SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A HELSINKI puh fax toimisto@kotiseutuliitto.fi

Transkriptio

1 SUOMEN KOTISEUTULIITTO Kalevankatu 13 A HELSINKI puh fax toimisto@kotiseutuliitto.fi Helsinki OHJE SEURANTALOJEN KORJAAMISEEN MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää, ylläpitää ja parantaa seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, rakennusteknistä kuntoa ja toimivuutta. Opetusministeriö on siirtänyt valtionavustuslain (688/2001) 7 :n nojalla seurantalojen korjausavustuksiin liittyvät tehtävät Suomen Kotiseutuliitolle, joka antaa avustusta koskevat seuraavat ohjeet: 1. Avustuskelpoiset kohteet Avustusta myönnetään nuorisoseurojen, työväenyhdistysten, maamiesseurojen, pienviljelijäin yhdistysten ja osastojen, maataloustuottajain yhdistysten, manttaalisäätiöiden, urheiluseurojen, kotiseutuyhdistysten, kyläyhdistysten, raittiusyhdistysten, VPK-yhdistysten, marttayhdistysten ja puolueosastojen omistamien vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitettujen seurantalojen korjaamiseen. Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää myös muun, vastaavanlaisen yhdistyksen omistaman seurantalon korjaamiseen. EU:n rakennerahastoista osarahoitettaviin hankkeisiin ei voida myöntää seurantalojen korjausavustuksiin tarkoitettua määrärahaa. Sellaiset urheiluseurojen talot, joita käytetään pääasiallisesti liikuntaan ja joiden perustamiskustannuksiin haetaan valtiontukea liikuntalain nojalla, eivät kuulu tämän avustuksen piiriin Korjauskustannusten lisäksi avustusta voidaan myöntää korjausten suunnittelukustannuksiin, talon toimivuutta parantavien laajennusten rakentamiseen, talon tyyliin soveltuvan kalustuksen ja sisustuksen kunnostamiseen tai hankkimiseen sekä kiinteän erityisvarustuksen parantamiseen tai hankintaan. Avustus voi koskea myös päärakennusta palvelevia ulkorakennuksia tai pihapiiriä. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää seurantalon uudesti rakentamiseen. Hakijan tulee olla rekisteröity yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö (säätiö, yhtiö, osuuskunta tms.). Hakijan tulee yksin tai jonkun muun vastaavanlaisen yhteisön kanssa omistaa korjattava rakennus sekä omistaa tai hallita vähintään 20 vuoden vuokra- ja nautintaoikeudella hakuajasta eteenpäin maa-alaa, jolla rakennus sijaitsee. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeellisuuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta.

2 2/7 2. Avustuksen hakeminen Hakemus lähetetään Suomen Kotiseutuliittoon, osoite: Kalevankatu 13 A, HELSINKI. Avustukset julistetaan haettaviksi Suomen Kotiseutuliiton internet-sivuilla: Hakuaika päättyy vuosittain syyskuun lopussa. Avustusta haetaan Suomen Kotiseutuliiton lomakkeella B1. Lomaketta voi tulostaa Kotiseutuliiton internet-sivuilta: Hakulomaketta saa myös tilata Suomen Kotiseutuliitosta, p tai sähköpostiosoitteesta Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: 1. Yhdistyksen toimintakertomus, tuloslaskelma, tase ja tilintarkastajien lausunto edelliseltä toimikaudelta sekä yhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. 2. Todistus maan omistus- tai hallintaoikeudesta. 3. Valokuvia rakennuksen ulkoasusta ja sisätiloista, erityisesti juhlasalista. 4. Korjauksen kokonaissuunnitelma (tarkempia ohjeita liitteessä) - rakennustapaselitys - jos hakemuksen kohteena olevat toimet muuttavat tilajärjestelyjä, julkisivuja tai rakenteita: asemapiirros sekä pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset, joista selviää olemassa olevat, purettavat sekä uudet rakenteet - kustannusarvio. 5. Jos avustusta haetaan lainan takaisin maksuun, pankin todistus lainoituksesta ja hakijan selvitys niistä töistä, jotka lainalla on rahoitettu. 6. Selvitys rakennuksen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Mikäli kohteelle on myönnetty aiemmin avustusta kyseessä olevista varoista, voidaan uudessa avustushakemuksessa viitata aikaisemmin toimitettuihin asiakirjoihin. Kohdan 1 mukaiset asiakirjat on kuitenkin aina liitettävä hakemukseen. Päätöksen valmistelusta ei voida antaa ennakkotietoja. Hakijoita pyydetään ottamaan itselleen kopio hakemuksestaan. Kaikille avustuksen hakijoille ilmoitetaan päätöksestä kirjallisesti.

3 3/7 3. Sopimus avustuksen myöntämisestä, käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista Kunkin avustuksen saajan on tehtävä Suomen Kotiseutuliiton kanssa sopimus avustuksen myöntämisestä, käyttämisestä, käytön valvonnasta ja ehdoista. Suomen Kotiseutuliiton oikeus valvoa avustuksen käyttöä ja ryhtyä mahdolliseen avustuksen takaisinperintään perustuu tähän sopimukseen. Sopimukseen liitetään opetusministeriön investointiavustusten käyttöä koskevat lisäehdot. Avustuksen saajille lähetetään avustusta koskevan päätöskirjeen ohessa sopimusasiakirja liitteineen hyväksyttäväksi ja allekirjoitettavaksi. Molempien osapuolten hyväksyttyä sopimuksen se astuu voimaan ja avustus voidaan maksaa. 4. Avustuksen maksaminen ja käyttö Avustus maksetaan hakijan käytössä olevalle pankkitilille töiden edistymisen mukaan kahdessa erässä. Ensimmäinen avustuserä maksetaan avustuksen myöntämisen yhteydessä ilman erillistä pyyntöä kun avustuksen saaja on toimittanut kohdassa 3. mainitun sopimuksen Suomen Kotiseutuliittoon. Loppuerä avustuksesta maksetaan selvityksen perusteella sitten, kun korjaus on valmistunut tai ne työkohteet tai osa niistä, joihin avustusta on myönnetty, on saatu valmiiksi. Selvitys lähetetään Suomen Kotiseutuliittoon, osoite: Kalevankatu 13 A, HELSINKI. Avustusta voidaan käyttää myöntämisvuonna ja sitä aikaisemmin sekä kahtena sitä seuraavana kalenterivuonna syntyneisiin hyväksyttyihin menoihin ellei avustuspäätöksestä muuta johdu. Jos korjaustyöt aloitetaan ennen avustushakemuksen jättämistä, tulee suunnitelmien tarkastamiseksi olla yhteydessä Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkijaan ennen töiden aloittamista. 5. Lisätietoja Lisätietoja rakennustutkija Leni Pakkala, p , taloussihteeri Paula Hirvonen, p (maksatusasiat) sekä toiminnanjohtaja Lassi Saressalo, p S U O M E N K O T I S E U T U L I I T T O Lassi Saressalo toiminnanjohtaja Leni Pakkala rakennustutkija LIITE ohjeita seurantalojen korjaukseen

4 4/7 LIITE OHJEITA SEURANTALON KORJAUKSEEN Korjauksen suunnittelu Seurantalon omistavan yhdistyksen on korjaushankkeeseen ryhtyessään huolehdittava asianmukaisesta ja pätevästä suunnittelusta ja rakentamisesta. Korjaushanke on suunniteltava huolella ja siten, että ympäristöä ja rakennusta sekä siinä tapahtuvaa toimintaa tarkastellaan kokonaisuutena, ja siten että rakennuksen kulttuurihistoriallinen arvo säilyy. Korjausavustushakemusta varten on laadittava hankesuunnitelma (kts. hakemuslomakkeen kohta B), joka sisältää korjauksen kokonaissuunnitelman. Avustusta voidaan hakea myös suunnittelukustannuksiin. Korjaussuunnitelmat on annettava pätevien suunnittelijoiden laadittaviksi. Korjauksen suunnittelussa on oltava suunnittelun kokonaisuudesta ja sen laadusta vastaava pätevä henkilö, joka huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden (pääsuunnittelija). Suunnittelutarvetta ja suunnittelijoiden pätevyyttä arvioitaessa otetaan huomioon hankkeen laajuus ja vaativuus. Rakennushankkeen suunnittelijoiden kelpoisuusvaatimukset on määritelty Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 48 :ssä ja ympäristöministeriö antaa tarkemmat ohjeet ja määräykset niistä Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa A2. Jos hanke vaatii rakennusluvan, suunnittelijoiden pätevyys tarkastetaan lupahakemuksen yhteydessä. Vaikka hanke ei vaatisi rakennuslupaa, on pätevyysvaatimuksia suuntaa-antavina noudatettava. Kunnan rakennustarkastaja neuvoo hankkeen suunnitteluun, valvontaan ja luvanvaraisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaushankkeissa suositellaan kääntymistä myös maakuntamuseon tai Museoviraston puoleen. Korjauksen lähtökohta on olemassa oleva rakennus ja korjaustoimet on suunniteltava ja toteutettava sen ehdoilla. Suunnittelun pohjaksi tehdään selvitys alkuperäisistä ja nykyisistä rakenteista sekä rakennuksen kuntoarvio. Lisäksi selvitetään rakennuksen vaiheet ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä talon tarjoamat tilat ja käyttömahdollisuudet. Korjausta suunniteltaessa on huomioitava myös rakennuksen ympäristön vaatimat parannustoimet sekä selvitettävä talon käyttäjien toiveet ja tarpeet. Korjauksesta tulee laatia kokonaissuunnitelma, joka sisältää kaikki rakennuksen vaatimat korjaustyöt. Kokonaissuunnitelma sisältää rakennustapaselityksen ja tarvittaessa piirustukset. Piirustukset ovat välttämättömät, jos korjaustoimilla on tarkoitus muuttaa rakennuksen tilajärjestelyjä tai julkisivuja tai rakennetaan laajennus. Hankesuunnitelmaan kuuluva kokonaissuunnitelma voi olla luonnostasoinen. Korjauksen toteutusta varten laaditaan riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat ja erityissuunnitelmat (kuten rakenne- ja LVIS-suunnitelmat). Näitä ei tarvitse liittää korjausavustushakemukseen.

5 5/7 Korjaustyö on suositeltavaa suunnitella siten, että työ voidaan toteuttaa useammassa vaiheessa ja että talkootyön osuus on mahdollisimman suuri. Korjauksen kokonaiskustannusarvioon on sisällytettävä riittävät suunnittelukustannukset. Talkootöiden rahallinen arvo ja arvolisäveron osuus on laskettava mukaan kustannusarvioon. Kustannusarvio jaetaan työn toteuttamisvaiheiden mukaisesti. Valtionavustusta haetaan vuosittain erikseen kullekin toteuttamisvaiheelle. Hankkeella laaditaan myös rahoitussuunnitelma. Hakuvuotta koskevan vaiheen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma esitetään hakulomakkeen kohdassa C. Seuraavassa luettelossa korjaustyöt ovat ohjeellisessa tärkeysjärjestyksessä: 0. Korjauksen suunnittelu 1. Perustusten ja kantavien rakenteiden korjaaminen 2. Rakennuksen ulkovaipan (vesikatto, ylä- ja alapohja, ulkoseinät, ikkunat) korjaaminen 3. Lämmitysjärjestelmän kunnostaminen tai uusiminen 4. Vesihuollon järjestäminen 5. Hygieniatilojen saattaminen ajanmukaisiksi 6. Muiden toimenpiteiden suorittaminen (mm. pihatyöt) Tilankäytön suunnittelun periaatteita Hyvän korjaussuunnitelman tavoitteena on parantaa vanhan talon käyttökelpoisuutta mahdollisimman pienin muutoksin. Suunnittelun lähtökohtana ovat ensisijaisesti olemassa olevan rakennuksen huonetilat, huoneiden väliset yhteydet ja rakenteet. Suuria tilajärjestelyissä ja kantavissa rakenteissa tapahtuvia muutoksia on vältettävä. Seurantaloihin perinteellisesti kuulunutta näyttämöä ei saa purkaa. Alun perin kulttuuritoimintaa varten rakennettuja juhlasaleja ei pidä muuttaa yksinomaan liikuntatiloiksi. Rakenteelliset ratkaisut ja materiaalivalinnat Korjauksessa tavoitteena on säilyttää mahdollisimman paljon rakennuksen alkuperäisiä tyylipiirteitä ja kerrostumia sekä rakenteita ja materiaaleja niin julkisivuissa kuin sisätiloissakin. Seurantalot on rakennettu yleensä perinteisiä rakennusmenetelmiä ja -materiaaleja käyttäen, ja ne tulisi korjata vanhojen periaatteiden mukaan. Perinteisiä tapoja käytetään, jotta rakennusten kulttuurihistoriallinen arvio säilyisi mutta myös siksi, että ne ovat hyviksi koettuja. Rakenteita korjattaessa ja parannettaessa on niiden alkuperäinen toimintaperiaate säilytettävä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä rakenteiden tuulettumiseen alusta- ja ullakkotiloissa. Talon yleisilmettä tai rakenteiden toimintaperiaatteita muuttavia lisälämmöneristystoimenpiteitä on vältettävä. Tarvittavat laajennukset on suunniteltava huolellisesti vanhan talon henkeen ja rakenneratkaisuihin sopivaksi.

6 6/7 Perustus ja ala-pohja Rakennuksen perustus ei yleensä vaadi suuria korjaustoimenpiteitä. Tuulettuvaa rossipohjarakennetta ei saa muuttaa maanvaraiseksi betonialapohjaksi kosteushaittojen ja lattiasienivaaran takia, ja laajennusosienkin alapohja on rakennettava rossipohjana. Runkoranteet Hirsirakenteisten talojen lahonneet hirret voidaan paikata tai kokonaan uusia "kengittämällä". Hirsiseinien salvoksia ja halkeamia tiivistettäessä käytetään rivettä, ei mineraalivillaa. Runkorakenteisten talon seiniä korjattaessa tarkistetaan vanha lämmöneristys ja tarvittaessa täydennetään painunutta purutäytettä puukuitupohjaisella eristeellä. Ulkovuoraus ja -maalaus Öljymaalilla tai keittomaalilla suojatut ulkovuoraukset ovat usein vain uudelleen maalaamisen tarpeessa. Maalaus tehdään samalla maalilaadulla kuin aiemmin eli aidolla pellavaöljymaalilla tai keittomaalilla (puna- tai keltamulta). Muovipohjaisilla maaleilla ("lateksit") käsitellyt vuoraukset ovat usein kärsineet pahoin. Sopiva korjausmenetelmä on tutkittava aina tapauskohtaisesti. Tarvittaessa vanhan maalin poisto ja pinnan puhdistus tehdään kaapimalla, harjaamalla, pesemällä tai kemiallisesti. Myös infrapunasäteilijää voidaan käyttää apuna maalin poistossa. Hiekkapuhallusta ei saa käyttää, sillä se turmelee puun pinnat. Rapatut pinnat on maalattava kalkkimaalilla. Vesikatto Vesikaton kunto ratkaisee talon säilymisen. Siksi sen korjaamisessa on käytettävä parhaita perinteisiä kateaineita: kattohuopaa, konesaumattua galvanoitua peltiä (maalataan parin vuoden kuluttua asentamisesta) tai kattotiiliä (savi- tai sementtitiili). Ikkunat ja ovet Vanhat ikkunat tehtiin tarkkaan valikoidusta tiheäsyisestä puusta ja ne ovat yleensä korjauskelpoisia. Ikkunoita ja ovia korjattaessa on aina pyrittävä vanhojen kunnostamiseen uusimisen sijasta. Ikkunoiden lasitus tehdään kittaamalla ja maalaus öljymaalilla. Sisustus ja kalustus Myös sisätiloissa on vältettävä turhaa uusimista. Erityisesti seinäpaneelit, alkuperäiset kalusteet, valaisimet ja muu sisustuksen luonteeseen vaikuttavat osat on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä ja kunnostettava. Sisäpintojen turhaa "levyttämistä" on vältettävä. Uusia kalusteita hankittaessa on otettava huomioon niiden sopivuus rakennuksen tyyliin ja alkuperäiseen kiinteän sisustukseen. Muovituolien hankkimiseen ei myönnetä korjausavustusta. LVIS-työt Rakennuksen painovoimaisen ilmanvaihdon edellytyksistä on huolehdittava. Uunit on säilytettävä ja pyrittävä pitämään toimintakelpoisena lämmitysvaihtoehtona silloinkin, kun asennetaan uusi lämmitysjärjestelmä. Mikäli lämmitysjärjestelmää muutetaan, on syytä harkita kaukolämpöön siirtymistä, jos se on mahdollista. Sähkölämmitys on myös käyttökelpoinen vaihtoehto erityisesti pienehköissä ja tilapäisesti lämmitettävissä seurantaloissa. Kattoon asetettavat säteilylämmitteet eivät ole suositeltavia.

7 7/7 Ympäristötyöt Korjaustyön yhteydessä on kiinnitettävä huomiota piharakennusten kunnostukseen sekä pihan viihtyisyyttä ja toimivuutta parantaviin toimenpiteisiin. Pihapiirin kunnostuksessa olisi suosittava perinteisiä ja paikallisia kasvilajeja. Asfaltti ei yleensä sovi perinteisen seurantalon pihan pinnoitteeksi. Korjaustyön toteutus ja valvonta Avustuksen saajan on huolehdittava siitä, että avustuksella tehtävässä korjaustyössä tai hankinnassa noudatetaan avustuksen perustaksi hyväksyttyä suunnitelmaa ja avustuksesta tehdyssä sopimuksessa olevaa käyttötarkoitusta mahdollisine rajoituksineen ja suosituksineen. Mikäli käyttötarkoituksesta halutaan poiketa, pitää asiasta sopia Suomen Kotiseutuliiton rakennustutkijan kanssa ennen töiden aloittamista. Mikäli korjaustyö edellyttää rakennuslupaa, lupamenettelyssä selvitetään työn toteutuksen paikallisvalvonnan järjestelyt ja muut rakennusluvan ehdot. Vaikka rakennuslupaa ei tarvittaisikaan, on tarkoituksenmukaista nimetä rakennustyölle paikallisvalvoja. Hankkeen pääsuunnittelijan sekä muiden suunnittelijoiden kanssa tehtävien sopimusten on tarpeen sisältää myös työn valmistumiseen saakka ulottuva suunnittelijavalvonta. Siltä osin kuin korjaustyötä ei tehdä talkootyönä vaan maksettavina suunnittelutilauksina ja urakoina, nämä on tarkoituksenmukaista kilpailuttaa hinta- ja laatuperustein. Korjauksen dokumentointi Rakennuksen korjausta edeltävä tilanne ja korjaustyön vaiheet on syytä dokumentoida esim. valokuvaamalla, piirtämällä ja/tai kirjallisesti selostamalla. Dokumentoinnista on hyötyä mm. seuraavia korjaustöitä suunniteltaessa. Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Osana seurantalon korjaushanketta suositellaan laadittavaksi rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja). Siihen kootaan tarvittavat tiedot rakennuksen käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten. Lisää ohjeita seurantalojen korjaukseen liittyvissä kysymyksissä on saatavissa Suomen Kotiseutuliiton julkaisemassa korjausoppaassa NÄIN KORJAAMME SEURANTALON sekä liiton rakennustutkijalta, puh