Suonenjoen Käpylän asemakaavan (ak ) melu-, tärinä- ja runkomeluselvitys. Päiväys Versio 1

Transkriptio

1 Suonenjoen Käpylän asemakaavan (ak ) melu-, tärinä- ja runkomeluselvitys Päiväys Versio 1

2 Meluselvitys 1/15 Sisällys Taustatiedot Kohde Selvityksen tarkoitus Laatinut Melu Melun ohjearvot Melulaskennat Laskentamalli Maastomalli ja toimintavaiheet Tulokset Epävarmuustarkastelu Laskentamallien tarkkuustarkastelu Tärinä Tärinän häiritsevyys Tärinän arviointi rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta Liikennetiedot Maaperä Laskennallisen arvioinnin periaatteet Laskennallisen arvion tulokset Tulosten tulkinta Runkomelu Selvitysperiaatteet ja ohjearvot Käytetyt korjaustekijät Laskentatulokset Tulosten tulkinta Johtopäätökset Viitteet Liite 1 Päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22, ennustetilanne 2040 Liite 2 Yöajan keskiäänitaso L Aeq7-22, nykytilanne, ennustetilanne 2040 Liite 3 Tärinä, suojavyöhykkeet Liite 4 Runkomelu, suojavyöhykkeet

3 Meluselvitys 2/15 Taustatiedot 1.1 Kohde Suonenjoen Käpylään laaditaan asemakaava (ak ). Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen rajaus. 1.2 Selvityksen tarkoitus Tämän työn tavoitteena on ollut selvittää kohteen asemakaavaa varten alueen tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu-, tärinä, ja runkomelu. 1.3 Laatinut Sitowise Oy Åkerlundinkatu 11 D, Tampere vaihde Kirsi-Maarit Hiekka, asiantuntija, ins. AMK., meluasiantuntija puh puh. Jussi Kurikka-Oja, vanhempi asiantuntija, diplomi-insinööri, laadunvarmistus puh puh.

4 Meluselvitys 3/15 2 Melu 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin ( Taulukko 1) [1]. Melun ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Taulukko 1 Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetut melutason ohjearvot [1] Ohjearvot ulkona Päivällä L Aeq, klo 7 22 Yöllä L Aeq, klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet 55 db 50 db 55 db 45 db 45 db 40 db Ohjearvot sisällä L Aeq, klo 7 22 L Aeq, klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db - Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa eli keskimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mitattuun tai laskettuun arvoon lisätä 5 db. Kaava-alueella, jolle asemakaava on suunniteltu, sijaitsee tällä hetkellä asuinrakennuksia. Alueella tapahtuva rakentaminen tulkittaneen täydennysrakentamisena, joten alueella sovellettaneen yöajan ohjearvoa 50 db.

5 Meluselvitys 4/ Melulaskennat Laskentamalli Melulaskennat on tehty SoundPlan 8.0 melulaskentaohjelmaan sisältyvillä pohjoismaisilla tie- ja raideliikenteen [2][3] sekä teollisuusmelun [4] laskentamalleilla. Selvityksessä on laskettu päiväja yöajan keskiäänitasot (L Aeq), jolloin niitä voi verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluaidat ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Kadut ja rakennukset sekä vesistöt on mallinnettu akustisesti kovina alueina (α =0). Melulähteet sijoitetaan malliin äänitehotaso-, suuntaavuus- ja käyttöaikatietoineen. Malli laskee melutasot ympäristössä ottaen huomioon mm. etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset sekä maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 5 x 5 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä Laskentasäde 1200 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella Maastomalli ja toimintavaiheet Maastomalli on muodostettu Suonenjoen kaupungin numeerisen kantakartta-aineiston sekä kaavaalueesta laaditun asemakaavaluonnoksen [5] perusteella. Kaava-alueen olemassa olevien asuinrakennusten korkeudeksi on määritetty 6 metriä. Olemassa olevat rakennukset alueella ovat keskimäärin 1,5 kerroksisia. Piharakennukset on huomioitu 4 metriä korkeina. Laskennoissa on huomioitu Iisvedentien tieliikenne, junarata ja puutavaran lastaustoiminnot. Melulähdetiedot Laskennoissa käytetyt tieliikennetiedot perustuvat liikenneviraston avoimeen aineistoon. Ennusteliikennemäärän kasvu vuodelle 2040 on laskettu Valtakunnallisen tieliikenne-ennusteen perusteella [7] ja raideliikennetiedot perustuvat alueelle aiemmin tehtyihin melu- ja tärinäselvityksiin [6]. Liikennetiedot on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2 Melulaskennassa käytetyt tieliikennetiedot Katu KVL 2040 [ajon./vrk] Nopeus [km/h] Päiväajan osuus % Raskasliikenne Iisvedentie %

6 Meluselvitys 5/15 Taulukko 3 laskennoissa käytetyt raideliikennetiedot Junatyyppi Pituus Paino Nopeus [km/h] Ajot 7-22 Ajot 22-7 F-Taju % Teollisuusmelulähteinä on huomioitu lisäksi dieselveturi ja puun kuormaus, joiden melulähdetiedot on arvioitu konsultin toimesta. Melulähteet on mallinnettu ympärisäteilevinä pistelähteinä. Melulähteiden ominaisuustiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Teollisuusmelulähteiden ominaisuustiedot Lähde Äänilähteen akustinen korkeus mp+ LWA, db Dieselveturi 1,5 92,0 Puutavaran purku 2,0 106,4 Keskimääräisenä toimintapäivänä kohteessa arvioidaan purettavaksi noin 20 kuormallista puutavaraa. Puutavarakuorman purkuaika/ veturin käyttöaika on noin 15 minuuttia/kuorma eli kuorman purkua tapahtuu yhteensä 5 tuntia. 2.3 Tulokset Laskentojen mukaan ennustetilanteessa 2040 melutasot kaava-alueella ovat päiväaikaan alle 55 db noin yli 50 metrin päässä Iisvedentien keskilinjasta laskettuna ja yöaikaan alle 50 db noin yli 32 metrin etäisyydellä Iisvedentien keskilinjasta tarkasteltuna. Aivan Iisvedentien läheisyydessä (noin 10 metrin etäisyydellä tien keskilinjasta) julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat korkeimmillaan päiväaikaan 67 db, jolloin julkisivun ulkovaipan ääneneristävyysvaatimus on L 32 db, yli 10 metriä tien keskilinjasta sijaitsevilla rakennuksilla sisämelulle asetetut ohjearvot toteutuvat ääniympäristöasetuksen julkisivun ääneneristävyyden vähimmäisvaatimuksella L 30 db. 2.4 Epävarmuustarkastelu Laskentatulosten tarkkuuteen ja todenmukaisuuteen vaikuttavat merkittävimmin seuraavat kokonaisuudet: meluselvityksessä käytettävät laskentamallit ja niiden algoritmeja soveltavat tietokoneohjelmistot lähtötiedot ja niiden käsittely

7 Meluselvitys 6/ Laskentamallien tarkkuustarkastelu Pohjoismaisen laskentamallin tarkkuus on tien lähietäisyydellä tyypillisesti ± 2 db ja radan lähietäisyydellä noin ± 3-5 db. Tie- ja raideliikennemelun laskentamallien tarkkuutta on käsitelty mm. selvityksessä Meluselvitysten tarkkuuden parantaminen Suomen ympäristö 26 / 2009 [8]. Selvityksen mukaan tie- ja raideliikennemelun lähtötasojen arvioinnissa ajoneuvojen nopeus on tärkein tarkkuuteen vaikuttava tekijä. Seuraavaksi eniten vaikuttaa tien ja radan kunto liikennemäärien ollessa kolmanneksi tärkein tekijä. Esimerkiksi tieliikenteen osalta jo ± 25 % liikennemäärän arviointitarkkuudella päästään ± 1 db tarkkuuteen lasketussa melutasossa, sillä keskiäänitasolaskennassa ajoneuvojen lukumäärän vaikutus laskentatulokseen on logaritminen eli liikennemäärän kaksinkertaistuminen aiheuttaa 3 db melutason kasvun. Tie- ja raideliikenteen laskentamalleissa on oletuksena ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet, eli lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteisiin päin. Laskentatulosteissa olevat melukäyrät eivät siis esiinny yhtä laajoina samanaikaisesti, vaan ainoastaan laskentaoletuksen mukaisessa myötätuulitilanteessa. Pohjoismaisen teollisuusmelun laskentamallin [General Prediction Method, Kragh ym. 1982] on kehitetty siten, että laskentatulos vastaa mittaustulosta, joka saataisiin hyvin pitkän mittausjakson aikana eri sääolosuhteissa. Laskentatulokselle ilmoitetaan seuraava keskihajonta: 5-10 db yksittäiselle melulähteelle, joka sijaitsee lähellä maanpintaa ja säteilee kapeakaistaista melua taajuusalueella Hz. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä maanpinnan läheisyydessä ja kaukana melulähteestä. 1-3 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä laskentaetäisyydellä alle 500 m. Suuremmat arvot koskevat laskentapisteitä noin 2 m korkeudella maanpinnasta ja pienemmät arvot laskentapisteitä yli 5 m korkeudella maanpinnasta. alle 1 db ryhmälle laajakaistaista melua säteileviä melulähteitä, jotka sijaitsevat suhteellisen korkealla maasta siten, että laskentapisteet ovat yli 5m korkeudella maanpinnasta ja lähellä melulähdettä. Tässä selvityksessä toimintojen voidaan katsoa edustavan joukkoa laajakaistaista melua aiheuttavia äänilähteitä, jotka sijoittuvat pääasiassa selvästi maan pinnan yläpuolelle, mistä syystä arvioimme teollisuusmelun laskentamallin tarkkuudeksi tässä tapauksessa 1-3 db. 3 Tärinä 3.1 Tärinän häiritsevyys Tärinän häiritsevyyden arviointiin käytetään VTT:n julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working Papers 50, Espoo 2006 esitettyä rakennusten värähtelyluokitusta (Taulukko 5):

8 Meluselvitys 7/15 Taulukko 5. Rakennusten värähtelyluokitus häiritsevyyden arvioinnissa, VTT 2006 Värähtelyluokka A B C D Kuvaus v värähtelyolosuhteista w (mm/s), 95 Hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä) 0,10 Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet (Ihmiset voivat havaita värähtelyt, 0,15 mutta ne eivät ole häiritseviä) Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa (Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,30 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla (Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä 0,60 häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä) Rakennusten värähtelyluokituksessa rakennukset on jaettu luokkiin A-D tärinän tunnusluvun v w, 95 perusteella. Tunnusluku perustuu yksittäisten liikennetapahtumien suurimpiin värähtelyn taajuuspainotettuihin tehollisarvoihin ja niiden perusteella laskettuun keskiarvoon ja hajontaan seuraavasti: v w, 95 = 15 suurimman yksittäisen tapahtuman keskiarvo + 1,8 x 15 suurimman yksittäisen tapahtuman hajonta. Taulukoituja tunnuslukuja sovelletaan asuinrakennuksille. Julkaisussa Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius esitetään kolme eri tarkastelutasoa käytettäväksi eri olosuhteissa: 1. Alustava juna- ja maaperätietoihin perustuva rajaus perustuen puoliempiirisiin laskentakaavoihin. 2. Tarkennettu tärinämittauksiin perustuva rajaus, joka perustuu tunnetusta junaliikenteestä mitattuun maaperän värähtelyyn 3. Rakennuksessa esiintyvän värähtelyn arviointi, jolloin arvioidaan tarkat vaikutukset alueella olevaan tai suunniteltavaan rakennuskantaan. Tämä selvitys on laadittu 1. tarkastelutason mukaisesti. 3.2 Tärinän arviointi rakenteiden vaurioitumisriskin kannalta VTT:n tutkimusraportissa Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden vaurioitumisalttius esitetään taulukossa 6 esitetyt värähtelyrajat maaperälle.

9 Meluselvitys 8/15 Taulukko 6. Tärinäalttiusluokat rakenteiden tärinän arvioinnin kannalta. Tärinäalueet V H E Kuvaus Lähinnä rataa oleva alue, jolla maaperän tärinä on niin voimakasta, että se voi aiheuttaa vahinkoriskin rakennuksille tai rakenteille Hyväkuntoisiin ja tavanomaisiin rakennuksiin ei yleensä aiheudu niiden käyttökelpoisuutta haittaavia vaurioita, jos liikennetärinä on huomioitu resonanssille herkkien rakenteiden suunnittelussa. Tärinä on kuitenkin yleensä selvästi havaittavaa ja häiritsee usein asuinmukavuutta. Vaurioitumisriskin arvioinnissa tulee ottaa huomioon rakennuskanta ja käytetyt rakennusmateriaalit Tärinä ei aiheuta normaalikuntoisten rakenteiden vaurioitumista, mutta voi häiritä asumismukavuutta. Hallitseva taajuus, Hz alle yli 50 alle yli 50 alle yli 50 Värähtely v max mm/s 3 4,2 6 7, ,4 4, ,4 7,2 alle 1 alle 1,4 alle 2 alle 2,4 3.3 Liikennetiedot Liikennetiedot on arvioitu alueelle aiemmin tehdyn selvityksen perusteella [6], jonka liikennetiedot on saatu VR Track Oy:ltä. Tietojen perusteella alueella liikennöivän raskaimman tavarajunan massa on 1800 tonnia ja tavaraliikenteen mitoittavana ajonopeutena on käytetty 35 km/h. 3.4 Maaperä Geologian tutkimuskeskuksen Geokarttojen mukaan suunnittelualueen maaperä on hietaa (kuva 2). Selvitysalueelta ei ollut käytettävissä pohjatutkimustietoja tai aiempia tärinäselvityksiä tai mittauksia. Kuva 2. Selvitysalueen (ympyröity) maaperä on karkeaa hietaa.

10 Meluselvitys 9/ Laskennallisen arvioinnin periaatteet Tärinän leviämistä asemakaava-alueelle tutkittiin VTT:n julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa ja myöhemmin julkaisussa Liikennetärinä: Alueiden tärinäkartoitus ja rakenteiden esitetyn laskentamallin avulla excelillä. Laskentamalli on likimääräismenetelmä, jossa oletetaan vaaka- ja pystysuuntaiset värähtelyt yhtä suuriksi. Laskentamallin avulla voidaan huomioida radalla liikkuvan kaluston ominaisuudet (massa, nopeus), maaperän ominaisuudet sekä raiteiston kunnon vaikutus tärinään. Laskennassa on lisäksi huomioitu VTT:n julkaisun mukaisesti varmuuskerroin 2, koska arviointi perustuu laskentakaavaan, jota ei ole kalibroitu paikallisiin olosuhteisiin mittausten avulla. Laskentamalli perustuu kaavaan (1):, =,, (1) Jossa,, = laskennallinen tärinän pystyheilahdusnopeus maan pinnalla halutussa tarkastelupisteessä., = pystysuora vertailuheilahdusnopeus maassa etäisyydellä D=15 metriä raiteen keskilinjasta = etäisyyskerroin = junan nopeudesta riippuva kerroin = junan painosta riippuva kerroin = radan kunnosta riippuva kerroin = Varmuuskerroin, jos laskentamallia ei kalibroida mittausten avulla Rakennuksiin siirtyvää tärinää on arvioitu julkaisun mukaisesti seuraaviin suurennuskertoimiin perustuen: Taulukko 7 Suurennuskertoimet (VTT-R ) Suurennuskertoimiin perustuvassa menetelmässä maaperän värähtely kerrotaan rakennusosakohtaisella suurennuskertoimella

11 Meluselvitys 10/ Laskennallisen arvion tulokset Laskentatuloksena muodostettu värähtelyn odotusarvo rakennuksissa esitetään kuvassa 3. Liitteessä 3. on esitetty laskentojen perusteella määritetyt suojaetäisyydet 18 metrin (nykyiset asuinrakennukset) ja 31 metrin (tulevat asuinrakennukset) etäisyyksille radasta. Värähtelyn odotusarvo rakennuksissa, 1800t juna, siirtokerroin 3 HEILAHDUSNOPEUS, MM/(S 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0, ETÄISYYS RADASTA, M Värähtelyn odotusarvo 0,30 mm/s taso Kuva 3. Tärinän leviämislaskennan tulokset. 3.7 Tulosten tulkinta Laskentatulosten perusteella kaava-alueella ei ole tärinästä aiheutuvia rajoitteita rakentamiselle perustuen uusien rakennusten värähtelyluokituksen tasoon 0,30 mm/s. Laskentojen perusteella suojaetäisyydet radasta ovat 18 (nykyiset asuinrakennukset) ja 31 metriä (tulevat asuinrakennukset). 4 Runkomelu 4.1 Selvitysperiaatteet ja ohjearvot Selvitys on laadittu VTT:n julkaisussa Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi esitetyn arviointitason 2 perusteella. Menetelmä perustuu arvioituun värähtelyn nopeustasoon, mutta se ei kuitenkaan edellytä tarkkaa tietoa värähtelyn taajuusspektristä eikä spektrin muuttumisesta värähtelyn siirtymisreitillä. Julkaisun mukaan värähtelyn perustaso saadaan kaavasta 2: [ ] = ,8 (2) etäisyydellä d tarkasteltavan raiteen reunasta, d 0 on vertailuetäisyys 10m. Peruskäyrä on esitetty seuraavalle tapaukselle: henkilöliikenteen juna, nopeus 20 ja 35 km/h, väylän kunto on hyvä, ei tärinäeristystä ja kyseessä on avorata.

12 Meluselvitys 11/15 Junien nopeudet on arvioitu melu ja tärinäselvityksessä olevan 35 km/h, käytännössä kohteen rataosuudella nopeudet ovat 20 km/h, joten runkomeluselvityksessä on tarkasteltu tulokset molemmilla tavarajunan nopeuksilla. Arvio sisätilojen runkomelutasosta (L pa) saadaan, kun lausekkeen avulla saatuun nopeustasoon lisätään liikenteestä riippuvat korjaustekijät koskien: Liikennettä (junatyyppi, nopeus, ajoneuvon ominaisuudet) Väylän kuntoa Radan eristämisratkaisuja Väylän sijaintia (avorata, tunneli, ilmarata) Kohderakennusta (tyyppi, perustus, resonanssi) Syntyvää äänenpainetta (muunto äänenpainetasoksi, maaperän vaikutus) Saatuja tuloksia verrataan julkaisussa esitettyyn suositukseen runkomelutason ohjearvoista: Taulukko 1. Suositus runkomelutasojen ohjearvoiksi Rakennustyyppi Runkomelutaso L prm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit Asuinhuoneistot 30/35 2 Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat Potilashuoneet, majoitustilat Päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot 30/ Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/ Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. Rataosalle tässä selvityksessä sovellettaneen 35 db runkomelun ohjearvoa. 35 db ohjearvo esitetään myös Ympäristöministeriön ohjeessa rakennusten ääniympäristöstä: Maaperäisen runkomelutason L prm ohjearvo on 30 db ja avoradoilla 35 db. 4.2 Käytetyt korjaustekijät Arvioinnissa käytettiin seuraavia korjaustekijöitä Lv:

13 Meluselvitys 12/15 Taulukko 2. Käytetyt korjaustekijät Korjaustekijä Määrittely Lukuarvo, [db] Liikennetyyppi Veturivetoiset junat +11 db Ajonopeus 20 ja 35 km/h -9 ja -14 db Kaluston ominaisuudet Normaali jousitus 0 db Väylän kunto Radan eristämistapa Hyväkuntoinen rata (sileät kiskot, ei epäjatkuvuuksia) Ei eristystä ( mm sepelikerros) 0 db 0 db Väylän sijainti Avorata/Kalliotunneli 0 db Rakennuksen tyyppi Perustus kalliolle/ puutalo/ kerrostalo -5 db Rakenneosien resonanssi Vakiokorjaus + 6 db Muutos äänenpainetasoksi Vakiokorjaus - 28 db Muutos A-painotetuksi äänenpainetasoksi Kallio, kova maaperä, pehmeä maaperä -35 db Varmuusmarginaali Ohjeen mukainen vakiokorjaus + 6 db 4.3 Laskentatulokset Kuvissa 4 ja 5 esitetään laskennallisen runkomeluarvion tulokset nopeuksilla 20 km/h ja 35 km/h laskettuna. Liitteessä 4 on esitetty runkomelun suojaetäisyydet. Suojaetäisyys 30 metriä junanopeudelle 20 km/h ja suojaetäisyys 50 metriä junanopeudelle 35 km/h.

14 Meluselvitys 13/15 L pa, db Runkomelutaso rakennuksissa kun junan nopeus 35 km/h ETÄISYYS, m Runkomelutaso Tavoitetaso, 35 db Kuva 4. Runkomelutaso rakennuksissa, kun junan nopeus 35 km/h. L pa, db Runkomelutaso rakennuksissa kun junan nopeus 20km/h ETÄISYYS, m Runkomelutaso Tavoitetaso, 35 db Kuva 5. Runkomelutaso rakennuksissa, kun junan nopeus 20 km/h. 4.4 Tulosten tulkinta Laskennallisen runkomeluarvioin perusteella on mahdollista, että runkomelutason ohjearvo 35 db ylittyy, jos junien nopeudet ovat 35 km/h. Junien nopeuden ollessa käytännössä 20 km/h laskentojen perusteella runkomelun raja-arvo ei ylity.

15 Meluselvitys 14/15 5 Johtopäätökset Melu Laskentojen mukaan ennustetilanteessa 2040 melutasot ovat päiväaikaan alle 55 db noin yli 50 metrin päässä Iisvedentien keskilinjasta laskettuna ja yöaikaan alle 50 db noin yli 32 metrin etäisyydellä Iisvedentien keskilinjasta tarkasteltuna. Ulkoseinän ääneneristävyysvaatimus alle 10 metriä Iisvedentien keskilinjasta sijaitseville rakennuksille on L 32 db. Yli 10 metriä tien keskilinjasta sijaitsevilla rakennuksilla sisämelulle asetetut ohjearvot toteutuvat ääniympäristöasetuksen julkisivun ääneneristävyyden vähimmäisvaatimuksella L 30 db. Tärinä Laskentatulosten perusteella kaava-alueella ei ole tärinästä aiheutuvia rajoitteita rakentamiselle perustuen uusien rakennusten värähtelyluokituksen tasoon 0,30 mm/s. Laskentojen perusteella suojaetäisyydet radasta ovat 18 (nykyiset asuinrakennukset) ja 31 metriä (tulevat asuinrakennukset). Runkomelu Laskennallisen runkomeluarvioin perusteella yksittäisten rakennusten osalta on mahdollista, että runkomelutason ohjearvo 35 db ylittyy, jos junien nopeudet ovat 35 km/h (suojaetäisyys 50 metriä junaradasta. Junien nopeuden ollessa käytännössä 20 km/h laskentojen perusteella runkomelun ohjearvo ei ylity. (Suojaetäisyys junaradasta 30 metriä). Mikäli selvitysperusteet muuttuvat oleellisesti, on tämä selvitys harkinnan mukaan päivitettävä. 6 Viitteet [1] Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista /993. Voimaantulo: Saatavissa: [2] Road Traffic Noise Nordic prediction method, TemaNord 1996:525, Nordic Council of Ministers [3] Railway Traffic Noise -Nordic prediction method, TemaNord 1996:524, Nordic Council of Ministers 1996 [4] Kragh J. ym, Environmental noise from industrial plants. General prediction meth-od. Danish acoustical laboratory, report 32. Lyngby [5] Asemakaavaluonnos Suonenjoen kaupunki [6] Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys ja meluselvitys, Suonenjoen kaupunki [7] Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014 [8] Meluselvitysten tarkkuuden parantaminen Suomen ympäristö 26 / 2009

16 Suonenjoen kaupunki Käpylän asemakaavan meluselvitys Liite 1 ERILLISPIENTALOT IISVEDENTIE Ennustetilanne 2040 Päiväaikaiset keskiäänitasot Calculation in 2 m above ground LIIKERAKENNUS PUISTO Project engineer: Hiekka Created: Processed with SoundPLAN 8.0, Update ERILLISPIENTALOT Signs and symbols asuinakennus Tie Suunnittelualue Junarata pistelähde piharakennus teol/liik rakennus Keskiäänitaso L Aeq <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < A3 1: mliite 1 Length scale 1: m

17 Suonenjoen kaupunki Käpylän asemakaavan meluselvitys Liite 2 ERILLISPIENTALOT IISVEDENTIE Ennustetilanne 2040 Yöaikaiset keskiäänitasot Calculation in 2 m above ground LIIKERAKENNUS PUISTO Project engineer: Hiekka Created: Processed with SoundPLAN 8.0, Update ERILLISPIENTALOT Signs and symbols asuinakennus Tie Suunnittelualue Junarata pistelähde piharakennus teol/liik rakennus Keskiäänitaso L Aeq <= < <= < <= < <= < <= < <= < <= < A3 1: mliite 1 Length scale 1: m

18 Suonenjoen kaupunki Käpylän asemakaavan tärinäselvitys Liite 3 Ennustetilanne 2040 Tärinä Signs and symbols asuinakennus Tie Suunnittelualue Junarata piharakennus Suojaetäisyys 18 m teol/liik rakennus Suojaetäisyys 31 m Length scale 1: m

19 Suonenjoen kaupunki Käpylän asemakaavan runkomeluselvitys Liite 4 Ennustetilanne 2040 Runkomelu Signs and symbols asuinakennus Tie Suunnittelualue Junarata piharakennus Suojaetäisyys 30 m teol/liik rakennus Suojaetäisyys 50 m Length scale 1: m