VPJ-KÄSIKIRJA. soveltamisohje SISÄLLYSLUETTELO: VEROHALLNTO

Transkriptio

1 VEROHALLNTO VPJ-KÄSIKIRJA soveltamisohje SISÄLLYSLUETTELO: 1. Palkkausjärjestelmä sekä palkka- ja kehityskeskustelut 2. Palkkausjärjestelmän tavoitteet ja periaatteet 3. Soveltamisala 4. Palkkausjärjestelmän rakenne 5. Palkkausjärjestelmän toteutus 5.1. Työn vaativuuden arviointi 5.2. Henkilökohtaisen suorituksen arviointi 5.3. Henkilökohtaisen palkanosan kriteerit ja arviointiasteikko 5.4. Menettely ja ratkaisuvalta palkkauksen määrittämisessä 5.5. Palkkausperusteiden muuttuminen 6. Muutoksenhaku 6.1. Verohallinnon arviointi- ja kehittämisryhmä 6.2. Neuvotteluosapuolten suosittelema menettelytapa 6.3. Neuvottelumenettely 7. Palkkausperusteet 7.1. Tehtäväkohtainen palkanosa 7.2. Henkilökohtainen palkanosa 7.3. Siirtymälisä 7.4. Siirtolisä 7.5 Takuupalkka 8. Työaikakorvaukset 9. Erinäiset palkanlisät 1

2 10. Tietojen saanti 11. Palkkausjärjestelmäsopimuksen voimassaolo LIITTEET (1) Vaativuustasokuvaukset (2) Henkilökohtaisen suoriutumisen arviointikriteerit ja arviointiasteikko (3) Tehtäväkuvauksen mallilomake 2

3 VEROHALLINNON PALKKAUSJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISOHJE Verohallinnossa noudatetaan Verohallinnon palkkausjärjestelmästä tehtyjä virka- ja työehtosopimuksia sekä niiden allekirjoittamispöytäkirjoja liitteineen. Verohallinto antaa sopimuksen soveltamisesta soveltamisohjeen, jonka sisältö on käsitelty yhdessä neuvotteluosapuolten edustajien kanssa. Mikäli tämä ohje on joltakin osin ristiriidassa edellä sanottujen sopimusasiakirjojen sisällön kanssa, noudatetaan ensisijaisesti sopimustekstiä. 1. Palkkausjärjestelmä sekä palkka- ja kehityskeskustelut Palkkausjärjestelmää sovelletaan Verohallinnon arvojen mukaisesti osana vuosittain esimiehen ja henkilön välillä käytäviä palkka- ja kehityskeskusteluja. Palkka- ja kehityskeskustelut ovat osa Verohallinnon ohjausjärjestelmää ja johtamisprosessia. Palkka- ja kehityskeskustelut kuuluvat sekä esimiehen että työntekijän työtehtäviin ja tarkoituksena on edesauttaa molempien kehittymistä tehtävissään. Palkka- ja kehityskeskusteluiden sisältö kirjataan ehr-järjestelmään ja tehdyillä hyväksymismerkinnöillä todetaan keskustelut käydyiksi merkintöjen mukaisesti. Työntekijän hyväkymismerkinnällä ei ole vaikutusta hänen myöhempään oikeuteensa riitauttaa asia erimielisyysmenettelyssä. Palkka- ja kehityskeskusteluiden yleisenä tavoitteena Verohallinnossa on muodostaa Verohallinnon arvoista, strategiasta ja tavoitteista yksikkö- ja henkilökohtaisia tavoitteita tukea ennakoivaa ja systemaattista henkilöstösuunnittelua kehittää organisaation työilmapiiriä ja yhteistyötä yhteensovittaa yksikön ja henkilön tarpeita ja tavoitteita kehittää esimiehen ja alaisen välistä vuorovaikutusta. Verohallinnossa palkka- ja kehityskeskustelut koostuvat 3 4 keskustelusta vuosittain. Palkkausasioihin keskittyvä keskustelu ajoittuu lokakuusta tammikuun puoleenväliin. Yksiköt päättävät kehityskeskustelujensa ajankohdan. Tämän lisäksi esimies käy työntekijöittensä kanssa tilannekeskusteluja pitkin vuotta. Keskustelussa käytetään ehr-järjestelmää ja sen sähköisiä lomakkeita. Palkkaukseen keskittyvässä palkkakeskustelussa: tarkastellaan mennyttä kautta 3

4 käydään läpi henkilön tehtäväkuvaus tarkastellaan tehtävän vaativuutta Verohallinnossa käytettävien vaativuustasokuvausten avulla arvioidaan suoritusta ja saavutettuja tuloksia asetetaan tavoitteet tulevalle kaudelle Kehityskeskustelu on keskustelu, jossa on varattu aika työntekijälle tuoda esille omia asioita keskustellaan työntekijälle tärkeistä asioista liittyen onnistumisen kokemuksiin työssä, työn tekemisen edellytyksiin, työhyvinvointiin, työyhteisön ja esimiehen toimintaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin. palautteen antaminen ja saaminen molemmin puolin on keskeistä tärkeintä ei ole lomakkeen täyttäminen, vaan tavoitteelliseen ja mielekkääseen työhön tähtäävä keskustelu sinun ja esimiehen välillä. Yksiköiden tulee huolehtia siitä, että henkilöstö on tietoinen palkka- ja kehityskeskusteluiden aikataulusta ja sovituista menettelytavoista. 2. Palkkausjärjestelmän tavoitteet ja periaatteet Palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea Verohallinnon palkkakilpailukykyä sekä kannustaa henkilöstöä vaativampiin tehtäviin ja osaamisen kehittämiseen. Palkkausjärjestelmä tukee hallinnon tavoitteiden toteuttamista, on niistä johdettu ja on koko henkilöstölle yhdenmukainen. Palkkausjärjestelmä rakentuu seuraaville periaatteille mitä vaativampi työ, sitä parempi palkka mitä parempi henkilökohtainen työsuoritus, sitä parempi palkka järjestelmä on tasapuolinen, oikeudenmukainen ja läpinäkyvä järjestelmä on selkeä ja helposti sovellettava järjestelmä on kannustava ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa omaan palkkakehitykseen 4

5 3. Soveltamisala Palkkausjärjestelmää sovelletaan Verohallinnon palveluksessa oleviin, virka- ja työsuhteessa työskenteleviin henkilöihin, myös osa-aikaisiin. Palkkausjärjestelmää ei sovelleta työnantajavirkamiehiin, työllisyysvaroin palkattuihin henkilöihin, harjoittelijoihin eikä enintään 6 kuukauden määräaikaisiin palvelussuhteisiin. 4. Palkkausjärjestelmän rakenne Palkkausjärjestelmän mukaan kuukausipalkan osat ovat: tehtävän vaativuuteen perustuva osa henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva osa siirtymälisä (50% kylmän alueen lisästä) siirtolisä (Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla henkilöille, joilla oli ns. täydet ikälisät järjestelmän käyttöönottovaiheessa ) kielilisä ja kielitaitolisä (virkasuhteiset) Lisäksi Verohallinnossa maksetaan, sen mukaan kuin asiasta on erikseen sovittu luottamusmies- sekä työsuojeluvaltuutetun palkkioita. Tehtävän vaativuuden arviointi toteutetaan PALKKAVAAKA - vaativuuden arviointijärjestelmällä. Vaativuuden arvioinnin kriteerejä ovat 1) tehtävän edellyttämä tieto- ja vuorovaikutusympäristö: - tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä, - tehtävän vuorovaikutusympäristön haastavuus 2) tehtävän ohjaus ja päätöksentekoympäristö: - työssä saatu ohjaus ja palaute, - päätöksenteon luonne / ratkaisujen vaikeusaste 3) vastuu ja rooli päätöksenteossa: - tehtävän vaikutus ja suhde tulokseen. 5

6 Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työsuorituksen arviointitekijät ovat 1) aikaansaavuus ja työn laatu, 2) vuorovaikutustaidot, 3) laaja-alaisuus tai erityisosaaminen, 4) aktiivisuus ja kehittämisote. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 48 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta (vaativuusosasta). Takuupalkkaa maksetaan palveluksessa olleille henkilöille mikäli tämän järjestelmän mukaisesti määritetty kuukausipalkka on alempi kuin henkilön palkka ennen Palkkausjärjestelmän toteutus 5.1 Työn vaativuuden arviointi Tehtävän vaativuus määritellään Verohallinnon palkkausjärjestelmässä vaativuustasokuvausten avulla. Vaativuustasot vahvistetaan virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa tai arviointi- ja kehittämisryhmässä Palkkavaakajärjestelmän arviointikriteerien mukaisesti. Palkka- ja kehityskeskusteluissa henkilökohtaista tehtävänkuvausta verrataan eri vaativuustasokuvauksiin ja yksittäisen tehtävän vaativuus määräytyy lähinnä vastaavan vaativuustasokuvauksen mukaiseksi (liite 1). Henkilökohtainen tehtäväkuvaus laaditaan tehtäväkuvauslomakkeella (ehr tai liite 2). Tehtäväkuvaus määrittää tehtävän tarkoituksen ja keskeisen sisällön. Tehtäväkuvauksen tulee perustua todellisiin vakiintuneisiin tehtäviin. Esimies ja työntekijä vahvistavat tehtäväkuvauksen hyväksymismerkinnöillään. Työnantaja päättää kuitenkin viime kädessä henkilölle kuuluvista tehtävistä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyvän henkilön osa-aikatyö tulee pyrkiä ensisijaisesti järjestämään siten, että tehtävän vaativuustaso ei alene. Yksikön päällikkö vahvistaa yksikkönsä tehtävien vaativuustasot vuosittaisten palkka- ja kehityskeskustelujen jälkeen Henkilökohtaisen suorituksen arviointi Henkilökohtaisen suorituksen arvioinnin kohteena on henkilön suoriutuminen työstään ja yhteisesti sovituista tavoitteista. Henkilökohtaiset tavoitteet määritellään esimiehen ja työntekijän välisessä vähintään kerran vuodessa 6

7 käytävässä palkkakeskustelussa, jossa samalla todetaan kuluneella kaudella saavutetut tulokset. Jos henkilön tehtävät muuttuvat siten, että vaativuustaso muuttuu, maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi aikaisemman tehtävän suoritusarvioinnin euromäärän mukaisena ja uusi arviointi tehdään kuuden kuukauden kuluessa tehtävien aloittamisesta. Jotta uusi arviointi voitaisiin tehdä, on työntekijälle varattava riittävästi aikaa omaksua uusi tehtävä. Uuden arvioinnin mukainen palkka maksetaan arviointia seuraavan kuukauden alusta lukien. Suorituksen arviointi ja sen muutokset on perusteltava arviointikohteittain. Tarkastelun kohteena on henkilön henkilökohtaisessa tehtävänkuvauksessa määritellyt tehtävät ja niissä suoriutuminen edellisen palkkakeskustelun jälkeen. Huomiota ei kiinnitetä tätä aikaisempiin tehtäviin tai työsuorituksiin. Vaativuustasokuvausten avulla on Verohallinnon palkkausjärjestelmässä määritelty tehtävien vaativuustasot. Vaativuustasot eivät saa vaikuttaa henkilökohtaisen suoriutumisen arvioihin siten, että ylemmillä vaativuustasoilla annettaisiin vaativuustason perusteella korkeampia suoriutumispisteitä kuin alemmilla vaativuustasoilla. Koko asteikko on käytössä kaikilla vaativuustasoilla. Yksikön määrärahatilanne ei saa vaikuttaa suoritusten arviointiin. Uuden henkilön henkilökohtainen palkanosa arvioidaan samoilla perusteilla kuin muidenkin vastaamaan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja tiedossa olevaa aikaisempaa suoriutumistaan. Uusi arviointi on kuitenkin tehtävä 6 kuukauden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta. Menettely suoritustason laskiessa 1. Jos henkilön suoritustaso uuden arvioinnin jälkeen on alempi kuin edellisellä kerralla, palkkaa ei välittömästi alenneta uuden arvioinnin osoittamaan määrään. Palkkakeskustelussa laaditaan tavoitesuunnitelma ja tarvittava seuranta henkilön suoritustason parantamiseksi. Kun suoritustason todetaan alentuneen, tehdään tästä suoritustasosta merkintä keskusteluasiakirjaan. Uusi arviointi tehdään aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Jos tällöin henkilön suoritustaso on edelleen alempi, voidaan palkkaus alentaa todettua suoritustasoa vastaavaksi. Samoin menetellään myös silloin, kun yksittäinen arviointitekijä on alentunut ilman että suoritustaso on alentunut. 2. Jos henkilö on ollut osan vuotuisen palkkakeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla, hänen työsuorituksensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoritustason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista. 7

8 3. Jos henkilö on ollut huomattavan osan kohdassa 1 tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta sairauslomalla tai kohdassa 2 sanotulla vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoritustaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole parantunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoritustason alenemisen edellä kohdassa 2 tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta. 5.3 HENKILÖKOHTAISEN PALKANOSAN KRITEERIT JA ARVIOINTIASTEIKKO Henkilökohtaisen palkanosan ja suoriutumisen arvioinnin kriteerit Verohallinnon arviointikehikossa: - Aikaansaavuus ja työn laatu - Vuorovaikutustaidot - Laaja-alaisuus tai erityisosaaminen - Aktiivisuus ja kehittämisote ARVIOINTIKEHIKON ASTEIKKO 5-tasoinen asteikko: a-taso, Selkeä ohjauksen ja kehittymisen tarve b-taso, Osittainen ohjauksen tai tuen tarve c-taso, Tehtävän tavoitteita ja luonnetta vastaava työskentelyote d-taso, Odotukset ylittävä työskentelyote e-taso, Erinomainen työskentelyote samat kriteerit kaikentyyppisissä tehtävissä kaikki tasot käytössä tasapuolisesti kaikissa tehtäväryhmissä Eri arviointikriteerit ja arviointiasteikko on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.1. ARVIOINTITEKIJÖIDEN PAINOKERTOIMET JA PAINOTETUT PISTEET Arviointiasteikko A B C D E 8

9 1. Aikaansaavuus ja työn laatu (25 %) Vuorovaikutustaidot (25 %) Laaja-alaisuus tai erityisosaaminen (25 %) Aktiivisuus ja kehittämisote (25 %) Henkilön saamat pistearvot kunkin arviointitekijän osalta lasketaan yhteen. Tällöin henkilön arviointipisteiden yhteismäärä on vähintään 4 ja enintään Palkkauksen määräytymisen prosessi Vaiheet 1. Tehtävän sisällön ja tehtäväkuvauksen vertailu Tekijä 1. Esimies ja työntekijä 2. Henkilökohtaista tehtäväkuvausta lähinnä vastaavan vaativuustason määrittäminen 2. Esimies ja työntekijä. Tehtävän vaativuustaso määräytyy vaativuustasokuvausten mukaisesti ( sov.ohje 5.1 ). 3. Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointi 4. Vaativuustasoihin sijoittelun ja henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnin yhtenäisyyden varmistaminen yksikössä ja toimintayksikössä. 3. Esimies palkka- ja kehityskeskustelussa arviointilomakkeelle (ehr) 4. Yksikön päällikkö ja toimintayksikön päällikkö Verohallinnon palkkausjärjestelmän periaatteiden ja linjausten mukaisesti 5. Vaativuustason ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin vahvistaminen. 6. Palkka- ja muiden tarvittavien tietojen toteaminen ja tallentaminen henkilöstöhallinnon tietojärjestelmään ja palkanmaksu 5. Toimintayksikön päällikkö vahvistaa vaativuustason määrityksen ja työsuorituksen arvioinnin. 6. Hallintoyksikkö ja Palkeet 9

10 7. Tehtävän vaativuustason määrittämisessä syntyy erimielisyys 8. Valtakunnallisen yhtenäisyyden varmistaminen ja palkkausjärjestelmän kehittäminen 7. Työntekijän tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta käynnistyy erillinen erimielisyysprosessi 8. Verohallinnon arviointi- ja kehittämisryhmä 5.5. Palkkausperusteiden muuttuminen Tehtävien vaativuutta tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa palkka- ja kehityskeskusteluissa. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävien todetaan muuttuneen olennaisesti. Aloitteen vaativuustason muuttamisesta voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Tehtävien muutoksista johtuvat palkkausperusteiden muutokset tulevat voimaan muutosta seuraavan kuukauden alusta lukien sen jälkeen, kun esimies ja työntekijä ovat yhdessä todenneet, että tehtävät ovat muuttuneet. Vuosittaisten palkkakeskustelujen johdosta tapahtuvat muutokset tehdään sopimuksessa mainittuina ajankohtina. 6. Muutoksenhaku 6.1. Verohallinnon arviointi- ja kehittämisryhmä Verohallinnon arviointi- ja kehittämisryhmän jäseninä toimii viisi Verohallinnon nimeämää työnantajaedustajaa ja viisi sopimusosapuolina olevien henkilöstöjärjestöjen edustajaa. Puheenjohtajana toimii Verohallinnon nimeämä työnantajaedustaja. Arviointi- ja kehittämisryhmän tehtävänä on edistää palkkausjärjestelmän yhdenmukaista soveltamista Verohallinnossa, käsitellä ja sovitella syntyviä ristiriitoja ja muita järjestelmästä johtuvia epäselvyyksiä sekä toimia avoimena keskusteluforumina palkkausjärjestelmän soveltamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi arviointi- ja kehittämisryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuutta. Vaativuuden arviointi tapahtuu PALKKAVAAKA-järjestelmällä Neuvotteluosapuolten suosittelema menettelytapa 10

11 Esimiehen tekemään vaativuustason valintaa tai suorituksen arviointia koskevaan päätökseen tyytymätön henkilö voi ilmoittaa tyytymättömyytensä esimiehelleen joko keskustelujen yhteydessä tai yksikössä ohjeistetun määräajan kuluessa. Mikäli työntekijän ilmoittama tyytymättömyys ei johda palkkausperusteiden muuttumiseen, tulee henkilön ja/tai häntä edustavan luottamusmiehen käydä asiaa koskeva keskustelu toimintayksikön päällikön kanssa, mikäli mahdollista ennen palkkausperusteiden vahvistamista. Jos edellä mainitut keskustelut eivät johda palkkausperusteiden muutokseen, voi työntekijä tai häntä edustava luottamusmies käynnistää virka- ja työehtosopimuksen mukaisen neuvottelumenettelyn Neuvottelumenettely Virka- ja työehtosopimusjärjestelmän neuvottelumenettely Neuvottelumenettelystä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimusasioiden pääsopimuksella. Pääsopimuksen 5 :n mukaan työnantajan ja työntekijän välillä ilmenevä erimielisyys sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta, sisällyksestä tai laajuudesta taikka tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta pyritään selvittämään neuvotteluteitse. Käytännössä neuvottelumenettely Verohallinnossa etenee siten, että ensiksi tulosyksikön päällikkö ja työntekijää edustava luottamusmies käsittelevät asiaa keskenään. Mikäli välitön neuvonpito tulosyksikössä ei johda yksimieliseen ratkaisuun, on käydyistä keskusteluista laadittava erimielisyyspöytäkirja. Välitön neuvonpito henkilön, luottamusmiehen ja esimiehen välillä on käytävä viimeistään kuukauden kuluessa luottamusmiehen toimittamasta neuvottelupyynnöstä. Mikäli asiaa ei saada ratkaistua välittömässä neuvonpidossa toimintayksikössä, se voidaan siirtää käsiteltäväksi normaalin neuvottelumenettelyn mukaisesti Verohallinnon yksikön ja asianomaisen henkilöstöjärjestön väliseen neuvotteluun. Asia on pyrittävä ottamaan käsiteltäväksi Verohallinnon yksikkötason välittömään neuvonpitoon viimeistään kuukauden kuluessa asian vireille tulemisesta. Työsopimussuhteisia koskevassa työehtosopimuksessa aikaraja on ensi tilassa ja viimeistään kahden viikon kuluessa esityksen tekemisestä. Mikäli asia jää yksikössä edelleen erimieliseksi, voi pääluottamusmies saattaa asian verohallintotason paikallisneuvotteluihin järjestön ja Hallintoyksikön välillä. Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointi ja kehittämisryhmässä. Näissä tapauksissa arviointi- ja kehittämisryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. 11

12 7. Palkkausperusteet 7.1. Tehtäväkohtainen palkanosa: palkkataulukko Kullekin vaativuustasolle on koko Verohallinnossa määritetty palkkauksen vähimmäistaso. Vaativuustason mukaisessa työssä maksetaan vähintään ko. vaativuustason peruspalkkaa. Tehtäväkohtaisen palkanosan määrä selviää liitteenä olevan vpj-sopimuksen palkkataulukosta henkilön viitetehtävää vastaavan vaativuustason kohdalta Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoritustason perusteella seuraavasti: Henkilökohtaisen palkanosan määrä Suoritus- Suoritustaso (% tehtäväkohtaisesta pisteet palkanosasta) alle ,0-8, ,0-9, ,0-10, ,0-11, ,0-12, ,0-13, ,0-14, ,0-15, ,0-16, ,0-17, ,0-18, ,0-20,

13 7.3. Siirtymälisä (11A ) Henkilölle, joka oli käyttöönottoajankohtana Verohallinnon palveluksessa ja joka oli siihen saakka saanut ja olisi välittömästi sen jälkeen saanut kylmän alueen lisää, maksetaan erillistä euromääräistä siirtymälisää. Lisä on 50 prosenttia kylmän alueen lisästä, jota hänelle oli käyttöönottoajankohtaan asti maksettu. Henkilölle, joka oli saanut valtion yleisen virkaehtosopimuksen liitteen 3 6 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitettua henkilökohtaista palkanlisää, maksetaan siirtymälisää vastaavasti kuin edellä 1 momentissa on sanottu. Lisän euromäärä lasketaan ja vahvistetaan kullekin käyttöönottoajankohdan mukaisena. Lisä toteutetaan siirtymäkaudella osana virkaehtosopimuksen 10 :n 3 momentissa tarkoitettua asteittaista toteuttamista siten, että etenemää laskettaessa uuden palkan määrää korotetaan tällä lisällä. Lisä lakkaa tai alenee, jos henkilö siirtyy palvelemaan paikkakunnalle, jossa ei olisi ollut oikeutta kylmän alueen lisään, taikka jossa on oikeus alempaan kylmän alueen lisään. Edellä 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lisä lakkaa, jos henkilökohtaisen palkanlisän maksaminen siitä käyttöönottoajankohtana voimassa olleiden määräysten mukaan olisi lakannut. Lisä lakkaa, kun henkilön palvelussuhde Verohallinnossa lakkaa Siirtolisä (11 B ) Siirtolisää sovelletaan upj-sopimuksen voimaantulohetkellä Verohallinnon palveluksessa Espoon, Helsingin ja Vantaan toimipaikoilla olevaan henkilöstöön, jolla on ikälisään oikeuttavaa palvelusta vähintään 18 vuotta. Siirtolisä määräytyy tehtävän vaativuustason mukaisesta palkkauksesta siten, että sen suuruus on 6 prosenttia. Lisä lakkaa, mikäli henkilö siirtyy palvelemaan muulle paikkakunnalle. Lisä lakkaa, kun henkilön palvelussuhde lakkaa. Työsuhteisen henkilön osalta lasketaan edellä sanottu palvelusaika samoilla perusteilla kuin valtion yleisessä virkaehtosopimuksessa määritelty ikälisään oikeuttava aika Takuupalkka Takuupalkkaa maksetaan siinä tapauksessa, että uuden palkkausjärjestelmän mukaisesti määritetty palkka on alempi kuin työntekijän uuteen 13

14 palkkausjärjestelmään siirtyessä saama vanha palkka. Henkilön palkkaus ei siis laske hänen siirtyessään uuteen palkkausjärjestelmään. Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Yleiskorotus määräytyy henkilön uuden palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus siten on suurempi (vpj-sopim. 13 ). Takuupalkan määrä vahvistetaan jokaiselle henkilölle uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä. Mikäli henkilö itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustaso on alempi kuin hänen vakinaisessa palvelussuhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä. Esimerkiksi, jos henkilön uusi tehtävä on vaativuustasolla 4 ja hänen edellinen tehtävänsä tasolla 5, alenee takuupalkka vastaavalla prosenttimäärällä, minkä tehtäväkohtainen palkanosa alenee. 8. Työaikakorvaukset Valtion työaikasopimuksen 13 :n mukaan lisä-, yli-, ilta-, yö- ja sunnuntaityö sekä aattopäiväkorvauksiin ja jaksotyön lauantaityökorvaukseen ovat oikeutettuja ne henkilöt, joiden tehtävän vaativuustaso on enintään 11. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden oikeus eräisiin työaikakorvauksiin määräytyy valtion työaikasopimuksen 18 :n mukaan. Muilta osin ei työaikakorvausten perusteisiin ole uudella palkkausjärjestelmällä vaikutuksia. Työehtosopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt, joilla oli oikeus Valtion työaikasopimuksen 13 :n mukaan sanottuihin korvauksiin ja joiden tehtävän vaativuustaso on enintään 12, säilyttävät oikeutensa kyseisiin korvauksiin. 9. Erinäiset palkanlisät Palkkausjärjestelmää koskevalla tarkentavalla virkaehtosopimuksella ja työehtosopimuksella ei muuteta virka- ja työehtosopimuksilla aiemmin sovittuja luottamusmiespalkkioiden ja työsuojeluvaltuutetun palkkioiden sekä kieli- ja kielitaitolisän määriä eikä perusteita. 10. Tietojen saanti Työntekijällä on pääsy Verohallinnon tietojärjestelmiin siltä osin kun kysymys on häntä koskevista palkka- ja kehityskeskustelutiedoista. Myös luottamusmiehellä on tietojensaantioikeus. Henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista tämä oikeus on kuitenkin vain, jos henkilö on antanut siihen yksilöidyn valtakirjan. 14

15 Luottamusmiesten tietojen saannista on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksen liitteessä seuraavaa: Pääluottamusmiehillä ja, oman toimipiirinsä tai työpaikkansa osalta, muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton siirtymävaiheiden yhteydessä sekä ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot viraston palkkausjärjestelmää koskevan sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta vaativuus- ja suoritustasoille sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehityksestä vaativuustasoittain, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Luottamusmiehellä on lisäksi tässä tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, vaativuusarvioinneista ja -tasoista sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Valtiovarainministeriö on antanut ohjeet palkkausta, tehtävän vaativuuden arviointia ja suoritusarviointia koskevien tietojen käsittelysta kirjeessään VM 46/01/2006; Palkkausjärjestelmäsopimuksen voimassaolo Palkkausjärjestelmää koskeva sopimus on voimassa sen allekirjoittamisesta lukien ja jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, jolleivat sopimusosapuolet irtisano sitä vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. 15

16 VPJ-käsikirja: LIITE 1. VAATIVUUSTASOKUVAUKSET 2-16 Vaativuustaso 2 Vaativuustason yleiskuvaus: Osaaminen perustuu osittain rutiininomaiseen, mutta myös soveltavaan tietoon työn sisällöstä. Työssä hyödynnetään ammatillista perustietoa, työalan tuntemusta ja ammatillista kokemusta, joiden pohjalta tehdään valintoja käsillä olevista vaihtoehdoista. Tehtäväkokonaisuudet toistuvat usein samankaltaisina. Ratkaisut ja päätökset voidaan tehdä työn lähiympäristöstä saatavan tiedon perusteella. Ongelmatilanteissa voidaan tukeutua esimiehen näkemykseen. Verovalvonnan (HEVE, YVE, VETA, VKY) avustavat tehtävät tai harjaantumistehtävä. Sisäiseen palveluun liittyvät avustavat tehtävät eri yksiköissä. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Toimistosihteeri Toisen asteen koulutus (keskiaste) Vaativuustekijät: 2A1/2B/r4, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutukseen perustuvan osaamisen lisäksi työ edellyttää yleisesti käytössä olevien toimisto-ohjelmien hallintaa ja toimintayksikön tehtävien tuntemusta. Henkilöltä edellytetään kykyä tehdä valintoja työn lähiympäristöön rajoittuvista vakiintuneista vaihtoehdoista ja/tai ratkaisuja tehtävää tukevan Verohallinnon sovelluksen (esim. Dimo, ASVA) tarjoamista harvoista vaihtoehdoista. Henkilö opastetaan tehtäviinsä ja työssä tarvittavien Verohallinnon sovellusten käyttöön. Ei edellytä aikaisempaa Verohallinnon kokemusta. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Suorittavaa työtä. Tehtävän hallinta edellyttää tietoa toimintayksikön menettelytavoista. Tehtävään ei kuulu välitöntä ulkoisten asiakkaiden ohjausta tai neuvontaa. 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: Työnopastuksen ja tehtäväohjeistuksen mukaiset menettelytavat. Työn laatuun ja tuloksiin voidaan reagoida nopeasti. 16

17 Päätöksenteon problematiikka: Valinta- ja ratkaisutilanteet toistuvat samankaltaisina. 3. Tehtävän sisältö: Rooli tehtävässä Avustava rooli ratkaisutoiminnassa, vastuu sulautuu ryhmävastuun kanssa. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustason 2 tehtävässä henkilöllä ei ole itsenäistä ratkaisuvastuuta ydinprosesseissa eikä hän ole mukana asiakasohjauksessa. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustason 2 tehtävässä henkilö avustaa ydinprosesseja ja hänellä on osittaista ratkaisuvastuuta oman tehtävänsä osalta. Käytettyjä viitetehtäviä: Ammatillista perusosaamista edellyttävät tehtävät, esimerkiksi: Verovalvonnan avustavat tehtävät (PV73 ja PV75) Sisäisen palvelun ammattitehtävät (S28 ja S29) Toimistopalvelutehtävät (PV80, S15) Vaativuustaso 3 17

18 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään Verohallinnon ammatillisia perustietoja ja oman toimintayksikön tehtävien tuntemista. Päätöksentekotilanteissa tehdään valintoja ohjeistetuista ratkaisuvaihtoehdoista. Tehtäväkokonaisuudet toistuvat usein samankaltaisina. Ratkaisut voidaan tehdä työn lähiympäristöstä saatavan tiedon perusteella. Ongelmatilanteissa voidaan tukeutua ryhmän tai tiimin näkemykseen. Perusvalvonta ja asiakasohjaus henkilö- tai yritysverotuksessa tai veronkannossa. Kirjaajan tehtävät tai virastomestarin tehtävät sisäisessä palvelussa. Henkilöstö- ja taloushallinnon avustavat tehtävät. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Verosihteeri, vahtimestari (virastomestari), toimistosihteeri Toisen asteen koulutus (keskiaste) Vaativuustekijät: 2A1/2C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutukseen perustuvan osaamisen lisäksi työ edellyttää yleisesti käytössä olevien toimisto-ohjelmien hallintaa. Tukitoiminnoissa edellytetään tietoa yleisesti käytössä olevista menettelytavoista ja toimintakulttuurista sekä kykyä näiden taitojen ja tietojen itsenäiseen käyttöön. Henkilöltä edellytetään kykyä tehdä valintoja työn lähiympäristöön rajoittuvista vakiintuneista vaihtoehdoista ja/tai tehdä ratkaisuja tehtävää tukevien Verohallinnon sovellusten tarjoamista vaihtoehdoista. Tehtävän hoitamiseen riittää lyhyt kokemus tehtäväalalta. Henkilö opastetaan tehtäviinsä ja työssä tarvittavien Verohallinnon sovellusten käyttöön. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Verovalvonnassa harjaantumis- ja perustehtävä. Tehtävän hallinta edellyttää tietoa tehtävään liittyvistä menettelytavoista. Voi ohjata asiakkaita velvoitteiden noudattamiseen liittyvissä kysymyksissä. Asiakaspinnassa tietojen välittämistä ja jakamista. Tukitoiminnoissa työ edellyttää ammatillisia perustietoja ja tietoa menettelytavoista. Se voi sisältää osittain rutiininomaista, mutta myös soveltavaa tietoa työn sisällöstä. 18

19 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: Työmenetelmä- ja valmisteluohjeiden mukaiset vaihtoehtoiset menettelytavat. Palaute annetaan työvaiheen tulosten perusteella esimies- ja asiakaspalautteena. Päätöksenteon problematiikka: Päätöksentekotilanteet samankaltaisia, käsiteltävistä asiakirjoista saatavan tiedon ja ohjeistuksen soveltamista, käsittelyä ja yhdistelyä 3. Tehtävän sisältö: Rooli tehtävässä Ratkaisijan rooli, vastuu sulautuu osin ryhmävastuun kanssa, ryhmässä oma rooli. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustasolla 3 henkilöllä on rajattujen työvaiheiden valmistelutehtävä verovalvonnassa. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustason 3 tehtävässä henkilö on mukana ydinprosessien työvaiheissa ja hänellä on ratkaisuvastuu niissä. Käytettyjä viitetehtäviä: Verohallinnon ammattitehtävät, esimerkiksi: Verovalvonta- ja asiakasneuvontatehtävät (PV72, PV67, PV81, PV82, PV83 ja PV93) Talous- ja henkilöstöhallinnon toimistotehtävät (S07, S08, S14) Sisäisen palvelun ammattitehtävät (S17) Puhelunvälitys (S19) 19

20 Vaativuustaso 4 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään Verohallinnon ammattilaisen oman toimintayksikön tehtävien laajaa osaamista ja itsenäistä työskentelytapaa. Asiakasneuvonnassa vuorovaikutus on tietojen välittämistä ja jakamista. Työtä ohjataan toimialan ohjeistuksella. Päätöksentekotilanteissa tarvittava tieto saadaan Verohallinnon ohjeistuksesta ja sitä käsitellään ja yhdistellään ratkaisujen tuottamiseksi. Henkilöverotuksen ja veronkannon ammattitehtävät. Perusvalvonta ja asiakasneuvonta. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Verosihteeri, toimistosihteeri, henkilöstösihteeri, koulutussihteeri. Alin korkea-aste Vaativuustekijät: 2A1/2C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutukseen perustuvan osaamisen lisäksi työ edellyttää yksikön toimialaan kuuluvan valvontatehtävän hallintaa tai tukitoiminnoissa tietoa Verohallinnon menettelytavoista ja toimintakulttuurista sekä näiden taitojen ja tietojen itsenäistä käyttöä. Verotustehtävissä tehtävänhaltijalla on yleensä kokemusta alemman vaativuustason tehtävistä. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Kyseessä on verovalvonnan tai tukitoimintojen ammattitehtävä. Tehtävässä tarvittavien tietojen avulla kyetään ratkaisemaan tehtäväalan tyypillisimmät tapaukset. Tehtävän hallinta edellyttää tietoa henkilöverotukseen, veronkantoon tai perintään liittyvästä lainsäädännöstä ja verotusmenettelystä. Tehtävään sisältyy asiakasneuvontaa. 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: Työmenetelmä- ja valmisteluohjeiden mukaiset vaihtoehtoiset menettelytavat. Palaute annetaan työvaiheen tulosten perusteella esimies- ja asiakaspalautteena. 20

21 Päätöksenteon problematiikka: Päätöksentekotilanteet vaihtelevat, käsiteltävistä asiakirjoista saatavan tiedon ja ohjeistuksen soveltamista, käsittelyä ja yhdistelyä. Ratkaisumallit löytyvät aiemmista käytännöistä ja vastaukset ongelmiin ovat yleensä tiedossa. 3. Tehtävän sisältö: Rooli tehtävässä Tehtävänhaltijalla on keskeinen rooli ratkaisujen suhteen. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustasolla 4 henkilö osallistuu tehtäväalueensa prosessinmukaisiin työvaiheisiin. Hänellä ei ole erityistä erikoistumisaluetta. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustasolla 4 henkilö osallistuu henkilöverotuksen perusprosessin eri työvaiheisiin. Tukitoiminnoissa henkilölle on määritelty oma itsenäinen tehtäväalue. Henkilöllä on ratkaisuvastuu tehtävässään. Käytettyjä viitetehtäviä: Verohallinnon ammattitehtävät, esimerkiksi: Henkilöverotuksen, verotilivalvonnan ja perinnän ammattitehtävät (P21, PV45, PV49, PV81A, K06, K07, PV52, PV77 ja PV84) Verotusmenettelyn asiakasohjaustehtävä (PV45) Verovalvonta- ja asiakasneuvontatehtävät (PV44A ja PV76) Yritysverotuksen asiakasrekisteröintitehtävä (yhteisö- ja yritysverotus) (PV63, PV63A ja PV87) Toimintojen tukitehtävät (S10, S13, S16, S18, T13A, T14 ja PV97) Vaativuustaso 5 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään Verohallinnon ammattilaisen erityistietoja ja erityisosaamista sekä 21

22 niiden itsenäistä käyttöä. Tehtävän hoitaminen edellyttää toimintayksikön muiden tehtävien tuntemusta. Asiakasneuvonnassa vuorovaikutus on tietojen välittämistä ja jakamista. Työtä ohjataan toimialan ohjeistuksella. Päätöksentekotilanteissa tarvittava tieto saadaan yleensä Verohallinnon ohjeistuksesta ja sitä käsitellään ja yhdistellään ratkaisujen tuottamiseksi. Henkilöverotuksen tai asiakaspalvelun erikoistumistehtävä, verotilivalvonnan tehtävät. Henkilöstötai taloushallinnon yhdyshenkilön tehtävät. Tietohallinnossa IT-tukipalvelun perustehtävä. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Verosihteeri, henkilöstösihteeri, koulutussihteeri, IT-tukihenkilö. Alin korkea-aste Vaativuustekijät: 2A2/2C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutusvaatimuksena on joko alempi korkeakouluaste tai alin korkea-aste ja hyvä kokemus tehtäväalalta. Lisäksi työ edellyttää osittain erikoistunutta tietoa yksikön toimialaan kuuluvasta valvontatehtävästä, lainsäädännöstä ja verotusmenettelystä. Tukitoiminnoissa (tietohallinto, henkilöstö- ja taloushallinto) edellytetään tietoa Verohallinnon ja valtionhallinnon vakiintuneista menettelytavoista ja toimintakulttuurista sekä näiden taitojen ja tietojen itsenäistä käyttöä. Verotustehtävissä tehtävänhaltijalla on yleensä kokemusta alemman vaativuustason tehtävistä. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Vero- ja verotilivalvonnan tai tukitoimintojen ammattitehtävä. Valvontatehtävissä tarvittavan erikoistumisen avulla kyetään ratkaisemaan perusprosessista eroavat henkilöverotustoimialan yritys- ja maatalousverotustapaukset sekä kansainväliseen verotukseen, perintöverotukseen ja verotiliin liittyvät tapaukset. Tehtävään sisältyy joko ulkoisten tai sisäisten asiakkaiden neuvontaa. 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: 22

23 Työmenetelmä- ja asiantuntijaohjauksen mukaiset vaihtoehtoiset menettelytavat. Verotuksessa palaute annetaan valvontakauden tulosten perusteella. Tukitoiminnoissa palaute sisäisiltä asiakkailta lyhyen aikajänteen tulosten perusteella. Päätöksenteon problematiikka: Päätöksentekotilanteet vaihtelevat, käsiteltävistä asiakirjoista saatavan tiedon ja ohjeistuksen soveltamista, käsittelyä ja yhdistelyä. Ratkaisumallit löytyvät aiemmista käytännöistä ja vastaukset ongelmiin löytyvät yleensä ohjeistuksesta. 3. Tehtävän sisältö: Rooli tehtävässä Tehtävänhaltijan kanta on pääasiallisessa roolissa ratkaisujen suhteen. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustasolla 5 henkilöllä ei ole ohjaavaa roolia suhteessa muihin perusprosessissa työskenteleviin. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustasolla 5 henkilö osallistuu tehtäväalueensa prosessinmukaisiin työvaiheisiin. Hänelle on määritelty erikoistumisalue. Käytettyjä viitetehtäviä: Verohallinnon ammattitehtävät, erikoistumistehtävät, esimerkiksi: Käytön tuen ammattitehtävät (IT09) Henkilöverotustoimialan yritysverotus- tai maatalousverotustehtävät taikka henkilöverotuksen erikoistumistehtävät (PV38,PV42, PV43, PV46, PV48A, PV61, PV64, PV66, PV70) Henkilöverotuksen ammattitehtävät (PV55) Verotusmenettelyn asiakasohjaustehtävä (PV62) Verotiliin liittyvät tehtävät (K14A, K06A, PV53 ja PV58) Perintäsihteerin tehtävät (P08 ja P10) Kansainvälisen tietojenvaihdon toimistotehtävät (PV59, P18 ja T18) Henkilöstö- tai taloushallinnon yhdyshenkilön tehtävät (S06 ja S09) 23

24 Vaativuustaso 6 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään toimintayksikön tehtäväalaan liittyvää ammatillista erityisosaamista. Työlle on tyypillistä toistuvat verotusnormien- ja ohjeiden soveltamistilanteet. Asiakaspinnassa vuorovaikutuksessa korostuu ammatillinen osaaminen. Tehtävään kuuluu ongelmien selvittämistä tapauskohtaisesti erityisosaamisen pohjalta. Yritysverotustoimialan perustehtävä, henkilöverotustoimialan vaativa yritysverotustehtävä tai henkilöverotuksen erityistapausten verotus ja valmistelijoiden neuvonta ja ohjaus. Perinnän yrityssaneerauksiin ja velkajärjestelyihin liittyvät valmistelevat tehtävät. Verotilivalvonnan tapauskohtaiset tehtävät tai verovarojen tilittäminen veronsaajille. Tukitehtävissä tietohallinnon IT tuki- ja tuotantopalveluiden ammattitehtävä, sisäisten palveluiden työnjohtotehtävät, henkilöstö- tai taloushallinnon vastuuhenkilön tehtävät, henkilöstön kehittämistehtävät, tiedottajan tehtävät. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Verosihteeri, henkilöstösihteeri, perintäsihteeri, suunnittelija. Alempi korkeakoulututkinto Vaativuustekijät: 3A1/2C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutusvaatimuksena on joko alempi korkeakouluaste tai alin korkea-aste ja hyvä kokemus tehtäväalalta. Lisäksi työ edellyttää hyvää ongelmanratkaisukykyä sekä toimialan lainsäädännön, verotusmenettelyn ja asiakkaiden toimintaympäristön tuntemusta. Tukitoiminnoissa (tietohallinto, henkilöstö- ja taloushallinto) edellytetään Verohallinnon ja valtionhallinnon menettelytapojen ja toimintakulttuurin tuntemusta. Verotustehtävissä tehtävänhaltijalla on yleensä kokemusta alemman vaativuustason tehtävistä. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus 24

25 Vero- ja verotilivalvonnan tai tukitoimintojen ammattitehtävä. Valvontatehtävässä tarvittavan osaamisen avulla kyetään ratkaisemaan yritysverotustoimialan yleisimmät verotuskysymykset ja henkilöverotustoimialan perusprosessista valikoituneet vaativat tapaukset. Työhön liittyy henkilöverotustoimialalla muun henkilöstön opastusta ja koulutusta. Tehtävään sisältyy sekä ulkoisten että sisäisten asiakkaiden neuvontaa. 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: Asiantuntija-, esimies- ja prosessiohjauksen mukaiset menettelytavat. Verotuksessa palaute annetaan valvontakauden tulosten perusteella. Tukitoiminnoissa palaute tulee sisäisiltä asiakkailta lyhyen aikajänteen tulosten perusteella. Päätöksenteon problematiikka: Päätöksentekotilanteet vaihtelevat, asiakkaan toimintaympäristöstä ja verotusasiakirjoista saatavan tiedon käsittelyä. Päätöksenteko käsittää eri oikeusasteiden ratkaisujen, verolainsäädännön ja Verohallinnon ohjeiden soveltamista yksittäistapauksiin, joiden perusteella seuraamukset ovat yleensä tiedossa. 3. Tehtävän sisältö: Rooli tehtävässä Tehtävänhaltijan kanta on pääasiallisessa roolissa ratkaisujen suhteen. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustasolla 6 henkilö osallistuu vain yhteisöverotuksen perusprosessiin. Henkilöverotuksessa tehtävänhaltija ei ratkaise yritysasiakkaiden verotuksen erityiskysymyksistä. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustasolla 6 tehtävä on yhteisöverotuksen perustehtävä. Henkilöverotuksen perusprosessissa ja tukitoiminnoissa tehtävänhaltija toimii lähitukena. Käytettyjä viitetehtäviä: 25

26 Verohallinnon ammatilliset erityistehtävät, esimerkiksi: IT-käytön tuki ja koulutus tai tuotantotehtävä (IT08A, IT08B, PV90) Veronkannon vaativat ammattitehtävät ja/tai verotilivalvonnan tapauskohtaiset tehtävät (K03, K03A, PV50) Verotiliin liittyvät tehtävät (K12) Konkurssivalvonnat, yrityssaneerausten ja velkajärjestelyjen valmistelutehtävät (P13, P20) Yritysverotuksen ammattitehtävät, henkilö- tai varainverotuksen valvonnan tuki ja verotus taikka vaativa maatalous- tai muutosverotus (PV16, PV38B, PV41, PV65 ja PV48B) Yhteisöjen verotustehtävä (PV60, PV69A, PV94) Sisäisten palveluiden työnjohtotehtävät (S03) Henkilöstö- tai taloushallinnon vastuuhenkilön tehtävät (S04, S05, S13A) Henkilöstön kehittämistehtävät (S24) Tiedottajan tehtävät (S27) Vaativuustaso 7 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään toimintayksikön tehtäväalaan liittyvää ammatillista erityisosaamista. Työlle on tyypillistä toistuvat ratkaisua edellyttävät verotusnormien- ja ohjeiden soveltamistilanteet. Asiakaspinnassa vuorovaikutuksessa korostuu ammatillinen osaaminen. Tehtävään kuuluu monipuolista harkintaa ja ratkaisutilanteet edellyttävät ongelmien selvittämistä erityisosaamisen pohjalta. Yritys- ja yhteisöverotuksen vaativa ammattitehtävä, johon kuuluu erityistapausten verotus. Yhteisöverotuksessa osallistuu myös perusprosessiin. Perinnän yrityssaneerauksiin ja velkajärjestelyihin liittyvät valvonta- ja valmistelutehtävät. Perintö- ja lahjaverotuksen erityistapausten verotus. Verotarkastuksen tiedonkeruu- ja analysointitehtävä, asiakasrekisteröinnin tuki- ja ohjaustehtävä, lomakesuunnittelijan tehtävä, osaamisen kehittämisen tekninen tuki. Tietohallinnossa IT tuki- ja tuotantopalveluiden vaativat ammattitehtävät. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Verosihteeri, perintäsihteeri, suunnittelija. Alempi korkeakoulututkinto 26

27 Vaativuustekijät: 3B1/2C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutukseen perustuvan osaamisen lisäksi valvontatehtävissä edellytetään tehtäväalan lainsäädännön, oikeuskäytännön, verotusmenettelyn ja asiakkaiden toimintaympäristön tuntemusta ja kykyä näiden tietojen soveltamiseen yksittäisissä verotuskysymyksissä. Muissa kuin valvontatehtävissä edellytetään oman tehtäväalan erityisosaamista sekä Verohallinnon ja valtionhallinnon menettelytapojen ja toimintakulttuurin tuntemusta. Verotustehtävissä tehtävänhaltijalla on yleensä kokemusta alemman vaativuustason tehtävistä. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Verovalvonnan tai tukitoimintojen vaativa ammattitehtävä. Valvontatehtävässä tarvittavan erityisosaamisen avulla kyetään ratkaisemaan yritys- ja yhteisöverotuksessa poimitut, vaativat verotustapaukset. Tehtävään kuuluu yritysverotustehtävissä olevan henkilöstön opastusta ja koulutusta. Tehtävään sisältyy sekä ulkoisten että sisäisten asiakkaiden neuvontaa. 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: Asiantuntija- ja esimiesohjauksen mukaiset menettelytavat. Verotuksessa palaute tulee osin valvontakauden aikana, osittain valvontakauden tulosten perusteella. Tukitoiminnoissa henkilön tehtävät ovat melko itsenäisiä ja palaute tulee pääsääntöisesti lyhyen aikajänteen tulosten perusteella. Päätöksenteon problematiikka: Päätöksentekotilanteet vaihtelevat, asiakkaan toimintaympäristöstä ja verotusasiakirjoista saatavan tiedon käsittelyä. Päätöksenteko käsittää eri oikeusasteiden ratkaisujen, verolainsäädännön ja Verohallinnon ohjeiden soveltamista yksittäistapauksiin, joiden perusteella seuraamukset ovat yleensä tiedossa. 3. Tehtävän sisältö: 27

28 Rooli tehtävässä Tehtävänhaltijan kanta on pääasiallisessa roolissa ratkaisujen suhteen. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustasolla 7 tehtävässä korostuu monipuolinen käytettävyys erityistapausten ratkaisemisessa. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustasolla 7 henkilö saa ohjauksensa asiantuntijoilta. Yritysverotuksessa tehtävänhaltija ohjaa perusprosessissa työskenteleviä henkilöitä. Yhteisöverotuksessa ja tietohallinnossa henkilö osallistuu myös perusprosessiin. Käytettyjä viitetehtäviä: Verohallinnon ammatilliset erityistehtävät, esimerkiksi IT-käyttäjätuen ja tuotannon virheselvittelytehtävä (IT07A, IT07B) Yrityssaneerausten ja velkajärjestelyjen valvonta- ja valmistelutehtävät (P11) Yhteisöverotuksen ammattitehtävät, asiakaskohtainen verotus, vaativat yritys- tai muutosverotustehtävät (PV16A, PV30, PV65B, PV33, PV33B, PV36) Henkilö- tai varainverotuksen valvonnan tuki ja verotus taikka muutosverotus (PV20) Verotarkastuksen tiedonkeruu- ja analysointitehtävä (T16) Asiakasrekisteröinnin tuki- ja ohjaustehtävä (PV25) Lomakesuunnittelijan tehtävät (V06) Osaamisen kehittämisen tekninen tuki V07 Vaativuustaso 8 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään toimintayksikön tehtäväalaan liittyvää ammatillista erityisosaamista ja kokemukseen perustuvaa osaamista. Tehtävän vuorovaikutusympäristö sisältää usein vaativia vaikuttamis- ja asiakastilanteita. Asioiden valmistelu edellyttää itsenäistä tiedon hankkimista ja arvioimista. Päätöksentekotilanteissa voi kuitenkin tukeutua toimialan linjauksiin ja asiantuntijoihin. Verovalvonnassa vahvaan ja monipuoliseen kokemukseen perustuvaa erityisosaamista 28

29 edellyttävä tehtävä, jota hyödynnetään esimerkiksi perehdytyksessä, koulutuksessa ja muutosverotuksessa. Johdon assistentin tehtävät. Tietohallinnossa IT tuki- ja tuotantopalveluiden vastuutehtävät. Sopivat nimikkeet ja viitteellinen koulutustaso: Verosihteeri, perintäsihteeri, suunnittelija. Alempi korkeakoulututkinto Vaativuustekijät: 3B1/3C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Koulutukseen perustuvan osaamisen lisäksi edellytetään vahvaa kokemusta verovalvonnan tehtävistä Työ edellyttää verolainsäädännön, oikeuskäytännön, verotusmenettelyn ja asiakkaiden toimintaympäristön tuntemusta ja kykyä näiden tietojen soveltamiseen yksittäisissä verotuskysymyksissä. Muissa kuin valvontatehtävissä edellytetään oman tehtäväalan erityisosaamista sekä Verohallinnon vakiintuneiden menettelytapojen ja toimintakulttuurin tuntemusta. Verotustehtävissä tehtävänhaltijalla on kokemusta alemman vaativuustason tehtävistä. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Verovalvonnan tai tukitoimintojen eritysosaamista vaativa ammattitehtävä. Tehtävässä tarvittavan erityisosaamisen avulla kyetään ratkaisemaan yritys- ja yhteisöverotuksessa poimitut, vaativat verotustapaukset. Tehtävässä on keskeistä verotustehtävissä olevan henkilöstön ohjaus, opastus ja koulutus sekä käytettävyys vaativassa asiakasneuvonnassa ja -ohjauksessa. 2. Tehtävän ohjaus ja päätöksenteko: Toimenhaltijan ohjaus: Asiantuntijaohjauksen mukaiset menettelytavat. Verotuksessa palaute tulee osin valvontakauden aikana, osittain valvontakauden tulosten perusteella. Tukitoiminnoissa henkilön tehtävät ovat itsenäisiä ja palaute tulee pääsääntöisesti lyhyen aikajänteen 29

30 tulosten perusteella. Päätöksenteon problematiikka: Päätöksentekotilanteet vaihtelevat, asiakkaan tilanteesta, toimintaympäristöstä ja verotusasiakirjoista saatavan tiedon käsittelyä. Päätöksenteko käsittää eri oikeusasteiden ratkaisujen, verolainsäädännön ja Verohallinnon ohjeiden tulkintaa ja soveltamista yksittäistapauksiin, joiden perusteella seuraamukset ovat yleensä tiedossa. 3. Tehtävän sisältö: Rooli tehtävässä Tehtävänhaltijan kanta on pääasiallisessa roolissa ratkaisujen suhteen. Erottavat tekijät seuraaviin vaativuustasoihin Keskeiset erot yhtä tasoa ylempään vaativuustasoon Vaativuustason 8 tehtävässä kuvaavaa on monipuolinen toimialan verotusmenettelyn hallinta. Keskeiset erot yhtä tasoa alempaan vaativuustasoon Vaativuustason 8 tehtävässä korostuu sisäinen koulutus ja ohjaus sekä monipuolinen kokemus tai syvällinen osaaminen. Käytettyjä viitetehtäviä: Erityisosaamista vaativassa vuorovaikutusympäristössä, esimerkiksi: Tuotannon sovellusalueen ja IT-käyttäjätuen vastuutehtävät (IT06A) Yhteisöverotuksessa erityisasiakasryhmien asiakaskohtainen vaativa verotus- ja verovalvontatehtävä (PV31) Johtoa avustavat tehtävät (S02, V11) Henkilö-, yritys- tai varainverotuksen ryhmän aineellinen tuki (PV17) Verotuksen toimittamista tai perintää tukevat valvonta- ja tarkastustehtävät (T13 ja P15) 30

31 Vaativuustaso 9 Vaativuustason yleiskuvaus: Työssä hyödynnetään toimialakohtaista substanssiosaamista ja erikseen määritellyissä tehtävissä myös kokemukseen perustuvaa osaamista. Tehtävän vuorovaikutusympäristö on monipuolinen ja sisältää usein vaativia vaikuttamis- ja asiakastilanteita. Asioiden valmistelu ja esittely edellyttää itsenäistä tiedon hankkimista ja arvioimista. Päätöksentekotilanteissa voi kuitenkin tukeutua yksikön tai esimiehen linjauksiin ja käytettävissä on organisaation asiantuntijat. Verotarkastustehtävä tarkastusryhmän jäsenenä. Osallistuu tarkastuksen eri työvaiheisiin kaikkien verolajien osalta. Verotuksen ja veronkannon ratkaisutoiminnan ja verotusmenettelyn, kouluttamis- ja ohjaustehtävä. Tietohallinnossa IT tuki- ja tuotantopalveluiden osa-alueen vastuuhenkilö. IT infra ja sovelluspalveluiden ammattitehtävä. Sopivat nimikkeet ja koulutustaso: Verosihteeri, veroasiantuntija, verotarkastaja, suunnittelija Soveltuva korkeakoulututkinto Vaativuustekijät: 3B1/3C/r6, PISTEET VÄLILLÄ Osaamisvaade: Tehtävän edellyttämän tiedon, taidon ja kokemuksen määrä Tehtävä edellyttää teoreettisia tietoja osaamisalueesta kuten esimerkiksi laskentatoimesta, tietotekniikasta tai verolainsäädännöstä. Koulutusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Verotarkastuksessa edellytetään perehtymistä Verohallinnon tehtäviin. Muissa kuin verotarkastustehtävissä tehtävänhaltijalla on kokemusta alemman vaativuustason tehtävistä. Tehtävän luonne, laajuus ja vuorovaikutus Verotarkastuksessa tehtävä on pääasialliselta luonteeltaan osallistuva. Tehtävän avulla varmistetaan ratkaisujen yhdenmukaisuus henkilö- ja yritysverotustoimialojen sekä Veronkantoyksikön toimintayksiköissä. Tehtävään kuuluu muun henkilöstön opastusta ja koulutusta. Tehtävässä tarvittavan osaamisen avulla kyetään ratkaisemaan yritys- ja yhteisöverotuksessa vaativat verotustapaukset. 31