Lahden seudun kierrätyspuisto

Transkriptio

1 Lahden seudun kierrätyspuisto KOOSTE KYSYMYKSISTÄ JA VASTAUKSISTA Asukastilaisuudet 3. ja Heinsuon koulu, Hollola / Erkko-lukio, Orimattila

2 1. Kierrätyspuiston toiminnot ja käsiteltävät jätteet Biojätteen käsittely? Vaarallinen jäte; Fortumin rooli; pilaantuneiden maiden käsittely? Tuhkien käsittely, kivihiilen varmuusvarasto?

3 BIOJÄTE Voiko alueelle myöhemmin sijoittaa esim. biokaasulaitoksen, joka hyödyntää biojätettä? Nykyisiin suunnitelmiin ja YVAan tällaista ei sisälly. Asia vaatisi oman YVA- ja lupamenettelynsä. Entä aiemmat suunnitelmat? Nastolan kierrätyspuiston YVAssa (2015) oli mukana LABIOn varasuunnitelmat biojätteen käsittelylle. Biojätteen käsittely poikkeustilanteissa on mainittu myös Päijät-Hämeen liiton esityksessä : Kyseiselle kriisiajan toiminnalle (biojätteen aumakompostointi) ei ole mahdollista saada lupaa, minkä vuoksi se on jätetty YVAsta pois. Asiasta on LABIOn ja PHJ:n kesken ollut puhetta alkukesästä Liiton esitykseen tieto ei ollut vielä päivittynyt. 3

4 VAARALLINEN JÄTE Vaarallinen jäte ja Fortumin rooli Riihimäellä; pilaantuneiden maiden käsittely? Vaarallisten jätteiden kirjo on hyvin laaja ja käsittelytapoja on useita. Moni laitos käsittelee nykyään mm. öljyjä. Myös kierrätyspuistossa käsiteltävistä jätteistä (rakennus- ja purkujätteet, tuhkat, teollisuusjätteet) osa luokitellaan vaarallisiksi. Luokittelu tehdään jätteiden sisältämien haitta-ainepitoisuuksien mukaan. Vaaralliset jätteet nousivat tietoisuuteen 1980-luvun alussa, jolloin Riihimäelle perustettiin ongelmajätteiden käsittelylaitos Ekokem. Nykyisin omistaja on Fortum Waste Solutions Oy. Aiemmin vaarallisia jätteitä loppusijoitettiin yleisesti kaatopaikalle, joten laitos on ollut aikanaan merkittävä ympäristöteko. Fortum käsittelee Riihimäellä myös pilaantuneita maita (pima-maita). Muita toimijoita (jotka käsittelevät pima-maita) on Etelä-Suomessa 5-10 kpl. Rakennushankkeiden myötä käsittelykapasiteettia tarvitaan. Pilaantuneiden maiden päälle ei voi rakentaa, vaan massat tulee viedä pois ja käsitellä haitattomaan muotoon. Haitta-aineita voidaan mm. hajottaa, käsitellä termisesti (polttaa) tai stabiloida (sitoa massaan), jolloin niitä ei pääse enää liukenemaan ympäristöön. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltuja pilaantuneita maita, rakennusjätteitä ja tuhkia on suunniteltu käsiteltävän kierrätyspuistossa. 4

5 KIERRÄTYS VS. VAARALLINEN JÄTE Aluetta markkinoidaan kierrätyspuistona - ja kuitenkin luvassa on mm. vaarallisten jätteiden loppusijoitusta. Mikä on kierrätyksen rooli? Kiertotalous on kasvava toimiala. Energiahyötykäyttö mukaan lukien yhdyskuntajätteestä voidaan hyödyntää jo 97 %. Myös teollisuusjätteiden hyötykäyttömahdollisuudet kehittyvät kokoa ajan. Energiantuotannossa syntyviä tuhkia voidaan hyödyntää esim. metsälannoitteena tai maanrakennuksessa. Materiaalien käsittelyssä jää kuitenkin aina jäljelle jotain hyödyntämiskelvotonta rejektiä. Osa haitallisista aineista halutaan pois kierrosta. Nykytekniikoilla näitä ei pystytä lopullisesti hävittämään, joten loppusijoitusta tarvitaan. Teollisuudenalana kiertotalous kuitenkin kehittyy nopeasti, uusia käsittelymenetelmiä ja hyödyntämistapoja kehitetään jatkuvasti. Tämä luo YVA-prosessiin oman haasteensa käsittelymenetelmien kuvauksissa. 5

6 TUHKAT Miten tuhkia käsitellään? Tuhkia syntyy energian; sähkön ja lämmön tuotannossa. Merkittävä osa tuhkista on hyödynnettävissä mm. lannoite- ja maanrakennuskäytössä. Kierrätyspuiston alueelle on suunniteltu tuhkien käsittelyä, hyödyntämistä ja loppusijoitusta. Ensisijaiset tuhkat pyritään käsittelemään ja hyödyntämään. Loppusijoitus pyritään minimoidaan. Pölyämistä voidaan vähentää toteuttamalla mahdollinen käsittely (esim. seulonta, metallien erottelu) hallitiloissa, käyttämällä tunneliratkaisuja tai sadetusta. 6

7 KIVIHIILI Kivihiilen varmuusvarasto on herättänyt huolta, tuleeko alueelle sellainen? Kierrätyspuistoon ei ole tulossa kivihiilen varmuusvarastoa Lahti Energian toimesta, nykyinen varmuusvarasto on sijoitettu Haminaan. Lahti Energian näkökulmasta kivihiili on jäänyt kierrätyspuiston YVAan jäänteenä edellisistä vaiheista. Hankevastaava halusi selvittää YVAssa huoltovarmuuspolttoaineen varastointimahdollisuuden. Polttoaine voi olla muutakin kuin kivihiiltä (esim. pellettejä). Polttoaineiden varmuusvarastointi on yhteiskunnallisesti tärkeä ja välttämätön toimenpide kriisiajan varalle. 7

8 2. Kierrätyspuiston ympäristöriskit; vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

9 RISKIT; PINTA- JA POHJAVEDET Mitkä ovat kierrätyspuiston riskit? Kujalassa tulipalot ovat yksi merkittävä riski jätteenkäsittelyssä. Jätteen sisältämä orgaaninen aines kompostoituu ja saattaa aiheuttaa itsesyttymistä. Tätä voidaan hallita varastokasojen asianmukaisella hoidolla. Toinen merkittävä tekijä on kipinöinti laitteista, se vaatii laitoksissa erilaisia sammutusjärjestelmiä. Aiheutuuko hulevesistä riskiä? Ilman asianmukaista käsittelyä hulevesistä aiheutuu riskiä. Nämä ovat kuitenkin hallittavissa. Kaava- ja ympäristölupamääräykset tulevat edellyttämään hulevesien asianmukaisen käsittelyn toteutuksen parhaalla mahdollisella tekniikalla. Lupamääräykset edellyttävät myös varojärjestelmiä onnettomuustilanteita varten. 9

10 RISKIT; PINTA- JA POHJAVEDET Esimerkkinä Kujalan jätekeskus ja vesienkäsittely Kujalassa syntyy kolmenlaisia vesiä. Väkevät jätevedet (kuten kaatopaikkojen suotovedet) johdetaan jätevedenpuhdistamolle Lahti Aquan kansa solmitun sopimuksen mukaisesti. Lievästi likaantuneita (hiekkapitoisia) vesiä muodostuu mm. pilaantuneiden maiden käsittelykentiltä. Kiintoaines laskeutetaan tasausaltaassa, minkä jälkeen vesi johdetaan suodattavan hiekkavallin läpi maastoon. Vuonna 2018 Kujalasta maastoon johdettu vesi vastasi 26 henkilön typpipäästöjä ja 7 henkilön fosforipäästöjä. Lisäksi maastoon johdetaan tavanomaisia hulevesiä teiltä ja pihaalueilta. Myös tavanomaisille hulevesille on varojärjestelmiä; esim. onnettomuustilanteissa voidaan estää vesien pääsy maastoon. 10

11 RISKIT; PINTA- JA POHJAVEDET Tulviminen Tulvatilanne on huolettanut osassa hankealueita. Tasausaltaista maastoon johdettavien hulevesien määrää voidaan tarvittaessa tasata. Maaston johdettavien hulevesien määrää on myös mahdollista vähentää. Kyseeseen saattavat tulla mm. erilaiset kosteikkoratkaisut tai viherkatot. 11

12 RISKIT; PINTA- JA POHJAVEDET Miten sulfaattipitoisuuden nousuun suhtaudutaan; riskit ja käsittely? Sulfaatti on vesiliukoinen, sitä tulee mm. tuhkista ja betonista. Jos käsittelyssä ei käytetä vettä tai materiaali ei joudu tekemisiin veden kanssa, sulfaatti ei liukene. Vesien johtamisen suunnittelu on vielä kesken. Sateella sulfaattia kuitenkin liukenee kentiltä? Ympäristölupavaiheessa annetaan määräykset vesien käsittelylle, puhdistamiselle ja johtamiselle ympäristöön. 12

13 RISKIT; PINTA- JA POHJAVEDET Pelkona on, että porakaivojen vedet saastuvat, onko huoli aiheellinen? Kaatopaikkojen pohjarakenteet on määrätty tarkasti valtioneuvoston asetuksessa (VNa 331/2013). Muilta osin ympäristöluvassa määritetään käsittelykenttien ja -alueiden rakenteet, jotta pohjavedet tulevat suojelluiksi. Pohjaveden pilaamiskielto on ehdoton ja veden pilaaja joutuu siitä aina vastuuseen. 13

14 RISKIT; PINTA- JA POHJAVEDET Huolenaiheena ovat myös kalliossa olevat halkeamat, jota kautta pohjavedet voivat päästä pilaantumaan. Millaiselle maaperälle Kujala on perustettu? Kujalan alue on savikkoa, mikä ei perustamisen kannalta ole paras mahdollinen. Kujalan suljettu kaatopaikka on vanha suo harjun reunassa. Maanalaiselle harjumuodostumalle on jouduttu rakentamaan ylimääräisiä pohjavesisuojauksia ja riskejä on näin minimoitu. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi suljettu kaatopaikka, jossa on riskiä (vanhoille kaatopaikoille ei aikoinaan ole edellytetty pohjarakenteita). Hankevastaava näkee kallion turvallisena maaperänä kierrätyspuiston sijoittumiselle. Kallioalueelle ei tule painumia, sinne pystytään rakentamaan tiiviit suojaukset. 14

15 3. Vaikutukset ilmanlaatuun (haju, pöly) ja melutasoon

16 HAJUT PÖLYT MELUT Kuinka murskauksen pöly- ja meluhaitat estetään? Osa käsittelyistä tullaan tekemään sisätiloissa, mikä vähentää pölyhaittoja. Kujalan jätekeskusalueella on useita pölyäviä toimintoja, näistä osa on sijoitettu halleihin. Pölyämistä ja metallilaskeumia mitattiin Kujalassa neljän kuukauden ajan vuonna Ilmatieteen laitoksen suorittamien mittausten mukaan alueen ilmanlaatu vastasi taajamien ja teollisuusalueiden ilmanlaatua, eikä raja-arvotasoja ylitetty. Liikenteen aiheuttama haitta on merkittävä hiekoitushiekkojen pölyämisen vuoksi. Myös alueen kunnossapidolla on merkitystä haittojen torjumisen kannalta. Meluhaittaa torjutaan melusuojauksilla ja laitosmaisella käsitellyllä; meluavia toimintoja on sijoitettu halliin. 16

17 HAJUT PÖLYT MELUT Rakennusaikaiset räjäytykset ja tärähtely omakotialueella? Rakennusvaihe kestää YVA-ohjelman mukaan vuotta, mitä pidetään epärealistisena. Tärinä- ja paineaaltohaittoja ehkäistään räjäytysten oikealla suunnittelulla. Rakennusaikaista haittaa tulee, sillä valittavalla alueella tehdään melua ja tärinää aiheuttavaa louhintaa. Lisäksi kiviainesta murskataan rakennusteollisuuden ja maarakentamisen käyttöön. Alue toteutetaan vaiheittain, minkä vuoksi rakentamisen aikajänne on pitkä. 17

18 HAJUT PÖLYT MELUT Tuulen mukana tulevat hajut huolettavat, nykyisellään hajuja saattaa kantautua asuinalueille hyvinkin kaukaa. Myös lokkiongelma herättää huolta. Biojätettä ei kierrätyspuistossa käsitellä, joten hajuhaitat arvioidaan vähäisiksi. (Mallinnukset valmistuvat syksyllä 2019.) Myöskään haittaeläimille ei ole tarjolla ravintoa, joten lokkiongelmaa ei ole tiedossa suunnitellun kierrätyspuiston alueen ympäristöön. 18

19 HAJUT PÖLYT MELUT Syntyykö Kujalan alueella metaania ja kuinka se käsitellään? Entä kierrätyspuistossa? Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jota syntyy mm. orgaanisen jätteen hajotessa hapettomissa oloissa. Kierrätyspuistossa orgaanista ainesta ei loppusijoiteta, joten metaania ei synny. Kujalassa LABIOn vastaanottamasta biojätteestä tuotetaan hallitusti liikennepolttoainetta ja kompostituotetta. Metaania syntyy myös (vanhoilla) kaatopaikoilla. Kujalan suljetulta kaatopaikalta kaasu kerätään talteen ja hyödynnetään energiana. Kujalan käytössä olevalle kaatopaikalle on loppusijoitettu kotitalousjätettä (biojätettä) ja muuta orgaanista jätettä, joten myös siellä syntyy metaania. Kaasunkeräys voidaan kuitenkin aloittaa vasta siinä vaiheessa, kun kaasua syntyy riittävän paljon. 19

20 HAJUT PÖLYT MELUT Eivätkö teollisuuden lietteet aiheuta hajuhaittaa? Kujalassa teollisuuden lietteitä käsitellään tällä hetkellä nestemäisten jätteiden käsittelylaitoksessa geotuubimenelmällä. Lietteestä erotettu kiintoaines toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn ja neste johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Kujalan laitoksella käsitellään myös muita lietteitä; laitoksen hajuhaitat aiheutuvat pääasiassa rasvanerotuskaivolietteistä (sisältävät orgaanista materiaalia). Kierrätyspuiston suunnitelmissa nestemäiset jätteet ovat pääasiassa rakennustoiminnan ruoppausmassoja tai betonilietteitä. Nämä ovat epäorgaanisia. Tulevaisuudessa teollisuuden lietteitä ehkä pystytään jalostamaan, mutta ei toistaiseksi. Tällä hetkellä toiminta on vielä hajallaan. 20

21 HAJUT PÖLYT MELUT Mikä on ihmisen ja ympäristön kannalta merkittävin vaikutus? Mikä itseänne huolettaisi eniten, jos asuisitte kilometrin päässä? Merkittävimmät vaikutukset tullaan arvioimaan YVA-prosessissa. Liikennevaikutukset, melu ja ilmanlaatuvaikutukset sekä vaikutukset luontoon ovat alustavan arvion mukaan merkittävimmät vaikutukset. Varsinaiset mallinnukset tehdään syksyllä Itse ajattelisin tässä vaiheessa liikenteen olevan näistä merkittävin. (YVA projektipäällikkö Mika Manninen) 21

22 4. Hankkeen lähtökohdat ja suunnittelu

23 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Miten on päädytty juuri nykyiseen neljään sijaintipaikkavaihtoehtoon, joista yksi on Hollolassa ja peräti kolme Orimattilassa? Vuosina toteutettiin Lahden seudun kierrätyspuiston sijaintipaikkaselvitys. Mukana oli tuolloin kymmenen aluetta, josta jatkotarkasteluun valittiin neljä. Valinta perustui 12 eri kriteeriin. Sijaintipaikkaselvitys tehtiin Päijät-Hämeen liiton tilauksesta ja sen toteutti Sito Oy. Päijät-Hämeen liitto käynnisti valitulle neljälle alueelle vaihemaakuntakaavatyön kesällä YVA-menettelyn valmistelu aloitettiin keväällä 2018 ja käynnistettiin virallisesti tammikuussa

24 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Eikö Kujalaa voisi laajentaa esim. läheisille pelloille? Kujalaa ei voi laajentaa mihinkään suuntaan. Pohjoispuolella on junarata ja valtatie ja niiden takana asutusta ja pohjavesialue. Etelässä on Linnaistensuo, joka on Naturaa-aluetta. Länsipuolella on Kujalan teollisuusalue ja itäpuolella Villähteen taajama. Olisiko ollut mahdollista ottaa mukaan vaihtoehto, jossa jätteenkäsittely olisi hajasijoitettu? 0-vaihtoehto, eli hankkeen toteuttamatta jättäminen tarkoittaa tätä hajasijoitusta. Keskittymällä samalle alueelle eri yritykset pystyvät hyötymään toisistaan ( toisen jäte on toisen raaka-aine ). Vastaavia hankkeita on käynnissä kymmenkunta ympäri maata. Hajasijoituksessa hyödyt menetetään. 24

25 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuka tekee viime kädessä päätöksen kierrätyspuiston sijainnista? Kierrätyspuiston sijainnissa ratkaisevinta on maakuntakaavaan merkittävä sijainti. Päijät-Hämeen liiton luottamushenkilöt päättävät, mikä näistä neljästä vaihtoehdosta esitetään kaavaehdotuksessa. Ehdotus menee maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Päätös alueesta tehtäneen loppuvuonna Meneillään oleva ympäristövaikutusten arviointi (YVA) tuottaa oleellista tietoa päätöksentekoon. Kun sijainnista on saatu ratkaisu maakuntakaavalla, etenee asia Orimattilan kaupungin tai Hollolan kunnan päätöksentekoon. Lopullisen päätöksen hankkeen toteutuksesta valituksi tulleelle alueelle tekee täten joko Hollolan kunnanvaltuusto tai Orimattilan kaupunginvaltuusto. 25

26 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Mitkä ovat hankkeen toteutuksen kustannukset ja kunnan mahdollinen osuus kustannuksista? Yhteiskunnan varoja käytetään alueen perustamisvaiheessa. Perustamiskustannusta ei ole vielä laskettu. Kierrätyspuiston toiminnan aikaiset, eli jätteen käsittelyn kustannukset maksaa viime kädessä aina jätteen tuottaja. Yritykset maksavat täten omat jätteensä. 26

27 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Mitkä yritykset ovat sitoutuneet mukaan, onko olemassa varmuutta tulevista toiminnoista? Tulijoita uudelle alueelle on, LADEC on kartoittanut asiaa. YVAn rinnalla tehdään myös alueen hallintomalliin ja liiketoimintaan liittyvää työtä. Yritykset voivat kuitenkin sitoutua hankkeeseen vasta, kun sen toteutuminen on varmaa. 27

28 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Mihin suuntaan jätebisnes on menossa, riittääkö Päijät-Hämeen jäte vai tuodaanko myös muualta (pääkaupunkiseudulta)? Kierrätyspuistoa suunnitellaan ensisijaisesti Päijät-Hämeen tarpeisiin. Jätettä voidaan kuitenkin ottaa vastaan myös muualta. YVA:ssa kuvattujen enimmäismäärien saavuttamiseen menee todennäköisesti vähintään 20 vuotta. Yritysalueella ei kuitenkaan kaikilta osin ole ns. täyttymisaikaa, sillä suuri osa vastaanotettavista materiaaleista toimitetaan käsittelyn jälkeen hyötykäyttöön. 28

29 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Mitkä ovat hankkeen työllisyysvaikutukset; miksi hanke nähdään niin tärkeänä? Kiertotalous on voimakkaasti kasvava toimiala, joka tuo mukanaan monia kerrannaisvaikutuksia. Yksi säätelevä tekijä ovat EUdirektiivit, jotka edellyttävät jätteenkäsittelyn tehostamista kaikilta toimijoilta. Myös Suomella, samoin kuin Päijät-Hämeen maakunnalla itsellään, on tavoitteena vahvistaa rooliaan kiertotalouden edelläkävijänä. Kujalassa työntekijöitä oli 20 vuotta sitten kymmenen, nykyään 80. Lisäksi yksi kiertotalouden työpaikka tuo likimain 2,5 muuta työpaikkaa sivuvaikutuksena. 29