Kyrönjoki työryhmä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyrönjoki työryhmä"

Transkriptio

1 Kyrönjoki työryhmä CAP27 suunnitelma ( ) Pekka Länsivierto

2 CAP-toimenpiteet yleistä Ympäristö- ja ilmastonäkökulmaa vahvistettaisiin Jäsenmaille pakollinen I pilarin ekojärjestelmä (viljelijälle vapaaehtoinen osallistua) Ehdollisuuden järjestelmä korvaisi nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Siihen kuuluisi nykyistä enemmän ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, kuten turvemaiden asianmukainen suojelu, viljelykierto, paljaan maan kielto herkkinä aikoina ja ravinnetyökalu 40 % CAP-rahoituksen kokonaisuudesta pitäisi olla ilmastosidonnaista ja 30 % II pilarin määrärahoista ympäristö- ja ilmastosidonnaista Vientitukia koskevat säännöt poistettaisiin markkinajärjestelyasetuksesta. Lisätietoja: (katso myös Reijo Karhisen raportti Uusi alku) 2

3 Komission valmistelemat 9 tavoitetta CAPuudistukselle 3

4 Nykyisen CAP:in toimet eroosion estoon ja kasvipeitteisyyden edistämiseen 1/2 Täydentävät ehdot: Sängen polttokielto Viljellyn maatalousmaan hoito Viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimus(hoidetun) Pientareet Viherryttäminen: EFA-kesannot (Etelä-Suomessa) Pysyvät nurmet (luonnonlaitumet ja yli 5v (6) nurmella olleet) Viljelyn monipuolistaminen (kahden kasvin vaatimus, meillä)

5 Ympäristökorvaukset Nykyisen CAP:in toimet eroosion estoon ja kasvipeitteisyyden edistämiseen 2/2 Suojakaistat vesistöjen varrella Suojavyöhykkeet ( ha) Monivuotiset ympäristönhoitonurmet (2 700 ha) Luonnonhoitopeltonurmet ( ha) Monimuotoisuuspellot ( ha) Kerääjäkasvit ( ha) Talviaikainen kasvipeitteisyys ( ha) Puutarhakasvien kattaminen (4 300 ha) Hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit Salaojitus / säätösalaojitus Ei-tuotannolliset (kosteikot) Neuvonta (Neuvo); Ruokavirasto valitsee neuvojia kahdeksasta eri aihepiiristä: Energia, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia, Luonnonmukainen tuotanto, Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen,tuotantoeläimet Ympäristö tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

6 CAP27-uudistus ja valmistelusta Komission esitys! EU-tasolla määritellään isot tavoitteet ja yhteinen viitekehys sekä EU-minimivaatimukset. Jäsenmaalle enemmän valtaa tukikokonaisuutensa sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. => Jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma CAP:in tavoitteista, tuloksista ja toimenpiteistä (kattaa molemmat pilarit) Komissio hyväksyy suunnitelman ja seuraa jäsenmaiden tavoitteiden saavuttamista. Toimeenpanomallin muuttuminen lisää kansallista säädöstarvetta

7 Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheisia työpajoja Eroosionesto ja kasvipeitteisyyden edistäminen Maaperästä ja vesitaloudesta huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen sekä ilmanlaadun parantaminen Ravinteiden käytöstä huolehtiminen maataloustuotannossa Kasvinsuojelusta huolehtiminen maataloustuotannossa Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen Geenivarojen suojelu ja käytön edistäminen Myös muissa työpajoissa pohditaan läpileikkaavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, mm. maatalouden investointien edistämistä ja osaamisen kehittämistä koskevissa työpajoissa Muut maaseudun kehittämisen toimet ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseen. (Tarveanalyysin perusteella tulee laadittavaksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen valikoima erilaisia ympäristöilmastotoimenpiteitä. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

8 Elinkelpoinen maatila Elinkelpoista maatilaa koskevan erityistavoitteen kannalta keskeisenä Suomen lähtökohtana on kotimaisen ruuan alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen. Kun tuotannon perusedellytykset ovat kunnossa, on tuotannossa mahdollista saavuttaa myös muita keskeisiä alkutuotantoon liittyviä tavoitteita (ympäristö- ja ilmastovaikutukset, eettisyys ja eläinten hyvinvointi, puhtaat ja turvalliset raaka-aineet jne.). kuluttajat haluavat ruualta elämyksellisyyttä, jota tuotetaan muun muassa tarinallistamalla ruuan ketju kuluttajalle. Maatalouden tuottamia ekologisia palveluita. Lisäksi alkutuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja tulevaisuuteen investoiminen sekä jatkuvuuden turvaaminen (sukupolvenvaihdokset) edellyttävät ensin kohtuullista ja suhteellisen vakaata tuotannon peruskannattavuuden tasoa. Ilman yhteisen maatalouspolitiikan tukia ja niitä täydentäviä kansallisia tukia sekä maatalouden rakenteen kehittämistä maatalous ei voi säilyä Suomessa. Koko elintarvikeketjun kannalta on keskeistä, että aktiivista maataloustuotantoa harjoittavien tilojen toimintaedellytykset turvataan. Uusien yrittäjien vähäinen kiinnostus maataloutta kohtaan tuo esille sen, että maatalous ei ole kannattava elinkeino koko maassa tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

9 Uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita Yhteistyön kohteena ovat myös maatalouden ravinnepäästöt Itämeren valuma-alueella ja ravinteiden kierrätys, mikä tukee myös EU:n Itämeristrategian tavoitteita. (media tuottaa negatiivisia mielikuvia). Vaikka investoinnin lähtökohta usein onkin kilpailukyvyn parantaminen, se samalla parantaa myös eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Erilaiset ympäristön tilan seurannat, täsmäviljelyn teknologian kehittäminen ja laaja käytäntöön ottaminen, sekä tuotantopanosten käyttäjien ja tuotteiden markkinoinnin uudenlainen yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia parantaa kannattavuutta, lisätä resurssitehokkuutta sekä vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. erilaisten materiaalien ja prosessien sivuvirtojen hyödyntämistä tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

10 Sopeutuminen kestävä kehitys Mahdollisuudet Uhat Ilmastonmuutoksen myötä kasvinviljelyn vaihtoehdot laajenevat ja monipuolistuvat Kestävästi hoidettu peltomaa parantaa satotasoja, uuden teknologian hyödyntäminen tehostaa tuotanto-panosten käyttöä. Monipuoliset viljelykierrot, erilaiset maanparannusaineet lisäävät maaperän hiilen määrää ja parantavat peltomaan rakennetta Maaseudun elinvoimaisuuden väheneminen syventää entisestään kielteisten vaikutusten kierrettä. Ympäristövaatimukset lisäävät tilojen kustannuksia ja tuotantoriskejä sekä heikentävät tilojen kannattavuutta. Turvemaiden suojelutoimet ja viljasuomi toimenpiteet asettavat eri alueilla sijaitsevat tilat eriarvoiseen asemaan tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

11 CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötoimet (tavoitteet) Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa; Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.

12 Cap taustalta Riskejä lisäävät markkinatilanteen lisäksi ilmaston muutoksen mukanaan tuomat haasteet kuten äärevät sääilmiöt, muutokset sadannassa sekä kasvukauden pituudessa, lämpösummassa Riskien hallintaan liittyy sekä agronomisia toimia että tilan toimintaan liittyviä valintoja ja uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä Ympäristö neuvonta Keskiöön nousee johtamisen kehittäminen sekä viljelijöiden tieto-taidon lisääminen läpileikkaavana teemana tässä on resurssitehokkuuden lisääminen kiertotalouden ja yhteistyön keinoin

13 Hillintä ( ilmastonmuutos ) Perustana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat YK:n ilmastosopimus, EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet, kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030, vuonna 2017 annettu ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma (KAISU) sekä ilmastolaki Maataloutta koskevat toimet KAISU-suunnitelmassa koskevat eloperäisten maiden viljelyä monivuotisesti kasvipeitteisesti, pohjaveden pinnan nostamista eloperäisillä mailla säätösalaojituksen avulla, eloperäisten maiden metsittämistä ja kosteikkometsittämistä ja biokaasutuotannon edistämistä. Tavoitteet toimenpiteiden laajuudelle vuoteen 2030.

14 viljely- ja ojitusteknisiä menetelmiä kehittämällä Turvemaiden päästöjen hillintää voidaan edistää vähentämällä maiden muokkaamista ja viljelemällä monivuotisia kasveja, ympärivuotisesta kasvipeitteisyydestä huolehtimalla tai hyvin kosteassa viihtyvien erikoiskasvien viljelyllä. Turvepeltojen tuotantokunto tulee säilyttää, koska turvepelloilla on merkitys maataloustuotannossa tietyillä tuotantosuunnilla ja alueilla. Maatalouskäytössä olleen turvemaan ennallistaminen luonnontilaiseksi vesipintaa nostamalla saattaisi muuttaa pellon hiilinieluksi ajan myötä, mutta riskinä ovat isot ravinnehuuhtoumat vesistöihin. Tästä syystä turvemaiden ennallistamistoimet on järkevintä kohdistaa muuhun kuin aktiivikäytössä olevaan maatalousmaahan. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

15 Ilmastonmuutoksesta selviämiseen tarvitaan Maatilan hyvää johtamista riskien hallintaa Tarkoituksenmukainen suojelu Veden hallintaa peruskuivatus ja salaojitus - ojitusyhteistyö maatalous- ja metsätalousmaankäyttö -veden kulun hidastaminen (luonnonmukainen ojitus, kosteikot, säätösalaojitus) Monipuolisia viljelykiertoja, tällä hetkellä viljelykierrot vilja-suomessa ovat erittäin yksipuolisia uusia kasvilajeja ja lajikkeita on mahdollista ottaa käyttöön Maan rakenteen itse tuhonneita tuetaan! (Itämeriraha) Uusia kasvilajikkeita pitää jalostaa Suomessa (jalostus toteutetaan kansallisesti/kaupallisesti) tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

16 Vesi, maaperä Vesien tilan parantaminen - Vesipuitedirektiivi vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmat Maaperällä ei omaa säädöstöä Ilmanlaatu kv. sopimukset EU. Päästökattodirektiivi - kansallinen ilmansuojeluohjelma maatalouden ammoniakkitoimenpideohjelma Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttävät maataloudelta erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä. Maatalouden lisäksi muidenkin toimialojen tulee tunnustaa kuormituksensa ja ryhtyä vähentämistoimenpiteisiin! Maatalouden vesistöihin aiheuttamiseksi lasketun hajakuormituksen hallinta edellyttää laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä.

17 Vesi ja maaperä Kasvien tarpeen mukainen lannoitus, (ystävällisempää kuin ympin mukainen Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla eroosion esto vs. liukoinen fosfori Talviaikainen (ympärivuotinen) kasvipeitteisyys (savimaat ongelma) Kerääjä ja aluskasvit hyviä kokemuksia, myös ilmastonmuutoksen hillintäkeino Maaperän rakenne tiivistyminen haittaa kasvien kasvua ja vähentää muiden toimien positiivisia vaikutuksia Vesien hallinta pellon vesitalous kaiken perusta - ojitusvelka luonnonmukaiset uomat tärkeä virtaushuippukeino Rakennekalkki, kuitu, (kipsi), tulevat nyt ohjelman ulkopuolelta (YM) Orgaanisen aineksen lisäys maaperän rakenne, ravinteiden kierto, orgaaniset puhtaat lannoitevalmisteet Otetaanko mukaan suunnitelmaan?

18 Ravinnetaseiden parantaminen ja ravinnehuuhtoumien ehkäiseminen Vesistöön joutuneiden ravinteiden kulkua on tarpeen hidastaa ja ravinteita poistaa muokkaamalla uomien rakennetta luonnontilaisemmaksi sekä perustamalla ja hoitamalla kosteikkoja ja rakentamalla pohjapatoja soveltuviin kohteisiin. Vanhoja valtaojia perattaessa on perusteltua palauttaa niitä luonnonmukaisiksi vaarantamatta kuitenkaan peltojen vesitaloutta. Suojavyöhykkeet, kosteikot, kaksitasouomat ja altaat ovat oleellinen osa luonnonmukaista uomaverkostoa. Luonnonmukaiset uomat ja kosteikot sekä pellon toimiva vesitalous ovat tarpeen myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Peltomaan kasvukunnon ylläpitäminen ja peltomaan tiivistymisen ehkäiseminen vaativat pellon kantavuuden varmistamisen ja liiallisen veden poistamisen kuivatusalueelta. Salaojituksessa voidaan tarvittaessa soveltaa säätösalaojitusta ja säätökastelujärjestelmiä. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

19 CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimet 3 2 Neuvontapalvelut Osaamisen siirto Nykyisin Innovaatiot Yhteistyö Vaatimustaso Komission ehdotus II pilarin ilmastoja ympäristötoimet I pilarin ekojärjestelmät + II pilarin ilmasto- ja ympäristötoimet I pilarin viherryttämistuki Täydentävät ehdot Ehdollisuus

20 Kestävän kehityksen edistäminen ja luonnonvarojen (kuten vedet, maaperä ja ilma) tehokas hoito Vahvuudet Runsaat luonnonvarat, puhdas ilma ja maaperä,valtaosa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa tilassa, pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat matalia. - Ekosysteemipalveluita tuottava luontoympäristö,maisemat, retkeilyalueet, jokamiehenoikeudet, puhdas ilma ja vesi, väljyys, turvallisuus,hiljaisuus, kauneus - Tilat osallistuvat laajasti ja monipuolisesti vapaaehtoisiin ympäristötoimenpiteisiin. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä Heikkoudet, uhat Asenteellisesti maatalous on ongelma eikä ratkaisu! Maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus on yksi suurimmista vesiympäristöön kohdistuvista paineista. - Vesien tilan parantaminen vaatii yhä merkittäviä toimenpiteitä, ja tuotannon alueellinen keskittyminen voi jatkossa lisätä ympäristöhaittojen riskiä. - Maatalouden heikko kannattavuus rajoittaa ja hidastaa tilatason ympäristötoimenpiteitä. -Ympäristöllisen kestävyyden parantamiseksi tehtävät toimenpiteet voivat olla ristiriidassa kannattavuuden parantamisen ja rakennekehityksen edistämisen kanssa. - Pienvesien tilasta ei ole riittävästi tietoa, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.

21 Ehdollisuus On EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona Tarkoituksena 1)edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi vaatimuksista 2)saada CAP vastaamaan paremmin yhteiskunnan odotuksiin Koostuu edelleen 1)hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC), jotka jäsenvaltio määrittelee EU-asetuksessa säädetyn perusteella 2)lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia unionin lainsäädännön vaatimuksia

22 Vahvistettu ehdollisuus Suuri osa vaatimuksista ennallaan Poistettaisiin mm. viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen vaatimus (meillä C-alueella kaksi kasvia) Osa vaatimuksista muutettuna, mm. ekologisen alan sijaan vähimmäisosuus ei-tuotannollisia aloja (esim. lintujen pesintä pensaikko) Uusia vaatimuksia mm. eläintaudeista ilmoittaminen sekä erityisesti ilmasto- ja ympäristötoimien vahvistamiseen: Turvemaiden ja kosteikkojen asianmukainen suojelu Paljaan maan kielto herkkinä aikoina Ravinteiden kestävän käytön työkalu Viljelykierto Vesipuitedirektiivistä ja torjunta-ainedirektiivistä tietyt artiklat Vahvistettu ehdollisuus~ sisältäisi enemmän ja vaativampia vaatimuksia kuin täydentävät ehdot ja viherryttämistuki yhteensä tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

23 Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät ehdollisuuden vaatimukset

24 Ehdollisuus VESI [GAEC4] suojavyöhykkeiden perustaminen vesiväylien varrelle! Jokien suojaaminen saasteilta ja valumilta Maaperä [GAEC 6,7,8] Maanmuokkauksen hallinnointi maaperän köyhtymisvaaran pienentämiseksi. Kasvipeitteisyys. Viljelykierto. Maanhoito, eroosion rajoittamiseksi Maaperän suojelu talvella Maaperän potentiaalin säilyttäminen Luonnon monimuotoisuus ja maisemat [SMR 3,4] Suojelu ja laatu Natura 2000 alueiden (luontotyyppien suojelu)

25 Ekojärjestelmä I pilari Uusi suorien tukien ilmasto- ja ympäristöjärjestelmä = ns. ekojärjestelmä Jäsenvaltioille pakollinen, viljelijöille vapaaehtoinen Jäsenvaltio laatii luettelon ekojärjestelmään sisältyvistä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä Tuki voitaisiin myöntää sitoumuksista, jotka menevät pidemmälle kuin ehdollisuuden vaatimukset (GAEC:t ja SMR:t) menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset menevät pidemmälle kuin muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset menevät pidemmälle kuin maatalousmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset eroavat II pilarin ympäristö- ja ilmastositoumuksista

26 II pilarin toimenpiteet Ympäristötoimenpiteiden valinta CAP-suunnitelmaan tulee perustua tunnistettuun tarpeeseen. EU:n ja kansalliset strategiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä toimintaohjelmat tulee ottaa huomioon. Toimenpiteille asetetaan tavoitteet, joita seurataan vuosittain. II pilarin ympäristötoimenpiteitä voi toteuttaa, pinta-alaperusteisina hoitositoumuksina, investointeina, erilaisina hankkeina tai neuvontana. Hoitositoumusten ympäristö- ja ilmastositoumukset ja neuvonta ympäristöasioissa on jäsenvaltiolle pakollisia, tuensaajille vapaaehtoisia. CAP-kokonaisuus ei saisi olla ympäristötavoitteiltaan aiempaa alemmalla tasolla, vaikka kokonaisrahoitus molemmissa pilareissa alenee ja tilojen taloustilanne on heikko. Miten osoitetaan, että on ylemmällä tasolla

27 II pilarin hoitositoumukset Sitoumusten ehtojen on oltava erilaisia kuin suorien tukien ympäristö- ilmastojärjestelmän (ekojärjestelmä) vaatimukset. Jäsenvaltion on korvattava hoitositoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset sekä tarvittaessa myös transaktiokustannukset. Näin myös tulosperusteisten toimien osalta. Ympäristö-ilmastotoimenpiteiden ja luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteiden korvaus tulee määrittää hehtaariperusteisesti Tukea voidaan myöntää myös eräiden lakisääteisten vaatimusten aiheuttamaan haittaan liittyen vesipuitedirektiiviin tai Naturaan. Jäsenmaan on tarjottava neuvontaa useasta eri ympäristöteemasta

28 CAP-valmistelun tilannekatsaus tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä

29 Kiitos! Lisätietoja: TÄMÄ ON SYKSYISTÄ PELTOA

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu

Lisätiedot

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta

Lisätiedot

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Tarja Haaranen Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteinen julkinen kuuleminen 15.11.2018 Esittäjän nimi 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Maaseutuohjelman tulevaisuus Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa. OPAL- Life Tampere Birgitta Vainio-Mattila

Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa. OPAL- Life Tampere Birgitta Vainio-Mattila Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa OPAL- Life 10.12.2018 Tampere Birgitta Vainio-Mattila Tavoitteita KV: Pariisin ilmastosopimus (12.12.2015) - Vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia: pitää

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,

Lisätiedot

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila 30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana

Lisätiedot

CAP Eerikki Viljanen

CAP Eerikki Viljanen CAP 2021-2027 21.3.2019 Eerikki Viljanen Komission 9 tavoitetta CAP -uudistukselle Monivuotinen rahoituskehys - MFF EU-komission esityksessä leikkaus kohdistuu suhteellisesti eniten maaseudun kehittämisvaroihin

Lisätiedot

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen

CAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen CAP27 uudistus: Yleiskatsaus MMM/EUKA Kari Valonen 15.11.2018 CAP27 uudistuksen sisällön pääkohdat Rahoituskehykset Instituutiot vaihtumassa Euroopan Parlamentti Neuvosto Suomen pj-kausi 2019 2 CAP uudistuksen

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Kevät 2015 Katja Anttila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa voi saada? Suunnitelmat maatilojen neuvontajärjestelmässä

Lisätiedot

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11. EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa 2021- MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.2018 Yhteisen maatalouspolitiikan yleis- ja erityistavoitteet Toimenpiteet

Lisätiedot

CAP27 uudistus xx MMM

CAP27 uudistus xx MMM CAP27 uudistus xx MMM 30.1.2019 Sisältö CAP27 uudistuksen valmisteluvaiheet Uudistuksen sisällön pääkohdat Rahoituskehykset Valmistelu instituutioissa Suomen pj-kausi 2019 2 CAP27-uudistus: valmisteluvaiheet

Lisätiedot

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset

Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman

Lisätiedot

ProAgria Maitovalmennus

ProAgria Maitovalmennus ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet

Lisätiedot

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola

EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa 2021- MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola 8.11.2018 Yhteisen maatalouspolitiikan yleis- ja erityistavoitteet Toimenpidetyypit ja kehittämisen välineet

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty

Lisätiedot

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26

Lisätiedot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa

Lisätiedot

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä?

Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen

Miten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen Miten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen CAP-uudistuksen jatkovalmistelun avaustilaisuus 30.10.2018 Sataa vai paistaa, sopivasti vai liikaa?

Lisätiedot

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Jyväskylä, 18.11.2014 Merja Uusi-Laurila, Mavi Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus

Lisätiedot

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen

Lisätiedot

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa

Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa 1 2 Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa 3 Vipuunon mahdollista tehdä huomautus tai esto, jolloin kevytmuokattua alaa ei laskettaisi lainkaan kasvipeitteisyyteen -> ei tarvitsisi

Lisätiedot

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

CAP Juha Lappalainen

CAP Juha Lappalainen CAP 2021-2027 6.6.2019 Juha Lappalainen Miten pääsemme tavoitteisiin? 1. Kannattava liiketoiminta politiikan keskiöön.. 2. Markkinoiden toimivuus ja merkitys.. 3. Aitoa yksinkertaistamista.. 4. Rahoitus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto Sakari Raiskio, Luke 1 26.4.2019 VILMA -maatilaverkosto 23 maatilaa mukana verkostossa 17 luomu, 6 tavanomainen tuotanto Kasvinviljelytiloja Tilojen peltopinta-alat

Lisätiedot

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020

Ympäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020 Ympäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020 Maaseutuohjelman seurantakomitean esitys ja päätös Merja Lehtinen 9.4.2019 Taustaa Etupainotteinen rahan käyttö vuoden 2014 ympäristötuen maksu (v.2007-2014

Lisätiedot

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Lisätiedot

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION TILANNEKATSAUS 4.3.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen

Lisätiedot

Rakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki

Rakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki Rakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset Mika Saari, Sanna Koivumäki Nykylainsäädännön muutoksia Rakennetukilain (1476/2007) 13 :n muutos: - voimaan 5.6, sovelletaan 1.1.2018 alkaen - haku viimeistään

Lisätiedot

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Ympäristöpalvelut ProAgriassa Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun

Lisätiedot

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan? Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen antia Karoliina Rimhanen Mikkeli 17.10.2018 Kysely

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA

EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen

Lisätiedot

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä

Lisätiedot

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK

Tuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK Tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä RaHa-seminaari tiistaina 22.1.2013 - Johan Åberg / MTK 28.1.2013 Suuria kysymyksiä Suomen maataloudelle CAP2020 -uudistuksessa

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo

Lisätiedot

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla

30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla 30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla 13.11.2018 Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Menestystarinoita

Lisätiedot

LUONNONHAITTA- KORVAUS

LUONNONHAITTA- KORVAUS TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia Anja Yli-Viikari, Kristiina Regina, Riitta Lemola, Jaakko Heikkinen Luonnonvarakeskus Katri Rankinen Suomen ympäristökeskus Ympäristökorvaus

Lisätiedot

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen Ajankohtainen maatalouspolitiikka Juha Lappalainen 11.1.2018 Ajankohtainen maatalouspolitiikka Ajallinen ulottuvuus: Kuluva vuosi Nykyinen ohjelmakausi Siirtymäkausi Seuraava ohjelmakausi 2018 2019 2020

Lisätiedot

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari

Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän

Lisätiedot

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi

Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi 9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys

Maaseudun kehittämisohjelman muutosesitys Maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 2. muutosesitys Seurantakomitea 17.11.2015 Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on linjassa nykytilan

Lisätiedot

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin

Lisätiedot

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN Valmistelun tilannekatsaus Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus Levi 5.12.2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1)

Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1) Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1) Toimenpiteen kuvaus Toimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä maatilaneuvonnasta hyväksytyille neuvojille tai neuvontaorganisaatioille. Hyväksytyt

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Luomun kasvuskenaariot

Luomun kasvuskenaariot Luomun kasvuskenaariot Luomuforum 13.3.2019 Ahlman, Tampere Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen Luomun kasvuskenaariot Tavoitteena luomun tuplaus neljässä vuodessa 1. Pinta-alan kaksinkertaistaminen 2.

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM

Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset Sini Wallenius Maa- ja metsätalousministeriö 29.10.2014 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö

Lisätiedot

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat MTK Pohjois-Savo 10.4.2017 Jari Kajan Haasteita / Kysymyksiä Budjetti on realismia olettaa, että määrärahat eivät ainakaan lisäänny Tukien tasaaminen

Lisätiedot

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous

Lisätiedot

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020

VILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 VILJELIJÄTUKI-INFO 2019 Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 Perustuki - Tukialueet pysyvät samoina, AB ja C - Tasaosan arvo

Lisätiedot

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke Arvio CAPuudistuksen vaikutuksista Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Arvio CAP-uudistuksen vaikutuksista Esityksen sisältö Katsaus menneeseen mistä tähän on tultu? Miten EU:n

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot