Naiskirjoittajat Grönlannin kertomakirjallisuudessa ja runoudessa

Transkriptio

1 Naiskirjoittajat Grönlannin kertomakirjallisuudessa ja runoudessa Karen Langgård Language, Literature and Media Ilisimatusarfik University of Greenland Karen Langgård

2 Lyhyt kronologinen katsaus Inuiittien maahanmuutto 1100-luvun lopussa Norjalaiset asettuivat Grönlantiin vuonna 985 ja jäivät 500 vuodeksi Inuiiteilla oli yhteyksiä eurooppalaisiin valaanpyytäjiin ja tutkimusmatkailijoihin 1721: siirtomaavalta 1953: siirtomaavallan purkaminen ja liittyminen osaksi Tanskaa: nykyaikaistuminen ja tanskalaistuminen 1979: Autonomia: grönlantilaistuminen 2009: Itsehallinto (ei itsenäisyyttä) Karen Langgård

3 Grönlannin kirjallisuuden synty Kalaallisut (grönlanninkieli) kuuluu inuiittikieliin. Siirtomaavallan alkaessa vuonna 1721 siitä tuli kirjoitettu kieli, jota käytettiin kirkon ja koulun piirissä. Inuiiteilla, grönlantilaisten esi-isillä, oli rikas suullinen perinne, joka sisälsi kertomukset ja runot. Grönlantilaiset merkitsivät itse muistiin osia suullisesta perinteestään. Karen Langgård

4 Vuonna 1861 alettiin julkaista grönlanninkielistä sanomalehteä, grönlantilaisten kirjoittamana, grönlantilaisille lukijoille luvun lopussa grönlantilaiset alkoivat itse kirjoittaa virsiä grönlanninkielellä ja loivat omakielisen virsityylin. Vuosisadan vaihteen jälkeen kaikki Euroopan kirjallisuuden lajit muokattiin Grönlannin tarpeiden mukaisiksi: Karen Langgård

5 Grönlannin kirjallisuus pääsi kasvamaan, koska se antoi välttämättömän tilan grönlantilaiselle ajattelulle ja keskustelulle grönlanninkielisten sanomalehtien ohella. Näillä kahdella medialla oli tärkeä tehtävä kansakunnan rakentajina 1900-luvulla: siirtomaavallan aikana, sen purkauduttua maan kuuluessa Tanskaan vuoden 1953 jälkeen, sekä itsehallinnon aikana. Karen Langgård

6 Kirjallisuus käsitteli yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja kertoi inuiittikulttuurin juurista ja perinteistä. Siirtomaavallan aikana Grönlannin kulttuuri oli kuitenkin suuressa määrin miesten hallitsemaa: suullisen perinteen kertojiin kuului myös naisia, mutta vain miehet merkitsivät tarinoita muistiin. Sanomalehtiartikkelit olivat miesten kirjoittamia. Ainostaan miehet kirjoittivat virsiä, kansallislauluja, romaaneja, jne. Karen Langgård

7 Signe Rink Signe Rink kuitenkin kuvasi naisia 1800-luvulla erittäin etevästi ja tasapainoisesti kaunokirjallisessa tuotannossaan. Hän oli syntynyt Grönlannissa tanskalaisten vanhempien tyttärenä, lähti Grönlannista koulunkäynnin ja kasvatuksen vuoksi 9- vuotiaana, palasi 17-vuotiaana ja meni naimisiin miehen kansa, josta tuli Etelä-Grönlannin (Länsi- Grönlannin eteläosan) kuvernööri muutamaa vuotta myöhemmin. Signe Rink tunsi grönlanninkielen ja kulttuurin. Hän pystyi näkemään yhteiskunnan sekä sisäpuolisen että ulkopuolisen silmin. Karen Langgård

8 Vuoden 1953 jälkeen: Vuoden 1953 jälkeen: siirtomaavallan purkaminen ja siirtomaavallan purkaminen ja taistelu itsehallinnosta taistelu itsehallinnosta Siirtomaavallan purku, liittyminen Tanskaan, nykyaikaistuminen ja tanskalaistuminen. Grönlantilaiset haluttiin tehdä tasa-arvoisiksi tanskalaisten kanssa, mutta pian oli myönnettävä, ettei tämä ollut oikea tie tasaarvoon. Monet grönlantilaiset, ainakin Tanskassa koulutetut nuoret tunsivat, että grönlanninkieli ja kulttuuri olivat uhattuina. Karen Langgård

9 1969 ja 1970 Grönlannin kirjallisuuden uusi alku: kaksi antologiaa julkaistiin. Ensimmäinen sisälsi viiden miesrunoilijan tuotantoa. Jälkimmäinen sisälsi proosaa ja lyriikkaa, pääosin proosaa. 14 kirjoittajan joukossa oli vain yksi nainen. Hän oli kirjoittanut kolmen novellin mukaelman, joka perustui suulliseen perinteeseen. Uusi alku, mutta ei naisten äänille tarkoitettu. Karen Langgård

10 10 vuotta myöhemmin julkaistiin toinen, runoja sisältävä antologia (myös tanskankielisenä rinnakkaiskäännöksenä). Vaikka toimittaja oli nainen, vain kaksi kirjoittajaa kymmenestä oli naisia (Nørregaard 1980) Samoin tapahtui pienen Suluitth-antologiasarjan kohdalla, joka sisälsi proosakatkelmia ja runoja (ensimmäinen ilmestyi 1978 ja seuraavat ennen vuotta 1994 naisosallistujien määrä kasvoi kuitenkin hieman koko ajan. Karen Langgård

11 Nykyaikaistuminen ja tanskalaistuminen synnyttivät protestiliikkeen. Se näkyi poliittisena yleisliikkeenä, protestirunoina ja protestilauluina, joiden kohteena oli tanskalaisvalta ja tanskalaisuus yleensä. Tämä kirjallisuuden laji oli erittäin suosittu itsehallinnon perustamiseen saakka ja sen jälkeisinä lähivuosina, jolloin hallinto siirrettiin vähitellen pois tanskalaisilta. Karen Langgård

12 Keskustelu oli varsin suorasukaista ja sisälsi paljon syytöksiä kapitalistista sorrosta ja kulttuuri-imperialismista. Tässä yhteydessä naisten ääni alkaa lopulta kuulua Grönlannin kirjallisuudessa: Karen Langgård

13 Naisten etnis-kansallinen ja ja feministinen runous Protestirunot, mm.dorthe Nathanielsen vastusti sitä, että Tanskan valtio sulki grönlantilaisten kyliä (Nørregaard 1980). Sama esiintyy Elisabeth Lyberthin runoissa (1956-) (Nørregaard 1980:152): siirtomaavalta on tuhonnut Grönlannin, tanskalaistaminen on vieraannuttanut ja passivoinut väestön he vain juopottelevat ja nukkuvat. Hän käsittelee mainittuja teemoja runoissaan. Karen Langgård

14 Nuoret naispuoliset grönlantilaiset mielipidejohtajat olivat opiskelleet Tanskassa ja saaneet vaikutteita Punasukkaliikkeestä ja marxilaisesta ideologiasta opiskelijavallankumouksen aikana. He olivat nähneet kuinka tanskalaisnaiset toivat sukupuolten tasa-arvon keskustelun kohteeksi Ja kohtasivat samat ongelmat grönlantilaisessa ympäristössä pyrkiessään henkisen siirtomaavallan purkamiseen: miehet hallitsivat julkista keskustelua. Karen Langgård

15 KILUT-ryhmän feministirunot vaativat kunnioitusta naisille ja miesten tasapuolista osallistumista taloustöihin, olivathan naiset jo mukana työelämässä (erityisesti kalateollisuudessa): Naisen työ on kaksikertainen: hän on myös vastuussa kodista ja lapsista pitkän työpäivän jälkeen, mutta mies ei osallistu vaan juo olutta ystäviensä kanssa. KILUT julkaisi pientä aikakauslehteä muutaman vuoden ajan. Karen Langgård

16 Tämä feministiryhmä hajosi, koska: Koulutettujen täytyi keskittyä liian moneen tehtävään. Sukupuolten tasa-arvo lisääntyi vähitellen ulkomaisten vaikutteiden vuoksi ja koska naiset menestyivät miehiä paremmin koulutuksen piirissä. Tasa-arvosta on tullut luonnollinen asia Pohjoismaissa, ei tosin vielä kaikilla aloilla yhteiskunnassa. Karen Langgård

17 1980-luvun naiskirjailijat Naiskirjailijat ovat saaneet äänensä kuuluviin 1980-luvun alusta lähtien, ei feministien suulla, vaan siten, että naishahmojen fiktiivinen elämä kuvaa syvällä vaikuttavia yhteiskuntapoliittisia olosuhteita yksilöiden kautta. Päämielenkiinto kohdistuu hahmojen yksilöllisyyteen. Konteksti on selkeästi etnis-kansallinen, ei feministinen. Karen Langgård

18 Mâliâraq Vebæk Mâliâraq Vebæk (1917-), diasporan ja yhteiskunnallisen syrjäytymisen kuvaaja. Aiheet vapaaehtoistyöstä yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden elämästä ( grönlantilaista asuu Tanskassa). Karen Langgård

19 Dorthe Nathanielsen Dorthe Nathanielsen (1934-) osallistui Nørgaardin antologiaan vuonna Kansallisromantikko, kuvaa hylkeenpyytäjien elämää 1800-luvulla Karen Langgård

20 Grethe Guldager Thygesen Grethe Guldager Thygesen (1937-) julkaisi kolmannen grönlantilaisen romaanin vuonna 1984: Kalaaleq arnaq (Grönlantilainen nainen). Romaani on tyyliltään kioskikirjallisuutta lähenevä, mutta todella suosittu Grönlannissa. Tuotantoon kuuluu myös jännityskirjallisuus Karen Langgård

21 Nørregaardin toinen antologia Nørregaard oli itse nainen, joka onnistuneesti toimitti sukupuolten suhteen taspainoisen toisen runoantologiansa Inuit nipaat [Inuiittien ääniä] (n. 1990). Esipuheessaan hän toteaa kirjan osoittavan, että vuosien varrella myös Grönlannin naiset edistyvät. Karen Langgård

22 Thale Eriksen Thale Eriksen ( ) julkaisi kaksi pientä romaania vuonna Seksuaalisen pidättyvyyden ja uskonnolisuuden kuvaaja. Olisi tuskin suosittu nykyisin julkaistuna Karen Langgård

23 Mariane Petersen Julkaisi runokokoelman vuonna 1988 Niviugak aalakoortoq allallu [Hukkunut ja muut]. Irtiotto etnis-kansallisesta itsetärkeydestä. Kuvaa ihastuttavan groteskilla tavalla grönlantilaisen arkielämän pieniä ja suuria asioita. Toinen runokokoelma (1993) vapaata mielikuvitusta, älyn leikkiä ja pikkulasten huumoria (1997). Karen Langgård

24 Mâliâraq Vebæk Mâliâraq Vebæk julkaisi toisen romaaninsa edellisen jatko-osana: Ukiut trettenit qaangiummata [Kolmetoista vuotta myöhemmin] (1992). Kuvaa grönlantilais-tanskalaisten elämää Tanskassa. Kuvaa myös uusien etnisten raja-aitojen syntyä nyky-tanskassa. Karen Langgård

25 Jessie Kleemann Jessie Kleemann (1959-), visuaalinen taitelija ja performanssien esittäjä. Yhdistää perinteisen kulttuurin, ajalta ennen siirtomaavaltaa, yhä tunnettuihin asioihin taiteessaan ja omassa viitekehyksessään. Julkaisi kolmikielisen runokokoeiman Taallat Digte Poems (Runoja) itse kuvittamanaan vuonna Kuvaa säälimättä miehen ja naisen välistä suhdetta. Karen Langgård

26 Todistuskirjallisuus Uusia kirjailijoita tuli vähän julkisuuteen luvulla, sama koski sekä miehiä että naisia. Silti eräiden mieskirjoittajien rockmusiikkitekstit olivat korkeatasoisia luvun lopussa eräs nuori mieskirjoittaja aloitti kirjallisuuden lajin, joka jännityskirjojen ohella antoi leimansa seuraavalle vuosikymmenelle: todistuskirjallisuuden. Karen Langgård

27 Vuonna 2001 ilmestyi kolme proosateosta ja yksi runokokoelma, joka edusti tätä kirjallisuuden lajia: Kolme kirjoittajaa, kaikki naisia, todistavat elämänkokemuksistaan: Else Løvstrøm käsittelee traumaattista vuotta, jonka ajan hän asui Tanskassa lapsuudessaan. Ernu Nielsen esittää minä-muodossa kertomuksen lapsuudessa koetusta hyväksikäytöstä. Vivi Lynge Petrussenin todistus koskee väkivaltaisuutta hänen aiemmassa suhteessaan. Karen Langgård

28 Nuorten kertojien lyriikka Rock ja pop Rap on tarjonnut rinnakkaiskanavan todistuskirjallisuuden ohella. Naiset eivät kuitenkaan ole harrastaneet tätä kirjallisuudenlajia Viimeisten viiden vuoden aikana on ilmestynyt uusien kirjoittajien runokokoelma. Karen Langgård

29 Katti Frederiksen Katti Frederiksen (1982-) Runoja ja proosaa: Uummatima kissaa [Sydämeni toive] (2006). Kaihtaa kliseitä ja tavanomaisuutta. Runot henkilökohtaisia ja kuvaukseltaan ja tunnelmiltaan tarkempia kuin grönlantilainen lyriikka yleensä Karen Langgård

30 Yhteenveto Vaikka naiset tulivat kirjalliselle näyttämölle vasta 1980-luvulla, Grönlannin kirjallisuuteen on tullut sittemmin runsaasti naiskirjailijoita. Kolme vahvaa naista myös kirjallisessa mielessä kukin omalla sarallaan ja vuosikymmenellään: Mâliâraq Vebæk, Jessie Kleemann ja Katti Frederiksen. Karen Langgård

31 Grönlannin kirjailijaliiton nimissä Hans Anthon Lynge kysyy: Miksi nuoret Grönlannin nuoret naiset, varsinkaan koulutetut, eivät kirjoita fiktiota? En tiedä vastausta. Hyvin harvat nuorenpolven edustajat kirjoittavat lyriikkaa, tosin julkisuuteen on viime vuosina tullut myös naisrunoilijoita. Proosan, varsinkaan suurromaanien, kirjoittajia ei nykyisin löydy, ei miehistä eikä naisista: Karen Langgård

32 Eteville nuorille kirjoittajille on vielä paljon tekemätöntä työtä prosaistit ovat yleensä jo eläkkeellä. Omaa kieltämme (Kalaallisut) ei opeteta kouluissa luovuuteen innostavasti. Hyvin harvat lukevat pitkiä tekstejä omalla kielellämme, vaikka se on Grönlannin virallinen kieli, ehkä kouluopetuksesta saatujen tottumusten vuoksi. Kirjallisuuden saama taloudellinen tuki on lähes olematon. Nämä ja kaikki muut syyt ovat naiskirjailijoiden toiminnan esteinä. Karen Langgård

33 Muutama lähdeviite 2003: Mellem globalisering, nation building og individets dagligdag på godt og ond Den-nyeste grønlandske litteratur i teksthistorisk lys ud fra en postkolonial vinkel. IN: - Nordica, Bind 20, pp : 'Litteraturen er folkets øjne, ører og mund' IN: Birgitte Jacobsen, Birgit Kleist Pedersen, Karen Langgård & Jette Rygaard: Grønlænder og global - grønlandsk sprog, litteratur og medier i 25-året for Hjemmestyrets indførelse. Ilisimatusarfik 2004: Identity and interethnic relations seen through research in the Greenlandic language and in the Greenlandic literature.. IN: Michèle Therrien (ed): Dynamics and Shifting Perspectives. Arctic Societies and Research. Proceedings from the First IPSSAS Seminar, Nuuk, Nuuk. Ilisimatusarfik 2007: Vi børn kan kun sige de ting vi vil sige til vores forældre, via digte IN: Audur Hauksdóttir, Erik Skyum-Nielsen og Rósa Maria Hjörvar (red): Nordiske sprogog litteraturdage i København. Mandag den 27. og tirsdag den 28. november Nordatlantens Brygge. 2007: Greenlanders seen through the eyes of Signe Rink. IN: Arktiske Diskurser. Nordlit. Nummer 22, host Tromsø. 2010: Nationalromantik i den grønlandske skønlitteratur IN: Erik Skyum-Nielsen: Sprog og litteratur i Norden. Nordisk romantik. Myte, frihed og fællesskab. Nordatlantens brygge. Karen Langgård