Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken?

Transkriptio

1 Hirviöopiskelija tahtoo vain kaiken? Mitä tapahtuu, kun paljon parjattu kaikki mulle heti nyt -sukupolvi valtaa yliopiston? Hirviöopiskelijat, Ylioppilaslehti 10/2009, Ninni Lehtniemi Ylioppilaslehti kysyi keväällä 2009 Helsingin yliopiston henkilökunnalta, miten opiskelijat ovat muuttuneet. Yli kolmannes 700 vastaajasta oli sitä mieltä, että opiskelijoista on tullut vaativampia. Vapaamuotoisista vastauksista piirtyy kuva opiskelijasukupolvesta, joka odottaa saavansa loputtoman määrän henkilökohtaista palvelua, mutta haluaa itse päästä mahdollisimman helpolla. Mutta mistä muutos oikein johtuu?

2 Tällaisia ovat hirviöopiskelijat: He eivät ehdi luennoille eivätkä tentteihin vaan vaativat henkilökohtaiset, räätälöidyt opetusohjelmat. Opettajien pitää olla valmiina antamaan heille äidillistä palvelua sähköpostitse läpi vuoden ja ympäri vuorokauden. He ovat laatutietoisia asiakkaita, jotka saattavat uhata epäpäteväksi kokemaansa assistenttia lakimiehillä epäonnistuttuaan tentissä. Yliopiston henkilökunnan pitää joustaa. Opiskelijat vaativat lisätenttipäiviä, korvaavia tehtäviä ja luentomateriaalia PowerPoint-esityksinä.

3 Unnalla on tuhat rautaa tulessa. Ennen kaikkea Unnalla on jo opiskeluaikana Tärkeä Työ, jolle hän on täysin omistautunut. Opetushenkilökunta tuntee Unnan lähinnä sähköposteista. Niissä hän vaatii gradunohjausaikoja illoiksi tai viikonlopuiksi. Unnan mielestä nykyteknologian aikana ei ole niin väliä, jos ei ehdi pakollisille luennoille. Aina voi panna sähköpostin laulamaan ja pyytää proffalta luentomateriaalin PowerPointtiedostona. Tentitkin sopivat huonosti Unnan aikatauluihin. Ratkaisuksi hän on keksinyt kinuta vaihtoehtoisia, häntä varta vasten räätälöityjä etätehtäviä tai ylimääräisiä tenttipäiviä. Jos mailiin ei tule heti vastausta, Unna tuskastuu ja kilauttaa viikonloppuna proffan kotinumeroon.

4 Anssin mielestä on henkilökunnan tehtävä huolehtia hänestä ja siitä, että hänestä tulee maisteri, onhan hän sentään päässyt sisään yliopistoon. Anssi opiskelee tunnollisesti, kunhan opettaja jakaa hänelle valmiin opiskelumateriaalin. Anssi käyttää ahkerasti sähköpostia, mutta harvemmin tiedekunnan kotisivua, opinto-opasta tai Googlea. Maileissaan hän kysyy proffalta esimerkiksi luentosalin sijaintia. Anssi syyttää henkilökuntaa siitä, ettei tiennyt syksyn työharjoittelusta, osannut kirjautua verkkoharjoitusympäristöön, muistanut palauttaa esseetä tai ilmoittautua tenttiin.

5 Laurille riittää, kunhan pääsee tentistä läpi. Opetushenkilökunta tehtaileekin hänelle joka kurssista kolme tenttiä ja arvioi ne. Arviointi ei ole helppoa, koska tekstistä on vaikea saada selvää. Lauri ei nimittäin ole kovin kiinnostunut oikeinkirjoituksesta tai siitä, miten tekstiä ylipäätään kirjoitetaan. Laurin mielestä kertaus on opintojen äiti. Sitä onkin luvassa myös Laurin kurssikavereille. Luennoilla joudutaan usein palaamaan perusasioihin, jotta Lauri ei olisi täysin pihalla. Kuten Unnasta, Lauristakin on kätevää, että proffalta voi pyytää jälkeenpäin luennon PowerPointina. Silloin ei tarvitse keskittyä luennolla niin kovasti, vaan voi esimerkiksi seurustella kavereiden kanssa, puhua puhelimessa ja hengata Facebookissa. Luennoilta Lauri odottaa ennen kaikkea viihdyttävyyttä. Hän valittaa, jos kursseilla annetaan liikaa tai liian vaikeita pakollisia tehtäviä.

6 Asta tuntee oikeutensa. Vaikka opetus on Suomessa ilmaista, Asta ajattelee olevansa yliopistolla asiakas ja siksi aina oikeassa. Asta vaatii laajaa valikoimaa opiskeltavien asioiden, opetusmenetelmien sekä vaihtoja harjoittelupaikkojen suhteen. Opetukselta, tiloilta ja oppimateriaaleilta Asta edellyttää laatua. Jos jokin asia on pielessä, Asta kirjoittaa viipymättä sähköpostin, jossa penää tilanteeseen korjausta seuraavaan päivään mennessä. Jos Asta ei menesty opinnoissaan, syy on luonnollisesti opetuksen laadussa, ei Astassa itsessään. Silloin Asta tehtailee valituksia surkeasta opetuksesta. Tarvittaessa hän turvautuu lakimieheen.

7 Voiko opiskelijoita syyttää aivan kaikesta? Tuskin! Yliopisto-opiskelijat ovat taitavia huomaamaan, mitä heiltä odotetaan. Ei ole siis ihme, jos asiakas-palveluntarjoajaajattelu tuottaa yliopistolle liudan opiskelija-asiakkaita. Opiskelijat ovat tiedeyhteisön nuorimpia jäseniä, joiden rooli on osallistua aktiivisesti yliopiston kehittämiseen. [Sen sijaan] Olemme alkaneet puhua yliopistoopiskelijoista asiakkaina ja itsestämme palveluntuottajina. Asiakas voi vaatia mitä tahansa, eikä hänen tarvitse osallistua toimintaan. Magister Bonus -palkittu Lasse Lipponen Miksi meistä tuli hirviöopiskelijoita? 1. Opiskeluaikoja on jo rajoitettu. Poliitikot ja elinkeinoelämä hinkuvat nopeampia valmistumisaikoja. 2. Sivistyksen etsijöiden yhteisöstä on siirrytty ainakin askel tutkintotehtaan suuntaan. 3. On helppo keskittyä laskemaan opintopisteitä, pääsemään mahdollisimman vähällä ja käymään yliopistoa niin kuin kävisi yläastetta. 4. Putkitutkintoa suorittavalla ei edes ole aikaa kriittiseen ajatteluun, saati sitten yleiseen puuhailuun ja pullikointiin. Järkevämpää on keskittyä omaan lyhyen tähtäimen etuun, pikaisiin maisterin papereihin. 5. Sitä paitsi opinnoilta joustoa edellyttävä opiskelija saattaa itse joutua joustamaan koko elämänsä ajan. Eivätkä opiskelu ja työelämä enää ole erillisiä elämänvaiheita.

8 Opiskelijoille myydään monien uudistusten yhteydessä näkemystä heistä asiakkaina. Tämän näkökulman mukaan erilaiset koulutusta markkinahyödykkeeksi muokkaavat uudistukset ovat hyväksi opiskelijoille, koska heidän ainoa tärkeä roolinsa yliopiston hallinnossa on vaatia itselleen nykyistä parempaa opetusta. Korkeakoulutus ei kuitenkaan ole toistaiseksi markkinahyödyke, yliopisto palveluntarjoaja eikä opiskelija asiakas. Opiskelija on tiedeyhteisön täysivaltainen jäsen ja sellaisena oikeutettu kehittämään laadukasta koulutusta ja saamaan korkeatasoista opetusta. Koko yliopisto hyötyy, kun opiskelija osallistuu yliopiston kaikkeen toimintaan yhteisön jäsenenä ei sen asiakkaana.

9 Mikä on opiskelija-asiakkaan paikka muuttuneessa työelämässä? [Tehokas tutkintotehtailu] suoltaa ulos itsenäisen selkärankaisen sijaan eräänlaisia hyönteisiä tai pikemminkin punkkeja. Nämä ovat muodollisesti päteviä, ulkoa kovakuorisia osaajia, mutta sisältä pehmeitä ja täysin vailla itsenäisyyttä ja kulttuurista autonomiaa. Näillä just in time -tohtoreilla ja maistereilla ei ole paljon käyttöä nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla eivätkä he kykene työllistämään itsenäisesti itseään. Tutkimuksen ja opetuksen rationalisointi ja tehostaminen johtavat opiskelijoiden ja tutkijoiden kasvavaan prekarisaatioon. Johdonmukaisesti nykyisen ulkoistamisen ideologian mukaisesti yliopistot ovat ulkoistamassa oppimista, ja siksi uusien tohtorien ja maisterien yliopisto alkaa vasta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Samaan aikaan kun työmarkkinoilta katoavat perinteiset ammatit ja tiukat ammatti-identiteetit ja kun korostetaan yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja kykyä luoda uutta ja ennakoimatonta, koulutusta, opetusta ja tutkimusta sidotaan yhä tiukemmin oletettuihin ammatteihin ja olemassa olevan elinkeinorakenteen vaatimuksiin. Jussi Vähämäki: Yliopiston Kiina-ilmiö

10 Samalla kun opetusta ja tutkimusta sidotaan yhä tiukemmin vastaamaan tämän hetken olemassa olevia ammatteja ja elinkeinoelämän rakenteita, putkimaistereilta ja - tohtoreilta puuttuu juuri se, mitä muuttunut työelämä eniten vaatii. Tehokasvatetuista maistereista ei ole yhteiskuntaa muuttavaksi luovaksi voimaksi. Uudessa työelämässä yliopistoasiakkaat eivät osaakaan rakentaa uutta, kehittää innovaatioita ja työllistää itse itseään. Yliopiston asiakas kun on tutkintotehtaan sarjatuote.