VELHO. Velho-hankkeen kouluyhteistyö

Transkriptio

1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla eli VELHO-hanke alkoi vuonna Toteuttaja on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. ELY-keskus on tehnyt hankkeen puitteissa kouluyhteistyötä sekä Varsinais-Suomessa, että Satakunnassa. Velho-hankkeen kouluyhteistyö Valonia järjesti keväällä ja syksyllä 2013 jo toisen kerran vesistöaiheisia opetuspäiviä Varsinais-Suomen koulujen ala-asteilla. Opetuspäivä koostui alkuluennosta, sisällä tapahtuvista ryhmätöistä ja ulko-opetuksesta. Ulkona oppiminen toteutettiin retkeilemällä koulun läheisillä vesialueilla, meren rannalla, joen varressa tai järvellä. Vesistöjen varrella tutustuttiin vesieliöihin, tehtiin aistinvaraista vedenlaadun tarkkailua ja opittiin asioita veden kiertokulusta maapallolla ja veden merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Vesiensuojelua sivuttiin kaikkien eri osa-alueiden kohdalla ja näin tuli luonnossa tapahtuvien muutosten tarkkailu ja niiden merkityksien tulkinta oppilaille tutuksi. Kutsukirje lähti Valoniasta koululle, joista 36 ilmoitti kiinnostuksensa tulla mukaan. Kiinnostuneista seulottiin lähinnä sijainnin perusteella 20 koulua. Yhtenä kriteerinä oli, että koulu sijaitsee kävelymatkan päässä vesistökohteesta. Opetuspaikkakunnat sijoittuivat laajalle ympäri Varsinais-Suomen: Salon seudulle, Aurajoki- Paimionjokivarsille, Vakka-Suomeen sekä Saaristomerelle. Kultakin paikkakunnalta otettiin mukaan 5 koulua, yhteensä 20. (Ks. liite). Puolet kouluvierailuista toteutettiin keväällä ja puolet syksyllä. Pienemmistä kouluista vesiopetuspäivään osallistuivat kaikki oppilaat, isoista joko yksi tai kaksi luokkaa. Opetusmateriaalit ovat jatkossa kaikkien kiinnostuneiden käytössä ja ne löytyvät Varsinais-Suomen ELY-keskuksen nettisivuilta. Ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Valonian ympäristökasvatustiimi yhdessä vesitiimin kanssa. Vesikoulupäivän ulko-aktiviteetit koostettiin pitäen mielessä koulujen erilaiset lähiympäristöt, mutta sisällä tapahtuva opetus oli kaikille sama. Vuonna 2013 voitiin opetuspaketti tarjota myös kahdelle ruotsinkieliselle koululle Nauvossa ja Paraisilla. Osa opetusmateriaalista on käännetty ruotsiksi. Kiertueet onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Nekin koulut, joista osallistui useampi luokkaaste tai koko koulu, olivat tyytyväisiä ohjelmaan. Siitä voi päätellä, että ohjelma soveltuu kaiken ikäisille pienen säätämisen jälkeen.

2 KOULU RYHMÄ KUNTA AJANKOHTA OHJAAJAT VESISTÖALUE 1. Loukinaisten koulu 4A lk, 24 opp. Lieto Jarkko, Susanna Aurajoki-Paimionjoki 2. Kalannin koulu 6A lk Uusikaupunki Susanna, Martina Vakka-Suomi 3. Talolan koulu 6.lk, 28 opp. Koski Jarkko, Jussi Aurajoki-Paimionjoki 4. Oripään koulu 6. lk Oripää Jarkko, Martina Aurajoki-Paimionjoki 5. Lietsalan koulu 6. lk Naantali Jussi, Susanna Saaristomeri 6. Taalintehtaan koulu lk Kemiönsaari Jussi, Jarkko Saaristomeri 7. Hajalan koulu lk, 15 opp. Salo Jarkko, Martina Salon seutu 8. Saarniston koulu 4. lk, 25 opp Uusikaupunki Martina, Jarkko Vakka-Suomi 9. Kivimaan koulu lk Kustavi Jarkko, Susanna Vakka-Suomi 10. Merttelän koulu 3.-4.lk, 20 opp. Rusko Jussi, Susanna Aurajoki-Paimionjoki 11. Sauvon koulukeskus 4. lk, 18 opp. Sauvo Martina, Jussi Salon seutu 12. Reilan koulu lk, 25+2 Pyhäranta 2.9. Jussi, Jarkko Vakka-Suomi 13. Jokelan koulu 6. lk; 25+2 Paimio 3.9. Jarkko, Jussi Aurajoki-Paimionjoki 14. S:t Karins svenska skola lk Kaarina Martina, Jussi Saaristomeri 15. Pajulan koulu 4. lk Salo Jussi, Martina Salon seutu 16. Kirkonpiirin koulu 6. lk Nousiainen Jussi, Martina Vakka-Suomi 17. Toijan koulu 6. lk, 15 opp. Salo Jarkko, Martina Salon seutu 18. Karjaskylän koulu lk, 32 opp Salo Susanna, Jussi Salon seutu 19. Kakskerran koulu 5. lk Turku Susanna, Jarkko Saaristomeri 20. Kyrkbackens skola 5.-6.lk Parainen Martina, Susanna Saaristomeri Maasto-osio Vedentutkimus. Lapsia kiinnosti ajatus, että pelkästään aistinvaraisesti pystyy tekemään havaintoja veden laadusta. Vedellä täytettyjen purkkien ympärillä virisi usein varsin vilkas keskustelu siitä, minkä väristä vettä näytteet sisälsivät ja miten hajua voisi luonnehtia. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi löytyi muitakin sopivia luonnehdintoja, kuten puumainen haju, kalasoppa, sammakkoinen tuoksu tai nahkatakkimainen nenätuntuma. Uutena aistina tuli mukaan myös maku, koska jotkut eivät voineet vastustaa kiusausta hiukan hörpätä näytettä. Kukaan ei kuitenkaan onneksi sairastunut ja tästä päästiinkin keskustelemaan vedenpuhdistuksesta ja siitä, että läheskään kaikkialla maailmassa ei puhdasta vettä ole saatavilla, vaan lapset joutuvat juomaan juurikin Aurajoen kaltaista, ruskeaa vettä ja vieläkin pahempaa. Lapsille kerrottiin myös tarina Secchi-levyn keksijästä, munkki Secchistä, joka pudotti lautasen mereen aterioidessaan kuninkaan laivalla. Tarina kiehtoi kuulijoita, varsinkin, kun sitä joskus hiukan väritettiin mainitsemalla, että lautaset olivat noihin aikoihin niin arvokkaita, että kuningas oli vähällä heittää onnettoman munkin tyrmään. Onneksi NÄKÖSYVYYS oli niin hyvä, että laivan puosu pystyi sukeltamaan lautasen ylös ja kaikki päättyi onnellisesti. Mutta viisas munkki keksi näkösyvyyteen oivallisen mittarin. Näkösyvyysmittauksia tehtiin aina, kun rannalla oli siihen mahdollisuus ja jokainen oppilas sai kokeilla laitetta. Samassa yhteydessä kerrottiin myös, miten levyn pystyy itsekin valmistamaan valkoisesta ämpärinkannesta ja rohkaistiin lapsia jatkamaan näkösyvyyden tarkkailua koti- tai mökkirannassaan. Lopussa usein uitiin, varsinkin keväällä.

3 Vesieliöiden ja kasvillisuuden tutkimus. Lähes kaikista vesistökohteista löytyi hyviä ympäristöjä eläinten ja kasvien tutkimiseen. Vain muutamassa oli lähinnä hiekkarantaa, joka on melko lajiköyhä habitaatti. Kasvillisuuden perusteella muodostettiin kuva rannan rehevyydestä rantaprofiilin avulla. Kasvien tuntemus ei nykyään ole kovinkaan korkealla tasolla, mutta suurikokoisimmat ruohovartiset kasvilajit sekä puut tunnistettiin melko hyvin. Kasveja enemmän kiinnostusta herättivät kuitenkin erilaiset selkärangattomat, joita pyydystettiin sekä maalta, että vedestä. Pyytäminen tapahtui kuivalla maalla lyönti- ja tavallisilla perhoshaaveilla ja vedessä käytettiin tavallisesta keittiösiivilästä tehtyjä pitkävartisia noutimia. Pyydystettyjä selkärangattomia tutkittiin suurennuslaitteella varustetuissa säilytysastioissa ja määritettiin oppaiden avulla. Myös eliölajisto ilmaisee vedenlaadusta tiettyjä asioita, jotka selvitettiin. Planktonnäytteitä ei tänä vuonna kerätty. 36-leikki Liikunnallinen, muistia ja vesiasioidentietämystä mittaava 36-leikki oli edelleen mukana ohjelmassa ja annettiin opettajien ja kouluavustajien vedettäväksi. Näin muodostui ulko-opetukseenkin 3 erilaista tehtäväkokonaisuutta, joka soveltuu useille ikäryhmille, ja jonka vetämiseen tarvitaan kolme aikuista tai enemmän, jos ryhmä on kovin suuri tai muuten vaativa. Useimmiten maasto-osuudessa oli mukana kouluavustaja tai kouluvaari. Luokkaopetus Luokkatiloihin järjestettiin myös kolme eri tehtäväpistettä joista yhden sai opettaja hoitaakseen. Kouluista löytyi ilahduttavasti erillisiä tiloja, kun luokan lisäksi voitiin hyödyntää esim. liikuntasalia tai hiljaisempaa aulatilaa. Veden säästö, kulutus ja kierrättäminen Lapsien vedenkulutus maailmassa - tehtävän avulla arvioidaan, miten vedenkulutus on maailmalla jakaantunut. Miten käyttävät vettä afrikkalainen ja amerikkalainen lapsi? Mistä se johtuu ja mihin se voi johtaa jokapäiväisessä elämässä? Pohjaveden suojelu Pohjavettä uhkaavista tekijöistä on Valoniassa rakennettu pienoismalli. Siinä on kuvattu seitsemän erilaista toimintaa, joiden seurauksena pohjaveden puhtaus vaarantuu. Pienoismalli on kiehtova tapa näyttää asioita ja olikin yksi vesikiertueen sisäohjelman suosikeista. Hetken sitä tutkittuaan oppilaat osasivatkin nimetä siinä esitettyjä asioita ja tunnistivat niitä myös omassa ympäristössään. Maatalouden vaikutuksia tiedettiin melko hyvin, mutta turkistarhaus oli outo, lähinnä varmaan sen vuoksi, että se on Varsinais-Suomessa harvinainen elinkeino. Oma vedenkäyttö

4 Omaa vesipäivää pohdittiin vesipalapelin avulla. Mihin kaikkeen vettä kuluu päivän aikana? Onko joku kulutus turhaa? Esimerkiksi valuuko vesi samalla, kun harjataan hampaita, valutetaanko kraanasta vettä kylmemmäksi, kun halutaan juoda lasillinen. Mikä tähän olisi ratkaisu? Vesipalapelillä ryhmän oppilaat voivat itse havainnollistaa, mihin voisi käyttää 15 litraa vettä. Jokapäiväiseen vedenkäyttöön liittyi myös tehtävä, jossa havainnollistetaan jäteveden syntyä ja mitä kaikkea veteen kulkeutuu, kun päivän mittaan käyttää pesuaineita ja hygieniatuotteita. Tarkkaillaan, millaiseksi käyttövesi tulee ja pohditaan, miten ja missä se lopulta puhdistetaan. Tämä tehtävä tuntui olevan hyvinkin mieleenpainuva. Alun perin kirkas ja puhdas vesi likaantumistaan likaantui sitä mukaa, kun erilaisia kemikaaleja lisättiin ja vesi alkoi myös haista väkevästi ja vaahdota. Lopuksi tutkittiin joitakin pesuainepakkauksia ja niiden tuoteluetteloja. Mitä kaikkea niistä löytyy? Samalla laskettiin myös yksittäisen saippuan tai puhdistusaineen sisältämät ainesosat ja tavattiin niiden vaikeita nimiä. Tehtävän lopussa kävi ilmi, että veteen saattaa päivän mittaan kulkeutua satoja erilaisia kemikaaleja yhdestä ainoasta kotitaloudesta. Kemikaaleille on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja. Ympäristöystävällisemmistä tuotteista tunnistettiin ympäristömerkkejä ja mietittiin omia kulutustottumuksia. Onko ylipäänsä tarpeellista pestä niin usein vaatteita? Onko muotovaahdon tai geelin käyttäminen välttämätöntä joka päivä? Onko kaupasta helppo löytää luomukosmetiikkaa tai biohajoavia pesuaineita? Mitä puhdistamoiden kemikaalikoktail aiheuttaa vesistöihin päädyttyään? Veden kiertokulku-peli Valoniassa valmistetun, veden kiertokulkua kuvaavan taulun opaskorteilla seurataan vesipisaran matkaa maan ja taivaan välillä. Siitä jäi parhaiten oppilaille mieleen se, että sama vesi on satojen miljoonien vuosien ajan kiertänyt maapallolla, eikä sitä vieläkään tule mistään lisää. Tehtävä on alun perin suunniteltu esiopetukseen ja ala-asteen alemmille luokille ja siksi vanhemmat oppilaat kokivat sen ehkä hieman lapselliseksi. Oppilaskysely Kaikille vesikouluissa mukana olleille luokille lähetettiin kirjeitse oppilaskysymykset. Kysymyksiä oli neljä: 1. Mainitse kolme asiaa jotka jäivät mieleen vesikoulusta? 2. Mitä WC-pönttöön saa laittaa? 3. Miksi vettä kannattaa säästää ja suojella? 4. Mitä sinä voit tehdä veden suojelemiseksi? Vastauksia saatiin noin 150 oppilaalta. Oppilaille oli jäänyt mieleen erityisesti luonnossa tapahtunut toiminta ja opetus. Suosituimpia aiheita olivat veden ja vesieliöiden tutkiminen. Myös 36-leikki mainittiin muutamissa paperissa. Kouluissa vedetyistä tehtäväpisteistä veden

5 sotkeminen kemikaaleilla oli jäänyt usean oppilaan mieleen. Muutamissa vastauksissa mainittiin vedenkiertokulkupelin ja veden kulutuspalapelin jääneen mieleen. Kysymyksen 4. vastausten perusteella monille oppilaille oli jäänyt mieleen kemikaalisotkun opetus, että veteen ei kannata päästää kemikaaleja. WC-pöntön käyttösäännöt oli jäänyt oppilaille hyvin mieleen. Vastauksissa toistuivat sanat paperi ja ulosteet sekä syöty ja juotu. Veden säästämisen ja suojelun yleisiä perusteita oppilaiden mielestä olivat vesivarojen rajallisuus, veden hinta ja vesieliöiden elinolosuhteiden turvaaminen. Lasten sanoin: veden säästäminen ja suojelu on tärkeää, koska meillä on koko ajan sama vesi, vettä ei ole loputtomiin, koska se on kallista, koska se on eläinten koti, koska muut sitä eivät välttämättä saa, siksi, että sitä riittäisi kaikille ja että se pysyisi puhtaana, vesi on elämälle pakollista. Oppilaat ajattelivat, että he voivat suojella vettä esimerkiksi olemalla heittämättä roskia ja kemikaaleja veteen, olemalla pissaamatta ja ulostamatta veteen, vähentämällä omaa vedenkulutustaan, neuvomalla perhettä ja ystäviä viisaaseen vedenkäyttöön ja käyttämällä luontoystävällisiä aineita. Yhdessä vastauksessa oppilas oli valmis kansalaisvaikuttamiseen: Voisin tehdä vaikka että laittaa mainoksia katulamppuihin ja kaupan seinille. Ja niissä lukisi: SUOJELKAA VESIÄ! Opettajien antama palaute vesikouluista 1. Vastasiko vesikoulupäivän ohjelma teidän tarpeita ja odotuksia? Yhteensä Keskiarvo Huonosti Hyvin 10 4,4 2. Miten käytännön järjestelyt onnistuivat? Yhteensä Keskiarvo Huonosti Hyvin 10 4,6 3. Miten vesikoulun tiedotus onnistui?

6 Yhteensä Keskiarvo Huonosti Hyvin 10 4,1 4. Soveltuiko vesikoulun sisältö teidän opetusohjelmaanne? Yhteensä Keskiarvo Huonosti Hyvin 10 4,6 5. Parannus- ja kehitysehdotuksia: Vastaajien määrä: 5 - Jatkokoulutusta oppilaille, kiitos :-) Hyvät syksyn jatkot myös! - Vesipisaran matka -kuvataulupeli oli vähemmän onnistunut: vesipisaran reitit olivat kovin yksipuolisia ja peliin käytettävä aika oli liian pitkä (pitkäveteinen) - Opettajan olisi hyvä tietää ennakkoon oma osuutensa ja tehtävien laatu. - Lisää tällaista! Upea juttu! - Vedenlaadun indikaattorikasvien ja varsinkin pieneliöiden tunnistaminen samaan tapaan kuin WWF:n ohjelmassa toisi oppilaille lisää mielenkiintoa aiheeseen.