MERKINNÄT 2 KIINTEISTÖN RAJA HANKKEEN OHJEELLINEN RAJA UUDET KÄYRÄT SÄILYTETYT KÄYRÄT Salaojakeskuksen mukaan valumaalue ei ole näin suuri. Tässä suun

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7 MERKINNÄT 2 KIINTEISTÖN RAJA HANKKEEN OHJEELLINEN RAJA UUDET KÄYRÄT SÄILYTETYT KÄYRÄT Salaojakeskuksen mukaan valumaalue ei ole näin suuri. Tässä suunnittelijalla mittavirhe. SV-PUTKI +11,00 UUSI MAANPINNAN KORKO +11,00 POISTETTU MAANPINNANKORKO/ KÄYRÄ +11,00 NYKYINEN /SÄILYTETTÄVÄ MAANPINNANKORKO/ KÄYRÄ TARKASTUSKAIVO TK PUTKITETTAVA AVO-OJA RANTAVIIVA OHJELLINEN RANTAVYÖHYKE 100m KOSTEIKKO NYKYTILANNE: PELTO OLEVA PATO JA TIE SÄILYTÄÄN ( ARVIOITTU KORKO +30,50) SIJAINTI TARKISTETAAN PAIKAN PÄÄLLÄ PELLON PERUSKORJAUS: PELLON PINTA KOROTETAAN VÄH. 1 m JÄRVEN PINNAN YLÄPUOLELLE AVO-OJA PUTKITETAAN JA PELTOJEN SALAOJITTETAAN. RAKENNUSMATERIAALINA KÄYTETÄÄN RAKENNUSTYÖMAALTA KAIVETTU PILAANTUMATONTA SAVIA JA MOREENIA TOIMENPITEEN AIKANA PELLON STATUS ON TILAPÄISESTI VILJELEMÄTÖN PELTO TOIMENPITEEN PÄÄTYESSÄ PELTO ON VILJELYSSÄ UUSI MAATALOUSKOSTEIKKO OLEVA MAAPINTA JA KASVILLISUUS SAILYTETÄÄN HANKKEEN PINTA-ALA ON, noin A=350000m2 =>35ha SUOSITELTU TÄYTTÖMÄÄRÄ m3 rtr (TEOREETTINEN PENGERMUOTO), eli tn (TEOREETTINEN MÄÄRÄ EI OLE HUOMIOITU TIIVISTYMISKERROIN 0,75 -VETELÄINEN SAVI) KALTEVUUS ALLE 10ASTETTA MASSAMITOITUS ON TEHTTY TERRAMASSA 2017 OHJELMASSA PUTKI AP=+29,40 ITÄ-ALUE KIINTEISTÖ , 1 +3 KOESTEIKKO, NYKYTILANNE SÄILYTETÄÄN PUTKI AP+29,50 TK TIEN +32,00 5:11 4 +TK 00 I 6 ; Ø TIL 00m ENT 3 OIN UV =N ULK L I K S UT TK % 0,3 TK IØ TK 5:12,00 +40,00 TK,00 0 0, 1 3 +, ,0 +30, ,00 +35,00 4:4 +40,00 +31,00 3, 0,00,0 +34 N ,00 +32,00 ETRS-GK26 Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: +3 0,0 TK +30,00 Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: 2 +3 AP +30,00 4:96 JA RANTAVYÖHYKKEEN OHJELLINEN RA TK PU LÄNSI-ALUE KIINTEISTÖ TK TE AL SK U U PIT 340m m = 0m L 30 JÄRVEN VEDEN PINTA NOIN +29,00 (MMM, KARTAIKKUNA) P AP +29,50 0 0, 2 +3 S VU L. KP TK 5:21 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI, Puh Fax pohjatekniikka@pohjatekniikka.fi

8 TÄYTTÖTYÖN VAIHEET: Täyttötyöt suoritetaan kymmenen vuoden aikana puhtailla maa-aineksilla. Täyttövaiheen kesto kaksi-kolme vuotta. Täyttötyöt voidaan suorittaa nopeammin. TÄYTTÖTYÖN ALOITUSTILANNE (1 VUOSI) Täyttöalueelta 1 on kuorittu kasvualusta. Kasvualusta varastoidaan alueen reunalle ja täyttöalueella 2 tarvittaessa. TÄYTTÖTYÖT VAIHE 1 (1-3 VUOTTA) Alueetta 1 täytetään *). Alueet 2,3 ja 4 ovat viljelyssä. Alueelta 2 on kuorittu kasvualusta vaiheen 1 lopussa. Kasvualusta varastoidaan alueen reunalle ja täyttöalueella 3 tarvittaessa. Alue 1 on tilapäisesti viljelemätön pelto. TÄYTTÖTYÖT VAIHE 2 (2 VUOTTA) Alue 1 on täytetty ja viljelyssä. Alueelta 2 täytetään*). Alue 2 on tilapäisesti viljelemätön pelto. Alueet 1, 3 ja 4 ovat viljelyssä. Alueelta 3 on kuorittu kasvualusta vaiheen 2 lopussa. Kasvualusta varastoidaan alueen reunalle ja täyttöalueella 3 tarvittaessa. TÄYTTÖTYÖT VAIHE 3 (2 VUOTTA) Alue 2 on täytetty ja viljelyssä. Alueetta 3 täytetään*). Alue 3 on tilapäisesti viljelemätön pelto. Alueet 1,2 ja 4 ovat viljelyssä. Alueelta 4 on kuorittu kasvualusta vaiheen 3 lopussa. Kasvualusta varastoidaan alueen reunalle. TOIMENPITEET: - PELLON TASOA KOROTETAAN h=0...2m - PELLON LOHKOJEN YHDISTÄMINEN MITOITUS: HANKKEEN PINTA-ALA ON, noin A=38ha TEOREETTINEN TÄYTTÖMÄÄRÄ ON NOIN m3krt HUOM.: PELLON PINTA-ALA TARKEMITATAAN AAT HANKKEEN PÄÄTYESSÄ MERKINNÄT TÄYTTÖVAIHEEN OHJEELLINEN RAJA AJOREITTI OLEVA KOSTEIKKO OHJEELLINEN KASVUALUSTAN VARASTOINTI-ALUE. HUOM.:KASVUALUSTAN SÄILYTYSAIKA ON ENINT. 2 VUOTTA TÄYTTÖTYÖT VAIHE 4 (2 VUOTTA) Alue 3 on täytetty ja viljelyssä. Alueetta 4 täytetään*). Alue 4 on tilapäisesti viljelemätön pelto. Alueet 1,2 ja 3 ovat viljelyssä. TÄYTTÖTYÖN LOPPUVAIHE (1 VUOSI) Alue 1,2,3 ja 4 ovat täytetty ja viljelyssä. Alueen viimeistely ja salaojat. HANKE YHTEENSÄ NOIN 10 VUOTA +31,00 +31,00 UUSI KORKEUSKÄYRÄ JA MAAPINNAN TASO POISTETTAVA KORKEUSKÄYRÄ JA MAAPINNAN TASO SÄILYTETTÄVÄ KORKEUSKÄYRÄ VESISTÖN OHJEELLINEN RAJA *) Alueelle kylvetään nurmiseos heti kasvualustan palauttamisen jälkeen. Alueen on hyvää olla yksi talvi lumen alla ennen viljelyn aloittamista. Huom.: Nurmiseos heitetään kuorittuun kasvualustaan ja tarvittaessa täytetyille alueella pölynsidonnaksi. 5:11 RANTAVYÖHYKKEEN OHJEELLINEN RAJA KIINTEISTÖN/ TILAN RAJA JA NRO HUOM.: - KAIKKI MITAT JA KOROT TARKISTETAAN PAIKAN PÄÄLLÄ - PELLON (PERUSLOHKON) KESKIMÄÄRÄINEN KALTEVUUS ON ALLE 10% - PELLON YMPÄRILLÄ TÄYTTÖMAAN ON OLTAVA SILTTI-MOREENIA - TOIMINTA EI SAA VAURIOITTAA AVO-OJIEN TOIMIVUUTTA - - ALUEEN KUIVAUS SALAOJAKESKUKSEN SUUNNITELMAN MUKAAN +40,00 TK Tasokoordinaatisto / Plankoordinatsystem: ETRS-GK26 Korkeusjärjestelmä / Höjdsystem: N A SF TÄYTTÖVAIHE 2 KORKEUSKÄYRÄT ON TARKENETTU Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, HELSINKI, Puh Fax pohjatekniikka@pohjatekniikka.fi

9 Toim.No: Toim.No: Nik. T ytt alueen rajaus Nik. 25 SS Nik. Nik Lak Nik. Nik. 500 Nik./ Tn oj Stortr sk T ytt alueen rajaus Nik Oj ha Lak T ytt alueen rajaus T ytt alueen rajaus Nik. 25 Nik. Nik Nik Tn oj 3-5 ja Tn oj 6-10 ym T ytt alueen rajaus Oj ha T ytt alueen rajaus Nik. 800 T ytt alueen rajaus Oj ha Nik Tn oj 2 7 Oj ha L k Oj ha Nik. T ytt alueen rajaus Tn oj Nik T ytt alueen rajaus Tn oj Nik. 19 Nik Nik. L k. 16 Merkint selitys: Tak 100 Tak 100 Uudet salaojat Vanhat toimivat salaojat Nik. 800 Tn oj 1 ja Putkien mitoitus ja asennustaso on m ritetty kohteeseen suunnitellun pintamallin mukaisesti (Insin ritoimisto Pohjatekniikka Oy). Ennen kuivatusputkirakenteiden asentamista tulee viel varmistaa pellonpinnan korkeustaso. Lopullisen pinnantason mukaisesti tarkistetaan viel rakennettavien kaivojen hy tykorkeus. Piir.no. SALAOJITUSSUUNNITELMA 1. Hanke, Kunta Tn Bak-Tuomola Tn Ollas T rn sintie 18 Kirkkonummi Mittakaava Piirrustuksen sis lt 1:2000 Pellon nostoalueen salaojitus Etel -Suomen Salaojakeskus Koord. etrs35, N m Suunnitellut Jukka Paitula Tark Janne Pulkka Ty Tn47863_Ollas.dgn P iv ys Muutos

10 MUISTIO 1 (2) Pellonparannushanke Törnäsintiellä Aika: klo 10 Paikka: nh. Apila, Aseman ostari 2. krs. Läsnä: kiinteistönomistaja Henna Välikangas, GRK Infra Oy Antti Määttänen, GRK Infra Oy Sari Soini, ympäristöpäällikkö Ville Alho, ympäristötarkastaja 1) Kokouksen tarkoitus Hankkeessa aloitetut työt ovat herättäneet runsaasti huolta alueen ympäristössä. On ollut epäselvyyttä myös siitä, onko kaikki toimet, joita ympäristönsuojelun lausunnossa oli esitetty, tehty ennen kuin hankkeen töitä on aloitettu. 2) Keskustelu Tarkennettu suunnitelma on toimitettu ympäristönsuojeluun joulukuussa Ympäristönsuojelu on toimittanut hankemateriaalin sähköpostitse tiehoitokunnalle heidän pyynnöstään helmikuussa Lausunnossa edellytettyjen toimenpiteiden tilanne: - kiinteistönomistajien hyväksyntä on kirjallisena, toimitettu ympäristönsuojelun tiedoksi - tieoikeuden haltijoiden hyväksyntä: näitä ei vielä ole, tiehoitokunnan kokouksessa on käyty esittelemässä hanketta - kosteikon suunnittelu ja toteutus: tämän suunnittelu ja mitoitus on käynnissä Johannesbergin tien parantaminen on aloitettu. Urakoitsija toivoo, että he pääsevät esittelemään hanketta tiehoitokunnalle. Törnesintiellä ei ole tiekuntaa perustettuna. Tiekunnan perustamista voidaan hakea maanmittauslaitokselta. Tämä kannattaisi tehdä. 3) Sovitut asiat sopii tiehoitokunnan kanssa tapaamisen, jossa käsitellään asiaa. voiko urakoitsija tulla mukaan tapaamiseen. Yhteyshenkilö on ollut myös kysyy Johannesbergintien parantamista jatketaan talolle saakka. Taloa remontoidaan tällä hetkellä, minkä vuoksi toimenpide on tarpeellinen. Muita toimenpiteitä ei aloiteta ennen kuin asiat tiehoitokunnan kanssa on sovittu. Postiosoite Kunnantalo Puhelin Faksi Kirkkonummen kunta Ervastintie 2 (09) (09) PL Kirkkonummi Kirkkonummi

11 4) Kokouksen päättäminen Kokous päätettiin klo Jakelu Läsnäolijat Rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Törnäsintien hoitokunnan edustaja

12 Pellonparannushanke Törnäsintie Selvitys kunnanhallitukselle / ympäristöpäällikkö Sari Soini Hankkeen tausta Alueen omistaja ja Graniittirakennus Kallio Oy:n (nyk. GRK Infra Oy) edustaja ottivat Kirkkonummen ympäristönsuojeluun yhteyttä keväällä Hankkeen tavoitteena on palauttaa tulvimisen vuoksi viljelykelvoton peltoalue viljelyyn. Asian valmistelu Hankkeesta järjestettiin neuvottelu, jossa ympäristönsuojelulle esitettiin alustavat suunnitelmat. Hankkeen tarkoituksenmukaisuuden arvioimiseksi lausunnot pyydettiin Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinnosta ja Nylands Svenska Lantbrukssällskapilta. Uudenmaan Ely-keskus totesi sähköpostitse, että hanke ei edellytä vesilain mukaista lupaa. Lisäksi ympäristöpäällikkö kävi tutustumassa hankealueeseen Uudenmaan Ely-keskuksen vesilain valvojan kanssa. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu teki asiassa ympäristölupatarpeen harkinnan. Peltoa korotetaan maa-aineksilla sen verran kuin viljeltävyyden parantamisen vuoksi on tarpeellista. Tuotavia maa-aineksia ei tulkittu jätteeksi, koska 1) tuotavat maa-ainekset ovat pilaantumattomia (edellytetään dokumentoitu kirjanpito) 2) maa-ainekset käytetään sellaisenaan 3) maa-ainekset toimitetaan kaivupaikalta suoraan käyttökohteeseen 4) työ tehdään suunnitelman mukaisesti. Ylläolevien kriteerien täyttyessä tuotavia maa-aineksia ei luokitella ympäristöministeriön ohjeen (Kaivetut maa-ainekset- jäteluonne ja käsittely, Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto muistio ) mukaan jätteeksi ja siten kyseessä ei ole maankaatopaikka, joka edellyttäisi ympäristölupaa. Hanke ei ole ympäristölupavelvollinen muunkaan ympäristönsuojelulain kohdan (YSL 527/2014: 27, 28, 30 ) mukaan. Ympäristönsuojelu antoi asiassa lausunnon, jossa todetaan lupatarpeen harkinnan lopputulos. Lausunnossa on edellytetty, että ennen kuin hanketta voidaan aloittaa suunnitelmassa ollut kosteikko/laskeutusallas tulee toteuttaa ja lisäksi hankkeelle tulee olla kiinteistönomistajien ja kaikkien Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumus. Hankkeen koko ei sinänsä laukaise ympäristölupavelvollisuutta. Ympäristölupaa voidaan edellyttää niiltä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalta toiminnoilta, jotka on lueteltu ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukoissa 1 ja 2. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä säädellään maisematyöluvalla (MRL 132/1999, 128 ), mikä olisi myös tämän hankkeen kohdalla ollut tarkoituksenmukainen ja oikea säätelytapa. Kyseiselle alueelle ei kuitenkaan ole asetettu maisematyölupavelvoitetta, joten hanke ei tarvitse myöskään maankäyttöja rakennuslain mukaista maisematyölupaa. Suunnitelmassa on esitetty ratkaisu, joilla ehkäistään ravinne- ja kiintoainevalumat Storträskiin. Kosteikkoratkaisusta on edellytetty tarkemmat suunnitelmat. Vaikka hanke ei edellytä ympäristölupaa, kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa asiassa yksittäisiä määräyksiä (YSL 527/2014: 180 ), jos esimerkiksi ilmenee vesistökuormitusta tai muita merkittäviä ympäristöhaittoja. 1

13 Jatkotoimenpiteet Ympäristönsuojelu piti alueen omistajan ja GRK Infra Oy:n edustajien kanssa jatkoneuvottelun Jatkotoimet on todettu liitteenä olevassa muistiossa. Liitteet: ympäristönsuojelun lausunto hankkeesta muistio

14 TÖRNÄSIN TIEKUNTA TÖRNÄS VÄGLAG TÖRNÄSIN TIENHOITOKUNNAN KOKOUS , MUISTIO Aika: Sunnuntaina alkaen 16:00 Paikka: asunto Läsnä: Kokous oli kutsuttu koolle ns. peltojen korotushankkeen tilanteen, suunnitelmien ja toimenpiteiden arvioimiseksi. Tilanne Pellonkorotushanketta esiteltiin tiekunnan kokouksessa elokuussa 2018 tiedotusasiana. Esittelijänä oli rakennuttajien edustaja Tiekokous valtuutti tienhoitokunnan keskustelemaan rakennuttajan kanssa tienpitoon liittyvistä kysymyksistä. Tiekunnan tehtävänä on ylläpitää Törnäsintietä niin, että se palvelee alueensa tienkäyttäjiä ja kehittää tietä havaittujen käyttötarpeiden perusteella. Tie palvelee tiekunnan vakituisia asukkaita, kesäasukkaita, metsä- ja maatalouskiinteistöjä ja tien varrella olevaa tukiasemaa ja toimii huoltoyhteytenä Espoo Inkoo -voimalinjalle. Tien on oltava näistä syistä johtuen jatkuvasti käytettävissä ja palvelutaso ei saa heikentyä. Tienhoitokunta hoitaa tiekunnan sääntöjen ja vuosittaisen tiekokouksen sille määrittämiä laillisia tehtäviä ja käsittelee tässä roolissa hankkeen valmistelussa esille tulevia tienpitoon liittyviä asioita kuten pellonkorotuksen vaatimaa 3-4 metrin suuruista tienkorotusta pellon kohdalla. Pellonkorotushankkeessa on 3 osapuolta: on hakenut lupaa Kirkkonummen kunnalta nostaa peltoaan 1-4 m n. 15 ha alueella. Muiden osapuolten osalta ei tiettävästi ole erillistä lupahakemusta, vaikka ne ovat integroitu osa peltoa. Korotushankkeen rakennuttaja a hankkeen toteuttaja Graniittirakennus Kallio Oy olivat pyytäneet päästä kokoukseen esittelemään asiaa suullisesti. Heiltä pyydettiin suunnitelma-aineistoja kirjallisena ja ne saatiinkin Niissä ei kuitenkaan ollut mitään lisätietoa siihen nähden, mitä tietoja Kirkkonummen kunnan ympäristötoimi on tienhoitokunnalle jo toimittanut. Arvioitiin lisäksi, että 1

15 TÖRNÄSIN TIEKUNTA TÖRNÄS VÄGLAG ensimmäinen kokous on hyvä pitää tienhoitokunnan kesken ilman ulkopuolisia osallistujia Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto on hankkeelle antanut positiivisen lausunnon Ympäristöpäällikkö Sari Soini on Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikön nimissä antanut lausunnon, jossa todetaan seuraavaa: Hanke ei vaadi ympäristölupaa, kun pellonkorotukseen käytetään vain pilaantumattomia maa-aineksia, maa-ainekset käytetään sellaisenaan, maa-aines toimitetaan kaivuupaikalta suoraan käyttökohteeseen tai sitä varastoidaan vain lyhyen aikaan ennen käyttöä ja työ tehdään suunnitelman mukaisesti. Tarkennettu suunnitelma ja työn toteutusaikataulu tulee toimittaa Kirkkonummen ympäristösuojelun tiedoksi. Alustavassa suunnitelmassa ollut kosteikko/kiintoaineen lasketusallas tulee toteuttaa. Hankkeelle tulee olla kaikkien kiinteistöomistajien suostumus. Hankkeelle tulee olla kaikkien Törnäsintie tieoikeuden haltijoiden suostumus. Ymmärryksemme mukaan pyydettyjä tietoja ei ole Kirkkonummen ympäristösuojelun toimitettu. Myöskään Tiekunnan osakkaiden suostumusta ei ole haettu. Helmikuun alussa alkoi raskaan liikenteen rampin rakentaminen Johannesbergin läpi kohdealueelle. Helmikuun puolessa välissä tiehoitokunta otti yhteyttä Sari Soiniin ja ilmoitti että projekti on alkanut, vaikka lupaa ei ole Törnäsintien tieoikeuden haltijoilta pyydetty. Sari Soini lupasi ottaa projektin omistajaa yhteyttä tiedotettiin että hanke on toistaiseksi pysäytetty ja lisäselvityksiä on pyydetty. Lupa tien rakentamiseen kesämökille on annettu. Suunnitelmaan liittyvät kommentit: Huolta tiehoitokunnan jäsenillä herää seuraavissa seikoissa: - Mihin valumavedet tulevat päätymään pinnankorotuksen jälkeen? - Onko laskeutusallas riittävän iso käsittelemään koko alueen valumavesiä vai onko vaarana, että joitakin järveen kuulumattomia aineita päätyy valumavesien mukaan järveen? - Työsuunnitelma puuttuu tai sitä ei ole esitetty tiehoitokunnalle. Erityisesti täytön vaiheistaminen ja sade- tai hulevesien hallinta eri täyttölohkoilla aiheuttavat riskin järven pilaantumiselle hankkeen aikana. 2

16 TÖRNÄSIN TIEKUNTA TÖRNÄS VÄGLAG - Laaduntarkistussuunnitelma puuttuu sekä suunnitelma siitä, miten alueelle tulevien maa-ainesten laadun seuranta käytännössä tullaan toteuttamaan. - Miten täytönaikaisten valumavesien käsittely on suunniteltu toteutettavaksi? Täytön aikana alueelle kertyy valumavesiä, jotka pahimmillaan päätyvät suoraan järveen. - Mistä täytemaat ovat peräisin ja miten voidaan varmistaa, että maamassojen puhtaus ovat raamien sisällä? - Suunnitelmassa ei ole dokumentoitu, miten Törnäsintien korotus tultaisiin toteuttamaa, eikä sitä ole urakoitsijaltakaan pyynnöstä huolimatta saatu. Yhteenveto: Tiehoitokunta toteaa, että projekti vaikuttaa niin laajalta, että se vaatisi tienhoitokunnan näkemyksen mukaan viranomaisen kuten ympäristölautakunnan päätöksen rakentamisluvasta. Kun rakentamisluvan edellytykset ovat varmistuneet ja mikäli hanke vaatii Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumuksen, niin rakennuttajan tulisi suostumuksen hankinta myös asianmukaisesti hoitaa ennen töiden käynnistämistä. Törnäsintien tieoikeuden haltijoille tulisi esittää projektisuunnitelma, aikataulu ja olemassa oleva lupa tai lausunnot. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:00. Muistion vakuudeksi 3

17 Lähettäjä: Lähetetty: 16. helmikuuta :07 Vastaanottaja: Kirkkonummen kirjaamo Aarnio Tarmo Kauppinen Anna-Kaisa Aihe: Törnäsintien hoitokunnan valitus asiassa: pellon korotushakemus Kirkkonummen kunnan kirjaamo Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio Ympäristö- ja toimialajohtaja Anna-Kaisa Kauppinen Valituksen tekijä: Törnäsintien hoitokunta, Evitskog Taustatiedot: Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö Sari Soini on antanut lausunnon mittavassa pellontäyttöasiassa Kirkkonummen Evitskogissa ilman lain tarkoittamaa ympäristölupaharkintaa, mikä on tulkittu luvaksi käynnistää kyseinen pellontäyttö. Pellon haltija ja täytön hakija on Tiehoitokunnalle toimitetussa rajoitetussa materiaalissa näkyy mm. karttapiirustus alueesta ja tieto että n. 15 hehtaarin alueelle on tarkoitus ajaa täytemaita niin, että pellon pinta nousisi 1-4 metriä. Täytettäväksi suunniteltu peltoalue viettää Storträskin järveen. Alueen läpi kulkee Törnäsintie sekä sähkö ja telelinjat radiomastolle. Luonnollisesti korotuksella olisi Törnäsintielle dramaattinen vaikutus monella tasolla. Dokumentteja ei ole käytettävissämme koskien mahdollisesti käytyjä keskusteluita ELY:n tai AVI:n kanssa. Projektissa ei ole tehty YVAlain mukaista hankearviointia. Hakijan mukaan projektilla on tarkoitus muuttaa keväisin tulviva kosteikko pelloksi. Ympäristöpäällikön lausunnossa todetaan yksiselitteisesti että hankkeelle tulee olla kaikkien Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumus. Jäseniä hoitokunnassa on 49. Tienhoitokunnan näkemys asiassa: Tienhoitokunnassa edustettuna olevat osakkaat katsovat, että pellonkorotushankkeen vaikutukset vesistöön ja ympäristöön on selvitetty olennaisen puutteellisesti. Kunnalta saamamme informaation mukaan koko asia on edennyt vain parin maatalousystävällisen lausunnon ja sähköpostin tietojen varassa. Tiehoitokunnan osakkaiden suostumusta ei ole kysytty eikä mielipidettä kuultu. Käsityksemme on, että luvan saanti voikin olla vaikeaa, varsinkin kun oleellisia selvityksiä puuttuu.

18 Tiekokouksessa elokuussa 2018 rakennushankkeeseen ryhtyvälle esittämästämme pyynnöstä huolimatta tienhoitokunnalle ei ole toimitettu tarkennettua toteutussuunnitelmaa eikä aikataulua. Niitä ei ole saatu myöskään ympäristöpäälliköltä vaikka on tällä viikolla pyydetty. Korotusprojekti on jo aloitettu rakentamalla raskaalle liikenteelle ajoramppi läjitysalueelle Johannesbergin läpi Evitskogintieltä. Hankkeen ilmeisenä tarkoituksena on jatkaa ajoteiden rakentamista läjitysalueelle ja alkaa ajamaan sinne nopealla aikataululla ylijäämämassoja eri rakennuskohteista pääkaupunkiseudulta. Hankkeen perusteluissa on esitetty, että massa-ainekset ovat varmasti puhtaita. Näin piti olla myös Vantaa Golfpuisto Oy:n tapauksessa, mutta tunnettujen konsulttien, sekä Sitowisen että Swecon tiukoista tarkistuksista ja kuormakohtaisista näytteenotoista huolimatta, selvisi viime vuonna että n. 10% Petikkoon ajetuista maamassoista sisältävät raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia, lyijyä, öljyä ja PAH yhdisteitä. Ympäristöriski on siis mitä ilmeisin ja tulee vaikuttamaan Storträsk järven puhtauteen. Tienhoitokunta arvioi, että keskeinen vaikute koko hankkeen takana on, että Uudenmaan alueen rakennuttajat maksavat ylijäämämaiden vastaanottajille rahaa. Tiedämme, että tämä on suuri alueellinen ongelma ja maiden vastaanottaja voi saada jopa 4 Eur/m3 näistä maista. Vielä kalliimmaksi rakennuttajalle tulisi viedä maat kuntien osoittamalle läjitysalueille, puhumattakaan maiden viemistä puhdistamoihin. Pellonkorotus on käsityksemme mukaan toissijainen vaikute tässä projektissa. Hakemus on muotoiltu ja hakuprosessi hoidettu niin, että hanke saataisiin mahdollisimman kevyesti ja vähin selvityksin hyväksytyksi Kirkkonummen kunnassa. Hakijalla on jo nyt viljelemätöntä peltoalaa ja jos hakija haluaisi laajentaa maanviljelystoimintaansa, niin Evitskogissa on saatavilla peltomaata kohtuuhinnalla, Eur/ha. Tietoomme on tullut, että hankkeen toteuttajat saavat 0,7Eur/m3 korvauksen ylijäämämaiden vastaanotosta. Maansiirtourakoitsija ottanee oletettavasti vielä paljon enemmän kattaen kuljetukset ja tasaustyöt. Meille ei ole kerrottu paljonko alueelle on tarkoitus lopulta maita ajaa, omat arviomme ja toisen käden tiedot Evitskogin asukkaiden piirissä liikkuvat välillä m3. Olettaen, että korotus olisi tasainen läpi koko alueen, nostokorkeus olisi silloin välillä 2,6-5,3 metriä. Hankkeen toteuttajat, joita tietääksemme on kaksi, saisivat läjitetyistä massoista tuloa luokkaa Euroa. pellonkorotushanke on näin ollen kaikille taloudellisesti joko hyvä tai erittäin hyvä. Tiedossamme ei ole onko Thomaksen talon pellon nosto-osuudesta edes tehty erillistä ilmoitusta tai hakemusta kuntaan, vaikka se kartan mukaan kuuluu integroidulla tavalla kosteikon nostettavaan alueeseen. Tienhoitokunta on ensinnäkin huolestunut siitä, että osakkaiden suostumusta ei ole kysytty joten on pelättävissä, että projektissa ei välitetä lainkaan Törnäsintien osakkaiden suostumuksesta ja tien liikennöitävästä hyvästä kunnosta. Tietähän pitäisi nostaa todella merkittävästi, useita metrejä! Tie on päättyvä, joten osakkailla ei ole muuta kulkua Evitskogintielle. ELYn virkamies on nähnyt riskinä sen, että alue muuttuu putkittamisen jälkeen tulva-altaaksi, johon kertyy vesi talvikaudella salaojien mennessä jäähän. Tämä tarkoittaa edelleen vaaraa tien tulvimiseen ja varsinkin kevätkaudella jäiden sulaessa (salaojat sulavat hitaammin) ja pintavalunnan lisääntyessä suurta virtaamaa, joka voi eroosion kautta syödä tien. Nyt peltoalue toimii luontaisena kosteikkona, joka Storträsk-järven kannalta pidättää ravinteita ja tasaa valuntaa. ELY voi harkita hankkeen YVAkynnyksen ylittymisen myös siltä pohjalta, voiko hankkeella olla YVA-lain mukaisia liikenteellisesti haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten nyt näyttää olevan.

19 Toiseksi Storträskin ranta-asukasosakkaat ovat huolestuneita järven tilan potentiaalisesta saastumisuhasta, koska millään käytännössä toteuttamiskelpoisilla tarkistustavoilla ei voida varmistua maa-ainesten saasteettomuudesta tässä laajuudessa. Kolmanneksi kyseinen luontainen kosteikko on muuttolintujen levähdys- ja ruokailupaikka millä on suuri positiivinen vaikutus läheisten pesimälintujärvien lintutilanteeseen. Pohjois-Kirkkonummen matalat ruohikkojärvet, kuten viereiset Lilla ja Stora Lonoks, on määritelty jopa maakunnallisesti merkittäviksi lintujärviksi. Alueen näin massiivisella läjittämisellä tulisi olemaan erittäin iso vaikutus Evitskogin luontoon, ympäristöön ja Törnäsintien asukkaiden viihtyvyyteen. Uskomme että Kirkkonummen kunnan ympäristöammattilaisilla on kaikki tieto aiemmin mainitusta surullisen kuuluisasta Vantaan Golfpuisto Oy:n historiasta, jossa 56 ha alueelle ajettiin 1,8 milj. m3 massoja. Nyt suunnitellaan Evitskogiin 15 ha alueelle noin kolmasosa tai jopa puolet tuon Golfpuiston suuruista läjitysprojektia ilman tarvittavia ympäristölupia ja YVA-lain mukaisia selvityksiä. Pidämme tilannetta jotakuinkin absurdina. Pyydämme että Kirkkonummen kunnanjohto pysäyttää välittömästi Perklen pellontäyttöprojektin ja käynnistää kaikki tarvittavat ympäristöselvitykset ennen projektin jatkamista ja vaatii luvan hakijalta/hakijoilta suostumusten hakemista tiekunnan osakkailta, jotta ympäristöpäällikön lausunnossa todettu edellytys, että hankkeelle tulee olla kaikkien Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumus, täyttyisi. Yhteistyöterveisin, Törnäsintien tienhoitokunta

20 Lähettäjä: Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry Annankatu 29 A Helsinki suojelusihteeri@tringa.fi Vastaanottajat: Kirkkonummen kunta kirjaamo@kirkkonummi.fi Anna-Kaisa Kauppinen, vt. yhdyskuntatekniikan johtaja anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Sari Soini, ympäristöpäällikkö sari.soini@kirkkonummi.fi Saara Huhmarniemi, ympäristölautakunnan puheenjohtaja saara.huhmarniemi@helsinki.fi Lausunto Mossarnan kosteikon linnustoarvoista ja maankohottamisen vaikutuksesta niihin Aluksi Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry:n (rek.nro , 3100 jäsentä loppuvuonna 2018) tarkoituksena on edistää ja kehittää lintuharrastusta, lintujen- ja luonnonsuojelua sekä toimia alueensa lintuharrastajien ja tutkijoiden yhdyssiteenä. Yhdistyksen toiminta-alue on Helsinki ja sen ympäristö (entinen Uudenmaan maakunta sekä Sipoo entisellä Itä- Uudellamaalla). Saamiemme tietojen mukaan Kirkkonummen Evitskogissa, Mossarnan alueella on käynnissä mittava maankorotusprojekti. Pellon haltija ja täytön hakija on maanviljelijä Tarkoitus on ajaa alueelle arviolta kuormaa eli kuutiota täytemaata, jolloin koko Mossarnan tunnettu, viljelyskäytössä oleva lintukosteikko häviäisi usean metrin paksuisen maakerroksen alle. Hakijan mukaan projektilla on tarkoitus muuttaa keväisin tulviva kosteikko kokonaan pelloksi. Tringan näkemyksen mukaan kosteikon hävittäminen uhkaa alueen linnusto- ja luontoarvoja eikä hanketta siksi tule toteuttaa. Ehdotamme maankohottamisen sijaan alueen kehittämistä edelleen lintukosteikoksi.

21 Alueen linnustoarvot Tringan ja sen sisaryhdistyksen Lohjan Lintutieteellisen Yhdistyksen Hakki ry:n jäsenet tuntevat kyseisen Johannesbergin tulvapellot nimellä Mossarna. Mossarna on varsinkin lintujen muuttoaikoina (niin keväällä kuin syksyllä) jäseniemme ahkeran tarkkailun kohteena. Mossarna on avoin ja laaja kosteikko, joka mahdollistaa rauhallisen levähdys- ja ruokailuympäristön muuttolinnuille. Liitteenä on alueen hyvin tuntevan ja siellä ahkerasti retkeilevän lintuharrastajan Juhani Aholan (Kimpari Bird Projects) kokoama kooste alueella tavatuista linnuista maksimimäärineen vuodesta 2006 alkaen. Liitteen perusteella alueella on huomattavaa merkitystä muutonaikaisena levähtämisalueena monille kahlaaja- ja vesilintulajeille. Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas - FINIBA) kartoitettiin ja rajattiin 2000-luvun alussa. FINIBA-alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita (Leivo ym. 2002). FINIBA-alue Pohjois- Kirkkonummen lintujärvet sijaitsee kahden järven, Lilla Lonoksin ja Stora Lonoksin, osalta Mossarnan välittömässä läheisyydessä eivätkä muutkaan alueen järvet sijaitse linnuntietä kaukana. Mossarnan tulvapelto muodostaa keskeisen tukialueen lintujen pesimäjärville osa siellä levähtävistä ja ruokailevista linnuista pesii luultavasti läheisille lintujärvillä. Evitskogin lähiseuduilla ei ole toista vastaavankokoista kosteikkoa kahlaajille ja sorsalinnuille. Kosteikon hävittämisellä olisi siis todennäköisesti vaikutusta myös Pohjois-Kirkkonummen kansallisesti arvokkaiden lintujärvien linnustoarvoihin. Kosteikkolinnuston tilanne Suomessa ja Euroopassa on huonontunut viime aikoina huolestuttavasti (esimerkiksi Lehikoinen ym. 2013, Ellermaa & Lindén 2012). Siksi yhdenkään kosteikon menettämiseen ei ole varaa vaan niiden määrää pitäisi pikemminkin pyrkiä lisäämään. Muistutamme myös, että suojelemalla lintujen elinympäristöjä suojellaan myös muita luontoarvoja. Ehdotamme vaihtoehtoista suunnitelmaa Tringan mielestä Mossarnan tulvapeltoa tulisi kehittää hoidettuna lintukosteikkona. Alue toimii jo nyt kosteikkotyyppisesti, joten sen edelleen kehittäminen ei vaatisi merkittäviä investointeja. Arvokkaiden lintupeltojen parantamiseen ja hoitamiseen on myös haettavissa erilaisia avustuksia. Kirkkonummen kunnan tulisi esittää pellon haltijalle alueen kehittämistä lintukosteikkona ja tukea kohteen suunnittelua luontoarvojen ehdoilla. Tringa ry on mielellään mukana pellon kehittämisessä lintukosteikkona oman asiantuntemuksena puitteissa. Helsingissä Jukka Hintikka puheenjohtaja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry Helsingforstraktens Ornitologiska Förening Tringa ry

22 Lähteet: Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E., Lampolahti, J., Lehtiniemi, T., & Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E : Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja nro 4. Suomen graafiset palvelut, Kuopio. 142 s. Ellermaa, M. & Lindén A. 2012: Suojeltavien kosteikkolintujen kannat ovat romahtaneet Natura-alueilla. Linnut-vuosikirja 2011: Lehikoinen, A., Pöysä, H., Rintala, J. & Väisänen, R.A. 2013: Suomen sisävesien vesilintujen kannanvaihtelut Linnut-vuosikirja 2012:

23 Lausunto Kirkkonummi Evitskog, Mossarnan tulvapelloista Kyseiset tulvapellot ovat yksi Länsi-Uudenmaan merkittävimmistä lintujen levähdyspaikoista kevät- ja syysmuuton aikana. Alueella levähtää suurin joukoin mm. joutsenia, hanhia ja varsinkin kahlaajalintuja. Aiemmin viereiset Lonoks-järvet olivat mm. laulujoutsenen osalta alueellisesti merkittävä levähdyspaikka. Alla listattuna havaittuja maksimimääriä lajeittain, sekä muutamia yksittäisiä havaintoja harvalukuisimmista lajeista vuodesta 2006 alkaen: Laulujoutsen vuosittain niin keväällä kuin syksyllä, maksimi 146yks Pikkujoutsen 1yks ja yks , joista 1yks 1.5. asti Kanadanhanhi vuosittain niin keväällä kuin syksyllä, maksimi 140yks Merihanhi vuosittain keväällä, 1-2yks Metsähanhi vuosittain keväällä, maksimi 175yks Tundrahanhi vuosittain keväällä, maksimi 34yks Valkoposkihanhi vuosittain niin keväällä kuin syksyllä, maksimi 10yks Mustakurkku-uikku pari rakenteli pesää ! Harmaasorsa 2yks ja 1yks Lapasorsa 2yks ja Jouhisorsa vuosittain keväällä, maksimi 57yks Sinisorsa vuosittain niin keväällä kuin syksyllä, maksimi 460yks Haapana vuosittain keväällä, maksimi 36yks Tavi vuosittain keväällä, maksimi 720yks Heinätavi 1yks , 2yks ja 2yks , 1yks Punasotka 4yks ja Pikkukuovi 4yks ja 1yks Mustapyrstökuiri 1yks ja 3yks Punajalkaviklo vuosittain keväällä, maksimi 5yks Mustaviklo vuosittain keväällä, maksimi 14yks Valkoviklo vuosittain keväällä, maksimi 43yks Liro vuosittain keväällä, maksimi 72yks Suokukko vuosittain keväällä, maksimi 130yks Metsäviklo vuosittain keväällä, maksimi 8yks Taivaanvuohi vuosittain keväällä, maksimi 28yks Jänkäkurppa 1yks , ja Tylli 1yks Keltavästäräkki syksyisin, maksimi 30yks Niittykirvinen syksyisin, maksimi 120yks Lapinkirvinen 4yks , 1yks , ja Suosittelemme, että peltolaaksoa ei tuhottaisi läjityksellä vaan ehdotamme että alueelle tehtäisiin laajamittainen kosteikko. Kimpari Bird Projects ry Juhani Ahola Lähteet KBP:n havaintorekisteri Birdlife Suomi, Tiira-lintuhavaintojärjestelmä

24

25

26 Kirkkonummi KIRDno / Vastine valitukseen KIRDno Tässä vastineessa vastataan Törnäsintien hoitokunnan tekemään valitukseen. Valituksessa esitetyt asiat ovat osin virheellisiä tai väärinymmärrettyjä, joita tässä vastineessa pyritään korjaamaan. Pellonkorotus on toimenpide, joka on YM:n ohjeistama. Perusteltu pellonkorotus ei vaadi ympäristölupaa eikä YVAa toisin kuin valituksessa esitetään. Hanke on erityisen hyvin perusteltu ja valmisteltu. Kirkkonummen ympäristöviranomaisen on käsitellyt asian ja siihen on pyydetty myös Uudenmaa Ely-keskuksen lausunto. Tienhoitokunnalle on myös toimitettu kaikki suunnitteluaineisto toisin kuin valituksessa väitetään. Hankkeen toteuttaja on myös esittänyt useita kertoja toiveen päästä esittelemään hanketta, mutta tämä pyyntö on toistuvasti torjuttu. Tienhoitokunnan valitus vaikuttaa tähtäävän pelkästään hankkeen estämiseen tai jarruttamiseen. Siihen on pyritty keräämään erilaisia argumentteja, jotka eivät välttämättä ole asian kanssa täysin relevantteja. Viittaukset joihinkin hankkeisiin, jossa toiminta on ollut lainsäädännön vastaista, ovat erittäin epäasiallisia. Hankekokonaisuuden toteuttajina on useampi maanomistaja, joilla on suuri intressi saada hanke toteutettua siten, että heidän elinkeinonsa ei vaarannu. Alue on salaojitettu peltoalue. Nämä maat ovat Ollaksen tilan kannalta parhaita viljelysmaita, missä esimerkiksi sokerijuurikkaita ja perunaa viljeltiin vuoteen 2004, jolloin erikoiskasviviljely lopetettiin. Sen jälkeen alueella on viljelty viljaa ja säilöheinää. Heinävuosina pahimmat tulva-alueet ovat pidetty kesannossa, koska mm. timotei ei luonnollisesti talvehdi niillä. Tällä hetkellä alue on viljelykelvotonta ilman pumppausta. Työn tarkoitus on parantaa hankkeen ympäristöä kokonaisuudessaan luonnon ja viljelykäytännön kannalta. Kun maan ph, vesienhallinta, ojitus ja kasvipeitteisyys on hallinnassa, on tämä mahdollista, toisin kuin nyt. Täytön jälkeen viljelyskäyttöön jääville peltolohkoille ei jäisi seisovaa vettä ja alueen pumppaaminen lopetettaisiin. Täten pelloilta ei huuhtoisi hallitsemattomasti maa-aineksia ja ravinteita järveen. Parannellulla peltoalueella olisi mahdollista viljellä syysviljaa ja heinää, jotka sekä sitovat ravinteita syksyllä, että vähentävät eroosiota verrattuna syysmuokattuun alaan. Alueen salaojasuunnitelmat on tehnyt niiden suunnittelemiseen erikoistunut suunnittelija. Suunnitelmiin kuuluu rakentaa myös sedimentointialtaat/kosteikko, jotka on suunniteltu pumppujen länsipuolelle (Ollaksen alapuolelle, Törnäsintien ja järven väliin). Kyseiset altaat sitoisivat maa-aineksia ja niiden kasvusto sitoisi ravinteita. Lisäksi altaat/kosteikko ylläpitäisivät ja edistäisivät alueen biodiversiteettiä tuomalla linnuille pysyvän, turvallisen ja rauhallisen

27 pesimisympäristön. Näiden edelle esitettyjen toimenpiteiden myötä hanke vähentäisi hallitusti viereisen järven ravinnekuormitusta kyseiseltä valuma-alueelta. Hanketta suunniteltaessa oli hyvin selvää, että pellonkorotukseen liittyvä tien parantaminen parantaa yksityistien kuntoa merkittävästi. Tien rakenne on ollut kostea johtuen siitä, että se on tulvaveden vaikutuspiirissä huomattavan osan vuodesta. Tämä on heikentää tien kantavuutta, varsinkin kelirikkoaikana. Jos täyttö toteutettaisiin alkuperäisten suunnitelmia mukaan, tietä korotettaisiin niin että sen kantava perusta olisi järvenpinnan yläpuolella ja levennettäisiin peltoalueen kohdalla. On myös keskusteltu tien oikaisumahdollisuutta/siirtämistä. Täten tiestä tulisi kantavampi ja mahdollisen oikaisun johdosta, eteenkin Ollaksen puimalan kohdalla, turvallisempi näkyvyyden parantuessa. Tietä ei ole ollut tarkoitus käyttää työmaatienä hankkeen missään vaiheessa. Tienhoitokuntaa informoitiin sähköpostitse ja suullisesti hankkeesta elokuussa 2018 ja sieltä saatiin kuittaus tekemisen hyväksymiselle tietyin ehdoin, jotka olivat mm. tien korkeusaseman säilyttäminen suhteessa pellon pintaan, tien leveyden säilyttäminen ja katkoton käyttö. Asiasta ehdotettiin järjestettävän kokous ennen tien parantamiseen ryhtymistä. Hankkeen toteuttaja ei voinut mitenkään olettaa, että tienhoitokunta lähteekin vastustamaan hanketta, joka parantaa tien kuntoa pysyvästi. Myöhemmin em. kuittaus on myös kumottu ja hankkeesta lähdetty valittamaan. Koska tilanne on nyt päätynyt tienhoitokunnan valitukseen, on hanke mahdollisesti toteuttava siten, että yksityistietä ei miltään osin muuteta eikä siis paranneta nykyisestä. Hankkeen toteuttaja on tehnyt tämän vaatimat muutokset alkuperäiseen suunnitelmaan. Muutoksen jälkeen yksityistien osalta ei tapahdu mitään muutoksia ja yksityistietä ei myöskään käytetä hankkeen toteuttamisen yhteydessä, esimerkiksi työmaatienä. Vastine Tringan Lausuntoon Edellä esitettyjen asioiden lisäksi mainittakoon vielä, että alue on peltoalue, joka on korkeudeltaan järvenpinnan alapuolella. Kesantovuosina se on ollut suotuisa linnuille, koska keväällä pumput on käynnistetty alueen tyhjentämiseksi muutama viikko myöhemmin verrattuna normaalivuosiin. Kesantoaikana pellolla ei tehdä kevätmuokkausta, vaan alue kuivuu pumppaamisen myötä. Normaalivuosina alue on pesiville linnuille huonompi, koska pellot tyhjennetään vedestä ja muokkaamalla tuhotaan lintujen pesät. Lintueläinten kannalta hanke parantaisi lintujen elinympäristöä mm. sedimenttialtaiden/kosteikon ansiosta, jotka mahdollistaisivat pysyvän ja turvallisen elinympäristön. Altaisiin jäisi koko vuodeksi seisovaa vettä ja ne täyttyvät

28 kasvustosta antaen pesiville linnuille ja muille eläimille rauhallisen oleskelupaikan. Muuttolinnuille alue tarjoisi syksyllä samankaltaiset levähdysmahdollisuudet kuten nykyisin Vantaa Henna Välikangas, GRK Infra Oy

29 Tarkastuspöytäkirja KIRDno Paikka: Törnäsintie, Evitskog Tarkastusaika: klo 14 Läsnä: Sari Soini, ympäristöpäällikkö, Kirkkonummen kunta Henna Välikangas, GRK Infra Oy Tarkastus valituksen johdosta Asian tausta Kirkkonummen kuntaan on saapunut valitus liittyen Kirkkonummen Törnäsintielle suunniteltuun pellon korotushankkeeseen. Havainnot tarkastuksella Pellon keskiosan notkelma oli tulvan alla molemmin puolin Törnäsintietä. Vedenpinta ei ulottunut tarkastushetkellä tien korkeudelle. Pellolta ei ollut havaittavissa virtaamayhteyttä Storträskiin. Johannesbergintie oli parannettu kiinteistölle saakka. Alueella ei havaittu seikkoja tai toimintoja, jotka aiheuttaisivat ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kirkkonummella Sari Soini ympäristöpäällikkö Kirkkonummen kunta, Ympäristönsuojelu Kyrkslätts kommun, Miljövård PL 20 (Asematie 3), Kirkkonummi PB 20 (Stationvägen 3), Kyrkslätt Puhelin (09) 29671, Faksi (09) Telefon (09) , Fax (09)

30 Lausunto 1 (5) UUDELY/2703/ Jakelun mukaan Viite: Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry:n tutkintapyyntö, Kirkkonummen kunnan lausuntopyyntö, Kannanotto ympäristö- ja vesiluvan tarpeesta, pellonkorotushanke, Evitskog, Kirkkonummi Asian vireille tulo Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry on pyytänyt päivätyllä kirjeellään Etelä-Suomen aluehallintovirastoa selvittämään, valmistellaanko Kirkkonummen Evitskogissa laitonta maankaatopaikkaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on siirtänyt asian valvontaviranomaisen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen käsiteltäväksi. Kirkkonummen kunta on pyytänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausuntoa Kirkkonummen Evitskogissa vireillä olevassa pellonparannushankkeessa. Lausunnon pyytämistä on edellyttänyt Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta kokouksessaan. Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt hankkeesta vastaavalta lisätietoja hankkeesta. GRK Infra Oy on toimittanut lisätietoja hankkeesta ELYkeskukselle Hankkeen toteuttamista koskevia suunnitelmia ja aikaisempia asiakirjoja on toimitettu ELY-keskukselle myös Kirkkonummen ympäristöyhdistyksen kirjeen ja Kirkkonummen kunnan lausuntopyynnön liitteinä. Suunniteltu hanke Suunniteltu pellonkorotushanke sijoittuu Kirkkonummen Evitskogiin Törnäsintien ja Johannisbergintien alueelle. Kyseessä oleva peltoalue on osittain veden vaivaamaa, maanpinta sijaitsee osin alempana kuin viereisen järven (Storträsk) pinta. Pellon kuivatus ei tästä syystä toimi ja vettä peltoalueelta joudutaan pumppaamaan viereiseen järveen. Osa pellosta on kosteuden takia soistuvaa ja tämän myötä viljelykelvotonta. Hankealue sijoittuu ja kahden muun yksityisen maanomistajan omistamille alueille. Pellon viljelyolosuhteita on suunniteltu parannettavaksi nostamalla pellon pintaa maa-aineksilla sekä parantamalla pellon salaojitusta ja putkittamalla pelto-oja. Pellon nostamisen tavoite on, että vesi ei jää seisomaan pellolle ja alueen kuivatus toimii jatkossa niin, että viljely on mahdollista. Maanpinnan nosto mahdollistaa myös alueella tapahtuvan pitkäaikaisen pumppauk- UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 36, Helsinki Y-tunnus kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

31 Lausunto 2 (5) UUDELY/2703/ sen lopettamisen. Maa-ainestäyttöä on suunniteltu tehtäväksi noin 35 hehtaarin alueella. Maan pintaa nostettaisiin nykyisestä 1-4 metriä. Alueelle on tehty kaksi vaihtoehtoista täyttösuunnitelmaa, joissa täyttömaa-ainesten kokonaismäärä on m 3 rtr tai m 3 rtr. Täyttö on tarkoitus tehdä vaiheittain, niin että peltoa on kerrallaan pois viljelykäytöstä noin 2 hehtaaria. Hankkeen toteutusaikataulu on arviolta 8-10 vuotta. Suunnitelman mukaan täytössä käytettävät maa-ainekset ovat puhtaita, rakentamisessa syntyneitä ylijäämämaa-aineksia, jotka ovat pääosin peräisin pääkaupunkiseudun rakennushankkeista. Maa-ainesten kuljettaminen alueelle tarkoittaisi keskimäärin kasettikuormallista päivittäin, mutta liikennemäärät ovat kuitenkin vaihtelevia. Maa-ainesten laatua seurataan sekä niiden kaivupaikalla että hankealueen täyttötöiden yhteydessä. Täyttötöiden aikainen vesien hallinta on suunniteltu siten, että kiintoainespäästöjä hallitaan työn aikaisella laskeutusaltaalla. Lisäksi alueelle rakennetaan pysyvä sedimentointiallas/kosteikko, joka vähentää täyttötöiden ja maanviljelyn kiintoainespäästöjä sekä toimii samalla alueen linnustolle pesimispaikkana. Asiassa annettuja aikaisempia lausuntoja Kirkkonummen kunnan ympäristöpäällikkö on antanut lausunnon hankkeen ympäristölupatarpeesta. Lausunnon mukaan hanke ei vaadi ympäristölupaa, kun pellonkorotukseen käytetään vain pilaantumattomia maaaineksia, maa-ainekset käytetään sellaisenaan, maa-aines toimitetaan kaivupaikalta suoraan käyttökohteeseen tai sitä varastoidaan vain lyhyen aikaa ennen täyttöä ja työ tehdään suunnitelman mukaisesti. Lausunnossa todetaan, että hankkeesta tulee toimittaa tarkennettu suunnitelma ja toteutusaikataulu ja että alustavassa suunnitelmassa ollut kosteikko/kiintoaineen laskeutusallas tulee toteuttaa. Hankkeella tulee olla kaikkien kiinteistönomistajien ja Törnäsintien tieoikeuden haltijoiden suostumus. Uudenmaan ELY-keskus on antanut Kirkkonummen ympäristöpäällikölle sähköpostilla kannanoton/kommentin, jonka mukaan hanke ei vaadi vesilain mukaista lupaa. Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja Länsi-Uudenmaan maaseutuhallinto ovat antaneet hanketta puoltavat lausunnot vuonna Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kannanotto Yleistä lupatarpeen arvioinnista Uudenmaan ELY-keskus on ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen valtion valvontaviranomainen. Uudenmaan ELY-keskus arvioi hankkeiden ympäristöluvan ja vesilain mukaisen luvan tarvetta toimivaltaansa kuuluvien asioiden osalta. Ympäristölupatarpeen arvioinnissa ELY-keskuksen toimivalta rajoittuu niihin hankkeisiin, joiden ympäristölupaviranomaisena olisi valtion lupaviranomainen, aluehallintovirasto. Muiden hankkeiden osalta ympäristölupatarvetta arvioi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

32 Lausunto 3 (5) UUDELY/2703/ Ympäristölupaa tarvitaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukoissa 1 ja 2. Lisäksi ympäristölupa on oltava 1) toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, 2) jätevesien johtamiseen, josta saattaa aiheutua ojan lähteen tai noron pilaantumista, 3) toimintaan, josta saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Yllä mainituista kohdan 1) ympäristölupatarpeen arvioi ELY-keskus, kohtien 2) ja 3) osalta lupatarpeen arviointi kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain mukaisen luvan tarve Ympäristölupatarve jätteen käsittelyyn Kirkkonummen ympäristönsuojeluyhdistys ry:n tutkintapyynnön mukaan kyseessä on maankaatopaikkatoiminta, joka vaatii ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain ja ympäristönsuojeluasetuksen mukaan maankaatopaikat, jotka on mitoitettu vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle, kuuluvat aluehallintoviraston ympäristöluvitettavaksi. Maankaatopaikalla tarkoitetaan paikkaa, johon loppusijoitetaan jätteeksi luokiteltavia maa-aineksia. Kaivetun maa-aineksen jäteluonnetta arvioitaessa sovelletaan jätelain 5 :n mukaista yleistä jätteen määritelmää. Jätelain lähtökohtana on, että rakentamistoimien tai muun vastaavan toiminnan aikana pois kaivettu maa-aines, joka ei ole pilaantunut ja joka käytetään varmasti ja jokseenkin välittömästi sellaisenaan taikka seulomalla tai muulla vastaavalla tavalla esikäsiteltynä rakentamiseen kaivupaikalla tai muualla, harvoin täyttää jätteen yleiset tunnusmerkit. Ympäristöministeriö on laatinut kaivettujen maa-ainesten jäteluonteen arviointia koskevan muistion Muistion mukaan maa-aineksen jäteluonnetta koskeva arviointi tehdään monivaiheisella arvioinnilla, jossa kaikkien arviointiperusteiden on täytyttävä, jotta maa-aines ei olisi jätettä. Muistion mukaan maa-aineksen jäteluonteen keskeiset arviointiperusteet ovat: maa-aines on pilaantumatonta (haitta-ainepitoisuudet alle valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen tai alueellisen taustapitoisuuden), sen jatkokäyttö on varmaa ja suunnitelmallista, maa-aines voidaan käyttää sellaisenaan ilman muuntamistoimia ja maa-aines ei sisällä muita jätejakeita. Nyt kyseessä olevassa pellonparannushankkeessa täyttyvät ennalta arvioiden ELY-keskuksen käsityksen mukaan em. arviointikriteerit. Suunnitelman mukaan täyttöön käytetään vain puhtaita maa-aineksia, jotka eivät sisällä haitta-aineita tai jätejakeita. Maa-ainekset tuodaan täyttöön rakennustyömailta ilman pitkäaikaista varastointia. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella perustuu suunnitelmaan. Suunnitelman mukaan maa-aineksia hyödynnetään määrä, joka on tarpeen pellon kuivattamisen ja salaojavesien ja pintavesien johtamisen edellyttämien kaatojen aikaansaamiseksi. Maa-ainekset hyödynnetään ilman edeltäviä muuntamistoimia.

33 Lausunto 4 (5) UUDELY/2703/ Ympäristöministeriön kaivettujen maa-ainesten jäteluonnetta koskevan muistion kohdan mukaan perusteita sille, että pellon korotuksessa käytettävät maa-ainekset eivät ole jätettä, on mm., että maa-aines korvaa aidosti kyseiseen tarkoitukseen käytettävää muuta ainetta, toisin sanoen pellon korotus esitetyssä määrin on oikeasti tarpeen ja maanviljelijä hankkisi maa-aineksen muualta, ellei kyseistä rakennustoiminnan sivuvirtana syntyvää maa-ainesta olisi tarjolla. Muistion mukaan tässä tarkastelussa voi olla merkitystä sillä, saako maanviljelijä korvauksen maa-ainesten vastaanotosta. Muistion mukaan korvauksen saamista voitaneen yleensä pitää vahvana indikaationa siitä, että ma-aineksen tarve on toissijaista maaaineksen vastaanotosta saatavaan taloudelliseen hyötyyn nähden. ELYkeskus katsoo, että sillä ei ole tässä tapauksessa merkitystä, saako viljelijä mahdollisesti korvauksen maa-ainesten vastaanotosta, koska pellon korotus esitetyssä määrin on suunnitelmien mukaan oikeasti tarpeen veden vaivaaman pellon viljelyolosuhteiden parantamiseksi. ELY-keskus katsoo, että tässä tapauksessa pellonkorotukseen suunniteltuja maa-aineksia ei luokitella jätteeksi eikä niiden hyödyntäminen edellytä ympäristölupaa jätteen käsittelyyn. Kyseessä ei tällöin ole maankaatopaikkatoiminta. Ympäristölupatarve vesistön pilaantumisen vaaran vuoksi Ympäristönsuojelulain 27 :n 2 momentin kohdan 1) mukaan ympäristölupa on oltava toimintaan, josta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista eikä kyse ole vesilain mukaan luvanvaraisesta hankkeesta. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan suunnitellusta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Täyttöön käytetään suunnitelman mukaan vain puhtaita maa-aineksia. Puhtaat maa-ainekset eivät sisällä haitta-aineita, jotka voisivat kulkeutua vesistöön merkittävässä määrin. Mahdolliset täyttötöiden aikaiset kiintoainespäästöt vesistöön estetään johtamalla alueen vedet laskeutusaltaan kautta. Edellä esitettyyn viitaten Uudenmaan ELY-keskus toteaa, että hanke ei vaadi maankaatopaikan ympäristölupaa tai ympäristölupaa vesistön pilaantumisen vaaran vuoksi, kun se tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti ja Kirkkonummen kunnan lausunnossa esiin nostetut seikat huomioon ottaen. Mikäli hankkeen vaikutukset kuitenkin poikkeavat ennalta arvioidusta, esim. siitä todetaan aiheutuvan merkittäviä päästöjä vesistöön, on ympäristöluvan tarve arvioitava uudelleen. Vesilain mukaisen luvan tarve Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että pellonkorotushankkeesta ja siihen liittyvästä ojan putkittamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain 3 luvun 2 :ssä tarkoitettuja haitallisia seurauksia. Hanke voidaan näin ollen toteuttaa ilman vesilain mukaista lupaa, kun huomioidaan seuraava seikat:

34 Lausunto 5 (5) UUDELY/2703/ ) Maan kantavuus on oltava selvitetty ennen hankkeen aloittamista sen varmistamiseksi, ettei alueelle tuotavista maamassoista aiheudu liukupintasortumaa Storträskiin. 2) Storträskin työn aikainen samentuminen ja kiintoainekuormitus on pyrittävä minimoimaan johtamalla työalueelta tulevat vedet vesistöön riittävän kokoisen laskeutusaltaan kautta. 3) Ojan putkituksessa putki tulee mitoittaa ja asentaa siten, ettei siitä aiheudu haitallista padotusta. Lausunto on hyväksytty sähköisesti. Asian on esitellyt ylitarkastaja Vesa Suominen ja ratkaissut ylitarkastaja Marjo Vuola. Lausunnon valmisteluun on osallistunut ylitarkastaja Tomi Laukka (vesilain mukaisen luvan tarpeen arviointi) Jakelu Kirkkonummen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Laura Räsänen Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu GRK Infra Oy, Henna Välikangas, Antti Määttänen