KOMISSION KERTOMUS. Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus 2011

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel.9.1 COM(1) 53 final KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus 11 FI FI

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Vuonna 1 keskeneräisiksi jääneet hakemukset Vuonna 11 saadut uudet hakemukset Rahoitus Seuranta Päätökseen saatetut tukitoimenpiteet Tiedonanto EU:n solidaarisuusrahaston tulevaisuudesta Päätelmät Liite 1: Vuonna 11 sovellettavat suurkatastrofien kynnysarvot (vuoden 9 bruttokansantuloa koskevien lukujen pohjalta)... 1 Liite : Euroopan unionin solidaarisuusrahaston vuonna 1 keskeneräisiksi jääneet hakemukset ja uudet hakemukset, joista päätettiin vuonna Liite 3: EU:n solidaarisuusrahaston hakemukset vuodesta lähtien FI FI

3 KOMISSION KERTOMUS Euroopan unionin solidaarisuusrahasto Vuosikertomus JOHDANTO Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/, josta käytetään myöhemmin nimitystä solidaarisuusrahastoasetus, 1 artiklassa säädetään, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitetään kertomus rahaston toiminnasta kuluneelta vuodelta. Tässä kertomuksessa esitellään rahaston toiminta vuonna 11 ja tarkastellaan aiempien kertomusten tapaan keskeneräisten ja uusien hakemusten käsittelyä ja täytäntöönpanokertomusten arviointia niiden käsittelyn päätökseen saattamisen valmistelemiseksi. Hakemusten määrällä mitattuna vuosi 11 oli aiempaa hiljaisempi vuosi. Vuoden kuluessa esitettiin vain neljä hakemusta solidaarisuusrahaston tuen saamiseksi, kun vuonna 1 hakemuksia esitettiin yhteensä 17. Koska osa näistä hakemuksista vastaanotettiin vuoden 1 lopulla, niiden arviointi jatkuu vuoteen 11. Kyseessä ovat seuraavat hakemukset: Ranska (Varin tulvat), Tšekki (syystulvat), Saksa (Sachsenin tulvat), Kroatia ja Slovenia (syyskuun tulvat) ja Unkari (myrkkyvuoto). Näiden tapausten arviointi saatiin päätökseen vuonna 11 ja kuvataan tässä kertomuksessa. Vuonna 11 vastaanotetut neljä hakemusta ovat seuraavat: kaksi hakemusta Italiasta (Veneton tulvat ja Ligurian ja Toscanan tulvat), yksi Espanjasta (Lorcan maanjäristys) ja yksi Kyprokselta (laivastotukikohdan räjähdys). Komissio sai vuoden 11 kuluessa päätökseen arviointinsa ja hyväksyi Italian (Veneton tulvat) ja Espanjan (Lorcan maanjäristys) hakemukset. Toista Italian hakemusta (Ligurian ja Toscanan tulvat) ja Kyproksen hakemusta koskevat komission päätökset tehtiin vuoden 1 alkupuolella. Vuonna 11 komissio myönsi solidaarisuusrahaston tukea 11 katastrofille yhteensä 39,9 miljoonaa euroa ja ehdotti lisäksi vielä kahdelle muulle tapaukselle tukea 38 miljoonan euron edestä.. VUONNA 1 KESKENERÄISIKSI JÄÄNEET HAKEMUKSET Ranska (Varin tulvat) Osa Etelä-Ranskasta kärsi 15. ja 16. kesäkuuta 1 voimakkaista sateista. Ranskan viranomaiset hakivat 4. elokuuta 1 taloudellista tukea solidaarisuusrahastosta. Hakemus koski yhdeksää kuntaa ja kahta kuntien yhteistä aluetta sateiden pahiten koettelemissa osissa Varin departementtia. Ne muodostavat yhdessä yhden yhtenäisen alueen, joka on selkeästi määritelty hakemuksessa. Katastrofin mainitulla alueella aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 73, 778, miljoonaa euroa. Komissio käytti hakemuksen arvioimiseksi keskimääräistä vahinkojen määrää (74,7 miljoonaa euroa). Välittömien vahinkojen kokonaismäärää koskeva arvio on 1 prosenttia Ranskaan vuonna 1 sovellettavasta, solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevasta tavanomaisesta FI 3 FI

4 kynnysarvosta, joka on 3,467 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden hintoina). Koska vahingot olivat pienemmät kuin sovellettava kynnysarvo, Ranskan hakemusta tarkasteltiin poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Arvioinnissa kävi ilmi, ettei Ranskan hakemuksessa esitetty mitään näyttöä, josta olisi ilmennyt, että Varin departementin talouden vakaus olisi kärsinyt vakavasti ja pitkäaikaisesti esimerkiksi siten, että työllisyys tai alueen BKT olisi laskenut merkittävästi. Tästä syystä komissio päätti 4. maaliskuuta 11, että Ranskan hakemus ei täytä edellytyksiä, jotka koskevat poikkeuksellisen tuen myöntämistä rahastosta, ja ilmoitti asiasta Ranskan viranomaisille. Tšekki (syystulvat vuonna 1) Epätavallisen voimakkaat sateet koettelivat elokuussa 1 Tšekin pohjoisosia eli Liberecin aluetta (Liberecký kraj) ja viereiseen Ústí nad Labemin (Ústecký kraj) alueeseen kuuluvaa Děčínin kaupungin aluetta. Seurauksena oli pahoja tulvia, jotka aiheuttivat merkittäviä vahinkoja julkiselle infrastruktuurille, asuintaloille, maataloudelle ja yrityksille. Tšekin viranomaiset hakivat 14. lokakuuta 1 taloudellista tukea solidaarisuusrahastosta. Tšekin viranomaiset arvioivat välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 436,5 miljoonaa euroa, joka on 53 prosenttia Tšekkiin vuonna 1 sovellettavasta, solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 84,3 miljoonaa euroa (eli,6 prosenttia BKTL:sta vuoden 8 tietojen pohjalta). Hakemusta tarkasteltiin tämän vuoksi poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. Hakemuksessa osoitettiin, että perusteet, joiden mukaan a) katastrofi vaikuttaa katastrofin koettelemalla alueella suureen osaan väestöstä ja b) katastrofista aiheutuu vakavia ja pitkäaikaisia vaikutuksia elinoloihin ja talouden vakauteen, täyttyivät. Komissio ehdotti 3. maaliskuuta 11, että rahastosta myönnetään 1,91 miljoonan euron edestä taloudellista tukea. Vastaava lisätalousarviomenettely saatiin päätökseen 14. heinäkuuta 11. Kun Tšekin kanssa oli tehty täytäntöönpanosopimus, tuki voitiin maksaa. joulukuuta 11. Saksa (Sachsenin tulvat) Voimakkaat sateet koettelivat elo- ja syyskuussa 1 Saksan itäosia, lähinnä Sachsenia, ja aiheuttivat tulvia, joista aiheutui vahinkoa julkiselle infrastruktuurille, asuintaloille, maataloudelle ja yrityksille. Saksan viranomaisten 15. lokakuuta 1 toimittamasta hakemuksesta ilmeni, että kolmesta eri katastrofista esitettiin kumulatiivinen hakemus ja että nämä tapahtumat koskivat eri alueita Sachsenissa ja menivät vain osittain päällekkäin. Tulvista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 937,8 miljoonaa euroa, joka on lähes kolmasosa Saksaan vuonna 1 sovellettavasta, solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,467 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden hintoina). Vaikka asetuksen säännöksissä viitataan (yksittäisen) katastrofin seurauksiin, komissio on aina hyväksynyt sen, että lyhyen ajanjakson aikana sattuneita samanlaisia tapahtumia, kun niillä on sama alkuperä tai kun ne vaikuttavat samaan alueeseen, voidaan pitää yhtenä tapahtumana asetuksen tarkoittamassa mielessä. Eri alueisiin vaikuttavia eri alkuperää olevia tapahtumia olisi kuitenkin arvioitava erikseen. Komissio päätti 4. huhtikuuta 11, ettei hakemuksessa tarkoitettuja kolmea tulvaa voida pitää asetuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena katastrofina. Asiasta ilmoitettiin Saksan viranomaisille. FI 4 FI

5 Slovenia (syystulvat vuonna 1) Vaikeat tulvat koettelivat Sloveniaa 17.. syyskuuta 1 ja aiheuttivat laajalti vahinkoa lähinnä kulttuuriperinnölle, julkiselle infrastruktuurille ja asuintaloille. Slovenian viranomaiset hakivat 6. marraskuuta 1 taloudellista tukea solidaarisuusrahastosta. Koska yhteensä 51,3 miljoonan euron suuruisiksi arvioidut välittömät vahingot ylittivät Sloveniaan sovellettavan, solidaarisuusrahaston käyttöönoton edellytyksenä olevan kynnysarvon (17,67 miljoonaa euroa vuoden 8 tietojen pohjalta), katastrofia voitiin pitää asetuksessa tarkoitettuna suurena luonnonkatastrofina. Komissio päätti 4. helmikuuta 11 hyväksyä Slovenian hakemuksen ja myöntää tukea 7,46 miljoonan euron verran. Vastaava lisätalousarviomenettely saatiin päätökseen 14. heinäkuuta 11. Kun Slovenian kanssa oli tehty täytäntöönpanosopimus, tuki voitiin maksaa 8. joulukuuta 11. Kroatia (syystulvat vuonna 1) Kroatia kärsi 17.. syyskuuta 1 voimakkaista sateista, joista aiheutui pahoja tulvia erityisesti Länsi-Kroatiassa. Koska Kroatia oli hakemuksen esittämisen aikaan neuvottelemassa EU-jäsenyydestä, sille voitiin periaatteessa myöntää tukea solidaarisuusrahastosta. Katastrofi aiheutti suuria vahinkoja infrastruktuurille, maataloudelle sekä yksityiselle omaisuudelle. Välittömien vahinkojen laajuudeksi arvioitiin yhteensä 47,3 miljoonaa euroa. Koska tämä määrä jäi 75,8 miljoonan euron suuruisen kynnysarvon alle (,6 prosenttia Kroatian BKTL:sta vuonna 8), katastrofia ei voitu pitää suurena luonnonkatastrofina. Kroatia kärsi kuitenkin samoista tulvista, jotka aiheuttivat suurkatastrofin Sloveniassa. Näin ollen neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/ artiklan kohdan toisessa alakohdassa esitetty edellytys katsottiin täyttyneeksi eli maa, jota koettelee sama suurkatastrofi kuin naapurimaata, voi poikkeuksellisesti saada tukea solidaarisuusrahastosta. Komissio päätti tämän vuoksi myöntää Kroatialle taloudellista tukea 1,175 miljoonaa euroa. Vastaava lisätalousarviomenettely saatiin päätökseen 14. heinäkuuta 11. Kun Kroatian tasavallan kanssa oli tehty täytäntöönpanosopimus, tuki voitiin maksaa 1. joulukuuta 11. Unkari (myrkkyvuoto) Magyar Alumínium Zrt (MAL Ltd.) -alumiinitehtaan punaliejualtaan pato murtui lähellä Kolontárin kylää Unkarissa 4. lokakuuta 1, minkä seurauksena valtava määrä punaliejua hukutti alleen useita asutusalueita. Katastrofi aiheutti vakavaa saastumista, asuintaloja ja siltoja tuhoutui, satoja ihmisiä evakuoitiin, 86 ihmistä loukkaantui ja kymmenen kuoli. Unkarin viranomaiset päättivät esittää solidaarisuusrahastolle tukihakemuksen, jonka komissio vastaanotti 13. joulukuuta 1. Katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismääräksi arvioitiin 174,3 miljoonaa euroa. Unkariin vuonna 1 sovellettava rahaston varojen käyttöönoton tavanomainen kynnysarvo oli 59,71 miljoonaa euroa (,6 prosenttia Unkarin BKTL:sta vuonna 8). Koska katastrofin aiheuttamat välittömät vahingot olivat huomattavasti vähäisemmät kuin tavanomainen kynnysarvo, Unkari toimitti hakemuksen poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti. FI 5 FI

6 Asetuksen artiklan 1 kohdassa todetaan, että asetusta sovelletaan lähinnä suuriin luonnonkatastrofeihin 1, eikä sen soveltamisalasta ole näin ennakolta suljettu pois teknologian aiheuttamia katastrofeja. Niitä voidaan kuitenkin pitää tukikelpoisina ainoastaan, jos tietyt lisäedellytykset täyttyvät. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/ 3 artiklan 3 kohdassa rajoitetaan periaatteessa rahastosta maksettava tuki ainoastaan sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla korvataan vahinkoja, jotka eivät ole vakuutuskelpoisia. Myrkkyvuodosta koituneet vahingot aiheutti kuitenkin teollisuuslaitoksessa oleva vika. Mahdolliseen henkilökohtaiseen vastuuseen liittyvistä kysymyksistä riippumatta alumiinitehtaan omistajien ja/tai toiminnanharjoittajien olisi pitänyt vakuuttaa itsensä laitoksen toiminnasta aiheutuvia riskejä vastaan (tuottamuksesta riippumaton vastuu). Myrkkyvuoden aiheuttamia vahinkoja on näin ollen pidettävä vakuutuskelpoisina. Hakemuksessa ei myöskään käsitelty vastuukysymystä. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/ 8 artiklan 1 kohdassa kuitenkin velvoitetaan edunsaajavaltiot hakemaan kaikki mahdolliset korvaukset kolmansilta osapuolilta. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/ 3 artiklan 3 kohdassa säädetään, että rahastosta maksettavat maksut, jotka liittyvät vahingon kustannuksiin, jotka jokin kolmas osapuoli korvaa, peritään takaisin. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti teollisuuslaitoksen omistajan ja/tai toiminnanharjoittajan olisi katsottava olevan vastuussa kyseisestä laitoksesta aiheutuvista mahdollisista vahingoista mistään mahdollisesta henkilökohtaisesta vastuusta tai vakuutusturvasta riippumatta. Solidaarisuusrahasto ei näin ollen osallistu tällaisten vahinkojen korvaamiseen. Edellä esitetyistä syistä Unkarin myrkkyvuodon ei voitu katsoa täyttävän neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1/ esitettyjä perusteita solidaarisuusrahaston varojen ottamiseksi käyttöön. Unkarille ilmoitettiin komission päätöksestä. 3. VUONNA 11 SAADUT UUDET HAKEMUKSET Vuoden 11 kuluessa saatiin hakemukset Italialta (Veneton tulvat), Espanjalta (Lorcan maanjäristys) ja Kyprokselta (laivastotukikohdan räjähdys). Italialta saatiin vielä toinen hakemus (Ligurian ja Toscanan tulvat) juuri ennen vuoden 11 loppua. Kyproksen ja Italian (Ligurian ja Toscanan tulvat) hakemusten käsittely saatiin kuitenkin päätökseen vasta vuonna 1, ja ne esitetään vuotta 1 käsittelevässä vuosikertomuksessa. Italia (Veneton tulvat) Rankkasateet koettelivat 31. lokakuuta. marraskuuta 1 Veneton aluetta Italian koillisosassa. Tilannetta pahensi vielä sulava lumi, ja seurauksena oli, että joet valuivat yli äyräidensä ja tulvivat laajoilla alueilla aiheuttaen vahinkoa tie- ja infrastruktuuriverkostoille, maataloudelle, yrityksille ja asuintaloille. Laajoja vahinkoja kirjattiin kaikkialla Venetossa, mutta erityisen pahasti kärsi Bacchiglionen valuma-alue, Vicenzan ja Padovan kaupunkialueet mukaan luettuina. Italia toimitti solidaarisuusrahaston taloudellista tukea koskevan hakemuksen, jonka komissio vastaanotti 7. tammikuuta 11. Uusi hakemus, jota oli tarkistettu huomattavilta 1 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: Rahaston toimenpiteet voidaan käynnistää jäsenvaltion tai Euroopan unionin jäsenyydestä parhaillaan neuvottelevan valtion, jäljempänä edunsaajavaltio, pyynnöstä pääasiassa silloin, kun kyseisen valtion alueella tapahtuu sellainen luonnonmullistus, jolla on vakavia vaikutuksia yhden tai useamman alueen taikka yhden tai useamman valtion kansalaisten elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään. FI 6 FI

7 osin, saatiin elokuun puolivälissä 11. Tarkistettuaan hakemuksen perusteellisesti komissio tuli siihen tulokseen, että Italian hakemus täyttää poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteet. Komission hyväksymien välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 676,36 miljoonaa euroa eli 19 prosenttia Italiaan vuonna 11 sovellettavasta, solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotolle määritetystä tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,536 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden hintoina). Näin ollen komissio hyväksyi Italian hakemuksen 17. marraskuuta 11 ja ehdotti, että solidaarisuusrahastosta myönnetään tukea 16,9 miljoonaa euroa. Vastaava lisätalousarviomenettely saatiin päätökseen 13. joulukuuta 11. Talousarviomäärärahat voitiin kuitenkin saada käyttöön vasta helmikuun puolivälissä 1. Kun Italian kanssa oli tehty täytäntöönpanosopimus, tuki voitiin maksaa 15. kesäkuuta 1. Espanja (Lorcan maanjäristys) Kaksi perättäistä 5, magnitudin maanjäristystä ravisteli espanjalaista Lorcan kaupunkia 11. toukokuuta 11. Yhdeksän ihmistä kuoli ja vahingot olivat suuria. Espanja toimitti solidaarisuusrahaston taloudellista tukea koskevan hakemuksen, jonka komissio vastaanotti. heinäkuuta 11. Hakemus saatettiin ajan tasalle 1. elokuuta 11. Komission hyväksymien katastrofin aiheuttamien välittömien vahinkojen kokonaismäärä on 84,84 miljoonaa euroa eli 3,84 prosenttia Espanjaan vuonna 11 sovellettavasta tavanomaisesta kynnysarvosta, joka on 3,536 miljardia euroa (3 miljardia euroa vuoden hintoina). Komissio päätti 17. marraskuuta 11 hyväksyä Espanjan hakemuksen poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteiden mukaisesti ja ehdotti, että solidaarisuusrahastosta myönnetään tukea 1, miljoonaa euroa. Vastaava lisätalousarviomenettely saatiin päätökseen 13. joulukuuta 11. Talousarviomäärärahat voitiin kuitenkin saada käyttöön vasta helmikuun puolivälissä 1. Tuki maksetaan heti, kun komission ja Espanjan välillä allekirjoitetaan täytäntöönpanosopimus. 4. RAHOITUS Solidaarisuusrahastosta maksettiin vuonna 11 tukea kuudessa tapauksessa. Nämä tukihakemukset oli vastaanotettu kesällä 1. Vastaava alustava lisätalousarvioesitys nro 1/11 saatiin valmiiksi 6. huhtikuuta 11. Maksut suoritettiin kesällä ja syksyllä 11. Rahaston varoja käytettiin myös kolmen muun vuonna 1 vastaanotetun hakemuksen tapauksessa. Alustava lisätalousarvioesitys nro /11 kattaa tulvat Tšekissä, Sloveniassa ja Kroatiassa (syystulvat vuonna 1), ja budjettivallan käyttäjä hyväksyi sen 14. heinäkuuta 11. Maksut suoritettiin vuoden 11 lopussa, kun tukipäätökset oli tehty ja täytäntöönpanoa koskevat sopimukset allekirjoitettu. 3 Vuonna 11 saatujen hakemusten kohdalla rahastosta voitiin ottaa varoja käyttöön Italian (Veneton tulvat) ja Espanjan (Lorcan maanjäristys) tapauksessa. 3 Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 1 vuoden 11 talousarvioon kattaa yhteensä euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateiden Puolassa, Slovakiassa, Tšekissä, Unkarissa, Kroatiassa ja Romaniassa aiheuttamien vaikutusten johdosta. Euroopan parlamentti hyväksyi sen KOM(11) 9 (EUVL L 17, ). Euroopan parlamentti hyväksyi edellisen lisätalousarvioesityksen nro vuoden 11 yleiseen talousarvioon (KOM(11)154) lisätalousarviona nro 3. Se kattaa yhteensä euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina rankkasateiden Sloveniassa, Kroatiassa ja Tšekissä aiheuttamien vaikutusten johdosta (EUVL L 13, ). FI 7 FI

8 Budjettivallan käyttäjä hyväksyi vastaavan alustavan lisätalousarvioesityksen nro 7/ joulukuuta Maksut kuitenkin viivästyivät, koska talousarviomäärärahat oli siirrettävä vuodelle 1 ja täytäntöönpanosopimukset saatava valmiiksi. Solidaarisuusrahastosta hyväksytyt tuet vuonna 11 Edunsaajavaltio Katastrofi Luokka Myönnetty tuki vuonna 11 (euroa) Slovakia kevättulvat 1 suurkatastrofi Puola kevättulvat 1 suurkatastrofi Tšekki kevättulvat 1 naapurimaa Unkari kevättulvat 1 suurkatastrofi Kroatia kevättulvat 1 naapurimaa Romania kevättulvat 1 suurkatastrofi Tšekki syystulvat 1 alueellinen Slovenia syystulvat 1 suurkatastrofi Kroatia syystulvat 1 naapurimaa Italia Veneton tulvat 1 alueellinen Espanja Lorcan 11 maanjäristys alueellinen YHTEENSÄ SEURANTA Komissio teki vuonna 11 seurantakäynnin viiteen solidaarisuusrahastosta tukea saaneeseen maahan saadakseen tietoja järjestelmistä, joilla vastuussa olevat kansalliset viranomaiset panevat täytäntöön myönnettyä solidaarisuusrahaston tukea, ja keskustellakseen täytäntöönpanoviranomaisten nimenomaan esille ottamista kysymyksistä: Dublin (Irlanti) 1. heinäkuuta 11, aiheena marraskuun 9 tulvien seurauksena myönnetty 13 miljoonan euron suuruinen tuki. Poitiers (Ranska) 1. heinäkuuta 11, aiheena helmikuussa 1 riehuneen Xynthia-myrskyn seurauksena myönnetty 35,6 miljoonan euron suuruinen tuki. Madeira (Portugali) 1. syyskuuta 11, aiheena helmikuussa 1 tapahtuneiden muta- ja maanvyöryjen seurauksena myönnetty 31,3 miljoonan euron suuruinen tuki. Bukarest (Romania) marraskuuta 11, aiheena kesäkuussa 1 tapahtuneen tulvakatastrofin seurauksena vuonna 11 myönnetty 5 miljoonan euron suuruinen tuki. 4 Lisätalousarvioesitys (LTE) nro 7 vuoden 11 talousarvioon kattaa yhteensä euron käyttöönoton EU:n solidaarisuusrahastosta maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Murciassa, Espanjassa sattuneen maanjäristyksen ( euroa) ja Venetossa sattuneiden tulvien ( euroa) johdosta. Euroopan parlamentti hyväksyi sen KOM(11) 796, (EUVL L 6,.3.1). FI 8 FI

9 Budapest (Unkari) 4. marraskuuta 11, aiheena toukokuun 1 tulvien seurauksena myönnetty,5 miljoonan euron suuruinen tuki. Komission seurantakäynteihin suhtauduttiin yleensä hyvin myönteisesti, ja ne antoivat kohtalaiset takeet siitä, että asianomaiset viranomaiset hoitavat täytäntöönpanon ja valvonnan avoimesti ja asianmukaisesti ja solidaarisuusrahastoasetusta, tukipäätöstä ja täytäntöönpanosopimusta noudattaen. Saatuaan loppukertomukset komissio tekee lisäanalyyseja ja ryhtyy tarvittaessa asianmukaisiin toimenpiteisiin. 6. PÄÄTÖKSEEN SAATETUT TUKITOIMENPITEET Solidaarisuusrahastoasetuksen 8 artiklan kohdassa säädetään, että edunsaajavaltion on toimitettava viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tuen maksamista seuraavan yhden vuoden määräajan päättymisestä kertomus tuen käyttämisestä (täytäntöönpanokertomus), siihen liittyvine selvityksineen tuen käyttöön liittyvistä menoista (selvitys). Tämän menettelyn päätyttyä komissio päättää rahaston tukitoimenpiteen. Kolme solidaarisuusrahaston tukeen liittyvää tapausta saatettiin päätökseen vuonna 11. (1) Bulgarialle oli myönnetty maata keväällä 5 koetelleiden tulvien vuoksi tukea 9,7 miljoonaa euroa, ja täytäntöönpanokertomus oli saatu 17. tammikuuta 8. Bulgarian viranomaisten suorittamassa tarkastuksessa kävi ilmi, että tukeen oikeuttamattomia menoja oli 5 15 euroa. Tämän seurauksena komissio käynnisti Bulgarian viranomaisten suostumuksella takaisinperintämenettelyn, ja kyseessä olevat 5 15 euroa perittiin takaisin Bulgarian viranomaisilta 9. joulukuuta 8. Komission lisätutkimukset ja arviointi saatiin päätökseen vuonna 11. Komissio päätti tukitoimenpiteen helmikuussa 11. () Réunionin saarta (Ranska) vuonna 7 koetelleen myrskyn johdosta oli myönnetty tukea 5,9 miljoonaa euroa, ja tapausta koskeva täytäntöönpanokertomus oli saatu 13. heinäkuuta 9. Ranskan viranomaisten ilmoittamien tukeen oikeuttamattomien menojen vuoksi menot olivat euroa myönnettyä tukimäärää pienemmät. Lisäanalyysien ja loppukertomuksen arvioinnin jälkeen ja ottaen huomioon, että Ranskan viranomaiset eivät esittäneet asetetussa kahden kuukauden määräajassa vastalauseita päätökseen saattamista koskevan komission kirjeen osalta, komissio käynnisti euron takaisinperintämenettelyn. Komissio vastaanotettua tämän määrän asian käsittely katsottiin kesäkuussa 11 päättyneeksi. (3) Komissio oli myöntänyt Unkarille huhtikuussa 6 sattuneiden tulvien osalta taloudellista tukea 15 miljoonaa euroa. Täytäntöönpanokertomus toimitettiin komissiolle 18. toukokuuta 9. Unkarin viranomaiset ilmoittivat loppukertomuksessaan, että ilmoitetut menot olivat euroa myönnettyä tukimäärää pienemmät. Komission toteuttamien lisäanalyysien ja -tarkastusten jälkeen Unkarin viranomaisilta perittiin takaisin kyseiset euroa. Komissio päätti tukitoimenpiteen syyskuussa 11. Komissio vastaanotti vuonna 11 lopulliset vuonna 9 myönnettyä tukea koskevat täytäntöönpanokertomukset Ranskalta (Klaus-myrsky 9) ja Italialta FI 9 FI

10 (Abruzzon maanjäristys 9). Tämän vuosikertomuksen kattaman ajanjakson päättyessä näiden täytäntöönpanokertomusten arviointi oli vielä kesken. 7. TIEDONANTO EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON TULEVAISUUDESTA Komissio esitti 6. lokakuuta 11 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston tulevaisuutta käsittelevän tiedonantonsa 5, jossa pyritään lisäämään rahaston reagointivalmiutta katastrofeihin, tekemään siitä näkyvämpi ja selkiyttämään sen toimintaperusteita. Komissio oli jo vuonna 5 tehnyt säädösehdotuksen solidaarisuusrahastoasetuksen muuttamisesta. Suurin osa jäsenvaltioista ei kuitenkaan voinut hyväksyä ehdotusta, joten komissio on peruuttanut ehdotuksen. Komissio on kuitenkin edelleen sitä mieltä, että EU:n solidaarisuusrahaston toimintaa voitaisiin parantaa merkittävästi tekemällä vain vähäisiä mukautuksia nykyiseen asetukseen. Asetuksen perusteet ja luonne halutaan säilyttää, eikä rahoitukseen ja sallittujen menojen laajuuteen haluta koskea. Asetukseen ehdotetuissa muutoksissa ei millään lailla muutettaisi rahastosta rahoitettavia tukikelpoisia toimintoja, kuten elintärkeiden infrastruktuurien välitöntä korjausta ja valmiustoimiin tarkoitettujen voimavarojen käyttöönoton kustannuksia. Vuonna 5 tehtyyn ehdotukseen sisältyneitä näkökohtia, kuten soveltamisalan laajentamista, kynnysarvojen muuttamista tai alueellisina katastrofeina tunnetun luokan jättämistä pois käytöstä, ei ole sisällytetty tiedonantoon. Tiedonannossa ehdotetaan seuraavia mukautuksia: solidaarisuusrahaston selkeästi määritelty soveltamisala siten, että se rajattaisiin luonnonkatastrofeihin ja niiden seurauksiin. Ketjureaktiot, kuten luonnonkatastrofeihin pohjautuvat teknologiaan liittyvät katastrofit, eivät edelleenkään olisi tukikelpoisia. alueellisten katastrofien uusi, yksinkertainen määritelmä yhden objektiivisen (BKT:hen perustuvan) kriteerin pohjalta; näin voitaisiin poistaa nykyisistä säännöksistä johtuva epäselvyys niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä rahaston varoja voidaan poikkeuksellisesti ottaa käyttöön. ennakkomaksujen käyttöönotto (pyynnöstä) ja maksujen nopeuttaminen rahaston toiminnan tehostamiseksi ja sen näkyvyyden lisäämiseksi. selkeämpi reagoiminen hitaasti kehittyviin katastrofeihin, kuten kuivuuteen. hallinnollinen yksinkertaistaminen ja ajan säästö yhdistämällä tukipäätökset ja täytäntöönpanosopimukset. komissio haluaisi lisäksi selvittää jäsenvaltioiden kanssa, voidaanko solidaarisuusrahastoa käyttää katastrofinkestävyyden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehostamiseksi ottamalla käyttöön tehostettuja ennaltaehkäisytoimia koskevia kannustimia. komissio on lisäksi valmis keskustelemaan mistä tahansa muista näkökohdista, joita jäsenvaltiot haluavat sisällyttää mukaan rahaston toiminnan tehostamiseksi. 5 KOM(11) 613. FI 1 FI

11 Tätä kertomusta annettaessa keskustelut tiedonannosta ovat käynnissä neuvoston, Euroopan parlamentin ja muiden sidosryhmien kesken. Komissio tarkastelee uutta säädösehdotusta koskevia vaihtoehtoja. 8. PÄÄTELMÄT Komissio vastaanotti vuonna 11 vain muutaman uuden solidaarisuusrahaston tukea koskevan hakemuksen, mutta ennätysvuodelta 1 jäljelle jääneiden hakemusten käsittely jatkui vielä vuonna 11. Näissä hakemuksissa vahvistuivat monet niistä näkökohdista ja suuntauksista, joita oli tuotu esiin ja joista oli raportoitu edellisinä vuosina. Solidaarisuusrahaston ensisijaisena kohteena olevia suurkatastrofeja on suhteellisen yksinkertaista arvioida yhden pysyvän kriteerin pohjalta (kynnysarvon ylittävä välittömien vahinkojen kokonaismäärä), jonka on täytyttävä, jotta tuki voidaan hyväksyä. Kuitenkin vain noin kolmannes vastaanotetuista hakemuksista koskee suurkatastrofeja. Huomattava enemmistö hakemuksista koskee pienempiä katastrofeja, lähinnä niin kutsutun poikkeuksellisen alueellisen katastrofin perusteen pohjalta. Lainsäätäjä oli tarkoittanut sen harvinaiseksi poikkeukseksi, ja ainoastaan 7,5 prosenttia rahaston vuotuisista määrärahoista on käytettävissä tätä tarkoitusta varten. Asetuksessa tällaisten hakemusten hyväksymiseksi säädetyt edellytykset ovat monimutkaiset, ja niiden täyttäminen on varsin vaikeaa. Tämän vuoksi komissio hylkää useimmat alueellisia katastrofeja koskevat hakemukset. Olisi hyödyllistä saada selkeämmät ja yksinkertaisemmat perusteet, joiden pohjalta alueellisille katastrofeille voidaan myöntää tukea. Jälleen kerran on käynyt ilmeiseksi, että teollisuusonnettomuuksiin ja muihin katastrofeihin, jotka eivät ole luonnonkatastrofeja, liittyvät hakemukset eivät yleensä täytä asetuksen tukikelpoisuusperusteita saastuttaja maksaa -periaatteen vuoksi ja sen takia, että vakuutuskelpoiset vahingot on jätetty solidaarisuusrahastotuen ulkopuolelle. Kuten lokakuussa annetussa tiedonannossa jo todettiin, asetuksen soveltamisalan määrittely selkeämmin ja rajaaminen pelkästään luonnonkatastrofeihin ja niiden vaikutuksiin poistaisi oikeudellista epävarmuutta. Vuoden loppupuolella saatujen hakemusten käsittelyä ei yleensä saada päätökseen saman vuoden aikana. Asetuksen sillä säännöksellä, jonka mukaan rahastoon vuosittain osoitetuista miljardin euron määrärahoista on 1. lokakuuta oltava jäljellä vielä 5 prosenttia, jottei varoja käytetä loppuun ennen aikojaan, ei näin ollen tosiasiallisesti ole mitään vaikutusta. On pohdittava lisää sitä, miten tuet voitaisiin maksaa nopeammin. Solidaarisuusrahaston tulevaisuutta käsittelevä tiedonanto sisältää useita osatekijöitä, joilla tähdätään oikeudellisen kehyksen parantamiseen ja näin ollen rahaston toiminnan tehostamiseen. Tiedonannolla valmistellaan näin maaperää mahdolliselle säädösehdotukselle, jolla pyritään lisäämään rahaston reagointivalmiutta katastrofeihin, parantamaan sen näkyvyyttä ja selkiyttämään sen toimintaperusteita. FI 11 FI

12 LIITE 1: VUONNA 11 SOVELLETTAVAT SUURKATASTROFIEN KYNNYSARVOT (VUODEN 9 BRUTTOKANSANTULOA KOSKEVIEN LUKUJEN POHJALTA) (miljoonaa euroa) Maa BKTL 9*,6 % BKTL:sta* Suurkatastrofin kynnysarvo 11* AT ÖSTERREICH , ,756 BE BELGIË/BELGIQUE ,566 53,566 BG BULGARIA , ,678 CY KYPROS ,845 99,845 CZ ČESKÁ REPUBLIKA ,74 774,74 DE DEUTSCHLAND , ,94** DK DANMARK , ,684 EE EESTI ,3 81,3 EL ELLADA , ,863 ES ESPAÑA , ,94** FI SUOMI/FINLAND ,98 1 8,98 FR FRANCE , ,94** HR HRVATSKA ,431 61,431 HU MAGYARORSZÁG ,747 59,747 IE ÉIRE/IRELAND ,67 795,67 IS ICELAND ,73 46,73 IT ITALIA , ,94** LT LIETUVA ,57 16,57 LU LUXEMBOURG (G.D.) ,59 16,59 LV LATVIJA ,73 119,73 MT MALTA ,74 3,74 NL NEDERLAND , ,18 PL POLSKA , ,18 PT PORTUGAL , ,986 FI 1 FI

13 (miljoonaa euroa) Maa BKTL 9*,6 % BKTL:sta* Suurkatastrofin kynnysarvo 11* RO ROMÂNIA , ,913 SE SVERIGE , ,98 SI SLOVENIJA ,4 8,4 SK SLOVENSKO ,45 375,45 TR TÜRKIYE , ,48 UK UNITED KINGDOM , ,94** * Kynnysarvot ovat joko,6 prosenttia suhteessa BKTL:oon tai 3 miljardia euroa vuoden hintoina sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. * Luvut ovat pyöristettyjä. ** ~ 3 miljardia euroa vuoden hintoina. Lähde: Eurostat FI 13 FI

14 LIITE : EUROOPAN UNIONIN SOLIDAARISUUSRAHASTON VUONNA 1 KESKENERÄISIKSI JÄÄNEET HAKEMUKSET JA UUDET HAKEMUKSET, JOISTA PÄÄTETTIIN VUONNA 11 Vuosi 1 11 Hakijamaa Ranska Tšekki Saksa Slovenia Kroatia Unkari Italia Espanja Kypros Italia Katastrofin nimi ja luonne Ensimmäisen aiheutumispäivä vahingon Varin tulvat Syystulvat Sachsenin tulvat Syystulvat Syystulvat Myrkkyvuoto Veneton tulvat Lorcan maanjäristys Laivastotukikohdan räjähdys Ligurian ja Toscanan tulvat Hakemuksen tekopäivä Päivä, jona täydelliset tiedot olivat saatavilla Suurkatastrofin (milj. euroa) kynnys ,57 84, ,57 17,67 75,8 59, , ,9 99, ,9 Välittömien vahinkojen kokonaismäärä (milj. euroa) 6 74,7 436,48 937,77 51, ,3 676,36 84,84-7,47 - Luokka alueellinen naapurimaa (alueellinen) alueellinen alueellinen (alueellinen) (alueellinen) suurkatastrofi (suurkatastrofi) / muu kuin luonnonkatastrofi alueellinen Vahingot/kynnys 1,37 % 5,97 % 7,5 % 115,45 % 17,4 % 9,51 % 19,13 % 3,84 % -,43 % Tukikelpoisten hätätoimien kustannukset (milj. euroa) Tukikelpoiset kustannukset / kokonaisvahingot Tuki / tukikelpoiset kustannukset 197,54 334, ,7 8,65-573, ,43 6,67 % 76,7 % 5,14 % 68,15 % 6,95 % % 1,34 % - 7,79 % - 3,6 % - 4,36 % 4,1 % -,95 %,6 % - 3,53 % 6 Komission hyväksymä välittömien vahinkojen kokonaismäärä. FI 14 FI

15 Tukiosuus (% kokonaisvahingoista) -,5 % -,97 %,5 % -,5 %,5 % -,5 % Tukipäätöksen päivämäärä hylätty.8.11 hylätty hylätty hylätty Täytäntöönpanosopimukse n päivämäärä (tehty) käsiteltävän ä käsiteltävän ä Myönnetty tuki (euroa) FI 15 FI

16 LIITE 3: EU:N SOLIDAARISUUSRAHASTON HAKEMUKSET VUODESTA LÄHTIEN Vuo si Maa Katastrofin luonne Vahingot (milj. euroa) Luokka Myönnetty tuki (milj. euroa) 1 AT Tulvat 9 suurkatastrofi 134 CZ Tulvat 3 suurkatastrofi 19 3 FR Tulvat (Le Gard) 835 alueellinen 1 4 DE Tulvat 9 1 suurkatastrofi 444 Tuen kokonaismäärä v. hakemuksille 78 1 ES Öljyvuoto (Prestige) 436 alueellinen 8,66 IT 3 IT Maanjäristys (Molise/Apulia) Tulivuoren purkautuminen (Etna) alueellinen 3, alueellinen 16, IT Tulvat (Pohjois-Italia) (1 9) (suurkatastrofi) hylätty 5 GR Äärimmäiset sääolosuhteet talvella (ei selvillä) (suurkatastrofi?) hylätty 6 PT Metsäpalot 1 8 suurkatastrofi 48,539 7 FR Metsäpalot (Etelä-Ranska) 531 (alueellinen) hylätty 8 ES Metsäpalot rajalla) (Portugalin 53 naapurimaa 1,331 9 MT Tulvat 3 suurkatastrofi,961 1 IT Tulvat (Friuli-Venezia Giulia) (55) (alueellinen) hylätty Tuen kokonaismäärä v. 3 hakemuksille 17,81 1 FR Tulvat (Rhonen suistoalue) 785 alueellinen 19,65 4 ES Tulvat (Malaga) (73) (alueellinen) hylätty 3-9 ES Metsäpalot (7 hakemusta) (48) (alueellinen) kaikki 7 hylätty 1 SK Tulvat (9) (alueellinen) hylätty 11 SI Maanjäristys (13) (alueellinen) peruutettu Tuen kokonaismäärä v. 4 hakemuksille 19,65 1 SK Myrsky (Tatravuoret) 3 suurkatastrofi 5,668 (3, 5 IT Tulvat (Sardinia) arvioitu yläkanttiin) (alueellinen) hylätty 3 EE Myrsky 48 suurkatastrofi 1,9 FI 16 FI

17 Vuo si Maa Katastrofin luonne Vahingot (milj. euroa) Luokka Myönnetty tuki (milj. euroa) 4 LV Myrsky 193 suurkatastrofi 9,487 5 SE Gudrun-myrsky 97 suurkatastrofi 81,75 6 LT Myrsky 15 naapurimaa,379 7 GR Evros-joen tulvat (11) (alueellinen) hylätty 5 8 RO Kevättulvat 489 suurkatastrofi 18,798 9 BG Kevättulvat suurkatastrofi 9,7 1 BG Kesätulvat 37 suurkatastrofi 1,63 11 RO Kesätulvat 1 5 suurkatastrofi 5,4 1 AT Tulvat (Tiroli/Vorarlberg) 59 alueellinen 14,799 Tuen kokonaismäärä v. 5 hakemuksille 4, UK Buncefieldin polttoainevaraston räjähdys (7) (alueellinen) peruutettu GR Evros-joen tulvat 37 alueellinen 9,36 3 HU Tulvat 519 suurkatastrofi 15,64 4 ES Galician metsäpalot (91) (alueellinen) hylätty Tuen kokonaismäärä v. 6 hakemuksille 4,37 1 DE Kyrill-myrsky 4 75 suurkatastrofi 166,9 FR Réunion, sykloni Gamede 11 alueellinen 5,9 3 ES El Hierron tulvat (18) (alueellinen) hylätty 7 4 ES La Manchan tulvat (66) (alueellinen) hylätty 5 UK Tulvat 4 61 suurkatastrofi 16,387 6 CY Metsäpalot (38) (alueellinen) hylätty 7 ES Kanariansaarten metsäpalot (144) (alueellinen) hylätty 8-16 IT 9 hakemusta metsäpaloista 9 alueella - (alueellinen) ei hyväksyttävissä, määräaika ylittyi 17 FR Hirmumyrsky Dean / Martinique 59 alueellinen 1,78 18 GR Metsäpalot 118 suurkatastrofi 89, SI Tulvat 33 suurkatastrofi 8,54 Tuen kokonaismäärä v. 7 hakemuksille 445,38 1 CY Kuivuus 165,4 suurkatastrofi 7,65 8 RO Tulvat 471,4 alueellinen 11,785 Tuen kokonaismäärä v. 8 hakemuksille 19,39 FI 17 FI

18 Vuo si Maa Katastrofin luonne Vahingot (milj. euroa) Luokka Myönnetty tuki (milj. euroa) 1 FR Klaus-myrsky 3 85,5 suurkatastrofi 19,377 9 IT Abruzzon maanjäristys 1 1, suurkatastrofi 493,771 3 GR Metsäpalot (15,8) (alueellinen) hylätty 4 CY Myrskyt (,6) (alueellinen) hylätty 5 GR Evian tulvat (83,) (alueellinen) hylätty 6 IT Messinan maanvyörymä (598,9) (alueellinen) hylätty Tuen kokonaismäärä v. 9 hakemuksille 63,148 1 IE Tulvat 9 5,9 alueellinen 13, IT Toscanan tulvat (11,7) (alueellinen) hylätty 3 ES Andalusian tulvat (79,7) (alueellinen) hylätty 4 PT Madeiran muta- ja maanvyöryt 1 8 suurkatastrofi 31,56 5 FR Xynthia-myrsky 1 45 alueellinen 35,636 6 SK Tulvat 649,9 suurkatastrofi, PL Tulvat 993,7 suurkatastrofi 15,567 8 CZ Kevättulvat 4,5 naapurimaa 5,111 9 HU Tulvat 719,3 suurkatastrofi,486 1 HR Kevättulvat 153,4 naapurimaa 3,86 11 FR Varin tulvat (73-778) (alueellinen) hylätty 1 RO Tulvat 875,75 suurkatastrofi 4, CZ Syystulvat 436,5 alueellinen 1,91 14 DE Sachsenin tulvat (937,7) (alueellinen) hylätty 15 HR Syystulvat 47 naapurimaa 1, SI Syystulvat 51,3 suurkatastrofi 7,46 17 HU Myrkkyvuoto (174,3) (alueellinen) hylätty Tuen kokonaismäärä v. 1 hakemuksille 81, IT Veneton tulvat 1 676,36 alueellinen 16,99 ES Lorcan maanjäristys 11 84,84 alueellinen 1,71 3 CY Laivastotukikohdan räjähdys 11 (357) (suurkatastrofi ) / muu kuin luonnonkatastr ofi hylätty 4 IT Ligurian ja Toscanan tulvat 11 7,5 alueellinen 18,6 Tuen kokonaismäärä v. 11 hakemuksille 56,4 Vuodesta hyväksytty tuki yhteensä 489, milj. euroa FI 18 FI