 11 prosenttia pankeista aikoo periä kuluja ja 6 prosenttia ei ole vielä päättänyt asiasta. Suurin osa suomalaisista pankeista, jotkut itävaltalaiset pankit ja muutama saksalainen pankki aikovat periä kuluja. Myös jotkut alankomaalaiset pankit aikovat periä kuluja tammikuun ensimmäisen viikon lopusta alkaen. Lähes 76 prosenttia haastatelluista pankeista ei myöskään peri käsittelykuluja kolikoiden palauttamisesta niiden käsittelyyn liittyvistä ongelmista huolimatta (laskeminen, varastointi jne.). Vain 18 prosenttia näistä pankeista perii kuluja. Haastatelluista pankeista 6 prosenttia ei ole vielä päättänyt asiasta. Suurin osa suomalaisista pankeista ja jotkut harvat saksalaiset pankit aikovat periä kuluja. Niitä ei peritä missään haastatelluista pankeista Kreikassa, Ranskassa, Belgiassa, Espanjassa, Portugalissa, Luxemburgissa ja Irlannissa. Alankomaiden tilanne tulee olemaan erityinen, koska keskuspankki kerää kolikot suoraan kierrättämättä niitä liikepankkien kautta. Kansallisten seteleiden vaihtamista euroiksi ja liikkeiden palauttamia kansallisia kolikoita koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä noudatetaan kaikkia komission suosituksia. Nämä yksityiskohtaiset säännöt ovat asiakkaille suotuisia. Olisi toivottavaa, että nämä hyvät käytänteet yleistyisivät kokonaisuudessaan Viranomaisten valmistelut Kansallisten viranomaisten valmistelut Jäsenvaltioiden lainsäädäntötyötä on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1, mutta seuraavassa esitetään tärkeimmät alat, joilla on otettu käyttöön uutta lainsäädäntöä. Tärkeimpiin käynnissä oleviin tehtäviin kuuluvat julkisten palvelujen laskujen, julkisten hankintojen ja palkkakuittien muuttaminen ennakkoon euromääräisiksi. Muita tehtäviä ovat olleet virkamiesten koulutus ja yleisemmin kunkin hallinnon siirtyminen euron käyttöön. Jäsenvaltiot, jotka valmistelevat yleishyödyllisten laitosten siirtymistä ennakkoon euron käyttöön, ovat Belgia, Espanja, Ranska, Italia, Irlanti, Luxemburg, Portugali ja Suomi. Kreikassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Portugalissa on hyväksytty lainsäädäntö, jossa määrätään julkisten hankintojen muuttamisesta ennakkoon euromääräisiksi. Virkamiehet saavat jo palkkakuittinsa euroina erilaisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Italiassa, Luxemburgissa ja Portugalissa (tätä aihetta käsitellään tarkemmin liitteessä). Esimerkiksi kaikille ranskalaisille virkamiehille (2,8 miljoonaa siviili- ja sotilasalan virkamiestä) on maksettu palkka euroina heinäkuusta alkaen pankkisiirrolla (Ranskan valtion menoista 46 prosenttia maksettiin euromääräisinä elokuun lopussa). Virkamiesten palkkojen maksaminen euroissa aloitettiin lokakuussa Italiassa ja saatetaan päätökseen ennen marraskuun loppua Irlannissa. 15

16 Suurin osa viranomaisista on aloittanut henkilöstönsä kouluttamisen. Loput viranomaiset aloittavat koulutuksen vuoden lopussa. Kreikassa virkamiesten koulutus aloitettiin pääsiäisen jälkeen; ministeriöt (lähinnä veroyksiköt), prefektuurit, alueelliset ja paikalliset yhteisöt, sosiaaliturvayksiköt, pankit ja kaupan järjestöt ovat saaneet esitteen, jonka otsikkona on "drakhmasta euroon". Ranskassa on kiinnitetty erityistä huomiota virkamiesten koulutukseen. Virkamiehet saavat kaikki vähintään puoli päivää kestävän eurokoulutuksen ennen vuoden loppua (heistä 67 prosenttia on jo koulutettu). Portugalissa virkamiesten kouluttajien koulutus on sujunut hyvin. Belgiassa on alettu kouluttaa asiakaspalvelutehtävissä olevia julkisen hallinnon kassanhoitajia. Toiset aloitteet koskevat euroon siirtymiseen liittyviä yleisiä toimia. Jäsenvaltioiden toimia on jo kuvattu komission 3. huhtikuuta 2001 antamassa tiedonannossa. 19 Koskakyseon näiden toimien jatkamisesta, saatavilla on seuraavia tietoja: Kreikassa julkishallinnon ministerit sekä talous- ja valtiovarainministerit ovat perustaneet ministeriön tasoisella päätöksellä toimintaryhmän, jonka tehtävänä on panna täytäntöön euroa käsittelevän kansallisen komitean suuntaviivat, vahvistaa julkishallinnon sekä yksityisen sektorin ja pankkialan toimintasuunnitelmat euroon siirtymiseksi ja siitä aiheutuvien ongelmien nopeaksi ratkaisemiseksi, suunnitella euroa koskevia tiedotuksia ja opetusohjelmia sekä laatia asiaa koskevia asiakirjoja. Valtiovarainministeriö on julkaissut kaksi tietolehtistä, joista toinen koskee budjettijaoston siirtymistä euroon ja toinen on tarkoitettu eläkkeellä oleville virkamiehille. Espanjassa on perustettu kaksi erityistä julkishallinnon työryhmää. Ensimmäisen tehtävänä on valvoa tariffien ja julkisten hintojen pyöristystä euroiksi ja toisen palkkakuittien muuttamista ennakkoon euromääräisiksi. Sosiaaliavustusten taulukot ovat saatavilla samalla kertaa sekä euroina että pesetoina. Talousministeriön ja julkisten yritysten edustajien välisen sopimuksen mukaisesti Espanjan viranomaiset ovat käyttäneet euroja 15. syyskuuta 2001 alkaen. Luxemburgissa järjestettiin kesäkuussa alueellisia kokouksia paikallisyhteisöjen edustajien kanssa. Niissä kiinnitettiin huomiota 31. joulukuuta 2001 käynnissä olevien julkisen sektorin sopimusten käsittelyyn, näiden samojen yhteisöjen siirtymiseen euroon ja osallistumiseen tiedotuskampanjaan. Tietotekniikkajärjestelmien valmisteluja pidetään tyydyttävinä. Alankomaissa keskushallinto on periaatteessa valmis siirtymään euron käyttöön. Valmistelut (mukaan lukien kokeilut) oli tarkoitus saada päätökseen 1. heinäkuuta 2001 mennessä. Valtiovarainministeriön tarkistuksissa on todettu, että tätä määräpäivää on noudatettu. Nykyiset järjestelmät muunnetaan pääosin vuoden 2001 lopussa. Terveysalan yksiköt ovat edelleen ongelma. Valtiovarainministeriö ja terveysministeriö ovat antaneet tätä alaa tukevia suuntaviivoja (hoito- ja vanhainkodit, terveyspalvelut jne.). Koulujen valmistautumista euroon tarkastellaan myös parhaillaan. Portugalissa ministeriön yksiköt viimeistelevät kansallisten lukujen pyöristystä ja muuntamista koskevia valmisteluja. Kansallinen euroa käsittelevä komitea käynnisti tammikuussa uuden aloitteen nimeltä "Euro Municipios" yhteistyössä Portugalin yhden suurimman pankin kanssa. Komitea on luonut eurokouluttajien verkoston, joka kattaa yli 85 prosenttia kunnista, ja se on alkanut myöntää hyvin valmistautuneille kunnille "Valmis 19 KOM(2001)190,

17 euroon" -merkkejä. Lopullinen suunnitelma, joka koskee julkishallinnon rahoitusalojen siirtymistä euroon, hyväksyttiin toukokuun alussa. Siinä käsitellään tiettyjä valtiovarainministeriön vastuualueeseen kuuluvia aloja. Suunnitelmassa mainitaan myös kysymyksiä, joihin on vielä vastattava, sekä esitetään niihin liittyviä ehdotuksia euroon siirtymistä koskevien ohjelmien esittämisen jälkeen. Suomessa monet kansalaiset saavat seuraavina kuukausina euromääräisiä laskuja. Niitä lähettävät etenkin yleishyödylliset laitokset, koska kunnat muuttavat tilinpito- ja tietokonejärjestelmänsä vähitellen euromääräisiksi syksyllä. Italiassa euroa käsittelevä komitea on julkaissut asiakirjan, joka sisältää hallinnon lopullista euroon siirtymistä koskevia suuntaviivoja. 20 Asiakirja voi toimia myös viitekehyksenä paikallisviranomaisille. Kansalliset viranomaiset ovat yleisesti ottaen valmiita. Ne voisivat toimia aktiivisemmin muuttamalla järjestelmällisesti julkisen sektorin hankinnat ja virkamiesten palkat ennakkoon euromääräisiksi, kuten tietyissä jäsenvaltioissa on päätetty tehdä Paikallisviranomaisten valmistelut Kaksitoista jäsenvaltiota on määrittänyt yhtenäisesti euroon siirtymisen oikeudellisen kehyksen: tilinpito muutetaan euromääräiseksi 31. joulukuuta 2001 euroalueen paikallisyhteisössä. Parhaillaan on kuitenkin käynnissä useita paikallisten viranomaisten aloitteita toissijaisuusja paikallisen itsemääräämisperiaatteen mukaisesti sekä sisäisten hallinnollisten mukautusten helpottamiseksi että erilaisten paikallisten tiedotustoimien kehittämiseksi. Hallinnolliset valmistelut nopeutuvat pienissä paikallisyhteisöissä. Yhä useammat suuremmat paikalliset ja alueelliset yhteisöt toteuttavat paikallisia tiedotustoimia helpottaakseen asukkaiden siirtymistä euron käyttöön Euroa koskevien sisäisten käytännön valmistelujen nopeuttaminen Euroa koskevat kansalliset tiedotuskampanjat ovat nopeuttaneet käytännössä paikallisyhteisöjen valmisteluja. Tämä on edistänyt niiden rahoitushallinnon tietokonejärjestelmien mukauttamista euroon. Eräs ranskalainen maakuntaneuvosto päätti esimerkiksi kesäkuussa 2001 kokeilla 332 miljoonan euron talousarvion muuttamista euromääräiseksi totuttaakseen henkilöstönsä lopulliseen euroon siirtymiseen. Operaatio kesti kaksi viikkoa, ja kouluttajat opettivat departementin henkilöstöä käyttämään uutta rahoitusohjelmaa; koulutus oli avointa kaikkien virastojen henkilöstölle. Saksassa kuntien tietokonejärjestelmien mukauttamista valvovat osavaltiot: heinäkuussa 2001 ainoastaan 2 prosentissa tietokonelaitteista oli enää ongelmia. Alankomaissa valtiovarainministeriö valvoo tiukasti tietokonejärjestelmien mukauttamista euroon sosiaaliavustusten maksamiseksi. Siirtymäkaudella ilmaantuvien 20 Saatavana Internet-osoitteesta: 17

18 mahdollisten tietokoneongelmien varalta on kehitetty manuaalinen varamenettely, jolla varmistetaan julkisen palvelun jatkuvuus sosiaaliavustusten saajille. Koko euroalueella on kiinnitettävä erityistä huomiota maksupäätteiden mukauttamiseen paikallisella julkisella sektorilla. Automaattien mukauttaminen euroon sujuu myös yleisesti ottaen tyydyttävästi. Useimmat tarvittavat tilaukset on jo tehty. Irlannissa pysäköintialueilla voi maksaa kahdella valuutalla siirtymäkauden aikana. Kaupungit, kuten Pariisi, muuttavat tariffeja käyttäjien eduksi helpottaakseen pysäköintiä asuinalueilla ja rajoittaakseen auton käyttöä. Henkilöstön palkka maksetaan euroina ranskalaisissa paikallisyhteisöissä, jotka ovat päättäneet siirtyä ennakkoon euron käyttöön valtion virkamiesten tavoin, joille on maksettu palkka euroina heinäkuusta 2001 alkaen. Useimmat kunnan virkamiehet saavat palkkansa kuitenkin euroina 1. tammikuuta 2002 alkaen. Ranskassa paikallisyhteisöt laativat julkisen sektorin hankintoja koskevia euron muuntotaulukoita riita-asioiden välttämiseksi. Paikallisten tariffien muuntaminen euroiksi tariffia muuttamatta tai käyttäjien kannalta suotuisasti on arkaluontoinen asia, johon kansallisten ja paikallisten viranomaisten on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaikissa euroalueen maissa ministeriöt ovat laatineet erittäin tarkkoja kiertokirjeitä, jotta paikallisen julkisen sektorin toiminta olisi esimerkillistä. Kuntien välinen yhteistyö on myös hyvä keino valmistautua euroon, ja sitä ollaan kehittämässä. Sen ansiosta ongelmat voidaan määrittää käytännössä ja mahdolliset ratkaisut tiedottaa kaikille. Kauppakamarit palkkaavat maakuntaneuvoston rahoituksen turvin "yhteyshenkilöitä", jotka avustavat puolen vuoden ajan Charente-maritimen departementin (Ranska) useiden kuntayhtymien siirtymistä euroon. Alankomaissa monet kaupungit tarkastelevat ennalta oikaisutoimia, joita kukin paikallisyhteisö voisi toteuttaa. Belgiassa kunnat ja alueet valmistelevat parhaillaan toimenpiteitä säännösten mukauttamista ja paikallisviranomaisten euroon siirtymistä varten Paikallisyhteisöjen tiedotustoimet asukkaille Eurobarometri-kyselyn mukaan käyttäjät odottavat oma-aloitteisesti saavansa tukea ensiksi pankeilta ja sen jälkeen perheeltä ja sukulaisilta tottuakseen uuteen rahayksikköön. Erityisryhmät odottavat kuitenkin erityistoimia paikallisyhteisöiltä. Yhä useammat alueelliset ja paikallisyhteisöt vastaavat tähän odotukseen. Pariisi ja Berliini käynnistävät syyskuussa 2001 euroa käsitteleviä tiedotuskampanjoita julisteiden ja paikallisten tapahtumien avulla. Vizcayan provinssi tukee myös aktiivisesti alueensa yhteisiä tiedotustoimia helpottaakseen euroon siirtymistä maaseutualueella. Dunkerquessa järjestetään työpajoja kaikkein köyhimpien kaupunginosien asukkaille, jotka tarvitsevat käytännön eurotietoa. Italia on käynnistänyt tärkeän ohjelman nimeltä " uro pikkukaupungeissa", jossa euroa käsittelevä komitea ja merkittävä kuluttajayhdistys valmistelevat yhdessä noin kunnassa vietettäviä europäiviä. Toiminta on tarkoitettu suurelle yleisölle ja heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja vanhuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Bonnissa, Sintrassa, Portossa, Antwerpenissa, Lyonissa, Barcelonassa, Düsseldorfissa, Frankfurtissa, Venetsiassa, Bolognassa, Torinossa ja Milanossa kouluttajaa avustaa 18

19 vuoden 2002 maaliskuuhun asti sokeita ja heikkonäköisiä sekä vammaisia ja vanhuksia komission osittain rahoittaman "Euroon siirtyminen helpoksi" -ohjelman yhteydessä. Paikallisyhteisöt, jotka vastaavat ala- ja yläasteiden sekä lukioiden hallinnosta, ovat laatineet opetuspelejä totuttaakseen oppilaat euroon. Näin on toimittu esimerkiksi Venetsiassa, joka on asentanut www-sivulleen opetuspelejä valtion virastojen ja kauppakamarien tuella. Paikallisyhteisöt tukevat kauppakamarien tiedotustoimia auttaakseen alle 20 työntekijän kauppoja ja yrityksiä valmistautumaan euroon. Yleisin toimi on tiedotus paikallisyhteisöjen tavarantoimittajille. Muut toimet koskevat kauppakamarien jakamaa käytännön eurotietoa yrityksille ja paikallisyhteisöille. Deux-Sèvresin departementin (Ranska) 17 kunnassa kiertää esimerkiksi kuorma-auto, jonka lavalla järjestetään tapaamisia euroa koskevista käytännön aiheista. Paikallisyhteisöjen valmistelujen tarkastelu osoittaa, että käytössä on erittäin monia hyviä käytänteitä. Näiden tapauskohtaisten esimerkkien lisäksi on kuitenkin vaikeaa arvioida kuntien todellista valmistautumisen astetta. Erityisesti pienimpien yhteisöjen eurovalmistelujen edistyminen herättää vakavaa epäilystä Kansalaisten valmistelut Kansallisten tiedotuskampanjoiden suuntaaminen uudelleen suurelle yleisölle vuoden 2001 alussa on alkanut tuottaa hedelmää: yleisön tietämys euroon siirtymisen perustekijöistä on parantunut, mutta se on kuitenkin vielä yleisesti ottaen puutteellista Kansalaisten eurotietämys Komissio mittaa säännöllisesti yleisön eurotietämyksen ja kansalaisten mielipiteiden kehittymistä Eurobarometri-tutkimuksilla. Viimeisin tutkimus suoritettiin syyskuun toisen viikon aikana Tietämys euroon siirtymisen aikataulusta Tietämys kolikoiden ja seteleiden liikkeeseenlaskun päivämäärästä on parantunut merkittävästi vuoden 2001 loppupuolella: väärien tai epätarkkojen vastausten määrä on laskenut 40 prosentista 22 prosenttiin. Tietämys euron käyttöönoton päivämäärästä on keskiarvoa alhaisempi viidessä maassa: Kreikassa (38 prosenttia virheitä tai epätarkkuuksia), Ranskassa (26 prosenttia), Espanjassa (28 prosenttia), Itävallassa (28 prosenttia) ja Italiassa (29 prosenttia). Virhemäärä on sitä vastoin alle 15 prosenttia Belgiassa, Saksassa, Irlannissa, Portugalissa, Alankomaissa ja Suomessa. Tulosten tarkastelu ammattiryhmittäin osoittaa, että itsenäisten ammatinharjoittajien, ylempien toimihenkilöiden ja muiden toimihenkilöiden tietämys on keskimääräistä parempi. Tiedotusta on sitä vastoin tehostettava maanviljelijöille, työttömille ja kotiäideille ja -isille. 21 Flash-Eurobarometri nro 98/4. "Suhtautuminen euron käyttöönottoon" ("Attitudes sur l euro"). Saatavilla osoitteessa: 19