LOPPURAPORTTI Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI 13.4.2012. Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen"

Transkriptio

1 SELVITYS LAPINLAHDEN JÄTEVESILIETTEEN JA MAHDOLLISTEN MUIDEN ORGAANISTEN JAKEIDEN YHTEISBIOKAASULAITOKSESTA JA KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUKSISTA YLÄ- SAVON ALUEELLA LOPPURAPORTTI Teija Rantala Ari Jääskeläinen Maarit Janhunen

2 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT BIOKAASULAITOKSEN SYÖTTEIDEN KARTOITUS Skenaario 1 jätevesilietteet Lapinlahden jätevesilietteen ominaisuudet Skenaario 2 jätevesi- ja teollisuuslietteet Skenaariot 3 ja 4 yhteiskäsittelylaitos SYÖTTEIDEN ENERGIANTUOTTOPOTENTIAALIN MÄÄRITYS Kokeet mobiililla biokaasulaitoksella Panoskokeet laboratoriossa Kokeet jatkuvatoimisilla laboratorioreaktoreilla Yhteenveto koetuloksista Energiantuottopotentiaalit KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Käsittelyjäännöksen määrät eri skenaarioissa Käsittelyjäännöksen laatu Käsittelyjäännöksen levittäminen KUSTANNUS-HYÖTY ANALYYSIN LÄHTÖARVOT Laitosinvestointi Kiinteät kustannukset Muuttuvat kustannukset Biokaasulaitoksen tulot KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSIN TULOKSET Sähkön ja lämmön myynti Kaasun myynti SELVITYKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET...29 Liitteet s Liite 1a: Kannattavuustarkastelu, skenaario 1 Liite 1b: Kannattavuustarkastelu, skenaario 1 muunnelma Liite 2a: Kannattavuustarkastelu, skenaario 2 Liite 2b: Kannattavuustarkastelu, skenaario 2 muunnelma Liite 3: Kannattavuustarkastelu, skenaario 3 Liite 4: Kannattavuustarkastelu, skenaario 4 1

3 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT Tämän selvitys on saanut alkunsa tarpeesta vertailla Lapinlahden jätevesilaitoksella syntyvän jätevesilietteen mahdollisia käsittelymenetelmiä. Lietteen määrä laitoksella on merkittävän suuri paikkakunnan elintarviketeollisuuden takia ja ympäristölainsäädäntö velvoittaa käsittelemään lietteen kehittyneellä menetelmällä. Tätä taustaa vasten lietteen käsittely biokaasulaitoksessa puhdistamon yhteydessä on otettu yhdeksi tutkittavaksi vaihtoehdoksi, koska kyseisellä käsittelyllä on etuja mm. lopputuotteen hygieenisyyden näkökulmasta sekä energiantuotannon näkökulmasta. Savonia-ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikön yhtenä painopistealueena on biokaasuun liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta, johon nojautuen biokaasuun liittyvää selvitystä lähdettiin suunnittelemaan Lapinlahdelle. Selvityksen suunnitteluvaiheessa oli jo selvää, että mahdollisen biokaasulaitoksen syötteeksi tarvitaan myös muita materiaaleja Lapinlahden jätevesilietteen lisäksi. Keskusteluja käytiin sekä Iisalmen että Kiuruveden kuntien kanssa ja myös heiltä löytyi mielenkiintoa jätevesilietteiden yhteisbiokaasukäsittelyn selvittämiseen. Mukaan selvitykseen lähtivät myös Ylä-Savon jätehuolto biojätteen osalta, Valio elintarviketeollisuuden sivutuotteiden osalta sekä Savon Voima biokaasulaitoksen energian hyödyntämisen näkökulmasta. Nämä tahot osallistuivat myös selvityksen rahoitukseen päärahoittajan ohella. Pääosa rahoituksesta saatiin Pohjois-Savon liitolta, Euroopan aluekehitysrahastosta. Tässä selvityksessä käsitellään Lapinlahden jätevedenpuhdistamon yhteyteen soveltuvan biokaasulaitoksen merkittävimpiä syötevirtoja, niiden energiantuotantopotentiaaleja, käsittelyjäännöksen hyödyntämismahdollisuuksia sekä laitoksen kustannuksia ja taloudellisia hyötyjä. Selvitys toimii pohjamateriaalina mahdollisen investointipäätöksen teolle ja luo näin ollen edellytyksiä lietteiden ja muiden orgaanisten jätemateriaalien energiahyötykäytölle alueella. Selvityksen tavoitteet toteuttavat tältä osin myös maakunnallista Energia ja ympäristö Teemaohjelmaa, jossa kehittämisen painopisteinä on mm. jätteiden energiahyötykäytön lisääminen sekä biokaasulaitosten synnyn edesauttaminen. 2

4 2 BIOKAASULAITOKSEN SYÖTTEIDEN KARTOITUS Selvityksen alussa kartoitettiin potentiaaliset biokaasulaitokseen soveltuvat syötteet lähialueilta, pääasiassa Ylä-Savon seutukunnan alueelta. Kartoituksessa keskityttiin merkittävämpiin massavirtoihin jätevesilietteiden, elintarviketeollisuuden sivutuotteiden, biojätteiden sekä maatalouden lannan osalta. Kartoitettuja syötetietoja käsiteltiin selvitysprojektin ohjausryhmässä, jossa päätettiin kolmesta eri vaihtoehdosta eli skenaariosta biokaasulaitoksen toteutukseen. Selvityksen edetessä todettiin tarpeelliseksi lisätä vielä yksi, koko Pohjois-Savon biojätteet kattava, skenaario mukaan tarkasteluihin. Selvityksessä tarkastellut biokaasulaitosskenaarioiden syötteet ovat seuraavat: - Skenaario 1: Lapinlahden, Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteet - Skenaario 2: Lapinlahden, Iisalmen, Kiuruveden ja elintarviketeollisuuden jätevesilietteet - Skenaario 3: Lapinlahden, Iisalmen, Kiuruveden ja elintarviketeollisuuden jätevesilietteet, Pohjois- Savon alueen biojätteet sekä maatalouden lanta. - Skenaario 4: Lapinlahden, Iisalmen, Kiuruveden ja elintarviketeollisuuden jätevesilietteet, Ylä-Savon alueen biojätteet sekä maatalouden lanta. Kunkin skenaarion osalta selvityksessä määritettiin lähtötietoina potentiaalisten syötteiden vuosittaiset syntymäärät, kuiva-ainepitoisuudet (TS, Total Solids), orgaanisen aineen pitoisuudet (VS, Volatile Solids) sekä kuiva-aineen ja orgaanisen aineen syntymäärät vuodessa (t/a). Materiaalien vuosittaiset syntymäärät ja osittain myös tiedot TS-pitoisuuksista ovat peräisin kyseisten materiaalien tuottajilta tai käsittelijöiltä. Lisäksi TS- ja VS-pitoisuuksien määrittämiseen on käytetty sekä kirjallisuus- ja asiantuntijatietoa että laboratoriomäärityksiä (SFS 3008) Savonian Technopoliksen ympäristöteknologian laboratoriossa. Seuraavissa kohdissa esitellään tarkemmin eri skenaarioiden syötteet edellä mainittujen ominaisuuksien osalta. Lisäksi taulukoissa on nähtävissä kunkin skenaarion syötemateriaalien yhteenlaskettu vuosittainen syntymäärä sellaisenaan, kuiva-aineen syntymäärä, orgaanisen aineen syntymäärä sekä massalla painotettu keskiarvo kuiva-aineen ja orgaanisen aineen pitoisuudesta (alimpien rivien kursivoidut numerot). Taulukoidun tiedon lisäksi seuraavissa kohdissa kerrotaan tarkemmin kunkin syötemateriaalien ominaisuuksista. 3

5 2.1 Skenaario 1 jätevesilietteet Ensimmäisen skenaarion syötteet ja niiden ominaisuudet on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukko 1: Skenaarion 1 syötteet ja niiden ominaisuudet Jätevesilietteet Määrä (t/a) TS (%) VS (%) VS (t/a) TS (t/a) Iisalmen jätevesiliete ,0 15, Lapinlahden jätevesiliete ,0 2, Kiuruveden jätevesiliete ,6 9, Summa/keskiarvo ,3 4, Tässä skenaariossa biokaasulaitokselle tulisi yhteensä noin tonnia syötteitä vuodessa. Määrällisesti merkittävin syöte olisi Lapinlahden jätevedenpuhdistamon liete, joka vastaisi noin 78 % laitokseen syötettävästä massasta. Tämän lisäksi laitokselle tulisi kuivatut jätevesilietteet Iisalmen ja Kiuruveden jätevedenpuhdistamoilta. Niiden määrät massasta tässä skenaariossa olisi Iisalmen osalta noin 17 % ja Kiuruveden osalta noin 5 %. Orgaanisen aineen osalta osuudet jakautuisivat niin, että Lapinlahdelta tulisi noin 36 %, Iisalmesta noin 54 % ja Kiuruvedeltä noin 10 % Lapinlahden jätevesilietteen ominaisuudet Lapinlahden jätevedenpuhdistamolla syntyy vuodessa noin t lietettä, joka on kuivattu noin 13,5 % kuiva-ainepitoisuuteen. Tässä selvityksessä on käytetty arvoa 8500 t lietettä vuodessa, koska tämä arvo oli tiedossa selvityksen alkuvaiheessa sekä tuloslaskennan vaiheessa. Biokaasulaitokseen lietettä ei kannata kuivata lingolla näin kuivaksi, mutta noin 5 % kuiva-ainepitoisuuteen kannattaa pyrkiä muilla kuivatusmenetelmillä. Tässäkin tapauksessa ensimmäisen skenaarion syöteseos jää melko matalaksi kuivaainepitoisuudeltaan (8,3 %). Orgaanista ainetta Lapinlahden kuivaamattomasta lietteessä on noin 44,5 % kuiva-aineesta, joka vastaa noin 2,2 % TS-osuutta märästä lietteestä. Nämä tulokset on saatu 46 Savonian tekemän laboratoriomäärityksen keskiarvona. Orgaanisen aineen osuus kuiva-aineesta on näiden kokeiden perusteella Lapinlahden lietteessä kohtuullisen matala verrattuna esimerkiksi Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteisiin. Huomioitavaa on, että lähes kaikki koetoiminnan näytteet on otettu aamuisin syksyn 2011 aikana, samaan aikaan mobiilin biokaasulaitoksen syötön aikaan. Näytteenoton vuorokaudenajalla ja vuodenajalla voi olla vaikutusta näytteiden laatuun. Biokaasuntuotannon näkökulmasta huomioitavaa on, että Lapinlahden jätevesilietteestä valtaosa, noin 85 % virtaamasta ja 95 % kuormituksesta, on peräisin maidonjalostusteollisuudesta, Valion Lapinlahden teh- 4

6 taalta. Tämän takia lietteen koostumus on tyypillisestä jätevesilietteestä poikkeava. Siinä on mm. kloridia ja natriumia normaalia korkeampia pitoisuuksia. Nämä aineet voivat liian korkeissa pitoisuuksissa inhiboida biokaasua tuottavia mikrobeja Kiuruveden jätevesilietteen ominaisuudet Kiuruveden jätevedenpuhdistamon lietteen syntymäärä on t/a. Liete kuivataan suotonauhapuristimella ja sen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 15,6 %. Selvityksen aikana lietteen kuiva-ainepitoisuus määritettiin kymmenen kertaa Savonian laboratoriossa ja se vastasi hyvin Kiuruvedeltä ennakkoon saatua arvoa, ollen keskimäärin 15,5 %, vaihteluvälillä 13,64 % ja 19,32 %. Lietteen VS/TS-suhde oli 0,61, jolloin suotonauhapuristetusta syötteestä orgaanista ainetta on noin 9,5 %. Kiuruveden jätevesiliete edustaa tyypillistä yhdyskuntajätevesilietettä Iisalmen jätevesilietteen ominaisuudet Iisalmen jätevedenpuhdistamon lietteen syntymäärä on t/a. Liete kuivataan lingolla ja Iisalmen Vedeltä saatujen tietojen mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus on keskimäärin 21,0 %. Selvityksen aikana tehdyn yhdentoista määrityksen keskiarvona lietteen TS-pitoisuus oli hieman tätä alhaisempi eli noin 18,4 %, vaihdellen välillä 8,3 % ja 21,9 %. Kustannus-hyötyanalyyn tulosten laskennassa (kuiva-aineen syntymäärä vuodessa) on käytetty kuitenkin Iisalmen Vedeltä saatua kuiva-aineen arvoa, koska se perustuu pidemmän aikavälin tuloksiin. Orgaanisen aineen määrityksessä on käytetty Savonian koetoiminnan tietoja, joiden mukaan Iisalmen jätevesilietteen VS/TS-suhde on 0,73. Tällöin ruuvikuivatusta syötteestä orgaanista ainetta on noin 15,3 %. Koetoiminan tuloslaskelmissa on käytetty laboratoriosta saatuja arvoja. Iisalmen lietteen osalta hankkeessa selvitettiin myös mahdollisuutta kuljettaa lietettä vain osittain kuivattuna biokaasulaitokseen. Tällöin lietteen kuiva-ainepitoisuus olisi noin 9,5 % ja vuosittainen syntymäärä noin t eli noin t/a suurempi kuin skenaariossa 1 käytetty arvo. Tätä vaihtoehtoa käsitellään tarkemmin myöhemmin tässä raportissa. 5

7 2.2 Skenaario 2 jätevesi- ja teollisuuslietteet Toisen skenaarion syötteet ja niiden ominaisuudet on kuvattu seuraavassa taulukossa. Taulukko 2: Skenaarion 2 syötteet ja niiden ominaisuudet Jätevesilietteet Määrä (t/a) TS (%) VS (%) VS (t/a) TS (t/a) Iisalmen jätevesiliete ,0 15, Lapinlahden jätevesiliete ,0 2, Kiuruveden jätevesiliete ,6 9, Valion rehunanoretentaatti ,0 5, Summa/keskiarvo ,2 4, Toisessa skenaariossa jätevesilietteiden lisäksi hyödynnettäisiin elintarviketeollisuuden lietteitä. Kartoituksessa mukaan selvitykseen oli kiinnostunut lähtemään Lapinlahden Valion tehdas. Heidän tuotteistaan löytyi keskustelussa yksi mahdollinen biokaasulaitoksen syöte, rehunanoretentaatti. Valiolta saatujen tietojen mukaan tätä syötettä syntyy vuodessa noin tonnia. Käytännössä tämä syöte lisäisi laitoksen syötemäärää reilun neljänneksen verrattuna skenaarioon yksi. Myös orgaanisen aineen lisäys on samaa luokkaa, koska syötteen kuiva-ainepitoisuus on samaa tasoa kuin jätevesilietteiden seoksen kuiva-ainepitoisuus. Kokonaisuudessaan tämäkin syöteseos jää kuiva-ainepitoisuudeltaan siis melko matalaksi. Toista skenaariota selvitettiin lämmön ja sähköntuotannon lisäksi myös siltä kannalta, että tuotettu kaasu myytäisiin sellaisenaan joko Savon Voimalle tai Valion lämpölaitokseen. Tällöin biokaasulaitoksen ei tarvitsisi investoida CHP-laitteeseen ja myös huolto- ja ylläpitokulut vähenisivät. Tällöin ei kuitenkaan saataisi sähköntuotannon tariffitukea. Tätä skenaariota kutsutaan tässä selvityksellä seuraavasti: Skenaario 2 (kaasu) Rehunanoretentaatin ominaisuudet Rehunanoretentaatin kuiva-ainepitoisuus on myös saatu tiedoksi Valiolta. Savonian laboratoriossa tehdyn kahden tutkimuksen perusteella rehunanoretentaatin VS/TS-suhde on noin 0,62. Tällöin tämän syötteen orgaanisen aineen pitoisuus on noin 5,0 % syötteestä. Rehunanoretentaatti on melko tuntematon syöte biokaasulaitoksissa ja lisäksi sen suolapitoisuudet ovat korkeat ja ph kohtalaisen matala. Toisaalta sen määrä on merkittävän suuri. Rehunanoretentaatti sisältämät suolat, natrium ja kloridi, ovat molemmat liian korkeina pitoisuuksina biokaasumikrobeja inhiboivia aineita. Rehunanoretentaatin osalta oleellista on myös se, voiko kyseinen materiaali aiheuttaa korroosiota biokaasulaitoksessa. 6

8 2.3 Skenaariot 3 ja 4 yhteiskäsittelylaitos Kolmannen ja neljännen skenaarion syötteet ja niiden ominaisuudet on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Ero skenaarioiden välillä on biojätteen määrässä. Skenaariossa 3 on mukana kaikki Pohjois-Savon alueen biojäte ja skenaariossa 4 vain Ylä-Savon jätehuollon biojäte. Edellisiin skenaarioihin verrattuna näissä skenaarioissa on mukana myös maatalouslietteet. Kokoluokaltaan nämä skenaariot ovat noin t/a suurempia kuin skenaario kaksi. Kuiva-aineen määrä nousee lähelle optimaalista tasoa (n. 12 %) vain skenaariossa neljä. Taulukko 3: Skenaarion 3 syötteet ja niiden ominaisuudet Jätevesilietteet Määrä (t/a) TS (%) VS (%) VS (t/a) TS (t/a) Iisalmen jätevesiliete ,0 15, Lapinlahden jätevesiliete ,0 2, Kiuruveden jätevesiliete ,6 9, Ylä-Savon jätehuollon biojäte ,5 29, Pohjois-Savon alueen muu biojäte ,5 29, Valion rehunanoretentaatti ,0 5, Emolandian lietteet ,6 2, Yhteensä/keskiarvo ,3 8, Taulukko 4: Skenaarion 4 syötteet ja niiden ominaisuudet Jätevesilietteet Määrä (t/a) TS (%) VS (%) VS (t/a) TS (t/a) Iisalmen jätevesiliete ,0 15, Lapinlahden jätevesiliete ,0 2, Kiuruveden jätevesiliete ,6 9, Ylä-Savon jätehuollon biojäte ,5 29, Valion rehunanoretentaatti ,0 5, Maatalouslietteet ,6 2, Yhteensä/keskiarvo ,2 5, Biojätteiden ominaisuudet Biojätettä syntyy Pohjois-Savona alueella yhteensä hieman alle t/a. Ylä-Savon alueella biojätettä syntyy puolestaan noin t/a. Ylä-Savon alueella biojätteen määrän uskotaan pysyvän melko tasaisena myös tulevaisuudessa, mahdollisesti pientä lisäystä voi olla odotettavissa. Selvityksessä toimeksiantajat 7

9 toivoivat vertailua näiden kahden biojätemäärävaihtoehdon välille mm. siksi, että biojätteen käsittelyyn tarvittavat investoinnit biokaasulaitoksissa ovat huomattavan suuria. Hankkeessa toteutettiin määritys Ylä-Savon jätehuollon biojätenäytteestä. Tämän määrityksen tulos oli hieman matalampi kuin tässä selvityksessä käytetty arvo eli 28 % -TS ja 21 % -VS. Yksittäisen selvityksen tulosta ei käytetä kattamaan suuria biojätemassoja, joten biojätteiden kuiva-ainepitoisuus ja orgaanisen aineen ja kuiva-aineen suhde perustuu tässä tutkimuksessa MTT:n arvioihin tyypillisestä Suomalaisesta biojätteestä, jossa TS- % on 32,5 VS/TS-suhteeksi on määritelty 0, Maatalouslietteen ominaisuudet Hankkeessa kartoitettiin kohtuullisella etäisyydellä Lapinlahden jätevedenpuhdistamosta olevia maatalouslantaa tuottavia yrityksiä. Yhteyshenkilönä oli Lapinlahden maataloussihteeri Mari Tabell-Kinnunen, joka arvioi että ainoa sopiva tila lähietäisyydellä biokaasulaitosyhteistyöhön olisi Emolandia Oy:n sikatila, joka sijaitsee alle 10 km etäisyydellä biokaasulaitoksesta. Tässä selvityksessä maatalouslietteen kohdalla on käytetty Emolandian tietoja, jotka on saatu toimitusjohtaja Jouko Lyyralta sekä Savonian koetoiminnassa. Emolandiasta syntyy sianlantaa vuodessa noin m 3. Savonian toteuttaman kokeen perusteella lannassa on kuiva-ainetta 3,6 % ja orgaanista ainetta 2,5 %. Orgaanista ainetta lietteessä on tämän lähestulkoon saman verran kuin Kiuruveden jätevesilietteissä. Huomioitavaa on, että tulokset perustuvat yhdestä näytteestä tehtyihin kokeisiin ja käytännössä kuiva-ainepitoisuus voi vaihdella ajan kuluessa ja myös lietesäiliön eri osissa. Kyseinen näyte on otettu lietesäiliön pintaosasta. Näytteenoton aikaan lietesäiliötä sekoitettiin. 8

10 3 SYÖTTEIDEN ENERGIANTUOTTOPOTENTIAALIN MÄÄRITYS 3.1 Kokeet mobiililla biokaasulaitoksella Savonian liikuteltavalla eli mobiililla biokaasulaitoksella toteutettiin biokaasukoe, jossa syötteenä toimivat selvitysprojektin tilaajien toiveiden mukaan Lapinlahden, Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteet. Koeasetelman syötteet olivat siis samat kuin ensimmäisessä skenaariossa. Toisessa reaktorissa toteutettiin mesofiilinen koe ja toisessa termofiilinen koe. Molempien reaktorien kaasuntuoton sekä metaanipitoisuuden määrää seurattiin jatkuvatoimisesti. Kuva 1: Mobiilin biokaasulaitoksen siirto Lapinlahden jätevedenpuhdistamolle Koska tiedossa oli, että syöteseoksen kuiva-ainepitoisuus on verrattain matala, kokeen hydraulinen viipymä (Hydraulic Retention Time, HRT) määritettiin sen pituiseksi, että kokeen orgaaninen kuorma (Organic Load Rate, OLR) pysyisi noin 2 kgvs/rm 3 d tasolla (R=reaktori). Viipymää edelleen laskemalla orgaaninen kuorma olisi saatu nostettua korkeammaksi, mutta toisaalta viipymää ei voi laskea liian matalaksi, koska silloin metaanintuotantoon osallistuvat bakteerit eivät ehdi lisääntyä riittävästi. Kokeen viipymä määritettiin näiden tietojen pohjalta 20 vuorokauden mittaiseksi ja orgaaninen kuormitus (OLR) 1,8 kg VS / Rm 3. Tämä suunnitelma pohjautui lähtötietoihin eri lietteiden kuiva-ainepitoisuuksista sekä Savonian laboratoriossa tehtyihin ensimmäisiin analyyseihin syötteiden VS/TS-suhteesta. Niiden perusteella lähtötiedoiksi orgaanisen aineen suhteen saatiin Lapinlahden lietteelle 1,24 %, Iisalmen kuivatulle lietteelle 15,69 % ja Kiuruveden kuivatulle lietteelle 9,52 % syötteen massasta. Käytännössä kuitenkin varsinkin Lapinlahden lietteen orgaanisen aineen määrä oli koejaksolla (vk 38 43) huomattavasti matalampi 9

11 kuin koesuunnittelun vaiheessa (vk 32 36). Orgaanisen aineen määrät eri viikoilla tehdyissä määrityksissä näkyy seuraavasta kuvasta. Koesuunnitteluvaiheessa tällainen muutos ei ollut ennakoitavissa. 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, VS-% viikon keskiarvo vk Kuva 2: Lapinlahden lietteen orgaanisen aineen määrät eri viikoilla Käytännössä reaktoriin syötettiin viikossa 649 kg Lapinlahden lietettä, 63,5 kg Iisalmen kuivattua jätevesilietettä ja Kiuruveden kuivattua jätevesilietettä 21,0 kg. Lapinlahden liete syötettiin aamulla pumpun avulla noin muutaman prosentin kuiva-ainepitoisuudessa (n. 1,8 % -TS), polymeerittömänä. Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteet haettiin kerran viikossa puhdistamoilta kuivattuina ja syötettiin mobiiliin biokaasulaitokseen iltapäivisin ruuvikuljettimella. Edellä kuvatut syöttömäärät perustuivat lietteiden orgaanisen aineen jakautumiseen koesuunnitteluvaiheessa sekä lietteiden oletettuihin kuiva-ainepitoisuuksiin. Käytännössä kuitenkin syötettävien lietteiden kuiva-ainepitoisuudet sekä orgaanisen aineen pitoisuudet vaihtelivat viikkojen välillä. Seuraavissa taulukoissa kuvataan syötetyn orgaanisen aineksen määrät eri viikkoina mobiilikokeessa. Taulukko 5: Orgaanisen aineen syötöt kokeen aikana Syötteiden VS% Syöttessä orgaanista ainetta (kgvs/vk) Viikko Lapinlahti Iisalmi Kiuruvesi Lapinlahti Iisalmi Kiuruvesi Yhteensä 38 0,72 15,75 9,50 5,0 10,0 2,0 17,0 39 0,36 16,25 9,18 2,5 10,3 1,9 14,7 40 1,11 12,50 8,59 7,7 7,9 1,8 17,4 41 0,66 14,26 9,32 4,6 9,1 2,0 15,6 42 0,67 13,28 8,54 4,6 8,4 1,8 14,9 43 0,76 8,32 13,64 5,2 5,3 2,9 13,4 Keskiarvo 0,71 13,39 9,80 4,9 8,5 2,1 15,5 10

12 Kokeen intensiivisen jakson aikana lietteiden orgaanisen aineen pitoisuus oli siis selvästi koesuunnitteluvaiheessa määritettyjä pitoisuuksia matalampi. Lapinlahden lietteen VS-pitoisuus oli kokeessa noin 60 % koesuunnitteluvaiheen arvosta ja Iisalmen lietteen VS-pitoisuus noin 85 % koesuunnitteluvaiheen arvosta. Kiuruveden lietteen osalta koesuunnitelmavaiheen pitoisuus vastasi myös koko koetoiminnan ajan pitoisuuksia. Kokonaisuudessaan koetoiminnassa joka tapauksessa orgaanisen aineen kuormitus laski selvästi alemmas kuin oli suunniteltu. Orgaanisen aineen kuormitus oli käytännössä kokeen aikana 1,37 kgvs/rm 3. Mobiililla biokaasulaitoksella toteutettiin koe sekä mesofiilisessä lämpötilassa (35-38 o C) että termofiilisessä (55 o C) lämpötilassa. Varsinaiset kokeen tulokset ovat viikoilta 38 43, jolloin reaktorien massasta oli poistunut ymppi ja se ei voinut vaikuttaa enää koetuloksiin. Seuraavassa taulukossa on kuvattu metaanintuotantomäärät mobiilissa biokaasulaitoksessa kokeen aikana. 120,0 100,0 m3 CH4/tVS 80,0 60,0 40,0 Termo Meso 20,0 0, Viikko Kuva 3. Metaanintuotto kokeen aikana mobiililaitoksessa Mobiililla biokaasulaitoksella toteutetuissa kokeissa keskimääräinen metaanintuotto oli mesofiiliprosessissa 43 m 3 CH 4 /tvs ja termofiiliprosessissa 85 m 3 CH 4 /tvs. Termofiiliprosessi tuotti siis metaania noin kaksi kertaa enemmän kuin mesofiiliprosessi. Molemmat kaasuntuotot ovat hyvin pienet verrattuna tyypilliseen jätevesilietteiden biokaasuntuotantopotentiaaliin. Matalaan kaasuntuottoon syynä on todennäköisesti kohtuullisen lyhyt viipymäaika sekä ennen kaikkea syötteiden matala orgaanien kuormitus. Matala orgaaninen kuormitus yhdistettynä lyhyehköön viipymäaikaan aiheuttaa sen, että metaanintuottajabakteerit eivät ehdi välttämättä kasvaa riittävästi ennen kuin ne huuhtoutuvat pois prosessista. Mikäli viipymää kasvattaisi, samalla myös orgaaninen kuormitus laskisi edelleen. Käytännössä siis skenaarion 1 mukaisilla syötteillä biokaasuprosessi ei toimi optimaalisesti, mikäli orgaanista kuormitusta ei saada nostet- 11

13 tua edelleen. Tämä vaatisi lietteiden tehokkaampaa kuivaamista. Huomioitavaa on, että kokeessa Lapinlahden lietteen kuiva-ainepitoisuus oli keskimäärin 1,8 % kun se voisi käytännössä olla noin 5 % tasoa. Tämä saattaisi korjata tilannetta. Tällöin kuitenkin lietteen kuivaukseen käytetyt polymeerit mahdollisesti inhiboisivat jonkin verran kaasuntuottoa. Vertailtaessa meso- ja termofiilista prosessia, mobiilikokeen perusteella näyttää vahvasti, että termofiiliprosessin hajottaa orgaanista ainetta paremmin kuin mesofiilinen prosessi, kun orgaaninen kuormitus on matala. Korkeamman orgaanisen kuormituksen hajotuksesta ei ole tämän selvityksen osalta tietoa. Tyypillisesti termofiilinen prosessi tuottaa kuitenkin hieman enemmän kaasua kuin mesofiilinen prosessi. Se voi siis olla varteenotettava vaihtoehto myös tässä tapauksessa. Tästä huolimatta lähtökohtana kaikkien skenaarioiden energiapotentiaalin määrityksessä on mesofiilinen prosessi, koska siitä on parhaiten tietoa tarjolla. Mikäli kaasuntuotto on laitoksella kannattavaa mesofiilisena, on samalla laitteistolla mahdollista testata myöhemmin myös termofiilistä metaanintuotantoa nostamalla lämpötilaa korkeammaksi. 3.2 Panoskokeet laboratoriossa Laboratoriossa toteutettiin panoskokeita lämpökaapissa 5 litran panospulloissa mesofiilisessä lämpötilassa kaikista potentiaalisista syötejakeista sekä lisäksi eri syötteiden seoksista. Kaasu kerättiin pusseihin ja sen määrä ja koostumus määritettiin laboratorion laitteistoilla. Seuraavassa kuvassa näkyy panoskokeiden koejärjestely ja sen alla olevasta taulukosta löytyy panoskokeiden tulokset. Kuva 4: Biokaasupanoskokeet Savonian laboratoriossa 12

14 Taulukko 6: Panoskokeiden tulokset m3ch4/ Näyte TS VS VS/TS tfm tts tvs Lapinlahden jätevesiliete 1,53 0,75 0,49 1, Lapinlahden jätevesiliete (polymeeri) 6,50 3,67 0,56 8, Iisalmen jätevesiliete, kuivattu 14,52 10,69 0,74 24, Kiuruveden jätevesiliete, kuivattu 14,78 9,18 0,62 16, Ylä-Savon jätehuollon biojäte 27,25 20,89 0,77 81, Rehunanoretentaatti 6,02 3,7 0, Rehuhera 5,06 3,82 0, Emolandian sianlanta 3,56 2,53 0,71 11, Seos (jätevesilietteet, RNR, biojäte) 5,5-260 Selitteet: TS = kuiva-aine VS = orgaaninen aine VS/TS = orgaanista ainetta kuiva-aineesta m3 CH4 = kuutiota metaania /tfm = tonnia märkää massaa kohti /tts = tonnia kuiva-ainetta kohti /tvs = tonnia orgaanista ainetta kohti Huomioita panoskokeiden tuloksista: - Jätevesilietteistä metaania tuotti parhaiten Lapinlahden jätevesiliete, jota ei ollut kuivattu. Polymeerikuivaus vähensi sen kaasuntuottoa noin 20 %. Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteiden metaanintuotto oli pienempää johtuen siitä, että kuivauksessa rejektiveteen on jäänyt orgaanista materiaalia. - Ylä-Savon jätehuollon biojätteen kaasuntuotto oli normaalia tasoa. Sen sisältämän epäorgaanisen kuiva-aineen määrä oli keskimääräistä suurempi. Huomioitavaa on, että tulos perustuu yhteen yksittäiseen näytteeseen. - Valion rehunanoretentaatti ja rehuhera eivät tuottaneen panoskokeissa kaasua. Yhtenä syynä tähän on materiaalien matala ph, mutta myös niiden suolapitoisuudella voi olla vaikutusta asiaan. Tämän koetuloksen perusteella päätettiin toteuttaa seoskokeita, joissa olisi mukana rehunanoretentaattia. - Emolandian sianlanta tuotti orgaanista ainetta kohti hyvin metaania. Toisaalta sen kuivaainepitoisuus oli suhteellisen matala. - Seoskokeessa koepulloihin laitettiin jätevesilietteitä, rehunanoretentaattia sekä biojätettä. Odotettavissa olisi voinut olla korkeampi kaasuntuotto lisätyn biojätteen takia. 3.3 Kokeet jatkuvatoimisilla laboratorioreaktoreilla Jatkuvatoimisilla biokaasureaktoreilla pyrittiin selvittämään Valion rehunanoretentaatin kaasuuntuvuutta yhdessä jätevesilietteiden kanssa. Seuraavassa kuvassa on jatkuvatoimisten laboratoriokokeiden koelaitteisto. Laitteistoon kuuluu kotelon alla neljä sekoitettavaa ja lämmitettävää noin 10 l lasista reaktoria. 13

15 Kuva 5: Jatkuvatoimiset biokaasureaktorit Kahteen jatkuvatoimiseen reaktoriin syötettiin jätevesilietteitä sekä rehunanoretentaattia ja kahteen jätevesilietteitä ja rehunanoretentaatin sijasta vettä. Syöttö ja vanhan materiaalin poisto tapahtui kolmena päivänä viikossa. Viipymä ja orgaaninen kuormitus olivat, 20 päivää ja 1,0 kg VS/Rm 3. Koe oli mesofiilinen. Seuraavassa taulukossa on esitetty metaanintuotanto kaikissa neljässä reaktorissa kokeen aikana. 400,00 350,00 300,00 Nm3 CH4 / tvs 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 R1, liete+rnr R2, liete+rnr R3, liete R4, liete 0, Kuva 6: Metaanintuotto jatkuvatoimisessa laboratoriobiokaasureaktorissa 14

16 Vain jätevesilietteellä syötettyjen reaktorien (3 ja 4) kaasuntuotto oli kokeen kahden ensimmäisen viikon eli ympin vaikutuksen poistumisen jälkeen keskimäärän vain noin 70 Nm 3 CH 4 /tvs. Rehunanorententaattia sisältävät reaktorit tuottivat samalla aikavälillä keskimäärin 209 Nm 3 CH 4 /tvs. Kokeen aikana rehunanoretentaattia sisältävien reaktoreiden rikkivetypitoisuus kohosi jatkuvasti ja se saavutti yli 200 ppm tason noin seitsemän viikkoa kokeen aloittamisen jälkeen. Tämä on mittarin maksimitaso, joten tarkkaa rikkivedyn määrää tämän jälkeen ei tiedetä. Noin 200 ppm taso ei ole vielä hälyttävä biokaasutuksen näkökulmasta. Pelkkää lietettä sisältävissä reaktoreissa rikkivedyn pitoisuus oli korkeimmillaan 8 ppm. Kokeen tulosten perusteella on varovasti arvioitu rehunanoretentaatin metaanintuottopotentiaaliksi 80 CH 4 /tvs. Tämän syötteen käyttäminen vaatisi kuitenkin lisätutkimuksia laboratoriossa, mikäli se nähtäisiin oleellisena syötteenä biokaasulaitokseen. 3.4 Yhteenveto koetuloksista Mobiilikokeessa saavutettujen kaasuntuottojen suhteen on syytä olla varovainen, vaikka sen perusteella termofiiliprosessi tuotti noin kaksinkertaisen määrän kaasua mesofiiliprosessiin verrattuna. Molemmat reaktorit tuottivat selvästä odotettua vähemmän kaasua kokeessa ja laboratorion panoskokeet poikkesivat näistä tuloksista huomattavasti. Jatkuvatoimisessa laboratoriokokeessa tosin myös mesofiilisessä prosessissa kaasuntuotto jätevesilietteiden seoksella jäi hyvin matalaksi. Näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että syöteseoksen orgaaninen kuormitus on oltava korkeampi kuin 1,4 kgvs/rm 3 d. Panoskokeiden kaasuntuottotulokset vastaavat kirjallisuudessa annettuja arvoja jätevesilietteiden osalta. Myös biojätteen ja sianlannan kaasuntuotto orgaanista ainetta kohti on kirjallisuusarvojen rajoissa. Ainoastaan rehunanoretentaatti ei tuottanut kaasua panoskokeissa. Kyseessä on todennäköisesti ph-inhibitio. Muiden syötteiden kanssa yhteiskäsittelyssä materiaali tuottaa biokaasua. Sen soveltuvuuden kannalta lisätutkimus voisi olla tarpeellista. 3.5 Energiantuottopotentiaalit Energiantuottopotentiaalien laskennassa on hyödynnetty panoskokeiden arvoja jätevesilietteiden ja sianlannan osalta ja jatkuvatoimisen kokeen tulosta rehunanorentaatin osalta. Biojätteen osalta on hyödynnetty kirjallisuusarvoja. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto eri skenaarioiden energiantuottopotentiaaleista edellä mainittujen lähtöarvojen perusteella. Yhden metaanikuution on laskettu sisältävän energiaa noin 10 kwh. 15

17 Taulukko 7: Energiantuottomäärät Savonian kokeiden perusteella Lämpö (43%) Sähkö (40%) Sken Määrä (t/a) TS (%) VS (%) m3ch4/tvs m3ch4/a MWh/a ,3 4, ,2 4, ,3 8, ,2 5, * ,2 4, *: Iisalmen jätevesiliete kuljetettu osittain kuivattuna. Laitosinvestoinnin kustannuksia selvitettiin hankkeen aikana pyytämällä biokaasulaitosten toimittajilta budjettitarjouksia Lapinlahden biokaasulaitoksen neljästä eri skenaariosta. Budjettitarjous on kohteeseen räätälöity tarjous, joka ei kuitenkaan ole sitova, mutta sen perusteella voidaan kuitenkin määritellä laitoksen kustannuksia pääpiirteittäin. Tähän selvitykseen saatiin vain yksi budjettitarjous ( ), johon kohdassa 5 esitetyt laitosinvestoinnin kulut nojautuvat. Samassa budjettitarjouksessa esitettiin myös kaasuntuottomääriä eri skenaarioille. Ne olivat huomattavasti suurempia arvioita kuin koetoiminnan ja kirjallisuuden perusteella voidaan todeta. Budjettitarjoajan kaasuntuottoarviot olivat seuraavat: Taulukko 8: Energiantuotto budjettitarjouksen mukaan Skenaario Energiaa, MWh/a Lämpö (44 %), MWh/a Sähkö (40 %), MWh/a Budjettitarjoajan tulokset/savonian tulokset , , , ,3 Budjettitarjouksessa on käytetty metaanintuottopotentiaalina jätevesilietteelle 385 m3 CH4 / tvs ja rehunanorentaatille 453 m3 CH4 / tvs. Nämä on koetoiminnassa saatuja tuloksia selvästi suurempia kaasuntuottomääriä. Rehunanoretentaatin osalta syntymäärää on tarkennettu budjettitarjouksen jälkeen ja sen orgaanisen aineen määrä on vähentynyt budjettitarjoukseen verraten 220 t/a. Budjettitarjouksessa tämä vastaisi noin 1000 MWh:n energiatuotannon vähenemää. Käytännössä koetoiminnan arvot ovat todennäköisesti lähempänä todellisuutta, mutta ne voivat olla myös kaasuntuoton alarajalla, koska yleensä eri materiaalien yhteiskäsittely nostaa kaasuntuottoa. Lisäksi biokaasulaitoksessa ennen reaktoria tehtävä lietteen hygienisointi lisää kaasuntuottoa, mikä voi osaltaan vaikuttaa myös tarjouksen korkeaan metaanipotentiaaliin. Budjettitarjouksen mukaan laitos käyttää itse sähköstä 20 % ja lämmöstä 40 % kaikissa skenaarioissa. Lämmönvaihtimien oikeanlainen mitoittaminen on oleellisen tärkeää laitoksen tehokkaan toiminnan takaamiseksi. Käytännön tasolla parhaiden operointitapojen etsiminen voi vähentää laitoksen omaa lämmöntarvetta. 16

18 4 KÄSITTELYJÄÄNNÖKSEN HYÖTYKÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 4.1 Käsittelyjäännöksen määrät eri skenaarioissa Biokaasuprosessista poistuvan käsittelyjäännöksen määrä on oleellinen osa laitoksen toimintaa, koska kyseiselle materiaalille tulee löytää jokin sijoituskohde. Parhaillaan jäännöstä voidaan hyödyntää lannoitteena tai maanparannusaineena viljelyssä. Seuraavassa taulukossa kuvataan eri skenaarioista muodostuvan käsittelyjäännöksen ja rejektiveden määrät. Taulukko 9: Käsittelyjäännösten määrät eri skenaarioissa Skenaario Syötettä (t) TS % TS syötteessä (t) TS jäännöksessä* (t) Jäännöstä (t) Kuiva-jaetta** (t) Märkää jaetta (t) , , , , *** , * 60 % kuiva-aineesta, skenaarioissa 3 ja 4, 40 % kuiva-aineesta ** kuiva-ainepitoisuus 17 % *** Iisalmen liete osittain kuivattu Lähtökohtana on, että biokaasulaitoksesta poistuva jäännös ohjataan kuivauslingoille. Kuivauksen tehokkuudeksi on Kemiran kanssa yhdessä määritetty noin 17 % kuiva-ainepitoisuus. Tämä on keskimääräistä matalampi arvio kuivaustuloksesta ja se perustuu syötteiden ominaisuuksiin. Kuivan käsittelyjäännöksen ja märän jakeen eli rejektiveden määrät on laskettu olettaen, että syötteiden sisältämästä kuiva-aineesta poistuu prosessissa noin 40 % skenaarioissa 1 ja 2 ja noin 60 % skenaarioissa 3 ja Käsittelyjäännöksen laatu Selvityksessä tutkitiin mobiilikokeesta saadun käsittelyjäännöksen laatua. Lietettä yritettiin kuivata pienikokoisella lingolla sekä suodattamalla, mutta kuivatus näillä menetelmillä ei toiminut, joten lietteet toimitettiin tutkittaviksi märkinä. Liete tutkittiin Viljavuuspalvelu Oy:ssä ja tuloksia kommentoi MTT. Seuraavassa taulukossa on kokeen keskeiset tulokset. 17

19 Taulukko 10: Mobiilikokeen mesofiilisen ja termofiilisen prosessin keskimääräiset käsittelyjäännösten ominaisuudet Ominaisuus Yksikkö Mesofiiliprosessi Termofiiliprosessi TS % 1,60 1,83 VS % 0,76 0,81 VS/TS - 0,47 0,44 Johtokyky ms/m ph - 7,88 7,68 Kokonaistyppi g/kg TS 77,3 67,3 Vesiliukoinen typpi g/kg TS 42,9 31,5 Ammoniumtyppi g/kg TS 43,5 30,9 Kokonaisfosfori g/kg TS 45,7 48,2 Vesiliukoinen fosfori g/kg TS 0,84 0,31 Kokonaiskalium g/kg TS 26,0 24,3 Kokonaistyppi kg/m 3 1,28 1,23 Vesiliukoinen typpi kg/m 3 0,69 0,57 Ammoniumtyppi kg/m 3 0,70 0,57 Kokonaisfosfori kg/m 3 0,75 0,90 Vesiliukoinen fosfori kg/m 3 0,014 0,0056 Kokonaiskalium kg/m 3 0,43 0,45 Tulosten perusteella molemmat prosessit tuottavat varsin samanlaatuista käsittelyjäännöstä. Termofiiliprosessin kuiva-ainepitoisuuden lievästi korkeampi ja VS/TS-suhteen lievästi alhaisempi arvo tukevat käsitystä, että lietteiden hajoaminen termofiiliprosessissa on joissain määrin mesofiiliprosessia tehokkaampaa. Kokonaisfosforin ja vesiliukoisen fosforin suhde on hyvin alhainen. Jätevesien käsittelyssä yleisesti käytetyt saostuskemikaalit sitovat fosforin tiukasti liukenemattomiin muotoihin, mikä tekee fosforista kasveille vain osittain käyttökelpoisen. Peltolevityksen kannalta ravinnepitoisuudet ovat melko alhaisia ja johtavat varsin korkeisiin levitysmääriin peltohehtaaria kohti. Erityisen haasteelliseksi osoittautuisi typen osuus, koska typpi on viljelijän kannalta tärkein ravinne. Sen määrä maksimoimalla saadaan tehokkain kasvuvaste viljellylle kasville. Luultavammin edellä kuvatulla jäännöksellä lannoittamisen lisäksi tarvittaisiin typpitäydennystä väkilannoitteilla. Käytännössä kyseisen materiaalin levittäminen märkänä olisi epätodennäköistä. Kuivattuna typpipitoisuus materiaalissa laskee yleensä edelleen, koska osa typestä päätyy kuivauksessa rejektiveteen. Tällöin lannoiteominaisuudet heikkenevät entisestään. Hyvin todennäköisesti ravinnepitoisuudet olisivat korkeammat skenaariossa 3 ja 4, kun mukana olisi myös biojätettä. Näitä pitoisuuksia ei määritetty tässä selvityksessä. 18

20 4.3 Käsittelyjäännöksen levittäminen Mikäli käsittelyjäännöstä hyödynnettäisiin lannoitteena tai maanparanteena maataloudessa, kustannusten kannalta järkevintä olisi levittää kuivattu jäännös mahdollisimman lähelle biokaasulaitosta. Kemira on toteuttanut vuonna 2010 selvityksen liittyen Lapinlahden lietteen hyödyntämisestä maataloudessa. Siinä tarkastellaan Lapinlahden, Iisalmen, Nilsiän, Siilinjärven, Maaningan, Tervon ja Pielaveden alueen maataloutta ja peltohehtaareja. Huomattavaa on, että tällä alueella on runsaasti lietelantaa tuottavaa karjataloutta, joka kilpailisi osittain samoista peltohehtaareista biokaasulaitoksen jäännöksen kanssa. Kemiran raportin mukaan edellä mainittujen kuntien alueelta löytyy noin hehtaaria viljeltyä peltoalaa. Osaa tästä peltoalasta lannoitetaan karjanlannalla, mutta Kemiran raportin mukaan karjanlantaa ei muodostu niin paljon, että niitä riittäisi lannoitteiksi kaikille viljelytiloille. Yli 10 % eli yli ha pelloista arvioidaan olevan tällaisia. Raportin arviot perustuvat em. kuntien maataloussihteerien haastatteluihin. Näille peltohehtaareille biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen käyttö olisi mahdollista siltä osin kuin pelloilla viljellään viljaa tai energiakasveja tai muita sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tai eläimen rehuksi. 19

21 5 KUSTANNUS-HYÖTY ANALYYSIN LÄHTÖARVOT 5.1 Laitosinvestointi Laitosinvestoinnin kustannuksia selvitettiin hankkeen aikana pyytämällä biokaasulaitosten toimittajilta budjettitarjouksia Lapinlahden biokaasulaitoksen neljästä eri skenaariosta, kuten luvussa 3.4 on kerrottu. Budjettitarjouksen mukaiset skenaarioiden 1-4 laitosinvestointien kustannukset on esitetty seuraavassa taulukossa. Ainoastaan skenaario 2 (kaasu) on laskettu itse, vähentämällä skenaariosta 2 CHP-laitteiston (0,53 mijl. ) hinta pois. Nämä investointikustannukset käytiin läpi hankkeen ohjausryhmässä ja todettiin, että niitä voidaan käyttää kannattavuuslaskelmien lähtöarvoina. Taulukko 11: Laitosinvestoinnin kustannukset eri skenaarioissa Skenaario Laitosinvestointi budjettitarjouksen mukaan 1 4,1 milj. 2 4,6 milj. 2 (kaasu) 4,07 milj. 3 6,1 milj. 4 5,3 milj. Kannattavuuslaskelmissa oheiset investointikustannukset on jaettu ohjausryhmässä sovitun mukaisesti annuiteettimenetelmää käyttämällä 10 vuoden ajalle, 5 % korolla. Korkotason selvittämiseksi on haastateltu Elinkeinoelämän Keskusliiton rahoitusasiantuntijaa, jonka mukaan korkojen nousuun on hyvä varautua, vaikka 5 % korkotaso on nykytilanteeseen nähden korkea. Budjettitarjoajan mukaan biokaasulaitoksen käyttöikä on noin vuotta, joka pohjautuu pitkälti biokaasureaktorin käyttöikään. 5.2 Kiinteät kustannukset Kiinteät kustannukset eli vuosittaiset ylläpitokustannukset koostuvat laitteistokustannuksista (huolto ja uusiminen), henkilöstökustannuksista sekä muista kiinteistä ylläpitokustannuksista. Budjettitarjoajan kokemuksen mukaan kiinteisiin kustannuksiin kuluu vuosittain noin 9 % investoinnin suuruudesta. 20

22 5.2.1 Henkilöstökustannukset Biokaasulaitoksen henkilöstökustannukset riippuvat tarvittavan henkilöstön määrästä. Tähän vaikuttaa laitoksella käsiteltävät syötteet, joista varsinkin biojätteen esikäsittelyllä on työllistävä vaikutus. Henkilöstömäärän kartoituksessa Lapinlahden biokaasulaitoksen eri skenaarioihin on käytetty hyödyksi eri asiantuntijoita. Vahva painotus on budjettitarjoajan arviossa, joka on noin 3-4 henkilöä laitostyypistä riippuen. Tässä selvityksessä laitoksen ylläpitämiseen on oletettu tarvittavan seuraavat henkilöstömäärät seuraavilla vuosikustannuksilla: Skenaariot 1 ja 2: Taulukko 12: Henkilöstön määrä skenaarioissa 1 ja 2 Henkilöstöryhmä Tehtävät Lkm Vuotuinen kokonaiskustannus / hlö Toimihenkilöt Toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö, 1, myynti, tuotekehitys, ostot ja logistiikka Laitosmiehet tuotanto, päivystysvalmius x7 Yhteensä 3, Skenaariossa 2 (kaasu) oletetaan selvittävän 1,4 toimihenkilöllä ja 1,4 laitosmiehellä, koska tällöin paljon työtä vaativan CHP-laitteiston huoltoa ei ole. Skenaariot 3 ja 4: Taulukko 13: Henkilöstön määrä skenaarioissa 3 ja 4 Henkilöstöryhmä Tehtävät Lkm Vuotuinen kokonaiskustannus / hlö Toimihenkilöt Toimitusjohtaja, tuotantopäällikkö, myynti, tuotekehitys, ostot ja logistiikka Laitosmiehet tuotanto (biojätteen käsittely nostaa työntekijätarvetta), päivystysvalmius 24x7 Yhteensä Biokaasulaitoksen toimihenkilöiden työnjaossa lähtökohtana on, että toinen heistä on yhtiön toimitusjohtaja / tuotantopäällikkö ja toinen tekninen toimihenkilö, jonka vastuulla on teknisen toiminnan kehittämisen ja parantamisen lisäksi toimitusjohtajan / tuotantopäällikön lomien sijaisena toimiminen sekä osallistumi- 21

23 nen tuotannollisiin tehtäviin laitosmiesten lomien aikana. Yhden toimihenkilön palkkakustannuksen sivukuluineen oletetaan olevan /v ja 24x7-päivystyskierrossa olevan laitosmiehen /v. Nämä palkkakustannukset ovat suuremmat kuin budjettitarjoajan kokemuksen mukaiset kustannukset, mikä nostaa vuosittaisia ylläpitokustannuksista selvityksen laskelmissa. Mahdollisen yhteispäivystyksen tuoma kustannussäästö on huomioitava laitoshankkeen edetessä. Lapinlahden kunnan päivystysjärjestelyt ovat muuttuneet vesihuollon yhtiöittämisen myötä niin, ettei yhteispäivystys onnistu kunnan osalta järkevällä tavalla. Savon Voimalla on sen sijaan alustavasti myönteinen kanta yhteispäivystykseen, mutta tämä vaatii yksityiskohtien tarkentamista. Kemira Operonilla on yhteispäivystyskokemusta useammasta kohteesta ja tämä on osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi ratkaisuksi Muut kiinteät kustannukset Muut kiinteät kustannukset on arvioitu eri skenaarioissa vuositasolla seuraavasti: Taulukko 14: Muut kiinteät kustannukset Kustannuslaji Tonttivuokra Laitevuokrat Kiinteistön sähkö Kiinteistön lämpö Kiinteistön vesi Urakointipalvelut, esim. lumityöt Posti, puhelin, tietoliikenne Käyttötarvikkeet Kirjanpito, pankki, lakipalvelut Luvat ja muut viranomaismaksut Vakuutukset Matkakulut Markkinointi, edustus Koulutus Muut ostetut palvelut Kiinteät kunnossapitokulut Muut kiinteät kulut Yhteensä

24 5.2.3 Laitteistokustannukset ja yhteenveto kiinteistä kustannuksista Edellä esitettyjen lukujen ja budjettitarjoajan ilmoittamien tietojen avulla on laskettu vuotuiset laitteistokustannukset, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukkoon on koottu myös yhteenveto kaikista kiinteistä kustannuksista, joita verrataan budjettitarjoajan arvioon kiinteistä kustannuksista. Selvityksessä arvioidut kiinteät kustannukset ovat yllä olevan perusteella 1,18 1,31-kertaiset verrattuna budjettitarjoajan ilmoittamaan arvioon. Taulukko 15: Yhteenveto kustannuksista eri skenaarioissa Skenaario Henkilöstö Laitteet Muut kiinteät Selvityksen arvio, yhteensä Budjettitarjoajan arvio, yhteensä (kaasu) Muuttuvat kustannukset Syötteiden kuljetus Syötteiden kuljetuksen osalta biokaasulaitokselle oletetaan koituvan kustannuksia vain Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteiden osalta. Muut syötteet eli biojätteet ja lannan, kuljettavat niiden tuottajat eli jäteyhtiöt ja maatila(t). Ne siis järjestävät kuljetukset ja kattavat myös niiden kustannukset. Valion liete kuljetettaisiin todennäköisesti putkea pitkin, joten sen kuljetuskustannuksia ei ole tässä huomioitu. Iisalmen ja Kiuruveden jätevesilietteiden kuljetuskustannukset on arvioitu seuraavassa taulukossa. Taulukko 16: Jätevesilietteiden kuljetuskustannukset Syötteet Massa Matka Kuorma Nopeus Lastaus ja Taksa Kustannus Kustannus Kustannus t km t km/h purku h /h /a /t /t/km Iisalmen liete , ,20 0,08 Kiuruveden liete , , ,88 0,05 23

25 Iisalmen jätevesilietteen osalta vertailtiin, kannattaisiko sitä kuljettaa biokaasulaitokseen vain osittain kuivattuna (vertaa liitteet 1a ja 1b). Tämä vertailu suoritetaan Skenaario 1:n osalta ja se antaa viitteitä tämän vaihtoehdon vaikutuksesta biokaasulaitoksen vuotuiseen tulokseen. Seuraavan kaavion mukaan lietteen toimittaminen osittain kuivattuna olisi kannattavampaa kuin kuivaaminen loppuun saakka. Oletuksena on, että Skenaariossa 1 saatava biokaasun määrä olisi noin 30 % enemmän. Tällöin lisäenergiasta saatava tulojen lisäys peittäisi lisääntyneet kuljetuskustannukset. Tämä vaihtoehto tulisi kuitenkin testata erillisissä laboratoriokokeissa kaasumäärän varmistamiseksi Kuivattu (TS 21 %) Puolikuivattu (TS 11,5%) Kuva 7: Kuivatun ja osittain kuivatun lietteen kuljetuksen kannattavuus Prosessin ostoenergia Prosessiin kannattaa ostaa sähköenergiaa, koska laitos saa kaikesta myymästään sähköstä ostohintaa korkeampaa, syöttötariffilla tuettua, myyntituloa. Biokaasulaitoksen sähkönostosta koituvat kulut olisivat seuraavat: - Sähkön ostohinta 50 /MWh (Savon Voima, Heikki Kammonen) - Sähkön siirtohinta ostettaessa (Savon Voima, Eero Paananen): - Skenaario 1: 48 /MWh - Skenaario 2: 44 /MWh - Skenaario 3: 42 /MWh Mikäli biokaasulaitos myy kaiken tuottamansa biokaasun Savon Voimalle ja ostaa lämmön Savon Voimalta, olisi lämmön ostohinta: 45,00 /MWh (Savon Voima, Martti Heikkinen) 24

26 5.3.3 Käsittelyjäännöksen kuljetus Oletuksena on, että kiinteä käsittelyjäännös luovutetaan ilmaiseksi vastaanottajalle ja toimitetaan laitoksen kustannuksella sopivalla säteellä sijaitsevaan hyödyntämiskohteeseen. Myyntituloa ei näin ollen oleteta käsittelyjäännökselle, vaan siitä aiheutuu kustannuksia. Käsittelyjäännöksen hyötykäyttöön kuljettamisen kustannuksia on arvioitu hankkeen ohjausryhmässä Kemira Operonin toimittamien kokemusperäisten tietojen pohjalta seuraavasti: - Skenaarioissa 1 ja 2 kuivan käsittelyjäännöksen poistoimittaminen maksaisi biokaasulaitokselle 10 /t. - Skenaarioissa 3 ja 4 kustannus olisi 15 /t, koska kuivan jäännösmateriaalin määrä kasvaa (kaksinkertaistuu) ja samalla tarvitaan suurempi alue jäännöksen lannoitekäyttöä varten. MTT:n asiantuntija-arvion sekä budjettitarjoajan arvion mukaan käsittelykustannukset olisivat hieman näitä arvioita matalampia. Varmuuden vuoksi tässä selvityksessä on kuitenkin tukeuduttu korkeampiin arvioihin Rejektiveden käsittely Puhdistamolietepohjaista rejektivettä ei voi toimittaa peltoon, joten on selkeintä toimittaa jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Biokaasulaitoksen rejektiveden vastaanottohinnat on Kemira Operon arvioinut (Paulo Päivinen) seuraavasti: - Skenaario 1: 4 /t Ei aiheuta investointeja puhdistamolla. - Skenaario 2: 6 /t Ravinnetasapaino rajalla: Voi vaatia puhdistamoinvestointeja. - Skenaario 3: 15 /t Vaatii merkittäviä lisäinvestointeja puhdistamolla. Äärimmäisessä tilanteessa kustannus voi olla jopa 20 /t, jos ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkeat. - Skenaario 4: 9 /t Vaatii lisäinvestointeja puhdistamolla. 5.4 Biokaasulaitoksen tulot Porttimaksut Perushinnat: - puhdistamolietteelle 43,50 50 /t riippuen kuljetusmatkasta (Kiuruvedellä korkein, Lapinlahdella matalin). - Valion rehunanoretentaatille 20 /t (sama kuin kipuraja, ks. jäljempänä). - sianlannalle 0 /t (yleisesti ajatellaan, ettei maatalouden lietteistä ole saatavissa porttimaksua). - biojätteelle 50 /t (Ylä-Savon Jätehuolto, Risto Kauhanen). 25

27 Kipurajat eli selvitystilanteessa korkeimmat mahdolliset hinnat: - Puhdistamoliete: - Lapinlahti 75 /t (Lapinlahden kunta, Eero Mykkänen) - Iisalmi 60 /t (Iisalmen Vesi, Vilho Partanen) - Kiuruvesi 45 /t (Kiuruveden kaupunki, Arto Karoluoto) - Valion rehunanoretentaatti: 20 /t (Valion Lapinlahden tehdas, Reino Sonninen). - Sianlanta: 0 /t (ks. perustelu ylempänä). - Biojäte: 60 /t (Ylä-Savon Jätehuolto, Risto Kauhanen). Lopuksi selvityksessä määriteltiin puhdistamolietteiden osalta sellaiset porttimaksut, joilla biokaasulaitoksen vuosittainen tulos on hieman positiivinen. Nämä esitetään kustannus-hyötyanalyysin tuloksissa luvussa Myytävä energia Sähkölle on saatavana syöttötariffi, jonka taso on 133,50 /MWh kun kyse on yhdistetystä sähkön- ja lämmöntuotannosta ja laitoksen kokonaishyötysuhde on vähintään 50 %. Tariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä alkaen, kun laitos aloittaa toimintansa. (Suullinen tiedonanto ylitarkastaja Pekka Grönlundilta, Työ- ja elinkeinoministeriön Energiaosaston Uusiutuvan energian ryhmästä helmikuussa 2012). Koska syöttötariffin ansiosta sähköstä saadaan korkea hinta, on laskelmissa oletettu, että kaikki laitoksen tuottama sähkö myydään ja vastaavasti laitos ostaa kaiken tarvitsemansa sähkön ulkopuolelta. Lämmön myyntihintana Lapinlahden tapauksessa on käytetty Savon Voiman ilmoittamaa arviota 40 /MWh. Laitos myisi sen lämpöenergiamäärän, joka jää omakäyttölämmön jälkeen jäljelle. Biokaasun myyntihintana on puolestaan käytetty Savon Voiman ilmoittamaa arviota 20 /MWh. Biokaasulla korvattaisiin metsähaketta ja turvetta. 26

28 6 KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSIN TULOKSET 6.1 Sähkön ja lämmön myynti Luvussa 5 kuvattujen lähtöarvojen perusteella on skenaarioille 1-4 laskettu vuotuinen tulos, kun laitoksen takaisinmaksuaikana on 10 vuotta. Koska energiantuotantomäärät ovat erilaiset koetoiminnassa ja budjettitarjoajalla, on laskelmat tehty erikseen molemmille vaihtoehdoille. Lisäksi eriteltynä on porttimaksun ns. perustasolla sekä ns. kipurajalla perus 1 kipu 2 perus 2 kipu 3 perus 3 kipu 4 perus 4 kipu Budjettitarjoaja Koetoiminta Kuva 8: Biokaasulaitoksen vuotuinen tulos ( ) eri skenaarioissa Koetoiminnan tulosten mukaisilla energiamäärillä ja kipurajoilla olevilla porttimaksuilla ainoastaan skenaario 3 on selvästi kannattava. Skenaariot 1 ja 2 ovat aivan kannattavuusrajan tuntumassa. Selvitysprojektin ohjausryhmän kokouksessa käytiin läpi kannattavuuslaskelmien tulokset. Työryhmälle annettiin viimeiseksi tehtäväksi määrittää sellaiset porttihinnat puhdistamolietteille, että biokaasulaitoksen vuosittainen tulos olisi hieman positiivinen ( ). Energiamäärinä käytetään koetoiminnassa saatuja tuloksia. Seuraavassa taulukossa kuvataan sellaiset puhdistamolietteiden porttihinnat, joilla saadaan positiiviset tulokset skenaarioissa. Porttimaksuissa on huomioitu kuljetuskustannukset, muuten kaikilla kolmella kunnalla on sama hinta. Muiden syötteiden porttimaksut on pidetty aiemmin esitetyillä kipurajoilla. Tarkempi laskenta on esitetty liitteissä 2-4. Lisäksi liitteissä 2a ja 2b on vertailtu skenaarion 2 kaasun myyntiä. 27

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät

Lisätiedot

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA

JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus

Lisätiedot

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP)

ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) TULOSRAPORTTI TILAAJA Jukka Piirala ANALYYSIT kuiva-aine (TS), orgaaninen kuiva-aine (VS), biometaanintuottopotentiaali (BMP) AIKA JA PAIKKA MTT Jokioinen 25.9.2013.-30.5.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI

BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20)

Metli. Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä. Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Metli Palveluliiketoimintaa metsäteollisuuden lietteistä Hankkeen esittely Gasumin kaasurahaston seminaari 10.12.2013 (Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20) Toteuttajat: FM Maarit Janhunen (Savonia), FT

Lisätiedot

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä

Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant

Lisätiedot

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla

Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Maatilatason biokaasuratkaisut esimerkkinä MTT:n biokaasulaitos Maaningalla Ilmase-hanke Nurmes 3.12.2013 Tutkija, FM Ville Pyykkönen Erikoistutkija, FT Sari Luostarinen 1 Biokaasuteknologia Eloperäisen

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012

22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla

Lisätiedot

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN

LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN LIETESAKEUDEN VAIKUTUS BIOKAASUPROSESSIIN Laboratoriotason lietemädätyskokeet Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia

Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia Yhteiskäsittely pienlaitoksessa Case Laihia! Laihia pähkinänkuoressa Laihia on suomalaisittain keskisuuri kunta Pohjanmaalla Vaasan naapurina. Kunnan pinta-ala 508 neliökilometriä. Asukkaita oli 7500 vuonna

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

Kokkolan biokaasulaitos

Kokkolan biokaasulaitos Kokkolan biokaasulaitos Biokaasuyhdistyksen seminaari 6-7.11.2013 Hannu Turunen / Econet Oy ECONET -konserni lyhyesti Vesi- ja ympäristöalan monipalveluyrityksen tausta 2002 perustettu Skanskan ympäristörakentamispuolen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Harri Heiskanen 24.11.2011

Harri Heiskanen 24.11.2011 Harri Heiskanen 24.11.2011 Haapajärven ammattiopisto koostuu liiketalouden ja maa- ja metsätalousosastoista Opiskelijoita 319 + noin 30 aikuisopiskelijaa Koulutetaan mm. maaseutuyrittäjiä ja metsurimetsäpalvelujen

Lisätiedot

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen

Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta. Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen Orgaaniset lannoitevalmisteet Gasumin biokaasulaitoksilta Tuotepäällikkö Juhani Viljakainen 27/03/2017 Footertext 2 TAUSTAA ; KAASUYHTIÖ GASUM OSTI BIOVAKAN JA BIOTEHTAAN 2016 Vuoden 2015 aikana kaasuyhtiö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a

RAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy

Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä. Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Kiintoaineen ja ravinteiden poiston tehostaminen yhdyskuntajätevedestä mikrosiivilällä Petri Nissinen, Pöyry Finland Oy Prof. Jukka Rintala ja Asst.Prof. Marika Kokko Kemian ja biotekniikan laboratorio,

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Siipikarjanlannasta biokaasua

Siipikarjanlannasta biokaasua Siipikarjanlannasta biokaasua Sari Luostarinen Erikoistutkija, FT, Dos. sari.luostarinen@luke.fi Biokaasuprosessi Proteiinit Hiilihydraatit Rasvat HYDROLYYSI Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus

Lisätiedot

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinne Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla Kiertoravinnehanke Jyrki Heilä 10.12.2018 Seinäjoki Kirtoravinnehanke Hankkeessa

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala

ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

VIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA

VIITE: Tarjous JÄRVIRUO ON BIOENERGIAN TUOTANTOPOTENTIAALIN TESTAUS PILOT-MITTAKAAVASSA MZYMES Oy on vuonna 2002 perustettu teollisen ja ympäristöbiotekniikan yritys, joka kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä teollisuuden tarpeisiin. Tarjoamme asiakkaillemme ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys

Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Biokaasuun perustuva lämpö- ja energiayrittäjyys Lämpöyrittäjätapaaminen 10.12.2008 Saarijärvi, Bioenergiakeskus, Kolkanlahti Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO

BIOKAASU. Energiaa orgaanisesta materiaalista. Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO BIOKAASU Energiaa orgaanisesta materiaalista Bioenergiaa tiloille ja taloille infotilaisuus, TORNIO Niemitalo V 2012 Prosessi YKSINKERTAISIMMIL- LAAN REAKTORI ON ASTIA, MISSÄ BIOJÄTE SIIRRETÄÄN PAINOVOIMAISESTI

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön

Biotehtaan lannoitevalmisteet. Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehtaan lannoitevalmisteet Orgaanisia lannoitetuotteita laajasti Oulun seudun tilojen käyttöön Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko

Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella. Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko Jäteveden ravinteet ja kiintoaine kiertoon viirasuodattimella Asst.Prof. (tenure track) Marika Kokko marika.kokko@tuni.fi ProRavinne -hanke Projektin tavoite: Kehitetään jäteveden ja biojätteen käsittelyprosesseja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo

Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa. LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Biokaasulaitos ja jätteiden käsittely Hallavaaran jätekeskuksessa LHJ:n omistajapäivä 2016 Kauttualla Sanna Matintalo Hallavaaran jätekeskus 32 ha, Köyliön Kepolassa, nykyisen Säkylän alueella Kunnallinen

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013

Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus

Biokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian

Lisätiedot

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos

Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Yleistä biokaasusta, Luke Maaningan biokaasulaitos Ravinnerenki-hankkeen tuparit Iisalmi 21.1.2015 Ville Pyykkönen (tutkija, FM) Biokaasuteknologia Eloperäisen materiaalin mikrobiologinen hajotus hapettomissa

Lisätiedot

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi

Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Kotieläinkeskittymän ravinteiden uusjako kehitystä kestävästi Projektipäällikkö Teija Paavola, Atria Tuottajat Biokaasusektorin ratkaisut ja mahdollisuudet post-2020 Ravintola Bryggeri, 11.12.2018 Biomassojen

Lisätiedot

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ

BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -

Lisätiedot

CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS. Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018

CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS. Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 CASE: HSY Viikinmäki ENERGIATEHOKAS LIETTEEN KUIVAUS Energiatehokas vesihuoltolaitos 10/2018 1 CASE HSY: Energiatehokas lietteen kuivaus Lietteen kuivauslinkojen uusiminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon

Lisätiedot

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg

AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg AVA:n Kuivamädätyslaitos, Augsburg 8.5.2014 Kolmen kunnan omistama biokaasulaitos, joka käsittelee 600 000 asukkaan biojätteet. Teknologia: Kuivamädätys, tulppavirtaus (Thöni). Käyttöönotto: lokakuussa

Lisätiedot

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos

BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos BIOKAASUN ENERGIATEHOKKAAT KÄYTTÖRATKAISUT Energiatehokas vesihuoltolaitos Biokaasun tuotanto Missä tuotetaan? Suomessa on lietemädättämöitä jäteveden-puhdistamoiden yhteydessä yhteensä 18 kpl 16:ssa eri

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Biokaasulaitoksen nykyiset ja uudet kierrätyslannoitteet Ravinnehuoltopäivä, 29.3.2016, Kitee 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus BioKymppi Oy, 11 v. (06 ), hankevastaava,

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa

Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Vesihuoltopäivät 2017 Ingrid Nobre, Surendra Pradhan ja Anna Mikola Haaste fosforin ja typen talteenottoon Fosforivarannot

Lisätiedot

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet

Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Maatila biokaasun tuottajana Biokaasurakentamisen ensiaskeleet Envitecpolis Oy Henri Karjalainen 15.3.2016 LUOTTAMUKSELLINEN Esitelmän rakenne 1) Envitecpolis 2) Biokaasuntuotanto maatilalla 3) Voiko biokaasuntuotanto

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina Biokaasun tuotanto on nyt KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina 29.11.2017 BIOGTS OY Perustettu 2011 Biokaasu- ja biodiesellaitoksen suunnittelu, rakentaminen, operointi sekä tutkimus

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin

Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat

Lisätiedot

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET

MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET MÄDÄTYSJÄÄNNÖKSEN LABORATORIOTASON VALUMAVESIKOKEET Biojäte- ja lietepohjainen Laura Kannisto 214 Bioliike-projektia (v. 213-214) rahoitetaan Etelä-Suomen EAKR-ohjelmasta SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOEJÄRJESTELY...

Lisätiedot

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan?

Biokaasu sisältää tavallisesti. Biokaasuntuotannon perusteita. Biokaasua muodostuu. Miksi biokaasua tuotetaan? Biokaasu sisältää tavallisesti Biokaasuntuotannon perusteita Ville Kuittinen Metaania (CH 4 ) 40 70 % Hiilidioksidia (CO 2 ) 30 60 % Epäpuhtauksina mm. rikkivetyä Biokaasua muodostuu Erilaisten mikrobien

Lisätiedot

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla

Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa

Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Jätevesilietteen eri käsittelyvaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt pohjoisissa olosuhteissa Heini Postila a, Maria Lauronen a, Sari Piippo b a Vesi- ja ympäristötekniikka, Oulun yliopisto b Energia- ja

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki MÄDÄTEPÄIVÄ PORI 28.11.2018 Biokaasulaitokset Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki 2 1.Laitoksen rakenne meillä ja muualla, onko eroa 2.Laitostyypit 3.Laitoksen vaikutus lopputuotteeseen 4.Viranomaistahot,

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle

Biobisnestä Pirkanmaalle Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy OAMK, Biokaasuseminaari Liminka 27.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Biokaasu maatiloilla tilaisuus

Biokaasu maatiloilla tilaisuus Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia

Lisätiedot

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan

Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Biokaasulaitosinvestointi - luvituksesta liiketoimintaan Erika Winquist 11. 12.10.2016 Investointikustannuksen muodostuminen Investointituki Tarvittavat luvat Kannattavuuden reunaehdot Biokaasulaskurin

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta

BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos. Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta BioKymppi Oy Kiteen biokaasulaitos Liikennebiokaasua omista biojätteistä Täyden Kympin Kiertotaloutta Hiilineutraali liikenne Joensuuhun sanoista tekoihin Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja Työkokemus

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti

Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto. Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti Alueellinen biokiertomalli ravinnekierrätyksen tehostamiseksi - BioKierto Biokaasutapaaminen Saarioinen, Sahalahti 14.6.2018 BROILERINLANTA (ex storage) Kangasalla kaikki turvepohjaista kuiviketta Broileripaikkoja

Lisätiedot