Kyrönjoki työryhmä
|
|
- Elisabet Tuominen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kyrönjoki työryhmä CAP27 suunnitelma ( ) Pekka Länsivierto
2 CAP-toimenpiteet yleistä Ympäristö- ja ilmastonäkökulmaa vahvistettaisiin Jäsenmaille pakollinen I pilarin ekojärjestelmä (viljelijälle vapaaehtoinen osallistua) Ehdollisuuden järjestelmä korvaisi nykyiset täydentävät ehdot ja viherryttämistuen. Siihen kuuluisi nykyistä enemmän ilmasto- ja ympäristövaatimuksia, kuten turvemaiden asianmukainen suojelu, viljelykierto, paljaan maan kielto herkkinä aikoina ja ravinnetyökalu 40 % CAP-rahoituksen kokonaisuudesta pitäisi olla ilmastosidonnaista ja 30 % II pilarin määrärahoista ympäristö- ja ilmastosidonnaista Vientitukia koskevat säännöt poistettaisiin markkinajärjestelyasetuksesta. Lisätietoja: (katso myös Reijo Karhisen raportti Uusi alku) 2
3 Komission valmistelemat 9 tavoitetta CAPuudistukselle 3
4 Nykyisen CAP:in toimet eroosion estoon ja kasvipeitteisyyden edistämiseen 1/2 Täydentävät ehdot: Sängen polttokielto Viljellyn maatalousmaan hoito Viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimus(hoidetun) Pientareet Viherryttäminen: EFA-kesannot (Etelä-Suomessa) Pysyvät nurmet (luonnonlaitumet ja yli 5v (6) nurmella olleet) Viljelyn monipuolistaminen (kahden kasvin vaatimus, meillä)
5 Ympäristökorvaukset Nykyisen CAP:in toimet eroosion estoon ja kasvipeitteisyyden edistämiseen 2/2 Suojakaistat vesistöjen varrella Suojavyöhykkeet ( ha) Monivuotiset ympäristönhoitonurmet (2 700 ha) Luonnonhoitopeltonurmet ( ha) Monimuotoisuuspellot ( ha) Kerääjäkasvit ( ha) Talviaikainen kasvipeitteisyys ( ha) Puutarhakasvien kattaminen (4 300 ha) Hankkeet Koulutus ja tiedonvälitys Investoinnit Salaojitus / säätösalaojitus Ei-tuotannolliset (kosteikot) Neuvonta (Neuvo); Ruokavirasto valitsee neuvojia kahdeksasta eri aihepiiristä: Energia, Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike- ja rehuhygienia, Luonnonmukainen tuotanto, Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen,tuotantoeläimet Ympäristö tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
6 CAP27-uudistus ja valmistelusta Komission esitys! EU-tasolla määritellään isot tavoitteet ja yhteinen viitekehys sekä EU-minimivaatimukset. Jäsenmaalle enemmän valtaa tukikokonaisuutensa sisällöstä, valvonnasta ja seurannasta. => Jäsenmaakohtainen strateginen suunnitelma CAP:in tavoitteista, tuloksista ja toimenpiteistä (kattaa molemmat pilarit) Komissio hyväksyy suunnitelman ja seuraa jäsenmaiden tavoitteiden saavuttamista. Toimeenpanomallin muuttuminen lisää kansallista säädöstarvetta
7 Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheisia työpajoja Eroosionesto ja kasvipeitteisyyden edistäminen Maaperästä ja vesitaloudesta huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen sekä ilmanlaadun parantaminen Ravinteiden käytöstä huolehtiminen maataloustuotannossa Kasvinsuojelusta huolehtiminen maataloustuotannossa Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen Geenivarojen suojelu ja käytön edistäminen Myös muissa työpajoissa pohditaan läpileikkaavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, mm. maatalouden investointien edistämistä ja osaamisen kehittämistä koskevissa työpajoissa Muut maaseudun kehittämisen toimet ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseen. (Tarveanalyysin perusteella tulee laadittavaksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarkoituksenmukainen valikoima erilaisia ympäristöilmastotoimenpiteitä. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
8 Elinkelpoinen maatila Elinkelpoista maatilaa koskevan erityistavoitteen kannalta keskeisenä Suomen lähtökohtana on kotimaisen ruuan alkutuotannon kannattavuuden turvaaminen. Kun tuotannon perusedellytykset ovat kunnossa, on tuotannossa mahdollista saavuttaa myös muita keskeisiä alkutuotantoon liittyviä tavoitteita (ympäristö- ja ilmastovaikutukset, eettisyys ja eläinten hyvinvointi, puhtaat ja turvalliset raaka-aineet jne.). kuluttajat haluavat ruualta elämyksellisyyttä, jota tuotetaan muun muassa tarinallistamalla ruuan ketju kuluttajalle. Maatalouden tuottamia ekologisia palveluita. Lisäksi alkutuotannon pitkäjänteinen kehittäminen ja tulevaisuuteen investoiminen sekä jatkuvuuden turvaaminen (sukupolvenvaihdokset) edellyttävät ensin kohtuullista ja suhteellisen vakaata tuotannon peruskannattavuuden tasoa. Ilman yhteisen maatalouspolitiikan tukia ja niitä täydentäviä kansallisia tukia sekä maatalouden rakenteen kehittämistä maatalous ei voi säilyä Suomessa. Koko elintarvikeketjun kannalta on keskeistä, että aktiivista maataloustuotantoa harjoittavien tilojen toimintaedellytykset turvataan. Uusien yrittäjien vähäinen kiinnostus maataloutta kohtaan tuo esille sen, että maatalous ei ole kannattava elinkeino koko maassa tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
9 Uusinta tutkimustietoa ja innovaatioita Yhteistyön kohteena ovat myös maatalouden ravinnepäästöt Itämeren valuma-alueella ja ravinteiden kierrätys, mikä tukee myös EU:n Itämeristrategian tavoitteita. (media tuottaa negatiivisia mielikuvia). Vaikka investoinnin lähtökohta usein onkin kilpailukyvyn parantaminen, se samalla parantaa myös eläinten hyvinvointia ja ympäristön tilaa. Erilaiset ympäristön tilan seurannat, täsmäviljelyn teknologian kehittäminen ja laaja käytäntöön ottaminen, sekä tuotantopanosten käyttäjien ja tuotteiden markkinoinnin uudenlainen yhteistyö avaavat uusia mahdollisuuksia parantaa kannattavuutta, lisätä resurssitehokkuutta sekä vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. erilaisten materiaalien ja prosessien sivuvirtojen hyödyntämistä tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
10 Sopeutuminen kestävä kehitys Mahdollisuudet Uhat Ilmastonmuutoksen myötä kasvinviljelyn vaihtoehdot laajenevat ja monipuolistuvat Kestävästi hoidettu peltomaa parantaa satotasoja, uuden teknologian hyödyntäminen tehostaa tuotanto-panosten käyttöä. Monipuoliset viljelykierrot, erilaiset maanparannusaineet lisäävät maaperän hiilen määrää ja parantavat peltomaan rakennetta Maaseudun elinvoimaisuuden väheneminen syventää entisestään kielteisten vaikutusten kierrettä. Ympäristövaatimukset lisäävät tilojen kustannuksia ja tuotantoriskejä sekä heikentävät tilojen kannattavuutta. Turvemaiden suojelutoimet ja viljasuomi toimenpiteet asettavat eri alueilla sijaitsevat tilat eriarvoiseen asemaan tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
11 CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötoimet (tavoitteet) Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa; Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia.
12 Cap taustalta Riskejä lisäävät markkinatilanteen lisäksi ilmaston muutoksen mukanaan tuomat haasteet kuten äärevät sääilmiöt, muutokset sadannassa sekä kasvukauden pituudessa, lämpösummassa Riskien hallintaan liittyy sekä agronomisia toimia että tilan toimintaan liittyviä valintoja ja uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä Ympäristö neuvonta Keskiöön nousee johtamisen kehittäminen sekä viljelijöiden tieto-taidon lisääminen läpileikkaavana teemana tässä on resurssitehokkuuden lisääminen kiertotalouden ja yhteistyön keinoin
13 Hillintä ( ilmastonmuutos ) Perustana kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat YK:n ilmastosopimus, EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet, kansallinen energia- ja ilmastostrategia 2030, vuonna 2017 annettu ilmastolain mukainen keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma (KAISU) sekä ilmastolaki Maataloutta koskevat toimet KAISU-suunnitelmassa koskevat eloperäisten maiden viljelyä monivuotisesti kasvipeitteisesti, pohjaveden pinnan nostamista eloperäisillä mailla säätösalaojituksen avulla, eloperäisten maiden metsittämistä ja kosteikkometsittämistä ja biokaasutuotannon edistämistä. Tavoitteet toimenpiteiden laajuudelle vuoteen 2030.
14 viljely- ja ojitusteknisiä menetelmiä kehittämällä Turvemaiden päästöjen hillintää voidaan edistää vähentämällä maiden muokkaamista ja viljelemällä monivuotisia kasveja, ympärivuotisesta kasvipeitteisyydestä huolehtimalla tai hyvin kosteassa viihtyvien erikoiskasvien viljelyllä. Turvepeltojen tuotantokunto tulee säilyttää, koska turvepelloilla on merkitys maataloustuotannossa tietyillä tuotantosuunnilla ja alueilla. Maatalouskäytössä olleen turvemaan ennallistaminen luonnontilaiseksi vesipintaa nostamalla saattaisi muuttaa pellon hiilinieluksi ajan myötä, mutta riskinä ovat isot ravinnehuuhtoumat vesistöihin. Tästä syystä turvemaiden ennallistamistoimet on järkevintä kohdistaa muuhun kuin aktiivikäytössä olevaan maatalousmaahan. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
15 Ilmastonmuutoksesta selviämiseen tarvitaan Maatilan hyvää johtamista riskien hallintaa Tarkoituksenmukainen suojelu Veden hallintaa peruskuivatus ja salaojitus - ojitusyhteistyö maatalous- ja metsätalousmaankäyttö -veden kulun hidastaminen (luonnonmukainen ojitus, kosteikot, säätösalaojitus) Monipuolisia viljelykiertoja, tällä hetkellä viljelykierrot vilja-suomessa ovat erittäin yksipuolisia uusia kasvilajeja ja lajikkeita on mahdollista ottaa käyttöön Maan rakenteen itse tuhonneita tuetaan! (Itämeriraha) Uusia kasvilajikkeita pitää jalostaa Suomessa (jalostus toteutetaan kansallisesti/kaupallisesti) tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
16 Vesi, maaperä Vesien tilan parantaminen - Vesipuitedirektiivi vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmat Maaperällä ei omaa säädöstöä Ilmanlaatu kv. sopimukset EU. Päästökattodirektiivi - kansallinen ilmansuojeluohjelma maatalouden ammoniakkitoimenpideohjelma Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttävät maataloudelta erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä. Maatalouden lisäksi muidenkin toimialojen tulee tunnustaa kuormituksensa ja ryhtyä vähentämistoimenpiteisiin! Maatalouden vesistöihin aiheuttamiseksi lasketun hajakuormituksen hallinta edellyttää laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä.
17 Vesi ja maaperä Kasvien tarpeen mukainen lannoitus, (ystävällisempää kuin ympin mukainen Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla eroosion esto vs. liukoinen fosfori Talviaikainen (ympärivuotinen) kasvipeitteisyys (savimaat ongelma) Kerääjä ja aluskasvit hyviä kokemuksia, myös ilmastonmuutoksen hillintäkeino Maaperän rakenne tiivistyminen haittaa kasvien kasvua ja vähentää muiden toimien positiivisia vaikutuksia Vesien hallinta pellon vesitalous kaiken perusta - ojitusvelka luonnonmukaiset uomat tärkeä virtaushuippukeino Rakennekalkki, kuitu, (kipsi), tulevat nyt ohjelman ulkopuolelta (YM) Orgaanisen aineksen lisäys maaperän rakenne, ravinteiden kierto, orgaaniset puhtaat lannoitevalmisteet Otetaanko mukaan suunnitelmaan?
18 Ravinnetaseiden parantaminen ja ravinnehuuhtoumien ehkäiseminen Vesistöön joutuneiden ravinteiden kulkua on tarpeen hidastaa ja ravinteita poistaa muokkaamalla uomien rakennetta luonnontilaisemmaksi sekä perustamalla ja hoitamalla kosteikkoja ja rakentamalla pohjapatoja soveltuviin kohteisiin. Vanhoja valtaojia perattaessa on perusteltua palauttaa niitä luonnonmukaisiksi vaarantamatta kuitenkaan peltojen vesitaloutta. Suojavyöhykkeet, kosteikot, kaksitasouomat ja altaat ovat oleellinen osa luonnonmukaista uomaverkostoa. Luonnonmukaiset uomat ja kosteikot sekä pellon toimiva vesitalous ovat tarpeen myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Peltomaan kasvukunnon ylläpitäminen ja peltomaan tiivistymisen ehkäiseminen vaativat pellon kantavuuden varmistamisen ja liiallisen veden poistamisen kuivatusalueelta. Salaojituksessa voidaan tarvittaessa soveltaa säätösalaojitusta ja säätökastelujärjestelmiä. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
19 CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimet 3 2 Neuvontapalvelut Osaamisen siirto Nykyisin Innovaatiot Yhteistyö Vaatimustaso Komission ehdotus II pilarin ilmastoja ympäristötoimet I pilarin ekojärjestelmät + II pilarin ilmasto- ja ympäristötoimet I pilarin viherryttämistuki Täydentävät ehdot Ehdollisuus
20 Kestävän kehityksen edistäminen ja luonnonvarojen (kuten vedet, maaperä ja ilma) tehokas hoito Vahvuudet Runsaat luonnonvarat, puhdas ilma ja maaperä,valtaosa järvistä ja joista on hyvässä tai erinomaisessa tilassa, pinta- ja pohjavesien nitraattipitoisuudet ovat matalia. - Ekosysteemipalveluita tuottava luontoympäristö,maisemat, retkeilyalueet, jokamiehenoikeudet, puhdas ilma ja vesi, väljyys, turvallisuus,hiljaisuus, kauneus - Tilat osallistuvat laajasti ja monipuolisesti vapaaehtoisiin ympäristötoimenpiteisiin. tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä Heikkoudet, uhat Asenteellisesti maatalous on ongelma eikä ratkaisu! Maataloudesta peräisin oleva ravinnekuormitus on yksi suurimmista vesiympäristöön kohdistuvista paineista. - Vesien tilan parantaminen vaatii yhä merkittäviä toimenpiteitä, ja tuotannon alueellinen keskittyminen voi jatkossa lisätä ympäristöhaittojen riskiä. - Maatalouden heikko kannattavuus rajoittaa ja hidastaa tilatason ympäristötoimenpiteitä. -Ympäristöllisen kestävyyden parantamiseksi tehtävät toimenpiteet voivat olla ristiriidassa kannattavuuden parantamisen ja rakennekehityksen edistämisen kanssa. - Pienvesien tilasta ei ole riittävästi tietoa, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden kohdentamista.
21 Ehdollisuus On EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien ja osarahoittamien maaseudun kehittämisen viljelijäkorvausten täysimääräisen saamisen ehtona Tarkoituksena 1)edistää kestävää maataloutta tekemällä tuensaajat tietoisemmiksi vaatimuksista 2)saada CAP vastaamaan paremmin yhteiskunnan odotuksiin Koostuu edelleen 1)hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC), jotka jäsenvaltio määrittelee EU-asetuksessa säädetyn perusteella 2)lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia unionin lainsäädännön vaatimuksia
22 Vahvistettu ehdollisuus Suuri osa vaatimuksista ennallaan Poistettaisiin mm. viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen vaatimus (meillä C-alueella kaksi kasvia) Osa vaatimuksista muutettuna, mm. ekologisen alan sijaan vähimmäisosuus ei-tuotannollisia aloja (esim. lintujen pesintä pensaikko) Uusia vaatimuksia mm. eläintaudeista ilmoittaminen sekä erityisesti ilmasto- ja ympäristötoimien vahvistamiseen: Turvemaiden ja kosteikkojen asianmukainen suojelu Paljaan maan kielto herkkinä aikoina Ravinteiden kestävän käytön työkalu Viljelykierto Vesipuitedirektiivistä ja torjunta-ainedirektiivistä tietyt artiklat Vahvistettu ehdollisuus~ sisältäisi enemmän ja vaativampia vaatimuksia kuin täydentävät ehdot ja viherryttämistuki yhteensä tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
23 Ilmastoon ja ympäristöön liittyvät ehdollisuuden vaatimukset
24 Ehdollisuus VESI [GAEC4] suojavyöhykkeiden perustaminen vesiväylien varrelle! Jokien suojaaminen saasteilta ja valumilta Maaperä [GAEC 6,7,8] Maanmuokkauksen hallinnointi maaperän köyhtymisvaaran pienentämiseksi. Kasvipeitteisyys. Viljelykierto. Maanhoito, eroosion rajoittamiseksi Maaperän suojelu talvella Maaperän potentiaalin säilyttäminen Luonnon monimuotoisuus ja maisemat [SMR 3,4] Suojelu ja laatu Natura 2000 alueiden (luontotyyppien suojelu)
25 Ekojärjestelmä I pilari Uusi suorien tukien ilmasto- ja ympäristöjärjestelmä = ns. ekojärjestelmä Jäsenvaltioille pakollinen, viljelijöille vapaaehtoinen Jäsenvaltio laatii luettelon ekojärjestelmään sisältyvistä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä Tuki voitaisiin myöntää sitoumuksista, jotka menevät pidemmälle kuin ehdollisuuden vaatimukset (GAEC:t ja SMR:t) menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset menevät pidemmälle kuin muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset menevät pidemmälle kuin maatalousmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset eroavat II pilarin ympäristö- ja ilmastositoumuksista
26 II pilarin toimenpiteet Ympäristötoimenpiteiden valinta CAP-suunnitelmaan tulee perustua tunnistettuun tarpeeseen. EU:n ja kansalliset strategiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä toimintaohjelmat tulee ottaa huomioon. Toimenpiteille asetetaan tavoitteet, joita seurataan vuosittain. II pilarin ympäristötoimenpiteitä voi toteuttaa, pinta-alaperusteisina hoitositoumuksina, investointeina, erilaisina hankkeina tai neuvontana. Hoitositoumusten ympäristö- ja ilmastositoumukset ja neuvonta ympäristöasioissa on jäsenvaltiolle pakollisia, tuensaajille vapaaehtoisia. CAP-kokonaisuus ei saisi olla ympäristötavoitteiltaan aiempaa alemmalla tasolla, vaikka kokonaisrahoitus molemmissa pilareissa alenee ja tilojen taloustilanne on heikko. Miten osoitetaan, että on ylemmällä tasolla
27 II pilarin hoitositoumukset Sitoumusten ehtojen on oltava erilaisia kuin suorien tukien ympäristö- ilmastojärjestelmän (ekojärjestelmä) vaatimukset. Jäsenvaltion on korvattava hoitositoumuksista aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset sekä tarvittaessa myös transaktiokustannukset. Näin myös tulosperusteisten toimien osalta. Ympäristö-ilmastotoimenpiteiden ja luonnonmukaisen tuotannon toimenpiteiden korvaus tulee määrittää hehtaariperusteisesti Tukea voidaan myöntää myös eräiden lakisääteisten vaatimusten aiheuttamaan haittaan liittyen vesipuitedirektiiviin tai Naturaan. Jäsenmaan on tarjottava neuvontaa useasta eri ympäristöteemasta
28 CAP-valmistelun tilannekatsaus tarkista mitä muuttuu valmistelun edetessä
29 Kiitos! Lisätietoja: TÄMÄ ON SYKSYISTÄ PELTOA
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu
Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 3.4.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu
LisätiedotCAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM 16.5.2019 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Vihreä arkkitehtuuri: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotYmpäristökysymykset CAP-uudistuksessa
Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Tarja Haaranen Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteinen julkinen kuuleminen 15.11.2018 Esittäjän nimi 1 Esityksen sisältö
LisätiedotMaaseutuohjelman tulevaisuus
Maaseutuohjelman tulevaisuus Hämeessä on hyvät eväät Ruokaketjun kehittämisseminaari 12.1.2018 Minna-Mari Kaila MMM MAASEUTUALUEET TUOVAT SUOMELLE TULOJA EU:STA 95 % SUOMESTA MAASEUTUA EU-osarahoitteista
LisätiedotAjankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa. OPAL- Life Tampere Birgitta Vainio-Mattila
Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa OPAL- Life 10.12.2018 Tampere Birgitta Vainio-Mattila Tavoitteita KV: Pariisin ilmastosopimus (12.12.2015) - Vahvistaa maailmanlaajuisia ilmastotoimia: pitää
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotKestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM
Kestävä ruoantuotanto Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM 25.1.18 Ilmastomuutos Ekosysteemipalvelujen heikkeneminen Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotMaatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)
Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO) Terho Hyvönen & Kauko Koikkalainen, Riitta Lemola, Antti Miettinen, Kristiina Regina, Eila Turtola Janne Heliölä, Mikko Kuussaari,
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotCAP Eerikki Viljanen
CAP 2021-2027 21.3.2019 Eerikki Viljanen Komission 9 tavoitetta CAP -uudistukselle Monivuotinen rahoituskehys - MFF EU-komission esityksessä leikkaus kohdistuu suhteellisesti eniten maaseudun kehittämisvaroihin
LisätiedotCAP27 uudistus: Yleiskatsaus. MMM/EUKA Kari Valonen
CAP27 uudistus: Yleiskatsaus MMM/EUKA Kari Valonen 15.11.2018 CAP27 uudistuksen sisällön pääkohdat Rahoituskehykset Instituutiot vaihtumassa Euroopan Parlamentti Neuvosto Suomen pj-kausi 2019 2 CAP uudistuksen
LisätiedotUudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015
Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden
LisätiedotTäydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus
Täydentävät ehdot Neuvo 2020 alkukoulutus Järvenpää 10.12.2014 Mitä ovat täydentävät ehdot? Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksia (GAEC) sekä Lakisääteisiä hoitovaatimuksia (SMR) Lakisääteiset hoitovaatimukset
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotAjankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin
Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa
LisätiedotMaataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö
Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Kevät 2015 Katja Anttila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa voi saada? Suunnitelmat maatilojen neuvontajärjestelmässä
LisätiedotEU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.
EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa 2021- MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola Maaseutu-työryhmän kokous 5.11.2018 Yhteisen maatalouspolitiikan yleis- ja erityistavoitteet Toimenpiteet
LisätiedotCAP27 uudistus xx MMM
CAP27 uudistus xx MMM 30.1.2019 Sisältö CAP27 uudistuksen valmisteluvaiheet Uudistuksen sisällön pääkohdat Rahoituskehykset Valmistelu instituutioissa Suomen pj-kausi 2019 2 CAP27-uudistus: valmisteluvaiheet
LisätiedotLannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset
Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman
LisätiedotProAgria Maitovalmennus
ProAgria Maitovalmennus Birgitta Vainio-Mattila MMM 6.9.2017 1 Kotieläinten khk- päästöt Lähde:FAO/Gleam 2 Ammoniakkipäästöt EUssa Lähde: EEA 3 EU:n 2020- tavoitteet 2008 uusiutuva energia 20 % biopolttoaineet
LisätiedotTurvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström
Turvemaat - haaste hallinnolle Ilmajoki 21.11.2017 Marja-Liisa Tapio-Biström 1 Sisältö Ilmastopolitiikka - Suomi osana kokonaisuutta Turvemaiden merkitys osana ilmastopolitiikkaa Toimenpiteitä - ratkaisuja
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
LisätiedotEU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola
EU-politiikan tavoitteet maaseuturahastossa 2021- MMM/maaseudun kehittämisyksikkö Sanna Sihvola 8.11.2018 Yhteisen maatalouspolitiikan yleis- ja erityistavoitteet Toimenpidetyypit ja kehittämisen välineet
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
LisätiedotSuorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot
Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotMikä on maatilan neuvontajärjestelmä?
NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset, luomu ja muut ympäristöä edistävät toimenpiteet Sivu 1 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö maaseudulla
LisätiedotIlmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen
Miten tästä eteenpäin? CAP-työryhmien vetäjät Minna-Mari Kaila, Taina Vesanto ja Anna-Leena Miettinen CAP-uudistuksen jatkovalmistelun avaustilaisuus 30.10.2018 Sataa vai paistaa, sopivasti vai liikaa?
LisätiedotKolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen
Kolme tavoitetta Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen YRITYS JA HANKETUET: - lannan tuotteistaminen lannoitevalmisteeksi - geenivarojen hyödyntämisen tuotteistaminen - paikalliset ympäristöja
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä neuvonta osana ohjelmaa Maatalouden ympäristönsuojelun neuvottelupäivät Jyväskylä, 18.11.2014 Merja Uusi-Laurila, Mavi Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotLuonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen
Luonnonmukaiset valtaojat Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke 29.1. 2014 Markku Puustinen Kuva: Metsästäjä 3 / 2009 Toteutus Peruskuivatuksesta Jo 1930-luvulla peltoala pääosin kuivatuksen
LisätiedotMonimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa
Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 MONIMUOTOISUUS MAATALOUDEN OHJAUKSESSA 5.4.2006 Tutkimusjohtaja Ilkka P. Laurila ilkka.p.laurila@mtt.fi Mitä pelloilla
LisätiedotYmpäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa
1 2 Ympäristösitoumuksen ehtoihin ei ole tulossa muutoksia Vna:ssa 3 Vipuunon mahdollista tehdä huomautus tai esto, jolloin kevytmuokattua alaa ei laskettaisi lainkaan kasvipeitteisyyteen -> ei tarvitsisi
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotYmpäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
LisätiedotCAP Juha Lappalainen
CAP 2021-2027 6.6.2019 Juha Lappalainen Miten pääsemme tavoitteisiin? 1. Kannattava liiketoiminta politiikan keskiöön.. 2. Markkinoiden toimivuus ja merkitys.. 3. Aitoa yksinkertaistamista.. 4. Rahoitus
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa
LisätiedotVILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto
VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto Sakari Raiskio, Luke 1 26.4.2019 VILMA -maatilaverkosto 23 maatilaa mukana verkostossa 17 luomu, 6 tavanomainen tuotanto Kasvinviljelytiloja Tilojen peltopinta-alat
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotYmpäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020
Ympäristökorvauksen muutostarve vuonna 2020 Maaseutuohjelman seurantakomitean esitys ja päätös Merja Lehtinen 9.4.2019 Taustaa Etupainotteinen rahan käyttö vuoden 2014 ympäristötuen maksu (v.2007-2014
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotCARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1
CARBON ACTION TILANNEKATSAUS 4.3.2019 4.3.2019 Carbon Action tilannekatsaus 1 CARBON ACTION-hiilipilotti https://carbonaction.org/etusivu/ - Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen koordinoima
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotRakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset. Mika Saari, Sanna Koivumäki
Rakennetukien kesäpäivät 2018 MMM:n ajankohtaiset Mika Saari, Sanna Koivumäki Nykylainsäädännön muutoksia Rakennetukilain (1476/2007) 13 :n muutos: - voimaan 5.6, sovelletaan 1.1.2018 alkaen - haku viimeistään
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotMillaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?
Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan? Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen antia Karoliina Rimhanen Mikkeli 17.10.2018 Kysely
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotEU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA
EU-osarahoitteinen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020: MAATILOJEN NEUVONTA Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Neuvonta EU-asetuksissa Horisontaaliasetus 1306/2013 Jäsenmaalle velvoitteita maatilojen
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotTuleva ohjelmakausi Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä. RaHa-seminaari tiistaina Johan Åberg / MTK
Tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Katselmus tulevasta ympäristökorvausjärjestelmästä RaHa-seminaari tiistaina 22.1.2013 - Johan Åberg / MTK 28.1.2013 Suuria kysymyksiä Suomen maataloudelle CAP2020 -uudistuksessa
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
Lisätiedot30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla
30 vuotta maaseudun yritysrahoitusta Maaseudun yritysrahoituksen tulevaisuus Juhlaseminaari Lahden Sibelius-talolla 13.11.2018 Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Menestystarinoita
LisätiedotLUONNONHAITTA- KORVAUS
TUKIKOULUTUS 2015 Anna Setälä Viestintä Oy Tuulihaukka 26.1.2015 LUONNONHAITTA- KORVAUS 1 Ohjelmaperusteiset tuet Jatkossa vain yksi ohjelmaperusteinen tukikelpoisuus lohkoilla Tukikelpoiseen lohkoon voidaan
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia
Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia Anja Yli-Viikari, Kristiina Regina, Riitta Lemola, Jaakko Heikkinen Luonnonvarakeskus Katri Rankinen Suomen ympäristökeskus Ympäristökorvaus
LisätiedotAjankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen
Ajankohtainen maatalouspolitiikka Juha Lappalainen 11.1.2018 Ajankohtainen maatalouspolitiikka Ajallinen ulottuvuus: Kuluva vuosi Nykyinen ohjelmakausi Siirtymäkausi Seuraava ohjelmakausi 2018 2019 2020
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotLuonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna
Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla
LisätiedotIlmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari
Ilmastonmuutos ja maaseutuohjelma Ilmase-hankkeen loppuseminaari Marja-Liisa Tapio-Biström Hämeenlinna 10.03.2014 Sivu 1 Sisältöä Tulevaisuuden tapa tuottaa ruokaa Ekosysteemipalvelut Maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020. ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi
Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo 2020 ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela 0400 137 124, sirkku.koskela@proagria.fi Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Korvaa aiemman täydentävien ehtojen Tilaneuvontajärjestelmän
LisätiedotYmpäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi
9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman muutosesitys
Maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 2. muutosesitys Seurantakomitea 17.11.2015 Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on linjassa nykytilan
LisätiedotMonivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen
Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi 11-12.6 2014, Markku Puustinen Kesätulva Seittelissä 2004 Kuva: Tero Taponen Hovin kosteikko Vihti Seittelin
LisätiedotVANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus
VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN Valmistelun tilannekatsaus Hannu Linjakumpu Yksikön päällikkö Lapin ELY-keskus Levi 5.12.2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa
LisätiedotTuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1)
Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen (koodi M02.1) Toimenpiteen kuvaus Toimenpiteessä myönnetään korvaus tehdystä maatilaneuvonnasta hyväksytyille neuvojille tai neuvontaorganisaatioille. Hyväksytyt
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotCAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014
CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun
LisätiedotLuomun kasvuskenaariot
Luomun kasvuskenaariot Luomuforum 13.3.2019 Ahlman, Tampere Anu Koivisto ja Kauko Koikkalainen Luomun kasvuskenaariot Tavoitteena luomun tuplaus neljässä vuodessa 1. Pinta-alan kaksinkertaistaminen 2.
LisätiedotLuomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto
Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen
LisätiedotTilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,
LisätiedotCAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014
CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa
LisätiedotKäytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus
Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ympäristökorvaukset Sini Wallenius Maa- ja metsätalousministeriö 29.10.2014 Maaseutuohjelman tavoitteet 1. Osaaminen, tiedonvälitys, innovaatiot ja yhteistyö
LisätiedotKaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan
Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat MTK Pohjois-Savo 10.4.2017 Jari Kajan Haasteita / Kysymyksiä Budjetti on realismia olettaa, että määrärahat eivät ainakaan lisäänny Tukien tasaaminen
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotPellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset
Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset Kristiina Regina Pellon käytön optimoinnilla ratkaisuja ilmastonmuutokseen seminaari 5.2.2018 2 8.2.2018 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014
LisätiedotVILJELIJÄTUKI-INFO Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020
VILJELIJÄTUKI-INFO 2019 Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Luonnonhaittakorvaus Ympäristökorvaus Täydentävät ehdot Muutokset 2020 Perustuki - Tukialueet pysyvät samoina, AB ja C - Tasaosan arvo
LisätiedotCAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset
CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotArvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke
Arvio CAPuudistuksen vaikutuksista Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Arvio CAP-uudistuksen vaikutuksista Esityksen sisältö Katsaus menneeseen mistä tähän on tultu? Miten EU:n
LisätiedotMaatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala
Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)
Lisätiedot