Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa
|
|
- Ismo Lauri Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA Jarkko Leka
2 Sisällys 1 Johdanto Kummikoulutoiminta Vesikoulujen sisältö ja toteutus Toimintaan osallistuneet koulut Tulokset... 6 Vesikoulut Vesikoulut Omatoiminen vesistöseuranta Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat Yhteenveto osallistujamääristä Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet Kummikoulutoiminta Omatoiminen vesistöseuranta Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Kummikoulutoiminta Omatoiminen vesistöseuranta Lähteet Kansikuva: Loukinaisten koulun (Lieto) oppilaita Aurajoen äärellä vesieliöitä haavimassa Valonian vesikoulussa Kuvaaja Valonia/Jarkko Leka. 2
3 1 Johdanto Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimiva VELHO-hanke ( ) on edistänyt vesienhoitoa, luonnonhoitoa ja rannikkosuunnittelua monella tasolla ja tavalla. VELHO-hankkeen toteutuksesta vastaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hanke päättyy Hankkeen vesienhoito-osion tavoitteena on ollut alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutuksen käynnistäminen paikallisella tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi VELHO-hankkeessa on toteutettu muun muassa Kummikoulutoimintaa ja Omat vedet paremmiksi kampanjaa. Kummikoulutoiminnan avulla jalkautettiin vesiensuojeluun, vesivarojen käyttöön ja vedenlaadun tutkimiseen liittyvää opetusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alakouluihin. Omat vedet paremmiksi -kampanjassa toteutetaan kansalaisten omatoimista vesistöseurantaa, jonka avulla saadaan tärkeää tietoa vesistöjen tilasta. Käsillä olevan raportin tarkoituksena on Varsinais-Suomessa toteutetun Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan tulosten kokoaminen, toiminnan arviointi sekä jatkotoimenpide-ehdotusten esittäminen kummallekin hankekokonaisuudelle. Varsinais-Suomen ELY-keskus on tilannut tämän raportin Valonialta huhtikuussa Pyhäjärvi-instituutti laatii vastaavan raportin Satakunnassa toteutetusta Kummikoulutoiminnasta ja Omat vedet paremmiksi kampanjasta. 2 Kummikoulutoiminta 2.1 Vesikoulujen sisältö ja toteutus Kummikoulutoiminnan avulla opetettiin lapsia huolehtimaan vesistöjen kunnosta, tutustuttiin vesieliöihin ja veden laadun tarkkailuun sekä kerrottiin esimerkkien avulla omien toimien ja käyttötottumusten merkityksestä vesiensuojelussa. VELHO-hankkeessa vesikouluja järjestettiin vuosina alakoulujen luokille. Vuosina vesikoulujen toteutuksesta Varsinais-suomessa vastasi VELHO-hanke yhteistyössä Valonian kanssa. Vuoden 2013 vesikoulujen ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Valonian ympäristökasvatustiimi yhdessä vesitiimin kanssa ja VELHO hanke oli työn tilaaja. Syksyllä 2011 vesikoulujen opetus koostui luennosta, maasto-osiosta vesistön äärelle ja lopuksi tehdyistä sisäryhmätöistä. Päivä alkoi yhden oppitunnin mittaisella luento-osuudella, jossa esiteltiin VELHO-hanketta sekä Itämeren vesiensuojelua. Maasto-osiossa oli kolme ryhmätyöpistettä, joissa kukin ryhmä kävi ohjatusti tutustumassa vesiasioihin. Toimintapisteiden aiheina olivat aistinvarainen vedenlaadun tutkiminen, vesieliöiden keräily ja tarkkailu sekä vesiaiheinen 36-leikki. Sisäryhmätöissä oppilaat pääsivät pelaamaan vedenkiertokulkupeliä, tutustumaan veden ravintoketjuihin ja tunnistamaan vesistöistä kerättyjä vesieliöitä. Keväällä 2012 vesikouluissa suoritettiin tehtäviä 3 ryhmässä niin sisällä kuin ulkona. Ryhmillä oli noin 30 minuuttia aikaa suorittaa tehtävät. Päivä aloitettiin esityksellä Vesi ja ihminen ja oppilaat esittelivät tekemiään vesiaiheisia piirustuksia sekä julisteita. Sisäryhmätöiden aiheita olivat 1. Veden säästö, kulutus ja 3
4 kierrättäminen, 2. Jäteveden synty ja sen käsittely sekä 3. Vaihtoehtoja viemärille. Veden äärellä tehtiin rantatutkimusta, vesilintujen seurantaa ja vesistönseurantaa, jossa käytettiin valmiita lomakkeita. Vuonna 2013 vesikoulun opetuspäivä koostui alkuluennosta, sisällä tapahtuvista ryhmätöistä ja ulkoopetuksesta. Sisäryhmätöissä tutustuttiin 1. Veden kiertokulkuun,. Jäteveden syntyyn ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa jäteveden laatuun ja määrään sekä 3. Vedenkulutukseen eri puolilla maapalloa ja omiin vedenkäyttötottumuksiin. Aamupäivä oltiin lounaaseen asti sisäopetuksessa ja iltapäiväksi suunnattiin veden äärelle. Ulkona oppiminen toteutettiin retkeilemällä koulun läheisillä vesialueilla, meren rannalla, joen varressa tai järvellä. Vesistöjen varrella tutustuttiin vesieliöihin, tehtiin aistinvaraista vedenlaadun tarkkailua ja opittiin asioita veden kiertokulusta maapallolla ja veden merkityksestä ihmiselle ja luonnolle. Vesiensuojelua sivuttiin kaikkien eri osa-alueiden kohdalla ja näin tuli luonnossa tapahtuvien muutosten tarkkailu ja niiden merkityksien tulkinta oppilaille tutuksi. Vesikoulupäivän ulko-aktiviteetit koostettiin pitäen mielessä koulujen eri-laiset lähiympäristöt, mutta sisällä tapahtuva opetus oli kaikille sama. Vuonna 2013 voitiin opetuspaketti tarjota myös kahdelle ruotsinkieliselle koululle Nauvossa ja Paraisilla. Osa opetusmateriaalista on käännetty ruotsiksi. Kiertueet onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Nekin koulut, joista osallistui useampi luokka-aste tai koko koulu, olivat tyytyväisiä ohjelmaan. Siitä voi päätellä, että ohjelma soveltuu kaiken ikäisille pienen säätämisen jälkeen. 2.2 Toimintaan osallistuneet koulut Vuonna 2011 vesikouluja järjestettiin neljään varsinaissuomalaiseen kouluun: Velkuan, Teijon, Pitkäjärven ja Seikelän kouluun. Samat koulut ja luokat olivat mukana myös kevään 2012 vesikoulukierroksella. Näillä vesikouluilla tavoitettiin yhteensä 112 oppilasta (taulukot 1 ja 2). Vuosina järjestetyt vesikoulut valittiin niin, että jokaiselle Varsinais-Suomen neljälle vesistöalueelle sijoittui yksi opetettava koulu molempina vuosina. Vuonna 2013 Varsinais-Suomen vesikoulutoimintaan ilmoittautui 36 koulua, joista 20 koulua pääsi mukaan. Näistä vesikouluista viisi järjestettiin toukokuussa ja loput 15 elo-syyskuussa. Vesikoulun pituus oli opetuspäivän mittainen ja keskimäärin kesto oli 5 tuntia. Opetuksesta vastasi yhtä opetuskertaa kohti kaksi Valonian vesikouluvetäjää. Opetuksessa avustivat luokanopettaja ja mahdolliset avustajat. Vuonna 2013 järjestetyt vesikoulut valittiin niin, että jokaiselle Varsinais-Suomen neljälle vesistöalueelle sijoittui viisi opetettavaa koulua. Vesikouluopetukseen osallistui vuonna 2013 yhteensä 474 oppilasta (taulukko 3). Kaikkiaan vesikoulut tavoittivat vuosina miltei 600 oppilasta. 4
5 Taulukko 1. Varsinais-Suomen kummikoulutoimintaan osallistuneet koulut vuonna koulu kunta luokka-aste osallistujamäärä opetuspäivä Velkuan koulu Naantali esikoulu-9. lk Teijon koulu Salo lk Pitkäjärven koulu Somero lk Seikelän koulu Masku 4. lk yhteensä 4 ryhmää opetuspäivää Taulukko 2. Varsinais-Suomen kummikoulutoimintaan osallistuneet koulut vuonna koulu kunta luokka-aste osallistujamäärä opetuspäivä Velkuan koulu Naantali esikoulu-9. lk Teijon koulu Salo lk Pitkäjärven koulu Somero lk Seikelän koulu Masku 4. lk yhteensä 4 ryhmää opetuspäivää Taulukko 3. Varsinais-Suomen kummikoulutoimintaan osallistuneet koulut vuonna koulu kunta luokka-aste osallistujamäärä opetuspäivä Loukinaisten koulu Lieto 4. lk Kalannin koulu Uusikaupunki 6. lk Talolan koulu Koski TL 6. lk Oripään koulu Oripää 6. lk Lietsalan koulu Naantali 6. lk Taalintehtaan koulu Kemiönsaari 3-6 lk Hajalan koulu Salo, Hajala lk Saarniston koulu Uusikaupunki 4. lk Kivimaan koulu Kustavi 3-6 lk Merttelän koulu Rusko 3.-4.lk Sauvon koulukeskus Sauvo 4. lk Reilan koulu Pyhäranta 3-6 lk Jokelan koulu Paimio 6. lk Kyrkbackens skola Parainen, Nauvo 5.-6.lk S:t Karins svenska skola Kaarina lk Pajulan koulu Salo 4. lk Kirkonpiirin koulu Nousiainen 6. lk Toijan koulu Salo, Kisko 6. lk Karjaskylän koulu Salo lk Kakskerran koulu Turku 5. lk yhteensä 20 ryhmää opetuspäivää 5
6 2.3 Tulokset Vesikoulut Päivien järjestelyistä ei ollut kouluille suurta vaivaa (Javanainen ja Auvinen 2012). Opettajat suhtautuvat innokkaasti aiheeseen ja pitivät päivien sisältöä hyvänä. Kouluille myös jätettiin materiaalia myöhempää käyttöä varten. Päivät, joissa opetus tuli koulun ulkopuolelta, olivat virkistävää vaihtelua oppilaille ja palaute oli positiivista. Nähtiin tärkeänä, että mallia pystyttäisiin soveltamaan laajemminkin muiden koulujen käyttöön. Opetuspaketista tehtiin niin laaja, että päivien sisältö on muunneltavissa mm. sen mukaan millainen sää on ja onko tutkittavaa vesistöä lähellä. Ihanteellisinta on, jos tutkimuksia päästään tekemään veden äärelle. Kritiikkiä tuli moduulien kestosta ja olisikin hyvä, että jokaisen moduulin toteuttamiseen olisi riittävästi aikaa. Vesikoulut 2013 Kiertueet onnistuivat pääsääntöisesti hyvin. Nekin koulut, joista osallistui useampi luokka-aste tai koko koulu, olivat tyytyväisiä ohjelmaan. Siitä voi päätellä, että ohjelma soveltuu kaiken ikäisille pienen säätämisen jälkeen (Auvinen 2013). Kaikille vesikouluissa mukana olleille luokille lähetettiin kirjeitse oppilaskysymykset (neljä kysymystä). Vastauksia saatiin noin 150 oppilaalta. Oppilaille oli jäänyt mieleen erityisesti luonnossa tapahtunut toiminta ja opetus. Suosituimpia aiheita olivat veden ja vesieliöiden tutkiminen. Myös 36-leikki mainittiin muutamissa paperissa. Kouluissa vedetyistä tehtäväpisteistä veden sotkeminen kemikaaleilla oli jäänyt usean oppilaan mieleen. Opettajille suunnattiin webropol-kysely, jossa oli neljä kysymystä ohjelmasta, käytännön järjestelyistä, tiedotuksesta ja sisällön soveltuvuudesta opetusohjelmaan. Vastaukset annettiin asteikolla 1-5 eli huonostihyvin. Palaute saatiin 10 opettajalta. Kaikkien kysymysten vastausten keskiarvo oli 4,4. Tämän perusteella opettajat olivat tyytyväisiä vesikoulujen antiin. Yksi opettaja esitti kritiikkiä huonosti onnistuneesta tiedotuksesta. Esitettiin myös toive, että opettajan olisi hyvä tietää ennakkoon oma osuutensa ja tehtävien laatu. 6
7 Henkilömäärä 3 Omatoiminen vesistöseuranta Omat vedet paremmiksi -kampanjassa kannustettiin vesistöjen omatoimiseen seurantaan Lounais- Suomessa. Kampanjan aikana tutustuttiin lähivesistöjen tilaan ja opeteltiin seuraamaan vesistöjen muutoksia. Seurantakursseilla opastettiin ihmisiä näkösyvyyden, levien, vedenkorkeuden ja kalaston seurantaan. Ohjeet ja lomakkeet vesistötarkkailuun löytyvät VELHO-hankkeen internet-sivuilta: Varsinais-Suomessa vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin vuosina yhteensä 5 kertaa ja koulutukseen osallistui yhteensä 86 henkilöä. Osallistujamäärä vaihteli 6-38 henkilöön (kuva 1) Turku 2011 Salo/Perniö 2012 Uusikaupunki 2013 Turku 2013 Naantali Kuva 1. Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviin osallistuneiden henkilöiden määrät. Vesistöseurannan koulutuksiin osallistuneiden määrä ja vesistöseurannan aloittaneiden määrä oli selvästi suurin hankkeen aloitusvuonna Erityisen paljon osallistujia keräsi Perniössä kesäkuun alussa 2011 järjestetty koulutus. Tämä selittynee pitkälti Salon seudulla toimivasta Vesistöklinikka - Salon vesistöjen hoitoyhdistys ry:stä. Vesistöklinikka on toiminut koko Salossa ja sen lähialueilla vuodesta 2009 lähtien. Vesistöklinikka yhdistää paikallisia vesiensuojeluyhdistyksiä ja tuo synergiaetuja vesisensuojeluasioiden edistämisessä sekä lisää innostusta omien vesistöjen hoito- ja kunnostustyöhön. Toisaalta erityisesti Salon seudun itäosat poikkeavat järvisyytensä puolesta selvästi muusta Varsinais-Suomesta, joka on yleisesti ottaen vähäjärvistä savikkoaluetta. 7
8 Henkilömäärä Vesistöseurannan koulutuksen käyneistä 51 henkilöä (59 %) aloitti omatoimisen vesistöseurannan (kuva 2). Vuonna 2011 oli paras osallistumisaktiivisuus, sillä peräti kaksi kolmesta koulutuksen käyneistä aloitti omatoimisen vesistöseurannan yhteensä Kuva 2. Omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden henkilöjen määrät vuosittain ja yhteensä vuosina Vesistöseurantatulokset ovat nähtävillä Lounaispaikassa ( ja Järviwikissä Omat vedet paremmiksi -sivuston alla ( Havainnoijia rohkaistiin merkitsemään tuloksensa Järviwikiin, joka on Suomen järvien ja merialueiden oma verkkopalvelu (Suomen ympäristökeskus) ja osa havainnoitsijoista aloittikin Järviwikipalvelun käytön, mikä vähensi hankkeelle tulleiden tarkkailutuloksien määrää. Vapaaehtoisen vesistöseurannan tuloksia tuli kesältä 2011 Varsinais-Suomesta 20 paikasta. Vuonna 2012 vesistötarkkailun havaintoja saatiin Lounais-Suomesta noin 50 kpl, joista arviolta (suhdeluku vuosien 2011 ja 2013 mukaan) 35 kpl on Varsinais-Suomen alueelta. Vuonna 2013 lokakuun loppuun mennessä tuloksia oli toimitettu Varsinais-Suomessa 15 kpl. Varsinais-Suomesta havaintoja saatiin Varsinais-Suomen ELYkeskukseen vuosina yhteensä noin 70 kpl. 8
9 4 Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat Vesien kunnostus- ja hoitotyöhön liittyviä koulutuspäiviä järjestettiin vuosina Varsinais-Suomessa yhteensä 7 kappaletta (taulukko 4). Koulutusten aiheita olivat muun muassa poistokalastus, ruoppaus, vesikasvien poisto, vedenpinnan nosto ja kaupunkien pienvedet. Koulutuksiin osallistui 246 henkilöä. Taulukko 4. Varsinais-Suomessa järjestetyt vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäivät vuosina vuosi paikka tapahtuma ja aihe osallistujamäärä 2011 Salo Poistokalastuksen ja ravintoverkkokunnostuksen koulutusiltapäivä Parainen Järkevästi ruoppaamaan koulutus Turku Kaupunkien pienvedet Kaarina Hallitusti vesikasveja poistamaan Salo Tavoitteena vedenpinnan nosto -koulutus Parainen Kotimaista kalaa ruokapöytään -koulutus Salo Salon seudun ruoppaukset -koulutus 35 yhteensä 246 Velho-hankkeessa tehtiin esitteet vesikasvien niitosta, ruoppauksesta, hoitokalastuksesta ja vesistön seurannasta. Vesienhoidon esitteet löytyvät sähköisinä hankkeen internet-sivuilta ja painettuia Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. VELHO-hanke ja Aurajokisäätiö yhteistyökumppaneineen ovat toteuttaneet vesiensuojelu- ja luonnonhoitopainotteisen Aurajoen melontaluontopolun. Polkuun on laadittu opasvihkonen ja yläosan polun reitti muodostuu jokirantaan pystytetyistä numeroiduista rastitolpista. Melontapolkuun liittyen VELHO-hanke järjesti neljä tapahtumaa, joihin osallistui vuosina yhteensä 144 henkilöä (taulukko 5) Taulukko 5. Aurajoen melontapolun yleisötilaisuudet vuosina vuosi paikka tapahtuma ja aihe osallistujamäär ä päivämäär ä 2012 Turku Melontapolun avajaiset Turku Opastetut melontaretket Turku Melontakauden avajaiset 2013/ Mikaelin koulu ja Turun normaalikoulu Turku Melontakauden avajaiset 2013/ yleisöretki yhteensä 144 9
10 Omat vedet paremmiksi kampanjassa järjestettiin vuosina yhteensä 12 pientä tilaisuutta, joiden tarkoitus oli aktivoida paikallisia toimijoita kotivesistöjensä kunnostus- ja hoitotöihin (taulukko 6). Näihin vesistöjen kunnostus ja hoito -tapahtumiin osallistui yhteensä 322 henkilöä. Lisäksi järjestettiin asiantuntijoille tarkoitetta ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen toukokuussa Toimijatapaamiseen osallistui 35 henkilöä (taulukko 6). Taulukko 6. Varsinais-Suomessa järjestetyt vesien kunnostus- ja hoitotyöhön liittyvät paikalliset tilaisuudet vuosina vuosi paikka tapahtuma ja aihe osallistujamäärä päivämäärä 2012 Rymättylä Nuikonlahden kunnostus Laitila Pitkäjärven vedenpinnan nosto Pyhäranta Mannerveden mahdollisuudet -tilaisuus Laitila Pitkäjärven vedenpinnan nosto yhteensä Naantali Nuikonlahden valuma-alueen vesienhoidon suunnitelman esittelytilaisuus Salo Maanomistajatilaisuus kosteikon rakentamisesta Salo Laukanlahden Myllyojan kosteikon luonnoksen esittely Turku Ravinteiden kierrätyksen toimijatapaaminen Salo Omenajärven vedenpinnan nosto Somero Vesajärven vedenpinnan nosto -tilaisuus Salo Omenajärven vedenpinnan nosto Salo Hitolanjoen kosteikon keskustelutilaisuus yhteensä Salo Laukanlahden Myllyojan kosteikon esittely yhteensä 57 kaikki tilaisuudet
11 5 Yhteenveto osallistujamääristä VELHO-hankkeen koko toimintakaudella Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 1500 henkilöä (taulukko 7). Lähes puolet osallistuneista olivat kummikoulujen oppilaita. Vilkkain toimintavuosi oli 2013, jolloin eri tilaisuuksiin osallistui lähes 850 henkilöä. Taulukko 7. Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden määrät vuosina Toimintamuoto yhteensä Kummikoulut Omatoiminen vesistöseuranta Vesien kunnostus ja hoito -koulutukset Aurajoen melontapolku Muut tilaisuudet yhteensä Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelmassa esitetyt tavoitteet 6.1 Kummikoulutoiminta Hankesuunnitelmassa (Satakunnan ELY-keskus 2010) todetaan, että koululaisille järjestetään omat vedet kampanja Oman vesistön seurantakampanjan kohteiden toimintaa käsitellään lähikouluissa esitelmien ja tietomateriaalin sekä tutustumiskäyntien avulla. Tällaista oman vesistön kummitoimintaa pyritään kokeilemaan kahdeksalla koululla vesistöaluekohtaisesti. Kummikouluja valittiin Varsinais-Suomen alueelta yhteensä 24. Koulut jakautuivat tasaisesti neljän vesistöalueen kesken, jolloin jokaiselle vesistöalueella tuli kuusi koulua. Hankesuunnitelmassa mainitaan toiminnan kokeilemista kahdeksalla (Varsinais-Suomi ja Satakunta) koululla vesistöaluekohtaisesti. Tavoitteena oli siten yhden vesikoulun järjestämien kutakin vesistöaluetta kohden. Varsinais-Suomessa on neljä vesistöaluetta, joten hankesuunnitelman tavoite saavutettiin moninkertaisesti. Vesikoulujen sisältö muokkautui toiminnalliseksi ja havainnolliseksi opetukseksi veden käytöstä, vesiensuojelusta ja vesistön tutkimisesta. Opetuksen lähtökohtana ei kuitenkaan ollut hankesuunnitelmassa mainitut oman vesistön seurantakampanjan kohteet vaan vesistöt, jotka sijaitsivat koulujen läheisyydessä ja joihin päästiin kävellen tai pyöräillen. Koulupäivien pituus, käytännön järjestelyt ja matkakustannukset rajoittivat maasto-opetuspaikkojen valintaa. Vesikoulujen opetuskokonaisuus oli varsin laaja ja käytännönläheinen. Niiden asiasisältö todennäköisesti täyttää hankesuunnitelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet vesikouluissa käsiteltävistä aiheista. 11
12 6.2 Omatoiminen vesistöseuranta Hankesuunnitelmassa todetaan, että oman vesistön seurantakampanjassa järjestetään hankkeen toiminnan aikana opastuspäiviä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Päiviä järjestetään molemmissa maakunnissa 1 kpl vuodessa. Kursseilla selvitetään ja annetaan opastus menetelmistä, joiden avulla kansalaisten kannattaa tarkkailla vesistöjensä tilaa. Opastuspäivillä selvitetään jatkotyö jo tarkkailun vuonaa 2010 aloittaneiden kanssa ja kerätään uudet ilmoittautumiset yhdistyksiltä ja kansalaisilta, jotka haluavat kesäkaudella 2011 tarkkailla vesistöjensä tilaa ja raportoida tarkkailustaan. Ilmoittautuneille jaetaan tarvittavat työ- ja raportointitarvikkeet. Internetin mahdollisuudet toiminnan tukemisessa tarkkailutietojen ja tallentamisessa selvitetään. Ensisijaisesti hyödynnetään olemassa olevia sivustoja. Selvitetään ja hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Lounais-Suomen paikkatietopalvelu Lounaispaikan käyttämisestä vesistöhavaintojen tallentamiseen. Tehdään yhteenveto seurantakampanjoiden tuloksista ja tehdään ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkamisesta VELHO-hankkeen jälkeen. Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin Varsinais-Suomessa vuonna 2011 kaksi, vuonna 2012 yksi ja vuonna 2013 kaksi. Määrällinen tavoite, yksi koulutus vuodessa, täyttyi selvästi. Koulutusten asiasisältö vastasi hankesuunnitelman tavoitetta opastuksen antamisesta kansalaisten vesistöseurannan menetelmiin. Koulutuksen käyneistä suurin osa ilmoitti aloittavansa omatoimisen vesistöseurannan. Tätä on pidettävä hyvänä saavutuksena paikallistason vesistöseurannassa. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet internetin hyödyntämisestä ja seurantatulosten yhteenvedosta saavutettiin. Tulosten raportointia varten on ollut käytössä kaksi vapaasti käyttävissä olevaa ympäristö- ja paikkatietopalvelua: Lounaispaikka alueellinen paikkatietoverkosto ja Järviwiki -verkkopalvelu. Osa vesistöhavaintojen tuloksista on lähetetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tallennettavaksi ja osa havainnoitsijoista tallensi tulokset itse Järviwikiin, mikä on toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä asia. VELHO-hankkeen väliraporteissa on mainittu Varsinais-Suomen ELY-keskukseen lähettyjen havaintojen määrät ja tämän raportin kappaleessa 3 on lyhyt yhteenveto näistä tuloksista. Ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkamisesta VELHO-hankkeen jälkeen on esitetty tämän raportin kappaleessa Omat vedet paremmiksi kampanjan koulutukset ja tapahtumat Hankesuunnitelmassa mainitaan, että vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä järjestetään hankkeen toiminnan aikana 2 kpl Varsinais-Suomessa. Päivien mahdollisia aiheita ovat mm. - vesikasvillisuuden tuntemus sekä niiton suunnittelu ja toteutus - ruoppauksen suunnittelu ja toteutus - hoitokalastuksen merkitys sekä suunnittelu ja toteutus - valuma-alueen vesiensuojelutoimet - vedenpinnan nosto suunnittelu ja lupaprosessi - vesienhoitohankkeen toteuttaminen Omat vedet paremmaksi osiossa edistetään ja tuetaan yhdistysten ja kansalaisten tekemää omatoimista vesien tilan seurantaa ja kunnostustyötä. Järjestetään laajalle kohderyhmälle suunnattu avoin seminaari 12
13 syksyllä 2010 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareihin kutsutaan yleisin ilmoitteluin sekä hyödyntämällä Pro Saaristomeri- Ja SATAVESI-ohjelmien olemassa olevia verkostoja. Omat vedet seurantaseminaarit järjestetään marraskuussa 2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareissa luodaan katsaukset oman vesistön seurantakampanjoiden sekä koulutuspäivien anteihin ja esitellään suositukset jatkotoimenpiteiksi. Järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seminaari vesiensuojelun edistämisestä hanketoiminnan kautta. Koulutuksia järjestettiin vuosina yhteensä 7 ja niihin osallistui lähes 250 henkilöä. Määrällinen tavoite toteutui koulutusten osalta moninkertaisesti. Yllä mainituista aiheista neljä tuli käsitellyksi vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäivillä. Yhdistysten ja kansalaisten omatoimista kunnostustyötä tuettiin järjestämällä paikallisia vesistöjen kunnostus ja hoito tapahtumia. Näissä tapahtumissa käsiteltiin kohdevesistön kunnostustoimia ja suunniteltiin kunnostusten toteutusta. Näitä tilaisuuksia järjestettiin 12 vuosina VELHOhankkeessa on näin ollen tuettu aktiivisesti omatoimista vesien kunnostustyötä. Hankesuunnitelman tavoitteet Omat vedet paremmiksi kampanjan seminaarien järjestämisestä eivät täyttyneet suunnitellulla tavalla. Suunnitelmassa mainittua laajalle kohderyhmälle suunnattua avointa seminaaria ei järjestetty syksyllä 2010, sillä hankehenkilöstö aloitti työn vasta 2011 tammikuussa. Myös Omat vedet seurantaseminaari marraskuussa 2012 pidettiin Pro Saaristomeri- seminaarin yhteydessä. 7 Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 7.1 Kummikoulutoiminta Kummikoulutoiminta sai Varsinais-Suomessa hyvän vastaanoton sekä oppilailta että opettajilta. Kouluilta vesikoulujen järjestäminen vaatii vain vähän resursseja ja ovat siksikin helppo kokonaisuus vietäväksi kouluihin. Ympäristökasvatuksellisesti vesikoulut ovat tehokas ja mielenkinntoinen keino viedä vesiensuojeluasiaa ja vesitietämystä alakouluikäisille. Vesikoulut voisivat asian puolesta olla osa pitkäaikaista ympäristökasvatustoimintaa, mutta rahoituksen järjestyminen tämänkaltaisella toiminnalle on ilmeisen vaikea saada kasaan. Hyvä vaihtoehto on liittää vesikoulut osaksi monivuotista vesiensuojeluasioihin keskittyvää hanketta samaan malliin kuin VELHO-hankkeessa. Vesikoulu-paketti räätälöitiin VELHO-hankkeessa alakoululaisille, mutta vastaavanlainen tai osa tällaisesta opetuskokonaisuudesta voitaisiin tehdä yläkoululaisille ja lukiolaisille. Koko koulupäivän kestävät vesikoulut olivat vuonna 2013 intensiivistä toimintaa ja kiireisimpään aikaan vesikouluja järjestettiin kolmena päivänä viikossa. Valonian vesikouluvetäjillä oli samaan aikaan myös muita töitä ja hankkeita tehtävänään ja käytännössä huomasimme, että sopiva vesikoulumäärä olisi 1-2 vesikoulua viikossa. Toisaalta vesikoulujen sisältö on tiivis ja sama sisältö vietiin läpi monta kertaa viikossa. Tämä on myös omiaan kuormittamaan vetäjien jaksamista, vaikka tiivis ohjelma on oppilaiden motivaation kannalta hyvä seikka. Opetusta voisi kehittää niin, että opetuspaketteja olisi enemmän kuin yhteen päivään mahtuu, jolloin kokonaisuutta voi vaihdella tilanteen mukaan. Tämä lisännee myös vesikoulun vetäjien motivaatiota opettamiseen. 13
14 Vesikouluja varten Valonian vetäjät veivät kouluihin melko paljon opetusvälineistöä. Tarvikkeiden hankinnan ja valmistamisen kannalta olisi eduksi, että vesikouluja voitaisiin järjestää useana peräkkäisenä vuonna. Yhden vuoden vesikouluhanketta varten pitäisikin varata riittävästi resursseja opetusmateriaalin hankintaan ellei sitä järjestävällä taholla entuudestaan ole. Yhden alakouluun tarkoitetun vesikoulupäivän järjestämiseen kuluu kahdelta vesikoulun vetäjältä noin 15 työtuntia (taulukko 8). Vetäjien lisäksi vesikoulu sitoo opettajan ja mahdollisen avustajan työajan eli yhteensä 5-10 tuntia. Laskelmassa on oletettu vesikoulun kestävän 5 tuntia ruokailuineen, mikä vastaa Varsinais-Suomessa vuonna 2013 vedettyjen vesikoulujen keskimääräistä kestoa. Laskelmassa ei ole huomioitu vesikoulujen opetuskokonaisuuksien valmisteluun ja opetusmateriaalin valmistamiseen ja hankkimiseen käytettävää aikaa. Niihin on varattava ainakin 5 työpäivää, jos työtä ei ole aikaisemmin tehty eikä materiaaleja ole valmiina käyttävissä. Lukuvuotta ja ryhmää kohti vesikoulupäiviä järjestetään yksi tai mahdollisesti kaksi (syksy ja kevät). Taulukko 8. Yhden vesikoulun järjestämiseen kuluva työaika matkoineen. valmistelu/ h matkat/ h opetus koulussa/ h ajankäyttö yhteensä/ h kaksi vetäjää opettaja 5 5 mahdolliset avustajat 5 5 Varsinais-Suomen vesikoulujen jatkoa ajatellen Valonia on kiinnostunut opetuksen järjestämisestä myös tulevaisuudessa. Suunnitelmissa onkin monivuotinen vesihanke (Central Baltic Programme , hankkeen toteutus ), johon on yhtenä osana ajateltu vesikouluopetuksen järjestämistä. Toisena mahdollisuutena voi olla vesikoulujen liittäminen osaksi ympäristökasvatushanketta. Tosin ainakin Valonian hallinnoimat ympäristökasvatushankkeet ovat olleet melko pieniä ja lyhytkestoisia. Suomen luonto- ja ympäristökoulut ovat myös yksi mahdollinen vesikoulujen toteuttaja. Eri puolilla Suomea on vajaat kolmekymmentä luonto- ja ympäristökoulutoimintaa tarjoavaa toimijaa. Toteutus vaatii hankerahoitusta, mutta vastapainoksi saataisiin vietyä vesikoulutoimintaa valtakunnallisesti laajalle alueelle. 7.2 Omatoiminen vesistöseuranta Omatoiminen vesistöseuranta on olennaista erityisesti niille yhdistyksille ja organisaatioille, jotka ovat suunnittelemassa tai jo toteuttamassa vesistön kunnostus- ja hoitotöitä. Vaikka omatoiminen vesistöseuranta ei korvaa kattavia laboratoriossa tehtäviä vesianalyysejä, siitä saadaan hyödyllistä vesistön tilaa ilmentävää ja ajallisesti kattavaa tietoa. Viranomaisilla tulee olemaan jatkossa entistä pienemmät resurssit kattaviin vedenlaadun tutkimuksiin etenkin pienten vesistöjen osalta. Vesianalyysien teettäminen akreditoidussa laboratoriossa on suhteellisen kallista vähäisin taloudellisin resurssein ja vapaaehtoisvoimin toimiville vesistökunnostusorganisaatioille. Tässä suhteessa korostuu omatoimisen vesistöseurannan merkitys, koska sitä voidaan hyödyntää kunnostus- ja hoitotöiden vaikuttavuuden seurannassa. Ratkaisevaa itse seurannan järjestämisen lisäksi on tietojen tallennuksen varmistaminen ja hyötykäyttömahdollisuuden takaaminen pitkällä tähtäimellä. 14
15 Omatoimisen vesistöseurannan koulutusten järjestäminen olisi tarpeen olla pitkäjänteistä ja pysyväisluonteista toimintaa. Lähinnä maakuntatasolla toimivat alueelliset vesiensuojeluyhdistykset (11 yhdistystä) voisivat olla yksi taho, joka järjestäisi omatoimisen vesistöseurannan koulutuksia. Yhdistysten toiminnan tarkoituksena on edistää vesiensuojelua alueellaan. Varsinais-Suomessa myös Valonia on kiinnostunut omatoimisen vesistöseurantakoulutuksen järjestämisestä. Vesiensuojeluyhdistykset saavat tuloja jäsenmaksuista, joilla katetaan muun muassa valistus- ja neuvontatoimintaa. Jäsenmaksuvaroilla saattaisi olla mahdollista järjestää muutaman kerran vuodessa alueellisia omatoimisen vesistöseurannan koulutuksia. Toiminta voi olla myös osa monivuotista vesihanketta. Yksittäisenä hankkeena pelkkä omatoimisen vesistöseurantakoulutuksen järjestäminen on ehkä turhan pieni ja kapea. VELHO-hankkeessa on paljon sähköisessä muodossa olevaa materiaalia omatoimisesta vesistöseurannasta. Materiaali on tällä hetkellä saatavissa VELHOn internetsivuilta. Jotta materiaali olisi mahdollisimman hyvässä hyötykäytössä, sitä voisi jakaa eteenpäin vesiensuojeluaiheisille internet-sivustoille. Materiaalin tai linkin materiaaleihin voisi laittaa mm. Järviwikiin, SYKEn sivuille, alueellisten vesiensuojeluyhdistysten sivuille ja paikallisten järvienhoitoyhdistysten sivuille. Omatoimisen vesistöseurannan tuloksia kannattaa jatkossakin tallentaa avoimiin tietojärjestelmiin, joista ne on helposti löydettävissä ja kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Järviwiki on tässä suhteessa hyvä tallennuspaikka, koska sen ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE), joka on pääosin ympäristöministeriön alaisuudessa toimiva valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Järviwikiin voi perustaa havaintopaikkoja henkilöt, jotka ovat rekisteröityneet palveluun. Yhteen järveen voi perustaa useitakin havaintopaikkoja, mikä on olennaista ainakin isoissa järvissä. Tietoturvallisuuden kannalta on tarpeellista varmistaa, että havainnot on tallennettu myös havainnoitsijan omaan arkistoon. VELHO-hanke on laatinut omatoimista seurantaa varten seurantalomakkeita, joita on helppo käyttää. Seurantalomakkeet on saatavissa VELHO-hankeen sivuilta ja niitä on hyvä linkittää vesiensuojeluaiheisille internet-sivustoille. Lähteet Auvinen S. 2013: Varsinais-Suomen VELHO-vesikoulujen loppuraportti. Julkaisematon raportti. Valonia. 6 s. Javanainen, K. ja Auvinen S. 2012: Yhteenveto kummikoulutoiminnasta/varsinais-suomi. Julkaisematon raportti. Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Valonia. 4 s. Satakunnan ELY-keskus 2010: VELHO, Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Julkaisematon hankesuunnitelma. Hyväksytty Satakunnan ELY-keskuksessa s. + kustannusarvio. 15
VELHO. Velho-hankkeen kouluyhteistyö
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla eli VELHO-hanke alkoi vuonna 2011. Toteuttaja on Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus.
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotVesienhoitoa satakuntalaisin voimin
Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon
LisätiedotTIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen
VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotVELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander
VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti Sanna Tikander sanna.tikander@ely-keskus.fi 040 769 9023 VELHOn VESIENHOITO Paikallisten vesienhoitotoimien edistäminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa Pro
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotPERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA
PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotTUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA
2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Karvianjoki-ryhmän kokous 4.4.2013 Karviassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Karvianjoen koskien Natura-alueen valuma-alueen
LisätiedotOMAT VEDET PAREMMIKSI
OMAT VEDET PAREMMIKSI kansalaishavainnointia ja koulutusta Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni Kuva: Oman vesistön seurantakurssi Pomarkussa 2012, kuvaaja Kati
LisätiedotTurku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)
Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU KIIHTYI TOUKOKUUSSA Varsinais-Suomen työttömyyden kasvu nousi toukokuussa selvästi viime kuukausia korkeammalle tasolle. Työttömyyden kasvun pieneneminen onkin ollut varsin hidasta.
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotPienvedet Varsinais-Suomessa
Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotPakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko
Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Varsinais- Suomessa vuonna 2016 Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Rusko Kalle Myllymäki 21.3.2016 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Turvapaikanhakijoiden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotPoliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne
50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:
LisätiedotPALVELURAKENNE- UUDISTUS
PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 13.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ
TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ Saaristomeren sijain; ;edetään kyllä, mu>a varsinaissuomalaisista vain % tuntee meren hyvin SUKUPUOLI Kuinka hyvin tunnet
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT
Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Koko maa. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU JATKUNUT NOPEANA Toukokuussa alkanut työttömyyden kasvun kiihtyminen on jatkunut alkusyksyn aikana. Vuonna 2013 alkaneesta työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta Varsinais-Suomen
LisätiedotKELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä
KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 12.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen
LisätiedotUusikaupunki. Kuntaraportti
Uusikaupunki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKoski Tl. Kuntaraportti
Koski Tl Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKaarina. Kuntaraportti
Kaarina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTutkimuksen taustat ja toteutus 1/2
Salo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTurku. Kuntaraportti
Turku Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotMahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi
LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (
LisätiedotAjankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa
Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 14.3.2013 Porissa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus
LisätiedotValonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä. Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.
Valonian virtavesihankkeet Kansalaisten aktivoiminen vesiensuojelutyössä : Janne Tolonen, Valonia Virtavesien tila hyväksi-tilaisuus 11.9.2015 Valonian virtavesihankkeet 2014 Purokunnostushanke Valonia
LisätiedotPohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi
TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotVesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus
Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen
LisätiedotHäiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut
1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249
LisätiedotTurun väestökatsaus kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus kesäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2017 Turun ennakkoväkiluku
LisätiedotVEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori
2.11.2016 VEERA-hankkeen päätösseminaari Sanna Laanti, projektikoordinaattori 1 Aurajokisäätiön hallinnoima 2-vuotinen vesiensuojeluhanke Rahoitusta Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä
LisätiedotAjankohtaista sote-uudistuksesta
Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
LisätiedotLounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun
POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotKuntaraportti Lieto. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Lieto Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Rusko. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Rusko Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotLoimijoen vesienhoidon edistäminen
YMPÄRISTÖVASTUUTA YHDESSÄ Loimijoen vesienhoidon edistäminen Satu Heino KVVY Suomen suurin ja vanhin alueellinen vesiensuojeluyhdistys Tavoitteena koota yhteen vesienhoidosta kiinnostuneet tahot, tuottaa
LisätiedotTurun väestökatsaus. Maaliskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Maaliskuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Vuoden 2018 väestönkasvu oli Turussa 1 662 Väestö 31.12. Väkiluvun Muutos, % 0-14-vuot. 15-64-vuot. 65+ vuot.
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
LisätiedotKuntaraportti Raisio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Raisio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Paimio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Paimio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Naantali. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Naantali Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Taivassalo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Taivassalo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Lokakuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-lokakuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 446 Kuolleet 1 554 Syntyneiden enemmyys
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi. Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: seurantatietoja, Varsinais-Suomi Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 27.1.2014 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Marraskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun väkiluku kasvoi tammi-marraskuussa 2 068 hengellä Elävänä syntyneet 1 570 Kuolleet 1 714 Syntyneiden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotPäivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous
Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus
LisätiedotTYÖIKÄINEN VÄESTÖNMÄÄRÄ KASVAA PÄÄASIASSA TURUN SEUDUN ITÄISISSÄ KUNNISSA KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN
KUNTIEN VÄESTÖNKASVU MALTILLISTUU UUDEN TRENDILASKELMAN MUKAAN Tuoreimman tulevaisuuden väestökehitystä arvioivan Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan nykyisten väestöltään kasvavien kuntien väestönkasvu
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Joulukuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Joulukuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi 1 995 hengellä vuonna 2018 Elävänä syntyneet 1 710 Kuolleet 1 881 Syntyneiden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Toukokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Toukokuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-toukokuussa 130 hengellä Elävänä syntyneet 638 Kuolleet 740 Luonnollinen
LisätiedotLuonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä
Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011
LisätiedotVesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen
Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla
LisätiedotTurun väestökatsaus elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus elokuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja eräiden alueiden väestönkehityksestä tammi-elokuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli elokuun
LisätiedotLieto. Kuntaraportti
Lieto Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot
TURUN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011 2012
Lisätiedot20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti
Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl
LisätiedotKustavi. Kuntaraportti
Kustavi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotSomero. Kuntaraportti
Somero Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRaisio. Kuntaraportti
Raisio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotLoimaa. Kuntaraportti
Loimaa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotNaantali. Kuntaraportti
Naantali Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKemiönsaari. Kuntaraportti
Kemiönsaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotPöytyä. Kuntaraportti
Pöytyä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistysosasto Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg
RUOTSINKIELINEN KOULUTUS Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen jaosto Ulrika Lundberg Toiminta Toiminta koostuu ruotsinkielisestä esiopetuksesta, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta, 1. 9. vuosiluokan
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
LisätiedotMynämäki. Kuntaraportti
Mynämäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotMANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET
MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET 1 Tervetuloa / Heimo Mäki-Tanila, Pyhärannan kunta 2 VELHO-hanke / Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus 3 Mannerveden vedenlaatuun vaikuttavat tekijät / Pekka Paavilainen,
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotTurun väestökatsaus. Helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Turun väestökatsaus Helmikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ennakkoväkiluku kasvoi tammi-helmikuussa 67 hengellä Elävänä syntyneet 250 Kuolleet 292 Syntyneiden
Lisätiedot