Aihe hyväksytty osastoneuvostossa:

Transkriptio

1 Kauppatieteiden osasto Teknologiatutkimus HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN PÄÄSTÖOIKEUKSIEN MARKKINAT JA NIILLÄ TOIMIMINEN Aihe hyväksytty osastoneuvostossa: Työn tarkastajat: professori Kalevi Kyläheiko professori Lassi Linnanen Työn ohjaajat: Lappeenrannassa professori Kalevi Kyläheiko Energia- ja ympäristöpäällikkö Toni Hemminki (Rautaruukki Oyj) Mia Niemi Omenapellontie 5 A Lahti gsm

2 TIIVISTELMÄ Tekijä: Niemi, Mia Tutkielman nimi: Hiilidioksidipäästöjen päästöoikeuksien markkinat ja niillä toimiminen Osasto: Kauppatieteiden osasto Vuosi: 2005 Kauppatieteiden maisterin pro gradu -tutkielma. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kauppatieteiden osasto. 81 sivua, 15 kuviota, 11 taulukkoa ja 11 liitettä Tarkastajat: Työn ohjaajat: Hakusanat: Professori, KTT Kalevi Kyläheiko Professori, KTT Lassi Linnanen Professori, KTT Kalevi Kyläheiko Energia- ja ympäristöpäällikkö, DI Toni Hemminki (Rautaruukki Oyj) Päästökauppa, päästöoikeus, hiilidioksidi Pro gradu tutkielmassa johtoajatuksena oli pohtia hiilidioksidin päästöoikeuden markkinahinnan muodostumista ja hinnanmuutoksen vaikutuksia yksittäisen päästökaupassa mukana olevan toiminnanharjoittajan tilinpäätökseen. Työssä tarkasteltiin Euroopan unionin ensimmäisen päästökauppakauden päästöoikeusmarkkinoiden muodostumista olemassa olevien ja olleiden järjestelmien perusteella. Tutkielman kokeellisessa osuudessa tavoite oli selvittää päästökauppatoimijalle taloudellisesti edullisin toimintamalli muodostumassa oleville Euroopan unionin päästöoikeusmarkkinoille. Esimerkkiyritys toimi päästöoikeuksien ostajana markkinoilla. Toimintamallien testaus suoritettiin laskuesimerkein, joissa lähtöarvoina olivat toimijalle ilmaiseksi annetut päästöoikeudet, päästökauppakaudella laaditut tilinpäätökset sekä toimijan vuotuiset ennustetut päästöt. Laskelmissa oletettiin päästöoikeusmarkkinoiden olevan täydelliset. Hintatasotarkastelu suoritettiin kahdella hintatasomallilla, joiden herkkyysanalyysissä vuoden 2007 hintataso toteutui päinvastoin kuin mallissa oletettiin. Laskelmissa mielenkiinnon kohteina olivat päästökaupan vaikutukset tiettyihin taseen ja tuloslaskelman eriin, kun päästöoikeuksia joudutaan ostamaan markkinoilta oikeuksien hinnan vaihdellessa. Kun päästöoikeuksien hinta muuttuu, ceteris paribus, päästöoikeuksien arvo taseessa muuttuu: oikeuksien uudelleenarvotus tilinpäätöspäivänä joko lisää tai vähentää tilikauden tulosta. Koska tilikauden voitto on taseen vastattavaa puolen omaa pääomaa, vaikuttaa voiton muutos myös taseen loppusummaan. Päästökauppa vähentää varoja yrityksen kassasta, kun yritys on ostajan asemassa päästöoikeusmarkkinoilla.

3 ABSTRACT Author: Niemi, Mia Title: The Markets of Tradable Emission Credits of Carbon Dioxide: Some Market Experiments Department: Department of Business Administration Year: 2005 Master s thesis in Economy and Business Administration. Lappeenranta University of Technology. Department of Business Administration. 81 pages, 15 charts, 11 tables and 11 appendices Examiners: Instructors: Keywords: Professor, D.Sc (Econ.) Kalevi Kyläheiko Professor, D.Sc (Econ.) Lassi Linnanen Professor, D.Sc (Econ.) Kalevi Kyläheiko Manager, Energy and Environment; M.Sc. (Tech.) Toni Hemminki (Rautaruukki Oyj) Emission trade, emissions credits, carbon dioxide The aim of this Master s thesis was to assess the emergence of the market price of carbon dioxide emission credits and the effects of the price changes to the financial statement of a single actor on the markets. The markets of emission credits in European Union s first emission trading period were reviewed based on the markets pre-existing and existing markets. The objective of the empirical part of the thesis was to define the most economical strategy to operate on the European Union s emissions trading system. The example organization was obligated in emission trading and bought credits on the markets. The strategies were compared by the means of example calculations, which were based on the following figures: the credits allocated for free, financial statements of the trading period and the forecasted emissions per year. The markets were assumed perfect in the calculations. The price level analysis was based on two models. In the sensitivity analysis, the 2007 price level proved contrary to the figures predicted in the model. The focus of the calculations was the effects of emissions trading on certain items in the balance sheet and in the income statement in a situation were emission credits are bought when the price is altering. When the price of emission credits change, ceteris paribus, the value of the credits in the balance sheet changes also. The revaluation on the closing date can either increase or decrease the profit. Since the profit account is a part of the balance sheet s liabilities, the change in the profit affects the balance sum total. Emissions trading reduces the cash reserves of an organization when emission credits are acquired by the organization.

4 Kas niin, nyt on viimeinen mytty sidottu, huokasi Heta. Nyt ei muuta kuin kärryihin ja sitten matkalle. (Anni Swan, Kootut kertomukset I. Tottisalmen perillinen 1959, s. 108)

5 ALKUSANAT Pro gradu tutkielman valmistuttua tahdon kiittää työni ohjanneita professori, KTT Kalevi Kyläheikoa ja Rautaruukki Oyj:n Energia- ja ympäristöpäällikkö, DI Toni Hemminkiä. Esitän kiitokseni myös gradupaikasta vihjanneelle ja työn tarkastajana toimineelle professori, KTT Lassi Linnaselle. Kiitos Lahden tiede- ja yrityspuiston Päästökaupan pullonkaulat ja liiketoimintamahdollisuudet -projektin projektipäällikkö Mika Sulkinojalle työnteon käytännönjärjestelyistä. Erityiskiitokset Toni Hemmingille ja Mika Sulkinojalle kannustuksesta ja asiantuntijuudesta, jota olen voinut hyödyntää mutkattomasti työn edetessä. Suuret kiitokset Rautaruukki Oyj:n Financial Controller Vuokko Laurilalle neuvoista ja ohjeista työn kokeelliseen osuuteen. Mukavassa työympäristössä oli kiva työskennellä, tasapuoliset kiitokset kaikille Lahden tiede- ja yrityspuiston työntekijöille. Kiitos lappeen Rannan opiskelijakavereille, jotka ovat jaksaneet katsella takkutukkaa ja suostuneet sekä suostutelleet rientoihin. Viisi opiskeluvuotta hujahtivat iloisessa ja reippaassa Skinnarilan hengessä! Kiitos kauppatieteiden osaston henkilökunnalle yhteisistä (työ)vuosista ja tasokkaasta opetuksesta. Neonkeltaiset kiitokset Enklaavi ry:lle mahtavista hallitusvuosista ja häppeningeistä, joihin varmasti osallistun seniorinakin ainakin käyn kahvilla kilttiksellä ja moikkaan kylterinkavereita Kauneimmat kiitokset vanhemmilleni, isovanhemmilleni, siskolleni, läheisilleni ja ystävilleni. Kiitos, että olette tukeneet minua ratkaisuissani, ohjanneet ja kannustaneet minua. Rakkaat kiitokset Tuomakselle: Olet korvaamaton!

6 KÄYTETYT LYHENTEET 1/2 AAU: Assigned Amount Unit Annex I countries CBOT: Chicago Board of Trade CDM: Clean Development Mechanism CER: Certified Emissions Reduction tco 2 (ekv.) /tco 2 Sallittu päästömääräyksikkö Annex I maat. Maat, jotka on lueteltu ilmastosopimuksen I liitteessä: Alankomaat, Australia, Belgia, Bulgaria, Espanja, Euroopan yhteisö, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Kreikka, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tshekki, Turkki, Ukraina, Unkari, USA, Uusi-Seelanti, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro. Chicagon kauppahuone Puhtaan kehityksen mekanismi Sertifioidut päästövähennykset CDMhankkeista Ekvivalenttinen hiilidioksiditonni Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasu päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Ekvivalentti tarkoittaa yhteismitalliseksi muutettua Euroa per hiilidioksiditonni, hiilidioksiditonnin hinta euroissa EPA: Environmental Protection Agency ERU: Emission Reduction Unit ET: Emissions Trading EUA: Emission Trading Allowance Scheme Päästövahennysyksikkö JI-hankkeesta Päästökauppa Euroopan unionin päästökaupassa käytetty päästöoikeusyksikkö

7 KÄYTETYT LYHENTEET 2/2 IASB: International Accounting Standards Board IAS: International Accounting Standards IFRIC: International Reporting Interpretations Committee IFRS: International Financial Reporting Standards IPCC: Intergovernmental Panel on Climate Change JI: Joint Implementation NAP: National Allocation Plan NO x OTC: Over the Counter PCF: Prototype Carbon Fund RMU: Removal Unit SO x SO 2 UNFCCC: United Nations Framework Convention on Climate Change VER: Verified Emission Reduction Euroopan yhteisön ulkopuolinen yksityisoikeudellinen elin IASB:n laatimat kansainväliset tilinpäätösstandardit IASB:n alainen osasto kts. IAS Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli Yhteistoteutus Kansallinen alkujakosuunnitelma Typpioksidi Pörssin ulkopuolinen kaupankäynti Maailman pankin hiilirahasto Poistoyksikkö Rikkioksidi Rikkidioksidi Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus Verifioitu päästövähennys

8 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tavoitteet ja tutkimusongelma Rajaukset Tutkimusmetodologia Työn rakenne PÄÄSTÖKAUPAN TAUSTA Coasen teoreema ja päästöoikeudet Päästökauppajärjestelmät Cap-and-trade järjestelmä Baseline-and-credit järjestelmä Päästöoikeuksien jakotavat Perintömenettely Päivitysmenettely Huutokauppamenettely Päästökaupan kustannustehokkuus EUROOPAN UNIONIN PÄÄSTÖKAUPPA YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja EU:n päästökauppa ja päästökauppadirektiivi Kioton mekanismit ja linkkidirektiivi Päästökaupan toteutus Suomessa Suomen ilmastostrategia Päästökauppalaki Päästökaupassa mukana olevat toimijat Kansallinen alkujako ja päästöoikeuksien määrä Päästöoikeudet kirjanpidossa IFRS-standardit Päästöoikeus Suomen kirjanpitolainsäädännössä PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA JA MARKKINAT Päästöoikeuden hinnan muodostuminen EU:n päästökaupassa EUA-päästöoikeuden hinnan kehitys Markkinat Päästökaupan volyymi JOHDANNAISMARKKINAT JA -INSTRUMENTIT OTC-markkinat Pörssi markkinapaikkana Johdannaisinstrumentit Termiinit, spotit ja futuurit Optiot Sähköpörssi Pohjoismainen Nord Pool Saksalaiset sähköpörssit...43

9 6. KOKEMUKSIA PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMISTÄ USA:n happosadeohjelma (Acid Rain Programme) USA:n päästökauppaohjelma Tanskan kansallinen järjestelmä Iso-Britannia TOIMINTA CO 2 -MARKKINOILLA, CASE: ESIMERKKIYRITYS Esimerkkiyritys Toimintamallit ostotarpeen hankinnassa Päästöoikeudet esimerkkiyrityksen kirjanpidossa Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet Toimintamalleittain ostetut päästöoikeudet Päästöoikeuksien lainaus Päästöoikeuksien palautus TULOSTEN TARKASTELU Lähtöarvot päästöoikeuden markkinahinnaksi Päästökaupan vaikutus taseeseen ja tulokseen Päästökaupan vaikutukset toimintamalleittain Spot- eli käteiskauppa Forward-sopimus Osto-optiosopimus Kauden tarve spot-kauppana kauden alussa Koko tarve spot-kauppana kauden lopussa Yhteenveto tuloksista Tutkimustulosten soveltaminen ja ehdotuksia jatkotutkimukseen YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1: Direktiivin {KOM(2003] 403} mukaan päästökaupan alaiset toimijat Liite 2: Esimerkkiyrityksen tilikauden 2004 tase Liite 3: Esimerkkiyrityksen tilikauden 2004 tuloslaskelma Liite 4: Osto-option preemion laskeminen Black & Scholes -mallilla Liite 5: Laskentakaava nykyarvojen summan laskemiselle Liite 6: Tasainen spot-kauppa: muutokset taseessa ja tuloksessa Liite 7: Forward-sopimus: muutokset taseessa ja tuloksessa Liite 8: Osto-optiosopimus: muutokset taseessa ja tuloksessa Liite 9: Spot-kauppa kauden alussa: muutokset taseessa ja tuloksessa Liite 10: Spot-kauppa kauden lopussa: muutokset taseessa ja tuloksessa Liite 11: Yhteenvetotaulukko

10 KUVIOT Kuvio 1. Työn eteneminen....4 Kuvio 2. Päästökaupan rakenne kansallisella ja kansainvälisellä tasolla...19 Kuvio 3. Päästöoikeuden markkinahinnan muodostuminen...25 Kuvio 4. Päästövähennystavoitteen kiristymisen vaikutus päästöoikeuden markkinahintaan Kuvio 5. Päästövähennystavoitteen ja kustannusten muutosten vaikutus päästöoikeuksien markkinahintaan...27 Kuvio 6. EUA-päästöyksikön markkinahinnan kehitys ajalla Kuvio 7. Päästöoikeuksien primääri- ja sekundäärimarkkinoiden kytkökset kansainväliseen päästökauppaan Kuvio 8. Päästökaupan volyymi...32 Kuvio 9. Päästökaupan kasvuennuste...32 Kuvio 10. Toimivat ja kehitteillä olevat sähköpörssit Euroopassa...40 Kuvio 11. Sähkön hinnan muodostuminen...41 Kuvio 12. Nord Poolin organisaatiorakenne...41 Kuvio 13. Nord Poolin tuotteet...42 Kuvio 14. USA:n SO 2 -päästöoikeusmarkkinoiden volyymin kehitys...46 Kuvio 15. Markkinahinnan kehitys...64 TAULUKOT Taulukko 1. Option haltijan ja asettajan asema...38 Taulukko 2. Esimerkkiyrityksen päästöoikeustase (tuhatta tco 2 )...51 Taulukko 3. Päästöoikeuksien lainaus (tuhatta tco 2 )...59 Taulukko 4. Käytetyt hinnat ( /tco 2 ) korkean ja hintatason mallissa...63 Taulukko 5. Päästökaupan vaikutukset taseen ja tuloslaskelman alatileihin...65 Taulukko 6. Tasaisen spot-kaupan vaikutukset diskontattuna vuoteen Taulukko 7. Forward-sopimuksesta aiheutuneet vaikutukset...69 Taulukko 8. Osto-optiosta aiheutuneet vaikutukset...71 Taulukko 9. Kauden alussa spot-ostoin hankitun ostotarpeen vaikutukset...72 Taulukko 10. Kaikki lopussa spot-ostoin hankitun ostotarpeen vaikutukset...73 Taulukko 11. Pienimmät ja suurimmat kumulatiivisten vaikutusten nykyarvot (t ).. 75

11 1 1. JOHDANTO Tiedemiehet ja poliitikot etsivät vastauksia ilmastomuutokseen ja kasvihuoneilmiöön sekä keinoja päästöjen vähentämiseen. Vaikka kasvihuonekaasuja on useita, niin tieteellisissä kuin poliittissakin piireissä on keskitytty hiilidioksidipäästöjen (CO 2 ) hallintaan. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet eri sektoreiden energiakulutuksesta aiheutuvat CO 2 -päästöt. (Rahman 2002) Ympäristöön kohdistuvista negatiivisista ulkoisvaikutuksista ja niistä aiheutuvien kustannusten allokoinnista on käyty vilkasta keskustelua taloustieteilijöiden keskuudessa. Ongelmana on ollut hinnan määrittäminen luonnolle ja sen saastuttamiselle tai paremminkin oikeudelle saastuttaa. Tästä on seurannut luonnonvarojen ylikäyttö ja haaskaus, koska talouden toimijoilla ei ole ollut kannustinta rajoittaa saastuttamista. Ratkaisuksi tähän tutkijat ovat ehdottaneet ympäristöverojen lisäksi ja/tai vaihtoehdoksi päästöoikeuksien jakamista ja myyntiä saastuttajille. Euroopan unionin talousalueella vuoden 2005 alussa alkava ensimmäinen päästökauppajakso on näkynyt mediassa. Hiilidioksidin (CO 2 ) päästökauppa koskettaa Euroopan yhteisön komission direktiivin 2003/87/EY mukaan energia-, metalli-, mineraali- ja metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöjä (Liite 1). Lisäksi päästökaupasta on säädetty EU:n jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä kuten Suomen päästökauppalaissa, joka astui voimaan aluksi osittain elokuussa 2004 ja kokonaisuudessaan joulukuussa Sittemmin on keskusteltu päästökaupan vaikutuksista yritysten kannattavuuteen ja tätä kautta työllisyyteen. Toisaalta on arvioitu päästökaupan merkitystä keinona vähentää päästöjä ja parantaa yritysten kannattavuutta kehittyneen (ympäristö)teknologian myötä. Päästökaupan alaiset toimialat joutuvat sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön ensisijaisesti päästöjä vähentämällä. (KTM 2004a;b, KOM 2003a, Määttä 2000, Ollikainen 1996, Baumol & Oates 1988)

12 Tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkielman johtoajatus on pohtia päästöoikeuden markkinahinnan muodostumista ja hinnanmuutoksen vaikutuksia yksittäisen päästökaupassa mukana olevan toiminnanharjoittajan tilinpäätökseen. Lisäksi työssä tarkastellaan päästöoikeuksien markkinoiden muodostumista olemassa olevien ja olleiden järjestelmien perusteella. Kiinnostuksen kohteina ovat erilaiset (johdannais)instrumentit, joilla transaktioita mahdollisesti toteutetaan CO 2 -päästökaupassa. Tutkimusongelma on, miten päästöoikeuksien markkinat muodostuvat ja miten niillä voidaan suojautua hintariskiltä. Tukena markkinoiden rakentumisen analyysiin käytetään jo olemassa olevia vastaavia järjestelmiä. Johdannaisinstrumenttien tarkastelu perustuu pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla käytössä oleviin instrumentteihin. Analogian kautta tarkastellaan, miten tietyillä johdannaisilla ja kaupankäyntistrategioilla voidaan suojautua CO 2 -päästöoikeusmarkkinoiden hinta- ja volyymiriskeiltä. Riskinäkökulmasta strategiavalintaan vaikuttava ydinongelma on päästökauppatoimijan pitkäntähtäimen sitoutuminen sijoitukseen, kun tulevaisuuden päästöoikeuden hintaa ei tiedetä. Tavoite on selvittää laskuesimerkein esimerkkiyritykselle taloudellisesti kannattavin ja hyödyllisin toimintamalli, jolla se pystyy hallitsemaan CO 2 päästötaseensa kustannustehokkaasti. Rautaruukki Oyj (Ruukki) voi tutkielman toimeksiantajana ja päästökaupassa mukana olevana toimijana soveltaa tutkimustuloksia liiketoiminnassaan. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää Etelä- Suomen lääninhallituksen rahoittamassa Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun Päästökaupan pullonkaulat ja liiketoimintamahdollisuudet -projektissa sekä siinä mukana olevissa yrityksissä.

13 Rajaukset Työssä keskitytään Euroopan unionin talousalueen kansainväliseen päästökauppaan (Emissions Trading, ET), jossa eri toimijoiden kesken käydään kauppaa päästöoikeuksilla. Kansainvälisen päästökaupan vaikutusta kansallisella tasolla on tarkastelu Suomen näkökulmasta. Työssä esitetään johtopäätöksiä yksittäisen, suomalaisen toimijan mahdollisuuksista toimia EU:n sisäisessä päästökaupassa. Päästöoikeusmarkkinoiden ajatellaan olevan täydelliset: Markkinoilla on lukuisia ostajia ja myyjiä, joilla on vapaa pääsy markkinoille. Lisäksi markkinaosapuolilla on täydellinen tieto markkinoista ja tuotteista, jotka ovat tasalaatuisia (homogeenisia). Päästöoikeusmarkkinoita tutkitaan yhden periodin, ensimmäisen päästökauppajakson , markkinoina. Päästökaupan toimijat, Kioton ilmastosopimuksen toteutuminen ja päästöoikeuksien kansallinen alkujako vaikuttavat päästöoikeuden hintaan ja markkinoihin. Näitä tekijöitä on työssä esitelty tiivistetysti. Pääpaino on vastaavista järjestelmistä saaduissa kokemuksissa, erityisesti järjestelmissä toimineissa johdannaismarkkinoissa. Työssä tarkastellaan Nord Pool sähköpörssiä, joka toimii eräänä kauppapaikkana myös hiilidioksidipäästöjen päästöoikeuksille Tutkimusmetodologia Tutkielma on kuvaileva tapaustutkimus. Teoreettinen tarkastelu perustuu ympäristö- ja taloustieteen näkökulmaan, jossa päästökauppajärjestelmää kuvataan yritysten taloudelliseen toimintaan vaikuttavana ilmiönä. Deduktiivista päättelyä hyödyntämällä päästökaupan vaikutukset mallinnetaan koskemaan yksittäistä taloudellista toimijaa. Empiirisessä osuudessa esitetään eräitä toimintamallivaihtoehtoja päästökauppamarkkinoilla ostajan asemassa olevalle yritykselle. Toimintamallien ja päästöoikeuden hinnanmuutoksen yhteisvaikutus mallinnetaan esimerkkiyrityksen

14 4 kassavirtaan, tuloslaskelmaan ja taseeseen korkean ja matalan hintatason vallitessa. Herkkyysanalyysissä vain päästöoikeuden markkinahinta muuttuu muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, ceteris paribus. Laskelmiin valitut päästöoikeuksien määrä, tase- ja tuloslaskelman erien suuruus on valittu niin, että ne palvelevat toimeksiantajaa. Laskettujen esimerkkien perusteella päätellään, miten johdannaisia olisi käytettävä CO 2 -päästökaupassa kulloisellakin markkinahinnalla Työn rakenne Tutkielman rakenne on esitetty kuviossa 1, jossa nuolet kuvaavat käsiteltyjen kokonaisuuksien suhdetta työn etenemisessä. Tutkielmassa selvitetään aluksi päästökaupan teoreettista taustaa: päästökauppajärjestelmien olemassa olon syitä ja toteutustapoja. Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän perustana olevat kansainväliset poliittiset sopimukset ja velvoitteet vaikuttavat päästöoikeuden hintaan ja markkinoihin. Päästökauppaa voidaan käydä erilaisilla finanssiinstrumenteilla, joita on esitelty lyhyesti ja joita on käytetty työn kokeellisen osuuden laskuesimerkeissä. Teoriatarkastelun ja empiriassa saatujen tutkimustulosten perusteella esitetään suosituksia toimintamalleista, kun markkinoilla odotetaan tietyn hintatason toteutuvan. Päästökauppa Kioton ilmastosopimus EU:n päästökauppajärjestelmä Kokemukset toiminnassa olleista ja olevista järjestelmistä Päästöoikeuden hinta instrumentit toimintamallit Päästöoikeusmarkkinat Markkinoilla toimiminen Kuvio 1. Työn eteneminen.

15 5 2. PÄÄSTÖKAUPAN TAUSTA 2.1. Coasen teoreema ja päästöoikeudet Taloustieteen nobelisti Ronald Coase osoitti 1960-luvulla, että huonosti määritellyt ympäristöä koskevat varallisuusoikeudet (property rights 1 ) ovat syynä saastumisen ulkoisvaikutuksiin. Taloudellinen syy saastumiselle on siis omistusoikeuksien määrittelemättömyys: kukaan ei omista puhdasta ilmaa, maata ja vettä, vaan ne ovat niin sanottuja vapaan käytön resursseja (open access resources). Vapaan käytön resursseille on ominaista se, ettei niiden käyttö ole kenenkään taloudellisen kontrollin alaista. (Ollikainen 2000, Stiglitz 2000, Perman & al. 1996, Schwab 1993, Baumol & Oates 1988, Coase 1960) Tutkijat kuten Dales ja Crocker, ehdottivat nojaten Coasen teoreemaan ja hänen siteeratuimpaan artikkeliinsa: The Problem of Social Cost (1960), että yhteiskunnalla on oikeus puhtaaseen ilmaan, ja se voi myöntää yrityksille oikeuksia ympäristön kuormittamiseen. Coasen teoreema saastumisesta voitaisiin Lombardini-Riipisen (2004) mukaan ilmaista seuraavasti: Kun omistusoikeus puhtaaseen ympäristöön on määritelty kattavasti, voidaan yhteiskunnallisesti optimaalinen ympäristön tila saavuttaa taloudenpitäjien toimin ilman julkisen vallan väliintuloa. Tällöin optimaalinen saastumisen taso voidaan saavuttaa saastuttajien ja saasteista kärsivien välisen kaupankäynnin kautta. Tutkijat näkivät parhaana tapana huutokaupata ympäristön kuormittamiseen oikeuttavat päästöoikeudet eniten maksavalle. Tämän jälkeen kuormittajilla olisi vapaus käydä kauppaa oikeuksista keskenään. Tasapainotilanteessa kukin saastuttaja on hankkinut haluamansa määrän oikeuksia niiden markkinahinnan ja puhdistuskustannusten perusteella, jolloin päästöoikeuksien tasapainohinta kuvastaa sitä vaihtoehtoiskustannusta, joka kuormittajalle koituu saastuttamisesta. (Lombardini-Riipinen 2004, Cole 2002, Ollikainen 2000, Perman & al. 1996, Schwab 1993, Baumol & Oates 1988). 1 Toinen suomennos: omistusoikeudet

16 Päästökauppajärjestelmät Yleisimmät päästökauppajärjestelmät voidaan jakaa kahteen pääryhmään: cap-and-trade ja baseline-and-credit järjestelmiin. Kahden päätyypin lisäksi järjestelmä voidaan muodostaa mallien yhdistelmänä. (Kotila 2003; KTM 2000a) Cap-and-trade järjestelmä Cap-and-tradessa eli niin sanotussa "kiintiö ja kauppa järjestelmässä kauppaa käydään päästöoikeuksilla, jotka oikeuttavat toimijan päästöihin. Järjestelmä perustuu ensin tietylle alueelle tai toimialalle asetettuun päästökiintiöön, jonka jälkeen viranomainen asettaa toimijakohtaisen päästörajan. Päästörajan seuraamiseksi viranomainen jakaa toimijoille etukäteen päästöoikeuksia perustuen esimerkiksi jäljempänä esiteltyyn perintömenettelyyn. Päästöoikeusmarkkinoilla kiintiönsä alittava voi myydä ylimääräiset oikeudet toimijalle, joka ylittää päästökiintiönsä. Mikäli toimija ei saa ylijääneille oikeuksilleen haluamaansa hintaa, se voi tallettaa (banking) ne myöhempää omaa tarvetta varten tai jäädä odottamaan hinnannousua. Toimijoiden tulee määräajoin palauttaa viranomaiselle päästöjään vastaava määrä oikeuksia. (Kotila 2003; KTM 2002, 2000a) Baseline-and-credit järjestelmä Baseline-and-credit järjestelmässä kauppaa käydään hyödykemarkkinoilla suoraan päästöihin tehdyillä vähennyksillä, päästövähenemillä. Mallissa toimijoille arvioidaan viranomaisten näkemyksen mukainen perusura (baseline), jota toimijoiden päästökehityksen arvioidaan noudattavan ilman toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Päästövähenemiä syntyy, kun päästöt alittavat perusuran. Tällöin toimijat saavat päästöyksiköitä, jotka ovat myytävissä joko valtiolle tai toisille yrityksille. Päästöjen kokonaismäärää markkinoilla ei ole rajoitettu. Kaupankäynti vähenemillä on mahdollista, kun ne valmistellaan ja sertifioidaan järjestelmän vaatimusten mukaisiksi. Esimerkkinä tästä ovat

17 7 myöhemmin esiteltävät Kioton mekanismien, projektikohtaisen yhteistoteutuksen (Joint Implementation, JI) ja puhtaan kehityksen mekanismin (Clean Development Mechanism, CDM) päästövähennysyksiköt: Emission Reduction Unit (ERU) ja Certified Emission Reduction (CER). (Kotila 2003; ympäristöministeriö 2003; KTM 2002, 2000b) 2.3. Päästöoikeuksien jakotavat Päästöoikeuksien jakotavat voidaan ryhmitellä kolmeen päätyyppiin: 1) perintömenettely (grandfathering), 2) päivitysmenettely (updating) ja 3) huutokauppa (auction). Menettelyistä ilmaiseksi toteutettavia malleja ovat perintö- ja päivitysmenettely, huutokauppamenettelyssä oikeus myydään eniten tarjoavalle. Kotila (2003) erittelee puhtaiden päätyyppien lisäksi erilaisia yhdistelmämalleja, jolloin malleja voi olla jopa kymmeniä tai satoja. Benchmarking on termi, jota käytetään tehokkuusperusteisista alkujakotavoista ja se voidaan liittää sekä perintö- että päivitysmalleihin. (Germain & Steenberghe 2003; Kotila 2003; Honkatukia & al. 2002) Perintömenettely Perintömenettelyllä eli ilmaispäästöannilla (grandfathering) toteutettavassa alkujaossa päästöoikeudet jaetaan ilmaiseksi päästökaupassa mukana oleville toiminnanharjoittajille niiden aiemman toiminnan perusteella. Ongelmana perintömenettelyssä on kuitenkin se, että päästöoikeudet jaetaan jo olemassa oleville toimijoille. Tämä saattaa vaikeuttaa uusien yritysten markkinoille tuloa, sillä päästöoikeudet ovat varallisuuteen verrattavaa omaisuutta. Perintömenettelyssä nähdään myös muita haasteita: menettely ei noudata aiheuttaja maksaa - periaatetta, eikä se ole päästökauppatoimijoille tasapuolinen. Tästä voi seurata muun muassa markkinoiden epätasapaino. (Kotila 2003; Määttä 2000)

18 Päivitysmenettely Muuttuvaan perusvuoteen tai -vuosiin perustuvaa päästöoikeuksien jakotapaa kutsutaan päivitysmenettelyksi. Jakotapa pohjautuu tuotannosta aiheutuviin ominaispäästöihin tai käytetyn polttoaineen energiasisältöön, jolloin tehokkaasta toiminnasta palkitaan myöntämällä päästöoikeuksia. Menettelyn etuna on päästövähennysvelvoitteiden ohjattavuus toimijoille, joilla on mahdollisuus vähentää päästöjä. Ongelmiksi ja haasteiksi muodostuvat kuitenkin muun muassa hallintokustannukset ja markkinatoimien vinoutuminen siten, että mahdollisia päästövähennystoimia jäisi tekemättä. Täten syntyvät kannustimet voivat aiheuttaa epätervettä hintakehitystä. Sähkömarkkinoita esimerkkinä käyttäen: Sähköntoimittajan kannattaisi pyrkiä maksimoimaan tuotantonsa, jotta sille tulevaisuudessa myönnettäisiin mahdollisimman paljon päästöoikeuksia. Toisaalta vähäinen päästöoikeuksien määrä rajoittaa tuotantoa. (Kotila 2003) Huutokauppamenettely Huutokauppamenettelyllä toteutetussa päästökaupassa päästöoikeudet kaupataan huutokauppatilaisuudessa tai markkinoilla jälkikäteen. Menettely on maksullinen, toisin kuin perintö- ja päivitysmallit. Kotilan (2003) mukaan valtion huutokaupatessa päästöoikeuksia voi päästökauppasektoriin kuuluville yrityksille aiheutua suuria alkukustannuksia aikaisemmin ympäristömääräysten ja muun lainsäädännön mukaisesti toimineet toimijat joutuvat maksamaan siitä, että saavat jatkaa toimintaansa. Tämä muutos voi johtaa kariutuneisiin kustannuksiin, eli tilanteeseen, jossa aikaisemmat laskelmat ovat osoittaneet investoinnit kannattaviksi, mutta jotka uusi tilanne on muuttanut tai muuttamassa tappiollisiksi. (Kotila 2003) Huutokaupan eräs uhka on hintahäiriköinti eli päästöoikeuksien hankkiminen kilpailijoiden toiminnan haittaamiseksi. Hintahäiriköinnin kiinnostavuutta vähentää se, että päästöoikeudet ostanut toimija menettää sijoituksensa, mikäli se ei käytä oikeuksia lainkaan. Päästöoikeuksien arvo saattaisi kuitenkin nousta,

19 9 mikäli oikeudet ovat siirrettävissä seuraaville vuosille ja jaksoille, ja jos niistä tulevaisuudessa olisi niukkuutta. Taktiikka saattaisi olla sijoitusmielessä tuottoisa, jolloin hintahäiriköinnistä johtuvan kilpailuaseman parantumisen lisäksi saavutettaisiin toisenlaista taloudellista etua. (Kotila 2003; Honkatukia & al. 2002) Päästöhuutokauppa on Määtän (2000) mukaan ollut päästökaupan piiriin kuuluville yrityksille vastenmielinen ajatus. Vaikka se on teoriassa toimiva, siihen sisältyy monia poliittistaloudellisia ongelmia. Yksi suurimmista ongelmista on kansainvälisen kilpailukyvyn heikkeneminen, koska vain tietyn alueen toimijat ovat päästökauppavelvollisia. Toimijoiden tuotemarkkinoiden ollessa globaalit, päästökaupanalaisille yrityksille syntyy kustannus, jota päästökaupan ulkopuolella olevilla yrityksillä ei ole. Kustannukset siirtyvät edelleen lopputuotteen hintaan, jolloin tuloksena on kansainvälisen kilpailukyvyn heikkeneminen. (Määttä 2000) 2.4. Päästökaupan kustannustehokkuus Päästökauppaa on useissa yhteyksissä perusteltu sillä, että näin ympäristön kuormituksen vähentäminen voi tapahtua kustannustehokkaasti. Kustannustehokkuudella tarkoitetaan halutun vähennyksen aikaansaamista luontoon tulevassa saastekuormituksessa pienimmillä mahdollisilla kustannuksilla (Määttä 2000). Tällöin vähennystoimet allokoituvat niihin päästölähteisiin, joissa ne voidaan toteuttaa edullisimmin. (Tietenberg 2004; Määttä 2000) Kustannustehokkuuden toteutuminen edellyttää, että kuormittajien päästövähennysinvestointien rajakustannukset globaalin saasteen, kuten hiilidioksidin, vähentämiseksi ovat yhtä suuret. Tähän päästään Ollikaisen (2000) mukaan kilpailevilla päästöoikeusmarkkinoilla, joilla päästöoikeuksille muodostuu vakaa tasapainohinta, ja joilla yritykset pystyvät minimoimaan kustannuksiaan. Tällöin saastuttajilla on kannustin vähentää päästöjään, kunnes rajakustannukset ja päästöoikeuden hinta ovat yhtä suuret. Ollikainen (2000) toteaa: Kustannustehokkuudesta seuraa, että se kuormittaja vähentää päästöjään eniten, jolle vähentäminen on edullisinta, koska päästöyksikön vähentäminen

20 10 vähentää päästömäärää yhtäläisesti kuormittajien sijainnista riippumatta. Koska kilpailevilla markkinoilla saastuttajien kohtaama päästöoikeuden hinta on kaikille sama, myös päästöjen vähenemisen rajakustannukset ovat kaikilla saastuttajilla yhtä suuret. Tämä takaa Määtän (2000) mukaan kustannustehokkaan globaalin saasteen vähentämisen. Ollikainen (2000) näkee päästöoikeusmarkkinoiden kustannustehokkuuden ja kaupan hyötyjen perustuvan oletukseen täydellisistä markkinoista: markkinoilla on lukuisia ostajia ja myyjiä, joilla on vapaa pääsy markkinoille, markkinaosapuolilla on täydellinen tieto markkinoista ja tuotteista, jotka ovat tasalaatuisia (homogeenisia). Oletukset eivät kuitenkaan aina ole voimassa. Markkinaepätäydellisyys voi ilmetä Ollikaisen (2000) mukaan kolmessa muodossa: 1) Päästöoikeusmarkkinoilla on vain vähän päästökauppatoimijoita, jolloin yhdelle tai useammalla yrityksellä on markkinavoimaa. Dominoiva yritys pyrkii vaikuttamaan päästöoikeuden hintaan muun muassa minimoidakseen päästövähennyskustannuksiaan. 2) Epätäydellisyys on sidoksissa toimijoiden hyödykemarkkinoihin, vaikka päästöoikeusmarkkinat olisivat täydelliset. Yritysten tuotantopäätökset riippuvat päästövähennystavoitteista, jolloin päästökauppa vaikuttaa väistämättä yrityksen toimiin hyödykemarkkinoilla. 3) Markkinaepätäydellisyys on mahdollista yhtä aikaa sekä hyödykeettä päästöoikeusmarkkinoilla, kun esimerkiksi vain tietyt toimialat ovat mukana päästökaupassa. Tällöin toimijoista tulee kilpailijoita paitsi hyödyke- myös päästöoikeusmarkkinoilla. (Määttä 2000; Ollikainen 2000) Ratkaisevin vaikutus päästökaupan kustannuksiin on päästöoikeuden hinnan muodostumisella. Alhaisilla päästöoikeuksien hinnoilla päästökaupan voidaan arvioida laskevan päästöjen vähennyskustannuksia selvästi. Honkatukian (2002) mukaan tämä johtuisi siitä, että kotimaiset rajoituskustannukset asettuisivat selvästi päästöoikeuden hintaa korkeammiksi, jolloin rajoitusten toteuttaminen muualla, siis ostamalla päästöoikeuksia, olisi edullisempaa. Mikäli

21 11 päästöoikeuksien hinta 2 muodostuu kalliiksi, päästökauppa lisää kustannuksia. Päästöoikeuksiin ja -kiintiöihin pohjautuneilla päästökauppajärjestelmillä on historiallisesti katsottuna saavutettu hyviä tuloksia. Kauppa- ja teollisuusministeriön (2000) selvityksen mukaan päästökaupan etuna on se, että päätökset koko järjestelmän päästörajoista ja allokaatioperusteista tehdään jo järjestelmän suunnittelu- ja käynnistysvaiheessa. Tämä hyödyttää yrityksiä, joilla on vapaus päättää käytettävästä teknologiasta samalla, kun ne voivat verrata teknologian kustannusta päästöoikeuden hintaan. Näin ollen kaikilla toimijoilla on vapaus valita ratkaisunsa päästöjen vähentämiselle. Määttä (2000) tähdentää yritysten välisen kaupankäynnin olleen kaikkien toimivien päästökauppajärjestelmien ytimenä. Lisäksi hän korostaa yksityisten tahojen liittämisen kaupankäyntiin edesauttavan markkinoiden aktiivisuutta ja kaupankäynnin tehokkuutta. (Kotila 2003; Honkatukia 2002; KTM 2000a; Määttä 2000) 2 Päästöoikeuden hinnan muodostumista on käsitelty tarkemmin kappaleessa 4.1.

22 12 3. EUROOPAN UNIONIN PÄÄSTÖKAUPPA 3.1. YK:n ilmastosopimus ja Kioton pöytäkirja Vuonna 1988 pidettiin Torontossa kasvihuoneilmiötä käsittelevä kokous, jonka julkilausumassa todettiin ensimmäistä kertaa yleisellä tasolla tarve torjua kasvihuoneilmiö. Lisäksi asetettiin tavoitteita päästöjen vähentämiselle ja kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiselle. Samalla muodostettiin hallitusten välinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC), jonka tehtävä on arvioida kasvihuoneilmiötä, sen vaikutuksia sekä vastaja sopeutumistoimia. (UNFCCC 2005; VTT 2004; Ivars 1994) Vuosi 1990 oli käännekohta kasvihuoneilmiön kansainvälisessä käsittelyssä sadat tiedemiehet olivat IPCC:n loppuraportissa yksimielisiä kasvihuoneilmiöstä ja ihmisen toiminnan osuudesta sen voimistumiseen. Vuonna 1992 hyväksyttiin YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus ja vuonna 1997 ilmastosopimusta 3 täydentävä Kioton pöytäkirja, joka asettaa sitovia velvoitteita 36 teollisuusmaalle (Annex I), joiden välillä pöytäkirjan mukainen päästökauppa on mahdollista. Pöytäkirjassa teollisuusmaat ovat sitoutuneet vähentämään kuuden kasvihuonekaasun 4 päästöjä keskimäärin vähintään 5,2 % vuoden 1990 päästöistä. Kioton pöytäkirjan mukainen velvoite on täytettävä vuosina , mutta vuoteen 2005 mennessä sopimuksen allekirjoittaneiden maiden on osoitettava edistyneensä sitoumusten täyttämisessä. Yleisvelvoite on pöytäkirjassa jaettu edelleen maakohtaisiksi velvoitteiksi. (UNFCCC 2005; ympäristöministeriö 2002; KTM 2000a; Ivars 1994) 3 Puitesopimusta kutsutaan myös ilmastosopimukseksi, jonka Suomi allekirjoitti vuonna Hiilidioksidi (CO 2 ), metaani (CH 4 ), typpioksiduuli eli ilokaasu (N 2 O) ja fluoriyhdisteet (fluorihiilivedyt HFC, perfluorihiilivedyt PFC ja rikkiheksafluoridi SF 6 ). Kasvihuonekaasuista merkittävimpiä ovat hiilidioksidi, metaani ja typpioksiduuli, jotka vastaavat 97 % kasvihuonekaasuista.

23 EU:n päästökauppa ja päästökauppadirektiivi Toukokuussa 2002 Euroopan unioni (EU) ja kaikki sen jäsenmaat ratifioivat Kioton pöytäkirjan, jonka mukaan osapuolet voivat sopia yhteisestä päästövähennysten toteuttamisesta. EU vastaa päästötavoitteista yhteisönä, jonka vähennysvelvoite on 8 % Kioton pöytäkirjan ensimmäisenä velvoitekautena Velvoite on jaettu jäsenmaiden kesken EU:n sisäisessä taakanjakosopimuksessa, jossa Suomi on sitoutunut pitämään kasvihuonekaasujen päästöt keskimäärin vuoden 1990 tasolla. (VTT 2004; Tilastokeskus 2003; ympäristöministeriö 2003, 2002; KTM 2003a, 2000a; Ivars 1994) Vuonna 2001 Euroopan komission vihreä kirja 5 käynnisti keskustelun kasvihuonekaasujen päästökaupan soveltuvuudesta ja toimivuudesta Euroopan unionissa. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät komission direktiiviehdotuksen: Kasvihuonekaasujen päästöjen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä, yhteisön laajuiseksi päästökauppadirektiiviksi (2003/87/EY). Direktiivin tarkoituksena on täyttää ilmastonmuutosta koskevan YK:n ilmastosopimuksen sekä Kioton pöytäkirjan mukaiset velvoitteet, jotka astuvat voimaan vuonna 2008 alkavalla Kioto-kaudella. (Reklev 2004; KOM 2003a; UNFCCC 2003; Honkatukia 2002; Forsström & al. 2001) Päästökauppadirektiivillä on perustettu yhteisön laajuinen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppajärjestelmä. Euroopan unionissa vuoden 2005 alussa alkava ensimmäinen päästökauppakausi koskee hiilidioksidia (CO 2 ), joka on merkittävin ihmisperäisestä toiminnasta peräisin oleva kasvihuonekaasu. Euroopan unionin päästökauppa toteutetaan cap-and-trade -järjestelmällä, jossa päästöjen vähentäminen perustuu siihen, että päästökaupassa mukana oleville toimijoille myönnetään päästöoikeuksia etukäteen. Jakomallina käytetään pääosin ilmaista alkujakoa, mutta unionin jäsenmaiden on myös mahdollista huutokaupata osa päästöoikeuksista 6. (EU 2005; KTM 2004a; ympäristöministeriö 2002) 5 Tiettyä politiikan alaa koskeva, komission julkaisema keskusteluasiakirja, jonka avulla esitetään tulevien hankkeiden suuntaviivoja. 6 Huutokaupattavien päästöoikeuksien osuus voi olla enintään 5 %:ia kaudella ja kaudella enintään 10 %:ia.

24 14 Euroopan unionissa päästökauppaa käydään päästömääräyksiköillä, joista käytetään nimitystä: Emission Trading Scheme Allowance (EUA). Yksi päästöoikeus oikeuttaa yhden hiilidioksiditonnin (tco 2 ) päästöön. Päästöoikeudet ovat siirrettävissä Euroopan unionin sisällä sekä sellaisten unionin ulkopuolisten maiden toimijoiden kanssa, joilla on EU:n hyväksymä vastaava päästökauppajärjestelmä. Mikäli yrityksellä on yli- tai alijäämää oikeuksista, se voi myydä sekä ostaa oikeuksia vapaasti yleiseurooppalaisilla päästöoikeusmarkkinoilla. Päästökauppakauden sisällä oikeuksia voidaan siirtää kalenterivuodelta toiselle. Ensimmäisen päästökauppakauden ja Kioto-kauden välillä on kuitenkin epäjatkuvuuskohta, sillä toimijalta ensimmäiseltä kaudelta yli jääneitä päästöoikeuksia (EUA) ei voida siirtää toiselle kaudelle. Vastaavasti toiselta kaudelta ei voida lainata oikeuksia ensimmäiselle kaudelle. (Energiamarkkinavirasto 2005; EU 2005; GSN 2004; KTM 2004a; Victor & House 2004) Päästökauppadirektiivi edellyttää, että päästökaupassa mukana olevat toiminnanharjoittajat palauttavat vuosittain päästökauppaviranomaiselle kalenterivuoden toteutuneita päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Jos toimija ei palauta päästöjään vastaavaa määrää oikeuksia, seuraa toimijalle niin sanottu non-compliance-sakko. Kaudella sakko on 40 ylitettyä hiilidioksiditonnia (tco 2 ) kohden ja 100 /tco 2 jaksolla Seuraamusmaksu on pyritty asettamaan tuntuvaksi verrattuna oikeuksien markkinahintaan, vaikka päästöoikeusmarkkinoilla muodostuvaa hintaa ei voida etukäteen ennustaa. Rangaistusmaksun jälkeenkin toimijan on hankittava tarvittavat päästöoikeudet. Rangaistuksen tarkoitus on tehdä päästöjen ylittämisestä ja velvoitteen laiminlyönnistä toimijoille epäedullista, jotta ne pyrkisivät vähentämään päästöjään. (KTM 2004a; päästökauppalaki 683/2004; KOM 2003a,b)

25 Kioton mekanismit ja linkkidirektiivi Päästökauppadirektiivin poliittisena taustana ovat Kioton pöytäkirjaan sisältyvät, kasvihuonepäästöjen vähentämisessä käytettävät keinot: projektikohtainen yhteistoteutus (JI), puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) ja kansainvälinen päästökauppa (ET). Euroopan yhteisön komission linkkidirektiivin KOM(2003) 403 mukaan päästövähennysmekanismien kytkeminen yhteisön sisäiseen päästökauppaan on mahdollista. (KOM 2003a; ympäristöministeriö 2005; 2003) Kioton joustomekanismit mahdollistavat kasvihuonekaasujen vähentämisen siellä, missä se on edullisinta ja kustannustehokkainta. Kioton sopimuksen mukaan kehitysmaissa toteutettavissa investointihankkeissa (CDM) aikaansaadut sertifioidut päästövähennysyksiköt (CER, Certified Emission Reduction) voidaan hyödyntää teollisuusmaiden päästövähennysvelvoitteiden täyttämisessä. Yhteistoteutushankkeella (JI) voidaan teollisuusmaiden kesken harjoittaa vaihdantaa päästövähennysvelvoitteita aikaansaavien hankkeiden toteutuspaikan suhteen. (EU 2005; KTM 2004a; KOM 2003a; ympäristöministeriö 2003) Sekä JI- että CDM-hankkeista saadut hyvitykset ovat linkkidirektiivin mukaan muunnettavissa EU:n päästöoikeuksiksi (EUA), ja niitä voidaan käyttää osana yhteisön päästökauppajärjestelmää. Toiminnanharjoittajat voivat käyttää CERyksiköitä vuodesta 2005 alkaen, ja vuodesta 2008 lähtien JI-hankkeilla aikaansaatuja päästövähennysyksiköitä (ERU, Emission Reduction Unit). Kioton pöytäkirjan sääntöjen mukaan CER- ja ERU-yksiköitä voidaan siirtää osapuolelta toiselle ja ne ovat samanarvoisia ja keskenään vaihtokelpoisia osapuolen pyrkiessä täyttämään velvoitteensa. Hallituksen esityksen (HE 49/2004vp) mukaan linkkidirektiivi lisää toiminnanharjoittajien vaihtoehtoisia menettelytapoja ja kilpailua päästökaupassa. Linkkidirektiiviehdotuksen kytkeminen EU:n päästökauppaan on mahdollista Kioton pöytäkirjan tultua voimaan 7 helmikuussa (Cederlöf 2005; EU 2005; HE 49/2004vp; Kimpanpää 2004; KTM 2004a, 2001; KOM 2003a; ympäristöministeriö 2003) 7 Kioton pöytäkirja astui voimaan 16. helmikuuta Edellytyksenä oli, että vähintään 55 maan oli ratifioitava pöytäkirja ja lisäksi ratifioineiden teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöjen tuli olla 55 % kaikkien teollisuusmaiden päästöistä. Maailman suurimmat saastuttajat: USA, Kiina ja Intia, eivät ole ratifioineet pöytäkirjaa.

26 Päästökaupan toteutus Suomessa Suomen päästökauppalaki tuli voimaan vuonna Samalla otettiin käyttöön päästökauppajärjestelmän valmistelun kannalta välttämättömät säännökset: kasvihuonekaasujen päästölupa, päästöjen tarkkailua ja raportointia sekä todentamista koskevat säännökset Suomen ilmastostrategia Suomen kansallisen ilmastostrategian tavoite on varmistaa, että maamme saavuttaa sille Kioton pöytäkirjassa ja EU:ssa sovitut kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet. Ilmastostrategian valmistelu aloitettiin vuonna Arvioinnin avulla koottiin kansallisen ilmastostrategian taustaraportti, jonka pohjalta valmisteltiin eduskunnalle annettu ilmastopoliittinen selonteko (VNS 1/2001 vp, ). Selonteossa linjattu ilmastostrategia perustuu kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaan politiikkaan eli kansallisiin toimiin Suomen kansainvälisten sitoumusten täyttämiseksi. Hallitus hyväksyi selonteon maaliskuussa Kauppa- ja teollisuusministeriö koordinoi ilmastostrategian toimeenpanoa, jossa Kioton ilmastosopimuksessa sovitut Kioton mekanismit ovat mukana. (Energiamarkkinavirasto 2004; KTM 2004, 2003b,c; valtioneuvosto 2004a; ympäristöministeriö 2003) Suomessa vuotuiset päästöt ovat vaihdelleet muun muassa talouden ja energiavaltaisen teollisuuden kehityksestä sekä sähkön tuonnin määrästä riippuen. Vuonna 2002 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteismitalliseksi muutettuina noin 82 milj. hiilidioksiditonnia (tco 2 ). Päästöt olivat noin 5 milj. tco 2 korkeammat kuin vuoden 1990 päästöt, joihin Kioton pöytäkirjan velvoitteet perustuvat. Tilastokeskuksen arvion mukaan kasvihuonekaasupäästöjä eniten aiheuttavan energiasektorin päästöjen määrä on entisestään lisääntynyt. Sen sijaan maataloudesta ja jätteistä aiheutuvat päästöt ovat laskeneet. Yleisesti on kuitenkin arveltu, että Suomelle asetettu päästötaso, ylitetään 10 miljoonalla hiilidioksiditonnilla ensimmäisellä päästökauppajaksolla. (Hemminki 2005; VTT 2004; Tilastokeskus 2003; ympäristöministeriö 2002; Forsström & al. 2001)

27 Päästökauppalaki Suomen päästökauppalaki (683/2004) tuli voimaan vuonna Lailla pantiin täytäntöön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2003/87/EY), jäljempänä päästökauppadirektiivi. Lakia sovelletaan liitteessä 1 mainittujen laitosten ja prosessien hiilidioksidipäästöihin. (Päästökauppalaki 683/ ; KTM 2004d, 2003c; ympäristöministeriö 2003) Kansallisena päästökauppaviranomaisena Suomessa toimii kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Energiamarkkinavirasto. Päästökauppaviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa päästölupien myöntäminen ja valvominen, päästökaupparekisterin ylläpitäminen, päästökaupasta johtuvien velvoitteiden noudattamisen valvominen ja päästökauppatodentajien hyväksyminen. Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa yhdessä Energiamarkkinaviraston kanssa päästölupien myöntämisestä ja päästöoikeuksien jakamisesta. (Päästökauppalaki 683/2004; KTM 2004d, 2003c, 2000a; ympäristöministeriö 2003) Päästökaupassa mukana olevat toimijat Vuoden 2005 alussa alkavalla ensimmäisellä päästökauppajaksolla päästökauppadirektiivin (2003/87/EY) alaisilla tuotantolaitoksilla, sähkön ja lämmön tuotannon osalta yli 20 megawatin tehoisilla laitoksilla 8, raudan ja teräksen tuotantolaitoksilla, öljynjalostus-, rakennusmateriaalien ja sementin tuottajilla sekä massan ja paperin tuotantolaitoksilla, on oltava päästökauppadirektiivin edellyttämä päästölupa hiilidioksidin päästämiseksi ilmakehään. Päästöluvan myöntää kansallinen päästökauppaviranomainen, joka rekisteröi päästöoikeudet laitoksittain toiminnanharjoittajille. (GSN 2004; KTM 2004a; valtioneuvosto 2004a; KOM 2003b,c) 8 pois lukien ongelma- ja yhdyskuntajätteen polttolaitokset

28 18 Ensimmäisellä päästökauppakaudella päästökauppadirektiivi koskee koko EU:n alueella noin :tta, ja Suomessa yrityksessä 530:tä tietyt kriteerit (Liite 1) täyttävää laitosta. Järjestelmä kattaa suurten teollisuuslaitosten ja tiettyjen energialaitosten hiilidioksidipäästöt, joiden arvellaan olevan noin 46 % Euroopan yhteisön kaikista CO 2 -päästöistä, ja noin 60 % Suomen päästöistä vuonna Lisäksi Suomi on hakenut komissiolta erikseen lupaa sisällyttää päästökaupan piiriin sellaisia kaukolämmön tuotantolaitoksia, joiden nimellinen lämpöteho on 20 megawattia tai pienempi. (Energiamarkkinavirasto 2005; päästökauppalaki 683/2004; KTM 2004a, 2003a; valtioneuvosto 2004a; Honkatukia & al. 2002; Honkatukia 2000) Kansallinen alkujako ja päästöoikeuksien määrä Päästöoikeudet jaetaan kaupan piiriin kuuluville päästöluvan omaaville laitoksille perustuen päästökauppadirektiivin edellyttämiin, jäsenmaiden kansallisiin jakosuunnitelmiin (National Allocation Plan, NAP). Jakosuunnitelmissa määritellään päästökauppamekanismin avulla hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoite. Jako voidaan suorittaa joko kokonaan ilmaiseksi perintömenetelmällä tai osittain huutokauppaamalla oikeudet eniten maksavalle. Kansallinen jakosuunnitelma laaditaan EU:n päästökauppakauden jälkeen toiselle kaudelle ( ) ja sen jälkeen seuraaville viisivuotisjaksoille. Kuviossa 2 on esitetty Euroopan unionin päästökaupan rakenne ja linkittyminen kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. (Energiamarkkinavirasto 2005; EU 2005; GSN 2004; KTM 2004a; päästökauppalaki 683/2004; valtioneuvosto 2004a; KOM 2003c; ympäristöministeriö 2003, 2002) 9 Energiamarkkinavirasto on myöntänyt 20. tammikuuta 2005 mennessä 350 päästölupaa.

29 19 Kuvio 2. Päästökaupan rakenne kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (KTM 2000a).

30 20 Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa 2004 esityksen päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosiksi Jakosuunnitelman mukaan Energiamarkkinavirasto kirjaa helmikuun 28. päivään mennessä kansallisessa rekisterissä olevan laitoksen tilille myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia, jotka jaetaan päästökauppalaissa toiminnan luonteen tai tuotettavan tuotteen perusteella ryhmitellyille laitoksille. Päästöoikeudet jaetaan maksutta perustuen: vuosien päästöhistoriaan, tuotantoon, polttoaineen käyttöön sekä ensimmäisellä päästökauppakaudella käytössä olevaan tuotantokapasiteettiin. Alkujaossa käytettävä perintömenetelmä ei kuitenkaan sovellu sellaisenaan laitoksiin, jotka ovat valmistuneet vuonna 1998 tai sen jälkeen. Sama pätee myös teollisuusalueisiin, missä on tapahtunut tarkastelujaksolla yksittäisten laitosten tai polttolaitosten muutoksia. Näille laitoksille on erikseen kehitetty päästöoikeuksien jakoperusteet valmistumisvuoden mukaan. Päästökauppalain mukaan laitoksen päästöoikeudet lasketaan laitoksen tai sen tuotannon osien osalta erikseen ja laitoksen päästöoikeuksien kokonaismäärä saadaan erikseen laskettujen oikeuksien summana. Valtioneuvosto vahvisti päästöoikeuksien kokonaismääräksi 136,5 miljoonaa tco 2, johon sisältyy 2,5 miljoonaa tco 2 varauksena uusille osallistujille. (Päästökauppalaki 683/2004; valtioneuvosto 2004a) Euroopan komissio hyväksyi Suomen kansallisen jakosuunnitelman lokakuussa Energiamarkkinavirasto myönsi marraskuussa 2004 ensimmäiset päästöluvat noin 110 päästökauppalain alaiselle laitokselle. Valtioneuvoston päätös laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntämisestä saatiin 21. joulukuuta Eräiden jäsenmaiden, kuten Iso-Britannian, jakosuunnitelmat ovat vielä kesken, vaikka ensimmäinen päästökauppajakso on tätä työtä kirjoitettaessa alkamassa. (Point Carbon 2005a; KTM 2004a,c,e; Leskelä 2004; valtioneuvosto 2004a; Silvennoinen & Antila 2003; Honkatukia 2002)

31 Päästöoikeudet kirjanpidossa Päästöoikeuksia on aiemmissa tutkimuksissa usein verrattu varallisuuteen, jolla voidaan käydä kauppaa eri toimijoiden välillä kansainvälisillä ja kansallisilla päästöoikeusmarkkinoilla. Erityisen kiinnostuksen kohteena on ollut päästöoikeuden hinnan muodostuminen. Ennusteet ovat vaihdelleet 5 ja 25 euron välillä. Päästöoikeuksien ja myöhemmin mukaan tulevien päästövähenemien 10 markkinat sekä niiden ominaisuudet vaikuttavat päästökaupassa mukana olevien yritysten liiketoimintaan. Markkinoilla muodostuvasta päästöoikeuden hinnasta aiheutuu uusi kustannus- ja varallisuuserä päästökaupan alaisten laitosten taseisiin. (Energiamarkkinavirasto 2005; GSN 2004; KTM 2004a; Reklev 2004; Victor & House 2004; KOM 2003b; Honkatukia 2002; Määttä 2000) Päästökauppatoimijan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Energiamarkkinavirastolle todennettu 11 päästöselvitys edellisenä kalenterivuonna syntyneistä päästöistä. Koska toimija on velvollinen palauttamaan kalenterivuonna toteutuneita päästöjään vastaavan määrän päästöoikeuksia seuraavan vuoden huhtikuun 30. päivään mennessä, alkujaon ja päästöoikeuksien palautuksen väliin jää kaksi kuukautta ( ) aikaa. Tämä mahdollistaa puuttuvien päästöoikeuksien hankkimisen markkinoilta sekä oikeuksien lainaamisen meneillään olevalta vuodelta edellisen vuoden velvoitteen täyttämiseksi. Lainaus kuitenkin vähentää meneillään olevan vuoden päästöoikeuksien määrää. Päästökauppatoimijoiden haasteena onkin rakentaa järjestelmä, jolla voidaan seurata päästöoikeustasetta yhdessä päästöoikeuksien kirjan-pidollisen käsittelyn kanssa. (KTM 2005, Päästökauppalaki 683/2004; KOM 2003a;b) 10 ns. linkkidirektiivin kautta mukaan tulevilla JI- ja CDM-hankkeilla hankitut päästövähenemät 11 Energiamarkkinavirasto hyväksyy todentajat, joiden tulee olla taloudellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia todennettavista laitoksista. Todentajien pätevyyttä arvioi Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksikkö (FINAS). (KTM 2005)

32 IFRS-standardit Kaikilta Euroopan unionin alueen julkisilla pääomamarkkinoilla noteeratuilta yrityksiltä edellytetään IFRS-standardien 12 mukaisen konsernitilinpäätöksen julkistamista vuodesta 2005 alkaen. Euroopan yhteisiksi valitut IFRS-standardit ovat kansainvälisesti hyväksyttyjä ja maailmanlaajuisia standardeja, joilla tulee olemaan laaja käyttäjäkunta myös Euroopan ulkopuolella. International Accounting Standards Board (IASB) on Euroopan yhteisön ulkopuolinen yksityisoikeudellinen elin, joka laatii ja antaa IFRS-standardit. Hallituksen esityksen (HE 209/2004) mukaan Suomessa IFRS-kirjanpitovelvollisia ovat julkiset pörssiyhtiöt ja yritykset, jotka ovat hakeneet arvopapereitaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi 13. (HE 209/2004; IASB 2004; KHT 2004; RATA 2004) IFRIC (International Reporting Interpretations Committee) on IASB:n alainen osasto, joka tulkitsee IASB:n laatimia standardeja. Säännökset päästöoikeuden kirjanpidollisesta käsittelystä ovat alkutekijöissä. IFRIC julkaisi 2. joulukuuta 2004 päästökauppaa koskevan tulkintaluonnoksen IFRIC 3 Emission Rights, joka täsmentää päästöoikeuksien kirjaamista päästökauppaa käyvien toimijoiden IFRS-standardin mukaiseen kirjanpitoon. IFRS-käytännön osalta tiedetään kuitenkin olennaiset seikat päästöoikeuksista, jotka ovat: 1) aineettomia oikeuksia 2) yksilöitävissä tunnusnumeron perusteella ja 3) voimassa vain tietyn määräajan. (IFRIC 2004; Nuotio 2004) Tulkinnan mukaan päästökaupassa yritykselle syntyy omaisuuserä ja siirtovelka. Saatu päästöoikeus on yritykselle omaisuuserä, jota käsitellään aineettomana hyödykkeenä (IAS 38). IFRIC:n tulkinta edellyttää päästöjä tuottavien yritysten huomioivan vastuunsa palauttaa päästöjään vastaava määrä oikeuksia. Yhtiön tuottaessa päästöjä syntyy siis päästöoikeuksien palautusvelvollisuus (ja mahdollinen päästöoikeuden ylitysmaksu), joka aiheuttaa yritykselle varauksen 12 Sisältävät (aikaisemmat) IAS-standardit 13 IFRS-standardeja noudattaen laadittuja tilinpäätöksiä valvoo esityksen mukaan rahoitus- ja arvopapereita valvova viranomainen eli Rahoitustarkastus (RATA). Tilinpäätöstä koskevissa erimielisyystilanteissa IFRS-kirjanpitovelvollinen voi pyytää kirjanpitolautakunnan (KILA) lausunnon.

33 23 kirjaamisvelvollisuuden (IAS 37). Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet ovat julkista avustusta, joka tuloutetaan toteutuneiden päästöjen mukaan (IAS 20). Toiminnanharjoittajan tekemä varaus (siirtovelka) ja aineeton oikeus kuitataan (clearing) päästöoikeuksien palautushetkellä. (IASB 2004; Nuotio 2004; Rytilahti 2004; Vainio 2004) IFRIC:n tulkinnan mukaan yritykset voivat kirjata valtiolta saadut päästöoikeudet aineettomina hyödykkeinä (oikeuksina) taseeseensa. Päästöoikeuksiin sovelletaan täten aineettomien oikeuksien arvostusta koskevia säännöksiä (IAS 38), joista ei tehdä muita poistoja kuin arvonalentumispoistoja. IFRS:n mukainen päästöoikeuden arvostaminen aineettomana oikeutena voidaan toteuttaa kahdella tavalla: 1) hankintamenona, josta on vähennetty poistot ja mahdolliset arvonalentumiset tai vaihtoehtoisesti 2) uudelleenarvostusmenetelmänä, jota on käytetty tutkielman kokeellisessa osuudessa. Menetelmien erona on päästöoikeuksien arvon-muutoksen huomioiminen. Uudelleenarvostusmenetelmän mukaan päästöoikeus arvostetaan käypään arvoonsa, jolloin päästöoikeuden arvonnousu esitetään omassa pääomassa. Arvonnousu realisoituu oikeuksien luovutushetkellä. Vastaava varauksen määrän kasvu esitetään tuloslaskelmassa liiketoiminnan muina kuluina. Hankintamenomenetelmässä arvonmuutosta ei huomioida. (IFRIC 2004; Nuotio 2004) Päästöoikeus Suomen kirjanpitolainsäädännössä Suomen kirjanpitolaki ei sisällä päästöoikeuksien erityissäännöksiä. Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen kirjanpitolautakunta (KILA), jonka tehtävänä on muun muassa lausuntojen ja ohjeiden antaminen kirjanpitolain soveltamisesta, ei ole vielä antanut selvitystään päästöoikeuksien suomalaisen lainsäädännön mukaisesta kirjanpidollisesta käsittelystä. Lisäksi verotukselliset kysymykset, jotka koskevat arvonlisäverotusta ja tuloverotusta, ovat vielä avoinna. Tuloverotuksellisten ongelmakohtien käsittelyä hankaloittaa se, että selvitys verolainsäädännöstä tehdään kirjanpitolautakunnan ohjeen valmistuttua. Arvonlisäverotuksen kohdalla on kyse nykyisen lainsäädännön tulkinnasta. (KILA 2005; Nuotio 2004; Rytilahti 2004)

34 24 4. PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA JA MARKKINAT Forsström & al. (2001) kuvaavat päästökauppaa siten, että päästökauppa-alueelle annetaan vähennystavoite, joka sitoo alueen kokonaispäästöjen kehityksen tavoitetasolle uudessa tasapainoratkaisussa. Euroopan unionin päästökaupassa laitokset voivat toimia niille ilmaiseksi myönnettyjen päästöoikeuksien rajoissa. Jos päästöt alittavat päästöoikeuksien oikeuttaman päästömäärän, ylimääräiset oikeudet voidaan myydä alijäämäisille yrityksille. Toisaalta alijäämätilanteessa yritys joutuu ostamaan päästöoikeuksia ylijäämäisiltä toimijoilta. Näin päästöoikeuksille syntyy Euroopan laajuiset markkinat sekä hinta, joka määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Päästökaupan tavoitteena on tuottaa yhteiskunnan haluama päästövähennys pienimmin mahdollisin yhteiskunnallisin kustannuksin. Päästökaupan erityispiirre on markkinavaihdannan ja -hinnan luominen päästöille. (KTM 2004a; Siitonen 2004a; Forsström & al. 2001; Ollikainen 2000) 4.1. Päästöoikeuden hinnan muodostuminen EU:n päästökaupassa Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla kysynnän (D) ja tarjonnan (S) mukaan. Nykänen (2004) ja Siitonen (2004b) määrittelevät päästöoikeuksien kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat tekijät seuraavasti: - kansainväliset sopimukset, - kansainvälinen ilmastopolitiikka, - poliittiset linjaukset, kuten kansalliset alkujakopäätökset päästöoikeuksien määrästä, - polttoaineiden hintakehitys sekä suuret energiapoliittiset linjaukset, kuten lisäydinvoiman hankkiminen, - mahdolliset päästöoikeuksien kaupankäynnin rajoitteet, - JI- ja CDM-päästövähennyshankkeet ja niiden toteutettavuus, - päästöoikeuksien säästäminen ja lainaaminen eri vuosien välillä, - teknologiset päästöjen vähennysmahdollisuudet päästökauppasektorilla ja - taloudelliset suhdanteet: tuotannon koko ja investoinnit.

35 25 Siitonen (2004a,b) toteaa päästökaupassa mukana olevien toimijoiden päästövähennyskeinojen kustannusten ja päästövähennystavoitteen vaikuttavan päästöoikeuksien markkinahintaan (Kuvio 3). Päästövähennystavoitteet määräytyvät kansallisten ja kansainvälisten poliittisten päätösten sekä sopimusten perusteella, jolloin päästövähennystavoitetta kuvaava vihreä käyrä kuviossa 3 on pystysuora. Päästövähennyskustannuksiin vaikuttaa muun muassa energiantuotannossa käytetyn polttoaineen hinnannousu, mikä lisää päästöoikeuksien kysyntää vaikka päästövähennystavoite pysyisi ennallaan. (Siitonen 2004a,b; Silvennoinen & Antila 2003; Honkatukia 2002) Kuvio 3. Päästöoikeuden markkinahinnan muodostuminen (Siitonen 2004a,b; Silvennoinen & Antila 2003) Päästöoikeuksien markkinakysyntä (D) saadaan laskemalla kaikkien yritysten kysyntäkäyrät yhteen: Kysyntä kasvaa, kun markkinoille tulee uusia toimijoita ja tai taloudellinen aktiviteetti lisääntyy (tuotantoteknologian pysyessä ennallaan). Päästöoikeuksien kokonais- eli markkinakysyntä riippuu päästökaupassa mukana olevien toimijoiden kyvystä suoriutua päästövelvoitteistaan, toisin sanoen

36 26 yksittäisen toimijan kyvystä hallita hiilidioksidipäästöjään. Toimijan päästövähennyskeinoja ovat muun muassa: polttoaineen vaihtaminen, tuotannon optimointi tai vähentäminen, investointi uuteen tuotantoteknologiaan tai päästövähennyshankkeiden tekeminen linkkidirektiivin puitteissa. Päästövähennystoimet, jotka ovat edullisempia eli rajakustannuksiltaan alhaisempia kuin päästöoikeuksien markkinahinta, kannattaa toteuttaa. (Nykänen 2004; Siitonen 2004a,b; Partanen & al. 2004; KTM 2003d, Ollikainen 2000). Päästöoikeuksien kokonaistarjonta (S) on ulkoapäin määräytyvä ja näyttäytyy yrityksille annettuna vastaten liikkeelle laskettujen oikeuksien määrää. Päästöoikeuksien kokonais- eli markkinatarjontaan vaikuttavat: päästövähennystavoitteen mukaisesti laadittavat kansalliset alkujakosuunnitelmat (NAP), Kioton hankemekanismeista (JI/CDM) aikaansaatujen päästövähenemien rekisteröinti EU:n päästökauppajärjestelmään sekä toimijoiden kyky hallita päästötavoitettaan teknologiaa parantavin investoinnein. Tarjonnan ennakoitavuutta heikentää poliittisten linjausten vaikutus esimerkiksi alkujakosuunnitelmat ovat kansainvälisen politiikan tuloksena kansallisella tasolla tehtyjä poliittisia päätöksiä, jotka tosin pohjautuvat päästöjen puolueettomaan todentamiseen. Lisäksi kokonaistarjontaan heijastuvat kansalliset lainsäädännöt, joihin omalta osaltaan taas vaikuttavat EU-direktiivit. (Nykänen 2004; Siitonen 2004a,b; Partanen & al. 2004; KTM 2003d, Ollikainen 2000) Markkinahinnan (P) muutoksia voidaan analysoida tarkastelemalla päästöoikeuksien kysyntään ja eksogeenisesti määräytyvään tarjontaan vaikuttavia määrittäjiä, sekä tekemällä herkkyystarkasteluja määrittäjien muutoksista. Esimerkiksi voidaan ottaa tilanne, jossa poliittiset päätöksentekijät päättävät kiristää päästövähennystavoitteita (Kuvio 4). Tällöin päästöoikeuksien tarjonta (S) supistuu (S 0 S 1 ) ja uudessa tasapainossa hinta nousee (P 0 P 1 ) päästöoikeuksien ylikysynnän tasapainottumisen vuoksi. (Silvennoinen & Antila 2003; Honkatukia 2002; Ollikainen 2000)

37 27 Kuvio 4. Päästövähennystavoitteen kiristymisen vaikutus päästöoikeuden markkinahintaan. Taloudellisen aktiviteettitason nousu johtaa kuvion 4 vasemmanpuoleisen kuvion kysyntäkäyrän D 0 siirtymiseen oikealle ja nostaa, ceteris paribus, päästöoikeuden hintaa vaikka päästöoikeuskiintiöt pysyisivätkin ennallaan. Mutta mikäli päästövähennyskustannukset hiilidioksiditonnia kohti (/tco 2 ) kasvavat, eli päästöjen vähentäminen käy entistä vaikeammaksi olemassa olevalla teknologialla, nousee päästöoikeuksien hinta päästövähennyskeinojen kustannuskäyrän siirtyessä vasemmalle (Kuvio 5: hintojen nousu P 0 P 1 ). Jos poliittiset päättäjät samanaikaisesti kiristävät päästövähennystavoitteita ja/tai talouden aktiviteettitaso kasvaa, niin hinta nousee edelleen tasolle P 2. Kuvio 5. Päästövähennystavoitteen ja kustannusten muutosten vaikutus päästöoikeuksien markkinahintaan.

38 28 Esimerkiksi Electrowatt-Ekono on Siitosen (2004b) mukaan parhaillaan kehittämässä päästöoikeuden hintaennustemallia, jolla pyritään arvioimaan päästöoikeuden keskimääräistä vuosihintaa ja sen herkkyyttä eri muuttujien suhteen: Menetelmänä on kysyntä- ja tarjontamäärittäjien ceteris paribus - arviointi sekä määrittäjien muutosten suuruuden estimointi. Epävarmuus eri maiden ilmastopolitiikan suunnasta vaikeuttaa kuitenkin ennustamista ja saattaa aiheuttaa suuriakin hinnanvaihteluja (volatiliteettia) päästöoikeuden markkinahinnassa EUA-päästöoikeuden hinnan kehitys Päästöoikeuden hinta, joka kuvaa päästöjen vähentämisen rajakustannuksia, saattaisi Honkatukian (2002) mukaan asettua 5 ja 20 /tco 2 :n välille, ylärajaksi on ennustettu jopa 25 euroa. Päästöoikeuden (EUA) hinnan kehitys on esitetty kuviossa 6, josta nähdään markkinahinnan olleen 7,80 /tco ja nousseen 15,60 euroon Kuvion 6 tarkastelujaksolla päästöoikeuden hintaan on laskenut merkittävästi Saksan julkistama kansallinen alkujakosuunnitelma (NAP). Päästöoikeuden hinta on noussut, kun kansalliset päästökauppaviranomaiset ovat rekisteröineet päästökauppaoikeudet toimijoiden rekistereihin. (Point Carbon 2005a,b,c; Siitonen 2004a,b; Silvennoinen & Antila 2003; Honkatukia 2002)

39 29 Kuvio 6. EUA-päästöyksikön markkinahinnan kehitys ajalla (Point Carbon 2005c) Markkinat Päästöoikeusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla harjoitetaan päästöoikeuksien vaihdantaa, kauppaa, vuokrausta tai välitystä päästökauppakelpoisten toiminnanharjoittajien välillä. Markkinat voidaan jakaa primääri- ja sekundäärimarkkinoihin. (Siitonen 2004a, KTM 2002, Määttä 2000) Päästöoikeuksien primäärimarkkinoilla käsitetään markkinamekanismilla tapahtuva vastuunjako ja valtion luomien päästöoikeuksien siirtyminen valtiolta yrityksille. Päästöoikeuksien kaupankäyntitavat, kuten vaihdanta, kauppa, vuokraus ja välitys, esiintyvät näin ollen sekundäärimarkkinoilla, joilla yritykset voivat keskenään tehdä transaktioita päästöoikeuksilla. Sekundäärimarkkinat käsittävät myös päästöoikeuksien johdannaiskaupan. Primääri- ja sekundäärimarkkinoiden kytkökset kansainväliseen päästökauppaan on esitetty kuviossa 7. (KTM 2002)

40 30 Kuvio 7. Päästöoikeuksien primääri- ja sekundäärimarkkinoiden kytkökset kansainväliseen päästökauppaan. (KTM 2000a) EU:n laajuisessa cap-and-trade -järjestelmässä voitaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön (2002) selvityksen mukaan päästöoikeuksien sekundäärimarkkinoilla käydä kauppaa karkeasti ottaen: päästöpörssin kautta, sillä pörssi on puolueeton ja riippumaton markkinapaikka, jonka tarkoituksena on ylläpitää avointa, tasapuolista, informatiivista ja likvidiä markkinaa OTC-markkinoilla: b) välittäjän kautta, jolloin välittäjänä on toimintaan erikoistunut yritys. Kaupankäynti välittäjien avulla muistuttaa osin pörssikauppaa, jos sopimukset ovat hyvin standardoituja. Usein välittäjien avulla toimivat markkinat ennakoivat pörssin syntyä. c) kahdenvälisenä eli bilateraalikauppana, jolloin kaupan osapuolet (yritykset, yksityiset sijoittajat jne.) käyvät suoraan kauppaa keskenään ilman kolmansia osapuolia. Kahdenväliset sopimukset ovat usein monimutkaisia ja niitä on vaikea purkaa, koska toimivia jälkimarkkinoita ei ole.

41 31 Päästöoikeusmarkkinoilla pörssin ja välittäjien tarkoitus on vähentää transaktiokustannuksia, joita päästökaupan osapuolille syntyy kaupan valmistelusta ja varsinaisesta kaupankäynnistä. Transaktiokustannuksia aiheutuu sekä suorasta rahankäytöstä että menetetystä työajasta ja resursseista muodostuvista vaihtoehtoiskustannuksista. Lisäksi välittäjien tehtäviä ovat muun muassa markkinoiden edistäminen ja koulutus, hinnanmuodostuksen käynnistäminen ja transaktiomuotojen kehittäminen. (KTM 2002; Rosenzweig & al. 2002) 4.4. Päästökaupan volyymi Kasvihuonekaasujen päästöyksiköillä käyty kansainvälistä kauppaa jo ennen Kioton pöytäkirjan voimaantuloa. Ensimmäinen Kioto-protokollan alainen päästöoikeuksilla tehty kauppa toteutettiin Point Carbonin (2002) mukaan joulukuussa 2002, kun slovakialainen Menert myi AAU-yksikköä japanilaiselle tradaustalolle. Rosenzweig & al. (2002) arvioivat, että maailmassa on tehty noin 65 yli 1000 tco 2 :n kauppaa vuodesta Markkinat ovat perustuneet kansallisten päästökauppajärjestelmien käynnistymiselle ja yritysten varautumiselle pakollisten järjestelmien tuloon sekä suojautumiselle riskejä vastaan. (KTM 2002; Point Carbon 2002; Rosenzweig & al. 2002) Vuonna 2002 toteutettu slovakialaisen ja japanilaisen yrityksen välinen kauppa oli samalla ensimmäinen Euroopan unionin päästökaupassa kohde-etuutena olevalla, EUA-päästöyksiköllä on tehty kauppa. Kuviossa 8 on päästökaupan volyymi 14 aiemmin kappaleessa 3 esitellyillä päästöyksiköillä. Jäljempänä kuviossa 9 on pohjoismaalaisen, päästö- ja sertifikaattikaupan konsultointipalveluita tarjoavan GreenStream Networksin arvio päästökaupan kasvusta. (GSN 2004, Nykänen 2004) 14 Viikolla 14 ( ) EUA:n volyymi OTC-markkinoilla oli Point Carbonin (2005c) mukaan 4,8 milj. tco 2.

42 32 Kuvio 8. Päästökaupan volyymi. (Nykänen 2004) Kuviosta 9 nähdään, että Euroopan unionin päästökauppa on miljardiluokan liiketoimintaa, jonka on arveltu kasvavan jopa kolmeen miljardin euroon. Kuvio 9. Päästökaupan kasvuennuste. (Nykänen 2004)

43 33 Määttä (2000) ja Ollikainen (2000) tähdentävät transaktiokustannuksien, epävarmuuden ja markkinoiden kilpailullisuuden olevan avainasemassa CO 2 - markkinoiden kehittymisen kannalta. Lisäksi kehitykselle on välttämätöntä markkinoiden likviditeetti, jolla tarkoitetaan markkinoista puhuttaessa suurinta määrää tarkastelun kohteena olevaa instrumenttia, jolla voidaan käydä kauppaa ilman, että kaupan koko vaikuttaa markkinahintoihin. Likviditeetti kasvaa markkinoilla olevien toimijoiden määrän mukaan. (Helsingin Pörssi 2004; Anonymous 2003; Määttä 2000; Ollikainen 2000)

44 34 5. JOHDANNAISMARKKINAT JA -INSTRUMENTIT Johdannaismarkkinoilla (derivate markets) käydään kauppaa johdannaisilla (derivates), jotka ovat sopimuksia tulevista kaupoista, ostoista ja myynneistä. Johdannaismarkkinoiden tehtävänä on markkinoihin liittyvien riskien hinnoittelu ja uudelleen jakaminen, jolloin sijoittajien on mahdollista luoda haluamansa kaltaiset riskiprofiilit. Johdannaisinstrumenteilla voidaan suojautua riskeiltä tai niitä voidaan käyttää tuottojen tavoitteluun. (Helsingin pörssi 2004; Hull 2000) Johdannaisten perusmuotoja ovat optiot, termiinit ja futuurit. Johdannaisinstrumenttien kaupassa keskeinen rakenteellinen tekijä on jako OTC- (over-thecounter) ja pörssimarkkinoihin (exchange), joiden erot liittyvät sopimusten vakiointiin, kaupankäynnin kohteena oleviin instrumentteihin, vakuusjärjestelyihin ja markkinoiden sääntelyyn. Hiilidioksidin päästöoikeuksilla (EUA/AAU) on käyty kauppaa molemmilla markkinoilla. (Nykänen 2004; KTM 2002; Leppiniemi 2002; Puttonen & Valtonen 1996) 5.1. OTC-markkinat Over-the-counter (OTC) -markkinoilla tarkoitetaan laajasti kaikkea pörssin ulkopuolista kaupankäyntiä. Tämä voi olla joko kahdenvälistä, bilateraalista, tai välittäjän (broker) kautta tapahtuvaa, pörssikauppaa muistuttavaa, monenvälistä kauppaa. Kahdenvälisissä kaupoissa sopimusrakenteet ovat joustavia ja huomioivat osapuolten yksilölliset tarpeet. Samalla kahdenväliset sopimukset ovat yleensä monimutkaisia ja niitä on vaikea purkaa tai siirtää eteenpäin, sillä niille ei löydy likvidiä jälkimarkkinaa. OTC-markkinoilla toimivat suuret välittäjät tekevät kaupat omaan lukuunsa asiakkaisiin päin, ja oman riskin poistamiseksi välittäjät pyrkivät löytämään sopimukselle vastapuolen. Loppuasiakkaat ostavat ja myyvät näillä markkinoilla termiinejä, optioita sekä muita johdannaissopimuksia. (Partanen 2004; KTM 2000a; Puttonen & Valtonen 1996)

45 Pörssi markkinapaikkana Pörssi (exchange) on puolueeton ja riippumaton markkinapaikka, joka ylläpitää avointa, tasapuolista, informatiivista ja likvidiä markkinaa. Sen keskeisin tehtävä on välittää kaikille markkinaosapuolille neutraalisti, luotettavasti sekä mahdollisimman tehokkaasti markkinatietoa, joka koostuu pääasiassa myynti- ja ostotarjouksista sekä syntyneistä kaupoista. Pörssin jäsenet ovat mukana päätöksenteossa, mikä tekee toiminnasta markkinaorientoitunutta muun muassa siten, että tuoterakenne voidaan suunnitella vastaamaan osapuolten tarpeita. (Pörssisäätiö 2004; KTM 2000a; Arvopaperimarkkinalaki 1989/495 3 ) Kaupankäynti pörssissä on anonyymiä eikä sisällä vastapuoliriskiä. Kauppojen vastapuolena toimii aina pörssi eli selvitysyhteisö, jolloin asiakkaan saatavat on varmistettu toisen asiakkaan joutuessa vaikeuksiin. Pörssi asettuu toiseksi osapuoleksi kuitenkin vain juridisessa mielessä; käytännössä pörssi ei itse käy kauppaa sopimuksilla eikä luo markkinaa tai kaupankäyntitarvetta, vaan sen tehtävänä on palvella kauppaa käyviä osapuolia. Tiukasti tulkiten: pörssi on ainoastaan mekanismi, jonka välityksellä ostajien ja myyjien kaupankäyntiintressit kohtaavat ennalta määritellylle kaupan kohteelle (KTM 2000a). (Pörssisäätiö 2004; Puttonen & Valtonen 1996) Pörssikaupassa, OTC-kaupasta poiketen, välittäjät eivät asetu toiseksi osapuoleksi asiakkaalle, vaan kaupat tehdään pörssissä jatkuvasti noteerattavilla osto- ja myyntikursseilla. Tarjoukset kohtaavat, kun kaupankävijöiden (trader) myynti- ja ostotarjouksille määrittelemät hinta- ja volyymiehdot sekä muut mahdolliset ehdot vastaavat toisiaan (matching). Matching johtaa kaupan syntymiseen, jonka pörssi yleensä vahvistaa osapuolille välittömästi tai kootusti kaikista päivän kaupoista yhdellä raportilla kaupankäynnin päätyttyä. (Pörssisäätiö 2004; KTM 2000a; Puttonen & Valtonen 1996)

46 Johdannaisinstrumentit Johdannaiskauppaa käydään moniin erilaisiin kohde-etuuksiin perustuen, ja pörssien välillä on nähtävissä erikoistumista tiettyihin tuoteryhmiin. Vakioiduilla johdannaisinstrumenteilla käydään kauppaa johdannaispörsseissä kuten Eurex 15 - pörssissä, Chicago Board of Tradessa (CBOT) sekä sähkömarkkinoilla toimivassa pohjoismaisessa Nord Poolissa. Vakioinnilla tarkoitetaan sopimuskohteiden, voimassaoloaikojen ja muiden ehtojen etukäteen sopimista. Vakioimattomilla instrumenteilla kaupankäynti tapahtuu OTC-markkinoilla. Käytännössä OTCmarkkinoiden johdannaissopimukset ovat pitkälti standardimuotoisia, sillä välittäjät keskittyvät yleisimpiin johdannaistuotteisiin likviditeetin lisäämiseksi ja oman riskinhallintansa helpottamiseksi. Sopimusehtojen standardointi mahdollistaa kaupankäynnin kohdistumisen tiettyihin etukäteen sovittuihin sopimuksiin, jolloin markkinoiden likviditeetti kasvaa. (Nord Pool 2004a; Puttonen & Valtonen 1996) Johdannaisinstrumentteja voidaan käyttää sekä spekulatiivisina instrumentteina että suojaustarkoituksiin, sillä instrumenttien hinnanmuutoksia ja tulevaa arvoa on vaikea ennustaa. Johdannaistuotteiden arvo perustuu kohde-etuutena olevan sijoituskohteen, esimerkiksi osakkeen tai osakeindeksin arvonmuutoksiin. Johdannaisinstrumenteilla suojaudutaan markkinariskeistä 16 muun muassa hintariskiltä: 1) suojautumalla (hedging), jolloin samalla kun vähennetään tappion vaaraa, vähennetään myös mahdollisuuksia voittoon 2) vakuuttamalla (insuring), jolloin toinen osapuoli ottaa kantaakseen tappion mahdollisuuden, samalla kuitenkin säilytetään itsellä mahdollisuus tuleviin voittoihin, kuten esimerkiksi optioilla 3) hajauttamalla (diversifying) sijoitukset useampaan sijoituskohteeseen kansainvälisesti tai ajallisesti, jolloin yksittäisen sijoituskohteen tuottojen vaihtelulla on vähäisempi merkitys kokonaisriskiin. (Niskanen & Niskanen 2000; Puttonen & Valtonen 1996) 15 Eurex on kansainvälinen johdannaispörssi, jossa käydään kauppaa pääasiassa euromääräisillä futuureilla ja optioilla 16 Markkinariski koostuu valuutta- ja korkoriskistä sekä osakkeiden ja hyödykkeiden hintariskistä. Aktiivisilla markkinoilla toimivat osapuolet aiheuttavat epävarmuutta hyödykkeiden hintoihin, ja hinnanvaihtelut voivat olla erittäin suuria. Tämä aiheuttaa kustannuksia yritykselle joko suojautumisen tai sijoitusten hintamuutoksina.

47 Termiinit, spotit ja futuurit Termiinit 17 (forward contracts) ovat johdannaisinstrumenteista vanhimpia ja kenties myös yksinkertaisimpia. Ne ovat sitovia sopimuksia ostaa tai myydä kohde-etuus (underlying asset) tiettynä hetkenä tiettyyn hintaan. Termiinisopimuksen haltija on velvoitettu ostamaan ja sopimuksen vastapuoli, sopimuksen myyjä, myymään kohde-etuus sovittuna hetkenä sovittuun hintaan. Termiineillä suojataan (hedging) sopimuksen kohde-etuus, joka voi olla rahamarkkinainstrumentti, valuutta, osake tai raaka-aine. OTC-markkinoilla kaupattavat termiinisopimukset ovat sitovia (ehdottomia) ja niiden sopimusehdot ovat useimmiten pankkien tai välittäjien laatimia eivät standardoituja eivätkä lakiin perustuvia. Termiinien hinnat (forward rates) määräytyvät niin sanottujen arbitraasiehtojen perusteella. Arbitraasiehtojen taustalla on ajatus, jonka mukaan termiinien hinnat määräytyvät siten, ettei markkinoilla ole mahdollisuutta tehdä riskittömiä voittoja. (Hull 2000; Niskanen & Niskanen 2000; Puttonen & Valtonen 1996) Termiinin vastakohta on suora käteiskauppa eli spot-sopimus, jolla sitoudutaan ostamaan tai myymään kohde-etuus heti. Tällöin ostettu kohde-etuus saadaan käyttöön välittömästi, ja sen hinta on kaupantekohetken markkinahinta. (Hull 2000; Niskanen & Niskanen 2000) Futuurit (futures) muistuttavat perusominaisuuksiltaan termiinejä, joissa molemmat osapuolet sitoutuvat tulevaan kauppaan. Sopimusehdoista sovitaan kaupantekohetkellä, mutta kauppahinta ja kohde-etuus siirtyvät sopimusosapuolten välillä vasta tulevaisuudessa sovittuna ajankohtana. Futuurien ero termiineihin on standardimuotoisuus: Ne ovat aina standardoituja sopimuksia, joilla käydään kauppaa jossakin johdannaispörssissä. Futuureiden kohde-etuutena voivat olla esimerkiksi maataloustuotteet (vilja, sokeri, liha, elävä karja ja hedelmät), raaka-aineet (kulta, hopea, muut metallit, maakaasu, öljy ja sähkö), valuutat, korkoinstrumentit tai indeksit. Futuurisopimuksia säätelee laki kaupankäynnistä johdannaisilla. (Pätäri 2004; Hull 2000) 17 Termiineistä käytetään myös nimitystä forward

48 Optiot Optio (option) antaa oikeuden ostaa tai myydä sen perustana olevan instrumentin eli kohde-etuuden ennalta sovittuun hintaan. Option kohde-etuus voi olla raaka-aine tai rahoitusinstrumentti kuten arvopaperi tai valuutta. Optiot ovat standardoituja sopimuksia, joiden sopimusmäärä ja päättymispäivä 18 ovat aina vakioituja. Pörssikaupan lisäksi optioilla käydään kauppaa myös OTC-markkinoilla. Nord Poolin sähköpörssissä välitettävien optioiden kohde-etuus on yksi megawattitunti sähköä (MWh), hiilidioksidin päästöoikeuksilla kaupan instrumenttina on tuhat hiilidioksiditonnia (1000 tco 2 ). (Point Carbon 2005a,b; Hull 2000) Optiot jaetaan osto-optioihin (call option) ja myyntioptiohin (put option). Ennalta määrätyllä hetkellä myyntioption haltija saa oikeuden myydä kohde-etuuden ennalta määrättyyn toteutushintaan 19, kun taas myyntioption asettaja sitoutuu ostamaan kohde-etuuden. Vastaavasti osto-option haltijalla on oikeus ostaa kohde-etuus sovitulla toteutushinnalla, jolloin osto-option asettaja sitoutuu myymään kohde-etuuden sovitulla hetkellä. Option haltijalla on oikeus antaa option raueta eli jättää optio käyttämättä. Option asettaja on aina velvollinen täyttämään optiositoumuksensa haltijan niin halutessa. Tästä velvollisuudesta option haltija maksaa asettajalle option markkinahinnan sopimuksen tekohetkellä. Selvyyden vuoksi osto- ja myyntioption haltijan ja asettajan asema on taulukoitu taulukkoon 1. (Hull 2000; Niskanen & Niskanen 2000) Taulukko 1. Option haltijan ja asettajan asema. Option tyyppi Option haltija (ostaja) Option asettaja (myyjä) Osto-optio Myyntioptio Oikeus ostaa kohde-etuus ennalta sovitulla toteutushinnalla Oikeus myydä kohde-etuus ennalta sovitulla toteutushinnalla Velvollisuus myydä kohde-etuus option haltijan halutessa ostaa sovitulla hinnalla. Velvollisuus ostaa kohde-etuus option haltijan halutessa myydä sovitulla hinnalla. 18 eli maturiteetti 19 toteutushinta = hinta, johon option asettaja on velvollinen myymään (osto-optio) tai ostamaan (myyntioptio) kohde-etuuden

49 39 Option kulloinenkin markkinahinta eli preemio voidaan laskea usealla hinnoittelumallilla, joista tunnetuin on vuonna 1973 kehitetty Black & Scholes -malli (Liite 3). Option hinta on sidoksissa kohde-etuuden hintaan. Option preemioon vaikuttavien parametrien vaikutus voidaan ilmaista seuraavasti: - kohde-etuuden hinta option hinta - option toteutushinta option hinta - riskitön korkokanta option hinta - maturiteetti option hinta - kohde-etuuden hinnan volatiliteetti option hinta (Pätäri 2004; Hull 2000; Niskanen & Niskanen 2000) Optiot voidaan tyypitellä myös eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin. Eurooppalaiset optiot voidaan käyttää vain päättymispäivänä toisin kuin amerikkalaiset, jotka voidaan käyttää milloin tahansa maturiteetin kuluessa. Eräännyttyään optio on arvoton. Option luonteella ei ole merkitystä kaupankäyntipaikkaan, sillä esimerkiksi Eurexissa suomalaisille osakkeille noteerattavat optiot ovat amerikkalaisia, Nord Poolissa kauppaa käydään eurooppalaisilla optioilla. (Nord Pool 2004a; Hull 2000; Niskanen & Niskanen 2000) 5.4. Sähköpörssi Sähköpörssien on arveltu toimivan kauppapaikkoina hiilidioksidin päästöoikeuksille, ja muun muassa pohjoismainen Nord Pool ja saksalainen EEX ovat jo mukana hiilidioksidin päästöoikeusmarkkinoilla. Euroopassa toimii Nord Poolin ja saksalaisten sähköpörssien ohella muun muassa useita pörssejä Iso- Britanniassa, Espanjassa sähköpörssi OMEL, Alankomaissa Amsterdamin sähköpörssi APX, Puolassa Gieldy Energii SA ja Ranskassa Powernext sähköpörssi sekä Itävallassa EXAA. Pörssien sijainti on esitetty kuviossa 10. Sähköpörssien kansainvälinen yhteistyö ja mahdolliset fuusiot tarjoavat entistä paremmat mahdollisuudet sähkökaupan kehitykselle. Sähköpörssien toiminta lisää maiden välistä sähkönvaihtoa ja hintatasojen yhtenäistymistä. (Finergy 2002; Mäkelä 2002)

50 40 Kuvio 10. Toimivat ja kehitteillä olevat sähköpörssit Euroopassa. (Mäkelä 2002) Sähkömarkkinauudistuksen myötä 20 uudeksi sähkönhankintatavaksi vanhojen kahdenvälisten sopimusten rinnalle muodostui sähköpörssi, jossa sähkön markkinahinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan lakia noudattaen (Kuvio 11). Sähköpörssi on avoin ja keskitetty markkinapaikka. Sähkökauppaa käydään pörssin lisäksi OTC-markkinoilla, jotka muodostavat joustavan ja toimivan kaupankäyntiympäristön sähkömarkkinoille. Suuren likviditeetin vuoksi Partanen & al. (2004) pitävät pörssissä muotoutunutta hintaa niin sanottuna oikeana hintana. Sähkön hintaan vaikuttaa olennaisesti sähköntuotannossa käytetty tuotantokapasiteetti; vesivoima on käytännössä katsoen ilmaista, kun taas hiili- ja öljylauhteen käyttö on huomattavasti kalliimpaa. Tästä johtuen pohjoismaisen vesivoiman tuotantokyky, joka riippuu vuodenajasta sekä vallitsevista sääolosuhteista, vaikuttaa epäsuorasti sähkön kulutukseen ja heijastuu sähkön hintaan. Sähkön pörssihinta (spot-hinta) on vaihdellut voimakkaasti. Hintariskiltä suojautuakseen sähkökauppiaat hankkivat sähköä pitkän ja lyhyen aikavälin instrumenteilla. (Fortum 2004; KTM 2004f; Partanen 2004; Partanen & al. 2004) 20 Vuonna 1995 sähkökauppa säädettiin Suomessa sähkön tuotannon ja myynnin osalta suljetusta markkinasta vapaasti kilpailluksi liiketoiminta-alueeksi. Aiemmin sähköntoimittaja oli automaattisesti alueella toimiva paikallinen sähköyhtiö. Uudistuksen myötä sähkön loppukäyttäjä pystyy nyt kilpailuttamaan sähköntoimittajia markkinoilla.

51 41 Kuvio 11. Sähkön hinnan muodostuminen (Partanen & al. 2004) Pohjoismainen Nord Pool Pohjoismaihin perustettiin vuonna 1993 ensimmäinen monikansallinen sähköpörssi Nord Pool, jonka omistajuus jakautuu Norjan ja Ruotsin kansallisille kantaverkkoyhtiöille 21. Nord Poolissa käydään kauppaa OTC- ja pörssimarkkinoilla sekä fyysisillä (Nord Pool Spot AS) ja finanssituotteilla (Nord Pool Financial Market). Nykyinen organisaatiorakenne on esitetty kuviossa 12. Suomessa Nord Poolia edustaa Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n omistama EL-EX. (Nord Pool 2004b; Heikkinen 2004; Partanen & al. 2004; Pesonen 2004) Kuvio 12. Nord Poolin organisaatiorakenne. (Nord Pool 2004b) 21 Statnett SF (50 %) ja Svenska Kraftnät (50 %)

52 42 Pörssikaupassa spot- eli käteiskaupankäynnin kohteena on Elspot-tuote, joka johtaa aina sähkön toimitukseen. Tuotteen hinta määräytyy osto- ja myyntitarjousten perusteella, ja maksu sekä toimitus tapahtuvat välittömästi. Elspot-kauppa sitoo molempia kaupankäynnin osapuolia. Spot-markkinoiden kaupankäyntitapana on tuntihuutokauppa, jossa kukin toimija tekee vuorokausittain tuntikohtaisen tarjouksen itse valitsemilleen hintaportaille. Spot-kauppaa voidaan käydä seuraaville tunnille, ja kaupan kohde-etuus on 0,1 MWh:a. (Mäkelä 2002) Fyysisen sähkökaupan lisäksi Nord Poolissa on mahdollista ostaa ja myydä OTCmarkkinoilla sähköön liittyviä termiinisopimuksia, joilla voidaan käydä kauppaa viikosta kolmeen vuoteen. Nord Poolin tarjoamia johdannaissopimuksia forwardien lisäksi ovat futuurit, hintaerosopimukset sekä optiot (Kuvio 13). Johdannaisilla vähennetään epävarmuutta, sillä niillä varmistetaan tuotannon myyntihinta sekä kulutuksen ostohinta. Lisäksi johdannaisilla voidaan saada vakuutus epäsuotuisan hintakehityksen varalta, sillä sähkön vähittäismyyjät sekä suuret sähkönkäyttäjät voivat suojautua johdannaissopimuksella sähkön markkinahinnan vaihteluilta. (Finergy 2004; Heikkinen 2004; Partanen & al. 2004; Pesonen 2004) Kuvio 13. Nord Poolin tuotteet (Mäkelä 2002).

53 Saksalaiset sähköpörssit Saksassa sähkön pörssikauppa alkoi Leipzigin sähköpörssin LPX aloitettua tunnittaiset spot-noteeraukset kesäkuussa Pian tämän jälkeen, elokuussa 2000, Frankfurtissa kotipaikkaansa pitävä EEX (European Energy Exchange) aloitti spot-kaupankäynnin. Keväällä 2001 EEX loi johdannaistuotteiden markkinapaikan peak- ja base-kuukausituotteilla seuraaville 15 kuukaudelle, mutta kaupankäynnin volyymit kasvoivat vasta syksyllä 2001, kun vuosi- ja neljännesvuosituotteet lisättiin vaihdannan kohteiksi. (EEX 2004; Finergy 2002) Kahden rinnakkaisen markkinapaikan olemassaolosta aiheutuvat ongelmat tunnistettiin, ja kehitys vei kohti yhtä saksalaista sähkopörssiä: LPX ja EEX fuusioituivat keväällä Spot-kaupassa järjestelmät perustuvat LPX:n ja johdannaiskaupassa EEX:n käytäntöihin. Tällä hetkellä spot-kauppaa käydään LPX:ssa ja EEX:ssa tuntihuutokauppana. Lisäksi EEX:ssa käydään toistaiseksi jatkuvaa kauppaa aamupäivisin seuraavan päivän day ahead base - ja peak - tuotteilla. (Finergy 2002)

54 44 6. KOKEMUKSIA PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMISTÄ Kasvihuonekaasujen päästökauppaa on käyty kansainvälisesti ennen nyt alkavaa Euroopan unionin päästökauppajaksoa. Tähän asti markkinoilla kaupan kohteena on yleensä ollut verifioitu päästövähennys (Verified Emission Reduction, VER). Toistaiseksi kansainvälistä päästökauppaa on käyty lähinnä baseline-and-credit järjestelmässä, kansallisella tasolla cap-and-trade järjestelmämallin mukainen päästökauppa on ollut jo käytössä. Päästökauppamalleja on kokeiltu alueellisten sekä kattavampien päästöongelmien ratkaisemiseksi. Markkinamekanismiin pohjautuvista, toteutetuista päästökiintiö- ja päästöoikeusohjelmista valtaosa on toteutettu Yhdysvalloissa. (Matikainen 2004; Kotila 2003; KTM 2002, 2000a; Määttä 2000) Kokemukset kansainvälisestä päästökaupasta eivät ole perustuneet sitoviin vähennysvelvoitteisiin, vaan kansainväliset markkinat ovat muodostuneet vapaaehtoisten kansallisten päästökauppajärjestelmien käynnistyessä Kioton ilmastosopimuksen myötä. Yritykset ovat samalla myös pyrkineet varautumaan pakollisten päästökauppajärjestelmien tuloon sekä suojautumaan riskeiltä. Kokemusten kartuttamiseen on pyritty muun muassa Iso-Britannian kansallisella päästökauppajärjestelmällä. Muina esimerkkeinä voidaan mainita Yhdysvalloissa yleisen ilmansuojelulain tueksi käynnistetty päästökauppaohjelma, Yhdysvaltain lyijykauppaohjelma, Kalifornian rikki- (SO x ) ja typpioksidien (NO x ) päästöihin keskittyvä RECLAIM-ohjelma, Yhdysvaltain koillisvaltioiden NO x -budjettiohjelma sekä SO 2 -happosadeohjelma. Uusiseelantilaiset ja australialaiset ovat hyödyntäneet kiintiöiden asettamista kalastuksen rajoittamiseksi, Australiassa kiintiöitä on myös käytetty kasteluveden ja otsonia tuhoavien aineiden käytön rajoittamisessa. Kiinaan on ollut suunnitteilla SO 2 -päästöjen alentamiseen tähtäävä, vaihdettaviin päästöoikeuksiin perustuva järjestelmä. (MacGill & al. 2004; NAO 2004; Tietenberg 2004; Ellerman 2002; Carlson & al. 2000; KTM 2000a; Määttä 2000; IEA 1998)

55 USA:n happosadeohjelma (Acid Rain Programme) Laajin ja tunnetuin cap-and-trade mallin mukainen päästömarkkina on USA:ssa vuonna 1995 käynnistetty kansallinen happosadeohjelma Acid Rain Programme, jossa kaupan kohteena on rikkidioksidin (SO 2 ) päästöoikeus. Happosadeohjelman tavoite on vähentää SO 2 -päästöjä 50 % verrattuna vuosien keskimääräiseen polttoainekulutukseen. Ohjelma on toteutettu vaiheittain koskien aluksi idän ja keskilännen sähköntuotantolaitoksia. Myöhemmin, vuonna 2000, ohjelmaan liitettiin pienempiä ja puhtaampia yksiköitä. Määtän (2000) mukaan rikkidioksidin päästökauppaa on pidetty hyvänä päästökaupan kohteena, sillä happosateen aiheuttamat ongelmat leviävät laajalle alueelle ja päästölähteitä on useita. (EPA 2004, 2003; Määttä 2000; Dhanda 1999; Montero 1999) Kunkin päästövuoden päättyessä yrityksen on osoitettava, että sillä on hallussaan vähintään sen aiheuttamia päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia. Yhdysvaltain happosadeohjelmassa päästöoikeudet allokoidaan kahdessa vaiheessa: alkujaossa ja vuosittaisessa huutokaupassa. Osa oikeuksista huutokaupataan kuormittajille, lisäksi vähäinen osuus päästöoikeuksista myydään suoraan toimijoille. Tällä on pyritty turvaamaan uusien, vasta markkinoille tulossa olevien yritysten kilpailuasema. Päästöoikeusmarkkinat ovat olleet kuitenkin niin likvidit, että uudet yritykset eivät ole ostaneet happosadeohjelman aikana vielä yhtäkään päästöoikeutta huutokauppateitse primäärimarkkinoilta. Sekä huutokauppa että suoramyynti tapahtuvat Chicagon kauppahuoneella (CBOT). Tähän vaihtoehtoon päädyttiin, koska kauppahuoneen katsottiin hallitsevan päästöoikeuksien ja johdannaisinstrumenttien vaihdannan. (CBOT 2005; Määttä 2000) Kokemukset happosadeohjelmasta osoittavat kauppa- ja teollisuusministeriön (2002) raportin mukaan, että transaktiokustannukset järjestelmän alkuvaiheessa voivat olla suuria. Kustannukset alenevat nopeasti markkinoiden rakenteiden kehittyessä ja oppimisen tuloksena. Lisäksi valtio seuraa toimijoita vain vuositasolla, jolloin valtion hyväksymismenettelystä johtuvat kustannukset pysyvät alhaisina. Tiukan monitoroinnin ja tuntuvien noudattamatta jättämisien

56 46 kustannuksien vuoksi järjestelmä nauttii toimijoiden luottamuksesta, jolloin epäsuorat kustannukset, jotka liittyvät kaupan toteuttamisen epävarmuuteen, ovat alhaiset. Mainittakoon, että rangaistusmaksu päästöjen ylittämisestä on päästöoikeuden käypään arvoon verrattuna lähes 20-kertainen. (CBOT 2005; KTM 2002; Määttä 2000) SO 2 -markkinoiden toimintaa on pyritty aktivoimaan siten, että päästöoikeudet ovat myytävissä kaikille: toisille sähköntuotantolaitoksille, ympäristöjärjestöille, välitysliikkeille, voittoa tavoitteleville spekulanteille ja jopa tavallisille kansalaisille. Rikkidioksidin päästöoikeuksille on muodostunut aktiiviset johdannais- ja päästöoikeusmarkkinat, joilla kaupan volyymi on kuusinkertaistunut vuosina (Kuvio 14). Päästöoikeusmarkkinoilla ei pelkästään siirretä oikeuksia toimijalta toiselle, vaan markkinoilla käydään myös johdannaiskauppaa samoin kuin muiden hyödykkeiden markkinoilla. Johdannaiskaupalla pyritään pääasiassa markkinariskeiltä suojautumiseen. (KTM 2002; Carlson & al. 2000; Määttä 2000) Kuvio 14. USA:n SO 2 -päästöoikeusmarkkinoiden volyymin kehitys. (KTM 2002) Rikkidioksidin päästöoikeuksien hinta kehittyi aluksi arvioidusta dollarista noin 140 dollarin tasolle (1998). Vuoden 2003 huutokaupassa spotostokurssi oli alimmillaan noin 2 dollaria, ylimmillään 250 dollaria. Kauppaa käydään myös seitsemän vuoden termiinisopimuksilla. Vuoden 2010 forwardille

57 47 (7 year advance) alin ostokurssi vuonna 2003 oli 10 dollaria, ylin 92 dollaria. (CBOT 2005; EPA 2003; Määttä 2000) Happosadeohjelman kaupankäynnin aktiivisuudesta voidaan Määtän (2000) mukaan tehdä johtopäätöksiä muun muassa hiilidioksidipäästöjen päästökaupan suhteen. Jo ennen happosadeohjelman käynnistämistä yritykset kävivät kauppaa futuureista. Johdannaisinstrumenteista on muodostunut toimiva osa päästöoikeusmarkkinoita, mikä on vähentänyt epävarmuutta ja parantanut päästöoikeuksien kysyntää. Rikkidioksidipäästöjen päästökauppajärjestelmää pidetään laajalti onnistuneena, koska sen arvioidaan vähentäneen päästöjä vaihtoehtoisia toimia edullisemmin. Järjestelmän vaikutus ympäristöön on ollut kiistattoman myönteinen. (KTM 2002; Carlson & al. 2000; Määttä 2000; IEA 1998) Syiksi onnistumiseen on mainittu (KTM 2002; IEA 1998): sitovat päästökatot tiukka päästöjen monitorointijärjestelmä korkeat sakot noudattamatta jättämisestä suhteellisen alhaiset transaktiokustannukset osallistujille kaupan osapuolten ei tarvitse ilmoittaa päästöoikeuksien kaupoista kaupan yhteydessä viranomaisille viranomainen tarkistaa päästöoikeuksien määrät ja siirrot kerran vuodessa ja alhaiset järjestelmän hallintokustannukset verrattuna muihin politiikkatoimiin USA:n päästökauppaohjelma Baseline-mallin mukaisista päästövähenemillä toteutetuista päästökauppaohjelmista on niin ikään saatu kokemuksia Yhdysvalloista. Kaksi keskeisintä ovat Environmental Protection Agencyn (EPA) lyijyohjelma ja ilmansuojelulainsäädännön tueksi vuodesta 1975 asti käynnissä ollut päästökauppaohjelma Emissions Trading Program. (Kotila 2003; KTM 2002, 2000)

58 48 Päästökauppaohjelma säädettiin täydentämään yhdysvaltalaista ilmansuojelulainsäädäntöä (Clean Air Act), ja ohjelma koskee vain typen (NO x ) ja rikin (SO x ) oksideja. Ohjelmassa kuormittaja, joka alittaa sille hallinnollisesti säädetyn päästötason, voi vahvistuttaa viranomaisilla päästövähennyksen, joka voidaan käyttää esimerkiksi yrityksen muissa toimipisteissä tai yritys voi myydä sen edelleen. (Määttä 2000) Päästökauppaohjelma on jakautunut neljään elementtiin (Määttä 2000). 1. Päästötalletus (banking): kuormittaja voi säästää päästökiintiönsä kokonaan tai osittain myöhempää käyttöä varten. 2. Päästökupla (bubble): viranomaisen määrittelemä alue ja sille jaettava kokonaiskiintiö. Kiintiö jaetaan kiintiökelpoisille toiminnanharjoittajille, jotka voivat keskenään käydä kauppaa. Päästökauppa-alue rajaa samalla päästökauppaan osallistuvien yritysten lukumäärän. 3. Päästökorvaus (offset): ympäristön tila pyritään turvaamaan taloudellisesta kasvusta huolimatta, sillä päästökauppa-alueelle tulevan uuden toimijan on osoitettava, että sen sijoittuminen alueelle johtaa ympäristön tilan parantumiseen. Päästökorvauksella ymmärretään yleensä niin sanottu vaihtosuhde: kuinka monta vanhan toimijan päästöyksikköä uuden toimijan pitää hankkia ollakseen oikeutettu päästöihin yhden yksikön verran. 4. Päästöverkosto (netting): päästökaupassa mukana oleva yritys voi siirtää päästökiintiön tai sen osan toimipisteestä toiseen. Päästökauppaohjelman vaikutusten on todettu olevan päästökuplien ja -talletusten osalta lievästi vähentäviä. Päästökorvausjärjestelmä, jossa vaihtosuhde on ollut yli 1:1, on johtanut automaattisesti päästöjen vähentämiseen. Päästöverkosto on johtanut sen sijaan vähäisiin päästöjen lisäyksiin. Määttä (2000) tähdentää kustannustehokkuuden olleen liikkeelle paneva voima päästökauppaohjelmasta säädettäessä. Määttä toteaa ohjelman johtaneen ilmansuojelussa selviin kustannussäästöihin, jotka ovat olleet peräisin sisäisistä siirroista (netting). (Määttä 2000; IEA 1998)

59 Tanskan kansallinen järjestelmä Tanskan päästökauppalaki astui voimaan vuonna Tanskassa päästöoikeuksilla käytiin kauppaa kansallisessa cap-and-trade järjestelmässä, jonka tavoitteena oli vähentää vuotuisia hiilidioksidipäästöjä miljoonalla hiilidioksiditonnilla (tco 2 ) vuosina Valtio jakoi hiilidioksidin päästöoikeudet ilmaiseksi perustuen vuosien päästökeskiarvoihin. Päästökauppajärjestelmässä olivat mukana vain fossiilisia polttoaineita käyttäneet sähköntuottajat. Tanskalaisessa mallissa kaupankäynnin volyymi jäi pieneksi alhaisten noudattamatta jättämisen kustannusten (40 DKK/tCO 2 ) 22 vuoksi. Volyymiin vaikuttivat myös pohjoismaiset sääolosuhteet: Runsassateisina vuosina sähköä tuotettiin pitkälti vesivoimalla, jolloin päästöoikeuksista oli ylitarjontaa. Sitä vastoin kuivina vuosina energiaa jouduttiin tuottamaan enemmän CO 2 - päästöjä aiheuttavilla fossiilisilla polttoaineilla. Samaan aikaan päästöoikeuksille ei ollut riittävää kysyntää alhaisen päästökiintiön ylitysmaksun vuoksi. Tanskan järjestelmän luonne oli poliittinen, ja lakia on luonnehdittu määräaikaiseksi, koeluontoiseksi hybridiksi, sillä laki on oikeastaan yhdistelmä verosta ja kiintiöstä. (Kotila 2003) 6.4. Iso-Britannia Iso-Britannian yli kaksi vuotta cap-and-trade mallilla toiminut päästökauppajärjestelmä The UK Emissions Trading Scheme on johtanut hyviin tuloksiin ja kokemuksiin päästökaupasta. Iso-Britannian valtiontalouden tarkastusviraston (National Audit Office, NAO) raportin (2004) mukaan kansallinen päästökauppa on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttanut edullisesti maan talouteen. Vuoden 2002 alussa käynnistynyt järjestelmä tarjoaa yrityksille erilaisia mahdollisuuksia vähentää päästöjä ja järjestelmään osallistuminen on vapaaehtoista. Järjestelmän käynnistysvaiheessa 31 brittiyritystä sitoutui absoluuttiseen päästökattoon, joka sitoo niiden toimintaa 22 eli noin 5,36 euroa ( 1 = 7,4536 DKK, [ ] )

60 50 viideksi vuodeksi. Ympäristöministeriön maksama rahallinen 23 korvaus on toiminut kannustimena ja rahoituksena vähennyksiä edistävien toimenpiteiden tekemiseksi yrityksissä. Järjestelmän tavoite on vähentää Kioton ilmastosopimuksessa kasvihuoneilmiötä voimistavien kasvihuonekaasujen päästöjä 12 miljoonalla tonnilla vuoden 2006 loppuun mennessä. Vuotuinen tavoite ylittyi heti ensimmäisenä vuonna, jolloin päästöjä onnistuttiin vähentämään 4,64 miljoonaa tonnia. Vähennys oli kuusinkertainen kyseessä olevan vuoden tavoitteeseen verrattuna. (NAO 2004) Tarkastusviraston (NAO 2004) mukaan päästökauppaan olisi saatu enemmän osallistujia, mikäli järjestelmää ei olisi järjestetty kiireellä. Toisaalta isobritannialaisille yrityksille haluttiin antaa mahdollisuus kokeilla päästökauppaa ennen Euroopan unionin ja muiden kansainvälisten päästömarkkinoiden käynnistymistä. NAO:n (2004) raportista selviää, että neljän eniten päästöjä leikanneen yrityksen päästövähenemistä 66 % oli suoraa seurausta yritysten reaktiosta päästökauppaan. Yritykset olivat tehneet muun muassa muutoksia tuotantomenetelmiin ja investointeihin. (NAO 2004) 23 Korvaus on kaikkiaan 215 miljoonan punnan suuruinen

61 51 7. TOIMINTA CO 2 -MARKKINOILLA, CASE: ESIMERKKIYRITYS Kokeellisessa osuudessa mallinnetaan päästökaupan vaikutus esimerkkiyrityksen tilinpäätökseen. Lähtökohtina ovat toimijalle ensimmäisellä päästökauppakaudella laaditut tilinpäätökset, ilmaiseksi jaetut päästöoikeudet sekä toimijan vuotuiset ennustetut päästöt Esimerkkiyritys Esimerkkiyritys on päästökaupassa mukana oleva suomalainen toimija, joka harjoittaa energiaintensiivisellä toimialalla tuotantotoimintaa, josta syntyy hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Yritys on velvoitettu Euroopan yhteisön komission direktiivin 2003/87/EY ja päästökauppalain (683/2004) mukaan hankkimaan toiminnalleen päästöluvan. Energiamarkkinavirasto allokoi esimerkkiyritykselle ilmaiseksi päästöoikeuksia, jotka oikeuttavat 18,429 milj. hiilidioksiditonnin (tco 2 ) päästöihin EU:n ensimmäisellä päästökauppakaudella (Taulukko 2). Taulukko 2. Esimerkkiyrityksen päästöoikeustase (tuhatta tco 2 ) Saadut päästöoikeudet Ennustetut päästöt* Päästöoikeuksien ostotarve * = toteutuneet päästöt Taulukossa 2 on esitetty esimerkkiyrityksen ennustetut päästöt, joiden oletetaan toteutuvan ennustetusti. Vaikka yrityksellä on paras mahdollinen tuotantoteknologia käytössään, ylittävät sen ennustetut päästöt ilmaiseksi annettujen päästöoikeuksien määrän. Yritys toimii siis ostajana päästöoikeusmarkkinoilla, joilta se hankkii

62 52 päästöoikeusvajettaan vastaavan määrän oikeuksia. Päästöoikeusvaje eli oikeuksien ostotarve saadaan vähentämällä toteutuneista päästöistä ilmaiseksi annetut oikeudet. Yritys ostaa päästöoikeusvajetta vastaavan määrän päästöoikeuksia markkinoilta joko päästöpörssistä tai OTC-markkinoilta. Pörssissä toimiminen edellyttää usein jäsenyyttä sekä jäsenmaksuja. Lisäkustannuksia muodostuu myös pörssissä toteutetuista transaktioista. OTC-markkinoilla transaktiot tehdään usein yritysten välisesti tai välittäjän kautta, jolle yritys maksaa välityspalkkion. Kaupankäyntikustannuksia aiheutuu bilateraalisesta kaupasta muun muassa etsintäkustannuksina, kun yritys etsii sopivaa kaupankäyntikumppania Toimintamallit ostotarpeen hankinnassa Päästöoikeusmarkkinoilla ostajan asemassa oleva esimerkkiyritys voi käyttää päästöoikeusvajeensa kattamisessa erilaisia kaupankäyntistrategioita. Tutkielmassa päästökaupan vaikutusta esimerkkiyrityksen tulokseen ja taseeseen arvioidaan viidellä eri perusmallilla, joilla esimerkkiyritys voi suojautua päästöoikeuksien hinta- ja volyymiriskiltä. Analogiana kansainväliseen sähköpörssiin toimintamallien instrumenteiksi on valittu: osto-optio, forward-sopimus sekä spoteli käteiskauppa. Toimintamallit sisältävät myös ilmaiseksi annetut päästöoikeudet (Taulukko 2). Toimintamallikohtaisessa tarkastelussa instrumentteja on käytetty yksi kerrallaan. Erona toimintamallien välillä on tapa, jolla yritys suojautuu päästöoikeuksien hinnannousulta päästökauppakauden aikana. Valitulla strategialla esimerkkiyritys varautuu myös mahdollisen volyymiriskin toteutumiseen, jolloin markkinoilla on niukkuutta päästöoikeuksista, eikä yritys saa hankituksi tarvittavaa määrää oikeuksia.

63 53 1) Tasainen spot-kauppa Esimerkkiyritys suojautuu hinta- ja volyymiriskiltä ostaen päästöoikeuksia jokaisena tilikautena kyseisen vuoden ostotarpeen verran. Käteisosto hankitaan 1. joulukuuta, jolloin kauppahinta on vallitseva markkinahinta. 2) Forward-sopimus Vuoden 2005 alussa solmitulla forward-sopimuksella esimerkkiyritys sitoutuu ostamaan päästöoikeuksia ennalta sovitulla hinnalla Sopimuksen kohde-etuus vastaa kooltaan päästökauppakauden ostotarvetta. 3) Osto-optio solmitun eurooppalaisen osto-option haltijana esimerkkiyrityksellä on oikeus, muttei velvoitetta, ostaa koko ostotarvetta vastaava määrä päästöoikeuksia sovittuun toteutushintaan. Sopimuksen solmimishetkellä yritys maksaa sopimuksen vastapuolelle osto-option markkinahinnan eli preemion. 4) Koko tarve spot-kauppana kauden alussa Yritys hankkii päästökauppakauden ensimmäisenä tilikautena koko kauden ostotarvetta vastaavan määrän päästöoikeuksia. Spot-kauppa tehdään vallitsevaan markkinahintaan. 5) Koko tarve spot-kauppana kauden lopussa Esimerkkiyrityksen ollessa odotuskannalla tai toteuttamalla ei tehdä mitään - strategiaa, se hankkii tarvittavan määrän oikeuksia vasta päästökauppakauden lopussa. Käteisosto tehdään , jolloin kauppahinta on kyseisen päivän markkinahinta.

64 Päästöoikeudet esimerkkiyrityksen kirjanpidossa Esimerkkiyritys on kotimaassa toimiva pörssiyritys, jonka osakkeilla käydään kauppaa julkisesti. Näin ollen yritys on velvoitettu vuoden 2005 alusta laatimaan tilinpäätöksensä kansainvälisiä IFRS-standardeja (IAS 27) noudattaen, jolloin Suomen kansalliset kirjanpito- ja verolainsäädännöt eivät vaikuta päästöoikeuden käsittelyyn yhtiön kirjanpidossa. Liitteissä 2 ja 3 on esitetty esimerkkiyrityksen tilikauden 2004 IFRS-standardin mukainen tase ja kululajikohtainen tuloslaskelma. Päästökaupasta aiheutuneet tapahtumat kirjataan IFRIC:n Emissions Rights -tulkinnan mukaisesti yrityksen juoksevaan kirjanpitoon. Lähtötiedot päästöoikeuksien käsittelylle yrityksen kirjanpidossa: i) esimerkkiyrityksen tilikausi on kalenterivuosi ( ), ii) Energiamarkkinavirasto kirjaa yrityksen kansalliseen rekisteriin vuosittain helmikuun 28. päivään mennessä päästöoikeuksien myöntämispäätöksen mukaisen määrän päästöoikeuksia (Taulukko 2), iii) esimerkkiyritys merkitsee annetut oikeudet taseeseensa maaliskuun 1. päivä, iv) esimerkkiyritys palauttaa edellisen tilikauden päästöjään vastaavan määrän oikeuksia 1. maaliskuuta, jotta ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa ei näkyisi kahta alkujakoa, v) esimerkkiyritys voi päästöoikeuksien palautushetkellä lainata seuraavalle tilikaudelle allokoituja päästöoikeuksia (pois lukien vuosi 2008) täyttääkseen velvoitteensa palauttaa toteutuneita päästöjään vastaava määrä oikeuksia. vi) päästökaupasta aiheutuneet kirjaukset juoksevassa kirjanpidossa päätetään tilinpäätöspäivänä (31.12.) liitteissä 2 ja 3 esiteltyjen taseen ja tuloslaskelman tileille.

65 Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet ovat IFRIC:n (2004) tulkinnan mukaan aineettomia oikeuksia. Koska esimerkkiyritys saa vuosittain päästöoikeuksia ilmaiseksi (Taulukko 2), eli alle markkinahinnan, ovat saadut päästöoikeudet vastikkeetonta julkista avustusta. Samanaikaisesti yrityksellä on velvoite palauttaa kalenterivuonna toteutuneita päästöjään (Taulukko 2) vastaava määrä päästöoikeuksia. Julkinen avustus on näin ollen taseen vastattavaa puolen lyhytaikaista korotonta pääomaa, siirtovelkaa. Esimerkkiyritys kirjaa saadun avustuksen taseen aineettomien oikeuksiin saantihetken (1.3.) markkinahintaan: Kirjaus 1: per aineettomat oikeudet an julkinen avustus. Esimerkkiyritys noudattaa aineettomien oikeuksien kohdalla uudelleenarvostusmenetelmää. Kunkin tilikauden tilinpäätöspäivänä (31.12.) päästöoikeudet arvostetaan uudelleen käypään arvoonsa eli tilinpäätöspäivän markkinahintaan. Mahdollinen arvonnousu merkitään tasevaikutteisesti oman pääoman uudelleenarvostusrahastoon (Kirjaus 2), joka tuloutetaan 24 IFRIC:n ohjeiden mukaisesti päästöoikeuksien palautushetkellä 25 (Kirjaus 3). Kirjaus 2: per aineettomat oikeudet an uudelleenarvostusrahasto Kirjaus 3: per uudelleenarvostusrahasto an päästökaupan tuotot Mikäli tilinpäätöspäivänä hiilidioksidin päästöoikeuksien markkinahinta on alhaisempi kuin maaliskuinen saantihetken (1.3.) hinta, alentaa se päästöoikeuksien arvoa taseessa saantihetken ja uudelleenarvostushetken hintojen välisen erotuksen verran. Arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti tuloslaskelmaan kuluksi: Kirjaus 4: per arvonalentumistappiot an aineettomat oikeudet 24 Merkitään tuloslaskelmaan tilikauden tuotoksi 25 Tämä on vastoin meno-tulon-kohdalle periaatetta.

66 56 Saadut julkiset avustukset tuloutetaan tilinpäätöspäivänä tilikaudelle kuuluviksi tuloiksi tuloslaskelmaan (Kirjaus 5). Vastaavasti tilikaudella toteutuneet päästöt merkitään tilikaudelle kuuluvaksi kuluksi ja toteutuneita päästöjä 26 vastaava varaus siirtovelkoihin tilinpäätöspäivän markkinahintaan (Kirjaus 6). Koska yrityksen tulee huomioida vastuunsa palauttaa päästöjään vastaava määrä oikeuksia seuraavana vuonna maaliskuun 1. päivä, päästökaupan kulut merkitään siirtovelaksi. Kirjaus 5: per julkinen avustus an päästökaupan tuotot Kirjaus 6: per päästökaupan kulut an siirtovelat: vastuu toteutuneista päästöistä Toimintamalleittain ostetut päästöoikeudet Ostettujen päästöoikeuksien kirjaamiseen vaikuttaa valittu toimintamalli, joka sisältää ilmaiseksi jaetut oikeudet. Toimintamalleihin pätevät siis yleisesti edellä esitetyt kirjaukset (1 6) koskien ilmaiseksi saatujen päästöoikeuksien kirjauksia ja päästöoikeuksien uudelleenarvostusta. Vain valitusta toimintamallista aiheutuvat kirjaukset juoksevassa kirjanpidossa on esitelty kyseessä olevan toimintamallin yhteydessä. Kaupankäyntistrategioiden tilitapahtumat juoksevassa kirjanpidossa päätetään tilinpäätöspäivänä taseen ja tuloslaskelman päätileille, joista toimintamallikohtaisissa liitteissä 6 10 on esitetty vain muuttuvat erät. Muut tase- ja tuloslaskelmatiedot ovat samat kuin perusvuoden 2004 (Liitteet 2 ja 3). 1) Tasainen spot-kauppa Spot- eli käteiskauppa vaikuttaa esimerkkiyrityksen kassavirtaan, sillä spot-osto maksetaan ostohetkellä kassasta (Kirjaus 7). Samalla se lisää aineettomien oikeuksien määrää yrityksen taseessa (Liite 6). Kirjaus 7: per päästökauppaostot an aineettomat oikeudet 26 Työssä: toteutuneet päästöt = ennustetut + ostotarve

67 57 2) Forward Forward kirjataan taseeseen sopimuksen solmimishetkellä ( ), jolloin sen arvo on nolla, mutta heti sopimuksen tekopäivää seuraavana päivänä sopimuksella on jokin arvo (Kirjaus 8). Kirjaus 8: per aineettomat oikeudet an siirtosaamiset: forward Esimerkkiyrityksen tilinpäätöspäivinä ja forward-sopimus uudelleen arvostetaan verraten tilinpäätöspäivän hintaa sopimuksen toteutushintaan. Mikäli sopimuksen arvo on noussut, merkitään arvonnousu tulosvaikutteisesti Liiketoiminnan muut tuotot -erään päästökaupan tuottoihin (Kirjaus 9) ja vastakirjaus taseen vastattavaa puolen siirtosaamisiin. Jos forwardin arvo on laskenut, tulosvaikutus on arvonalentumistappiota tuloslaskelmassa (Kirjaus 10). Tasevaikutus näkyy vastaavasti siirtosaamisten arvonnousuna tai siirtovelkojen arvon laskuna (Liite 7). Kirjaus 9: per siirtosaamiset: forward an päästökaupan tuotot Kirjaus 10: per arvonalentumistappio an siirtovelat: forward Kun forward toteutetaan, kirjataan se taseeseen toteutushinnalla (Kirjaus 11). Sopimuksen toteutuksen myötä realisoituvat siirtosaamiset tai -velat, jotka kirjataan tulosvaikutteisesti (Kirjaus 12 tai 13). Kirjaus 11: per aineettomat oikeudet an päästökauppaostot Kirjaus 12: per siirtosaamiset: forward an päästökaupan tuotot Kirjaus 13: per päästökaupan kulut an siirtovelat: forward 3) Osto-optio Optiosopimuksesta yritys maksaa sopimuksen tekohetkellä option markkinahinnan eli preemion. Preemio maksetaan kassasta, kirjataan taseeseen ennakkomaksuna (Kirjaus 14) ja tulosvaikutteisesti kuluksi option maturiteetin päätyttyä (Kirjaus 15).

68 58 Kirjaus 14: per ennakkomaksut: päästökauppa an päästökauppaostot Kirjaus 15: per päästökaupan kulut an ennakkomaksut: päästökauppa Osto-option haltijana yrityksellä on option eräpäivänä mahdollisuus, muttei velvoitetta, ostaa koko päästökauppakauden päästöoikeustarve ennalta sovittuun hintaan. Yritys voi jättää option toteuttamatta, jolloin vain optiosta sopimuksen tekohetkellä maksettu preemio jää kuluksi yrityksen tuloslaskelmaan. Jos yritys päättää toteuttaa option, maksaa se kohde-etuudesta option markkinahinnan (Kirjaus 16). Osto-optiosopimuksen vastapuoli, asettaja, maksaa yritykselle markkinahinnan ja option hinnan välisen erotuksen yrityksen kassaan, joka on tilikaudelle kuuluvaa tuloa (Kirjaus 17). Tällöin toteutuksesta aiheutuu kassavirtavaikutus sekä negatiivisena että positiivisena. Kirjaus 16: per aineettomat oikeudet an päästökauppaostot Kirjaus 17: per päästökauppaostot an päästökaupan tuotot Liitteessä 4 on esitetty osto-option preemion laskeminen, jossa on käytetty apuna Niskanen & Niskanen (2000) kirjan Black & Scholes hinnoittelumallin esimerkkiä. Liitteessä 8 on esitetty osto-option taseen ja tuloslaskelman tilit, jotka muuttuvat päästökaupan seurauksena. 4) Koko tarve spot-kauppana kauden alussa Spot-osto maksetaan yrityksen käteiskassasta: Rahat ja pankkisaamiset -erän, varoista (Kirjaus 7). Kaupankäyntistrategiasta seuraa, että seurantajakson kahtena ensimmäisenä vuotena yrityksellä on enemmän oikeuksia taseessa kuin sen vastuu palauttaa oikeuksia tilikauden jälkeen, seuraavan vuoden maaliskuussa. 5) Koko tarve spot-kauppana kauden lopussa Yritys hankkii koko kaudella tarvittavan määrän oikeuksia vasta päästökauppakauden lopussa ( ) käteisostona. Spot-ostosta tehdään kirjaus, kuten edellä tasaisen spot-kaupan toimintamallissa (Kirjaus 7).

69 Päästöoikeuksien lainaus Päästökaupan taustalla on ajatus, että päästöoikeuksia voidaan lainata seuraavalta tilikaudelta (pois lukien vuosi 2008). Päästöoikeuksia joudutaan lainaamaan, kun yrityksellä ei ole palauttaa päästöjään vastaavaa määrää oikeuksia. Tällöin maaliskuussa seuraavalle tilikaudella ilmaiseksi myönnetyistä oikeuksista osa lainataan, jotta siirtovelkana oleva vastuu saadaan kuitatuksi. Esimerkkiyrityksen tapauksessa päästöoikeuksia joudutaan lainaamaan, mikäli kaupankäyntistrategiana ostotarpeen hankinnassa käytetään forward- tai optiosopimusta tai tarvittava määrä oikeuksia hankitaan vasta päästökauppakauden lopussa. Yritys joutuu lainaamaan päästöoikeuksia palautuspäivinä ja , koska palautushetkellä sen vastuu toteutuneista päästöistä on suurempi kuin taseessa olevien päästöoikeuksien määrä. Lainaus toteutetaan palautushetken markkinahintaan, mikä joko vähentää tai lisää vastuun arvoa taseessa: Siirtovelkana oleva Vastuu toteutuneista päästöistä -erän arvo muuttuu. Esimerkkiyrityksen taseessa vastuun arvonalentuminen on huomioitu Siirtovelkojen muutos -erässä. Esimerkiksi, koska forward toteutetaan vasta vuonna 2007, joutuu yritys lainaamaan vajetta vastaavan määrän oikeuksia seuraavalle vuodelle ilmaiseksi jaetuista oikeuksista. Oikeuksien lainaaminen on havainnollistettu taulukossa 3. Taulukko 3. Päästöoikeuksien lainaus (tuhatta tco 2 ) Toteutuneet päästöt Annetut oikeudet Palautetut oikeudet (oikeuksia jäljellä) Lainattavia oikeuksia ostotarve (forward) 873

70 Päästöoikeuksien palautus Päästöoikeuksien palautushetkellä, maaliskuun 1. päivä, yritys kirjaa oikeuksien palautuksen tilinpäätöspäivän hintaan. Toteutuneita päästöjä vastaava määrä oikeuksia kirjataan pois aineettomista oikeuksista: Kirjaus 18: per vastuu toteutuneista päästöistä an aineettomat oikeudet Palautushetkellä realisoituu mahdollisesti myös edellisenä tilinpäätöspäivänä tehty päästöoikeuksien uudelleenarvostus, joka tuloutetaan päästökaupan tuotoiksi tuloslaskelmaan: Kirjaus 19: per päästökaupan tuotot an uudelleenarvostusrahasto

71 61 8. TULOSTEN TARKASTELU Päästökaupan vuotuista vaikutusta vertaillaan tilikausittain taseessa ja tuloslaskelmassa tapahtuneiden muutosten kesken. Päästökauppakaudella tapahtuneita kumulatiivisia muutoksia, jotka on diskontattu vuoteen 2004, verrataan perusvuoden (2004) tilinpäätökseen. Tarkastelujaksolla taseissa ja tuloslaskelmissa muuttuvat vain erät, joihin kaupankäynti päästöoikeuksilla ja alkujako vaikuttavat (Liitteet 2 ja 3, keltaisella merkityt erät). Mielenkiinnon kohteina ovat päästökaupan vaikutukset taseen ja tuloslaskelman eriin tietyn hintatason toteutuessa. Kassavirtavaikutus lasketaan Rahat ja pankkisaamiset -erän muutoksina, tasevaikutus saadaan vertailemalla taseen loppusumman muutosta edelliseen tilikauteen. Tulosvaikutus ilmenee tilikauden voitossa tapahtuneesta muutoksesta. Laskelmissa ei ole huomioitu päästöoikeusmarkkinoilla tehdyistä transaktioista aiheutuvia kustannuksia. Koska päästöoikeuden hintaa ei voida etukäteen tarkasti ennustaa, on laskelmia varten valittu esimerkkihinnat perustuen historiallisiin hintatietoihin. Tarkastelussa on käytetty ääritapauksia: alhaista ja korkeaa hintatasomallia, joissa vuoden 2005 päästöoikeuksien markkinahinnat ovat samat. Hintatasomalleista on lisäksi laskettu päästökaupan aiheuttama muutos, mikäli odotettu hintataso ei toteudu vuonna Tutkimushypoteesi on, että hintatason ääritapauksien soveltamisella voidaan tarkastella eri kaupankäyntistrategioiden ominaispiirteitä ja vaikutuksia päästökaupassa mukana olevan esimerkkiyrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan. Hintatasojen ääritapausten valintaa puoltaa markkinoilla vallitseva epävarmuus hiilidioksidin päästöoikeuden hinnan kehityksestä Euroopan unionin ensimmäisellä päästökauppakaudella.

72 Lähtöarvot päästöoikeuden markkinahinnaksi Vaikka hinnat todellisuudessa noteerataan päivittäin, esitetään laskelmissa vain hinnat, joita on käytetty: tilinpäätöspäivän, ilmaiseksi saatujen oikeuksien kirjaushetken ja toimintamallikohtaisen oikeuksien ostohetken markkinahinnat. Ilmaiseksi saadut oikeudet kirjataan taseeseen samana päivänä kuin päästöoikeuksia palautetaan ja mahdollisesti lainataan. Taulukossa 4 on esitetty työssä hintatasomalleissa käytetyt päästöoikeuksien hinnat saantihetkellä (1.3.), tilinpäätöspäivänä (31.12.) sekä toimintamallikohtaiset päästöoikeuksien hankintahinnat. Tilikaudelle 2005 päästöoikeuden hintatasoksi valittiin väli [5 7 /tco 2 ] 20. tammikuuta 2005 vallinneen markkinahinnan (6,70 /tco 2 ) perusteella 27. Korkean hintatason mallissa päästöoikeuden markkinahinta (spot-hinta) vaihtelee päästökauppakaudella välillä: [5 15 /tco 2 ] ja matalan välillä: [2 7,5 /tco 2 ] (Taulukko 4). Päästökaupan vaikutukset on lisäksi laskettu, mikäli odotettu hintataso ei toteudu vuonna 2007: - Korkean hintatason mallissa: Odotettaessa päästöoikeuden hinnan nousevan kauden loppua kohti, vuonna 2007 päästöoikeuksien markkinahinnat laskevatkin, kuten matalan hintatason mallissa. Tällöin kaudella markkinahinnan vaihteluväli on: [2 10 /tco 2 ] - Matalan hintatason mallissa: Odotettaessa päästöoikeuden hinnan laskevan kauden loppua kohti, vuoden 2007 markkinahinnat nousevat kuten korkean hintatason mallissa. Päästökauppakauden markkinahinnan vaihteluväli on: [5 15 /tco 2 ]. Vuonna 2007 odotetusti toteutuneet hinnat on merkitty sarakkeessa 2007a. Mikäli odotettu hintataso ei toteudu vuonna 2007, on hinta ilmoitettu sarakkeessa 2007b 27 Päästöoikeuksien spot-hinta on vaihdellut noin välillä: [6,80 /tco 2 15,90 /tco 2 ] ajalla

73 63 Taulukko 4. Käytetyt hinnat ( /tco 2 ) korkean ja hintatason mallissa. Hintataso korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala 1.3. markkinahinta markkinahinta 7 7 8,5 7,5 13 3,5 3, Spot*-hinta , Forward -toteutushinta Osto-optio Preemio 2,46 1, Toteutushinta *käytetään toimintamalleissa, joissa tehdään spot-ostoja: 1) tasainen, 4) kaikki kauden alussa ja 5) kaikki kauden lopussa a 2007b Korkean hintatason mallissa päästöoikeuksien markkinahinnan (spot-hinta) ajatellaan nousevan ensimmäisen päästökauppakauden loppua kohti. Hinnannousu voidaan selittää kysynnän kasvulla, joka voisi aiheutua päästöoikeusmarkkinoilla toimivien päästökauppatoimijoiden hitaasta reagoinnista päästökaupan velvoitteisiin. Tällöin toimijat reagoivat vasta oikeuksien viimeisen palautus- ja erääntymishetken ( ) lähestyessä. Mallissa päästöoikeuden hinta kohoaa markkinoilla vallitsevan niukkuuden vuoksi myyjiä on vähän, ostajia paljon. Lisäksi poliittisten tekijöiden vaikutus, kuten Kioto-kauden päästövelvoitteisiin varautuminen niin valtio- kuin yritystasolla, heijastuu päästöoikeuksien markkinahintaan. Matala hintataso vallitsee markkinoilla, kun päästöoikeuksien tarjonta on suurta ja kysyntä vähäistä. Päästöoikeuksien markkinahinnan alentuminen matalan hintatason mallissa voisi johtua poliittisista päätöksistä. Esimerkiksi Saksan valtion luultua suuremman alkujakopäätöksen tultua julki, päästöoikeuksien hinta laski merkittävästi. Lisäksi linkkidirektiivien kautta kaudella toteutetut Kioton CDM-hankemekanismit vähentävät päästöoikeuksien tarvetta ja kysyntää, mikä heijastuu edelleen päästöoikeuksien hintaan. Myös päästökauppatoimijoiden mahdollisuudet vähentää päästöjään tuotannon teknologiainvestoinnein vähentävät päästöoikeuksien ostotarvetta.

74 64 Hintatasomallien markkinahinnan kehitys on esitetty kuviossa 15, jossa yhtenäinen sininen viiva kuvaa korkean hintatason toteutumista odotetusti ( a) ja sininen katkoviiva korkean hintatason mallia, jossa vuonna 2007 toteutuukin matala hintataso ( b). Vastaavat matalan hintatason kehitykset on kuvattu punaisella värillä ( a ja b). Markkinahinta ( /tco 2 ) Korkea: a Matala: a Korkea: b Matala: b Kuvio 15. Markkinahinnan kehitys Päästökaupan vaikutus taseeseen ja tulokseen Päästökaupan vaikutus esimerkkiyrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan syntyy edellä kappaleessa 7 esitetysti: päästöoikeuksien kirjaamisesta taseeseen, uudelleenarvostuksesta, palautuksesta, lainaamisesta sekä käytetystä toimintamallista aiheutuvien kirjausten seurauksena. Taulukossa 5 on esitetty kootusti taseen ja tuloslaskelman tilit sekä niille tehtyjen kirjausten vaikutukset.

75 65 Taulukko 5. Päästökaupan vaikutukset taseen ja tuloslaskelman alatileihin. Vaikutus Erä (= tili) Kirjaukset Kassavirta Tase Tulos Aineettomat oikeudet 1,2,4,7,8,11,16,18 x Ennakkomaksut: päästökauppa 14,15 x x Päästökaupan ostot 7,11,14,17 x x Uudelleenarvostusrahasto 2,3,19 x Tilikauden voitto päästökaupasta x x Julkinen avustus 1,5 x Vastuu toteutuneista päästöistä 6,18 x Siirtovelat: forward 10,13 x Siirtosaamiset: forward 8,9,12 x Päästökaupan tuotot 3,5,9,12,17,19 x Päästökaupan kulut 6,13,15 x Arvonalentumistappiot 4,10 x Esimerkkiyrityksen kassavirtaan vaikuttaa Rahat ja pankkisaamiset -tilin alatilin: Päästökaupan ostot sekä aineettomista oikeuksista Ennakkomaksut - tilille kirjattu maksu option preemiosta. Preemio kirjataan kuluksi option erääntymispäivänä. Kassavirtavaikutus (Kirjaukset 7, 11, 14, ja 17) syntyy siis solmittaessa ja mahdollisesti toteutettaessa osto-optio sopimus, toteutettaessa forward-sopimus sekä ostettaessa päästöoikeuksia spot-ostoina. Taseen vastaavaa puolelle vaikuttavat kirjaukset aineettomiin oikeuksiin, ennakkomaksuihin sekä Päästökaupan ostot -tilille tehdyt kirjaukset. Vastattavaa puolen loppusumman muutos aiheutuu uudelleenarvostusrahastoon, forwardista tehdyistä kirjauksista siirtovelkoihin ja -saamisiin sekä siirtovelan Vastuu toteutuneista päästöistä -alatilin kirjauksista. Julkista avustusta ei jää tilinpäätöspäivän jälkeen taseeseen, sillä ilmaiseksi saadut oikeudet tuloutetaan tilikaudelle kuuluvaksi tuloksi. Vastaavaa- ja vastattavaa-puolten loppusummien muutokset ovat aina yhtä suuria.

76 66 Tilikauden voiton suuruuteen vaikuttaa päästökaupasta aiheutuneiden tuottojen ja kulujen erotus. Päästökauppa kasvattaa tilikauden voittoa, mikäli tuotot ovat kuluja suuremmat. Päästökaupasta saadut tuotot ovat: edellisen tilikauden realisoitunut uudelleenarvostus ja tilinpäätöspäivänä tuloutettu julkinen avustus. Liiketoiminnan muut kulut -tilin alatilit: Päästökaupan kulut ja Arvonalentumistappiot, vähentävät tilikauden tulosta. Tilikauden tulos on myös taseen vastattavaa puolen vapaata omaa pääomaa, joka vaikuttaa taseen loppusummaan. Liitteissä 2 ja 3 esitettyihin esimerkkiyrityksen taseeseen ja tuloslaskelmaan vaikuttavat päästöoikeuksien alkujaon, lainaamisen ja palautuksen lisäksi oikeuksien hankinnassa käytetty toimintamalli. Kaupankäynti päästöoikeuksilla aiheuttaa muutoksia liitteissä 2 ja 3 keltaisella merkittyihin taseen ja tuloslaskelman eriin, riippuen kulloinkin sovelletusta toimintamallista ja hintatasosta. Muutokset on esitetty toimintamalleittain liitteissä Päästökaupan vaikutukset toimintamalleittain Esimerkkiyrityksen kassavirtaan, taseeseen ja tilikauden tulokseen vaikuttavat, edellä esitellyn hintatason ohella, päästöoikeusvajeen hankinnassa käytetty toimintamalli. Kaupankäyntistrategiasta aiheutuneita muutoksia verrataan perusvuoden 2004 taseen ja tuloslaskelmien tietoihin. Vertailu tapahtuu nykyarvomenetelmällä, jossa päästökauppakauden aiheuttamat muutokset tilikausittain on diskontattu vuoteen Diskontatut muutokset lasketaan yhteen, jolloin saadaan päästökauppakaudella aiheutuneiden kumulatiivisten kassavirta-, tase- ja tulosvaikutusten nykyarvot ( ) valitulla hintatasolla. Päästöoikeuden markkinahinnan vaihteluvälin ollessa [ a] on kumulatiivinen muutos ilmaistu taulukoissa sarakkeessa a. Jos hintataso toteutuu välillä: [ b], on muutos merkitty sarakkeeseen b. Tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten nykyarvojen summan laskentakaava on esitetty liitteessä 5. Tarkastelussa diskonttauskorkona on käytetty 5 %:n laskentakorkokantaa.

77 Spot- eli käteiskauppa Tasaisen spot-kaupan toimintamallissa esimerkkiyritys ostaa päästöoikeutta vallitsevaan markkinahintaan, joka on 7 /tco 2 sekä korkean että matalan hintatason mallissa. Taulukosta 6 nähdään, että päästökauppa vaikuttaa taseeseen ja tulokseen merkittävimmin päästökauppakauden ensimmäisenä tilikautena (Liite 6). Vuonna 2005 muutokset kassavirrassa, taseessa ja tuloksessa ovat hintatasomalleilla samansuuruisia, sillä lähtöarvoina olevat, vuoden 2005 markkinahinnat ovat samat. Taulukko 6. Tasaisen spot-kaupan vaikutukset diskontattuna vuoteen Kassavirtavaikutus (t ) Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tasevaikutus (t ) Kumulatiivisen kassavirran nykyarvo 2004 Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Kumulatiivisen tulosvaikutuksen Tulosvaikutus (t ) nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tilikauden 2005 spot-osto vähentää varoja yrityksen kassasta tuhatta euroa (t ). Vuosina 2006 ja 2007 yritys hankkii päästöoikeutta käteiskaupoilla, joissa hinnan merkitys näkyy selvästi. Suurin kumulatiivinen kassavirtavaikutus aiheutuu korkean hintatason toteutuessa odotetusti. Vaikutus on pienin ( t ), jos oikeudet voidaan hankkia matalan hintatason hinnoilla: vuonna 2006 hintaan 5,5 /tco 2 ja hintaan 2 /tco 2 vuonna Merkittävä muutos kassavirrassa

78 68 tapahtuu, mikäli vuonna 2007 toteutuukin päinvastainen hinta kuin hintatasomallissa odotettiin (2007b). Kumulatiivisten nykyarvojen absoluuttisten muutosten suuruus on yhtä suuri (3 067 t ), mutta korkean hinnan toteutuessa matalan sijaan ( t t ) on suhteellinen muutos 88 %. Päinvastaisessa tilanteessa ( t t ) kumulatiivisen kassavirran nykyarvo pienenee 40 %. Jos päästökauppakaudelle odotettu korkea hintataso ei toteudu, vaan vuonna 2007 vallitseekin matala hintataso, on kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo ( b) t. Tämä on alle kolmannes (27,9 %) tasevaikutuksesta, joka toteutuisi korkealla hintatasolla ( a = t ). Huomionarvoista on se, että matalan hintatason mallissa tilikauden voitto kasvaa jokaisena tilikautena lukuun ottamatta päästökauppakauden alkua, jolloin tulos pienenee ( t ) verrattuna vuoteen Päästökauppakaudella tehdyt päästöoikeuksien ostot ja uudelleenarvostukset (Kirjaukset 2, 3, 7 ja 18) kasvattavat hintatasosta riippumatta tilikauden tulosta vuonna Merkittävin muutos on korkean hintatason mallissa, jolloin tilikauden 2006 tulos kasvaa tuhannella eurolla vuodesta Forward-sopimus Korkean hintatason mallissa forward-sopimus on sitouduttu toteuttamaan hintaan 14 /tco 2, vaikka toteutuspäivänä vallitseva markkinahinta olisi edullisempi. Matalan hintatason mallissa sovittu toteutushinta on 4 /tco 2 (Taulukko 4). Molemmissa hintatasomalleissa esimerkkiyritys arvioi forwardsopimuksen sen tekohetkellä edulliseksi. Lisäksi sopimus on sitova, mikä velvoittaa yrityksen ostamaan sopimuksen kohde-etuuden, päästöoikeutta, ennakkoon sovitulla toteutushinnalla.

79 69 Taulukosta 7 nähdään, että forward-sopimuksen toteutus vuonna 2007 vähentää varoja yrityksen kassasta tuhatta euroa vuoden 2007 hintatasosta riippumatta, sillä forwardin toteutushinta on sidottu. Matalan hintatason mallissa kassavirtavaikutus on t :a, kun toteutushinta on 4 /tco 2. Taulukko 7. Forward-sopimuksesta aiheutuneet vaikutukset. Kassavirtavaikutus (t ) Kumulatiivinen kassavirran nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tasevaikutus (t ) Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Kumulatiivisen tulosvaikutuksen Tulosvaikutus (t ) nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tarkasteltaessa taseen loppusumman muutosta tilikausittain, merkittävä muutos tapahtuu tilikausien 2006 ja 2007 välillä jos: 1) korkean hintatason mallissa vuonna 2007 vallitseekin matala hintataso tai jos 2) vuonna 2007 toteutuu korkea hinta matalan sijaan. Ensiksi mainitussa tapauksessa vuonna 2007 taseen loppusumma pienenee tuhatta euroa verrattuna vuoteen Toisessa tapauksessa loppusumma kasvaa, mutta odotetun matalan hintatason toteutuessa taseen loppusumma pienenee. Riippumatta vuonna 2007 toteutuvasta hintatasosta nähdään diskontatuista kumulatiivisten tulosvaikutusten nykyarvoista, että tarkastelujaksolla tilikauden tulos pienenee päästökauppakauden vaikutuksesta. Yksittäisinä tilikausina tulos tosin kasvaa.

80 Osto-optiosopimus Korkean hintatason mallissa osto-option toteuttaminen tilinpäätöspäivänä on kannattavaa, sillä sen toteutushinta 10 /tco 2 on pienempi kuin vallitseva markkinahinta 13 /tco 2. Osto-option toteutuksesta aiheutuu toteutushinnan lisäksi kuluja vuonna 2005 maksetusta preemiosta (2,46 /tco 2 ), joka vaikuttaa negatiivisesti yrityksen kassavirtaan (Kirjaukset 14 ja 15). Option preemion laskeminen on esitetty liitteessä 4. Vuonna 2005 maksetun preemion lisäksi, osto-option toteutus vähentää varoja yrityksen kassasta, sillä yritys maksaa optiosta sen markkinahinnan (Kirjaus 16). Osto-option toteuttaminen aiheuttaa myös positiivisen muutoksen yrityksen kassavirtaan, sillä vastapuoli maksaa yritykselle kohdeetuuden markkinahinnan ja toteutushinnan välisen erotuksen (Kirjaus 17). Taulukosta 8 nähdään, että osto-option toteuttamisen nettovaikutus kassavirtaan tilikaudella 2007 on t :a toteutuneen korkean hintatason mallissa. Mikäli vuonna 2007 toteutuu matala hintataso (2007b), kannattaa optio jättää toteuttamatta, sillä vallitseva markkinahinta (3,5 /tco 2 ) on pienempi kuin toteutushinta (10 /tco 2 ). Tällöin yritys hankkii päästöoikeudet spot-ostona tilinpäätöspäivän markkinahintaan, jolloin käteisoston kassavirtavaikutus vuonna 2007 on t (2007b).

81 71 Taulukko 8. Osto-optiosta aiheutuneet vaikutukset. Kassavirtavaikutus (t ) Kumulatiivinen kassavirran nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tasevaikutus (t ) Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Kumulatiivisen tulosvaikutuksen Tulosvaikutus (t ) nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Matalan hintatason mallissa optio-sopimus kannattaa toteuttaa vain, jos vuonna 2007 vallitsee korkea hintataso markkinahinta (13 /tco 2 ) on tuntuvasti korkeampi kuin option toteutushinta (5 /tco 2 ). Osto-optio kannattaa jättää toteuttamatta, mikäli päästöoikeuksien markkinahinnat laskevat matalan hintatason mallin mukaisesti, jolloin toteutushinta (5 /tco 2 ) on option eräpäivänä markkinahintaa (2 /tco 2 ) korkeampi. Mikäli yritys jättää osto-option toteuttamatta, sen on hankittava tarvittavat oikeudet spot-ostona. Tällöin kassavirtavaikutus on t vuonna Kauden tarve spot-kauppana kauden alussa Toimintamallilla koko päästökauppakauden päästöoikeusvaje hankitaan spotostona, joka maksetaan yrityksen kassasta (Kirjaus 7). Kaupankäyntistrategiasta seuraa, että seurantajakson kahtena ensimmäisenä vuotena yrityksellä on tilinpäätöspäivänä enemmän oikeuksia taseessa kuin sen vastuu palauttaa oikeuksia seuraavan vuoden maaliskuussa.

82 72 Taulukko 9. Kauden alussa spot-ostoin hankitun ostotarpeen vaikutukset. Kassavirtavaikutus (t ) Kumulatiivinen kassavirran nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tasevaikutus (t ) Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Kumulatiivisen tulosvaikutuksen Tulosvaikutus (t ) nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Jos yritys ostaa CO 2 -päästöoikeutta heti kauden alussa hintaan 7 /tco 2, on toimintamallin kassavirtavaikutus t (Taulukko 9). Samalla yritys menettää mahdollisuuden hankkia päästöoikeuksia edullisesti päästökauppakauden lopussa, jos vuonna 2007 vallitsisikin matala hintataso. Merkittävä ero tilikausikohtaisessa tarkastelussa on tulosvaikutus vuonna 2006, jolloin korkean ja matalan hintatasomallien välinen ero on lähes 10 milj. euroa (9 932 t ). Ero voidaan selittää päästökaupasta aiheutuneilla tuotoilla, jotka ovat korkean hintatason mallissa t :a suuremmat kuin matalan (Liite 9) Koko tarve spot-kauppana kauden lopussa Hankkimalla koko kauden ostotarpeen vasta päästökauppakauden lopussa, yritys noudattaa päinvastaista kaupankäyntistrategiaa kuin edellä esiteltyä mallia, jossa oikeudet hankittiin heti kauden alussa. Toimintamallin toteutuu myös tahottomasti, jos esimerkkiyritys reagoi päästökaupan velvoitteisiin vasta pakon edessä.

83 73 Taulukko 10. Kaikki lopussa spot-ostoin hankitun ostotarpeen vaikutukset. Kassavirtavaikutus (t ) Kumulatiivinen kassavirran nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Tasevaikutus (t ) Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Kumulatiivisen tulosvaikutuksen Tulosvaikutus (t ) nykyarvo 2004 Hintataso / Vuosi a 2007b a b korkea matala Jos yritys hankkii oikeudet vasta päästökauppakauden lopussa, on riskinä korkean hintatason toteutuminen. Joulukuussa 2007 tehdystä käteiskaupasta yritys maksaa korkean hintatason mallissa kuusinkertaisen hinnan (12 /CO 2 t) verrattuna matalan hintatason markkinahintaan (2 /CO 2 t), myös kassavirtavaikutus ( t ) on tällöin kuusinkertaisen Yhteenveto tuloksista Käytetyillä toimintamalleilla sekä instrumenttivaihtoehdoilla on tulos- ja tasevaikutuksia. Päästökaupan seurauksena esimerkkiyrityksen tilinpäätöksessä tapahtuu muutoksia, joiden suuruus riippuu ilmaiseksi annettujen päästöoikeuksien määrästä ja niiden arvosta taseessa. Myös oikeuksien ostotarve ja sen hankkimisessa käytetty toimintamalli vaikuttavat, yhdessä hintatason kanssa, taseeseen ja tilikauden tulokseen.

84 74 Päästökauppatoimijan kassavirta muuttuu, kun se joutuu ostamaan päästöoikeuksia suoriutuakseen toteutuneista päästöistä aiheutuneesta velvoitteesta. Kassavirtaan vaikuttaa oikeuksien hankinnassa käytetty toimintamalli: spot-osto, forward- tai osto-optiosopimus. Käteisosto ja tehtyjen johdannaissopimusten toteutushinta maksetaan Rahat ja pankkisaamiset -erän varoista, mikä vaikuttaa myös taseen loppusummaan. Koska esimerkkiyritys toimii päästökauppamarkkinoilla ostajana, varat yrityksen kassassa eivät lisäänny tarkastelujaksolla. Päästöoikeuksien myynti sitä vastoin kasvattaisi Rahat ja pankkisaamiset -erää. Korkean hintatason mallissa ilmaiseksi allokoitujen oikeuksien arvo nousee vain vuoden 2005 tilinpäätöspäivänä. Vuosina 2006 ja 2007 ilmaiseksi saatujen päästöoikeuksien arvo laskee, sillä saantihetken hinta on tilinpäätöspäivän käypää arvoa korkeampi. Päästökauppakauden ensimmäisellä tilikaudella ostettujen oikeuksien arvo ei muutu toimintamalleilla, joilla päästöoikeuksia hankitaan spotostoin vallitsevaan markkinahintaan. Vuonna 2006 käteisostona hankittujen oikeuksien arvo laskee ja vuonna 2007 arvo nousee riippumatta toteutuvasta hintatasosta (2007a/2007b). Forward-sopimuksen arvo laskee tarkastelujakson jokaisena tilinpäätöspäivänä erityisesti, jos odotetun korkean hintatason sijaan vuonna 2007 toteutuu matalahintataso. Osto-optio kannattaa toteuttaa vain, jos korkea hintataso toteutuu vuonna 2007 (2007a). Mikäli option eräpäivänä vallitseva markkinahinta on alhaisempi kuin option toteutushinta, kannattaa optio jättää toteuttamatta ja hankkia ostotarve spot-ostona. Matalan hintatason mallissa vain tilikaudella 2007 ilmaiseksi saatujen päästöoikeuksien arvo on tilinpäätöspäivänä pienempi kuin saantihetken hinta, vuoden 2007 toteutuvasta hintatasosta riippumatta (2007a/2007b). Tilikaudella 2005 spotostona 1. joulukuuta hankittujen päästöoikeuksien arvo ei muutu tilinpäätöksessä. Vuosina 2006 ja 2007 käteisostona tehtyjen oikeuksien arvo nousee tilinpäätöspäivänä tehdyssä uudelleenarvostuksessa, riippumatta vuonna 2007 toteutuneesta hintatasosta. Vuoden 2005 alussa solmittu forward-sopimus uudelleen arvostetaan päästökauppakauden tilinpäätöspäivinä verraten sopimuksen toteutushintaa tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Matalan hintatason mallissa forwardin arvo nousee tilikausina 2005 ja 2006 sekä 2007b. Yritys hyötyy forward-sopimuksen

85 75 toteuttamisesta, jos sopimuksen toteutushetken markkinahinta on korkeampi kuin sopimuksen sovittu toteutushinta. Sama koskee osto-option toteuttamista. Matalan hintatason mallissa osto-optio kannattaa toteuttaa vain, jos hintataso 2007b toteutuu. Taulukossa 11 on kootusti esitetty pienimmät ja suurimmat kumulatiivisten muutosten nykyarvot. Nykyarvojen perään on sulkeisiin merkitty toimintamalli. Taulukko 11. Pienimmät ja suurimmat kumulatiivisten vaikutusten nykyarvot (t ). Hintataso Kumulatiivisen kassavirran nykyarvo 2004 Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Kumulatiivisen tulosvaikutuksen nykyarvo 2004 odotettu toteutuva Suurin Pienin Suurin Pienin Suurin Pienin korkea 2007a (2) (4) (4) (2) (2) (5) korkea 2007b (2) (5) (5) (2) (2) (5) matala 2007a (4) (5) (5) (3) (4) (3) matala 2007b (5) (2) (2) (5) (2) (3) 1) tasainen, 2) forward, 3) osto-optio, 4) kaikki kauden alussa ja 5) kaikki kauden lopussa Taulukosta 11 nähdään, että matalan hintatason mallilla päästökauppakaudella suurin kumulatiivinen tasevaikutus aiheutuu forward-sopimuksesta, kun vuonna 2007 toteutuukin korkea hintataso (2007b). Tällöin forward kasvattaa taseen loppusummaa t :a verrattuna perusvuoteen Forwardilla on myös suurin tulosvaikutus, sillä yritys on sitoutunut toteuttamaan sopimuksen, vaikka vallitseva markkinahinta olisi edullisempi. Forwardista aiheutuu kuitenkin pienin kassavirtavaikutus, vaikka se toteutetaan vallitsevaa markkinahintaa korkeammalla hinnalla. Osto-option kumulatiivinen kassavirtavaikutus olisi, ilman kuluksi kirjattavaa preemiota, forwardia pienempi, sillä optio jätetään kannattamattomana toteuttamatta. Korkean hintatason toteutuessa ennustetusti päästöoikeuksien hankkiminen forwardilla aiheuttaa suurimmat kumulatiiviset kassavirta- ja tulosvaikutukset, mutta kumulatiivinen tasevaikutus on pienin. Huomattava on, että forwardin vaikutus on sama vaikka hintataso olisikin vuonna 2007 matala.

86 76 Koska lähtöarvot markkinahinnalle ovat samat vuonna 2005, muutos taseen loppusummassa ja tilikauden voitossa ovat toimintamalleilla samat. Poikkeuksena on forward-sopimus, josta aiheutuu arvonalentumistappiota korkean hintatason mallissa muita enemmän ja matalalla hintatasolla vähemmän (Liite 7). Liitteessä 11 esitetystä yhteenvetotaulukosta nähdään, että hintatasosta riippumatta kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo on positiivinen, jolloin taseen loppusumma kasvaa päästökauppakauden seurauksena. Kumulatiivisen tulosvaikutuksen nykyarvo on hintatasosta ja toimintamallista riippumatta negatiivinen eli tilikauden tulos pienenee perusvuoteen 2004 verrattuna Tutkimustulosten soveltaminen ja ehdotuksia jatkotutkimukseen Tutkimustuloksia sovellettaessa on huomioitava se, että laskelmissa päästöjen oletettiin toteutuvan ennustetusti. Laskuesimerkkejä varten puuttuvien oikeuksien ostotarve laskettiin ilmaiseksi annettujen ja toteutuneiden päästöjen erotuksena. Toteutuneita päästöjä ei kuitenkaan voida todellisuudessa ennustaa 100 %:sti, sillä päästöennusteet voivat poiketa merkittävästi odotetusta, jos yritys joutuu esimerkiksi sulkemaan epäedullisten taloussuhdanteiden vuoksi jonkun tai useamman tuotantolaitoksistaan. Tällöin yritykselle saattaisi jäädä ylimääräisiä oikeuksia, joita se voisi myydä päästöpörssissä tai OTC-markkinoilla. Mikäli esimerkkiyritys voisi vähentää päästöjään päästöoikeuksien markkinahintaa edullisemmin, oikeuksien ostotarve pienentyisi. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tasaisesta spot-kaupasta ei aiheudu yhtenäkään tilikautena pienintä tai suurinta kumulatiivista vaikutusta. Spot-ostojen hankkiminen joko päästökauppakauden alussa tai lopussa, ovat vastakkaisia toimintamalleja. Mikäli päästöoikeuksien hinta nousee, on taloudellisesti kannattavaa hankkia oikeudet päästökauppakauden alussa. Toisaalta, koska hintaa ei voida etukäteen ennustaa, menetetään mahdollisesta hinnan alentumisesta saatava hyöty, samalla oikeuksien arvo taseessa laskee. Vaikeutena koko ostotarpeen kokoisen kaupan ajoituksessa on nimenomaan se, että vaikutuksia päästään vertaamaan vasta toteutuneisiin (historiallisiin) hintatietoihin. Saatujen tulosten perusteella spot-

87 77 kauppaa kannattaisi harjoittaa tasaisesti. Todellisuudessa yritys pystyisi todennäköisesti hallitsemaan päästökaupan hintariskiä paremmin aktiivisella markkinaseurannalla ja useammalla yhtäaikaisesti toteutettavalla toimintamallilla. Volyymiriskiltä suojautuminen onnistuu parhaiten johdannaisinstrumenteilla. Vaihtoehtoisena tutkimusmenetelmänä ei voitu käyttää tilinpäätösanalyysiä, joka olisi mahdollistanut vertailun toimialaan kuuluvien yritysten välillä. Koska laskelmissa arvioitiin vain päästökaupan aiheuttamia muutoksia yksittäisen päästökauppatoimijan tilinpäätökseen, puuttuu tuloslaskelmista sekä taseista liiketoiminnan harjoittamisesta aiheutuvat muut muutokset. Tilikaudelta maksettavat verot riippuvat toiminnan laajuudesta eli liikevaihdosta, joka vaihtelee todellisuudessa eri tilikausien välillä. Lisäksi esimerkkiyritys kerrytti seurantajaksolla tilikauden voitot taseeseen. Tämä ei vastaa todellisuutta, sillä tilikauden voitto on jakokelpoista omaa pääomaa, joka tietyiltä osin jaetaan ulos yrityksestä muun muassa osinkoina osakkeen omistajille. Toisaalta päästökaupasta aiheutuneiden kumulatiivisten muutosten nykyarvoja voidaan peilata todellisuuteen. Koska esimerkkiyritys ei harjoita IFRS-standardien (IAS 32, IAS 39) mukaista suojauslaskentaa rahoitusinstrumenttien (forward ja optio) osalta, instrumentteihin liittyvät arvonmuutokset on esitetty tulosvaikutteisesti. Jotta tutkimustuloksia voitaisiin sellaisenaan hyödyntää reaalimaailmassa, olisi mahdollisen suojauslaskennan lisäksi, transaktioista aiheutuvat kustannukset otettava mukaan tarkasteluun. Huomionarvoista tutkimustuloksissa on myös se, että ilmaiseksi saadut oikeudet sisältyvät toimintamalleihin. Tarkan herkkyysanalyysin tekeminen toimintamalleittain olisi edellyttänyt ostotarpeeseen kohdistuvien hinnanmuutosten tase- ja tulosvaikutuksen esittämisen ilman annettuja oikeuksia. Näin olisi voitu luotettavammin vertailla käytettyjen instrumenttien kustannusten ja tuottojen vaikutuksia. Toisaalta tutkimusongelman päästökaupan vaikutus yrityksen kassavirtaan, taseeseen ja tuloslaskelmaan kannalta työssä onnistuttiin saamaan vertailukelpoisia tuloksia. Mielenkiintoinen jatkotutkimuksen ja seurantakohde olisi päästökaupan vaikutus yrityksen tunnuslukuihin, joissa esimerkiksi taseen loppusumma on nimittäjänä tai

88 78 jakajana. Myös osakekohtaisten tunnuslukujen muutos saattaisi tarjota oivan mahdollisuuden vertailla pörssikauppaa käyvien päästökauppatoimijoiden osakkeen arvostuksen muutosta markkinoilla. Pidemmällä aikavälillä tehdyt laskelmat päästökaupan merkityksestä yrityksen liiketoimintaan, voitaisiin toteuttaa reaalioptioajattelulla 28 : Kannattaisiko jo saatuihin tuloksiin verrattuna matalalla tai korkealla hintatasolla toteuttaa tietynlainen päästövähennyshanke esimerkiksi kehitysmaassa?. Lisäksi laskuesimerkeissä käytettyjen instrumenttien soveltaminen yhtä aikaa tarjoaisi ensinnäkin haasteellisen laskentatehtävän, mutta myös luotettavammin reaalimaailmassa sovellettavia tuloksia. 28 Reaalioptiot ovat mahdollisuuksia tai vaihtoehtoja, joita johdetaan ja hallitaan erilaisten hankkeiden avulla yrityksessä. Reaalioptioajattelulla investointien suunnitteluun ja päätöksentekoon rakennetaan joustavuuskomponentteja. (Ståhle & al. 2002)

89 79 9. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksen mukaan kansainvälistä päästökauppaa on käyty jo ennen Euroopan unionin ensimmäistä päästökauppajaksoa Lisäksi on kokeiltu erilaisia päästökauppamalleja sekä alueellisten että kattavampien päästöongelmien ratkaisemiseksi. Yhdysvalloissa toteutettu happosadeohjelma (Acid Rain Program) on ollut pitkälti esikuvana EU:n järjestelmälle. Vaikka happosadeohjelmassa transaktioita tehdään rikkidioksidin (SO 2 ) päästöoikeuksilla, on periaate kuitenkin sama kuin hiilidioksidin (CO 2 ) päästökaupassa: päästöjen tuottajia on useita ja päästöjen haitat leviävät laajalle alueelle. Happosadeohjelmassa yritystenvälisen, bilateraalisen OTC-kaupan lisäksi päästöoikeuksilla on käyty kauppaa johdannaispörssissä muun muassa optioilla ja futuureilla. EU:n päästökauppaa käydään jo johdannaismarkkinoilla, joilla voidaan huomioida oikeuksien hintaodotukset ja vähentää päästöoikeuksien hintaja volyymiriskiä. Markkinapaikkoja hiilidioksidin päästöoikeuksille syntynee useita, sillä useat eurooppalaiset sähköpörssit ovat ottaneet tai ovat aikoneet ottaa CO 2 -päästöoikeudet tuotevalikoimiinsa. Kuten aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, johdannaismarkkinoiden muodostumista päästökauppaan on edistettävä erityisesti siksi, että johdannaisilla vähennetään oikeuksien hintaan liittyvää epävarmuutta ja lisätään kaupankäynnin vilkkautta eli volyymiä. Johdannaisten käytöstä päästöoikeusmarkkinoilla on saatu kokemuksia muun muassa happosadeohjelmasta, jossa johdannaisinstrumentit ovat osoittautuneet toimiviksi välineiksi epävarmuuden hallintaan. Muissa päästökauppajärjestelmissä päästöoptioiden ja päästöfutuurien vaihdanta on Määtän (2000) mukaan ollut vähäistä, sillä asianomaisessa yhteydessä johdannaisinstrumentit ja niiden ominaisuudet ovat olleet toimijoille tuntemattomia. Pro gradu tutkielmassa analysoitiin päästökaupan vaikutuksia yksittäisen toimijan tilinpäätökseen. Koska Euroopan unionin päästöoikeusmarkkinat ovat vasta kehittymässä, päästökaupassa mukana olevan yrityksen on huomioitava mahdollinen markkinoiden hinta- ja volyymiriski. Mikäli markkinoilla olevat

90 80 päästökauppatoimijat reagoivat päästökaupan velvoitteisiin vasta velvoitteen erääntyessä, on oikeuksien kysyntä todennäköisesti tarjontaa suurempaa päästökauppakauden lopussa. Hintamekanismin kautta tilanne nostaa oikeuksien hintaa, mutta vaarana on myös päästöoikeuksien suoranainen puute markkinoilla vuoden 2007 lopulla. Volyymiriskiltä suojautuminen kannattaisi toteuttaa johdannaisinstrumenteilla, jolloin johdannaissopimuksen solmimishetkellä sovitaan eräpäivä ja hinta, jolla kohde-etuutena oleva hiilidioksidin päästöoikeus voidaan ostaa. Teoriatarkastelu osoitti, että päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat monet eksogeeniset muuttujat. Tällöin yritysten päätöksenteko päästöistä ja niitä alentavista investoinneista on hankalaa päästöoikeuksien hintakehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi: Esimerkiksi oikeuden hinta voi alentua, jolloin yrityksen päästöjä vähentävästä investoinnista saattaa tulla kannattamaton. Johdannaissopimuksilla voidaan varmistaa, että päästökauppakauden lopussa saadaan tietty määrä oikeuksia sovittuun hintaan. Spot- eli käteisosto tehdään aina ostohetken vallitsevaan markkinahintaan, jolloin kaupan edullisuutta voidaan verrata vain aiempaan hintakehitykseen: Onko hinta ostohetkellä alhaisempi kuin kuukausi sitten? Hyvä tapa suojautua hintariskiltä oikeuksien ostotarpeen hankinnassa onkin osto-optiosopimus, jolla yritys hankkii mahdollisuuden ostaa päästöoikeuksia tiettynä hetkenä tiettyyn hintaan. Optio ei kuitenkaan sido option haltijaa, joka voi halutessaan jättää option toteuttamatta. Suojautuakseen EU:n päästökauppakauden lopun epävarmuudelta toimijan kannattaa myös harkita investoimista linkkidirektiivin mahdollistamiin CDMhankkeisiin. Hinta- ja volyymiriskin toteutuessa yritys voisi rekisteröidä hankkeista saadut CER-päästövähennysyksiköt Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään. Mikäli toimija ei palauta päästöjään vastaavaa määrää oikeuksia vuosittain, sen on maksettava päästöjen ylityksestä rangaistusmaksu, jonka lisäksi yritys on edelleen velvollinen hankkimaan puuttuvat oikeudet markkinoilta. Päästövelvoitteen laiminlyönnistä saattaa muodostua yritykselle suuri kustannus, joka voi vaikuttaa sen liiketoimintaan paitsi ylimääräisinä menoina, mutta myös epäedullisena julkisuutena.

91 81 Yhteenvetona voidaan todeta, että päästökauppa mahdollistaa kustannustehokkaan tavan hiilidioksidipäästöjen kontrollointiin. Päästökaupalla pyritään kannustamaan yrityksiä ympäristöystävällisempien tuotantoteknologioiden kehittämiseen. Ollikainen (2000) näkee päästökaupan lisäävän ympäristöystävällisten teknologisten innovaatioiden määrää ja olevan tulevaisuudessa oleellinen osa päästökauppatoimijoiden liiketoimintaa sekä kustannusten minimointia. Päästökaupan hyödyllisyyden on arvioitu riippuvan toteutustavan, alkujaon ja lopullisen päästöoikeuden markkinahinnan yhteisvaikutuksesta. Päästökaupan ongelmana on yleisesti nähty se, etteivät kaikki toimialat ole velvoitettuja Euroopan unionin päästökauppaan. Ongelmana on myös se, että koska tuotantopäätöksiä tehdään reaalisilla markkinoilla, joilla saastuttaja saa tuotannon hyödyt itselleen, kustannukset jakautuvat ulkopuolisille. Päästökauppadirektiivin soveltamisalaan kuuluvien toimijoiden tuotemarkkinat ovat usein globaalit, jolloin päästöoikeuksien ostamisesta aiheutunut lisäkustannus siirtyy lopputuotteen hintaan heikentäen yrityksen kilpailukykyä päästökaupan ulkopuolisiin toimijoihin nähden. VTT:n (2004) raportin mukaan yrityskohtaiset selvitykset viittaavat siihen, että vaihtelut päästöjen vähentämismahdollisuuksissa yksittäisten yritysten ja toimipaikkojen kohdalla ovat hyvin suuria. Empiriassa käytetyllä esimerkkiyrityksellä ei ollut mahdollisuutta vähentää päästöjään teknologisin investoinnein, vaan se oli ostajan asemassa päästöoikeusmarkkinoilla. Tällöin se altistui markkinoiden hinta- ja volyymiriskeille, sillä suoriutuakseen velvoitteestaan sen oli hankittava oikeuksia markkinoilta. Yritysten haasteena onkin hallita samanaikaisesti sekä päästöoikeustasetta ja oikeuksien taloudellisia vaikutuksia: Päästökauppa voi vaikuttaa yritysten tilikauden tulokseen tappiollisesti ja muuttaa tilinpäätöksestä laskettavia tunnuslukuja epäedullisiksi esimerkiksi sijoittajan näkökulmasta. Mielenkiintoista on seurata, miten päästökauppa vaikuttaa kansainvälisten yritysten kilpailukykyyn tuotemarkkinoilla.

92 LÄHDELUETTELO Lehtiartikkelit Anonymous Trading emissions credits. Oil and Gas Journal 2003; 101, 48, s Carlen, B Market Power in International Carbon Emissions Trading: A Laboratory Test. The Energy Journal 2003; 24, 3, s Carlson, C.; Burtraw, D.; Cropper, M. & Palmer K. L Sufur Dioxide Control by Electricity Utilities: What are the Gains from Trade? Journal of Political Economy 2000; 108, 6, s Coase, R The Problem of Social Cost. Journal of Law and Economics vol. 3, s Dhanda, K. K A Market-Based Solution to Acid Rain: The Case of the Sulfur Dioxide (SO 2 ) Trading Program. Journal of Public Policy & Marketing 18, 2, s Ellerman, D. A Designing a Tradable Permit System to Control SO 2 Emissions in China: Principles and Practice. The Energy Journal 2002; 23, 2, s Germain, M. & van Steenberghe, V Constraining Equitable Allocations of Tradable CO 2 Emission Quotas by Acceptability. Environmental and Resource Economics 26; 3, s Honkatukia, J Päästökaupan kustannukset Suomessa. Ilmansuojelu 3/2002. Ilmansuojeluyhdistys ry:n jäsenlehti. s ISSN Kimpanpää, M Linkkidirektiivi hyväksyttiin. Energia uutiset 2004; 3-4 s. 30 ISSN

93 MacGill, I.; Outhred, H. & Nolles, K Some design lessons from marketbased greenhouse gas regulation in restructured Australian electricity industry. Energy Policy. Article in Press. Montero, J-P Voluntary Compliance with Market-Based Environmental Policy: Evidence from the U.S. Acid Rain Program. Journal of Political Economy 107; 5, s Rahman, A. M Market System to Curtail Emission Magnitudes Evolved from Electricity Generation. Environmentalist 22; 4, s Schwab, S. J Coase s Twin Towers: The Relation Between the Nature of the Firm and the Problem of Social Cost. Journal of Corporation Law 18; 2, s Silvennoinen, A. & Antila, H Yrityksillä reilu vuosi aikaa valmistautua päästökauppaan. Ympäristö + tekniikka 3/2003. Ympäristöteknologian erikoislehti. s Springer, U. & Varilek, M Estimating the price of tradable permits for greenhouse gas emissions in Energy Policy 2004; 32, s Victor, D.F. & House, J.C A New Currency Climate Change and Carbon credits. Harward International Review 26; 2, s Kirjallisuus Baumol, W. J. & Oates W. E The Theory of Environmental Policy. 2. painos. Cambridge: Cambridge University Press. 299 s. ISBN Cole, D. H Pollution and Property: Comparing Ownership Institutions for Environmental Protection. Cambridge: Cambridge University Press. 202 s. ISBN

94 EPA Acid Rain Program 2003 Progress Report. September United States Environmental Protection Agency (EPA). EPA 430-R s. Finergy Euroopan sähkömarkkinoiden kehitysnäkymiä. Tutkimusraportti nro 10. Energia-alan keskusliitto, Finergy. Helsinki s. ISBN X. Finergy Sähkömarkkinat Sähkönkäytön ja hankinnan kehitysnäkymiä. Tutkimusraportti nro 9. Energia-alan keskusliitto, Finergy. Helsinki s. ISBN Forsström, J.; Honkatukia, J. & Sulamaa, P Suomen asema EU:n komission vihreän kirjan hahmottelemassa unionin laajuisessa päästökaupassa. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Keskustelunaiheita no ISSN HE 49/2004vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle päästökauppalaiksi sekä laeiksi ympäristönsuojelulain 43 :n ja Energiamarkkinavirastosta annetun lain 1 muuttamisesta. HE 49/2004vp. HE 209/2004. Hallituksen esitys Eduskunnalle Rahoitustarkastuksesta annetun lain sekä kirjanpitolain 8.luvun 1 ja 2 :n muuttamisesta. Honkatukia, J Kotimaisen päästökaupan kokonaistaloudelliset vaikutukset Suomessa. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Keskustelunaiheita no ISSN Honkatukia, J.; Joutsenvirta, E.; Kemppi, H. & Perrels, A EU:n laajuisen päästökaupan toteuttamisvaihtoehdot ja vaikutukset Suomen kannalta. VATTkeskustelunaloitteita 282. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT. Helsinki s. ISBN X Hull, J. C Options, Futures & Other Derivates. 4. Edition. New Jersey: Prentice-Hall International, Inc. ISBN

95 IEA Lessons from Existing Trading Systems for International Greenhouse Gas Emission Trading, Annex I Expert Group on the UNFCCC. International Energy Agency (IEA). Information Paper ENV/EPOC(98)13/REV1. IFRIC IFRIC Interpretation 3. Emission Rights. International Financial Reporting Interpretations Committee (IFRIC). London: International Accounting Standards Board (IASB) 27 s. Ivars, B YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus kansainvälinen ympäristöoikeudellinen järjestelmä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Teoksessa: Kansainvälinen ympäristöoikeus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seura ry:n julkaisuja 23. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Toimittanut: Hollo E. J. & Parkkari, J. K. ISBN KOM Vihreä kirja kasvihuonekaasujen päästökaupasta Euroopan unionissa. Bryssel: Euroopan yhteisöjen komissio KOM(2000) 87 lopullinen. 30 s. KOM 2003a. Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä annetun direktiivin 2003/ /EY muuttamisesta Kioton pöytäkirjan hankemekanismien osalta. Bryssel: Euroopan yhteisöjen komissio KOM(2003) 403. C5-0355/ s. KOM 2003b. Komission tiedonanto ohjeista jäsenvaltioiden avustamiseksi kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta annetun direktiivin 2003/87/EY liitteessä III lueteltujen perusteiden täytäntöönpanossa sekä olosuhteista, joissa ylivoimainen este näytetty toteen. Bryssel: Euroopan yhteisöjen komissio KOM(2003) 830 lopullinen. KOM 2003c. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvosto direktiivin 96/61/EY muuttamisesta.

96 Kotila, J Hiilidioksidin päästökaupan alkujakomallit Suomessa energiantuotannon kannalta. Tutkimusraportti nro 13. Energia-alan keskusliitto, Finergy. Helsinki s. ISBN KTM Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus todentajain hyväksymismenettelystä ja todentamistehtävän suorittamisesta (85/2005). KTM 2004a. Hiilidioksidipäästöjen päästöoikeuksien jakoperusteet Suomessa vuosille sekä eräitä suuntaviivoja vuosille Helsinki: Kauppaja teollisuusministeriö (KTM). Työryhmän ehdotus. KTM Julkaisuja 12/2004 KTM 2003a. Energiansäästöohjelma Työryhmän ehdotus. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) työryhmä- ja toimikuntaraportteja 4/2003. ISBN KTM 2003b. Kansallisen ilmastostrategian toteutus. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) julkaisuja 2/2003. ISBN KTM 2003d. Selvitys päästökaupan ja energiaverotuksen vaikutuksesta sähkön ja lämmön yhteistuotannon asemaan sekä lämmitysmarkkinoihin. Dnro 60K Q A. 30 s. KTM Yritysten transaktiokustannukset yritysten välisessä päästökaupassa. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM). Electrowatt-Ekonon laatima selvitys Dnro 60K03355-Q a. 35 s. KTM Kioton joustomekanismien käyttö Suomen ilmastopolitiikassa: Kioton joustomekanismit toimikunnan mietintö. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) työryhmä- ja toimikuntaraportteja 9/ s. ISBN

97 KTM 2000a. Markkinapaikka päästökaupassa. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) Kioton mekanismit toimikunta. PricewaterhouseCoopersin laatima loppuraportti 40/464/1999KTM. KTM 2000b. Kotimaisen päästökaupan osapuolet Suomen olosuhteissa. Kauppaja teollisuusministeriö (KTM) 52A2964-Ejpc-1. Jaakko Pöyry Consulting. Leppiniemi, J Pörssikurssi. Helsinki: WSOY. ISBN Määttä, K CO 2 -päästökauppa Selvitys kansallisen päästökaupan käyttöönoton edellytyksistä sekä siinä huomioitavista seikoista. Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) tutkimuksia ja raportteja 6/ s. ISBN NAO The UK Emissions Trading Scheme A New Way to Combat Climate Change. Report by The Comptroller and Auditor General. HC 517 Session : 21 April s. Niskanen, J. & Niskanen, M Yritysrahoitus. Helsinki: Oy Edita Ab. 421 s. ISBN Nord Pool 2004a. The Nordic Power Market. Electricity Power Exchange across National Borders. Oslo Stockholm Helsinki Frederica: Nord Pool ASA. 30 s. Ollikainen, M Päästö- ja kuormituskiintiökaupan teoreettinen tausta. Teoksessa: CO 2 -päästökauppa Selvitys kansallisen päästökaupan käyttöönoton edellytyksistä sekä siinä huomioitavista seikoista (liite). Helsinki: Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) tutkimuksia ja raportteja 6/ s. ISBN Ollikainen, M Metodologisia interventioita talous-, teknologia- ja ympäristöpolitiikkaan. Lappeenranta: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu (LTKK). Kauppatieteiden osasto. Tutkimusraportti nro. 7. Toimittanut: Kyläheiko, K. 64 s. ISBN

98 Perman, R.; Ma, Y. & McGilvray, J Natural resource & Environmental Economics. New York: Addison Wesley Longman Publishing. 396 s. ISBN PPR Puttonen, V. & Valtonen, E Johdannaismarkkinat. Ekonomia-sarja. Porvoo: WSOY:n graafiset laitokset. ISBN RATA Valmistautuminen IFRS-standardien käyttöönottoon edennyt arvioitua hitaammin. Rahoitustarkastus tiedottaa 6/ s. Rosenzweig, R.; Varilek, M. & Janssen, J The Emerging International Greenhouse Gas Market. Prepared for the Pew Center on Global Climate Change. 64 s. Stiglitz, J. E Economics of the Public Sector. 3. painos. New York: Norton, cop. 823 s. ISBN Ståhle, P.; Kyläheiko, K.; Sandström, J. & Virkkunen, V Epävarmuus hallintaan Yrityksen uudistumiskyky ja vaihtoehdot. Helsinki: WSOY. 238 s. ISBN Tilastokeskus Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden. Tilastokeskuksen tiedotteita 2003:16. 5 s. UNFCCC Caring for climate - a guide to the climate change convention and the Kyoto protocol. 33 s. ISBN Valtioneuvosto 2004a. Valtioneuvoston päätös laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntämisestä. Direktiivin (2003/87/EY) ja sen toimeenpanemiseksi säädetyn päästökauppalain (683/2004) mukainen valtioneuvoston päätös laitoskohtaisten päästöoikeuksien myöntämisestä.

99 Valtioneuvosto 2004b. Suomen kasvihuonekaasujen kehitys vuoteen 2020 ja vuosille myönnettävien päästöoikeuksien laskentamenetelmä. Jakopäätöksen liite 1. Valtioneuvosto 2004c. Päästökauppalain mukaiset eri alaryhmiin kuuluville laitoksille vuosille myönnettävien päästöoikeuksien jakoperusteet ja perusteiden mukaiset laskentakaavat. Jakopäätöksen liite 2. Valtioneuvosto 2004b. Direktiivin (2003/87/EY) ja sen toimeenpanemiseksi säädetyn päästökauppalain (683/2004) mukainen Suomen esitys päästöoikeuksien kansalliseksi jakosuunnitelmaksi vuosille VTT Päästökaupan merkitys energiasektorille ja terästeollisuudelle Suomessa. VTT tiedotteita s. ISBN Ympäristöministeriö Kioton pöytäkirjan toimeenpanon säännöt. Suomen ympäristö 607. Ympäristönsuojelu osasto. Helsinki: Edita Prima Oy. 78 s. ISBN (nid.) Yritystutkimusneuvottelukunta IAS/IFRS-tilinpäätöksen keskeiset periaatteet. Yritystutkimusneuvottelukunta ry. Helsinki. 35 s. Saatavilla myös: Yritystutkimusneuvottelukunta Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi. Yritystutkimusneuvottelukunta ry. 7. painos. Helsinki: Gaudeamus Kirja / Oy Yliopistokustannus University Press Finland. 110 s. ISBN Lait ja standardit Päästökauppalaki 683/2004. Arvopaperimarkkinalaki 1989/495.

100 International Accounting Standards Board (IASB) IFRS-standardit 2004, sisältää IAS-standardit ja tulkinnat. Suomennoksen kustantaja: KHT-Media Oy. Helsinki ISBN IAS 20. IAS 27. IAS 32. IAS 38. IAS 39. Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta esitettävät tiedot Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös. Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja esittämistapa. Aineettomat hyödykkeet. Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Internetlähteet Cederlöf, M Linkkidirektiivi hankemekanismit ja EU:n päästökauppa. Ympäristöministeriö. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: CBOT CBOT/EPA Hosts Twelfth Annual S02 Emission Allowance Auction. Chicago Board of Trade. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: EEX Organisation. Über EEX. [Verkkosivu], [viitattu ]. Saatavilla: Energiamarkkinavirasto Päästökauppajärjestelmä käyttöön Suomessa. Tiedote [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: Energiamarkkinavirasto Ensimmäiset päästöluvat myönnetty. Tiedote [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla:

101 EPA Acid Rain Program 2003 Progress Report Emission Allowance Auction. Environmental Protection Agency (EPA). [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: EU Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa. Euroopan unionin toiminta: Tiivistelmät lainsäädännöstä. Euroopan unioni. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Finergy 2004w. Energiamarkkinat. Mitä sähköpörssissä käytetyt ilmaisut tarkoittavat. Energia-alan keskusliitto, Finergy. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Fortum 2004w. Yritysasiakkaat. Sähkö. Tietoa sähkömarkkinoista! Sähkön hinta on usean tekijän summa. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: GSN Kioton hankemekanismit mukaan EY:n päästökauppaan. GreenStream Network Oy. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Helsingin pörssi Kaupankäynti johdannaisilla. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: IASB 2004wx. IFRIC issues guidance on accounting for greenhouse gas emissions and scope of leasing standard. International Accounting Standards Board. [Press Release], [viitattu ]. Saatavilla: KILA Kirjanpitolautakunta. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: KHT 2004wx. IFRS-standardit ja Euroopan unioni. KHT-yhdistys - Föreningen CGR ry. [Verkkojulkaisu], [viitattu ]. Saatavilla:

102 KTM 2004b. Kansallinen ilmastostrategia ja kansainväliset neuvottelut. Kauppaja teollisuusministeriö KTM. [Verkkotiedote], [viitattu ]. Saatavilla: KTM 2004c. Komissio hyväksyi päästöoikeuksien kansallisen jakosuunnitelmaesityksen. [Verkkotiedote], [viitattu ]. Saatavilla: KTM 2004d. Päästökauppalaki voimaan - päästöoikeuksien ja päästölupien haku käynnistyy. Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM. [Verkkotiedote], [viitattu ]. Saatavilla: KTM 2004e. Valtioneuvosto hyväksyi päästöoikeuksien kansallisen jakosuunnitelman. Kauppa- ja teollisuusministeriö KTM. [Verkkotiedote], [viitattu ]. Saatavilla: KTM 2004f. Energia. Energiamarkkinat. Sähkömarkkinat. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: KTM 2003c. Kansallinen ilmastostrategia ja päästökauppa. Valmistelu. Kauppaja teollisuusministeriö (KTM): [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Nord Pool 2004b. Corporate Information. Organisation. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Point Carbon 2005a. Carbon Market Indicator. Carbon Market Europe, Jan. 21, Point Carbon. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: Point Carbon 2005b. UK still aims for Feb 7 NAP deadline. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla:

103 Point Carbon 2005c. Carbon Market Indicator. Carbon Market Europe, April 8, Point Carbon. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: Point Carbon Carbon Market Forecasting. ViewPoint: Kick-start for emissions trading in the EU. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: Pörssisäätiö Kaupankäynti Helsingin pörssissä. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Reklev, S Let the games begin. Carbon Market Europe, Jan. 7, Point Carbon. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: com Tietenberg, T Tradable Permits in Principle and Paractice. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: Tilastokeskus, Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden. Tilastouutisia. [Verkkoartikkeli], [viitattu ]. Saatavilla: UNFCCC Essential Background. United Nations Framework Convention on Climate Change. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Ympäristöministeriö Kioton pöytäkirja. Ilmastonmuutoksen hillitseminen. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Ympäristöministeriö Suomi hyväksymässä Kioton pöytäkirjan kevään aikana. Ympäristöministeriön tiedote, julkaistu [Verkkotiedote], [viitattu ]. Saatavilla:

104 Luennot, seminaarit, suulliset tiedonannot ja opinnäytetyöt Heikkinen, A Päästöoikeuksien selvitystoiminta Nord Pool - pörssissä. Osa 2. Selvitystoiminta. Nord Pool seminaari Päästökauppa käytännössä Helsinki, Finlandia-talo. Hemminki, T Suullinen tiedonanto Lahti, Lahden tiede- ja yrityspuisto. Leskelä, J Lähtölaskenta käynnissä olemmeko valmiit. Energia-alan keskusliitto ry Finergy Nord Pool seminaari Päästökauppa käytännössä Helsinki, Finlandia-talo. Lombardini-Riipinen, C Teknillinen korkeakoulu. Rakennus ja ympäristötekniikan osasto. Ympäristön suojelun perusteet (yhd ). Teknillinen korkeakoulu (TKK): [Opintojakson opetusmateriaali], [viitattu ]. Saatavilla: Matikainen, H Päästökauppa murrosvaiheessa. Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Tuotantotalouden osasto. 115 s. Mäkelä, K Sähköpörssi tänään Sähkömarkkinat. Luentomateriaali. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Sähkötekniikan osasto. [Verkkodokumentti], [viitattu ]. Saatavilla: Nuotio, V. - P Päästöoikeudet verotuksessa. Nord Pool seminaari Päästökauppa käytännössä Helsinki, Finlandia-talo. Nykänen, J Päästökauppa. Teknillinen korkeakoulu. TU Päästökaupan opintojakso. [Luentomateriaali], [viitattu ]. Saatavilla: _pk_luento_ pdf

105 Partanen, J Haastattelu sähkömarkkinoista Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Sähkötekniikan osasto. Partanen, J.; Viljainen, S.; Lassila, J.; Honkapuro, S. & Tahvanainen, K Sähkömarkkinat. Opetusmoniste 13. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Sähkötekniikan osasto. 73 s. ISBN Pesonen, V Kaupankäynti päästöoikeuksilla Nord Poolissa. Osa 1. Tuoterakenne. Nord Pool seminaari Päästökauppa käytännössä Helsinki, Finlandia-talo. Pätäri, E Johdannaisinstrumentit ja riskienhallinta. Luentomoniste. Syyslukukausi Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kauppatieteiden osasto. 121 s. Rytilahti, M Päästöoikeudet. Ernst & Young Siitonen, S. 2004a. Markkinat ja päästöoikeuden hinta. Electrowatt-Ekono Oy. CO 2 -kauppapäivä Lahti, Sibelius-talo. Siitonen, S. 2004b. Miten päästöoikeuden hinta määräytyy? Nord Pool seminaari Päästökauppa käytännössä Helsinki, Finlandia-talo. Vainio, K Päästöoikeudet kirjanpidossa. Nord Pool seminaari Päästökauppa käytännössä Helsinki, Finlandia-talo.

106 Liite 1: Direktiivin {KOM(2003] 403} mukaan päästökaupan alaiset toimijat Kasvihuonekaasujen päästökauppa kattaa direktiivin {KOM(2003) 403} mukaan: 1) energian (sähkön ja lämmön) tuotannon osalta yli 20 MW:n tehoiset polttolaitokset kaasun- ja öljynjalostamot sekä koksaamot 2) metallien tuotannon ja jalostuksen; malmien pasutus- ja sintrauslaitokset, raakarautaa tai terästä tuottavat laitokset (mukaan lukien jatkuva valu), joiden kapasiteetti ylittää 2,5 tonnia tunnissa 3) mineraaliteollisuuden laitokset, jotka tuottavat; (sementti)klinkkeriä kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti on yli 500 tonnia päivässä kalkkia kiertouuneissa, jotka tuottavat yli 50 tonnia päivässä lasia valmistavat laitokset (mukaan lukien lasikuituja valmistavat laitokset), joiden tuotanto ylittää 20 tonnia päivässä laitokset, jotka tuottavat yli 75 tonnia päivässä ja joissa valmistetaan keraamisia tuotteita polttamalla, erityisesti; kattotiiliä, tiiliä, tulenkestäviä rakennuskiviä, laattoja, hiekkakiveä tai posliinia 4) muun toiminnan osalta teollisuuslaitokset, joissa valmistetaan; a. massaa puusta tai muista kuitumateriaaleista tai b. paperia tai kartonkia kapasiteetin ylittäessä 20 tonnia päivässä (KOM 2003)

107 Liite 2: Esimerkkiyrityksen tilikauden 2004 tase TASE TASE Vastaavaa Vastattavaa PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Osakepääoma Aineettomat oikeudet Ylikurssirahasto Muut aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Muut aineettomat hyödykkeet Uudelleenarvostusrahasto Ennakkomaksut Omien osakkeiden rahasto Päästökauppa Edellisen tilikauden voitto Tilikauden voitto muusta Tilikauden voitto päästökaupasta Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ PAKOLLISET VARAUKSET VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto- omaisuus Pitkäaikainen vieras pääoma Korollinen Saamiset Koroton Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Lyhytaikainen vieras pääoma Muut lyhytaikaiset saamiset Korollinen Siirtosaamiset Koroton Muut velat Rahoitusarvopaperit Siirtovelat Muut arvopaperit 482 Muut siirtovelat Forward Rahat ja pankkisaamiset Siirtovelkojen muutos Päästökauppaostot Julkinen avustus Rahat ja pankkisaamiset Vastuu toteutuneista päästöistä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa yhteensä

108 Liite 3: Esimerkkiyrityksen tilikauden 2004 tuloslaskelma TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 228 Päästökaupan tuotot (Avustustuotot) Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Päästökaupan kulut Arvonalentumistappiot LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -466 Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos VOITTO ENNEN VEROJA Välittömät verot Tilikauden verot Aikaisempien tilikausien verot -340 TILIKAUDEN VOITTO Päästökaupasta aiheutunut muutos

109 Liite 4: Osto-option preemion laskeminen Black & Scholes -mallilla Osto - option hinta d d 1 2 X, toteutushinta S, 2 ln( S / X ) + rt + σ = σ t = d 1 σ r, riskitön korko [ N( d ) S] t 2 N( d), Standardisoidun kumulatiivisen normaalijakauman arvo d : lle t, option jäljellä oleva maturiteetti N( d ) Xe kohde - etuuden kulloinenkin markkinahinta, missä σ, tco t standardipoikkeama eli keskihajonta vuositasolla (volatiliteetti) 2 t (Niskanen & Niskanen 2000) = 1 2 rt Osto-option preemio korkean hintatason mallissa d d 1 2 ln(10 /10) + 0, / ,588 = 0, /1095 = 0,3535 0,588 N(0,3535) = 0, /1095 0,2357 N( 0,2357) = 1 N(0,2357) = 0, / ,3535 Osto - option hinta ( /tco 2 ) 0, /1095 = [0, ] - 0, e 2,46 ( ) Osto option hinta koko sopimusmäärälle ( ) ,46 = ( = preemio) Osto-option preemio matalan hintatason mallissa Kun S = 5 ja X = 4, muiden tietojen pysyessä ennallaan osto - option hinnaksi saadaan ja koko sopimusmäärälle ( ) : 1,68 /tco ,68 = ( = preemio) 2

110 Liite 5: Laskentakaava nykyarvojen summan laskemiselle Tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten nykyarvojen (NA) summan laskeminen, kun: S = tulevaisuudessa tapahtuva muutos, t = aika vuosissa, i = korkokanta. NA = S n t t= 0 (1 + i) t

111 Liite 6: Tasainen spot-kauppa: muutokset taseessa ja tuloksessa Vastaavaa Hintataso a 2007b Aineettomat oikeudet Päästökaupan ostot Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä korkea matala korkea matala , korkea matala korkea matala Vastattavaa Hintataso a 2007b Uudelleenarvostusrahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto päästökaupasta Julkinen avustus Vastuu toteutuneista päästöistä Vastattavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Tuloslaskelma Hintataso a 2007b Päästökaupan tuotot (Avustustuotot) Päästökaupan kulut Arvonalentumistappiot Tilikauden voitto Päästökaupasta aiheutunut muutos korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala

112 Liite 7: Forward-sopimus: muutokset taseessa ja tuloksessa Vastaavaa Hintataso a 2007b Aineettomat oikeudet Päästökauppaostot Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Vastattavaa Hintataso a 2007b Uudelleenarvostusrahasto Edellisen tilikauden voitto Tilikauden voitto muusta Tilikauden voitto päästökaupasta Siirtovelat: Forward Siirtovelkojen muutos Julkinen avustus Vastuu toteutuneista päästöistä Vastattavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Tuloslaskelma Hintataso a 2007b Päästökaupan tuotot (Avustustuotot) Päästökaupan kulut Arvonalentumistappiot Tilikauden voitto Päästökaupasta aiheutunut muutos korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala

113 Liite 8: Osto-optiosopimus: muutokset taseessa ja tuloksessa Vastaavaa Hintataso a 2007b Aineettomat oikeudet Ennakkomaksut: Päästökauppa Rahat ja pankkisaamiset Päästökauppaostot Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Vastattavaa Hintataso a 2007b Uudelleenarvostusrahasto Edellisen tilikauden voitto Tilikauden voitto muusta Tilikauden voitto päästökaupasta Siirtovelkojen muutos Julkinen avustus Vastuu toteutuneista päästöistä Vastattavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea ,5 matala , korkea matala Tuloslaskelma Hintataso a 2007b Päästökaupan tuotot (Avustustuotot) Päästökaupan kulut Arvonalentumistappiot Tilikauden voitto Päästökaupasta aiheutunut muutos korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala

114 Liite 9: Spot-kauppa kauden alussa: muutokset taseessa ja tuloksessa Vastaavaa Hintataso a 2007b Aineettomat oikeudet Päästökauppaostot Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Vastattavaa Hintataso a 2007b Uudelleenarvostusrahasto Edellisen tilikauden voitto Tilikauden voitto muusta Tilikauden voitto päästökaupasta Julkinen avustus Vastuu toteutuneista päästöistä Vastattavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Tuloslaskelma Hintataso a 2007b Päästökaupan tuotot (Avustustuotot) Päästökaupan kulut Arvonalentumistappiot Tilikauden voitto Päästökaupasta aiheutunut muutos korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala

115 Liite 10: Spot-kauppa kauden lopussa: muutokset taseessa ja tuloksessa Vastaavaa Hintataso a 2007b Aineettomat oikeudet Päästökauppaostot Rahat ja pankkisaamiset Vastaavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Vastattavaa Hintataso a 2007b Uudelleenarvostusrahasto Edellisen tilikauden voitto Tilikauden voitto muusta Tilikauden voitto päästökaupasta Siirtovelkojen muutos Julkinen avustus Vastuu toteutuneista päästöistä Vastattavaa yhteensä korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Tuloslaskelma Hintataso a 2007b Päästökaupan tuotot (Avustustuotot) Päästökaupan kulut Arvonalentumistappiot Tilikauden voitto Päästökaupasta aiheutunut muutos korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala

116 Liite 11: Yhteenvetotaulukko Toimintamalli 1) Hintataso 2) 3) 4) 5) Hintataso Hintataso Hintataso Hintataso Vaikutus Vuosi korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala korkea matala Kassavirtavaikutus (t ) Kumulatiivinen kassavirran nykyarvo 2004 Tasevaikutus (t ) Kumulatiivisen tasevaikutuksen nykyarvo 2004 Tulosvaikutus (t ) a 2007b a 2007b a 2007b a b a b Kumulatiivisen a tulosvaikutuksen nykyarvo 2004 b ) Tasainen_spot, 2) Forward, 3) Osto-optio, 4) Kaikki kauden alussa_spot, 5) Kaikki kauden lopussa_spot

117