Tekijä Helsingin yliopiston ympäristötiimi. Kannen kuva Ida Pimenoff

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto Ympäristöraportti 2008

2 Tekijä Helsingin yliopiston ympäristötiimi Kannen kuva Ida Pimenoff Helsingin yliopisto PL 33, Yliopistonkatu Helsingin yliopisto Puh. (09) 1911 Verkkoversio (intranet)

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Ympäristöjärjestelmä Ympäristöstrategia Vastuuorganisaatio Ympäristövaikutusten seuranta Jatkuva parantaminen Ympäristöasioiden sisällyttäminen laadunvarmistusjärjestelmään 6 3 Edistyminen osa-alueittain 6 3.1Strateginen suunnittelu Hankinnat Liikenne Jätehuolto Siivous ja puhtaanapito Energian ja veden kulutus Rakentaminen ja tilat Piha- ja viheralueiden hoito Kopiointi ja tulostus Ympäristökoulutus ja -tiedotus 16 LIITE 1. Yhteenveto ympäristöperiaatteista, -päämääristä ja -toimenpiteistä sekä seurantaindikaattoreista. 17

4 1 Johdanto Helsingin yliopisto on strategiassaan vuosille sitoutunut huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet kaikessa toiminnassaan. Keskeinen osa kestävää kehitystä on ympäristöasioiden huomioonottaminen eli ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn muuttamalla tuotanto- ja kulutustapoja ympäristöä vähemmän kuormittaviksi. Ympäristöstrategiatyö yliopistossa alkoi vuonna 1997, kun rehtori Kari Raivio asetti työryhmän 1 valmistelemaan kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa. Alustava ympäristökatselmus ja ohjelman valmistelutyö tehtiin Limnologian ja ympäristösuojelun laitoksella. Kestävän kehityksen ohjelma vuosille hyväksyttiin konsistorin kokouksessa helmikuussa Rehtorin asettama työryhmä 2 päivitti yliopiston kestävän kehityksen toimintasuunnitelman loppuvuodesta Vuoden 2006 alusta lähtien yliopistolla ei ole ollut erillistä ympäristöohjelmaa, vaan ympäristöasiat on liitetty osaksi strategiaa, kehittämisohjelmia ja laadunvarmistusjärjestelmää. Yliopiston ympäristöjärjestelmän periaatteet on kirjattu konsistorin hyväksymään yliopiston strategiaan sekä hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelmaan vuosille Ympäristöraporttiin on koottu tiedot vuoden 2008 tärkeimmistä ympäristötoimista sekä ympäristövaikutuksia kuvaavat seurantatiedot. Raportoinnin tavoitteena on lisätä yliopistolaisten tietämystä ympäristöasioista ja siten edistää ympäristöasioiden huomioimista. Ympäristöraporttia on tarkoitus jakaa myös muille asiasta kiinnostuneille tahoille, ensisijaisesti muille yliopistoille ja korkeakouluille. Ympäristöraportti on julkaistu vuosittain vuodesta 2000 lähtien. 2 Ympäristöjärjestelmä 2.1 Ympäristöstrategia Helsingin yliopiston strategian mukaisesti yliopisto huomioi kestävän kehityksen periaatteet tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa toiminnassaan. Yliopistolle ei laadita erillistä ympäristöohjelmaa, vaan ympäristöasiat liitetään osaksi ydin- ja tukitoimien kehittämisohjelmia ja laadunvarmistusjärjestelmiä. Hallinnon ja tukitoimien ympäristöasioiden osalta keskeisin strategiaohjelma on Hallinnon ja tukitoimien kehittämisohjelma vuosille , jonka liitteessä määritellään yliopiston ympäristöorganisaatio sekä ympäristöjärjestelmän periaatteet. Tavoitteena on saavuttaa yliopiston opetus- ja tutkimustavoitteet nykyistä vähemmällä materiaalin ja energiankulutuksella. Haitallisia ympäristövaikutuksia yliopistolla aiheutuu mm. hankinnoista, liikenteestä, rakentamisesta, jätehuollosta sekä paperin, energian ja veden kulutuksesta. Liitteessä 1 on esitetty yhteenveto yliopiston ympäristöperiaatteista, -päämääristä, -toimenpiteistä sekä seurantaindikaattoreista osa-alueittain. Yhteenveto pohjautuu kestävän kehityksen ohjelmaan Johtoryhmän asettaminen kestävän kehityksen ohjelmahankkeelle Rehtorin päätös 97/ HY:n kestävän kehityksen toimintasuunnitelman päivittäminen. Rehtorin päätös 127 / Ympäristöraportti

5 2.2 Vastuuorganisaatio Ympäristöasioiden koordinointi yliopistolla on hallintojohtajan asettaman ympäristötiimin ja teknisen osaston vastuulla. Ympäristötiimi tekee ehdotuksia ympäristöasioiden hallinnan parantamiseksi sekä laatii yliopiston ympäristötoiminnan etenemisestä vuosittain ympäristöraportin ja yhteenvedon yliopiston toimintakertomukseen. Käytännön tehtäviä hoitaa kokopäiväinen ympäristövastaava. Kaikilla laitoksilla ja muilla yksiköillä, joilla syntyy ongelmajätteitä, on oltava nimetty ongelmajäteyhdyshenkilö. Ympäristöyhdyshenkilöitä on jo joillain laitoksilla ja toimintaa on tarkoitus laajentaa koskemaan kaikkia laitoksia. Laitosten ympäristöyhdyshenkilöiden tehtäviin kuuluu mm. ympäristöasioista tiedottaminen omassa yksikössään sekä jätteiden lajittelun tarkkailu ja opastus. Ongelmajäteyhdyshenkilöt huolehtivat, että ongelmajätteiden pakkaaminen, merkintä, siirtoasiakirjojen laadinta ja kuljetusten tilaaminen hoidetaan asianmukaisesti. Työsuojelutoimikunnassa käsitellään kemikaaleihin, jätehuoltoon ja energiatehokkuuteen liittyviä asioita, joissa on sekä työsuojelu- että ympäristönäkökulma. Työsuojelupäällikkö on mukana työsuojelutoimikunnassa sekä ympäristötiimissä, mikä takaa tiedonkulun näiden elinten välillä. 3 Ympäristötiimin kokoonpano sekä ympäristö- ja ongelmajäteyhdyshenkilöt löytyvät intranet Almasta: Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat -> Päätökset, ohjeet ja vaalit -> Ympäristöasiat -> Vastuuorganisaatio. 2.3 Ympäristövaikutusten seuranta Yliopiston ympäristövaikutuksista on koottava kattavasti ja järjestelmällisesti tietoa, jotta toiminnan ympäristövaikutuksissa tapahtuvat muutokset havaittaisiin ja toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin arvioida. Ympäristötiedon kokoaminen ja analysointi Helsingin yliopiston kaltaisessa suuressa organisaatiossa vaatii runsaasti resursseja. Jotta tiedonkeruu ei kohtuuttomasti kuormittaisi yliopiston yksiköitä, pyritään mahdollisimman paljon hyödyntämään olemassa olevia tiedonkeruukanavia, kuten tilinpitojärjestelmää ja käyttöomaisuusrekisteriä sekä palveluja tuottavien yritysten raportteja. Painopiste on sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen sekä jätemäärien seurassa. Seurantaindikaattorit on lueteltu liitteessä 1. Kaikille toiminnan osa-alueille on määritelty yksi tai useampia seurantaindikaattoreita, joita kaikkia ei kuitenkaan ole vielä otettu käyttöön. 2.4 Jatkuva parantaminen Ympäristökysymyksistä saadaan jatkuvasti uutta tietoa ja arvot muuttuvat, mistä syystä ympäristöstrategiaa joudutaan muokkaamaan ja täydentämään. Nykyiset toimenpiteet eivät tulevaisuudessa välttämättä riitä asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseen. Ympäristöasioiden hallinnan jatkuva parantaminen on hallintoviraston ympäristötiimin vastuulla. Suuremmat muutokset ja lisäykset hyväksytetään konsistorilla. 3 Lisätietoja työsuojelupäällikö Kari Lajunen. Ympäristöraportti

6 2.5 Ympäristöasioiden sisällyttäminen laadunvarmistusjärjestelmään Konkreettiset ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet sekä seurantaindikaattorit on tarkoitus sisällyttää yliopiston rakenteilla olevaan laadunvarmistusjärjestelmään. Tiedot ympäristöasioiden hallinnan nykytilasta dokumentoidaan yliopiston laatukäsikirjaan. Ympäristöstrategia ja -organisaatio sekä yliopiston toimintakäsikirjoihin kootut ympäristöasiat muodostavat yliopiston ympäristöasioiden hallintajärjestelmän, joka auditoidaan myöhemmin sovittavalla tavalla ja ajankohtana. Osa kestävän kehityksen ohjelmaan kirjatuista tavoitteista ja toimenpiteistä jäi toteutumatta joko kokonaan tai osittain. Ympäristöjärjestelmän rakentamisen yhteydessä päätetään myös näiden toteumatta jääneiden tavoitteiden ja toimenpiteiden edellyttämistä jatkotoimista. Ympäristöasiat nähdään osaksi toiminnan ja palvelujen kokonaislaatua. Pääsääntö on, että ympäristöasiat sisällytetään osaksi muita menettelyohjeita, eikä erillisiä ympäristöohjeita laadita. Ympäristön kannalta keskeisiä toiminnan osa-alueita ovat toimitilat sekä omaisuuden ja palvelujen hankinta ja hallinta. Tukipalveluiden osalta keskeisempiä ovat tila- ja kiinteistöpalvelut. 3 Edistyminen osa-alueittain 3.1Strateginen suunnittelu Yliopiston strategiaan on kirjattu kestävän kehityksen periaate yleisellä tasolla. Yksityiskohtaisemmin kestävän kehityksen sisältö on määritelty tai tulisi määritellä toimialatai yksikkökohtaisten suunnitelmien ja hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Ympäristövaikutusten selvittämisessä arvioidaan kuinka päätökset ja suunnitelmat vaikuttavat yliopiston ympäristöpäämääriin ja seurantaindikaattoreihin (ks. liite 1). Yliopiston toimintakäsikirjan valmistelun yhteydessä määriteltiin yliopiston ympäristöpolitiikka sekä periaatteet yliopiston ympäristönjärjestelmän rakentamiseksi osana laadunvarmistusjärjestelmää. 3.2 Hankinnat Hankintojen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä ympäristöhaittojen syntyä, esimerkiksi vähentää toiminnasta syntyvän jätteen määrää ja energiankulutusta. Hankintoja voidaan ohjata ympäristömyötäisempään suuntaan lisäämällä hankintojen ympäristöohjeistusta, kouluttamalla hankinnoista vastaavia sekä tekemällä asiassa yhteistyötä tavaroiden- ja palvelujen toimittajien kanssa. Yliopiston hankintaohjeet uusittiin vuonna 2007 ja samassa yhteydessä päivitettiin myös hankintojen ympäristöohjeistus. Ohjeiden mukaan ympäristöasiat huomioidaan hankkimalla vain tarpeellisia tuotteita sekä suosimalla energiatehokkaita ja vähän jätettä tuottavia tuotteita, jotka elinkaarensa aikana kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Hankintaohjeessa kuvattu kuinka ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Hankintaohjeet löytyvät intranet Almasta Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat -> Päätökset, ohjeet ja vaalit -> Hankinnat. Ympäristöraportti

7 3.3 Liikenne Henkilö- ja tavaraliikenne nopeuttaa ilmastonmuutosta, aiheuttaa hengitysilmaa pilaavia päästöjä ja kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja. Haittoja voidaan pienentää vähentämällä ihmisten tarvetta siirtyä paikasta toiseen, esimerkiksi tiedonsiirtotekniikan ja yhdyskuntasuunnittelun avulla, sekä suosimalla ympäristöystävällisempiä liikennemuotoja ja -välineitä. Yliopistolla toimenpiteet liittyvät liikkumistarpeen ja yksityisautoilun vähentämiseen, pyöräilyn ja julkisten liikennemuotojen edistämiseen sekä vähäpäästöisten kulkuneuvojen suosimiseen hankinnoissa. Fyysistä matkustamista korvaavan tiedonsiirtoteknologian käyttöönotossa on edistytty merkittävästi parin viime vuoden aikana. Nykyisin videoneuvottelua tehdään jo monilla kampuksilla ja laitoksilla. Yliopistolla on valmiudet neuvotteluiden ja luentojen internet-lähetyksiin sekä digitaaliseen tallentamiseen. Videoviestintä käsittääkin AV-tuotannon lisäksi videoneuvottelut, verkkovideot, suoratoistolähetykset, tallennukset ja erilaiset verkkokokousjärjestelmät. Myös verkkoluennot ovat videoviestintää. Videoneuvottelutiloja ja -laitteistoja on tietotekniikkaosaston tarjoamana Viikissä ja Kumpulassa sekä opetusteknologiakeskuksen tarjoamana keskustassa. Oppimiskeskus Aleksandrian tiloissa on myös muutamia videoneuvotteluvarustettuja työasemia. Tilojen käyttöön kuuluu myös käyttöopastus ja tekninen tuki, joten mitään ennakkoasiantuntemusta aihepiiriin ei tarvita. Palvelujen käyttö on yliopiston henkilökunnalle, laitoksille ja yhteisöille ilmaista. Yliopiston omaan toimintaan liittyvissä videoneuvotteluissa laskutetaan vain mahdollinen tarvittava henkilötyö ja ISDN kulut käyttäjiltä. Videoneuvottelun tukea antavat yliopistolla tietotekniikkaosasto ja opetusteknologiakeskus. Tietotekniikkaosasto antaa tukea ensisijaisesti teknisissä kysymyksissä, opetusteknologiakeskus neuvoo myös videoneuvottelun opetuskäytössä ja antaa pedagogista tukea. 4 YT-neuvoston kokouksessa ( ) päätettiin, että julkisen liikenteen työmatkasuhdelippua ei tässä vaiheessa oteta käyttöön yliopistolla johtuen järjestelmän monimutkaisuudesta. Mikäli järjestelmä muuttuu asiaa harkitaan uudelleen. 5 Autopaikkojen ylläpitokulut on tulevaisuudessa tarkoitus kattaa ainakin osittain käyttäjiltä kerättävillä maksuilla ja paikkoja on jatkuvasti siirretty enemmän maksullisiksi. Vuonna 2008 autopaikat olivat ainakin osittain maksullisia 36 Helsingissä sijaitsevalla kiinteistöllä, kun vastaava luku oli vuonna kiinteistöä. Vuosimaksu oli nimeämättömältä pihapaikalta 60, nimetyltä lämpöpaikalta 120 ja lämmitetyltä hallipaikalta 150 euroa. Yliopiston henkilökunta teki vuonna 2008 (luvut vuodelta 2007 suluissa) yhteensä noin (14 070) työasiamatkaa, joista ulkomaanmatkoja oli runsaat 5106 (5179), kotimaanmatkoja noin 7262 (8108) ja EU-rahoitteisia matkoja vajaat 800 (783). Kotimaanmatkojen kesto oli vuonna (8193) päivää, ulkomaamatkojen (22719) päivää ja EU-rahoitteisten matkojen yhteensä 3328 (3272) päivää. Kokonaisuudessaan yliopiston matkustuspalveluiden ostot vuonna 2008 olivat noin 9,8 miljoonaa euroa (9,1). Matkojen määrä on vähentynyt vuodesta 2007, mutta matkojen kestot 4 Lisätietoja 5 Lisätietoja työsuojelupäällikö Kari Lajunen. Ympäristöraportti

8 ulkomaille suuntautuvissa matkoissa ovat kasvaneet. Myös matkoista aiheutuneet kustannukset ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Yliopistolla laskutettiin matkoja vuonna 2008 yhteensä 597 tuhatta kilometriä (733 tuhatta km) Jätehuolto Yhdyskuntajätteet Jätelain (1072/93) mukaan kaikessa toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Syntyvät jätteet on hyödynnettävä ensisijaisesti uusien tuotteiden raakaaineena ja toissijaisesti energiana. Kaatopaikalle sijoitetaan ainoastaan hyötykäyttöön kelpaamaton jäte. Jätteiden synnyn ennalta ehkäisyn kannalta tärkeimmät ratkaisut tehdään hankintojen ja toiminnan suunnittelun yhteydessä. Yliopiston hankintaohjeet uusittiin vuonna 2007 ja samassa yhteydessä päivitettiin myös hankintojen ympäristöohjeistus. Ohjeiden mukaan ympäristöasiat huomioidaan hankkimalla vain tarpeellisia tuotteita sekä suosimalla energiatehokkaita ja vähän jätettä synnyttäviä tuotteita, jotka elinkaarensa aikana kuormittavat ympäristöä mahdollisimman vähän. Hankintaohjeessa kuvattu kuinka ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon hankintaprosessin eri vaiheissa. Yliopiston Helsingissä sijaitsevilta kiinteistöiltä syntyi vuonna 2008 vajaat 2000 tonnia yhdyskuntajätteitä 7 (kuva 1). Osa jätemäärätiedoista on arvioitu jätejaekohtaisen keskimääräisen astiapainon perusteella. Suuri ero edellisvuoden jätemääriin johtuu laskennallisista eroista ja astiamäärien tarkastuksista, yliopistolla syntyvät jätemäärät eivät todellisuudessa ole juuri muuttuneet viime vuosien aikana. Suuret jätevirrat saadaan tällä hetkellä hyvin talteen. Suurin osa kaatopaikalle päätyvästä sekajätteestä on muovia tai muuta polttokelpoista jätettä (ns. energiajaetta). Energiajätteen erilliskeräystä ei juuri lisätty vuonna 2008 johtuen YTV:n sekajätteen polttolaitossuunnitelmista. Pienten hyötyjätemäärien erilleen lajittelussa (lasi, kartonki, pienmetalli) riittää edelleen parannettavaa. Atk-laitteita käytetään mahdollisimman pitkään kierrättämällä niitä laitosten sisällä tehtävistä toiseen. Vuoden 2008 aikana toimitettiin käsittelyyn kg atk-romua. Uudelleen käyttöön HY: laitoksille tietokoneita ja näyttöjä on toimitettu n. 100 kpl. Sen lisäksi poistokoneita on annettu lahjoituksina humanitäärisenä apuna ja tutkimusyhteistyön puitteissa n. 50 kpl 8. 6 Tiedot on poimittu Web Traveller matkalaskujärjestelmästä (Satu Lerssi). Määrässä ovat mukana kaikki matkat, joista on tehty matkasuunnitelma Web Traveller Matkalaskujärjestelmään. 7 Jätemäärät on saatu jäteyrityksiltä (YTV, Lassila&Tikanoja ja SITA) saaduista raporteista. Luvuista puuttuu Biomedicum Helsingissä sijaitsevien yliopiston laitosten tuottamat jätemäärät. 8 Tiedot Miika Kahelin tietotekniikkaosasto. Ympäristöraportti

9 Taulukko 1. Yhdyskuntajätteiden määrä ja jätelajien osuudet vuonna (Helsingissä sijaitsevat kiinteistöt, ei sisällä Biomedicum Helsinkiä) Yhdyskuntajäte Jätemäärä (tonneina) Prosentti-osuudet (%) Biojäte * ,7 Energiajäte 79 4,6 Lasi 17 1,0 Pahvi 156 9,1 Pienmetalli, folio 11 0,6 Keräyspaperi ,1 Keräyskartonki 11 0,6 Toimistopaperi ,2 Sekajäte ,1 Yhteensä Kuva 1. Jätelajien osuudet painon suhteen yliopistolla vuonna (Helsingissä sijaitsevat kiinteistöt, ei sisällä Biomedicum Helsinkiä) Kaatopaikalle vietävä sekajäte 33 % 25 % 5 % 1 % 1 % 14 % Hyödynnettävät jätejakeet 67 % 9 % 1 % 11 % Biojäte * Energiajäte Lasi Pahvi Pienmetalli, folio Keräyspaperi Keräyskartonki Toimistopaperi Sekajäte Ympäristöraportti

10 Ongelmajätteet Vuonna 2008 yliopistolla syntyi ongelmajätteeksi luokiteltavia jätekemikaaleja noin 27,5 tonnia (taulukko 2). 9 Vuosina käsittelyyn toimitettavien ongelmajätekemikaalien vuosittainen kokonaismäärä on vaihdellut tonnin välillä. Määrien suuri vaihtelu selittyy pääosin muuttojen yhteydessä tehdyillä vanhojen kemikaalivarastojen tyhjennyksillä. Vuonna 2008 ei ollut suuria laboratorioyksiköiden muuttoja. Ongelmajätepolttoon lähetettävää tartuntavaarallista jätettä syntyi vuonna 2008 noin 6 tonnia. Erityisjätteen kaatopaikalle sijoitettavan biologisen jätteen määrä oli vuonna 2008 noin 39 tonnia. Suurin osa laboratorioissa syntyneistä tartuntavaarallista ja biologisista jätteistä käsiteltiin kuitenkin vaarattomiksi paikan päällä jäteautoklaaveilla eli painehöyrykäsittelyssä. Kuolleita koe- ja tutkimuseläimiä toimitettiin riskijätteen käsittelylaitokselle runsaat 117 tonnia. Ongelmajätteiden käsittelyn turvallisuus on parantunut merkittävästi viime vuosien aikana. Jätteiden merkitsemistä, erilleen lajittelua ja pakkausta koskevia käytäntöjä on tiukennettu. Laitosten ongelmajätevastaaville on järjestetty koulutusta. Jatkossa parannettavaa riittää etenkin ongelmajätteiden synnyn ennalta ehkäisyssä ja haitallisuuden vähentämisessä. Yliopistolle on kehitelty vuoden 2008 aikana kaikkien laitosten yhteistä kemikaalirekisteriä, joka helpottaisi kemikaalien käytön seurantaa. Kemikaalirekisteri on tarkoitus saada käyttöön vuoden 2009 aikana. Taulukko 2. Ongelmajätelaitokselle toimitettujen jätekemikaalien määrät 2008 Jätelaatu kg Liuotinjäte, asetonitriilijäte 8918 Kaasujäte 167 Epäorgaaninen jäte kiinteä 59 Kiinteä orgaaninen jäte 387 Kehite- ja kiinnitejäte 700 Pienkemikaalit Voiteluöljyjäte 1199 Orgaaninen jäte neste 87 Yhteensä Pilaantuneet maa-alueet Yliopiston maa-alueista, joilla on todettu pilaantumista tai joilla on ollut pilaantumista aiheuttavia toimintoja (kuten öljysäiliöt, lämpökeskukset ja ongelmajätteiden käsittelypaikat) on tehty alustava kartoitus. Muutamassa kohteessa maa-ainesten likaantuneisuutta ja haitta-ainepitoisuuksia on selvitetty kenttätutkimuksin ja näytteenotolla. Merkittävää saastumista on todettu ainoastaan Viikin F-talon viereisellä maa-alueella, joka 9 Tiedot perustuvat Ekokem-Palvelu Oy:n, Lassila & Tikanojan ja SITA Finland Oy Ab:n toimittamiin raportteihin sekä Honkajoki Oy:n rahtikirjoihin. Ei sisällä Biomedicum Helsingissä sijaitsevien laitosten eikä tutkimusasemien kemikaalijätteitä. Ympäristöraportti

11 kunnostettiin poistamalla saastuneet maa-ainekset. Alueita, joilla on ollut pilaantumista aiheuttavaa toimintaa, on listattu yhteensä noin 20. Alueiden maankäytön muuttuessa on pilaantumista selvitettävä tarkemmin. 3.5 Siivous ja puhtaanapito Siivouksesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta on vähennetty käyttämällä ympäristöä vähemmän kuormittavia pesu- ja puhdistusaineita, järkevöittämällä pesuaineiden annostelua ja siivouskäytäntöjä sekä vähentämällä siivouksen tarvetta, esimerkiksi oikeilla pintamateriaalivalinnoilla. Puhtaanapidon jätemääriä on vähennetty ottamalla käyttöön pestäviä kangaspyyhkeitä, etenkin suurten luentosalien yhteydessä sijaitsevissa WC-tiloissa. 3.6 Energian ja veden kulutus Kaikilla energiantuotantotavoilla on ympäristövaikutuksia, joten energiankulutuksen vähentäminen on tehokas tapa pienentää ympäristökuormitusta. Energian ja veden kulutusta voidaan vähentää laitteiden, esim. tulostimien yhteiskäytöllä, ottamalla käyttöön vähän kuluttavaa tekniikkaa sekä kouluttamalla käyttäjiä säästäviin toimintatapoihin. Ympäristökuormitusta voidaan vähentää myös suosimalla uusiutuvia energiamuotoja, kuten tuuli- ja biovoimaa, energianhankinnassa. Yliopiston energiankäyttöä tehostettiin mm. tarkastamalla valaistusohjauksia ja tutkimalla yleisten tilojen valaistuksen energiansäästötapoja sekä asentamalla virransäästöasetuksia atk-luokkien työasemille. Koko 2000-luvun tasaisesti noussut sähköenergian rakennustilavuuteen suhteutettu kulutus on alkanut laskea vuodesta 2006 alkaen ja väheni taas hieman viime vuoden tasosta ollen 30,7 kwh / m 3. (Taulukot 3 ja 5.). Lämpöenergian kulutus suhteutettuna rakennustilavuuteen nousi hieman edellisestä vuodesta ollen 39,4 kwh/m 3. Veden rakennustilavuuteen suhteutettu kulutus laski edellisestä vuodesta ollen 109 litraa/m 3. Sähkö- sekä lämpöenergian ja veden kokonaiskulutukset sen sijaan nousivat kaikki hieman edellisvuosiin verrattuna. Rakennustilavuuksiin suhteutettujen kulutuksien pieneneminen ei johtunut niinkään rakennustilavuuden lisääntymisestä vaan päällekkäisyyksien poistumisesta sekä tietojen tarkentumisesta raportoinnissa. Ympäristöraportti

12 Taulukko 3. Kymmenen suurinta sähköenergian kulutuskohdetta vuonna Rakennuksen nimi (katuosoite) Rak.til. (m 3 ) MWh kwh/m 3 Haartmaninkatu 8 Biomedicum , ,0 41,5 Haartmaninkatu , ,0 73,7 A.I.Virtasen aukio 1, Chemicum 82400, ,0 64,7 Viikinkaari 1, Biokeskus , ,0 50,9 Gustaf Hällströmin katu 2a, Physicum 98935, ,0 32,1 Viikinkaari 9, Biokeskus , ,0 48,2 Viikinkaari 5, Biokeskus , ,0 47,6 Teollisuuskatu , ,0 31,4 Viikinkaari 4, Cultivator II 71300, ,0 35,6 Kytösuontie 9, Hammasklinikka 80000, ,0 27,2 Taulukko 4. Kymmenen suurinta lämpöenergian* kulutuskohdetta vuonna Rakennuksen nimi (katuosoite) Rak.-til. (m 3 ) MWh kwh/m 3 Haartmaninkatu ,0 6279,0 78,5 Haartmaninkatu 8 Biomedicum ,0 5779,0 23,4 A.I.Virtasen aukio 1, Chemicum 82400,0 5091,0 61,8 Agnes Sjöbergin katu 2, EE-rakennus 95000,0 3699,0 38,9 Viikinkaari 9, Biokeskus ,0 3625,0 59,4 Kytösuontie 9, Hammasklinikka 80000,0 3538,0 44,2 Viikinkaari 5, Biokeskus ,0 3406,0 56,6 Viikinkaari 4, Cultivator II 71300,0 3341,0 46,9 Teollisuuskatu ,0 3212,0 35,9 Unioninkatu 40, Metsätalo 72200,0 3157,0 43,7 * Säätilakorjattu Ympäristöraportti

13 Taulukko 5. Yliopiston energian ja veden ominaiskulutukset sekä vuosikulutukset vuosina ( Luvuissa on mukana noin 80 % yliopiston käytössä olevan rakennuskannan kokonaistilavuudesta. ) Sähkö kwh/ rak.m 3 MWh , , , , , , Sähköenergian ominaiskulutukset kwh/rak.m Vuosi Lämpö kwh/ m 3 MWh , , , , , , Lämpöenergian ominaiskulutukset vuosina kwh/rak. m Vuosi Vesi litraa/ m 3 m Veden kulutukset vuosina litraa/rak.m Ympäristöraportti

14 3.7 Rakentaminen ja tilat Rakennukset kuormittavat ympäristöä elinkaarensa kaikissa vaiheissa. Energiaa ja luonnonvaroja kuluu ja päästöjä syntyy rakennusmateriaalien valmistuksessa, itse rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa sekä rakennuksen käytön päätyttyä purku- ja kierrätysvaiheessa. Rakennushankkeiden huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella voidaan merkittävästi pienentää syntyvää ympäristökuormaa. Painopiste on rakennuksen käytön aikaisessa energiankulutuksessa, joka muodostaa suurimman osan ympäristökuormituksesta. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään kiinteistöjen jätetilojen suunnitteluun, jotta jätteiden keräys ja varastointi olisi turvallista ja tehokasta. Ekologisen rakentamisen helpottamiseksi on laadittu suunnittelumatriisi, johon on kirjattu eri vaiheessa suunnittelu- ja rakentamisprosessia huomioitavat asiat. Tällä hetkellä on olemassa ohjeet pyöräilyjärjestelyjen ja jätetilojen suunnittelusta sekä ympäristöasioiden huomioimisesta hankinnoissa. Osa yliopiston rakennuksista on talotekniikaltaan vaativia erityiskohteita, joissa joudutaan tekemään kompromisseja. Esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto ja jäähdytys lisäävät rakennusten käytön energiankulutusta. Yliopisto vaatii toimiakseen suuren määrän käyttötarkoitukseltaan erilaisia tiloja, kuten esimerkiksi opetustiloja, laboratorioita ja toimistoja (Kuva 2.). Yliopiston käytössä olevien tilojen määrä on laskenut hieman joka vuosi vuodesta 2006 lähtien. Vuonna 2008 tiloja oli käytössä huoneistoneliömetriä. Helsingin kampusalueista suurin on keskusta-alue, jossa on 36 % kaikista yliopiston tiloista. Viikissä on 27 % yliopiston tiloista, Kumpulassa 13 % ja Meilahdessa 14 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella on 10 % yliopiston tiloista. Kampusmallilla on toisiaan tukevat yksiköt koottu lähekkäin ja näin luotu mahdollisuudet yhteisille palveluille ja yhteistiloille, kuten kirjastot, luentosalit ja oppimiskeskukset, hallintopalvelut, ruokailu- ja liikuntapalvelut. Kuva 2. Yliopiston tilojen jakautuminen eri käyttötarkoituksiin. Liikenne- ja tekniset tilat 18 % Asuin- ja majoitustilat 2 % Toimisto- ja liiketilat 19 % Yhteistilat 4 % Sosiaali- ja virkistystilat 4 % Ruokailu- ja keittiötilat 2 % Säilytystilat 12 % Opetustilat 18 % Erityistilat (esim.kirjastotilat) 11 % Laboratoriotilat 10 % Ympäristöraportti

15 3.8 Piha- ja viheralueiden hoito Yliopiston piha- ja viheralueilla on tärkeä merkitys kiinteistöjen viihtyisyydelle ja kaupunkiluonnon monimuotoisuudelle. Lisäksi puut ja pensaat sitovat ilmansaasteita ja vaimentavat melua. Piha-alueiden hoidon ekologisuutta on tarkoitus parantaa tehostamalla puutarhajätteiden kompostointia sekä laatimalla toimenpideohjelma yliopiston viheralueiden kehittämisestä. Erityisesti Viikin kampuksella on panostettu piha- ja viheralueisiin ja niiden hoitoon. 3.9 Kopiointi ja tulostus Kopioinnin ja tulostuksen ympäristökuormitus muodostuu suurelta osin paperin kulutuksesta, laitteiden määrästä ja niiden sähkönkulutuksesta sekä laite- ja värikasettijätteistä. Kuormitusta voidaan pienentää luopumalla turhasta kopioinnista ja tulostuksesta, kopioimalla ja tulostamalla 2-puoleisesti, hyödyntämällä laitteiden sähkönsäästötoimintoja sekä huolehtimalla värikasettien kierrätyksestä. Erillisistä tulostimista tulisi siirtyä mahdollisuuksien mukaan keskitettyihin monitoimilaitteisiin ja verkkotulostimiin. Kopiointi ja verkkotulostus hoidetaan yliopistolla Yliopistopainon tarjoamana kokonaispalveluna, johon kuuluu koneiden lisäksi asennukset, tarvikeosat, paperi, käyttäjien opastus, huolto ja asiakastuki palveluneuvojineen sekä väriainekasetit ja niiden kierrätyksen järjestäminen. Palvelun piirissä alkaen oli kaikki yliopiston monitoimilaitteilla tai verkkotulostimilla tapahtuva tulostus ja kopiointi. Erikoistulostimet ja työasemaan suoraan kytketyt oheistulostimet eivät kuulu palvelun piiriin. Yliopistopaino myi vuonna 2008 yliopistolle noin 50 miljoonaa itsepalvelukopiota/- tulostetta, joista laitoksilla ja hallinnossa otettiin reilut kaksi kolmasosaa ja loput opiskelijakäytössä olevilla koneilla. Kopio- ja tulostusmäärien kasvu johtuu uudistuksesta vuoden 2008 alussa, jolloin myös verkkotulostus siirtyi Yliopistopainon yliopistolle tarjoamiin palveluihin. Verkossa olevien monitoimilaitteiden määrä kasvoi oleellisesti vuoden 2008 aikana (lähes kaikki verkossa), mutta laitteiden kokonaismäärä on hieman vähentynyt. Monitoimilaitteiden määrä yliopiston käytössä olevilla kiinteistöillä vuoden 2008 lopussa oli noin 430. (Taulukko ) Monitoimilaitteisiin on määritelty automaattisesti toimivat virransäästöominaisuudet. Verkkotulostimien määrä vuoden 2008 lopussa oli reilut 750 kpl, kun se vuotta aiemmin oli noin 900. Kopiopaperia kului noin 45 miljoonaa arkkia. Vuonna 2008 Yliopistopainon monitoimilaitteilla ja verkkotulostimissa käytettävä paperi oli Symbio Textiä, jolla on ISO laatustandardi ja ISO ympäristötuoteseloste sekä ISO arkistointikelpoisuustodistus. Yliopistopainossa teetettyjen yliopiston painotöiden määrä lisääntyi noin 3 %:lla edellisvuoteen verrattuna. Yliopistopainon kautta yliopistolle tilatuista painotuotteista lähes kaikki olivat kaksipuolisia. Kaksipuoliskopioinnin osuutta ei pystytä seuraamaan, mutta Yliopistopainon arvion mukaan merkittävä osa kopioinnista on edelleen yksipuolista. Monitoimilaitteiden tulostinajureihin on asetettu oletusarvoiseksi kaksipuolinen tulostus. Kaikki uusasennuksena toimitettavat monitoimilaitteet ovat kaksipuolisalustalla varustettuja. Myös valtaosa uusista verkkotulostimista on kaksipuoliseen tulostukseen kykeneviä laitteita. 10 Yliopistopaino, Jouni Komulainen Ympäristöraportti

16 Opiskelijoiden atk-asemilla on käytössä tulostuskiintiöt. Tämän seurauksena tulostusten määrä on laskenut ja varsinkin noutamatta jääneiden tulosteiden määrä on supistunut selvästi. Kiintiö oikeuttaa tulostamaan lukukauden aikana 600 sivua, joka riittää suurimmalle osalle käyttäjistä. Kiintiötä saa hieman lisää, esimerkiksi gradun tekoon, ja omaa kopiokorttia käyttämällä voi tarvittaessa tulostaa enemmänkin. Verkkotulostimien ja monitoimilaitteiden laserkasettien kierrätys on järjestetty yliopistolla keskitetysti Yliopistopainon palveluun kuuluvana. Myös oheistulostimien kasetit voi toimittaa saman kierrätysjärjestelmän kautta. Kopiokoneiden värikasettien kierrätysaste on jo useita vuosia ollut 100 %. Laitoksilta ylijäävät verkkotulostimet joko poistetaan käytöstä tai hyödynnetään muualla yliopistolla sopivassa käyttöympäristössä. Lisätietoja monitoimilaitteiden ja verkkotulostimien keskitetystä palvelusta Almassa osoitteessa: Taulukko 6. Vuosittaiset kopiointi- ja tulostusmäärät Yliopistopainon ylläpitämillä laitteilla sekä muutokset laitekannassa 11. Kopiointi ja tulostus Yliopistopainon ylläpitämillä laitteilla Itsepalvelukopiot ja tulosteet (milj. kpl) Teetetyt painotyöt (A4-painopintoina milj.kpl) Kopiopaperin kulutus itsepalvelukoneissa (milj. kpl) Kopiokoneiden/ monitoimilaitteiden määrä (kpl) Kaksipuolisalustalla varustettujen kopiokoneiden osuus % Ympäristökoulutus ja -tiedotus Ympäristöasioiden huomioiminen edellyttää, että henkilökunnan ympäristötietoisuus ja -vastuullisuus on riittävällä tasolla, jotta heidän on mahdollista toimia työtehtävissään ympäristö huomioon ottaen. Ympäristökoulutuksen riittävyydestä huolehtiminen on henkilöstö- ja lakiasiain osaston (henkilöstökoulutus) sekä ympäristötiimin vastuulla. Vuonna 2008 ympäristökoulutusta järjestettiin mm. yliopiston uusille työntekijöille, kemikaalijätteiden kuljetuksesta vastaaville ja koe-eläinyksiköiden hoitajille sekä tutkijoille. Yliopiston ympäristöohjeet on koottu Intranet Almaan: Hallinto-, talous- ja henkilöstöasiat -> Päätökset, ohjeet ja vaalit -> Ympäristöasiat» Ohjeet ja materiaalit 11 Yliopistopaino, Jouni Komulainen Ympäristöraportti

17 LIITE 1. Yhteenveto ympäristöperiaatteista, -päämääristä ja -toimenpiteistä sekä seurantaindikaattoreista. PERIAATTEET JA PÄÄMÄÄRÄT TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT Strateginen suunnittelu *Strateginen suunnittelu tapahtuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. * Kestävän kehityksen etenemisestä tiedotetaan sekä yliopiston sisällä että ulkopuolisille. Hankinnat *Ympäristövaikutukset huomioidaan kaikissa hankinnoissa. *Hankinnoista vastaavien ympäristötietoisuutta ja -vastuullisuutta lisätään koulutuksella ja ohjeistuksella. *Ympäristöystävällisempien tuotteiden osuus hankinnoista kasvaa. Liikenne *Yksityisautoilun osuutta vähennetään työpaikkaliikenteessä. *Työ- ja opiskelupaikkapyöräilylle tarjotaan hyvät edellytykset. *Julkisten kulkuvälineiden osuutta lisätään työ- ja virkamatkoilla. * Vähennetään liikkumistarvetta kampusalueiden suunnittelulla ja tiedonsiirtoteknologialla. *Kuljetusliikenteen ekotehokkuutta parannetaan. Jätehuolto *Jätteen syntyä ennalta ehkäistään. *Tehostetaan käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätystä. *Kaikki hyötykäyttöön kelpaava jäte lajitellaan erilleen kaatopaikkajätteestä. Kestävän kehityksen periaatteet ja ympäristövaikutusten arviointi liitetään osaksi ohjelmien ja suunnitelmien laadintaa. Kestävän kehityksen etenemisestä laaditaan vuosittain ympäristöraportti. Hankintaohjeet tarkistetaan ympäristövastuullisiksi ja niitä päivitetään säännöllisesti. Hankinnoista vastaaville järjestetään ympäristökoulutusta. Autopaikkojen maksullistaminen. Pyöräilyn edellytysten parantaminen. Julkisen liikenteen työsuhdelippuja henkilökunnalle. 12 Videokonferenssilaitteet kampuksille. Vähäpäästöisiä ajoneuvoja sisäiseen kuljetusliikenteeseen. Säästävän ajotavan kursseja autojen käyttäjille. Virtuaalikierrätyspiste. Paperinkeräyksen tehostaminen. Biojätteen lajittelu koko yliopistolla. Laboratoriokäytäntöjen kartoitus. *Pyydetään ulkopuolinen arvio ympäristöraportista ja kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisesta strategia-asiakirjoissa. *Vuosittaisella kyselyllä selvitetään ympäristövaikutusten huomioonottamista hankinnoissa. *Ongelmajätteiksi päätyviä kemikaaleja hankkivat yksiköt raportoivat vuosittain hankittujen aineiden määristä. *Selvitetään mahdollisuudet seurata ekotuotteiden (ympäristömerkityt tuotteet) osuutta tilinpidon kautta. *Työmatkojen matkustustapa 1)kilometrikorvaukset (automatkat) 2) bussi-, juna- ja laivamatkat 3) lentomatkat *Yliopiston autojen ajokilometrien kokonaismäärä ja polttoaineen kulutus *Seurataan työpaikka-autoilun kehitystä kyselyillä ja pysäköintipaikkaseurannalla. *Eri jätejakeiden kertymän seuranta (atk-romu, bio, energia, pahvi, paperi, kaatopaikka- ja ongelmajäte). *Pistokoetutkimuksilla tarkkaillaan jätteidenlajittelun toimivuutta. 12 YT-neuvoston kokouksessa ( ) päätettiin, että julkisen liikenteen työmatkasuhdelippua ei tässä vaiheessa oteta käyttöön yliopistolla johtuen järjestelmän monimutkaisuudesta. Mikäli järjestelmä muuttuu asiaa harkitaan uudelleen. Ympäristöraportti

18 PERIAATTEET JA PÄÄMÄÄRÄT TOIMENPITEET SEURANTAINDIKAATTORIT Siivous ja puhtaanapito * Yliopistolaisten käyttäytymistä pyritään muuttamaan niin, että siivoustarve vähenee. * Siivouskäytäntöjä kehitetään ympäristön- ja työsuojelun kannalta paremmiksi. Energian ja veden käyttö *Lisätään yliopistolaisten energian- ja vedensäästötietämystä. *Selvitetään järjestelmällisesti energiansäästön mahdollisuudet ja realistiset toimenpiteet. *Lisätään uusiutuvien energiamuotojen osuutta sähkönhankinnassa. *Sähkön ominaiskulutuksen kasvu pysäytetään v mennessä. Rakentaminen *Ekologisen kestävyyden huomioiminen rakennushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Piha- ja viheralueiden hoito *Käytetään ympäristöä vähemmän kuormittavia hoitomenetelmiä. *Vaalitaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta Kopiointi ja tulostus *Paperijätteen syntyä ennalta ehkäistään: 1)suosimalla sähköisiä viestintätapoja 2)vähentämällä tarpeetonta kopiointia ja tulostusta 3)lisäämällä 2-puoliskopiointia ja - tulostusta *Edistetään värikasettien kierrätystä ja uusiokäyttöä. Ympäristökoulutus ja -tiedotus *Henkilökunnan ympäristövastuullisuuden ja -tietämyksen lisääminen. *Ympäristöasioita koskevan tiedon saatavuuden helpottaminen. Hankitaan pestäviä käsipyyhkeitä. Laaditaan ohje yliopiston siivouskäytännöistä. Osallistutaan Motivan energiansäästöviikolle. Energiakatselmusten teettäminen. Ympäristökriteerit sähkönhankintaan. Jäähdytyslaitteiden uusiminen. Energiansäästölamppuja valaisimiin. Pyritään lisäämään valaistuksen automaattikytkimiä. Ekologisemman rakentamisen suunnittelumatriisi. Ekologisen rakentamisen kriteerit osaksi rakennusurakoiden kilpailutusta. Syntyvän puutarhajätteen kompostointi ja hyödyntäminen viherlannoituksessa. Laaditaan toimenpideohjelma yliopiston hoitamien viheralueiden kehittämiseksi. Ympäristövastuullisen kopioinnin ohjeet. Tulostuskäytäntöjen muuttaminen ekotehokkaiksi. Tulostinvärikasettien kierrätyksen tehostaminen. Opiskelijoiden tulostuksessa otetaan käyttöön kiintiöt. Ympäristökoulutusta kaikille henkilökuntaryhmille. Ympäristötietokansio laitoksille. Kahvihuoneiden ympäristöohje. *Seurataan paperikäsipyyhkeiden ja kangaspyyherullien kulutusta ja kustannuksia. *Sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutukset (kaikki kiinteistöt pyritään saamaan seurannan piiriin). *Sähkönkulutuksen seurantaa tarkennetaan käyttökohteen (valaistus, laitteet, ilmanvaihto) mukaan. *Ympäristömerkityn sähkön osuus. *Seurataan tilojen käyttöastetta ja kiinteistöjen kokonaisneliömäärää. *Jätteiden välttämisen ja lajittelun tarkkailu työmailla. *Tilastoidaan piha-alueiden pintamateriaalit, ainakin asfaltin, betoni- tai muun laatoituksen, säännöllistä koneellista hoitoa tarvitsevien nurmikoiden, hiekan/soran sekä luonnonmukaisten pihojen osuudet. * Vuosittaiset kopiointimäärät (Yliopistopainon koneiden kopiointimäärät + teetettyjen kopiotöiden sivumäärät). *Tilastoidaan kurssien osallistujamäärät. *Kootaan palautetta järjestetyistä tilaisuuksista ja materiaalista sekä koulutustoiveista. Ympäristöraportti

19