Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa
|
|
- Tommi Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kappale 17 Tuulivoiman ennustaminen Saksan ja Tanskan sähköverkoissa 1. Johdanto Tuulivoimakapasiteetti on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia ja voimakkaan kasvun odotetaan myös jatkuvan tulevaisuudessa. Tuulivoima on kuitenkin hankala tuotantomuoto voimajärjestelmien tehotasapainon ylläpitämisen kannalta johtuen sen tuotannon vaikeasta ennustettavuudesta. Monissa maissa annetaan vielä tällä hetkellä tuulivoimalle tuotantotukia, jotka ovat taanneet varmat tuotot ailahtelevasta ja vaikeasti ennustettavasta tuotannosta huolimatta. Tulevaisuudessa tuulivoiman tuottajat saattavat kuitenkin menettää tuottojaan ennustevirheiden vuoksi, sillä suunta sähkömarkkinoilla näyttäisi olevan kohti sääntelemättömiä markkinoita. Nämä tekijät ovat synnyttäneet voimakkaan tarpeen kehittää tarkempia tuulivoiman tuotannon ennustetyökaluja. Tuulivoiman tuotannon ennustevaatimuksille on vaihtelevia käytäntöjä eri maissa. Ranskan kantaverkkoyhtiö EDF esimerkiksi edellyttää tuotantoennusteita sekä viikkoa että päivää ennen tuotantohetkeä. Britanniassa sen sijaan ennusteiden takarajan muodostavat vasta tuntia ennen toimitushetkeä suljettavat spot markkinat. Tuottajat Britanniassa käyttävät kuitenkin kaksi tuntia toimitushetkeä edeltävää ennustetta, jotta toimitushetkeä edeltävät tehtävät ehdittäisiin suorittaa kunnolla. Tanskassa ja Saksassa puolestaan tuulivoimantuotannon ennusteita käytetään etupäässä Day-ahead markkinoita varten. Tuulivoiman tuotantoennustetyökaluilta vaaditut ominaisuudet ovat siis enemmänkin sähkömarkkinoiden kuin teknisten reunaehtojen asettamat. Ennustettavan alueiden laajuudet vaihtelevat paljon maittain. Joissain maissa, kuten USA:ssa ja Espanjassa tuulivoimakapasiteetti koostuu lähinnä suurista tuulipuistoista, mikä edellyttää hyvin paikallisia ennusteita. Maissa kuten Tanskassa ja Saksassa tuulivoimakapasiteetti on puolestaan siroteltu ympäriinsä, jolloin tuulivoimaennusteita tarvitaan laajoilta alueilta. 2. Tuulivoiman ennustetyökalut Ensimmäiset tuulivoiman ennustetyökalut kehitettiin Tanskassa. Risø National Laboratory ja Tanskan teknillinen yliopisto kehittivät yhdessä kolmiulotteisen,
2 aluekohtaisen ennustetyökalun ja ovat lisäksi monien numeeristen ennustemallien (NWP, Numerical Weather Prediction) kanssa, kuten HIRLAM (High Resolution Limited Area Model), UK MESO (UK Meteorological Office Meso-scale model) ja LM (Local Model of German Weather Service). Näiden työkalujen laskenta perustuu fysiikan mallien hyväksikäyttöön. Osa tuulivoiman tuotannon ennustemalleista perustuu numeeriseen laskentaan ja fysiikan kaavojen hyväksikäyttöön, kun taas osa perustuu tilastoihin, neuroverkkojen käyttöön ja sumeaan laskentaan. Jälkimmäiset ovat parempia sikäli, että ne kykenevät oppimaan kokemuksistaan. Tällaiset järjestelmät on kuitenkin koulutettava runsaalla datalla ennen kuin ne toimivat kunnolla. Seuraavassa esitellään lyhyesti kappaleessa esitetyt tuulivoiman tuotannon ennustamistyökalut. Ennustetyökalujen tarkkuutta voidaan tarkastella vertaamalla niitä jatkuvuusmalliin (persistence model): P(t) = P(t+l) Kaavassa P(t) kuvaa tuotantoa ajanhetkellä t ja l on tulevaisuuteen katsomis aika. Jatkuvuusmallin yksinkertaisuudesta huolimatta se kuvaa hyvin virtauksia ilmakehässä johtuen sään ajallisesta luonteesta. Iltapäivällä sää on usein samanlainen kuin se oli aamulla. Lyhyen ennustushorisontin tapauksessa tätä mallia on vaikea päihittää Prediktor Tanskassa kehitetty Prediktor järjestelmä käyttää mahdollisimman pitkälle fysiikan malleja. Suuren skaalan virtaus (large scale flow) on simuloitu käyttäen numeeriseen sään ennustamiseen perustuvaa HIRLAM mallia. Tästä saadaan tuulennopeus maanpinnalla käyttäen geostrofista lakia ja logaritmista tuuliprofiilia. Risø WAsP ohjelmalla voidaan ottaa lisäksi huomioon paikallisten kohteiden vaikutus tuulennopeuteen (maan epätasaisuus ja sen vaihtelut, suuret kappaleet sekä rinteiden ja laaksojen synnyttämät hidastavat ja nopeuttavat vaikutukset). Risø Park ohjelma puolestaan huomioi tuuliturbiinien vaikutuksen tuulennopeuteen tuulipuistoissa. Lopulta kahta tilastollista MOS- moduulia käytetään ottamaan huomioon tekijät, joita ei ole mallinnettu fysiikan mallein, sekä muut menetelmän yleiset virheet. Prediktor malli laskee kaksi kertaa päivässä 36 tunnin ennusteet useille tuulipuistoille tuotantoalueella. Tämä ennuste voidaan vielä ylösskaalata kattamaan koko alue.
3 2.2. Wind Power Prediction Tool (WPPT) WPPT käyttää tilastollista menetelmiä tuulivoiman tuotannon ennustamiseen suuremmilla alueilla. Järjestelmälle syötetään reaaliaikaista dataa, joka kattaa ainoastaan osan tuulivoimalakannasta tarkasteltavalla alueella. Tarkasteltava alue jaetaan ensin osaalueisiin, joista jokainen sisältää referenssituulipuiston. Tämän jälkeen tehdään tuulivoiman tuotannon ennusteita puolesta tunnista 36 tuntiin käyttäen hyväksi paikallisia mittauksia, sekä tuulennopeuden ja -suunnan ennusteita. Näin saadut tuulipuistojen tuotantoennusteet ylösskaalataan sitten kattamaan koko osa-alueen tuotanto ja lopulta osa-alueiden tuotantoennusteet summataan yhteen kattamaan koko tarkasteltavan alueen tuotanto. WPPT:lle annetaan syötteinä tuulennopeus- ja suunta, ilman lämpötila ja referenssituulipuistojen tuotannon mittaukset viiden minuutin keskiarvoina. Näiden lisäksi malliin syötetään kuuden tunnin välein päivitettäviä 48 tuntia eteenpäin kattavia meteorologisia ennusteita. WPPT käyttää tilastollisia optimointi menetelmiä päättäessään kuinka paljon painoarvoa se antaa käyttämilleen mittauksille ja meteorologisille ennusteille. Länsitanskan järjestelmäoperaattori ELTRA käyttää WPPT mallia ennustamaan noin 2GW tuulivoimakapasiteettinsa tuotantoa Zephyr Tanskassa oli kirjan kirjoittamisen aikaan kehitteillä Zephyr niminen ennustejärjestelmä, jonka oli tarkoitus yhdistää edellä mainitut Prediktor ja WPPT mallit. Tämä yhdistelmä takaa tarkat ennusteet sekä lyhyen aikavälin- (0-9 tuntia) että pitkänkin aikavälin (36-48 tuntia) ennusteille. WPPT:n käyttämät online-data ja tilastolliset menetelmät tuovat tarkkuutta lyhyen aikavälin ennusteisiin, kun taas meteorologisten mallien käyttö tarkentaa pitkän aikavälin ennusteita. Zephyr perustuu Java2 ohjelmistojalustaan, mikä tekee tästä järjestelmästä hyvin joustavan Previento Previento järjestelmä on kehitetty Oldenburgin yliopistossa. Se tarjoaa tuulivoiman tuotantoennusteet laajalle alueelle kahdeksi seuraavaksi päiväksi. Previento perustuu muuten samankaltaiseen lähestymistapaan kuin Prediktor, mutta se käyttää saksalaista sääpalvelujärjestelmää HIRLAM datan sijaan. Previento mahdollistaa lisäksi sääennusteeseen liittyvien mahdollisien virheiden estimoinnin.
4 2.5. ewind Southern California Edison (SCE) käyttää USA:ssa kehitettyä ewind järjestelmää noin 1000WM tuulivoimakapasiteettinsa tuotannon ennustamiseen. ewind järjestelmä koostuu neljästä peruskomponentista: 1. Joukko korkea resoluutioisia kolmiulotteisia fysiikkaan perustuvia numeerisia ilmastomalleja 2. Joukko adaptiivisia tilastollisia malleja 3. Joukko voimalan tuotantoteho malleja 4. Ennusteen toimitusjärjestelmä Fysiikkaan perustuvat ilmastomallit (1) ovat joukko matemaattisia yhtälöitä, jotka esittävät massan, liikemäärän ja energian säilymislait, sekä kostean ilman tilayhtälöt. Nämä ilmastomallit ovat lähes samanlaisia kuin sääennusteisiin yleisesti maailmalla käytetyt mallit lukuun ottamatta suurempaa resoluutiota. Tilastolliset mallit (2) ovat puolestaan joukko empiirisiä riippuvuussuhteita ilmastomalleista saadun ulostulon ja tiettyyn sijaintiin liittyvien ennustettavien muuttujien välillä. Tällaisia ennustettavia muuttujia ovat tuulennopeus ja -suunta, sekä ilmantiheys tuuliturbiinin sijaintipaikalla. ewind järjestelmän kolmas komponentti, tuotantotehomallit, kuvaa voimalan tuotantotehon ja ilmastollisten muuttujien välistä yhteyttä. Tuotantotehomalli voi perustua joko kiinteään yhteyteen (tietty turbiinimalli) tai tilastolliseen yhteyteen (perustuu esimerkiksi kuukauden ajan mitattujen ilmastomuuttujien ja tuotantotehon väliseen yhteyteen). Järjestelmän neljäs komponentti, ennusteen toimitusjärjestelmä, lähettää ennusteen käyttäjälle sähköpostilla, FTP tiedonsiirrolla tai faksilla käyttäjän valinnan mukaan SIPREÓLICO Sipreólico on Espanjassa kehitetty prototyyppijärjestelmä, joka antaa tuntikohtaisen ennusteen 36 tunnin päähän. Tämän Sipreólico tekee syöttämällä meteorologisia sääennustuksia ja online-mittauksia aikatason analysointi algoritmeihin. Järjestelmä laskee ensin yksittäisten tuulipuistojen tuotantotehot ja summaa ne sitten yhteen eri alueilla. Lopulta näiden alueiden tuotantoteho lasketaan yhteen, jolloin saadaan koko Espanjan tuotantoennuste. Sipreólico käyttää neljän tyyppisiä syötteitä: Tietoja tuulipuiston ominaisuuksista Tilastoja tuotannon ja tuulen välisestä yhteydestä Online-mittauksia HIRLAM mallin tuottama meteorologinen ennustedata
5 Sipreólico käyttää eri algoritmeja riippuen tarjolla olevasta syötedatasta, joka voidaan laajuudeltaan määritellä luokkiin perus, laajennettu, ja täysi. Perusdata kattaa vain kaikista tuulipuistoista saatavan tuotantokäyrän ja meteorologiset ennusteet. Tällöin voidaan käyttää hyväksi ainoastaan tuulennopeutta. Laajennettu data kattaa perusdatan lisäksi tuulipuiston pätötehokäyrän. Tällöin voidaan käyttää hyväksi myös ennusteita tuulensuunnasta mikä takaa tarkemmat ennusteet. Täysidata puolestaan kattaa perusdatan lisäksi tuotetun energian online-mittaukset. Tällöin voidaan suorittaa tilastollinen aikasarja analyysi, joka takaa tarkimmat tulokset. Kirjan kirjoittamisen aikaan 80 % verkkoon kytketyistä tuulipuistoista (Espanjassa) tuotti online-dataa Advanced Wind Power Prediction Tool AWPT (Advanced Wind Power Prediction Tool) on osa ISET:in (Institute für Solare Energieversorgungstechnik) tuulivoiman hallintajärjestelmää (WPMS, Wind Power Management System), joka sisältää online-mittausjärjestelmän ja lyhyen aikavälin ennustusjärjestelmän (1-8 tuntia eteenpäin) Online-monitorointi ja tuulivoimatuotannon ennustaminen Tarkin tapa saada tietoa tuulivoiman tuotannosta voimajärjestelmän säätöä varten olisi varustaa jokainen tuuliturbiini online-mittauksin. Saksassa kaikkien tuuliturbiinien varustaminen online-mittauksin ei kuitenkaan ole mielekästä, koska tuuliturbiinit ovat hajautuneet ympäri maata. Tästä johtuen ISET:in WPMS järjestelmä kerää onlinemittauksia vain 25 referenssituulipuistosta ja arvioi niiden perusteella koko tuotantoa, kuten kuvassa 1 on havainnollistettu. Jotta referenssiyksiköistä saataisiin arvioitua koko alueen todellinen tuotanto, tarvitaan kuitenkin tähän soveltuva arviointimenetelmää. Tällaisen ISET on kehittänyt yhteistyössä EON Netz GmbH:n kanssa perustuen 250MW Wind projektin tuomaan pitkäaikaiseen kokemukseen. Tuulivoiman tuotantoteho lasketaan menetelmässä käyttäen kattavaa kaavajärjestelmää ja suurta joukkoa parametreja, jotka huomioivat monenlaiset olosuhteet kuten turbiinien sijoittelun ja ympäristön vaikutukset.
6 Kuva 1. Edustavat, online-tietoa lähettävät tuulipuistot ISET mallissa Lyhyen aikavälin ennusteet AWPT järjestelmä koostuu kolmesta tasosta, joita on myös havainnollistettu kuvassa 2: Saksan sääpalvelun tarjoamat tarkat numeeriset sääennusteet Tuulivoimalan ulostulotehon määrittäminen perustuen neuroverkkojen käyttöön Online-malli, jonka avulla arvioidaan verkkoon syötettyä kokonaistehoa ennustetuista referenssipuistojen tehoista
7 Kuva 2. AWPT järjestelmän osien liittyminen toisiinsa Sään ennustamiseen käytetty paikallismalli (Lokal-Modell) on suunniteltu tuottamaan tarkkoja paikallisia ennusteita Saksan sisämaassa. Paikallismalli tuottaa sääennusteita 7x7km2 resoluutiolla tuntikohtaisesti päivittäen ennusteet kaksi kertaa vuorokaudessa. Paikallismallin tuottamista ennusteista seuraavia käytetään tuulivoiman tuotannon ennustamiseen neuroverkkosovelluksessa. Tuulennopeus 30m korkeudella Tuulen suunta Kosteus Pilvisyys Ilman lämpötila eri korkeuksilla (käytetään määrittämään ilmakehän stabiiliutta) Neuroverkko-osa analysoi paikallismallin tuottamaa dataa, ja tekee niiden pohjalta tuotantoennusteet referenssituulipuistoille. Neuroverkkosovellus kuitenkin myös arvioi sääennusteiden ja tuulipuistojen tuotannon välistä yhteyttä vanhan tuulisuus- ja tuotantotehodatan perusteella. Vertaamalla laskemalla saatuja tuotantoennusteita todellisiin arvoihin neuroverkkosovellus kykenee etsimään ANN-moduleilleen optimaalisen asettelun (ks. kuva 2). Tämä on varsin hyödyllistä, sillä fysiikan malleilla ei pystytä ennustamaan tuotantoa aina riittävän tarkasti.
8 Neuroverkko-osan ennustamat referenssituulipuistojen tuotantotehot syötetään sitten kuvan 3 mukaisesti online-mallin muunnosalgoritmiin. Muunnosalgoritmi tarvitsee tuulennopeudet vain tietyiltä sijainneilta laskeakseen edelleen koko tarkasteltavan alueen tuulivoimantuotanto ennusteet. Järjestelmä tuottaa 72 tunnin ennusteen tuntikohtaisella resoluutiolla. Yleisin syy ennustevirheille ovat voimakkaiden säänmuutosten väärä ajoitus ennusteissa. Pelkästään sääennusteisiin perustuvat ennustetyökalut eivät kykene eliminoimaan tätä ongelmaa. Tämän vuoksi AWPT:n kolmas taso vertaa toisen tason ennustamia tuotantotehoja viimeisimpiin mittauksiin ja tekee vertailun perusteella tarvittavia korjauksia ennusteisiin. Tämän järjestelmän hyödyiksi voidaan summata seuraavat Järjestelmän rakenne, sekä monitoroinnin ja ennustemallien yhdistäminen mahdollistavat järjestelmän käytön kaikkialla Järjestelmä tarjoaa tarkkoja ennusteita pienellä laskenta-ajalla Järjestelmä on helposti sovellettavissa muihin uusiutuviin energiamuotoihin 2.8. Honeymoon Honeymoon on Corkin yliopiston kehittämä EU rahoitteinen tuulivoimantuotannon ennustusjärjestelmä, jonka oli tarkoitus valmistua vuonna Tämä järjestelmä eroaa muista ennustejärjestelmistä siten, että sen tuulivoiman ennustemoduuli on suoraan liitetty numeeriseen säänennustusmalliin. Myös Offshore tuulet ja aallot voidaan ennustaa Honeymoon järjestelmällä, mikäli sen ilmastomalliin liitetään aalto- ja merimallit. Näitä lisämalleja ei tarvita pelkästään ennustamaan offshore tuulipuistojen tuotantoa vaan myös aaltoisuutta ja virtauksia huoltotoimenpiteitä varten. 3. Ennustejärjestelmien tarkastelua Ennustevirheiden arviointiin käytetään useita virhefunktioita, mutta yleisin lienee tuotantokapasiteettiin normalisoitu tehollisarvon virhe RMSE (Root Mean Square Error). Myös korrelaatiokerroin sopii tähän tarkoitukseen. Ennustejärjestelmien kehittelyssä päätavoitteena on minimoida RMSE ja maksimoida korrelaatio. Verkkoyhtiöt käyttävät kuitenkin omia kriteereitään arvioidessaan menetelmien tarkkuutta. Tämä johtuu siitä, että verkkoyhtiöiden näkökulmasta liian optimistinen ennuste on haitallisempi kuin pessimistinen ennuste johtuen tehovajeen korjaamiseen tarvittavan säätötehon kalleudesta.
9 Kaikki ennustemenetelmät laskevat ensin yksittäisten tuulipuistojen tuotantotehon, ja skaalaavat ennusteen sitten ylösskaalausalgoritmilla vastaamaan tarkasteltavan alueen tuotantoa. Ennustemenetelmästä riippumatta RMSE on yksittäiselle tuulipuistolle välillä 10 20%. Ylösskaalauksen jälkeen RMSE tipahtaa kuitenkin alle kymmenen prosentin johtuen tasoitus efektistä. Ennuste on sitä tarkempi mitä suurempi on tarkasteltava alue. Järjestelmiä ei varsinaisesti ole mahdollista verrata jos niitä ei sovelleta samaan ympäristöön ja samoissa olosuhteissa. Paremmuus riippuu myös käyttäjän tarpeista ja kyvystä tuottaa ennustemenetelmien tarvitsemaa dataa. Zephyr, AWPT ja SIPREÓLICO ovat kuitenkin luultavasti parhaita 1-48 tunnin aikajänteen tuotantoennusteissa, mutta niiden asentaminen maksaa muita järjestelmiä enemmän. Kaikki tässä tarkastellut ennustejärjestelmät ovat kuitenkin tuottaneet epätyydyttäviä ennusteita seuraavan tyyppisissä tilanteissa: Hyvin nopeat sään muutokset Korkeilla (myrsky) tuulennopeuksilla, kun tuuliturbiinit joudutaan turvallisuussyistä sammuttamaan Kun järjestelmiin syötetään huonoja mittauksia, joita ei automaattisesti huomata (Järjestelmät, jotka käyttävät online-mittauksia) Kun hyvin paikalliset sääilmiöt (esim. ukkosmyrskyt) aiheuttavat virheitä ylösskaalaukseen Kun sääpalveluennusteet viivästyvät tai niitä ei saada ollenkaan Kun meteorologiset ennusteet ovat huonoja 4. Yhteenveto Tässä kappaleessa tarkastellut mallit voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat mallit käyttävät ennusteissaan NWP:tä (numerical weather prediction) ja fysiikan yhtälöitä mahdollisimman pitkälle. Toiseen luokkaan kuuluvat käyttävät sekä tilastollisia malleja tuottaakseen NWP tuottamasta datasta tuotantoennusteet, että online-mittauksia optimoidakseen lyhyen aikavälin ennusteensa. Ensimmäisen luokan järjestelmät käyttävät kuitenkin fysiikan mallien lisäksi ulostulotilasto moduuleja (Model Output Statistics, MOS) korjatakseen virheitä systemaattisesti. Numeerisiin sään ennustusmalleihin perustuvat järjestelmät antavat parempia tuloksia pidemmällä aikajänteellä (6-48 tuntia), kun taas lyhyen aikajänteen (0.5 6 tuntia) ennusteiden tapauksessa tarvitaan online-mittauksia tulosten tarkkuuden kohentamiseen. Prediktor ja Previento käyttävät vain NWP dataa ja tarvitsevat
10 mittausdataa optimoidakseen järjestelmänsä. Mittausdatan ei tarvitse kuitenkaan olla reaali-aikaista, mikä helpottaa tiedon keruuta huomattavasti. Zephyr, SIPREÓLICO ja AWPT käyttävät sekä NWP- että online-mittausdataa hyväkseen. Tällä tavoin ne yhdistävät online-mittauksien tuoman tarkkuuden lyhyen aikavälin ennusteissa ja toisaalta NWP:n tuoman tarkkuuden pitkän aikavälin ennusteissa. Online-mittausten järjestäminen aiheuttaa kuitenkin kustannuksia ja referenssituulipuistojen valintaan on kiinnitettävä erityishuomiota. Ennustevirheiden selvittämiseen tarvittavien mittausten ei tarvitse olla reaaliaikaisia, mutta niiden on oltava tarkkoja. Yhden turbiinin tuottamaa tehoa on helppo tarkkailla, mutta laajan alueen tuotannon tapauksessa tarvitaan yleensä jotain ylösskaalausalgoritmia. Kun tuulivoimakapasiteetti sijaitsee muutamassa keskitetyssä pisteessä, on skaalaaminen yleensä suhteellisen yksinkertaista. Joissain maissa, kuten Saksassa ja Tanskassa tuulipuistot ja turbiinit on kuitenkin siroteltu ympäri maata, mikä tekee tuotannon mittaamisesta haastavampaa. Ylösskaalaus on luonnollisesti sitä helpompaa ja tarkempaa, mitä suurempi on mitatun ja arvioidun kapasiteetin suhde. Zephyr malli on suunniteltu saamaan kaikilta turbiineilta mittaukset, kun taas Prediktor ja WPPT käyttävät vain paria tusinaa referenssipuistoa. AWPT puolestaan käyttää 25. referenssipuistoa ja noin sataa mittausta yksittäisiltä tuuliturbiineilta. Previento taas käyttää noin 50 mittausta yksittäisiltä turbiineilta konfirmoidakseen koko Saksan tuotannon. Kuvassa 3 on yhteenveto tässä tarkasteltujen järjestelmien ominaisuuksista ja niiden käytöstä kirjan kirjoittamisen hetkellä
11 Kuva 3. Tuulivoiman tuotannon ennustejärjestelmien ominaisuudet
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro
Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa
LisätiedotChapter 10 Wind Power in the Danish Power System
Chapter 10 Wind Power in the Danish Power System 1. Tanskan voimajärjestelmä Tanskan voimajärjestelmä on jaettu kahteen osaan, joista toinen on yhdistetty mannereurooppalaiseen UCTE järjestelmään ja toinen
LisätiedotLAPS: Testbedhavainnoista. analyysiksi. Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus
LAPS: Testbedhavainnoista analyysiksi Janne Kotro Kaukokartoitus/Tutkimus 6.4.2006 Lähihetkiennustaminen (nowcasting) Ennustamista vallitsevasta säätilasta muutama tunti eteenpäin Käsite pitää sisällään
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotKysynnän ennustaminen muuttuvassa maailmassa
make connections share ideas be inspired Kysynnän ennustaminen muuttuvassa maailmassa Nina Survo ja Antti Leskinen SAS Institute Mitä on kysynnän ennustaminen? Ennakoiva lähestymistapa, jolla pyritään
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotTuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa
Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotLiisa Haarla Fingrid Oyj. Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia
Liisa Haarla Fingrid Oyj Muuttuva voimajärjestelmä taajuus ja likeenergia Mikä muuttuu? Ilmastopolitiikka, teknologian muutos ja yhteiskäyttöjärjestelmien välinen integraatio aiheuttavat muutoksia: Lämpövoimalaitoksia
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotJohtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun
Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotEnergiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen
Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden parantaminen verkkosimuloinnilla 14.12.2011 Jari Väänänen Kaukolämmön jakelun energiatehokkuuden
Lisätiedot6. Sähkön laadun mittaukset
Wind Power in Power Systems -kurssi Janne Strandén 6.1. Johdanto 6. Sähkön laadun mittaukset Sähkön laadulla (power quality) tarkoitetaan tuuliturbiinin yhteydessä puhuttaessa turbiinin suorituskykyä tuottaa
LisätiedotMännyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003
Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa
LisätiedotOikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.
Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan
LisätiedotProjektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke
n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotTuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä
Tuulipuisto Multian Vehkoolle Esimerkki tuulivoima-alueen analyysistä Sisä-Suomen tuulivoima-alueiden arviointi Esimerkki Tuuliatlaksen ja WASP-laskennan tuloksista Erkki Haapanen Mikkeli 3.11.2010 Erkki.Haapanen(at)tuulitaito.fi
LisätiedotTuulivoiman arvo (The Value of Wind Power)
1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Chapter 9: Tuulivoiman arvo (The Value of Wind Power) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö 2 9.1 Johdanto (Introduction) 9.2 Voimalaitoksen arvo (The Value
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.
Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014
LisätiedotTuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä
Tuulimittausten merkitys ja mahdollisuudet tuulipuiston suunnittelussa ja käytössä Energiamessut 2010 Tampere Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen(at)tuulitaito.fi Miksi tämä esitys Suomessa yleisin tuulivoimalan
LisätiedotAki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN
Aki Taanila AIKASARJAENNUSTAMINEN 26.4.2011 SISÄLLYS JOHDANTO... 1 1 AIKASARJA ILMAN SYSTEMAATTISTA VAIHTELUA... 2 1.1 Liukuvan keskiarvon menetelmä... 2 1.2 Eksponentiaalinen tasoitus... 3 2 AIKASARJASSA
LisätiedotTaaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas
LisätiedotLASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS
LASKENTATOIMEN OSAAMINEN vs. LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTETARKKUUS Helsinki 26..200 4 2 5 Seminaari 26..200 Mikko Hakola Laskentatoimen osaaminen Testatut tahot Selvittäjiä Yrittäjiä KLT-kirjanpitäjiä Virallisen
LisätiedotVirhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.
Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo
LisätiedotIlmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
LisätiedotVälkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä
Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo
LisätiedotTaloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems)
1 Wind Power in Power Systems -jatko-opintokurssi Luku 18: Taloudellisia näkökulmia tuulivoimasta sähkövoimajärjestelmässä (Economic Aspects of Wind Power in Power Systems) Antti Rautiainen 28.5.2009 Sisältö
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotAurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?
AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,
LisätiedotSää- ja kelitiedot älyliikenteeseen. Rengasfoorumi 2013 1.10.2013. Älyliikenne (ITS) :
Sää- ja kelitiedot älyliikenteeseen Rengasfoorumi 2013 1.10.2013 Timo Sukuvaara ( Arktinen tutkimus ) Pertti Nurmi Ilkka Juga Älyliikenne (ITS) : Liikenteen sujuvuuden ja/tai turvallisuuden parantamista
LisätiedotTTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti
TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotTuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotBILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi
BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU
LisätiedotSähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050
Sähkömarkkinavisio vuosille 2030-2050 Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari, 7.10.2010 Satu Viljainen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimushanke: Sähkömarkkinavisio 2030-2050 Tavoite: sähkömarkkinavisio
LisätiedotVisioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka
Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.
LisätiedotE. Oja ja H. Mannila Datasta Tietoon: Luku 2
2. DATASTA TIETOON: MITÄ DATAA; MITÄ TIETOA? 2.1. Data-analyysin ongelma Tulevien vuosien valtava haaste on digitaalisessa muodossa talletetun datan kasvava määrä Arvioita: Yhdysvaltojen kongressin kirjasto
LisätiedotKapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014
Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotErkki Haapanen Tuulitaito
SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta
LisätiedotKäyttöohjeet. Päivitetty: 25.3.2010
Päivitetty: 25.3.2010 Käyttöohjeet Sisällysluettelo Karttaliittymän sijainti... 2 Alkumäärittely... 2 Hakutoiminnot... 3 Tulokset... 4 Taulukoiden tulkinta... 5 Hilaruutu... 6 Korkeus... 7 Frekvenssi...
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO. Ilmavirtauksen energia on ilmamolekyylien liike-energiaa.
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulen mittaaminen Tuulisuuden mallintaminen Weibull-jakauman hyödyntäminen ILMAVIRTAUKSEN ENERGIA JA TEHO Ilmavirtauksen
LisätiedotIlmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava
Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet
LisätiedotTuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010
Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotOur mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new
Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotMerja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011
Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Erkki Haapanen, Tuulitaito 10/2011 Jämsäniemi Alueen pituus ~ 10 km Voidaan jakaa kolmeen osaan Alueen täyttää pienet metsä ja peltotilkut, joidenvälissä pieniä järviä ja
LisätiedotHanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo
Energiamurroksen mahdollisuudet Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE Maaseutuakatemia 12.13.4.2016, Porvoo Esityksen sisältö 1. Globaali energiamurros 2. Maaseudun mahdollisuudet Suomessa 2 1.
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
LisätiedotTuulennopeuksien jakauma
Tuulennopeuksien jakauma Kaikki tuulennopeudet eivät ole yhtä todennäköisiä (no shit, Sherlock!) Tietyn tuulennopeuden todennäköisyystiheyden antaa varsin tarkasti kaksiparametrinen Weibullin jakauma W(v)
LisätiedotÄlykäs kaukolämpö. Risto Lahdelma. Yhdyskuntien energiatekniikan professori. Energiatekniikan laitos. Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto
Älykäs kaukolämpö Risto Lahdelma Yhdyskuntien energiatekniikan professori Insinööritieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto risto.lahdelma@aalto.fi 1 Älykäs kaukolämpö Lähtökohtana älykkyyden lisäämiseen
Lisätiedotenergian varastointitarpeisiin
TULEVAISUUDEN ENERGIAA. Asiantunteva kumppani energian varastointitarpeisiin Kattava. Tehokas. Tietoa meistä Olemme toimineet uusiutuvien energiamuotojen alalla vuodesta 1997 alkaen. Suunnittelemme ja
LisätiedotKORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN
KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotEnnustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet
Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet Agenda Mitä optimointi on Ennustamisen mahdollisuudet Optimoinnin eri tasot ja tavoitteet Optimoinnin käyttöönotto Mitä optimointi on Mitä optimointi on? Oikea
LisätiedotEnergiasään ennustaminen
Energiasään ennustaminen Projects: o VaGe, Academy of Finland, 2015-2018 o BCDC, Strategic Research Council, 2015-2020 o EE VaGe, Academy of Finland, 2016-2018 o ICASIF, Academy of Finland, 2015-2017 Anders
LisätiedotFYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT
FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan
LisätiedotMaatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi
Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotTuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima
Lisätiedot29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.
29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien
LisätiedotKONSERNIJOHTAJAN KATSAUS
KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS Jaakko Eskola 1 7.3.2019 Yhtiökokous Liikevaihto kasvoi, liikevaihdon jakauma heikensi kannattavuutta MEUR 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 11,9
LisätiedotSatakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1
Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotAsiAnTunTevA kumppani EnERgiAn varastointitarpeisiin
TULEVAISUUDEN ENERGIAA. AsiAnTunTevA kumppani EnERgiAn varastointitarpeisiin Kattava. Tehokas. Projektien toteuttaminen Projektinhallinta Huolehdimme kaikista tarvittavista luvista, järjestämme sopimukset
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotTilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto
Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa Tapio Nummi Tampereen yliopisto Runkokäyrän ennustaminen Jotta runko voitaisiin katkaista optimaalisesti pitäisi koko runko mitata etukäteen. Käytännössä
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotKOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
LisätiedotHaapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA
LisätiedotKorvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla
Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla Sari Ropponen 13.5.2009 1 Agenda Korvausvastuu vahinkovakuutuksessa Korvausvastuun arviointi Ennustevirhe Ennustejakauma Bootstrap-/simulointimenetelmä
LisätiedotSiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka
SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kahdeksannen luennon aihepiirit. Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset
SMG-4500 Tuulivoima Kahdeksannen luennon aihepiirit Tuulivoiman energiantuotanto-odotukset Tuulen nopeuden mallintaminen Weibull-jakaumalla Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä 1 TUULEN VUOSITTAISEN KESKIARVOTEHON
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotTuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset
Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:
LisätiedotS-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö
S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotHumppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012
Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän
LisätiedotMS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi ARMA esimerkkejä
MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi ARMA esimerkkejä Tehtävä 4.1. Ncss-ohjelmiston avulla on generoitu AR(1)-, AR(2)-, MA(1)- ja MA(2)-malleja vastaavia aikasarjoja erilaisilla parametrien arvoilla.
Lisätiedot