LAUSUNTOKIERROS Lausuntojen määräaika on Lausunnonantaja Rehtori Matti Manninen Organisaatio Jyväskylän yliopisto.
|
|
- Annika Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTOKIERROS Lausuntojen määräaika on Lausunnonantaja Rehtori Matti Manninen Organisaatio Jyväskylän yliopisto Sivu 1/5 Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.1) Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen käsittelyyn nykyisessä mallissa sisältyvän ns. tutkintoleikkurin osalta. Tutkintoleikkurilla tarkoitetaan sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön sekä korkeakoulujen välisissä neuvotteluissa sovitun tavoitteen ylimenevien tutkintojen perusteella ei myönnetä rahoitusta. Tutkintoleikkurit käsiteltäisiin jatkossa samalla ISCED-luokitteluun perustuvalla luokittelulla millä tavoitteet neuvotteluissa sovitaan. Ehdotetut alaryhmittely olisivat seuraavat: Kasvatusalat (01) Taiteet ja kulttuurialat sekä humanistiset alat (02) Yhteiskuntatieteet (03) ja palvelualat (10) Liiketalous, hallinto ja oikeustieteet (04) Luonnontieteet (05) Tietojenkäsittely ja tietoliikenneliikenne (06) sekä tekniikan alat (07) Maatalous- ja metsätieteelliset alat (08) Hammaslääketiede (0911) Lääketiede (0912) Terveys- ja hyvinvointialat (092) Tohtoritutkinnon leikkurikäytännön ehdotetaan pysyvän aiemman mukaisena eli yliopistokohtaisena, alemmille korkeakoulututkinnoille ei esitetä leikkuria. Pidättekö ehdotettua tutkintoleikkurin käsittelymekanismia Jyväskylän yliopisto kannattaa sitä, että alemmissa korkeakoulututkinnoissa ja tohtorintutkinnoissa ei käytetä alakohtaisia leikkureita. Tämä helpottaa siirtymistä laaja-alaisempiin kandidaattiohjelmiin. Jyväskylän yliopisto ymmärtää, että ylemmissä korkeakoulututkinnoissa eri alojen koulutusvolyymiä halutaan ohjata alakohtaisilla tutkintotavoitteilla siten, että alakohtaisuus on paljon nykyistä hienojakoisempi. Monialaisten yliopistojen näkökulmasta odotettavissa olevat varsin suuret muutokset eri alojen koulutusvolyymissa kohtelevat kuitenkin eri tavoin yliopistoja näiden alarakenteesta riippuen, eikä tästä johtuvia rahoitustason muutoksia näin äkkinäisesti toteutettuna voi pitää oikeudenmukaisina. Etenkin tulevan sopimuskauden ensimmäisinä vuosina yliopistojen ei ole enää mahdollista vaikuttaa tutkinnon suorittaneiden alarakenteeseen, koska rahoitusmallilaskennassa käytetään vuosia, jotka ovat jo menneet tai joina vuosina tutkinnon suorittaneet opiskelijat on jo vuosia aikaisemmin ehditty rekrytoida näiden haluamille aloille. Lisäksi yliopistot ovat ottaneet opiskelijoita hakijasuman purkamiseksi. Lisärekrytoinnit heijastavat nekin pääosin kunkin yliopiston nykyhetken koulutusrakennetta. Jyväskylän yliopisto esittää, että uuden sopimuskauden tavoitteisiin uusista alakohtaisista tutkintomääristä siirrytäänkin portaittain siten, että sopimuskauden ensimmäisten vuosien
2 alakohtaiset tavoitteet olisivat lähempänä eri alojen painotuksia sellaisina kuin ne eri yliopistoilla ovat meneillään olevalla sopimuskaudella. Tällaista järjestelyä helpottaa se, että valtakunnallista tutkintojen kokonaismäärää ei esitetä merkittävästi muutettavaksi ja näin ollen myöskään yliopistojen välillä tuskin tapahtuu suuria muutoksia, koska rahoituksen laskennan historiallisesta pohjasta johtuen eri alojen volyymiä ei pystytä sopimuskauden laskentavuosien osalta merkittävästi kasvattamaankaan. Työryhmä ehdottaa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden rahoitustekijän laskentaan tarkennuksia. Tarkennuksilla huomioitaisiin keväällä opintonsa aloittaneiden ensimmäisen lukukauden opinnot sekä lukuvuoden aikana valmistuneiden opinnot. Lisäksi laskentaan ehdotetaan lisättäväksi mekanismia, jolla huomioitaisiin edellisen lukuvuoden aikana 55 opintopistettä ylittävät suoritukset seuraavina vuosina sekä tarkennettaisiin opintopisteiden kirjauskäytäntöjä. Pidättekö tarkistettua vähintään 55 op suorittaneiden rahoitustekijän laskentamekanismia Työryhmän esityksessä on pyritty oikeudenmukaisempaan kertyneiden opintopisteiden huomioon ottamiseen ja tästä näkökulmasta esitys on kannatettava. Huomautamme kuitenkin, että yliopistojen tietojärjestelmien näkökulmasta ylimenevien ja myöhemmin käytettäväksi jäävien opintopisteiden sekä lukuvuoden aikana tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden opintopisteiden laskenta tulee olemaan äärimmäisen hankalaa ja haasteellista. Tästä näkökulmasta toteuttamiskelpoisimpana nähdään kuitenkin työryhmän esitys keväällä opintonsa aloittavien huomioimisesta jo näiden ensimmäisen opiskelulukukauden osalta. Työryhmä ehdottaa ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen erillisen tekijän poistamista rahoitusmallista, jolloin ulkomaalaisten suorittamat tutkinnot ja muut suoritukset huomioitaisiin rahoitusmallissa samoin, kuin muidenkin opiskelijoiden suoritukset riippumatta koulutuksen rahoituslähteestä. Vapautuva rahoitusosuus siirrettäisiin valmistuneiden työllisten tekijään, jonka osuudeksi tulisi 2 %. Pidättekö ehdotettua ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen poistamista rahoitustekijöistä ja ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen käsittelyä samoin perustein kuin kotimaistenkin Pidättekö työllisten rahoitustekijän vahvistamista Ymmärrämme periaatteessa työryhmän näkemyksen siitä, että mahdollisuus lukuvuosimaksun perimiseen poistaa tarpeen rahoitusmallilla erikseen kannustaa ulkomaalaisten opiskelijoiden ottamiseen. Jyväskylän yliopisto haluaa kuitenkin jälleen korostaa, että rahoitusmallin perusteella laskettava yliopistojen rahoitus kuvastaa erityisesti koulutuksen tulosten osalta lähinnä historiallisia, jo tehtyjä ratkaisuja. Lukukausimaksuja tullaan keräämään vasta tulevaisuudessa opintonsa aloittavien osalta, joista suurin osa suorittaa tutkintonsa niinä vuosina, jotka tulevat rahoituslaskennassa huomioon otettavaksi vasta 2021 alkavana sopimuskautena. Yliopistot ovat toisin sanoen ministeriön kansainvälistymiseen kehottavaa ohjausta noudattaessaan rekrytoineet ulkomaalaisia opiskelijoita vieraskieliseen koulutukseen siitä huolimatta, että sen kustannukset ovat väistämättä keskimääräistä korkeammat. Uudistettava malli ei nyt kuitenkaan toisi lisäetua kansainvälisiä opiskelijoita jo aktiivisesti rekrytoineille yliopistoille. Yliopisto ei kannata työllisten rahoitustekijän vahvistamista koska mittari on paljolti yliopiston omista toimista riippumatonta. Suomen alueelliset työmarkkinat ovat jähmeitä, eivätkä valmistuneet useista syistä johtuen siirry kovin nopeasti niille alueille, joilla työllistymismahdollisuudet ovat paremmat. Tämän vuoksi ylipistoja ei tulisi arvioida alueellisten työmarkkinoiden heikon toimivuuden ehdoilla. Emme ota suoraan kantaa siihen, mihin ylijäävä yksi prosenttiyksikkö
3 siirrettäisiin, vaikka myöhemmin kiinnitämmekin huomiota eräisiin muihin mielestämme ongelmallisiin painotuksiin rahoitusmallin kriteereissä. Sivu 2/5 Työryhmä esittää, että kansainvälisen opiskelijavaihdon rahoitustekijä laskettaisiin jatkossa yliopistojen kansainväliseen opiskelijavaihtoon saapuneiden ja opiskelijavaihtoon lähteneiden tutkinto-opiskelijoiden lukumäärän sijaan em. vaihdoissa sekä kansainvälisessä ulkomailla suoritetussa harjoittelussa suoritettujen opintopisteiden yhteismäärästä. Rahoitusosuuteen (2 %) ei esitetä muutoksia. Pidättekö työryhmän ehdotusta opiskelijavaihdon rahoitustekijän laskennaksi Pidämme ehdotusta tarkoituksenmukaisena, koska se vie tätä rahoituskriteeriä suoritusperusteiseen suuntaan. Mikäli olemme ymmärtäneet hieman tulkinnanvaraiseksi jääneen tekstin oikein, erityisen onnistuneena näemme, että esityksessä luovutaan vaihdon 3 kuukauden alarajasta, jolloin kriteeri huomioi myös lyhyemmät kansainväliset vaihtojaksot. Lyhyemmätkin vaihtojaksot voivat olla opiskelijan osaamisen kehittymisen näkökulmasta merkittäviä, vaikka esim. elämäntilanteesta johtuen he eivät katso voivansa lähteä pitemmälle ulkomaiselle vaihtojaksolle. Muuta kommentoitavaa koulutusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Jyväskylän yliopisto pitää tärkeänä, että uutta suomalaiseen tutkintojärjestelmään kuuluvaa erikoistumiskoulutusmahdollisuutta käytettäisiin tarkoituksenmukaisesti tutkinnon jo suorittaneiden osaamisen parantamiseksi. Tämä vähentää halua saada lisäkoulutusta esimerkiksi perinteiseen tutkintokoulutukseen pyrkimällä tai viivyttämällä tutkinnon ottamista voidakseen jatkaa olemassa olevan tutkinnonsuoritusoikeuden perusteella sivuaineopintoja. Rahoitusmallissa tätä insentiiviä ei kuitenkaan synny, koska tämä rahoituskriteeri on edelleen jätetty kahden prosenttiyksikön suuruiseksi. Vaikka kehykseen on lisätty erikoistumiskoulutusten perusteella rahoitusta, ymmärtääksemme tästä lisärahoituksesta vain samaiset 2 % tulee jaetuksi tämän rahoituskriteerin perusteella. Koska erikoistumiskoulutukset lisäävät jakajana olevien opintopisteiden määrää, kaiken tähän kuuluvan koulutuksen opintopistetuotos voi helposti tosiasiassa laskea eikä kasvaa. Näistä syistä rahoitusmalli ei kannusta yliopistoja erikoistumiskoulutusinstrumentin käyttöön. Tällainen kannuste syntyisi, jos tämän kriteerin osuutta korotettaisiin yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta näin suuri muutos toisaalta kasvattaisi tämän kriteerin perusteella määräytyvää rahoitusta kohtuuttoman paljon. Kaiken kaikkiaan Jyväskylän yliopisto toteaa, että erikoistumiskoulutusten rahoitus on työryhmän esityksessä ratkaistu epätyydyttävästi. TUTKIMUSOSION UUDISTAMINEN (Luku 5.2) Työryhmä esittää muutoksia tutkimustoiminnan rahoitusosuuteen muutosta siten, että sen osuus olisi 33 % nykyisen 34 %:n sijaan. Muutos johtuu ulkomaalaisten suorittamien tohtorintutkintojen poistamisesityksestä osiosta, vastaavalla osuudella ehdotetaan nostettavaksi alakohtaisen rahoitusosuuden osuutta rahoitusmallissa. Jatkossa ulkomaalaisten suorittamat tohtoritutkinnot tulisivat huomioiduiksi suoritetuissa tohtorintutkinnoissa samoin periaattein kuin kotimaistenkin suorittamat tohtoritutkinnot.
4 Pidättekö työryhmän ehdotusta tutkimusosion kokonaisuudesta sekä ulkomaalaisten suorittamien tohtoritutkintojen poistamisesta Koska tutkimusosio jo lähtökohtaisesti oli rahoitusmallissa koulutusosiota pienempi, ja suomalaisten yliopistojen tulisi pyrkiä erityisesti kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen kasvattamiseen, Jyväskylä yliopisto ei pidä esitettyä muutosta onnistuneena. Koska suomalaisen tieteen heikentyvästä asemasta on oltu kansainvälisten mittareiden perusteella huolestuneita, on huono viesti pienentää tähän liittyvää rahoitusmallin ohjausvaikutusta. Jyväskylän yliopistolle tuli yllätyksenä, että ulkomaalaisten suorittamat tohtorintutkinnot eivät enää ole omana rahoituskriteerinään. Poistamisen perusteluna olevaa viittausta samojen periaatteiden noudattamisesta kuin ylemmissä korkeakoulututkinnoissa on vaikea ymmärtää, koska ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla erillisen rahoituskriteerin poistamista on perusteltu lukuvuosimaksuilla. Tohtorintutkinnoista kun ei ole missään vaiheessa esitetty, että niistä voisi periä lukuvuosimaksua. Tohtorikoulutus toki on monilla aloilla jo luontevasti kansainvälistä, mutta samalla Jyväskylän yliopisto korostaa, että monet alat eivät vielä ole riittävän kansainvälisiä. Nyt poistettu rahoituskriteeri ei tue näiden alojen kansainvälistymisponnistelujen jatkamista. Työryhmä esittää muutoksia julkaisujen laskentaan rahoitusmallissa. Rahoituksen laskennassa siirryttäisiin vertaisarvioitujen julkaisujen osalta vahvemmin julkaisujen laatua korostavien kertoimien käyttöön. Kertoimet olisivat seuraavat, vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (julkaisuluokka A), tieteelliset kirjat (C1 monografiat), C2 tieteellisen teoksen toimittaminen: Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 0: 0,1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 1: 1 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 2: 3 Julkaisufoorumin mukainen tasoluokka 3: 4 Lisäksi työryhmä ehdottaa uusien tiedonkeruuseen lisättävien julkaisuluokkien huomioimista rahoitusmallissa. Uudet luokat ovat: C2 tieteellisen teoksen toimittaminen, D6 ammatillisen kokoomateoksen toimittaminen ja E3 yleistajuisen kokoomateoksen toimittaminen. Nämä huomioitaisiin rahoituksen laskennassa seuraavasti: Julkaisutyyppi C2 huomioidaan vertaisarvioitujen tieteellisten kokoomateosten tavoin, jonka kerroin muotoutuu julkaisukanavan julkaisufoorumitason mukaan. Julkaisutyypit D6 ja E3 huomioidaan ei-vertaisarvioimattomien julkaisujen painotuksella 0,1. Pidättekö työryhmän ehdotusta julkaisujen perusteella määräytyvän rahoituksen laskemiseksi Työryhmän esitys on odotetun mukainen. Eri tasoluokkien kertoimissa on kuitenkin suuri ero, ja joidenkin alojen edustajat (mm. kasvatustieteet) ovat todenneet, että Jufo-tasoluokissa 2 ja 3 on kohtuuttoman pieni määrä vertaisarvioituja julkaisuja. Lisäksi korostamme, että sellaiset Jyväskylän yliopistollekin tärkeät tieteenalat, joissa korostetaan populäärijulkaisemisen kansallista merkitystä, tulevat kärsimään julkaisuita koskevan muutoksen seurauksena, koska näiden julkaisujen kerroin on hyvin pieni. Sivu 3/5
5 Muuta kommentoitavaa tutkimusosion kokonaisuudesta tai rahoituskriteereistä Esitämme liikuntatieteellisen alan asemoimista terveyden ja hyvinvoinnin alueelle, johon se sisällöllisesti paljon paremmin kuuluu. Olemme jo aikaisemmin kiinnittäneet muussa yhteydessä huomiota liikunta-alan koulutuksen asemoitumiseen ISCED luokittelussa, jossa se on sijoitettu palvelualoihin. ISCED-luokittelussa joitakin ammatilliseen liikuntatoimeen kuuluvia koulutuksia on sijoitettu palveluihin, ja sinne ne luontevasti näissä tapauksissa sijoittuvatkin. Yliopistokoulutuksena liikuntatiede ei sen sijaan näyttäydy palveluihin kuuluvana alana sen kummemmin kuin vaikkapa terveystieteellinen, lääketieteellinen tai luonnontieteellinen koulutus, joita lähellä liikuntatieteellinen koulutus Jyväskylän yliopistossa on. Kuten Jyväskylän yliopisto on Suomen Akatemialle osoittamassa tutkimuksen profilointihakemuksessa korostanut, yliopisto on kytkemässä liikuntatieteellisen alan tutkimuksen ja koulutuksen entistä tiiviimmin yliopiston terveystieteiden alaan. Esitämme liikuntatieteellisen alan asemoimista terveyden ja hyvinvoinnin alueelle. MUUT KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKAN TAVOITTEET (Luku 5.3) Työryhmä esittää, että korkeakoulujen koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet osion kokonaisuuden osuus muutetaan 26 %:iin nykyisen 25 %:n sijaan. Lisäys kohdistetaan alakohtaiseen osuuteen, joka olisi 9 % rahoitusmallin kokonaisuudesta nykyisen 8 %:n sijaan. Ehdotuksen taustalla oleva Taideyliopiston tasokorotus esitetään siirrettäväksi pois teknisenä siirtona strategiarahoituksesta osaksi alakohtaista rahoitusta, mikä vastaisi paremmin rahoituksen luonnetta jatkossa ja kasvattaisi strategiarahoituksen muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa rahoitusta noin 16 miljoonalla eurolla. Ehdotus ei vaikuttaisi muiden alojen tai yliopistojen jakaumaan alakohtaisesta rahoituksesta. Työryhmä keskusteli myös strategiarahoituksen sisällöstä ja kiinnitti huomiota mm. profiloitumisen, työnjakojen, yhteistyön, toimintatapojen uudistamisen, strategiatyön, vaikuttavuuden, tutkimustulosten siirron ja kaupallistamisen tukemiseen strategisen rahoituksen keinoin. Pidättekö työryhmän ehdotusta koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden kokonaisuuden ja osuuksien sekä sisällön osalta Sisältöön ei varsinaisesti ole muuta huomautettavaa kuin jo edellä nostettu huoli siitä, että tutkimuksen painoarvo rahoitusmallissa heikkenee. Tunnistimme kuitenkin yhden tähän asiakohtaan liittyvän epäselvyyden: Tarkoitetaanko tässä alakohtaisuudella ISCED -jaottelun mukaista vai koulutusalojen mukaista jaottelua? RAHOITUSMALLIN PIDEMMÄN TÄHTÄIMEN KEHITTÄMISEHDOTUKSET Työryhmä ehdottaa pidemmän tähtäimen kehittämisehdotuksena laadullisen työllistymisen sekä säätiörahoituksen seurannan kehittämistä. Työllistymisseurannan osalta ehdotetaan, että yliopistot kehittävät Aarresaaren tiedonkeruun kattavuutta siten, että valmistuneilta kerättävät työllistymiseen liittyvät, kaikki yliopistot kattavat tiedot olisivat käytettävissä tätä seuraavalle vuodesta 2021 alkavalle sopimuskaudelle. Säätiörahoituksen osalta ehdotetaan, että säätiörahoituksen seurantaa siten, että aidosti kilpailtu yliopistojen kirjanpidon kautta kulkeva rahoitus olisi mahdollista ottaa osaksi ulkoisen rahoituksen tekijöitä kaudesta 2021 alkaen. Pidättekö työryhmän pitkän tähtäimen ehdotuksia tarkoituksenmukaisina?
6 Yliopisto suhtautuu varauksella Aarresaaren tiedonkeruun perusteella syntyneen aineiston käyttöön rahoitusmallin tarpeisiin, koska näiden aineistojen luotettavuuteen ja tätä myöten käytettävyyteen liittyy heikkouksia, joiden vuoksi eri yliopistoja koskevat tiedot eivät ole riittävän vertailukelpoisia. Jyväskylän yliopisto vastustaa säätiörahoituksen sisällyttämistä rahoitusmalliin. Säätiöillä on sellaisia ryhmäsidonnaisuuksia ja painotuksia, että niiden jakama rahoitus todennäköisesti kohtelisi yliopistoja tavalla, joka ei vastaa yliopistojen toiminnan laatua (kuten Suomen Akatemian ja EUtutkimusrahoitus riittävästi tekee). Sellaista rahoitusinstrumenttia ei pitäisi käyttää, johon sisältyy riski, ettei se kohtele yliopistoja tasapuolisesti. Säätiörahoituksen osalta voisi kuitenkin selvittää mahdollisuutta sisällyttää se alakohtaiseen kriteeriin. TYÖRYHMÄN EHDOTUKSIIN LIITTYVÄT ASETUSMUUTOKSET Sivu 4/5 Raportin liitteessä 1 on esitetty työryhmän tekemiin ehdotuksiin liittyvät asetusehdotukset. Ruotsinkieliset asetusluonnokset ovat saatavissa verkkoliitteenä raportin julkaisusivulla. Onko teillä kommentoitavaa asetusehdotuksiin liittyen? Jyväskylän yliopistolla ei ole itsenäisiä asetusehdotuksiin liittyviä kommentteja, jotka eivät asioina olisi tulleet edellä esille. MUUTA LAUSUTTAVAA EHDOTUKSESTA RAHOITUSMALLIN TARKISTAMISEKSI Lähetä
OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
jätetty sähköiselle lomakkeelle 1(5) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM123:00/2014 OKM:n työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Kopio sähköisen lomakkeen kautta
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin
Sivu 1/6 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.9.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin
Lisätiedothttps://www.webropolsurveys.com/answer/surveyparticipation.aspx?sdid=fin10425...
Sivu 1/5 Lausuntopyyntölomake: Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 12.11.2014 työryhmän, jonka tavoitteeksi asetettiin laatia
Lisätiedot18.1.2016. Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien
Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (6) 18.1.2016 Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa tarkennusta ylempien korkeakoulututkintojen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotYliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016
7.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa (vuoden 2017 rahoituksesta alkaen) käytettävien tilastotietojen määritelmät 2016 Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Arene ry Riitta Rissanen riitta.rissanen@arene,fi 2. Pidättekö
LisätiedotLAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015
LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012. 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus. yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2012 182/2012 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 20 päivänä
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2018 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Anni Vesa anni.vesa@samok.fi
LisätiedotLaatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen
Laatunäkökulman vahvistaminen yliopistojen rahoitusmallissa - työryhmän ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
Lisätiedot18.1.2016. Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien
Marita Aho ja Jari Konttinen Lausunto 1 (7) 18.1.2016 Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 lähtien A) KOULUTUSOSION UUDISTAMINEN 1 Työryhmä ehdottaa koulutuksen rahoitusosuudeksi
LisätiedotEhdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Hanna Tanskanen hanna.tanskanen@oaj.fi
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen
Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus
LisätiedotLaadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen
Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen 21.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen, rahoitusmallityöryhmän pj. Yliopistojen rahoitusmallin
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 21.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN PERUSRAHOI- TUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ 1 Esityksen tausta 2 Ehdotus
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien
Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin indikaattorien tietosisältö ja määritelmät vuodesta 2017 lähtien Koulutuksen indikaattorit Suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot 40% Ammattikorkeakoulussa suoritettujen
LisätiedotEhdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen 1. Lausunnonantaja Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköpostiosoite Metropolia AMK Oy Riitta Konkola riitta.konkola@metropolia.fi
LisätiedotItä-Suomen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.
LisätiedotRahoitusmallien indikaattorien määritelmät
Rahoitusmallien indikaattorien määritelmät Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskennassa käytettävien tilastotietojen määritelmät Koulutuksen rahoitusosuuden laskentakriteerit 1. Ammattikorkeakoulussa
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotYliopistojen rahoitusmalli
Yliopistojen rahoitusmalli 2017-2020 5.6.2015 Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus 2017 alkaen OKM asetti 12.11.2014. työryhmän yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Työn määräaika
LisätiedotJulkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli
Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli Tapio Kosunen Opetus- ja kulttuuriministeriö Julkaisufoorumi-seminaari 2.2.2015 Rahoitusmalli ja julkaisut rahoitusmallia on kehitetty jatkuvasti ja ajan myötä
LisätiedotJulkaisufoorumin tausta ja tavoitteet
Julkaisufoorumin tausta ja tavoitteet Rehtori Keijo Hämäläinen (JY) Julkaisufoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Julkaisufoorumi-seminaari Tieteiden talo 20.3.2019 TAUSTA Tieteelliset julkaisut yliopistojen
LisätiedotTohtorin tutkinnot % 111 % -7 % 1 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 103 % 15 % 11 %
Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotSvenska handelshögskolanin määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 in määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.
LisätiedotLausunto Valtioneuvoston asetus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Professoriliitto Lausunto 17.12.2018 Asia: OKM/53/010/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotHelsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/8 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.
LisätiedotTietojenkäsittely ja tietoliikenne sekä tekniikan alat % 90 % -5 % 4 % Yhteensä % 100 % 15 % 3 %
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %
ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.
LisätiedotOulun yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %
-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotLaadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin. Tapio Kosunen Ylijohtaja
Laadullinen työllistymisen sisällyttäminen korkeakoulujen rahoitusmalleihin Tapio Kosunen Ylijohtaja Laadullinen työllistyminen - palkkaustilastot Työryhmä tarkastellut tilastokeskuksen kokoamia palkkaustilastoja
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotLapin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotLausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen
Lausunto 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriö (lausunto annettu sähköisen lomakkeen kautta) Viite OKM077:00/2014 Asia: Lausuntopyyntö opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän ehdotuksesta ammattikorkeakoulujen
LisätiedotEHDOTUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 14.3.2012 EHDOTUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistouudistuksen yhteydessä myös valtion rahoitus
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%
LisätiedotAalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotLausunto Valtioneuvoston asetus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Tieteentekijöiden liitto Lausunto 17.12.2018 Asia: OKM/53/010/2018 Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta sekä opetus ja kulttuuriministeriön
LisätiedotAalto-yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAPIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopisto on laatinut strategiansa toimeenpanosuunnitelman
LisätiedotAmmattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään yliopistolain 49 :n 6 momentin nojalla: 1 Koulutuksen
LisätiedotOKM lausuntopyyntö: Yliopistojen rahoitusmallia koskevat asetusmuutokset
1 (6) Opetus ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Viite: 30.3.2016 Lausuntopyyntö OKM/68/040/2014 OKM lausuntopyyntö: Yliopistojen rahoitusmallia koskevat asetusmuutokset
LisätiedotJulkaisufoorumin ohjausryhmä 17.11.2014 LIITE 1. Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin:
KYSELY YLIOPISTOILLE JULKAISUFOORUMI-LUOKITUKSEN KÄYTÖSTÄ Unifi lähetti 4.9.2015 yliopistojen tutkimuksesta vastaaville rehtoreille seuraavan viestin: Hyvät tutkimuksesta vastaavat rehtorit, Tieteellisten
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä
Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä Seuraavissa kuvioissa on alakohtaisesti esitetty vuonna 2014
LisätiedotTurun kaupungin lausunto opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
1 (2) 18.9.2013 9356-2013 (033, 50) Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM/25/010/2013 Turun kaupungin lausunto opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Turun
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotUlkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun
LisätiedotOPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto
KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan
LisätiedotOKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUDISTAMINEN 1.9.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED uudistus OKM:n
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen yliopistoittain alan sisällä
Asemointitilastot 2016; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä yliopistoittain 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2016 yliopistoille Ylempien korkeakoulututkintojen jakautuminen
LisätiedotTohtorin tutkinnot % 114 % -3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 95 % 4 % 4 %
Asemointitilastot 2015, 1/5 Tampereen teknillisen n määrälliset tavoitteet kaudelle 2013-2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Yrkeshögskolan s määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammtikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 yliopistoille Koulutusalojen profiloituminen opetukseen ja tutkimukseen
Asemointitilastot 25; Yhteinen osio, koulutusalojen profiloituminen opetukseen ja tutkimukseen n asemointitilastot 25 yliopistoille Koulutusalojen profiloituminen opetukseen ja tutkimukseen Seuraavissa
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %
1 Centria-ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013
LisätiedotMikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle
1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotLappeenrannan teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, Lapppeenrannan 1/6 teknillisen yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015
LisätiedotAmmattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %
1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotItä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 5/ Nimi Tehtävä Läsnäolo Ryyynänen-Karjalainen toiminnanjohtaja, puheenjohtaja 1-8
Itä-Suomen yliopisto Pöytäkirja 5/2016 1 07.09.2016 Itä-Suomen yliopiston hallitus Aika 07.09.2016, 08:00-10:45 Paikka Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus, Aurora-rakennus, AU300 Osallistujat Nimi Tehtävä
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %
1 Seinäjoen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015. Ylitarkastaja Jukka Haapamäki
OKM:N OHJAUKSEN ALAT JA ISCED-LUOKITUKSEN UUDISTUS 5.3.2015 Ylitarkastaja Jukka Haapamäki Sisältö Nykyisin käytössä olevat koulutus ja tieteenalaluokitukset Koulutus ja tieteenalaluokitusten käyttö ISCED
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %
1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK
LisätiedotJyväskylän yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015
Asemointitlastot 2016, 1/7 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak.
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %
1 Saimaan ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on strategian toimenpideohjelma
LisätiedotJohdatus julkaisufoorumin toimintaan
Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa
LisätiedotEhdotus korkeakoulujen tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle
LIITE 4 Ehdotus korkeakoulujen tutkintotavoitteiksi sopimuskaudelle 2017 2020 Opetus ja kulttuuriministeriö vastaa tutkintotavoitteiden korkeakoulu ja alakohtaisesta kohdentamisesta osana vuosien 2017
LisätiedotOpiskelijapalaute on myönteistä erityisesti työelämäyhteyksien ja harjoittelun järjestämisen osalta.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT HUMAK ja sen ylläpitäjät
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN PERUSRAHOI- TUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio 23.11.2018 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLIOPISTOJEN PERUSRAHOI- TUKSEN LASKENTAKRITEEREISTÄ 1 Esityksen tausta ja pääasiallinen sisältö Yliopistolain (558/2009)
LisätiedotYliopistokoulutus 2018
Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri
LisätiedotÅbo Akademin määrälliset tavoitteet kaudelle
Asemointitilastot 2016, 1/6 n määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 YO Valtak. YO Valtak.
LisätiedotLaadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja
Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat
LisätiedotMÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009
Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa
Lisätiedot9. AMMATTIKORKEAKOULUT
9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle
LisätiedotOpiskelijapalautteen perusteella ammattikorkeakoulun neuvonta- ja ohjauspalvelut tukevat opiskelua hyvin. Myös työelämäyhteyksien tuki toimii hyvin.
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on laatinut
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotYlemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %
1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut
Lisätiedot3) ammatillisessa opettajankoulutuksessa kalenterivuonna ammatillisen opettajankoulutuksen opintokokonaisuuden suorittaneiden lukumäärä;
Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 :n
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan
LisätiedotTieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet
Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Lääke- ja terveystieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan lääketieteiden aloista peruslääketieteitä; kliinisiä lääketieteitä; hammaslääketieteitä; lääketieteen
LisätiedotNäkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin painotuksiin
Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö (TaSTI) Tampereen yliopisto 29.12.2010 Näkemyksiä ja ehdotuksia yliopistojen laskennallisen perusrahoituksen tutkimusta ja tutkijankoulutusta koskeviin
Lisätiedot