Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus

Transkriptio

1 2018 Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakuntavaltuusto

2 Sisällysluettelo 1. TOIMINTAKERTOMUS Maakuntajohtajan katsaus Liiton toiminta-ajatus ja keskeiset painopisteet Toimialojen keskeiset tehtävät ja tavoitteet Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä Aluekehityksen toimiala Alueiden käytön toimiala Hallintopalveluiden toimiala...54 Satakuntaliiton viraston lausunnot ja kannanotot...56 Satakuntaliiton julkaisut Luottamushenkilöhallinto...66 Maakuntavaltuuston kokoonpano Maakuntahallituksen kokoonpano Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tunnustukset...70 Aloitteet...70 Maakuntavaltuuston käsittelemät asiat...71 Maakuntahallituksen käsittelemät asiat Tilikauden tuloksen käsittely Selonteko Satakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä MAAKUNTAUUDISTUS TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISVERTAILU Kuntien maksuosuuksilla katettu toiminta Muulla rahoituksella katettu toiminta Teknisellä tulella rahoitettu toiminta Maakuntauudistuksen rahoitus TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Maakuntajohtajan katsaus Vuotta 2018 Satakunnassa voi luonnehtia työllisyyden ja taloudellisen kasvun vuodeksi, johon toki yleisen positiivisen kehityksen sisälle kuului myös asioita, joiden olisimme toivoneet toteutuvan toisin. Maakunnan elinvoiman kannalta väestökehitys on yhä suurin huolen ja tarvittavien toimenpiteiden aihe. Satakunta on elinkeinoprofiililtaan uudistuvan, vastuullisen teollisuuden alue, joka tuottaa väestömääräänsä (noin 4 % Suomen väestöstä asuu Satakunnassa) nähden noin 1,5 kertaisen määrän Suomen ulkomaankaupan arvosta ja teollisuuden työpaikoista. Satakunnassa on Suomen monipuolisimpiin kuuluva teollinen rakenne. Satakunta on myös hyvin avoin talous, sillä viennin suhde BKT:hen on 50 %, kun se maassa keskimäärin on 34 %. Maakunnan elinkeinorakennetta uudistavat hankkeet (mm. automaatioon, robotiikkaan sekä tekoälyyn liittyvät, akkuteknologiaan ja teollisuuspuistojen uudistumiseen liittyvät sekä meriteollisuuden hankkeet) ovat vahvassa myötätuulessa. Perustellusti voidaan sanoa, että Suomi tarvitsee Satakunnan. Satakunnan talous ja työllisyyskehitys oli vuoden 2018 ajan selvällä kasvu-uralla niin teollisuudessa kuin rakentamisessa ja palveluissakin. Vuoden 2018 aikana Satakunta oli usean kuukautena maakunta, jossa, verrattuna edelliseen vuoteen, työllisyyden kehitys on koko maan vahvinta. Tällä hetkellä Satakunnan talouden merkittävä haaste liittyy työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuteen. Maakunnassa on edelleen laajaa työttömyyttä, joulukuun 2018 lopussa maakunnan työttömyysaste oli 10,2 %, mikä tarkoittaa noin työtöntä työnhakijaa. Samaan aikaan merkittävä osa yrityksistä kokee työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia, kuten esim. Prizztech Oy:n vuodenvaihteessa 2018/2019 tekemässä yli 500:aan yli 10 henkilöä työllistävään yritykseen kohdistuneen kyselyn tuloksista voidaan todeta. Saatujen vastausten perusteella 87 % yrityksistä tarvitsee uusia osaajia heti tai vuoden sisällä. Ongelmallista on se, että 95 %:lla yrityksistä oli työvoiman saatavuudessa jonkin verran tai merkittäviä haasteita. Satakunnassa saatiin vuoden 2018 aikana käynnistettyä ja toteutettua useita hyviä osaajien muunto- ja täydennyskoulutukseen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseen liittyviä hankkeita, tutkimus- ja kehitys, maakunnan vetovoimaa, tietopohjaa ja infraa parantavia ratkaisuja mm. valtion ja lounaisen Suomen yhteisen Siltasopimus prosessin ja valtion vuoden 2018 lisätalousarvioiden kautta. Myös vuoden 2018 lopulla hyväksytty valtion vuoden 2019 talousarvio tuo lisää maakuntamme kannalta merkittäviä kehittämisrahoituksia. Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan keskeiset tehtäväkokonaisuudet vuoden 2018 aikana ovat kytkeytyneet maakuntaohjelman mukaisiin toimenpiteisiin, verkostoyhteistyöhön sekä EU:n uuden ohjelmakauden valmisteluun. Alueellisen ennakoinnin toimintamalleja on sovellettu vuoden 2018 aikana maakunnallisten tutkimuskehittämis- ja innovaatiofoorumien työskentelyssä. Tulevaisuuden ilmiöiden ja trendien analysointia on hyödynnetty Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laadinnassa sekä aluekehityksen tilannekuvan laadinnassa. Tilannekuvan dynamiikkatarkastelut ovat toimineet myös maakuntauudistusprosessin tausta-aineistona. Aluekehittämisen tuleviin sisältöihin luotiin katsaus Satakunnan Tulevaisuusfoorumissa, joka järjestettiin

4 Kannustavan yhteisöllisyyden, Puhtaan elinvoiman sekä Ihmislähtöisten ratkaisujen tutkimus-kehittämis- ja innovaatiofoorumit sekä aluesuunnittelun yhteistyöverkosto ovat vuoden 2018 aikana kokoontuneet osana maakuntaohjelman toteutusta ja seurantaa. Vuoden 2018 aikana laadittiin Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma , Teollisuuden kasvuohjelman toimeenpanosuunnitelma 2018, aluekehittämisen tilannekuva 1/2018 sekä valmisteltiin Bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman 2030 sisältöjä. Koulutuksen ennakointiin liittyvän koordinointitehtävänsä mukaisesti Satakuntaliitto kutsui vuoden 2018 aikana neljä kertaa maakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen toimijat yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan Satakunnan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilanteesta, tulevaisuudesta ja yhteistyön kehittämismahdollisuuksista. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoontui vuoden 2018 aikana neljä kertaa ja lisäksi kirjallisella menettelyllä käsiteltiin ELY-keskuksen tulossopimuksen tarkistaminen. MYR:n kokouksissa käsiteltiin työjärjestyksen edellyttämien hankkeiden rahoittamista ja evästettiin mm. uuden ohjelmakauden valmistelua. Kokouksissa pidettiin myös katsaukset maakuntauudistuksen esivalmistelun tilanteesta. MYR otti myös kantaa rakennerahastohankkeiden hallinnon järjestämiseen uudella ohjelmakaudella ja uusien maakuntien mahdollisesti aloittaessa toimintansa. Vuoden 2018 aikana järjestettiin kaksi EAKR -rahoitushakua, joissa haettavana oli yhteensä n 5,5 M satakuntalaisiin kehittämishankkeisiin. Satakuntaliiton koko EAKR -rahoituskehys ohjelmakaudelle on n 20 M, josta vuoden 2018 loppuun mennessä oli myönnetty n. 14M yli 70 kehittämishankkeeseen. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus on kansallinen aluekehityksen määräraha vuosille Rahoitus on Suomen hallituksen Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla -kärkihankkeen toimenpide. Satakuntaliitolla on ollut käytettävissä vuosina AIKO-rahoitusta Viimeinen AIKO-rahoituksen hakujakso Satakuntaliitossa päättyi Vuonna 2018 on jatkettu yhteistoimintateemojen edistämistä yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa, pääpaino yhteistyössä on ollut Lounais-Suomen yhteisen positiivisen rakennemuutosohjelman (Siltasopimus) toimeenpanossa. Maakuntahallitusten yhteistyökokous pidettiin Maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä on päivitetty yhteistoiminta-alueen sisältöä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat kokouksessaan linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Maakunnan Kiina-yhteistyö on edennyt sisällöllisesti vuoden 2018 aikana hyvin sekä koulutuksen että automaatio-robotiikka-alojen toimesta. Koulutuksen osalta erityisesti Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satakunnan koulutuskuntayhtymä, Sataedu ovat päässeet toteuttamaan koulutuksen yhteistyöhankkeita Changzhoun alueen oppilaitosten kanssa. Prizztech Oy on puolestaan onnistunut aikaansaamaan hyvää yritysten välistä yhteistyötä Satakunnan ja Ningbon alueen yritysten ja Kiinan valtion kehittämistoimijoiden välille automaatio- ja robotiikka-alalle. 4

5 Alueiden käytön toimialalla vaihemaakuntakaavan 2 laadinnassa edettiin laadintavaiheesta ehdotusvaiheisiin 1 ja 2. Laatimisvaiheen ratkaisuja kehitettiin luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta ja ehdotusvaiheessa 2 saadun palautteen määrä laski oleellisesti. Vaihemaakuntakaava 2 oli nähtävillä viranomaisten lausuntokierrosta varten keväällä 2018 sekä osallisten kuulemista varten loppuvuodesta Muistutusten laadun perusteella ollaan jo hyvällä uralla kohti hyväksymiskäsittelyä. Liikennepuolella vakiinnutettiin jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuosikellon mukaista toimintatapaa ja keväällä laadittiin liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutumisen seurantakatsaus. Jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta ennakoitiin valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun käynnistymistä ja sitä koskeva lakimuutos tulikin voimaan Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 toimenpiteiden edistyttyä hyvin päivitettiin suunnitelman mukaiset kärjet ja maakuntahallitus hyväksyi priorisoidut kärjet kokouksessaan Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vastaa toistaiseksi hyvin Satakunnan saavutettavuuden edistämistä, ja vuoden 2018 saavutuksiin voidaankin Satakunnassa laskea satakuntalaisen liikenneverkon hyvä näkyminen liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa maanteiden ja rautateiden pääväylistä ja niiden palvelutasosta (ns. runkoverkkoasetus). Satakunnan maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa lähdetään päivittämään siinä vaiheessa kun vuoden 2019 aikana pääosin toteutettava valtakunnallinen liikennejärjestelmätyö linjaa valtakunnallisia tavoitteita liikennejärjestelmän kehittämistyölle. Merialuesuunnittelun painopiste vuonna 2018 oli valtakunnallisen tason koordinaatiotyössä ja yhtenäisen suunnittelutavan määrittelyssä sekä selvityspohjan kartoittamisessa lukuisine erillishankkeineen. Työn alla ovat olleet niin ekologinen tilannekuva, sinisen talouden tilannekuva kuin merialueiden ominaispiirteetkin. Merialuesuunnittelun vuorovaikutussuunnitelma valmistui syyskuussa Satakuntaliiton alueiden käytön merialuesuunnitteluun läheisesti liittyvä SustainBaltic -niminen ICZM-suunnitteluun kuuluva, Interreg Central Baltic Programme ohjelman rahoittama hanke valmistui marraskuun lopussa PanBalticSCOPE-hanke puolestaan eteni puoleen väliin. Hankkeella koordinoidaan ja edistetään yhdessä Ruotsin merialuesuunnittelusta vastaavan SwaM:n kanssa cross-border eli rajat ylittävää merialuesuunnittelua Itämeren alueella, ja Satakunnan osalta erityisesti Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa erillisellä case-alueella. Hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Maakuntauudistuksessa keväällä 2018 aloitetun uuden Satakunnan maakunnan maakuntastrategian ensimmäinen luonnos valmistui lokakuussa Työhön ovat osallistuneet kaikki maakuntavalmistelun toimielimet ja valmisteluryhmät sekä maakuntahallitus. Tämän lisäksi valmisteluryhmät ovat laajasti käyneet keskusteluja eri asiakas- ja sidosryhmien kanssa. Vuoden alkupuolella maakunnan ICT-valmistelu tiivistyi ja valmistelurahoituksen määrä kasvoi olennaisesti. Rahoitusten omavastuuosuudet poistettiin erillisillä päätöksillä syksyllä Maakuntauudistuksen lakien valmistelu aikataulu viivästyi eduskunnassa kesäkuussa Toiminnallisesti uusien maakuntien ajateltiin ottavan vastuun Lakien valmistelu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viivästyi edelleen syksyllä ja vuoden 2018 lopussa valiokunnan mietintö oli edelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyssä lausuntoa varten. Maakuntauudistuslainsäädännön eteneminen eduskunnassa on päättynyt maaliskuussa 2019, joskin perusteet tarvittavalle muutokselle säilyvät ja uudistusprosessia tultaneen jollain tavalla jatkamaan. Tilinpäätös 2018 osoittaa ,28 euron ylijäämää. Vielä puolivuotisraportin yhteydessä arvioitiin tilinpäätöksen muodostuvan euroa alijäämäiseksi. Maakuntaliittojen valmisteluvastuulla olevaan maakuntauudistukseen ja sen rahoitukseen on vuoden 2018 aikana Valtiovarainministeristeriö tehnyt useita avustuspäätöksiä, joissa rahoituksen lisäksi on muutettu avustusten %-osuuksia ja kohdentamisajankohtia. Tämä vaikutti olennaisesti loppuvuoden tilikauden tuloksen muodostumiseen. Lisäksi maakuntauudistuksen aikataulun pitkittyessä on Satakuntaliiton virastossa tehdyn työn osuutta resursoitu ja kuluja kohdennettu aiempaa tarkemmin maakuntauudistukselle. 5

6 Talousarviota ei muutettu tilikauden 2018 aikana. Mikäli maakuntauudistus olisi toteutunut ei kuntien maksuosuuksiin olisi kohdistunut korotuspaineita maakuntaliiton toiminnan jäljellä olevalle ajalle. Taseessa olevien aikaisempien tilikausien ylijäämän ,31 euroa avulla talous on toistaiseksi tasapainossa, mutta maakunnan lakisääteisten tehtävien hoitaminen ja liiton toiminnan kehittäminen tulevat jatkossa vaatimaan kuntien maksuosuuksien määrän tarkastelua uudelleen. Tulevaisuuden osalta Satakuntaliitto valmistautuu olemaan aktiivinen toimija omilla tehtäväalueillaan aluekehitys-, alueidenkäyttö-, edunvalvonta- ja viestintäroolissaan sekä osallistumaan Satakunnan kehittämistoimenpiteisiin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesi. Satakunnassa Asko Aro-Heinilä vt. Maakuntajohtaja 6

7 1.2. Liiton toiminta-ajatus ja keskeiset painopisteet Satakuntaliiton toiminta-ajatus perussopimuksen mukaan: Satakuntaliitto toimii maakunnan ja sen kuntien sekä asukkaiden eduksi kehittämis-, edunvalvonta-, tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa. Satakuntaliiton tehtävänä on perussopimuksen mukaan: - edistää maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä hyvän ympäristön turvaamista sekä valvoa maakunnan etua - vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä sekä toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämisasioissa - hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaiset aluekehitysviranomaisen tehtävät ts. huolehtia toimialueellaan yleisestä aluepoliittisesta suunnittelusta, aluekehittämisohjelmien valmistelusta ja niiden toteuttamisen seurannasta sekä aluekehitysviranomaisille kuuluvien aluekehitystoimenpiteiden yhteensovittamisesta - avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa - huolehtia alueellaan maakuntakaavan laatimisesta ja muista maakuntakaavoitukseen liittyvistä tehtävistä ja edistää maakuntakaavan toteuttamista sekä - huolehtia lainsäädäntöön perustuvista muista tehtävistä sekä jäsenkuntien yhdessä sille osoittamista tehtävistä. Satakuntaliiton toiminnan perustan muodostavat lakisääteiset tehtävät, joista säädetään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa. 7

8 1.3. Toimialojen keskeiset tehtävät ja tavoitteet Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä Edunvalvonta, yhteistyö ja viestintä ovat osa koko liiton toimintaa. Niitä koordinoi maakuntajohtajan työtiimi. Tiimi toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa liiton toimialueiden, keskeisten sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajien kanssa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Toimiva ja tuloksellinen edunvalvonta Satakunnan etujen ajaminen maakuntia ja kuntia koskevien hallinnollisten ja toiminnallisten uudistusten valmistelussa Maakuntaohjelmaan pohjautuva edunvalvontatyö ja yhteistyön koordinointi Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen Satakunnan brändikäsikirjan ja maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti Kansainvälisten suhteiden edistäminen osana maakuntahallinnon tekemää työtä Tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on sisällytetty maakuntajohtajan työtiimin tehtävien ohella myös koko virastoa palvelevia toimintoja. Edunvalvonta Tuloksellinen edunvalvonta perustuu siihen, että maakunnan eri toimijoilla on samansuuntainen näkemys ja tahtotila maakunnan kehittämislinjoista. Pyritään edistämään keskeisten toimijoiden välistä vuorovaikutusta edunvalvonta-asioissa. Edunvalvonnalla vaikutetaan maakunnan tunnettuuteen ja maakunnalle keskeisten hankkeiden ja näkemysten ottamiseen huomioon kansallisessa ja Euroopan unionin päätöksenteossa. Satakuntaliiton edunvalvontastrategian toimeenpanoon ja edunvalvontatyön kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen. Valmistellaan aktiivisesti uuden maakunnan edunajamistyötä yhdessä fuusioituvien organisaatioiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Edunvalvontatavoitteet johdetaan pääosin Satakunnan maakuntaohjelman sisällöistä ja hankkeista. Vaikutetaan ja reagoidaan ajankohtaisiin edunvalvonnallisiin kysymyksiin mm. positiivisen rakennemuutoksen selvityksen mukaisiin asioihin. 8

9 Satakuntaliitto jatkaa edunvalvontatavoitteidensa ajamista valtionhallinnon suunnitelmiin ja ohjelmiin. Keskeisinä toimenpiteinä liikenne-, teollisuus- ja koulutuspoliittisiin päätöksiin vaikuttaminen. Koordinoidaan ja valmistellaan Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmän toimintaa ja tapaamisia erityisesti yhteisten linjausten ja maakunnan ja päättäjien vuorovaikutuksen näkökulmasta. Informoidaan keskeisiä sidosryhmiä maakunnan keskeisistä edunvalvonta- ja yhteistoimintatavoitteista ja toimitaan yhteistyössä niiden saavuttamiseksi. Järjestetään aktiivisesti vierailuja, tilaisuuksia, tapaamisia ja keskusteluja eduskunnan, valtion viranomaisten ja muiden päättäjien kanssa. Kehitetään ja systematisoidaan edelleen edunvalvonta-asioiden sisäistä ja ulkoista valmistelua, koordinointia ja viestintää. Maakunnan edunvalvonnan toimia ja tuloksia: Uuden maakunnan edunvalvontatyöhön liittyvää valmistelua tehtiin osana maakuntauudistusvalmistelua. Joulukuussa 2017 maakuntavaltuustossa hyväksytyn Satakunnan vuosien maakuntaohjelman pohjalta vietiin eteenpäin maakunnan edunvalvontaa ja edunvalvonnan kärkihankkeita. Kevään aikana valmisteltiin Edunvalvonnan kärjet esite. Vaikutettiin tulevaan hallitusohjelmaan mm. Rud Pedersen Public Affairs -yhteistyön kautta. Keskeisistä maakunnan edunvalvontatavoitteista mm. liikenteen, teollisuuden ja koulutuksen osalta valmisteltiin lausuntoja, esityksiä/kannanottoja ja järjestettiin useita neuvotteluja ja tapaamisia valtionhallinnon poliittisten ja virkamiesedustajien kanssa. Valmisteltiin ja jaettiin laajasti kannanotot liiteaineistoineen mm. keskeisiin infrahankkeisiin: valtatiehen 8 liittyen, ns. runkoverkkoasetukseen sekä laadittiin Rauma-Kokemäki-Tampere - henkilöraideliikenteen pilottihakemus. Syksyn aikana valmisteltiin myös VT2- edunvalvontatoimenpidetarpeita esittelevä esite, joka hyväksyttiin Helsinki-Forssa- Pori -neuvottelukunnan kokouksessa elokuussa. Osana Satakurssin-hankkeen edunvalvontatoimintaa valmisteltiin ja käynnistettiin vuotialle nuorille suunnattu Satakunnan Vaikuttajakoulu yhteistyössä Porin, Rauman ja Kankaanpään nuorkauppakamareiden kanssa. Satakunnan Vaikuttajakoulu on tarkoitettu kaikille yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneille toisen asteen opiskelijoille sekä juuri korkeakouluopintonsa aloittaneille nuorille. Vaikuttajakoulun tavoitteena on saada satakuntalaisia nuoria innostettua mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja edunvalvontatyöhön, sekä lisätä nuorten ymmärrystä päätöksentekojärjestelmistä ja auttaa heitä verkostoitumaan. Vaikuttajakoulu käynnistyi elokuussa 15 osallistujan voimin. Elokuun tapaamisessa aiheena oli aluehallinto ja kokoonnuimme Satakuntaliitolla. Syyskuun tapaamisessa Kankaanpään kaupungintalolla käsiteltiin kunnallishallintoa. Lokakuussa kokoonnuimme Satakunnan Kansan vieraiksi aiheenamme Media ja vaikuttaminen. 9

10 Vuoden 2018 viimeinen tapaamisemme oli Rauman kaupungintalolla aiheenamme päätöksenteko valtiotasolla. Osana Satakurssi-hanketta suunniteltiin ja valmisteltiin myös osallistumista Contact Forum - messuille, jotka ovat Helsingin messukeskuksessa tammikuussa Satakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmälle järjestettiin ja oltiin mukana järjestämässä yhteensä 15 tapaamista ja tilaisuutta. Lisäksi valmisteltiin ja toteutettiin kansanedustajien heinäkuun SuomiAreena keskustelu. Valmisteltiin esityksiä valtion vuoden 2019 talousarvioon, jonka kautta saatiin seuraavat Satakuntaa koskevat lisäykset valtion talousarvioon: 1. Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen euroa. 2. Vt 2, Haistilan liittymän parantaminen Ulvilassa, euroa. 3. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vt 23:n viereen välillä Söörmarkku - Noormarkku, euroa. 4. Rekikoskentien kunnostaminen Huittisissa, euroa. 5. Jämin alueen matkailua edistäviin ja tukeviin hankkeisiin euroa. 6. Satakunnan metsätalouden ja -teollisuuden sivuvirtoja selvittävään ja kehittävään hankkeeseen euroa. 7. Elintarviketeollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöä tehostamaan tarkoitetun raaka-ainepörssin kehittämishankkeeseen euroa euroa Hämeenkankaan monikäyttö- ja harjoitusalueen kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen euroa Säpin majakan ylläpitoon ja alueen kehittämiseen euroa Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen euroa Lauhanvuoren kansallispuiston ja Katikan kanjonin kehittämiseen ja korjausvelan vähentämiseen. Valmisteltiin ja toteutettiin SuomiAreenan aikaiset edustustilaisuudet ja ministereiden vierailut ja tapaamiset, muut ko. viikon kokoukset sekä edellä mainittuihin tarvittavat aineistot. SuomiAreena-viikolla toteutuivat myös kevään aikana valmistellut eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä Hallintovaliokunnan vierailut. Maakuntajohtaja ja maakunta asiamies esittelivät edunvalvonnan kärkihankkeita ja edunvalvonnan ajankohtaisia asioita useille eri sidosryhmille eri yhteyksissä (mm. maakuntahallitus, kauppakamarit, kunnat, Satakuntavaltuuskunta). Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen varmistamiseksi toteutettu Satakunnan ja Varsinais-Suomen sekä valtion yhteinen Siltasopimus-hanke oli merkittävä edunvalvonnan kohde, ja toimenpideohjelma vuonna Siltasopimuksen kautta saatiin eri ministeriöiden rahoitusta Satakuntaan. Siltasopimus-hankkeen myötä Lounais-Suomeen saatiin eri ministeriöiltä mm. seuraavia rahoituksia: Korkeakoulutettujen työnvälityksen tehostamisprojekti ( Kokosatarekry ), Satakunnan ELY-keskus (TEM) 10

11 Toisen asteen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön kehittäminen (työpaikkaosaajat), Winnova (Sataedu) yli (OKM) Venatorin lopettamispäätöksen takia TEM:ltä luvattu osaamistarvekartoituksiin ja tarvittaviin koulutuksiin riittävä rahoitus (noin 3 M ) Muuntokoulutus TTY Säätiö insinööristä di:ksi 30 henk, noin (OKM) Muuntokoulutus SAMK automaatio-robotiikkainsinööriksi 60 henk, (OKM) SAMK:lle vuoden 2018 lopulla tehdyllä OKM:n päätöksellä 2 x :n rahoitus täsmätäydennyskoulutukseen rakennustuotanto- ja ohjelmointikoulutukseen Tietopohjan kehittäminen (AIKO-rahoitus max 90 % rahaa) yhdessä sekä V-S liitolle että Satakuntaliitolle (TEM) T&k alustojen kehittämiseen 4,8 M (70 % EAKR-rahaa) jaettava V-S liiton ja Satakunta-liiton kesken (TEM). Satakunnalla ainakin Robocoast verkoston kehittäminen sekä kierrätystoiminnat Satakuntaliitolle edelleen myönnettäväksi osoitettu osuus tehdyllä TEM:n päätöksellä 1,92 M eli 40 % Satakunnalla osuutta myös TFT verkostoon eli siihen 60 %:iin, joka myönnetty Varsinais-Suomen liitolle Uudet henkilöjunavuorot Pori-Tampere (2 kpl elokuusta 2018 eteenpäin) (LVM) VT 12 Eura-Raijala lisärahana 4,4 M + lisäksi vt 2 Ulvila (Haistilan risteys) 1,3 M valtion vuoden 2019 talousarviossa (LVM) Lisärahoitus Porin rataosuuden sähköistämiseen 4,4 M Tahkoluotoon asti, valtion vuoden 2018 syksyn lisätalousarviossa Rahoitus tiesuunnitelman tekemiseksi vt 2 ja vt 8 yhteisalueelle, Poriin (Ulasoori- Tiilimäki) valtion vuoden 2018 syksyn lisätalousarvion kautta (LVM, LiVi) rahoitus vuosille yhteensä 1 M. Business Finlandin (ent. Tekes) rahoitusta haetaan kierrätystoiminnan kehittämiseen Venatorin lopettamispäätöksen seurannaisena Tahkoluodon alueen kehittämismahdollisuuksia on selvitetty yhdessä Porin kaupungin kanssa. Tunnettuus, Töihin tänne -kampanjan toiseen vaiheeseen TEM:ltä syksyllä 2018 (Satakunnasta ja Varsinais-Suomesta ) 11

12 Kuntayhteistyö Satakuntaliitto tarjoaa jäsenkunnilleen foorumin yhteisille keskusteluille uudistuksista ja rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista. Tarvittaessa liitto edesauttaa valmistelua esim. erillisten työryhmien perustamisen kautta. Jatketaan yhteistyötä jäsenkuntien kanssa uuden maakunnan valmistelussa. Järjestetään jäsenkuntien toiveiden mukaan erilaisia yhteisiä tapaamisia esim. johtavien kunnallisten luottamushenkilöiden ja kunnallisjohdon maakunnalliset kokoukset ja seminaarit. Yhteiset tapaamiset koordinoidaan maakuntauudistuksen valmistelun kanssa. Järjestettiin Satakunnan kuntapäivä 8.5. yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa Porissa Pripolissa. Maakunta- ja soteuudistuksen näkökulmasta osallistuttiin yhdessä valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa maakunnassa toteutettuun Oma maakunta -kierroksen toteutukseen Pripolissa Järjestettiin yhteensä viisi kuntajohtajatapaamista. Helmikuussa kuntajohtajat olivat vierailulla Olkiluodossa ja tapaamisessa keskusteltiin mm. Satakunnasta energiamaakuntana, elokuvien tekemisestä Satakunnassa sekä Lounais-Suomen Siltasopimuksesta. Maaliskuussa kuntajohtajatapaaminen järjestettiin Satakuntaliitolla ja käsiteltäviä aiheita olivat mm. tukipalveluiden järjestäminen ja tuottamisen tavat sekä laboratoriopalvelut maakuntauudistuksessa, aluekehitys- ja kasvupalvelut sekä SAMK:n Kiina-toimiston vastuupohjan laajentaminen. Kesäkuussa kuntajohtajat olivat koolla Satakuntaliitolla, ja keskusteluaiheita olivat mm. uuden maakunnan toiminnan aloittaminen, valtakunnallisesti merkittävät yritysalueet ja Satakunnan matkailun mahdollisuudet. Syyskuussa Satakuntaliitolla järjestetyssä kuntajohtajakokouksessa käsiteltiin mm. valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa sekä LVM:n luonnosta runkoverkkoasetukseksi. Tämän lisäksi keskusteltiin maakuntauudistuksen yleistilanteesta sekä luotiin katsaus kasvupalvelu-uudistuksen kuntakierroksen antiin. Marraskuussa pidetyssä kuntajohtajakokouksessa käsiteltiin mm. kunta-alan energiatehokkuussopimuksia ja Satakuntaliiton yhteistyöstä Rud Pedersen Public Affairsin kanssa. Tämän lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Antti Kuopila oli kertomassa valtion, kuntien ja maakuntien suhteen sekä ohjausmekanismien valmistelun etenemisestä. Jäsenyydet ja yhteistyö Yhteistyöverkostojen luominen kansallisesti ja kansainvälisesti on integroitu liiton koko toimintaan. Satakuntaliitto on mukana ja toimii aktiivisesti mm. seuraavissa maakunnan liikennehankkeiden edunvalvontaryhmittymissä o o VT 8 Turku-Pori ohjausryhmä VT 8 valtuuskunta 12

13 o Pori-Tampere -radan työryhmä. Vuonna 2018 työryhmän valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. o Helsinki-Forssa-Pori -kuljetuskäytävän neuvottelukunta. Vuodet vetovastuu neuvottelukunnan toiminnasta on Satakuntaliitolla. o o o o o Pori-Parkano-Haapamäki -raideliikennekäytävän työryhmä. Työryhmän sihteeriys ja valmisteluvastuu on Satakuntaliitolla. päärataryhmä (11 maakuntaa) Rauman radan henkilöjunaliikenneryhmän työskentelyyn osallistuminen valtion lentoliikennestrategian toteutuksen aluetyöryhmä Kasitie ry, joka ajaa valtatien 8 kehittämistä etelästä pohjoiseen. Hyödynnetään verkostomaisesti toimivaa Satakuntavaltuuskuntaa, kehitetään sen toimintaa ja aktivoidaan jäsenhankintaa. Valtuuskuntaan kuuluu Satakunnassa syntyneitä tai täällä muuten vaikuttaneita henkilöitä, jotka haluavat toimia Satakunta-tietoisuuden ja maakunnan myönteisen kehityksen edistämiseksi. Valtuuskunnalle tiedotetaan aktiivisesti maakunnan asioista ja järjestetään kokoontumisia Helsingissä ja maakunnassa. Yksittäisten valtuuskunnan jäsenten kanssa tehdään tapauskohtaista yhteistyötä. Satakuntaliiton alainen Satakunnan vanhusneuvosto jatkaa vuorovaikutteista yhteistyötä Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen ja muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Osallistutaan Länsi-Suomen maakuntien (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta) kotimaan yhteistoimintaan. Ylläpidetään Brysselissä, Belgiassa yhteistä Eurooppa-toimistoa Etelä-Pohjanmaan, Keski- Suomen ja Pohjanmaan liittojen kanssa. Jatketaan yhteistoimintaa aluehallinnon mukaisella yhteistoiminta-alueella, jonka Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat. Jatketaan aihe- ja tapauskohtaista muuta strategista yhteistyötä muiden maakuntien kanssa. Osallistutaan BSSSC:n (Itämeren valtioiden alueiden yhteistyö) ja sen työryhmien toimintaan. AER (Euroopan alueiden liitto) -jäsenyyttä jatketaan toistaiseksi. Yhteistyössä Suomen muiden AER-jäsenliittojen kanssa arvioidaan jatkuvasti jäsenyyden hyötyjä. Pyritään vaikuttamisen parantamiseen Satakunnan kannalta keskeisissä teemoissa. Jatketaan yhteistyötä Kiinan Changzhoun maakunnan ja Viron Viljandin ja Harjumaan (Tallinnan alue) maakuntien kanssa yhteistyösopimusten mukaisilla sektoreilla. Keskeisenä tavoitteena on valmistella Harjumaan maakunnan kanssa yhteishankkeita Central Baltic - ohjelmaan. Valmistellaan yhteistyötä Harjumaan maakunnan ja muiden Viron maakuntien kanssa Suomi ja Viro 100 vuoden visio -hankkeen puitteissa. 13

14 Järjestettiin Satakuntavaltuuskunnalle ja Satakunnan kansanedustajille yhteinen Satakuntalaine ehtoo Helsingin Satakuntatalolla 7.3. Ehtoon aiheina olivat Nuoret ja koulutus, ja asiaa oli käsittelemässä Opetus- ja kulttuuriministeriöstä neuvotteleva virkamies Merja Niemi sekä inspehtori Jari Yli-Kauhaluoma opiskelijavahvistusten kera. Satakuntaliiton ajankohtaisia asioita käsitteli maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä. Rekrytoitiin valtuuskuntaan aktiivisesti uusia jäseniä. Valmisteltiin ja toteutettiin Satakuntavaltuuskunnan heinäkuun kesäkokous Porissa. Satakuntavaltuuskunnan ideoima pääkaupunkiseudun nuorille suunnattu rekrytointitilaisuus toteutettiin yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen, TEtoimiston ja satakuntalaisten yritysten kanssa. Automaatio-, tekoäly- ja robotiikkaalaan keskittynyt Robocoast Matchmaking -tilaisuus oli osa Robocoast-rekryn kiertuetta. Rekrytointitilaisuuden jälkeen pidettiin Satakuntavaltuuskunnan Ehtoo samaan teemaan liittyen. Puhujina Ehtoossa olivat mm. Peter Westerbacka, Mikael Leinonen ja Harri Ketamo. Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunta kokoontui kaksi kertaa, maaliskuussa sekä syyskuussa. Virkamieskunta kokoontui neuvottelukunnan kokouksia edeltävästi kaksi kertaa. Pori-Parkano-Haapamäki -raideliikennekäytävän työryhmä kokoontui viisi kertaa, ja järjestettiin Haapamäellä Pori-Parkano-Haapamäki -radan 80- vuotisjuhlaseminaari yhteistyössä radan alueen toimijoiden kanssa. Suomi-Viro -juhla järjestettiin yhteistyössä satakuntalaisten Suomi-Viro -seurojen kanssa Porin teatterissa. Vuonna 2018 on hyödynnetty aktiivisesti Brysselissä, Belgiassa sijaitsevaa yhteistä Eurooppa-toimistoa yhdessä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjanmaan liittojen kanssa. Kuluneena vuonna toimiston toiminnan painopisteitä on täsmennetty keskittymällä kunkin maakunnan kärkitoimialoihin ja -teemoihin sekä näiden esille tuomiseen, Satakunnan osalta automaatio- robotiikan. Lisäksi toimisto on toiminut aktiivisesti maakuntien edunvalvojana EU:n tulevan rakennerahastokauden valmistelussa. BSSSC:n (Itämeren valtioiden alueiden yhteistyö) osalta on lähinnä seurattu sen toimintaa ja vaikuttamistyötä Itämeri-politiikassa. AER (Euroopan alueiden liitto) -jäsenyyttä on jatkettu toistaiseksi. Jäsenyyden hyötyjä on arvioitu kuluvan vuoden aikana yhteistyössä Suomen muiden AERjäsenliittojen kanssa. Kuluneena vuonna osallistui muutosjohtaja Jukka Mäkilä ja maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio AER:n yleiskokoukseen Norjan Lillehammerissa Maakuntahallitus teki kokouksessaan päätöksen, että Satakuntaliitto liittyy CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions) ja sen alaisen Itämerikomission (Baltic Sea Commission) jäseneksi alkaen. CPMR:n teemat kytkeytyvät vahvasti Satakunnan aluekehittämisen sisältöihin ja merellisten rannikkoalueiden erityiskysymyksiin. Vuoden 2018 ajan on Satakuntaliitto toiminut ns. tarkkailijajäsenenä. Aluekehitysasiantuntija Kari Hietala osallistui CPMR:n Itämeri-komission yleiskokoukseen Oulussa sekä yhdessä 14

15 maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Vasaman kanssa CPMR:n yleiskokoukseen Portugalin Madeiralla Kiinan osalta on jatkettu yhteistyötä Changzhoun maakunnan kanssa. Lokakuussa 2018 tuli kuluneeksi 10 vuotta yhteistyösopimuksen laatimisesta Changzhoun kanssa. Maakuntahallitus hyväksyi lisäksi puitesopimuksen Kiinayhteistyön toteuttamiseksi ja sen laajentamiseksi Changzhoussa. Sopimuksessa ovat mukana Satakuntaliiton ohella Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin kaupunki, Jämijärven kunta sekä Kokemäen kaupunki. Erityisesti on tuettu maakunnan oppilaitosten (SAMK, SataEdu) koulutus- ja tutkimusyhteistyötä Changzhoussa. Changzhoun ohella toinen merkittävä yhteistyöalue on Ningbo. Satakuntaliitto on tukenut kuluneena vuonna Ningbo Haishu -yhteistyötä, jossa operatiivista työtä toteuttaa Ulvila-Satakunta-Finland -platformin puitteissa Prizztech Oy. Ningbo Haishu -yhteistyön kunniakomitean (Honorary Committee) jäsenenä on toiminut Satakuntaliiton vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä ja teknisen komitean (Technical Committee) jäsenenä aluekehitysasiantuntija Kari Hietala. Satakuntaliiton toimesta on oltu yhteydessä Viron Viljandin ja Harjumaan (Tallinnan alue) maakuntiin, mutta käytännön yhteistyötä ei ole ollut. Satakunnan vanhusneuvosto Satakunnan kuntien vanhusneuvostojen sekä muiden ikäihmisten parissa toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa jatkettiin vuorovaikutteista yhteistyötä. Toiminnan painopisteenä oli uuden vanhusneuvostojen toiminnan rationalisointi ja selkeyttäminen sekä aktiiviseen toimintaan innostaminen. Satakunnan vanhusneuvosto kokoontui 30.1., 24.4., 7.6. ja ja Pientyöryhmä kokoontui 10.1., 5.3., 24.4., 27.6., 3.9., ja Vierailevina luennoitsijoina kokouksissa olivat Marja-Leena Kavasto, Seudullinen perhehoito hankekoordinaattori Heli Väisänen, Yhteisökeskus aluesuunnittelija Marja Takala, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi sotekoordinaattori Minna Nevalainen Satakunnan vanhusneuvosto järjesti toimintavuonna kaksi seminaaria: Kevään työseminaari maakunnan vanhusneuvostojen jäsenille ja varajäsenille järjestettiin Porissa Liisanpuistossa 11.4., I & O muutosagentti, hallituksen kärkihanke Pirjo Rehula ja Eläkeliiton järjestökouluttaja Seppo Mustonen. Syksyn yleisöseminaari järjestettiin Satakunnan Ammattikorkeakoulun kampuksella Porissa Agora-salissa , kävijöitä noin 350 henkeä lähetettiin maakuntauudistuksen muutosjohtajille kannanotto: Koska tulevassa laissa määritellään, että maakunnalliset vanhusneuvostot 15

16 Satakuntaliiton viestintä koostuvat ainoastaan kuntien vanhusneuvostoista valituista jäsenistä, ehdotti Satakunnan vanhusneuvosto, että Satakunnan maakunnalliseen vanhusneuvostoon valittaisiin lisäksi ainakin neljä edustajaa eläkeläisjärjestöistä lähetettiin Satakunnan vanhusneuvoston lausunto osallisuus Satakunnassa -raporttiin. Lausunnossa esiteltiin Satakunnan vanhusneuvoston toimintaa. Satakunnan vanhusneuvoston nettisivuja on päivitetty tarpeen mukaan. Sivustolla on uusi osio Hyvät käytännöt. Muu sidosryhmien kanssa tehtävä työ On kerätty tietoa maakunnasta välitettäväksi aluekehityksen ja maakuntauudistuksen käyttöön kolmannen sektorin toimijatahoilta: lapset, nuoret, vammaiset, ikäihmiset ja järjestöt. annettu työpanosta Yhteistyön Satakunta tapahtuman valmisteluun ja itse tapahtumaan Huittisissa osallistuttu Nuorten ääni Satakunnassa -hankkeen asiantuntijaryhmän kokouksiin osallistuttu JYTRY ry:n (Järjestöyhteistyöryhmä) kokouksiin Satakuntaliiton viestinnän tavoitteena on liiton näkyvyyden ja työn vaikuttavuuden sekä tunnettuuden lisääminen Satakunnassa, Suomessa ja muualla maailmassa. Sisäinen viestintä edistetään Satakunnan brändikäsikirjan tavoitteita edistetään maakuntaohjelman ja muiden strategisten asiakirjojen tavoitteita osallistutaan maakuntauudistuksen viestintään Ulkoinen viestintä o edistettiin Satakunnan brändikäsikirjan tavoitteita eri kampanjoilla, tiedotteilla ja puheenvuoroilla, markkinointialueet valikoidusti Satakunta ja/tai Helsingin, Tampereen, Turun ja Vaasan alue o valmisteltiin edunvalvonta-aineistoja o hankittiin valokuvia tukemaan Satakuntaliiton viestintä- ja markkinointityötä viestitään Satakuntaliiton toimialaan kuuluvista asioista eri keinoin ja välineissä ylläpidetään sivustoja ja ja tuotetaan niihin sekä niihin liittyviin kanaviin sisältöä osallistutaan maakuntauudistuksen viestintään 16

17 tuotetaan tarkoituksenmukaista materiaalia maakunnan markkinointiin kehitetään, koordinoidaan ja lisätään englanninkielisiä aineistoja sekä soveltuvin osin muita kieliä julkaistaan verkkolehti Satasta kerätään palautetta tarjotuista palveluista ja seurataan palveluiden käyttöä o edistettiin Satakunnan brändikäsikirjan tavoitteita eri kampanjoilla, tiedotteilla ja puheenvuoroilla, markkinointialueet valikoidusti Satakunta ja/tai Helsingin, Tampereen, Turun ja Vaasan alue o valmisteltiin edunvalvonta-aineistoja o hankittiin valokuvia tukemaan Satakuntaliiton viestintä- ja markkinointityötä o tuotettiin brändityötä tukevaa aineistoa englanniksi (mm. ydinviestit ja logokollaasit) o tuotettiin Satakunnan maakuntaohjelma julkaisu sekä täydennykseksi tiivistelmä sekä suomeksi että englanniksi o julkaistiin Satanen 1/ , 2/ , 3/ ja 4/ o osallistuttiin Kuntaliiton organisoimaan maakuntavaalien kiertuesuunnitteluun o Satakuntaliiton hallinnoimat kanavat ovat olleet säännöllisessä käytössä liiton henkilöstön toimesta Maakunnan tunnettuuden ja vetovoimaisuuden kehittäminen Satakuntaliitto tekee yhteistyötä maakunnan markkinoinnissa muun muassa seudullisten kehitysyhtiöiden, kuntien matkailutoimijoiden, tapahtumajärjestäjien sekä satakuntalaisten oppilaitosten yhteismarkkinoinnin kanssa. ylläpidetään sivustoja ja ja tuotetaan niihin sekä niihin liittyviin kanaviin sisältöä tuotetaan tarkoituksenmukaista materiaalia maakunnan markkinointiin kehitetään, koordinoidaan ja lisätään englanninkielisiä aineistoja sekä soveltuvin osin muita kieliä toteutetaan 2-3 maakunnan sisäistä ja 2-3 maakunnan ulkopuolista markkinointitapahtumaa, joissa Satakunnan maakuntaa tuodaan eri tavoin esille. Markkinoinnilla toteutetaan Satakunnan brändikäsikirjan mukaisia tavoitteita (mm. asuminen, työpaikat ja koulutusmahdollisuudet). Osallistumiset toteutetaan tarvittaessa maakunnan yhteistyönä Satakuntaliiton toimiessa koordinoivana tahona. Painopistealueet ovat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere ja Vaasa. 17

18 o Pohjanmaan Suurmessut Vaasa o Tampereen kotimaan matkailumessut o Pyhäjärvimessut Eura o Maaseutunäyttely Pori elokuu o Paras koti -messut Karhuhalli Pori marraskuu o Kulttuurialan tempaus tai tapahtuma (esim. esittävät taiteet, kuvataide, musiikki). Huom. Turun kirjamessujen kautta kirjallisuus on ollut vahvasti esillä jo viitenä vuonna ja nyt panostetaan muuhun kulttuuriesittelyyn. o tutkitaan mahdollisuutta esittäytyä Slushissa Helsingissä 2018 on tutkittu mahdollisuutta esittäytyä Slushissa Helsingissä 2018 yhteistyössä Robocoastin kanssa ja haettu muuta vastaavaa esilläolo- mahdollisuutta on valmisteltu yhdessä Satakuntavaltuuskunnan kanssa Helsingissä opiskelijoille suunnattua rekrytointitapahtumaa Porin asuntomessuilla Karjarannassa oli Satakunnan yhteisosasto esittelemässä asumista ja työpaikkoja Satakunnassa. Kaikilla maakunnan kunnilla oli mahdollisuus osallistua. Mukana yhteisosastolla olivat: Euran kunta, Harjavallan kaupunki, Honkajoen kunta, Huittisten kaupunki, Karvian kunta, Merikarvian kunta, Siikaisten kunta, Sikses parasta Satakunnasta -hanke, Ulvilan kaupunki ja Satakuntaliitto jakoi oman pisteensä ELY/Rekryn kanssa. Satakuntaliitto osallistui seuraaviin tapahtumiin: o Satakunta hyvää kohdetta Agorasali SAMK o Pohjanmaan suurmessut o Tampereen kotimaan matkailumessut o Pyhäjärvimessut Eura o Mukulatori-tapahtuma Pori o Porin asuntomessut o Satakunta Roadshow o Paras koti -messut Pori o Osaava Nainen -messut Turku Instagram-tili ja tuotettiin sille brändiä edistävää sisältöä (6 x kuukaudessa) toteutettiin osallistava #hyväelämäsatakunnassa -valokuvakampanja Instagramissa ja Facebookissa, palkinnot yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa (kesto ) toteutettiin Suomi tarvitsee Satakunnan -kampanja (3 videota suomi & englanti, 3 artikkelia, kesto ) toteutettiin Luo oma elämyksesi Satakunnassa -kuvareportaasikampanja (6 artikkelia, kesto , Satakunta.fi, Facebook ja Instagram) 18

19 toteutettiin Hyvä elämä Satakunnassa -kampanja (kesto , Facebook ja Instagram) tuotettiin uusittu Satakunta-kruunu markkinointiaineistoksi lapsille tuotettiin uusi tarinakirja Seikkailu soikoon! Tarinakirja lapsille Satakunnasta vol. V (2018, tekstit Ulla Koivula, kuvitus Essi Jokela, painokset kpl). tuotettiin sisältöä Satakunta.fi-maakuntaportaaliin muun muassa yritys- ja muuttaja-artikkeleita Satakunnan menestystarinat -teemassa tuotettiin viiden postikortin Satakunta-sarja tuotettiin englanninkielinen Satakunnan esittelyvideo osallistuttiin Lounais-Suomen positiivisen rakennemuutoksen viestintään ja Töihin tänne -kampanjaan, mm. SuomiAreenan teemapäivä ja ohjausryhmä eri kanavien käyttäjä- ja seuraajamäärät ovat lisääntyneet palautetta on kertynyt eri lähteistä ja säännönmukaisesti palaute on ollut kiittävää ja positiivista 19

20 1.3.2 Aluekehityksen toimiala Satakuntaliiton aluekehityksen toimialan tehtävät perustuvat pääosin lakiin alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (17, 7/2014). Keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia ovat: Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Alueellisten rakennerahasto - ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Satakuntaliitto ja maakunnan keskeiset kehittämistoimijat käyvät systemaattista ja jatkuvaa vuoropuhelua maakunnan kehittämiseksi ja alue-ennakoinnin toteuttamiseksi. Satakuntaliito aluekehittämisen ajantasaiset seurantaraportit tarjoavat kattavaa tietoa Satakunnan kehityksen tilasta sekä palvelevat maakuntaohjelman seurantaa ja maakunnan edunvalvontaa. Maakunnan yhteistyöryhmä MYR ohjaa ja seuraa maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahastoohjelman ja muiden rahoitusinstrumenttien tehokasta toteutusta Satakunnassa Maaseudun kehittämisen, matkailun sekä kulttuurialan yhteistyö toimii Satakunnassa eri kehittäjäorganisaatioiden, maakunnassa toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien kesken. Aluekehityksen ennakointi ja seuranta Satakuntaliiton aluekehityksen toimiala vastaa alue-ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tehtäviin kuuluvat sekä alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittaminen sekä ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. 20

21 Aluekehittäminen ja ennakointi edellyttävät kattavaa vertailukelpoista tietoa toimintaympäristöstä ja kehityksen tilasta. Aluekehitysyksikkö arvioi ja seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta. Käytännössä aluekehityksen seuranta ja alue-ennakointi on numeerisen, teemakarttapohjaisen ja paikkatiedon hallintaa sekä analysoidun tiedon vaihtoa ja tietopalvelua. Tietotarjonta maakunnallisen kehityksen seurantaan ja aluepoliittisen päätöksenteon tueksi uudistuu merkittävästi kaiken aikaa. Kehitetään ja ylläpidetään maakunnan aluetietopalvelua. Toteutettiin tilastopalveluja aluekehityksen eri teemoista viraston sekä sidosryhmien käyttöön. Huolehditaan aluekehittämisen toimialan sekä alueiden käytön tehtävässään tarvittavan tiedon hankinnasta ja analysoinnista, selvitysten laadinnasta sekä tiedottamisesta. Aluekehitys- ja alueiden käytön toimialojen työtä tuettiin laatimalla esityksiä ja tietopalveluja tarpeen mukaan. Laaditaan alueellinen kehityskuvaraportti puolivuosittain maakuntavaltuustolle. Satakunnan Maakuntaohjelman seurantaraportti 4 esiteltiin maakuntavaltuustolle. Syksyllä 2018 laadittiin ensimmäinen uuden maakuntaohjelman toimintalinjoittain ja kehittämisteemoittain koottu Satakunnan aluekehityksen tilannekuvaraportti, jossa käytiin läpi aluekehityksen eri osa-alueita. Tilannekuvaraportti esiteltiin maakuntavaltuustolle joulukuussa Vuoden 2018 aikana kehitetään alueellisen ennakoinnin toimintamalleja osana Satakurssihanketta. Vuoden 2018 aikana kutsuttiin koolle maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjojen mukaiset uudet Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiofoorumit. Alueennakoinnin ilmiötarkastelut ja teemakohtaiset osaamisprofiilit sisältyivät maakunnalliseen TKI-kokonaisuuteen. Toteutetaan alue-ennakoinnin vuosikello huomioiden ennakoivan rakennemuutoksen (ERM) toimintatapa. Alue-ennakoinnin vuosikello sisältää viisi aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevaa tilaisuutta: 1) Maakunnalliset alue-ennakoinnin foorumit järjestetään keväällä. Foorumin tehtävänä on tarjota maakunnalliselle suunnittelu- ja kehittämistyölle ennakoinnin keskustelufoorumi. 2-3) Alueellisia kehitysnäkymiä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa (kevät-syksy) Satakunnan ELY-keskuksen koordinoimana seuduittaisena yhteistyönä. Satakuntaliitto osallistuu alueellisten kehitysnäkymien laadintaan. 21

22 4) Satakuntaliitto koordinoi osaamis- ja työvoimatarvekatsauksen laadinnan syksyllä. Laadintaprosessi sisältää mm. asiantuntijatyöpajojen toteutuksen ja aineiston analysoinnin. 5) Satakuntaliitto järjestää vuosittain Tulevaisuusfoorumin, jossa tarkastellaan maakunnallisen kehittämisen ajankohtaisia teemoja sekä tulevan vuoden ennakointiteemoja aluekehittämisen lähtökohdista. Vuoden 2018 aikana kutsuttiin koolle maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjojen mukaiset alue-ennakoinnin foorumit/ tutkimus- kehittämis- ja innovaatiofoorumit Kannustavan yhteisöllisyyden foorumi , , Puhtaan elinvoiman foorumi , , Ihmislähtöisten ratkaisujen foorumi , Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut Satakunnan ELY-keskuksen koordinoman Alueelliset kehitysnäkymät -raportin laadintaan. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen neuvottelukunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2018 aikana ja käsitellyt kokouksissaan mm. toisen asteen koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamista. Satakunnan Tulevaisuusfoorumi järjestettiin Porissa. Jatketaan alue-ennakoinnin johtoryhmän työskentelyä alue-ennakoinnin vuosikellon koordinoinnissa. Alue-ennakoinnin johtoryhmä kokoontui ja käsittelemään uusien tutkimus, kehittämis- ja innovaatiofoorumien toimintamallin toteutusta sekä keskustelemaan Satakunnan tulevaisuuden kehittämistrendeistä. Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja toimeenpanosuunnitelman laatiminen Maakuntasuunnitelmaan (Tulevaisuuskäsikirja 2035) perustuva Satakunnan maakuntaohjelma valmistuu syksyllä Ohjelmaa toteutetaan EU- ja kansallisin varoin sekä edunvalvonnan keinoin. Maakuntaohjelman toteutumista edistetään vuoden 2018 aikana vuorovaikutuksessa muiden maakuntien, kuntaliiton, työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ELY-keskusten sekä tarkoituksenmukaisesti muiden mahdollisten tahojen kanssa. Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka toinen vuosi ja välivuotena se tarkistetaan. Käytännöksi tullee menettely, että toimeenpanosuunnitelma laaditaan joka vuosi syyskuussa. Toimeenpanosuunnitelma sisältää rakennerahastojen käyttösuunnitelman maakunnassa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy maakunnan yhteistyöryhmä. Satakunnan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman täydennykseksi on keväällä 2016 laadittu ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma (ERM) perustuen Sipilän hallitusohjelman mukaiseen Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kärkihankkeeseen Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO). Maakuntaohjelmatyöhön liittyviä keskeisiä toimenpiteitä vuonna 2018 ovat: 22

23 Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaraportti laaditaan maakuntavaltuustolle keväällä Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille laadittaneen syksyllä Osallistutaan samaan aikaan tarvittaessa ELY-keskusten ja aluehallintoviraston strategisten ohjausasiakirjojen laatimiseen ja tulossopimuksia koskeviin neuvotteluihin. Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelman (ERM) toteutumisen seuranta sisältyy maakuntaohjelman puolivuotisseurantaraporttiin. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusinstrumentin koordinointitoimenpiteiden toteutus Maakuntaohjelman toteutumisen seurantaraportti laadittiin ja esiteltiin maakuntavaltuustolle keväällä Seurantaraportti esiteltiin myös Maakunnan yhteistyöryhmälle toukokuussa Seurantaraporttiin sisältyy myös ERM-suunnitelman toteutumisen seuranta (AIKO-hankkeet). Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on laadittu TEM:n antamien ohjeiden mukaan mennessä. Asia on käsitelty myös MYR:n kokouksessa Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoitusinstrumentin osalta järjestettiin rahoitushaku, joka päättyi Kuntien ja maakuntien välisen yhteistyön sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen Maakuntien yhteistoiminta-alue Satakunta ja Varsinais-Suomi muodostavat alueiden kehittämislain tarkoittaman yhteistoimintaalueen. Yhteistoiminta-alueen osalta Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitukset ovat linjanneet keskeisimmiksi asioiksi VT8 II-vaiheen toteuttamisen, meriklusterin ja sen alihankintaverkoston kehittämisen sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamisen. Muita yhteisiä kehittämisalueita ovat ammattikorkeakouluyhteistyö Coastal, Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) ja vuosina toteutettava Pohjoinen kasvuvyöhyke. Maakuntien liittojen uusi lakisääteinen tehtävä on merisuunnittelu. Merialuesuunnittelua koskeva laki tulee voimaan lokakuussa Satakunta tekee merialuesuunnittelua yhteistyössä Varsinais-Suomen kanssa. Vuonna 2018 jatketaan yhteistoimintateemojen edistämistä yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Yhteistoimintateemojen edistämistä on toteutettu aluekehittämisen toimialan osalta mm. virkamiesyhteistyönä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallitusten yhteiskokous järjestettiin

24 Maakunnallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio -yhteistyön (TKI) edistäminen. TKI-yhteistyön tavoitteena on muodostaa strategisia verkostokumppanuuksia keskeisten t&korganisaatioiden, oppilaitosten, välittäjäorganisaatioiden sekä elinkeinoelämän välille. Tarkoituksena on mm. että maakunnan TKI-toimijoiden välinen työnjako ja fokusoituminen on selkeä ja toimijat muodostavat strategiseen kumppanuuteen perustuvia kumppanuus- /yhteishankkeita. Jatketaan maakunnallisten TKI-yhteistyöryhmien koordinointia vuonna 2018 Vuoden 2018 aikana kutsuttiin koolle maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjojen mukaiset uudet Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiofoorumit. Maakuntaohjelman mukaiset kehittämishankkeet toteuttavat osaltaan maakunnallista tutkimus-kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Satakunnan teollisuuden kasvuohjelma - Teollisuuspilotti Teollisuuspilotti on ohjelmajulistus satakuntalaisen teollisuuden ja sen uudistumisen merkityksestä kohdistuen etenkin maakunnan teollisuuspuistoihin. Teollisuuspilotti nostaa teollisuuden kannalta keskeiset kehitettävät asiat esille. Teollisuuspilotti on valmisteltu laajassa yhteistyössä keskeisten yksityisten toimijoiden (mm. Kauppakamarit) sekä julkisten (Satakuntaliitto, Satakunnan ELY, kaupungit ja kunnat) kesken. Satakunnan Teollisuuspilotin teemat: 1. Teollisuuspuistot innovaatioalustana a) Luodaan ja testataan mallia, miten teollisuuspuistot toimivat kasvua lisäävänä ja kilpailukykyä parantavana uuden liiketoiminnan kasvuympäristönä (TEM). 2. Teollisuuspuistot toimintaympäristönä b) Kasvun mahdollistavien, teollisuuspuistot yhteen kytkevien älykkäiden logististen ratkaisujen kehittäminen (LVM ja LiVi). c) Ympäristöalan tiivistyvä kehityskumppanuus ja dialogi teollisuuteen liittyvissä ympäristökysymyksissä (YM). 3. Teollisuuspuistot työelämän uudistajana d) Käynnistetään keskustelu Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa siitä, miten räätälöity erikoiskoulutus mahdollistaa joustavat opintopolut yritysten tarpeisiin. Vuoden 2018 aikana edistetään Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman - Teollisuuspilotin toteutumista Keväällä 2018 laadittiin Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman -Teollisuuspilotin vuoden 2018 työsuunnitelma. Vuoden 2018 joulukuussa toteutettiin sidosryhmäkysely vuoden 2019 työsuunnitelman laadinnan taustaksi. 24

25 Satakunnan positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteutus Satakunnan positiivisen rakennemuutoksen seurantaryhmä kokoontui vuoden 2018 aikana kolme kertaa käymään läpi siltasopimuksen teemojen etenemistä. Kokoukset pidettiin 8.1., 7.5., ja Siltasopimuksen ministeriötyöryhmässä käytiin ja siltasopimuksen seurannan lisäksi keskustelua prosessin jatkosta. Ministeriön kilpailukyky -työryhmä kokoontui Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelma Satakunnan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman tarkoituksena on luoda ja vahvistaa edellytyksiä bio- ja kiertotalouden kestävälle kasvulle maakunnassa. Vuoden 2018 aikana on laadittu kasvuohjelmaa valtion vuoden 2018 budjettirahoituksella, jonka myönsi työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelman painopisteenä on elintarviketeollisuuden sivuvirtojen biokaasupotentiaalin hyödyntäminen, jonka lisäksi tarkoitus on ollut selvittää koko bio- ja kiertotalouden toimintakenttää. Ohjelmaan sisältyvät selvitykset valmistuivat vuoden 2018 lopussa ja ohjelman on tarkoitus valmistua Lounaisrannikkoyhteistyö (LOURA) Lounaisrannikkoyhteistyötä (LOURA) tekevät lounaisrannikon kaupungit Turku, Uusikaupunki, Rauma ja Pori. LOURA on strateginen yhteistoimintamalli, jonka päämääränä on koko alueen kilpailukyvyn, houkuttelevuuden ja tunnettuuden lisääminen. Yhteistyön lippulaivoja ovat meriosaaminen, energia, matkailu, invest in toiminta ja ennakoiva elinvoimatoiminta. Vuoden 2018 aikana aluekehityksen toimialan edustaja toimii LOURA-yhteyshenkilönä Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut Loura-yhteistyökokouksiin vuoden 2018 aikana. Satakunnan Team Finland toiminta Satakunnassa Team Finland toiminta on organisoitu Team Satakunnaksi, jonka tehtävänä on alueen kansainvälistymispalveluita tarjoavien tahojen tiedonvaihto ja kansainvälistymistoiminnan koordinointi. Team Satakunta järjestää yrityksille suunnattuja tietoiskutilaisuuksia kansainvälistymiseen liittyvistä kysymyksistä ja tarjoaa kansainvälistymiseen liittyvä neuvontaa ja yhteyksiä muihin Team Finland toimijoihin. Team Satakunnan jäseniä ovat Finnvera, Finpro, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy, Porin yliopistokeskus, Prizztech Oy, Rauman kauppakamari, Rauman kaupunki, Satakuntaliitto, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnan ELY-keskus, Satakunnan kauppakamari, Satakunnan Yrittäjät ja Tekes. Aluekehityksen toimialan edustaja toimii Team Satakunta yhteyshenkilönä vuonna 2018 Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut Team Satakunta yhteistyöhön. 25

26 Maaseudun kehittämisen yhteistyö ja järjestöyhteistyö Maaseudun kehittämiseen suunnattua kehittämis- ja yritysrahoitusta myöntää ELY-keskus. Satakuntaliitolla on edustaja Maakunnan Yhteistyöryhmän maaseutujaostossa, jossa seurataan alueellisen maaseudun kehittämisstrategian sekä leader-kehittämisstrategioiden toteuttamista sekä maaseuturahaston rahoituksen suuntaamista em. strategioiden mukaiseen kehittämistyöhön. Maaseudun kehittämiseen liittyen Satakuntaliitto on yhdessä SataKylät ry:n kanssa valinnut Satakunnan maakuntakylän vuodesta 1994 asti. Satakuntaliitto on mukana Satakunnan järjestöyhteistyöryhmässä (JYTRY), joka on maakunnan yhdistys- ja vapaaehtoistoimijoiden keskustelu-, kehittämis- ja yhteistyöfoorumi. Järjestöyhteistyöryhmän tavoitteena on edistää yhdistysten yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa (kunnat, yritykset, seurakunta, oppilaitokset) sekä lisätä järjestönkentän toiminnan ja osaamisen tunnettuutta maakunnassa. Satakuntaliitto on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitossa sekä Suomen Kylätoiminta ry:ssä. Maaseudun kehittämisen yhteistyötä jatketaan maaseudun kehittäjäorganisaatioiden, maaseudulla toimivien keskeisten järjestöjen sekä rahoittajien edustajien kesken. Osallistutaan järjestöyhteistyöryhmään maakunnallisen järjestökentän toiminnan ja tavoitteiden kytkemiseksi maakunnalliseen kehittämistyöhön. Yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa valitaan vuoden maakuntakylä 2018, joka osallistuu Suomen Kylätoiminta ry:n järjestämään valtakunnalliseen vuoden kylä kilpailuun. Osallistuttu maakunnan yhteistyöryhmän maaseutujaostoon, joka tukee maaseudun kehittämisen yhteistyötä. Järjestöyhteistyön toteutumista on raportoitu toimintakertomuksen MKJ-tiimin osiossa kohdassa muu sidosryhmien kanssa tehtävä työ. Valittiin yhteistyössä SataKylät ry:n kanssa vuoden maakuntakyläksi 2018 Rauman Ylisenpään kylät, joka osallistui Suomen kylät ry:n (ent. Suomen Kylätoiminta ry) valtakunnalliseen vuoden kylät -kilpailuun. Palkittiin vuoden maakuntakylä euron palkintomäärärahalla maakunnallisilla kyläpäivillä Euran Paneliassa Matkailun strateginen kehittäminen ja yhteistyön koordinointi Satakuntaliitto edistää matkailutoimijoiden yhteistyötä Satakunnassa mm. kutsumalla koolle maakunnan keskeisistä matkailun kehittäjistä ja -toimijoista koostuvan Matkailufoorumin. Foorumin tehtävänä on seurata ja arvioida Satakunnan matkailun tavoite- ja toimenpidesuunnitelman toteuttamista, keskustella matkailun strategiseen kehittämiseen liittyvistä aiheista osana maakuntaohjelman toteuttamista sekä välittää tietoa ajankohtaisista maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävistä matkailuun liittyvistä asiakokonaisuuksista. Lisäksi matkailufoorumi toimii yhtenä aluekehityksen seurantaa ja ennakointia palvelevana TKIyhteistyöryhmänä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa matkailualan osaamis- ja työvoima- sekä 26

27 kehittämistarpeista alueelliseen ennakointityöhön sekä maakuntaohjelman toteuttamisen seurantaan. Vahvistetaan matkailutoimijoiden yhteistyötä ja edistetään matkailun strategista kehittämistä matkailun kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten sekä rahoittajien edustajien kesken. Jatketaan matkailufoorumin koordinointia vuonna Osallistuttiin Tukholmassa Suomen suurlähetystössä järjestettyyn Satakunnan matkailua promoavaan tilaisuuteen. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä ELY-keskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Visit Porin ja Visit Rauman kanssa. Mukana tilaisuudessa oli noin 20 satakuntalaista matkailuyritystä ja -toimijaa. Tilaisuudessa oli mukana myös Suomen suurlähetystö ja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari. Matkailufoorumia ei kutsuttu koolle erikseen, vaan matkailuhankkeet olivat vuonna 2018 mukana uuden maakuntaohjelman kehittämisen toimintalinjojen mukaisesti uudistetuissa alue-ennakoinnin foorumeissa (Ihmislähtöisten ratkaisujen TKI-foorumi) On osallistuttu matkailun kv-tiimin kokouksiin. Aluekehittämistä tukevan yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen Seurataan ja osallistutaan aluekehityksen toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin verkostoihin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. On osallistuttu Maahanmuuton ja kotoutumisen alueellisen yhteistyöryhmän toimintaan. On osallistuttu MYR:n asettaman maaseutujaoston toimintaan On osallistuttu CPMR:n suomalaisjäsenalueiden keskinäiseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön. Yhteisiin tapaamisiin on osallistuttu mm. CPMR:n Itämerikomission sekä CPMR:n yleiskokousten yhteydessä (CPMR:n tarkkailijajäsenenä) On perustettu yhdessä maakunnan avaintoimijoiden kanssa epävirallinen KVtyöryhmä palvelemaan keskinäistä tiedonvaihtoa, kansainvälistä verkostoitumista, osaamisen esilletuomista sekä kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin hakeutumista On osallistuttu maakuntauudistuksen Aluekehityksen valmisteluryhmän toimintaan sekä maakuntauudistuksen Kasvupalvelut valmisteluryhmän toimintaan. On osallistuttu maakuntien tilasto- ja tutkimusvastaavien verkostotapaamisiin On osallistuttu maakuntien aluekehitysjohtajien verkostotapaamisiin 27

28 On osallistuttu Leader Karhuseutu ry. hallituksen työskentelyyn On osallistuttu maakuntien kv-verkoston tapaamisiin Kulttuuriin liittyvien suunnitelmien yhteensovittaminen osana maakuntaohjelman toteuttamista Maakunnan liitto vastaa aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta maakunnassa ja siinä tehtävässä vastaa mm. kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista. (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista 17, 7/2014). Satakuntaliiton johdolla laadittu Satakunnan kulttuuristrategia määrittelee maakunnalliset kulttuurin kehittämisen linjaukset. Seurataan Satakunnan kulttuuristrategian toteuttamista sekä sovitetaan yhteen kulttuuria koskevia suunnitelmia ja kehittämistoimenpiteitä osana maakuntaohjelman toteuttamista. Järjestettiin Satakunnan kulttuurifoorumi marraskuussa Osallistuttiin Taikusydän -alueverkoston (kulttuurihyvinvointi) kokoukseen. Osallistuttiin työpajaan, joka koski kulttuurialan kolmannen ja neljännen sektorin nykytilaa paikallisen ja alueellisen kehittämisen näkökulmasta. Asiasta laadittu selvitys tuki kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain valmistelua opetus- ja kulttuuriministeriössä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toiminnasta huolehtiminen Satakuntaliiton aluekehitysyksikkö vastaa Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toiminnasta Satakunnassa. MYR yhteensovittaa aluekehittämisen ohjelmien ja erityisesti rakennerahastoohjelman toteuttamista maakunnassa. Yhteistyöryhmällä on sihteeristö ja maaseutujaosto. Satakuntaliitto hallinnoi maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa. Maakunnan yhteistyöryhmällä on 3-5 kokousta vuodessa. MYR hyväksyy syksyllä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Sihteeristö valmistelee MYR:n kokoukset ja lisäksi koordinoi ELY-keskuksen ja liiton käytännön hanketyötä maakunnassa. Maaseutujaosto edistää ja seuraa EU:n maaseutuohjelman toteuttamista ja päättää itsenäisesti kokoontumisaikataulustaan. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on kokoontunut vuoden aikana neljä kertaa. Kokouksissa on käsitelty mm. työjärjestyksen edellyttämien isojen hankekokonaisuuksien robotiikkaan kytkeytyvät ns. Silta-EAKR hankkeet - rahoittamista. Kaikissa kokouksissa on pidetty katsaus maakuntauudistuksen 28

29 esivalmistelun tilanteesta. MYR on ottanut myös kantaa rakennerahastohankkeiden hallinnon järjestämiseen uusien maakuntien aloittaessa toimintansa. Lisäksi kirjallisella menettelyllä on käsitelty ELYkeskuksen tulossopimuksen tarkistaminen. Sihteeristö on kokoontunut vuoden aikana myös neljä kertaa. MYRsihteeristössä on käsitelty kaikki rakennerahasto-ohjelman valmistelussa olevat hankkeet ja valmisteltu MYR:n käsittelyyn menevät asiat. Kirjallisella menettelyllä on käsitelty lisäksi ESR-hankkeita, jotka eivät ehtineet varsinaisen kokouksen käsiteltäviksi. Maaseutujaostolla on ollut vuoden aikana kaksi kokousta, joissa käsiteltiin mm. maaseutuohjelman toteuttamisen tilannetta. Kaikki Leader-ryhmät pitivät, kummassakin kokouksessa, katsauksen toiminnan etenemisestä. Maaseutujaostossa esiteltiin myös maakuntauudistuksen esivalmistelun tilannetta. Maaseutuohjelman seurantakomitean kokous on pidetty lisäksi Porissa. Alueellisten rakennerahasto - ohjelmien toteuttaminen (ohjelmat ja ) EU:n päättyneen ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmien toteuttaminen on päättynyt vuonna Satakunnassa on toteutettu vielä joitakin hankkeita vuoden 2015 puolella. Näiden hankkeiden viimeisimmät maksatukset hyväksyttiin helmikuun loppuun mennessä Kaikki vanhan ohjelmakauden hankkeet suljettiin kesään 2016 mennessä. Komissio hyväksynee syksyn 2017 aikana ohjelman loppuraportin, jonka jälkeen koko ohjelmatyö on saatettu loppuun. Uusi valtakunnallinen rakennerahasto-ohjelma käynnistyi ensimmäisellä haulla syksyllä Ohjelma sisältää sekä EAKR- että ESR-rahastojen toimet. Maakunnassa rahoittajaviranomaisina toimivat maakunnan liitto ja ELY-keskus. Ohjelman hallintoa on keskitetty Suomessa neljään ELY-keskukseen ja neljään maakuntien liittoon. Länsi-Suomessa toimivat koordinoivina viranomaisina Keski-Suomen ELY-keskus ja Pirkanmaan liitto. Maakunnilla on kuitenkin omat rahoituskehyksensä. Perusliitossa (Satakuntaliitto) hoidetaan edelleen hankevalmistelu kokonaisuudessaan ja myös hankepäätökset maakuntahallituksessa. Hankkeiden yhteyshenkilöt ovat edelleen perusliitoista, jotka osallistuvat hankkeiden ohjausryhmätyöskentelyyn maakunnassa. ELY-keskus vastaa lähinnä yritysten tukemisesta ja maakunnan liitto tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemisesta. Erityisenä kattavana tavoitteena on vähähiilisen talouden edistäminen. Satakuntaliitto koordinoi ja vastaa omalta osaltaan rakennerahasto-ohjelman toteuttamisesta annettujen ohjeiden ja aikataulujen puitteissa tehokkaasti huomioiden mm. maakuntaohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman linjaukset ja painotukset. 29

30 Ohjelmakauden ohjelmatyö saatettiin loppuun. Alkuvuoden aikana Satakuntaliitto järjesti erillisen ns. Silta-EAKR hankehaun. Hakemuksia tuli kaikkiaan kolme kappaletta, joista täsmennyksen jälkeen kaikki kolme hyväksyttiin päätöksentekoprosessiin. Kesäkuussa avattiin haku EAKR:n kehittämishankkeille. Kaikki erityistavoitteet olivat haussa mukana. Haku päättyi ja siihen tuli yhteensä 14 hakemusta. Satakuntaliiton valmistelemia käynnistyneitä EAKR hankkeita oli vuoden loppuun mennessä yhteensä 73 ja hylkäyspäätöksiä yhteensä 11 kpl. Tällä hetkellä varoja on sidottu n. 10,4 miljoonaa euroa ja varattu käynnissä olevien hankkeiden toteuttamiseen 13,3 miljoonaa euroa. Koko ohjelmakauden kehys (mukaan lukien Silta EAKR -erillisrahoituksen 1,9 miljoonaa euroa) on n. 19,7 miljoonaa euroa. Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut Länsi-Suomen rakennerahasto-ohjelman koordinaatiotyöryhmän toimintaan. Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut vuoden 2018 aikana Länsi- Suomen suuralueen edustajana uutta ohjelmakautta valmistelevan EU-4 jaoston toimintaan. Toimintaa koordinoi Työ- ja elinkeinoministeriö. On osallistuttu Länsi-Suomen koordinaatiotyöryhmän työskentelyyn, jonka kautta välittynyt myös tietoa ja raportteja kansainvälisen RR-ohjelman verkoston (IQ-Net) tapaamisista. On osallistuttu tulevan rakennerahasto-ohjelman valmistelun tueksi perustettuun Läntisen valmisteluryhmän työhön. Ryhmän puheenjohtajuus ja sihteerin tehtävät on vastuutettu Satakunnalle On osallistuttu uuden ohjelmakauden suuralueittaiseen valmisteluun ELSA-työryhmissä (Etelä- ja Länsi-Suomi) On osallistuttu uuden ohjelmakauden Maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaan CAP-maaseututyöryhmän työskentelyyn. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut toimenpiteet Satakunnan AIKO-rahoitus Satakuntaliitto osoittaa vuonna 2018 rahoitusta Satakunnassa toteutettaviin AIKO-kokeiluihin. Kokeilut pohjautuvat Satakunnan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelmaan, jonka Satakuntaliitto laati keväällä AIKO-toiminnan avainsanoja ovat elinkeinojen ja yritystoiminnan uudistuminen, kasvu ja kansainvälistyminen sekä työllisyyttä ja yritystoimintaa edistävät kokeilut. 30

31 Satakunnan ERM-suunnitelman pääteemoja ovat uudistuva teollisuus, kasvava biotalous sekä muuttuvat palvelut. Valtioneuvoston päättämä Satakunnan alustava julkinen rahoituskehys AIKO-toimintaan vuosille on euroa. Vuonna 2017 käytettävissä ollut rahoituskehys oli euroa. AIKO-toiminnasta järjestetään erillinen haku vuonna Maakuntahallituksen alustavan päätöksen mukaan Satakunnassa pyritään käynnistämään vuosittain noin 10 AIKO-kokeilua suuruusluokaltaan eur välillä. Satakunnan ERM-suunnitelma löytyy Satakuntaliiton www-sivuilta osoitteesta AIKO-rahoituksen myöntäminen lähti käyntiin vuoden 2016 lopussa. Vuoden 2018 alkupuoliskon aikana järjestettiin kolmas hakukierros, jolloin hyväksyttiin yhteensä kahdeksan uutta kokeilu-hanketta. Rahoitusta myönnettiin vuonna 2018 yhteensä euroa. Koko ohjelman kehys pieneni hallintoviranomaisen viimeisessä irrotuspäätöksessä oletetusta alkuperäisestä ( euroa) niin, että Satakunnan kokonaismyöntövaltuus on eur. Viimeisen hakukierroksen myöntöpäätöksillä on sidottu lähes koko myönnettävissä oleva kehys. Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa alueiden AIKO rahoituksen toteutuksen etenemistä kyselyillä, jossa mm. rahoituksen toteutumisen lisäksi tiedustellaan eri indikaattoreiden toteutumista. AIKO-hankkeita on päättynyt vasta seitsemän kappaletta. Indikaattoritiedoista on selvyys vasta kun hankkeet ovat päättyneet. Tarkempi raportointi toimitetaan hallintoviranomaiselle kun kaikki ohjelman hankkeet ovat päättyneet. Pohjoinen kasvuvyöhyke Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat ovat mukana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kasvusopimuksessa, joka muodostaa Etelä-Suomen 13 kaupungin ja kuuden maakunnan yhteistyöverkoston. Mukana ovat Espoon, Helsingin, Kotkan, Kouvolan, Lahden, Lohjan, Porin, Porvoon, Rauman, Salon, Turun, Uudenkaupungin ja Vantaan kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien liitot. Pohjoinen kasvuvyöhyke -yhteistyön koordinaatiosta vastaavat yhdessä hankkeen isäntäorganisaatiot Turun kaupunki ja Uudenmaan liitto. Kasvuvyöhyke kokoaa alueellaan valtion, kaupunkien, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden keskeiset edustajat rakentamaan uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja elinvoimaa Suomeen. Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä on erinomainen geopoliittinen sijainti, toimiva infrastruktuuri ja monipuolinen osaamisperusta. Se on alusta ennakkoluulottomille digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille. Pohjoinen kasvuvyöhyke on kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittäminen pohjautuu hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden edistämiseen ja tähtäimenä on Suomen ja sen alueiden kestävän kasvun ja elinvoimaisuuden edistäminen. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen tavoitteena on luoda kestäviä, perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita, tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta ja hyödyntää kansainvälisen 31

32 yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa. Tavoitteena on myös lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle sekä vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä. Valtion ja kaupunkiseutujen välisillä kasvusopimuksilla toteutetaan hallituksen kilpailukykykärkihankkeen toimenpiteitä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen (AIKO) käynnistämisestä. Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman mukaisia strategisia yhteistyösopimuksia voidaan tehdä kaupunkien, kasvuvyöhykkeiden ja teemakohtaisten kaupunkiverkostojen kanssa. Sopimukset ovat luonteeltaan aiesopimuksia ja ne tehdään vuosille Hallitus on linjannut tavoitteet sopimuksellisen politiikan toteuttamiselle talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen edelleen kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Sopimusosapuolet ovat sopineet seuraavien kahden hankekokonaisuuden toteuttamisesta AIKO-rahoituksella. 1. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen 2. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi -selvitys Esitettyjen hankkeiden rahoitus jaetaan puoliksi valtion ja puoliksi muiden sopimuskumppaneiden kesken. Lisäksi rahoitusta voidaan kohdentaa myös vyöhykkeen yhteistyön kannalta välttämättömiin koordinointitoimenpiteisiin. Sopimuskauden aikana Pohjoinen kasvuvyöhyke pyrkii generoimaan uusia hankerahoituksia ja yrityskohtaisia hankkeita, jotka edistävät vyöhykkeen tavoitteita. Vuoden 2018 aikana aluekehityksen toimialan edustaja osallistuu Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmän työskentelyyn. Edistetään ja seurataan valtion ja Pohjoisen kasvuvyöhykkeen välisen kasvusopimuksen etenemistä yhteistyössä Porin ja Rauman kaupunkien kanssa. Aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut kevään 2018 aikana Pohjoisen kasvuvyöhykkeen johtoryhmän työskentelyyn sekä Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toteuttaman Etelä-Suomen tavaralogistiikan tehostamishankkeen ohjausryhmän toimintaan. 32

33 Aluekehitykseen liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien edistäminen INTERREG ohjelmat Kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitus on pienentynyt ohjelmakaudella merkittävästi. Satakuntalaiset kehittämis-, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat aktiivisesti lähteneet hyödyntämään myös muuta EU-rahoitusta alkavalla ohjelmakaudella. Satakuntaliitto on rahoittanut EAKR -osarahoituksella mm. kansainvälisiin hankehakuihin tähtääviä pieniä (Lump sum) valmisteluhankkeita maakunnan toimijoille. Interreg - ohjelmista Satakuntaliitolle keskeisin on Central Baltic -ohjelma eli Keskisen Itämeren rajat ylittävä ohjelma. Central Baltic on EU:n alueellisen yhteistyön ohjelma, johon osallistuvat rannikkoalueet neljästä Itämeren maasta. Suomessa ohjelma-alue kattaa Uudenmaan lisäksi Satakunnan, Varsinais-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnat. Ohjelman toimintalinjat liittyvät talouden kilpailukykyyn, ympäristöön, liikenteeseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Läpikäyvinä teemoina ovat ICT ja vähähiilinen talous. Ohjelmakauden rahoitus on noin 122 miljoonaa euroa. Satakuntaliiton edustaja on varsinaisena jäsenenä ohjelman hallintokomiteassa ja varajäsenenä seurantakomiteassa. Itämeren alueen Interreg-ohjelma (Itämeri-ohjelma) tukee yhtenäistä aluekehitystä ja alueyhteistyötä ja sitä kautta innovointia, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. Ohjelman monikansalliset hankkeet keskittyvät yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, ja niihin osallistuu kumppaneita koko Itämeren alueelta. EU-rahoitus ohjelmakaudella yht. 278,6 milj. euroa. Ohjelmassa ovat mukana jäsenmaat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola ja (Pohjois-)Saksa sekä kumppanuusmaat Norja, Valko-Venäjä ja (Luoteis-)Venäjä. Osallistutaan Central Baltic -ohjelman hallinto- ja seurantakomitean toimintaan. Välitetään tietoa avautuvista hauista ja kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Osallistutaan Itämeri-ohjelman kansalliseen sub-komiteaan sekä välitetään tietoa avautuvista hauista ja kannustetaan satakuntalaisia toimijoita osallistumaan ohjelman hankehakuihin. Kannustetaan satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään myös muita kansainväliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia kansainvälistymisen vahvistamiseksi. Seurataan satakuntalaisten toimijoiden osallistumista kansainvälisten ohjelmien hankehakuihin osana maakuntaohjelman seurantaa. Osallistuttiin Central Baltic ohjelman hallintokomitean kokoukseen Ruotsin Visbyssä sekä marraskuussa 2018 kommentoitiin kirjallisesti 33

34 hankehakemuksia, joille oli haettu Central Baltic -ohjelman kansallista vastinrahaa. Päivitettiin tiedot satakuntalaisten toimijoiden Interreg -hankkeista maakuntaohjelman seurantaraporttiin. Välitettiin tietoa tulevista Interreg -hauista satakuntalaisille toimijoille. Muu KV-verkostoituminen, Innovaatiokumppanuudet ja S3 EU strategian yhtenä kärkialoitteena julkaistiin Innovaatiounioni-strategia, jossa korostetaan erityisesti kahta lähestymistapaa: Älykäs erikoistuminen (Smart specialisation) ja Euroopan innovaatiokumppanuudet (European Innovation Partnerships). Smart Specialisation. Euroopan Unioni on toteuttanut kuluvaa ohjelmakautta alueelliseen innovaatiojärjestelmäajatteluun ja alueelliseen erikoistumiseen pohjautuvan Smart specialisation S3 ajattelun kautta. Satakuntaliitto on mukana Euroopan alueiden Smart Specialisation Platformeilla ja älykkään erikoistumisen lähestymistapa on sisällytetty maakuntaohjelmaan ja lisäksi on laadittu maakunnan osaamisalueisiin perustuva Smart specialisation -konsepti ( Tämä lähestymistapa tulee olemaan jatkossa entistä enemmän EU-ohjelmien toteuttamisen ohjaajana. S3-temaattisten platformien alla (uudistuva teollisuus, energia, agri-food) haetaan aktiivisesti kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia uuden maakuntaohjelman ( ) painotusten mukaisesti Vuoden 2018 aikana aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut EU:n S3- temaattisten platformien työryhmien toimintaan. Euroopan komission JRC:lle toimitettiin Satakunnan ajantasaistetut S3-painotukset. Lisäksi Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (WFEO) kanssa sovittiin tiivistetystä EU-tason S3-platformien seurannasta (teollisuuden uudistuminen, energia, agri-food). Toimintavuoden 2018 aikana edistetään edelleen aktiivisesti maakunnan ja sen eri toimijoiden Kiina-yhteistyötä Vuoden 2018 aikana on jatkettu automaation ja robotiikan kansainvälisen verkostoitumisen tukemista niin Eurooppaan kuin Kiinaankin sekä kansainvälistä yhteistyötä osana maakunnan teollisuuden uudistumista. Toimintavuonna on tuettu Robocoast DIH:n eurooppalaista esilletuloa ja näkyvyyttä sekä gatewayasemaa EU:n ja Kiinan välillä. Innovaatiokumppanuudet Satakuntaliitto on mukana kestävän maatalouden eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa (ERIAFF-verkosto). Innovaatiokumppanuus tähtää resurssitehokkuuden edistämiseen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen sekä innovaatioiden lisäämiseen maa-, metsä- ja elintarviketaloudessa. Innovaatiokumppanuudella halutaan tuoda tärkeimmät sidosryhmätoimijat yhteen (erityisesti yhdistäen tutkimus- ja käytäntö). 34

35 Satakuntaliitto on lisäksi mukana yhdessä Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston (WFEO) kanssa eurooppalaisten alueiden tutkimus- ja innovaatioverkostossa (ERRIN) ja sen teematyöryhmissä. Vuoden 2018 aikana osallistutaan ERRIN- sekä ERIAFF-verkostojen ja näiden eri työryhmien toimintaan ja edistetään satakuntalaisten innovaatiotoimijoiden sekä elintarvikealan kansainvälistymistä sekä kansainvälistä yhteistyötä Vuoden 2018 aikana aluekehityksen toimialan edustaja on osallistunut ERRINsekä ERIAFF-verkostojen ja näiden eri työryhmien toimintaan. Satakuntaliiton aluekehityksen asiantuntija osallistui mm. ERIAFF-vuosikonferenssiin Seinäjoella ERRIN-verkostoa on hyödynnetty erityisesti ICT- ja energiateemoissa. ERRINin ICT-työryhmän kanssa on tehty yhteistyötä Robocoast DIH:n aseman vahvistamiseksi. ERRINin energia-työryhmän pkyritysten energiatehokkuusaloitteeseen liityttiin mukaan tarjoamalla kolmen eri satakuntalaistoimijan osaamista ja case-esimerkkejä. Vuoden 2018 aikana Satakuntaliitto liittyi jäseneksi Euroopan merellisten periferisten alueiden verkostoon (CPMR), joka tarjoaa aktiivisen eurooppalaisen edunvalvontakanavan mm. aluepolitiikassa, meripolitiikassa ja liikennekysymyksissä. Satakuntaliitto toimi vuoden 2018 ajan verkoston tarkkailijajäsenenä osallistuen mm. CPMR:n Itämeri-komission sekä CPMR:n yleiskokouksiin. Varsinainen jäsenyys alkaa Kiina-yhteistyö Toimintavuoden 2018 aikana edistetään edelleen aktiivisesti maakunnan ja sen eri toimijoiden Kiina-yhteistyötä Vuoden 2018 aikana on osallistuttu Kiina -yhteistyön vahvistamiseen yhteistyössä maakunnan avaintoimijoiden kanssa. Toimintavuonna laadittiin ns. Kiina-kartta, joka kuvaa toimijoiden eri Kiina-toimenpiteitä ja joka toimii perustana myös keskinäiselle tiedonvaihdolle Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden osalta. Satakuntaliitto on tukenut maakunnan oppilaitosten (SAMK, SataEdu) koulutus- ja tutkimusyhteistyötä Changzhoussa. Chanzhoun ohella toinen merkittävä yhteistyöalue on Ningbo. Satakuntaliitto on ollut mukana kehittämässä Ningbo Haishu -yhteistyötä, jossa operatiivista työtä toteuttaa Ulvila-Satakunta-Finland - platformin puitteissa Prizztech Oy. Satakuntaliiton aluekehityksen edustaja on toiminut Ningbo Haishu -yhteistyön teknisen komitean (Technical Committee) jäsenenä. 35

36 Alueiden käytön toimiala Maakuntasuunnitelma strategisena suunnitelmana pohjustaa maakunnan tavoiteltua kehitystä. Maakuntakaavalla tavoiteltu kehitys konkretisoidaan maakunnan alueiden käytön pitkän aikavälin suunnitelmaksi. Maakuntauudistuksen ja siihen liittyvien lakihankkeiden edetessä laaditaan maakunnalle uusi maakuntastrategia, minkä jälkeen MRL:n mukainen maakuntasuunnitelma sisältyisi yhteen maakuntastrategiaan. Maakuntastrategiassa tullaan pohjustamaan aikaisempaa laajemmin koko maakunnan kehitystä, ja maakuntakaavaa uudistetaan tulevassa maakunnassa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden ja maakunnan tahtotilan mukaisesti. Alueiden käytön toimialan keskeinen tehtävä on maankäyttö- ja rakennuslain 27 :n mukaisesti maakuntakaavan laatiminen, kaavan pitäminen ajan tasalla ja kaavan kehittäminen. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 2 :n mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia maakunnan suunnittelun edellyttämästä alueiden käytön, alue- ja yhdyskuntasuunnittelun rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan ja kehityksen seurannasta alueellaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa on rannikkomaakunnille osoitettu myös uutena lakisääteisenä tehtävänä maakunnan suunnittelujärjestelmästä erillisen merialuesuunnitelman laatiminen vuoteen 2021 mennessä. Merialuesuunnitelman laatimisprosessi käynnistettiin vuonna 2017 yhdessä rannikkomaakuntien ja ministeriön kanssa. Merialuesuunnittelussa edetään vuonna 2018 kaikille rannikkomaakunnille yhteisen koordinaation, yhtenäistetyn laatimisprosessin, sekä tietopohjan keräämisen ja kartuttamisen kautta. Myös hanketyössä syntyviä tuloksia hyödynnetään merialuesuunnittelutyössä. Toimialan tehtävänä on vahvistetun Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen sekä alueiden käytön suunnittelun edistäminen kuntakaavoituksen ja muun alueiden käytön suunnittelun kautta. Vuonna 2018 paikkatietotoiminta keskittyy liiton tietopalvelu- ja analyysien tuotantoon niin alueiden käytön suunnittelun kuin kuntienkin tueksi, ja merialuesuunnitelman laatimiseksi. Paikkatietotoiminta tähtää samalla maakuntastrategian laatimisen edistämiseen sekä maakuntakaavojen toteutumisen seurantaan maakuntakaavan muutostarpeisiin reagoimiseksi. Alueiden käytön toimiala vastaa myös alueiden kehittämistä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskevan lain mukaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja jatkuvan liikennejärjestelmätyön koordinoinnista sekä alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien osalta koskien suunnitteluprosessin käynnistämistä, siihen liittyvän yhteistyön johtamista ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun kanssa. Liikennejärjestelmätyötä suunnataan myös uudelleen maakuntauudistuksen edetessä ohjaamaan mm tienpidon järjestämistä. Vuonna 2018 jatketaan hallinnonuudistustyötä, jossa tähdätään uuden maakunnan toiminnan aloittamiseen vuonna Hallinnonuudistusta varten laadittiin alueiden käytön, liikenteen ja luonnonvarojen toimialojen nykytilan kartoitukset vuonna sekä valmisteltiin väliaikaishallintoa varten tarvittavat päätökset. Vuonna 2018 hallinnonuudistustyötä vie eteenpäin väliaikaisen toimielimen johdolla Satakuntaliiton projektitoimisto siihen asti, kunnes 36

37 uusi maakunta on perustettu. Alueiden käytön toimialalla valmistaudutaan maakuntauudistukseen perustamalla työryhmiä, vapauttamalla tarvittavia resursseja ja tilaipäisrekrytoinnein valmisteluprosessin kuluessa. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Alueiden käytön suunnittelu MRL:n mukaisesti niin, että suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä Satakunnassa. Maakuntakaavalla edistetään erityisesti Satakunnan kärkitavoitteiden; energia-alan sekä biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä, puhtaan veden ja ruoantuotannon ja niihin liittyvän teknologiaosaamisen eteenpäinviemistä sekä puhtaan luonnonympäristön huomioonottamista Merialuesuunnittelulla edistetään Selkämeren sinisen talouden kestävää kasvua Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista seurataan ja edistetään Alueiden käytön suunnittelua edistetään yhteistyössä toimijoiden kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä ja maakuntauudistuksen edetessä uudistetaan LIS-suunnitelmaa. Jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä tavoitellaan sujuvia arjen yhteyksiä sekä fyysisen ympäristön että järjestelmien tasolla niin, että Satakunnan kilpailukyky ja aluekehityksen edellytykset paranevat osana verkostoituvaa aluerakennetta. Edistetään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta osana ympäristöohjelman toteuttamista. Alueiden käytön hanketoiminta linkittyy mm. sinisen talouden kestävään kasvuun sekä rajat ylittävän yhteistyön kehittämiseen. Valmistaudutaan maakuntauudistukseen sekä uuden maakunnan strategian laatimiseen ja maakuntakaavan uudistamiseen. Maakuntakaavoitus / Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 teemana on energiantuotanto (turve, bioenergia, aurinkoenergia, tuulivoimatuotanto). Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Vaihemaakuntakaavalla 2 tarkistetaan ja täydennetään v 2013 lainvoiman saanutta kokonaismaakuntakaavaa. Teemat kohdentuvat pääosin Satakunnan maakuntasuunnitelman kärkitavoitteisiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelussa on edetty ehdotusvaiheeseen. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmistelua jatketaan v.2018 ehdotusvaiheen toimenpiteillä ja 37

38 tarvittaessa viedään eteenpäin kaksivaiheisen päätöksenteon kautta. Vaihemaakuntakaavaa käsitellään sekä maakuntakaavatoimikunnassa että vaihemaakuntakaavan 2 yhteistyöryhmässä. Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan muuttamassa rinnan maakuntauudistuksen kanssa. Lain uudistustyötä seurataan ja muutoksen vaikutuksia kaavaan arvioidaan. Itse maakuntauudistuksen arvioidaan vaikuttavan vaihemaakuntakaavan 2 laatimisen aikatauluun. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2018 hyväksyttiin valtioneuvostossa , ja ne tulivat voimaan Vaihemaakuntakaavan ehdotuksen 1 selostuksessa ennakoitiin ja käytiin läpi uudistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Merialuesuunnitelman laatiminen Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusta 1 käsiteltiin yhteistyöryhmässä , maakuntakaavatoimikunnassa ja maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen lähetettäväksi viranomaisten lausuntokierrosta varten. Lausunnot pyydettiin MRA 13 :n mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta, Satakunnan kunnilta, kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntien liitoilta sekä naapurimaakuntien kunnilta, keskeisiltä viranomaistahoilta, yhteisöiltä sekä niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. Kaava-aineisto oli lausuttavana asti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotusvaihetta 1 koskevia lausuntopyyntöjä lähetettiin yhteensä 74 kpl. Lausuntopyyntöjä lähetettiin Satakunnan kuntien (17 kpl) ja Satakunnan naapurikuntien (13 kpl) lisäksi noin 43 eri taholle. Ehdotuksesta saatiin yhteensä 44 kpl lausuntoa. Lisäksi Pohjois-Satakunnan turvetuottajien kanssa käytiin erillisneuvottelu Lausuntoja, alustavia vastineita ja ratkaisuesityksiä käsiteltiin viranomaisneuvottelussa , Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 yhteistyöryhmässä ja maakuntakaavatoimikunnassa Maakuntahallitus hyväksyi annettavat vastineet maakuntahallituksessa ehdotusvaiheen 2 ratkaisujen laatimiseksi. Vastineet toimitettiin lausuntojen antajille ja julkaistiin Satakuntaliiton verkkosivuilla. Maakuntahallituksen hyväksymien vastineiden pohjalta laadittiin nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vaihemaakuntakaavan 2 toinen ehdotus. Satakuntaliiton maakuntahallitus hyväksyi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 ja päätti asettaa aineiston julkisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana vastaanotettiin 19 muistutusta, joissa kuudessa todettiin, että muistutettavaa ei ole. Samalla käynnistettiin vastineiden valmistelu, josta keväällä siirrytään hyväksymisvaiheeseen. Merten aluesuunnittelua koskeva lakimuutos (482/2016) osana maankäyttö- ja rakennuslakia hyväksyttiin , ja vastuu merialuesuunnitelmien laadinnasta on rannikkomaakuntien liitoilla. Satakuntaliitto käynnisti merialuesuunnitelman laatimisen yhteistyössä ministeriöiden, rannikkomaakuntaliittojen ja sidosryhmien kanssa maakuntahallituksen päätöksellä Rannikkoliitot vetävät suunnittelua yhteisessä koordinaatioryhmässä, ja suunnittelua tuetaan valtakunnallisesti Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoituksella. Työhön palkattiin 38

39 rannikkomaakunnille yhteinen koordinaattori koko rannikkoalueen kattavan koordinointiryhmän ja merialuesuunnittelun yhteistyöverkon toimintaa varten. Erillisselvityspohjan mahdollisiin täydennyksiin varaudutaan meri- ja kalatalousrahaston käyttösuunnitelmassa. Merialuesuunnitelmien tulee olla valmiit 03/2021. Osallistutaan suunnitteluyhteistyöhön merialuesuunnittelun koordinaatioryhmässä Koordinaatioryhmä on kokoontunut yhteensä 22 kertaa, vuoden 2018 yhteensä 11 kertaa, joko ympäristöministeriössä tai rannikkoliittojen alueilla. Lisäksi valmistelua on viety eteenpäin suunnittelualueen omassa työryhmässä sekä pienemmissä työryhmissä skype-yhteyden välityksellä. Alueidenkäytön edustajat ovat osallistuneet kokouksiin. Merialuesuunnitteluun liittyvien teemojen asiantuntijat, erityisesti eri merialuesuunnitteluhankkeista ovat alustaneet kokouksissa hankkeiden etenemisestä sekä tutkimus- ja selvitystuloksista. Koordinaatioryhmässä pyritään yhtenäistämään suunnitteluprosessia koko rannikkoalueella nk Sabloonahankkeen kautta. Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa-hankkeessa (nk Sabloonahanke) selvitettiin suunnitteluprosessia ja suunnitelmien sisältöä ympäristöministeriön toimeksiannosta. Hankkeen toteutti WSP Finland Oy yhteistyössä Suomen kala- ja vesitutkimus Oy:n ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n kanssa. Keskeinen osa hankkeen toteutusta oli neljän työpajan valmistelu, fasilitointi ja yhteenvedon laadinta. Työpajoihin osallistui asiantuntijoita maakuntaliitoista, keskeisistä viranomaistahoista sekä muista merialuesuunnitteluun liittyvistä tahoista. Työn tuloksena syntyivät yhteenvedot työpajoista ja luonnos merialuesuunnittelun prosessista. Työtä ohjasi merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä, johon kuuluvat edustajat rannikkomaakuntien liitoista ja ympäristöministeriöstä. Satakuntaliitto osallistui ohjausryhmässä hankkeen eteenpäinviemiseen. Sabloonahankkeen työpajat pidettiin 2017 puolella, hankkeen loppuraportti valmistui , ja merialuesuunnittelun yhteistä lähestymistapaa esiteltiin sidosryhmätilaisuudessa ympäristöministeriössä Sidosryhmätilaisuuteen kutsuttiin kansallisella tasolla tunnistetut osalliset, sekä ne, jotka ovat ilmoittautuneet sidosryhmäverkkoon merialuesuunnitteluun osallisiksi. Vuonna 2018 edetään määrittelyvaiheesta valmisteluvaiheeseen Siirryttiin valmisteluvaiheeseen, jossa on jatkettu aineistojen keruuta, tuottamista ja analyysejä. Työn alla ovat ekologinen tilannekuva, sinisen talouden tilannekuva ja merialueiden ominaispiirteet. Ekologisessa tilannekuvassa keskiössä ovat Suomen meriympäristön tila 2018-raportti, VELMU-inventointi eli vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointi ja Zonation-analyysit laajassa yhteistyössä kansallisten toimijoiden ja hankkeiden kanssa. Velmu-inventoinnissa painottuvat puutteellisesti tunnetut habitaatit ja lajit, sekä ihmispaineen alaisten alueiden tiedon täydentäminen sekä kootun tiedon jalostaminen. 39

40 Sinisen kasvun tilannekuva on laadittu konsulttityönä, jonka koordinaatio on kilpailuttanut ja tilannut. Konsulttina toimi Gaia Consulting Oy. Hankkeen ohjausryhmään on ollut kutsuttu Satakunnan edustajana vs. aluekehitysjohtaja. Hanke tuotti katsauksen sinisen talouden strategisiin tavoitteisiin, laati kolmelle merialuesuunnittelualueelle profiilin sinisen talouden nykytilasta ja merkityksestä, tuotti kolmelle suunnittelualueelle tietoa sinisen talouden keskeisistä mahdollisuuksista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista, sekä hahmotti alueiden välisiä eroja. Vuoden 2018 loppupuolen pääpaino oli kattavan lähtöaineiston kokoamisessa. Sinisen talouden tilannekuva -raportti valmistui syyskuussa Ominaispiirreraporttien valmistelu aloitettiin toukokuussa Jokainen suunnittelualue laati alueen luonnonmaantieteellisiä ominaisuuksia, kulttuuriympäristöä ja suunnittelutilannetta ja meren käyttöä koskevan ominaispiirreraportin. Raporttien tekstiluonnokset saatiin vuoden loppuun mennessä valmiiksi, ja niiden viimeistelyä ja esitysmuodon suunnittelua jatketaan. Esityksiä tullaan viemään ArcGIS Online julkaisumuotoon. Merialuesuunnittelua edistäviä meneillään olevia/tai valmistuneita hankkeita ovat mm: Meritietoportaali (SYKE) Plan4Blue (SYKE) SeaGIS 2.0 (County Administrative Board of Västerbotten) SmartSea (FMI), (ohjausryhmässä Anne Savola) Sustain Baltic (Turun yliopisto), (Satakuntaliitto /Asko Ijäs). Smart Blue Regions (Ministry for Economic Affairs, Employment, Transport and Technology Schleswig-Holstein) Baltic Lines (German Federal Maritime and Hydrographic Agency) Basmati (German Federal Maritime and Hydrographic Agency) Baltic Scope (Swedish Agency for Marine and Water Management) PanBaltic Scope (Swedish Agency for Marine and Water Management), (Satakuntaliitto / Mari Pohja-Mykrä) BalticRim (State Archaeological Department of Schleswig-Holstein) BlueAdapt (SYKE) SEAmBOTH (Metsähallitus) ARKMAS (SYKE) Määritellään suunnittelu- ja päätöksentekoprosessi, sekä suunnitteluyhteistyö- ja osallistumismuodot sekä käytettävä aineisto ja suunnittelutyökalut. Yhtenäisen lähestymistapahankkeen työstämisen ja koordinaatioryhmän yhteistyönä määrittelyä on jatkettu ja on valmisteltu vuorovaikutussuunnitelmaa. Vuorovaikutussuunnitelmaluonnos valmistui 06/2018 ja lopullinen vuorovaikutussuunnitelma valmistui 09/2018. Vuorovaikutussuunnitelma on julkisesti nähtävillä osoitteessa ja Satakuntaliiton internetsivuilta osoitteesta nittelu/vuorovaikutussuunnitelma _fin.pdf 40

41 Käytettävää aiheistoa on määritetty yhteisesti, ja työ jatkuu. Suunnittelutyökaluna päätettiin käyttää ArcGIS -paikkatietoalustaa ja tiedonjakamiseen ArcGIS Online -alustaa. ArcGIS on käytössä kaikissa rannikkomaakunnissa maakuntakaavoituksen työvälineenä. Samalla todettiin ArcGIS Online koulutustarpeita osassa maakuntia, mihin loppuvuonna 2018 suunniteltiin täsmäkoulutuksia yhteistyössä SYKEen ja ESRI Oy:n kanssa. Kootaan lähtötietoja ja osallistutaan Meritietoportaalin kokoamiseen suunnittelualustaksi Satakuntaliitto on koonnut Selkämeren eteläosan alueen ominaispiirteitä sekä Sustain Baltic -hankkeessa että PanBaltic Scope -hankkeessa. Työ jatkuu. Meritietoportaalin rakentaminen etenee ja merialuesuunnittelun koordinaatiosta on nimetty osallistujat työryhmään, joka on osallistunut portaalin määrittelyihin Satakuntaliitto mukaan lukien. Meritietoportaaliin avattiin ArcGIS Online-yhteys, jonka kautta Meritietoportaalin aineistoihin on laajasti yleinen katseluoikeus, ja kullekin rannikkoliitolle hankittiin tunnukset suunnittelualueen työskentelyä varten. ArcGIS Onlinen kautta avataan jatkossa myös julkinen kuuleminen merialuesuunnitteluaineistoista. Koordinoidaan sidosryhmäyhteistyötä ja pidetään työpajoja suunnittelun edistämiseksi. Hankkeen sidosryhmäyhteistyötä varten on koottu laaja verkosto, johon osalliseksi tunnistettuja on aktivoitu liittymään. Vuorovaikutuskanavina on otettu käyttöön seuraavia: Yhteistyöryhmä ( - Sähköpostit - Uutiskirjeet Twitter: #Merialuesuunnittelu Facebook: Merialuesuunnittelu -sivu Koordinaatioryhmä on järjestänyt kolmannen sidosryhmätilaisuuden ympäristöministeriössä. Lisäksi 2018 on pidetty neljä toimialakohtaista kokousta. Merialuesuunnittelijat ovat osallistuneet merialuesuunnitteluun liittyvien hankkeiden työpajoihin mahdollisuuksien mukaan, ja osa hankkeista on jalkautunut alueille, jolloin myös laajempi alueellinen osallistuminen on ollut mahdollista. Hankkeet ovat eri vaiheissa. Kansainvälisestä yhteistyöstä vastaa ympäristöministeriö MRL:n mukaisesti, ja kansainvälistä rajat ylittävää merialuesuunnitteluyhteistyötä edistetään liiton hanketyöllä sekä osallistumalla meneillään oleviin merialuesuunnittelua koskeviin tilaisuuksiin ja hankkeisiin. Merialuesuunnittelun kansainvälistä yhteistyötä vetää ympäristöministeriö. Satakuntaliitto on osallistunut Suomen merialuesuunnittelun kansainväliseen konsultointiin ympäristöministeriössä , sekä Ruotsin merialuesuunnitelmien kansainväliseen konsultointiin Malmössä 41

42 osana PanBaltic Scope -hanketta. Ruotsin merialuesuunnitelma oli syksyllä ehdotuksena kuultavana ja lausuntoaika päättyi syyskuulle. Lausunto koottiin ympäristöministeriön kautta. Satakunnan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamisen seuranta ja edistäminen Satakunnan kokonaismaakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteutumista seurataan ja analysoidaan. Työssä hyödynnetään myös Valtakunnalliset yritysalueet hankkeessa syntynyttä tietopohjaa. Toteutuneisuuden seurannalla ja siihen liittyvillä analyyseillä kootaan tietopohjaa sekä tulevan maakunnan strategian laatimista että maakuntakaavojen uudistustyötä varten. Käydään maakunta-, yleis-, asema- ja ranta-asemakaavoihin ja muihin alueiden käytön toimialan tehtäviin liittyvät lakisääteiset viranomaisneuvottelut sekä osallistutaan viranomaisyhteistyöhön. Satakuntaliitto on osallistunut tarvittaviin viranomaisneuvotteluihin ja viranomaisyhteistyöhön, joita on käyty etenkin kuntayleiskaavoihin ja merkittävimpiin asemakaavoihin liittyen. Maankäyttö- ja rakennuslaki kevensi tarvittavien viranomaisneuvottelujen määrää, mikä on kuitenkin näkynyt lisääntyneinä lausuntopyyntöinä. Aluetta tuntevalle viranomaisyhteistyölle on selkeä tarve, ottaen huomioon, että pienemmissä kunnissa kaavoitustyötä tekevät yksittäiset konsultit, ja toisaalta isompien kuntien monialaiset kysymykset. Valmistellaan alueiden käytön toimialaan kuuluvat Satakuntaliitolta pyydetyt lausunnot Alueiden käyttö antoi alkuvuonna 2018 yhteensä 75 lausuntoa, joista ranta asemaja asemakaavoista 45 kpl, osayleiskaavoista 8 kpl, maa aineslausuntoja 3 kpl, ympäristövaikutusten arvioinneista 4 kpl, maakuntakaavoista 5 kpl, meren ja vesienhoidosta 2 kpl ja tie ja liikenneasioista 2 kpl lausuntoa, voimajohdoista 2 kpl, rakennusjärjestyksistä 1 kpl, rakennussuojelusta 1kpl ja lakiesityksistä 2 kpl lausuntoa. Pyydettyjen ja annettujen lausuntojen määrä on kasvanut merkittävästi edellisestä alkuvuodesta, samalla kun lakimuutoksen myötä käytyjä viranomaisneuvotteluja on puolestaan supistettu. Erityisesti kasvu näkyy asemakaavoista pyydettyinä lausuntoina. Toimialan antamina lausuntoina valmisteltiin maakuntahallituksen toimialaa koskevia lausuntoja, kuten hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laki maantielain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta, joka annettiin lausuntopalvelu.fi:n kautta ja tuotiin maakuntahallitukselle tiedoksi sekä johtoryhmäkäsittelyn pohjalta naapurimaakuntien maakuntakaavoja koskevat lausunnot. Annetut lausunnot ovat maakuntahallituksen listalla, ja erillislistauksesta Satakuntaliiton nettisivuille on luovuttu. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla alueiden käyttö antoi lausuntoja 58 kappaletta, joista ranta asema ja asemakaavoista 30 kpl, osayleiskaavoista 8 kpl, maa aines- ja pohjavesi- ja tulvariskialuelausuntoja 5 kpl, ympäristövaikutusten arvioinneista 4 kpl, maakuntakaavoista 1 kpl, voimajohdoista 1 kpl, lakiesityksistä ja meripolitiikasta 6 kpl, joista osa yhdessä aluekehityksen kanssa, metsiä ja maisemanhoitoa koskevia lausuntoja 2 kpl sekä hallinto-oikeudelle 1 kpl. 42

43 Loppuvuodesta annettujen lausuntojen määrä on siten vuoden alkupuoleen verrattuna hivenen laskenut. Alueiden käytön toimialalta annettujen lausuntojen määrä vuonna 2018 on ollut yhteensä 130 kpl, joten annettavien lausuntojen määrä on edelleen kasvanut. Kaavoituskatsauksessa 2018 on käsitelty lausuntopyyntöjen antamista. Valtio on puolestaan siirtynyt kasvavassa määrin käyttöön, mikä on myös kasvattanut valmistelijoiden työmääriä. Edistetään maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteuttamista yhteistoiminnassa kuntien ja eri viranomaisten kanssa kuntakaavoitukseen, teiden suunnitteluun, johtokäytävien suunnitteluun, loma-asuntorakentamiseen, maa-ainesten ottamiseen, jätehuoltoon ja vaikutusten arviointeihin liittyvissä asioissa osallistumalla asiantuntijaneuvotteluihin ja työryhmiin. Maakuntakaava strategisena työkaluna varmistaa pitkän aikavälin kehityksen eri maankäyttömuotojen osalta. Satakunnan kokonaismaakuntakaavan toteutumista seurataan analyysityöllä, jolla valmistellaan kokonaismaakuntakaavan uudistamistyön käynnistämistä. Lisäksi on osallistuttu asiantuntijaneuvotteluihin sekä -työryhmiin. Satakunnan maakuntakaavan toteutumista edistettiin osallistuen vaikutusten arviointiin eri hankkeissa. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä keskittyy Satakunnan maakuntakaavan toteutumisen seurantaan ja edistämistä koskeviin kysymyksiin. Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmä kokoontui kolme kertaa: ensimmäisellä keskityttiin matkailuun, ja SustainBaltic hankkeen matkailun ja ekosysteemipalvelu -näkökulmaan ja toisessa kokouksessa maakuntauudistuksen alueiden käyttöä, liikennettä ja ympäristöä koskevaan valmisteluun ja kolmannessa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukseen ja laadittavana olevaan bio- ja kiertotalouden kasvuohjelman laadintaan. Maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan 1 toteutuneisuutta analysoidaan ja seurataan On valmisteltu analyyseja kokonaismaakuntakaavan uudistamisen käynnistämiseksi. Hankekoordinaattori palkattiin loppuvuodeksi laatimaan esiselvitystä ja työsuunnitelmaa Satakunnan luontoselvityksen päivittämistä varten, mikä sisältää samalla kaavojen toteutuneisuuden arviointia. Työ jatkuu. Maakunnallista aluerakenneanalyysiä päivitetään sekä laaditaan tarvittavia analyysejä maakuntakaavoituksen pohjaksi On valmisteltu analyyseja kokonaismaakuntakaavan uudistamisen käynnistämiseksi. Loppuvuodesta käynnistettiin ampumarataselvitys Satakuntaliiton omana työnä. Työ jatkuu. Vaihemaakuntakaavan 1 kaava-asiakirjojen viimeistely, taitto, painatus ja jakelu aikataulutetaan vaihemaakuntakaava 2:n valmisteluaikataulujen mukaan. Alueiden käyttö on viimeistellyt aineiston tammi-helmikuussa 2018, ja hallinto on kilpailuttanut hankinnan maaliskuussa Taitto ja painatus ovat valmistelussa 43

44 hallinnossa, ja painatusaikataulu hallinnossa on edelleen siirtynyt. Päätöstä omana työnä tehtävästä taitosta ja painatuksesta tuleekin harkita jatkossa. Edistetään maakuntauudistustyötä liiton ja ELY-keskuksen toimintaprosesseja ja kulttuureja ja niiden yhteensovitustarpeita tunnistamalla, tulevia tarpeita kartoittamalla ja tarvittavia päätöksiä valmistelemalla. Alueiden käyttö ja ELY-L ja ELY-Y ovat tehneet yhteistyötä maakuntauudistuksen parissa. Esivalmisteluvaiheeseen 2 on panostettu irrottamalla resursseja perustyön puolelta niin että liikennesuunnittelijan työajasta 50% ja alueiden käytön johtajan työajasta 40% on kohdennettu maakuntauudistuksen valmisteluun helmikuusta Alueiden käytön työryhmän Alueiden käytön alatyöryhmän esivalmisteluvaiheen 2 raportti luovutettiin pyydetysti konsernistrategian valmistelu- ja VATEN valmisteluja varten. Samoin luovutettiin liikennealatyöryhmän- ja ympäristöalatyöryhmän raportit Tämän jälkeen laadittiin maakuntastrategiaa yhteistyössä Reijo Siltalan johdolla. Maakuntastrategia tekstiluonnokset luovutettiin kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Syksyllä 2018 valmisteltiin alueiden käytön ja ympäristön alatyöryhmissä projektitoimiston koordinoimat jatkovalmistelutehtävät, ja työryhmät ovat kokoontuneet joulukuulle 2018 asti. Liikennealatyöryhmä ei ole toiminut liikennesuunnittelijan jäätyä 06/2018 Satakuntaliiton palveluksesta, jolloin samalla projektitoimistossa ei ole ollut loppuvuonna liikennevalmistelijaa. Liikennesuunnittelijan rekrytointiaikaa jatkettiin syksyllä hakijoiden vähäisyyden takia, ja uusi liikennesuunnittelija liitossa aloitti 01/2019. Alueiden käytön suunnittelun edistäminen ja toteuttaminen sekä muut tehtävät Alueiden käytössä edistetään maakunnan suunnittelun merkityksen tunnettavuutta sekä lisätään viranomaisten ja kuntien välistä yhteistyötä. Huolehditaan suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lainsäädännön (SOVA-laki) soveltamisesta Satakuntaliiton suunnittelu- ja ohjelmatyössä. Maakuntaohjelman ympäristövaikutusten arviointia on tehty omana työnä ja osana maakuntaohjelman laatimistyötä. Ympäristövaikutusten arviointia on pidetty esillä myös merialuesuunnittelussa. Seurataan ja osallistutaan alueiden käytön toimialaan liittyviin kansainvälisiin, valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja ylikunnallisiin suunnitteluryhmiin, ohjelmatyöhön ja hankkeisiin. Osallistuttiin Lounais-Suomen metsäneuvoston jäsenenä metsäneuvoston kokouksiin, ja pyrittiin edistämään alueellisen metsäohjelman toteuttamista. On osallistuttu myös Satakunnan riistaneuvoston kokouksiin. Kansainvälinen yhteistyö on painottunut merialuesuunnitteluun ja hanketoimintaan, ja maakunnallinen työ etenkin maakuntakaavaprosesseihin. 44

45 Myös erilaisiin liikennettä koskeviin edunvalvonta- ym sidosryhmiin on osallistuttu aktiivisesti. Suunnittelun digitalisaatiota edistetään. Seurataan ja osallistutaan maakuntakaavojen digiloikka-hankkeeseen sekä suunnittelun digitalisaation edistämiseen. Osallistutaan paikkatietoyhteistyöhön mm. Meritietoportaalin ja Lounaispaikan kanssa. On osallistuttu hankkeisiin, erityisesti HAME -hankkeeseen, jolla edistetään maakuntakaavojen digitaalisuutta ja harmonisointia. Yhteistä tietomallipohjaa on alustavasti, pienimuotoisesti testattu ja testaaminen jatkuu. Meritietoportaalin laatimiseen on osallistuttu, etenkin koordinaatioryhmän toiminnan kautta. Merialuesuunnittelun puolella valmisteltiin loppuvuonna 2018 ArcGIS Online koulutuksen järjestäminen merialuesuunnittelijoille, johon myös Satakuntaliiton alueiden käyttö osallistui 2019 alussa. Tämä palvelee samalla myös maakuntakaavaprosessia alustojen ja ohjelmistojen ollessa maakunnille yhteiset. Jatketaan kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämerellä (ICZM, rannikko ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) ryhmien kautta. Osallistutaan merten aluesuunnittelun rajat ylittävän toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon yhteistyössä ympäristöministeriön, naapurimaakuntien sekä Ruotsin kanssa. CentralBaltic ohjelmaan kuuluva hanke on erikseen raportoitu toimintakertomuksen lopussa. Merialuesuunnittelun yhteistyötä on kuvattu edellä kohdassa Merialuesuunnittelu. Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä toimii aktiivisesti ja koordinointia jatketaan yhteistyössä Suomen riistakeskus Satakunnan kanssa. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti (4 ) asettaa toimikaudekseen uuden Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän, Satapeto. Päätöksen mukaan ryhmä jatkaa pääosin entisellä kokoonpanolla vuoden 2019 loppuun saakka. Aiemman käytännön mukaisesti Satakuntaliiton maakuntajohtaja toimii ryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana alueiden käytön johtaja. Sihteerin tehtävät jaetaan Satakuntaliiton ja Suomen riistakeskus Satakunnan kesken. Ryhmä päättää toimivaltansa puitteissa ryhmän mahdollisista täydennystarpeista toimikautensa aikana. Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmä kokoontui kevätkaudella yhden kerran aiheina erityisesti suurpedot sekä ammattikalastajien haasteet ml hylkeet ja syksyllä kerran. Edistetään tulvariskien hallintasuunnitelman toteuttamista (esim. Kokemäenjoen vesivisiotyön kautta). Tulvariskit on huomioitu annetuissa kaavalausunnoissa, ja tulvariskien hallinta on osa vesivisio-työtä. Kokemäen joen vesistöalueen vesivisio 2050 valmistui Maa- ja metsätalousministeriö nimesi merkittävät tulvariskialueet vuosiksi ELY-keskusten ehdotuksien mukaisesti. Edelliseen vuonna 2011 tehtyyn arviointiin ja nimeämispäätökseen nähden nyt nimettiin kolme uutta aluetta ja kaksi aluetta jäi pois. Samalla merkittäville tulvariskialueille asetettiin tulvaryhmät, joiden tehtävänä on määrittää tavoitteet 45

46 alueen tulvariskien hallinnalle sekä käsitellä päivitettäviä tulvakarttoja sekä tulvariskien hallintasuunnitelmia ja vähentämistoimenpiteitä. Satakunnassa Rauman meritulva-alueen osoittamisesta on luovuttu. Satakuntaliitto on valmistautunut tulvariskien hallinnan uuden suunnittelukauden käynnistämiseen kokoamalla ja ehdottamalla tahoja MMM:n päätöstä varten Kokemäenjoen tulvaryhmän kokoonpanoon ja nimeämällä liitosta ryhmän puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tulvaryhmät aloittavat toimintansa keväällä Osallistutaan aluekehitysvaroja sekä rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista koskevaan työhön kokoamalla kumppanuuksia ja tarvittaessa toimitaan rahoituksen hakijana. Satakuntaliitto on antanut puoltolausuntoja hankkeista ja pyrkinyt edistämään hanketyötä (esim LIFE-IP CANEMURE-hanke). CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hanke edistää ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia kuuden vuoden ajan, vuosina Käytännön ilmastotoimien edistämisen ohella hankkeessa järjestetään koulutusta, luodaan yhteistyöverkostoja ja levitetään hyviä käytäntöjä koko Suomeen. Hankkeessa on mukana 22 toimijaa: kuntia ja kunnallisia organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Hankkeen budjetti on 15,3 miljoonaa euroa. Suuri osa hankkeen rahoituksesta, 9,1 miljoonaa euroa, tulee EU:n Life-ohjelmasta. Hankkeessa viedään käytäntöön Suomen ilmastopolitiikkaa ja erityisesti energia- ja ilmastostrategian (EIS) sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjauksia. Satakunnassa hanketta toteuttaa SAMK ja Satakuntaliitto osallistuu hankkeeseen mm. toimimalla hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Omia uusia hankkeita alueiden käytössä ei ole käynnistetty. Osallistutaan Satakunnan vesien- ja merenhoidon toteuttamisen edistämiseen (SATAVESI). Vesistöalueryhmät - Karvianjoki-ryhmä, Kokemäenjoki-ryhmä ja Eurajoki Lapinjokiryhmä ovat jatkaneet toimintaansa ja kokoontuneet vähintään kerran kevätkauden aikana lukuun ottamatta Karvianjoki-ryhmää. Selkämeren rannikon vesienhoitoa käsitellään em. jokialueryhmissä. Vesistöalueryhmien toimintaa on suunnattu aiempaa enemmän työpajoihin, joissa konkreettisten vesienhoitotoimien kohteita sekä vastuu- ja toimijatahoja etsitään ja sovitaan yhdessä. Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050 valmistui vuoden 2017 lopulla ja sitä on käsitelty Kokemäenjoki-ryhmässä. Maakuntahallitus merkitsi Kokemäenjoen vesistöalueen vesivision 2050 tiedokseen helmikuussa 2018 Satakunnan tulevaisuuskäsikirjaa ja maakuntaohjelmaa täydentävänä asiakirjana. Satakuntaliitto ottaa em. ohjelman mahdollisuuksien mukaan huomioon omassa toiminnassaan. Marraskuussa 2018 Satakuntaliitto ja SustainBaltic-hanke järjestivät yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakunnan ammattikorkeakoulun (BlueSata- 46

47 hanke) sekä Nakkilan kunnan kanssa Kokemäenjoen äärellä näkökulmia joen tulevaisuuteen -seminaarin. Seminaarin tavoitteena oli tuoda esiin Kokemäenjoen vesivision 2050 merkitystä Satakunnassa sekä herättää keskustelua Kokemäenjokilaakson merkityksestä ja alueen kestävästä käytöstä. Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja laajasti eri näkökulmista liittyen niin vesistöalueen käyttöön, luontoon ja alueen kulttuuriseen merkitykseen. Raumalla pidetyssä seitsemännessä Meremme tähden -tapahtumassa tuotiin esille monipuolisesti esille mereen liittyviä tutkimuksia, harrastuksia, elinkeinoja ja suunnittelua (ks. merialuesuunnittelu, SustainBaltic). Osallistutaan yhdessä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kuntien kehittämiskeskusteluihin. Vuoden 2017 kehittämiskeskusteluista järjestettiin 2018 vuoden alkupuolella 8 keskustelua, joihin Satakuntaliitto osallistui. Nostetaan alueiden käytön tilasto- ja paikkatietoa esille suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Alueiden käytön Valtakunnallisesti merkittävien yritysalueiden kehittämistä koskeva hanke päättyi 2017, ja sen tuloksia on esitelty sekä maakuntahallitukselle, että kuntajohtajille. Hankkeen tietopohjaa on hyödynnetty rakennemallityötarpeiden kartoittamisessa. Aineisto on käytettävissä ja löytyy Satakuntaliiton nettisivuilta. Osallistutaan yhteistyössä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa ympäristöministeriön valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden uudelleen arviointiin ja päivitykseen. Ympäristöministeriön teettämiä täydennysinventointeja on kommentoitu. Päivitystyön edistymistä seurataan. Laaditaan maakuntasuunnittelua koskeva kaavoituskatsaus. Kaavoituskatsaus 2018 on laadittu, ja lähetetty kuntiin ja yhteistyötahoille tiedoksi. Edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman toteuttamista osana vuonna 2015 laadittua kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta Edistettiin Lounais Suomen ympäristöohjelman toteuttamista tilaisuuksissa ja pyrittiin edistämään ympäristöohjelman toteuttamista ja kestävän kehityksen sitoumusta liiton omassa toiminnassa. Satakuntaliitto on osallistunut hiilineutraalisuutta koskevan tavoitteen edistämistyöhön. Keväällä 2018 valmistui Varsinais-Suomen ELY-keskuksen SYKEltä tilaama Satakunnan kasvihuonepäästöraportti Raportissa käytetyn laskentamenetelmän mukaan Satakunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 28 % vuosina Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoitteena on vahvistaa aktiivisten kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Maakunnallisen tavoitteen toteutumisen 47

48 keinot sovitaan yhteistyössä. Tähän niin sanotun tiekartan valmisteluun kutsutaan mukaan laajasti eri toimijoita. Jatketaan Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyön edistämistä Satakunnan ympäristökasvatusyhteistyöryhmän muodossa. Satakunnan ympäristökasvatuksen yhteistyöverkosto on jatkanut aktiivisesti toimintaansa siten, että Satakuntaliitto hoitaa yhteistyöverkoston sihteerin tehtävät. Samalla osallistuttiin Lounais Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän toimintaan. Molemmat ryhmät ovat kokoontunet kaksi kertaa vuoden aikana. Osana ympäristökasvatusyhteistyötä on osallistuttu Raumalla pidetyn Meremme tähden tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Kevään teemana Satakuntaliiton osalta olivat merialuesuunnittelu ja SustainBaltic-hanke. Lisäksi osallistuttiin elokuussa Kankaanpäässä pidettävän Äänimaisema -seminaarin suunnitteluun ja järjestelyihin. Edistetään maakuntauudistustyötä liiton ja ELY-keskuksen toimintaprosesseja ja kulttuureja ja niiden yhteensovitustarpeita tunnistamalla, tulevia tarpeita kartoittamalla ja tarvittavia päätöksiä valmistelemalla Alueiden käyttö ja ELY-L ja ELY-Y ovat tehneet yhteistyötä maakuntauudistuksen parissa. Esivalmisteluvaiheeseen 2 on panostettu irrottamalla resursseja perustyön puolelta niin että liikennesuunnittelijan työajasta 50% ja alueiden käytön johtajan työajasta 40% on kohdennettu maakuntauudistuksen valmisteluun helmikuusta Alueiden käytön työryhmän ympäristö- alatyöryhmän esivalmisteluvaiheen 2 raportti luovutettiin pyydetysti konsernistrategian valmistelu- ja VATEN valmisteluja varten. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö ja liikennesuunnittelun edistäminen Satakunnan keskeinen menestystekijä on maakunnan saavutettavuuden parantaminen. Maakuntaliiton lakisääteisenä tehtävänä maakuntaliitto vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa. Keväällä 2015 valmistuneessa ja hyväksytyssä liikennejärjestelmä-suunnitelmassa vahvistettiin liikennesuunnittelun roolia Satakunnassa päättämällä käynnistää jatkuva liikennejärjestelmäsuunnitelmatyö. koordinoidaan jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä yhteistyössä kuntien kanssa ja ELY-keskuksen kanssa Jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmä on kokoontunut vuonna 2018 vuosikellon mukaisesti. Ryhmässä on edustus Raumalta ja Porista, satamista, Satakunnan kolmelta seutukunnalta, kauppakamareista sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja Liikennevirastosta. Satakunnan jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimenpiteet on päivitetty keväällä ja tuotu maakuntahallitukselle tiedoksi. Alueelliset työryhmät ovat kokoontuneet ja 48

49 valmistelleet koko maakunnan yhteistä kokousta. Toimenpiteiden edistäminen ja seuranta on vakiintunut toimintamuotona. Liikennejärjestelmätyön maakunnallinen työryhmä on käsitellyt Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman 2015 mukaiset toimenpiteet ja niiden edistymisen ja keväällä osana jatkuvan liikennejärjestelmätyön kokonaisuutta. Kokouksessa todettiin Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ajanmukaisuus ja todettiin maakunnallisen työryhmän kantana, ettei kokonaan uutta liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimistyötä ole toistaiseksi tarpeen käynnistää. Yksimielisesti kuitenkin päätettiin päivittää priorisoitu hankelista hyödyntäen Linea konsulttien kanssa sovittua optiota lisätyöstä. ELY-keskus on vastannut tilauksesta ja päivityksen on rahoittanut ELY-keskus ja Satakuntaliitto. Konsultti on päivittänyt listan. Satakunnan liikennejärjestelmän 2015 mukaiset priorisoidut kehittämiskohteet on tarkistettu Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman tiivistelmään. Hankkeet ovat suunnitelman mukaisia. Toimenpiteitä on käsitelty Rauman seudun jatkuvan liikennejärjestelmäsuunnittelun työryhmässä , Porin seudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmässä ja maakunnallisessa työryhmässä Työryhmien työn pohjalta on laadittu tiivistelmä, joka on kierrätetty vielä maakunnallisen työryhmän kommentoitavana. Muina maakunnallisen liikennejärjestelmätyöryhmän näkemyksiä on, että joukkoliikenteen rooli tulee ottaa ryhmän työlistalle. Tarkoitus on käynnistää koko liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistaminen siinä vaiheessa, kun valtakunnallinen liikennejärjestelmätyö etenee, ja valtakunnallinen tavoitteisto ja ohjeistus tarkentuu. Ajantasainen Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015 toimenpiteineen ja priorisoitune kärkikohteineen toimii ensimmäisellä kierroksella valtakunnallisen liikennejärjestelmätyön maakunnallisena lähtökohtana. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan ja sen luonnoksen on tarkoitus valmistua hyväksyttäväksi 2020 alkupuolella. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma tulee sisältämään myös 12 vuotisen toimenpideohjelman hankkeista, jotka tultaisiin ohjelman mukaisesti rahoittamaan. Suunnittelu on vuosien kellon mukaista, rullaavaa, ja tullaan päivittämään eduskuntakausittain aina 4 vuoden välein 2 vuotisin prosessein. Osallistutaan liikennesuunnittelun yhteistyö-, edunvalvonta- ja hankeryhmiin Satakuntaliiton alueiden käyttö on osallistunut esimerkiksi seuraaviin yhteistyö- ja edunvalvontaryhmiin: Kasitie ry, hallitusjäsenyys Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunta Pori-Tampere ratatyöryhmä Päärataryhmä Pori-Parkano-Haapamäki rataryhmä Varsinais-Suomen ja Satakunnan biotalouden logistiikan yhteistyöryhmä Porin ja Satakunnan joukkoliikennetyöryhmät Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenneturvallisuustyöryhmä Rauman ja Satakunnan kauppakamarin edunvalvontaryhmät (kuten Kasitien neuvottelukunta) ja Rauman kauppakamarin liikennevaliokunta 49

50 VT 8 kehittämishanke ja VT 2:n kehittämissuunnitelma ovat valmistuneet, ja niiden pohjalta käynnistyy yleis- ja tiesuunnitelmien laadinta. Tekeillä ovat mm Eurajoen etl tiesuunnittelu sekä Porin Laani-Tiilimäki VT2/VT8 tiesuunnitelman laadinta. Satakuntaliitto toimii Eurajoen etl tiesuunnittelun ohjausryhmässä. Edistetään liikennehankkeiden EU-rahoituksen kohdentamista Satakuntaan Ei toimenpiteitä alueiden käytössä vuonna Seurataan liikenteen kehitystä ja laaditaan tarvittavia selvityksiä maakuntakaavoitusta ja merialuesuunnittelua varten Liikennesuunnittelija on valmistellut tarvittavat lausunnot, sekä laatinut vaihemaakuntakaavoitusta tukevia analyysejä ja asiantuntijakannanottoja erityisesti vaihemaakuntakaavoitusta varten. Merialuesuunnittelun osalta on osallistuttu meriliikennettä koskeviin ajankohtaistilaisuuksiin. Vuoden jälkipuolella liitolla ei ole ollut liikennesuunnittelijaa. Seurantatyö on painottunut valtion valmisteluun, ja osallistumiseen lainsäädäntövalmistelussa. Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunnan sihteeriys Helsinki-Forssa-Pori neuvottelukunta on kokoontunut v 2018 kaksi kertaa. Työ on keskittynyt erityisesti VT2:n kehittämissuunnitelman esittelyyn ja edistämiseen, sekä edunvalvontatoimien suunnitteluun. Kehittämisselvityksen pohjalta VT 2 satakuntalaiset hankkeet ovat ehdolla valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja sen 12 vuotiseen hankeohjelmaan. Sihteeriys on hoidettu vuonna 2018 sijaisuuksin. Edistetään maakuntauudistustyötä liiton ja ELY-keskuksen toimintaprosesseja ja -kulttuureja ja niiden yhteensovitustarpeita tunnistamalla, tulevia tarpeita kartoittamalla ja tarvittavia päätöksiä valmistelemalla Alueiden käyttö ja ELY-L ja ELY-Y ovat tehneet yhteistyötä maakuntauudistuksen parissa. Esivalmisteluvaiheeseen 2 on panostettu irrottamalla resursseja perustyön puolelta niin että liikennesuunnittelijan työajasta 50% ja alueiden käytön johtajan työajasta 40% on kohdennettu maakuntauudistuksen valmisteluun helmikuusta Alueiden käytön työryhmän liikenne -alatyöryhmän esivalmisteluvaiheen 2 raportti luovutettiin pyydetysti konsernistrategian valmistelu- ja VATEN valmisteluja varten. Erillisprojektit ja selvitykset Katson maalaismaisemaa hanke Katson maalaismaisemaa hankkeessa syntyneen tiedon jatkojalostaminen Satakuntaliitto hankkeistaa Satakunnan maisema-alueiden selvityksen pohjalta maisemaalueiden tunnettuutta. Maisema-alueita ja niiden arvoa tuodaan esille maakunnan markkinoinnissa, matkailuhankkeissa ja esimerkiksi maisemanhoitoon tähtääviä toimenpiteitä suunniteltaessa maaseudun arvon ja arvostuksen lisäämiseksi. 50

51 On osallistuttu Köyliönjärven maisemanhoitoalueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen. Maisemateemaa käsitellään myös Kokemäenjoen Kokkeli - hankkeessa. Pohjanlahden teemavuosi Suomen Akatemia myönsi 8 miljoonan euron rahoituksen Pohjanlahden kestävää hyödyntämistä koskevaan, Ilmatieteen laitoksen koordinoimaan, SmartSea-hankkeeseen 09/2015. SmartSea-hankkeen tavoitteet tukevat Pohjanlahtea koskevan teemavuoden tavoitteita ja Pohjanlahden seudun merialaa koskevan elinkeinotoiminnan kasvua. SmartSea-hanke arvioi, miten Pohjanlahti muuttuu seuraavien vuosikymmenien aikana. Ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimisen lisäksi hankkeessa selvitetään miten merenpohjan luonnonvaroja voidaan käyttää kestävästi, kartoitetaan elinkeinotoiminnan riskejä meriluonnolle ja kehitetään uusia menetelmiä kalankasvatukselle. Hanke kestää kuusi vuotta ja sen rahoitus on lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Hankkeessa on mukana miltei 40 tutkijaa 8 eri laitoksesta, jotka ovat Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Helsingin ja Turun yliopistot sekä Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitos SMHI. Satakuntaliitto osallistuu hankkeen ohjausryhmän toimintaan ja SmartSeassa syntyvää tutkimustietoa hyödynnetään mm teemavuonna ja teemavuoden tilaisuuksissa. Satakuntaliitto tähtää teemavuoden järjestämiseen merialuesuunnittelun ja SmartSea hankkeen edetessä ja etenkin hankkeessa kertyvän tietopohjan kartuttua Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Satakunnassa on järjestetty tutkijatilaisuus. johon myös Satakuntaliitto on osallistunut. Satakuntaliiton edustaja toimii hankkeen ohjausryhmässä. SmartSea järjesti myös Pohjanlahteen keskittyvän 2-päiväisen seminaarin Vaasassa elokuussa 2018, jonne alueiden käyttö osallistui. SustainBaltic hanke Satakuntaliitto jatkaa kansallisen rannikkostrategian soveltamisen suunnittelun ja toteuttamistoimien edistämistä Selkämeren rannikolla ja merialueella (ICZM, rannikko- ja merialueen yhdennetyn käytön ja hoidon suunnittelu) sekä osallistuu merten aluesuunnittelun rajat ylittävään toimeenpanon edistämiseen sekä kansalliseen toimeenpanoon. Satakuntaliitto on saanut rahoituksen Central Baltic-ohjelmasta SustainBaltic (ICZM Plans for Sustaining Coastal and Marine Human-ecological Networks in the Baltic Region) hankkeeseen. SustainBaltic-hankkeen tavoitteena on edistää rannikkoalueiden yhdennettyä käyttöä ja hoitoa (Integrated Coastal Zone Management, ICZM) Virossa ja Suomessa rajat ylittävän yhteistyöhankkeen avulla. Erityisteemana hankkeessa on meri- ja rannikkovyöhyke. SustainBaltic-hankkeen toteutusaika on , josta viimeiset kolme kuukautta on varattu pääpartnerin hankkeesta tekemään raportointiin. ICZM-suunnitelma tullaan laatimaan kahdelle alueelle Lounais-Suomessa. Vuonna 2018 keskitytään case-alueiden analysointiin ja suunnitteluun. Hankkeen vetovastuu on Turun yliopistolla ja muut partnerit ovat Suomen ympäristökeskus, Satakuntaliitto, Estonian University of Life Sciensis (Tartu) ja Tallinn University. Hanke on 51

52 edennyt suunnittelun kohdealueiden määrittelyyn ja valintaan. Vuonna 2018 laaditaan ICZMsuunnitelmat näille kohdealueille. Hanke toteutui aikataulun mukaisesti. Satakunnan alueelle laaditut kaksi rannikkoaluesuunnitelmaa käsittelevät 1) meri- ja rannikkomatkailun kehittämistä, sekä 2) ekosysteemipohjaisen suunnittelun periaatteiden soveltamista Kokemäenjokilaakson maankäytön ja vesienhoidon suunnitteluun. Toteutetut suunnitelmat edistävät kestävän hoidon ja käytön suunnittelua Satakunnan rannikkoalueella ja niitä hyödynnetään edelleen muun muassa Satakunnan maakuntakaavan sekä merialuesuunnittelun lähtötietoina. Varsinaisten suunnitelmien lisäksi hankkeessa tuotettiin neljä erillistä selvitysraporttia, jotka antavat täydentävää tietoa varsinaisten suunnitelmien taustatietoihin. Valmistuneet suunnitelmat ja oheismateriaalit ovat ladattavissa Satakuntaliiton SustainBaltic -sivustolta ( sekä Turun yliopiston nettisivuilta ( PanBaltic Scope hanke Satakuntaliitto on vuonna 2017 osallistunut Euroopan komission the European Maritime and Fisheries Fund (EMFF) rahoittamaan hakuun PanBaltic Scope hankkeella, jonka tavoitteena on edistää merialuesuunnittelun suunnitteluyhteistyötä naapurialueiden kanssa erityisesti alueille keskeisten yhteisten suunnittelukysymysten määrittelemiseksi ja tiedonvaihdon varmistamiseksi. PanBaltic Scope hankkeen toteutusaika on Valmistelussa hankkeen vetovastuullisena tahona on Swedish Agency for Marine and Water Management (SwAM) ja muut partnerit ovat Itämeren maat (pl. Liettua), HELCOM, VASAB, SYKE, Satakuntaliitto, ja hanketta seuraavia jäseninä ovat Satakuntaliiton naapurirannikkoliitot, Varsinais-Suomen liitto ja Pohjanmaan liitto. Hanke edistää muun muassa kansainvälistä yhteistyötä, skenaariopohjaista tavoitteiden asettelua ja ekosysteemipohjaista lähestymistapaa. Hankkeen tulokset hyödyttävät suoraan kestävää Sinistä kasvua tavoittelevan merialuesuunnitelman laatimista. Hanke on edennyt aikataulun mukaisesti. Satakuntaliiton edustajat osallistuivat muun muassa PanBaltic Scope-hankkeen aloituskonferenssiin Malmössä 6/2018, suunnittelijoiden foorumiin Puolan Szczecinissä 9/2018, Ruotsin, Ahvenanmaan ja Suomen suunnittelijoiden väliseen seminaariin Maarianhaminassa 10/2018 ja hankkeen partnereiden väliseen kokoukseen Latvian Riikassa 12/2018. Satakuntaliiton projektisuunnittelija on osallistunut edellä mainittujen lisäksi muun muassa ekosysteemipohjaisen lähestymistavan, kumulatiivisten vaikutusten, vihreän infrastruktuurin ja keskeisten kalahabitaattien osalta tapaamisiin Riikassa 5/2018 ja Göteborgissa 9/2018. Hankkeen ja merialuesuunnittelun koordinaatioryhmän välistä tiedonvaihtoa on pidetty jatkuvaluonteisesti yllä, jotta hankkeen tuloksia on mahdollista hyödyntää alueellisessa merialuesuunnitteluprosessissa. Hankkeen kotisivu on osoitteessa 52

53 Satakunnan ampumarataselvityksen laadinnan käynnistäminen Ampumaratalain (763/2015, 12 ) mukaan maakunnan liiton tulee laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelmaa, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaurheilukeskusten sekä muiden ampumaratojen riittävästä määrästä ja niiden sijoitustarpeesta maakunnassa. Suunnitelmaa tulee hyödyntää selvitysaineistona alueiden käytön suunnittelussa, ja sitä laadittaessa tulee kuulla keskeisiä metsästys- ja ampumaurheiluorganisaatioita. Selvityksen alustava valmistelu käynnistyi joulukuussa Uuden maakunnan kokonaismaakuntakaavan uudistustyön taustaselvitykset Satakuntaliitto käynnistää tarvittavien taustaselvitysten päivitys- ja laadintatyön. Tarvittavia analyyseja ja selvityksiä laaditaan sekä liiton omana työnä että kilpailutetaan tarvittaessa. Tällaisia tulevia selvityksiä ovat mm kulttuuriympäristökohteiden päivitys (erityisesti moderni kulttuuriympäristö), Satakunnan vanhentuneen luontokartoituksen 1996 ajantasaistus, maaainesten oton nykytilannekartoitus ja tulevaisuus, liikennejärjestelmien kehittämiseen tähtäävät selvitykset esim Pori-Tampere-ratayhteyden kehittämiseen tähtäävä selvitys. Lisäksi pohjavesivarojen hyödyntämismahdollisuuksien kartoittamista jatketaan kohdealueena Kankaanpään ja Jämijärven alueella sijaitsevan Hämeenkankaan (sekä Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä sijaitsevien Vatulanharjun ja Ulvaanharjun alueet). Taustaselvitystyötä on tehty omana työnä paikkatietoanalyysein. Satakunnan luontokartoituksen ajantasaistustyö käynnistettiin joulukuussa 2018 työohjelman laadinnalla. Lisäksi on käynnistetty maa-ainesten oton nykytilan kartoitus loppuvuodesta Kulttuuriympäristökohteiden päivityksen sekä liikennejärjestelmien kehittämiseen tähtäävän selvityksen käynnistämistä siirretään. Pohjavesivarojen hyödyntämismahdollisuuksia on kartoitettu yhteishankkeessa Varsinais-Suomen ELYn kanssa. Työ jatkuu. 53

54 Hallintopalveluiden toimiala Toimialan tehtävänä on huolehtia hallintoon, talouteen ja tukipalveluihin liittyvistä tehtävistä ja varmistaa, että muut toimialat pystyvät mahdollisimman hyvin toteuttamaan liiton toiminnalliset tavoitteet. KESKEISIMMÄT TAVOITTEET Ylläpidetään maakunnan tietoverkkoa siten, että sähköisten jakelukanavien ja palvelujen saatavuus on tietoturvallista ja tietosuojattua Kehitetään työkykyä ylläpitävää toimintaa ja osoitetaan siihen riittävät voimavarat. Mahdollistetaan henkilöstölle osallistua tehtäväkuvansa mukaiseen ammattitaitoa kehittävään koulutukseen Huolehditaan, että virastolla on asianmukaiset työtilat ja välineet Valmistellaan maakuntaliiton lopettamiseen liittyviä selvityksiä ja toimenpiteitä Virasto ja tukipalvelut Satakuntaliiton virasto Porin Puuvillassa on toimiva ja tarkoituksenmukainen liiton tarpeisiin nähden. Työssä tarvittavat välineet, ohjelmat ja laitteet pidetään ajan tasalla. Satakuntaliitto omistaa Teljäntorin kiinteistössä toimistotilaa n. 660 m2, joka on vuokrattu Porin kaupungille. Satakuntaliiton palveluksessa on 25 vakituisessa työ- tai virkasuhteessa olevaa sekä keskimäärin 2,5 määräaikaisessa työsopimussuhteessa olevaa henkilöä. Lisäksi esimerkiksi työllistämistuella tai työharjoittelussa liiton palveluksessa voi olla 1-2 tilapäistä henkilöä. Avautuvien virkojen ja työsopimussuhteiden täyttämisestä päätetään aina tapauskohtaisesti erikseen. Harkittaessa virkojen ja toimien täyttämisistä arvioidaan työvoimatarve kokonaisuutena viraston näkökulmasta siten, että tehtävänimike, toimenkuva ja tehtäväalueet ratkaistaan tehtäviä auki julistettaessa. Mahdollisiin työhuippuihin tai erillistehtäviin vastataan määräaikaisen projektihenkilöstön avulla, ellei niistä selvitä viraston sisäisin järjestelyin. Maakuntauudistuksen valmisteluun osallistuvaa henkilöstöä on maakuntaliiton projektitoimistossa työntekijää eripituisissa tehtävissä. Henkilöstö siirtyy maakuntauudistuksessa perustettavan uuden maakuntahallinnon palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä, kun nykyinen maakunnan liitto lakkautetaan. 54

55 Henkilökunta EU:n tietosuoja-asetuksen (General Data Protection Regulation, GDPR) mukaisten velvoitteiden johdosta on - vahvistettu tietoturvaohje sisäiseen käyttöön - laadittu selvitys henkilötietojen käsittelystä sisäiseen käyttöön - päivitetty ja julkaistu henkilörekisterien informaatiovelvoitteen täyttämiseksi tietosuojaselosteet - otettu käyttöön henkilökunnan salassapitositoumus -lomake - nimetty tietosuojavastaavaksi IT-tukihenkilö Sami Suominen - tietosuoja-asioiden valmisteluun ja seurantaan nimetty Tietosuojatyöryhmä Tyhy-toiminnasta ja muusta henkilöstöön liittyvästä toiminnasta laaditaan vuosittain henkilöstöraportti. Viraston ja tukipalveluiden henkilökuntaa on osallistunut maakuntauudistuksen valmisteluun mm. arkisto- ja asiakirjahallinnon sekä taloustyöryhmässä, lisäksi henkilöstöresurssia on osoitettu liikenne- ja alueiden käytön suunnittelutehtäviin. Hallintopalveluissa on huolehdittu projektitoimiston henkilöstö-, talous- ja tietohallinnon tehtävistä. Maakuntauudistuksen projektitoimiston toiminta jatkuu liiton toimintana, kunnes lainsäädännölliset valmiudet uuden maakunnan perustamiseksi on vahvistettu. Uusien maakuntien perustamisen aikataulua ei ole vahvistettu. Satakuntaliiton palveluksessa oli 46 työntekijää, joista vakituisia 23 ja määräaikaisia 23 henkilöä rekrytoitiin arkistosihteeri vakituiseen työsuhteeseen oli avoinna yksi toimi. Vuoden 2018 hankkeissa oli palkattuna 4 henkilöä. Lisäksi erimittaisissa harjoittelu- ja työjaksoissa on ollut 3 opiskelijaa. Maakunta-uudistuksen projektitoimistossa työskenteli työsuhteessa 19 henkilöä ja lisäksi ostopalvelusopimuksella oli 22 henkilöä erisuuruisin %-osuuksin vak tp vak tp vak tp vak tp vak tp Aluekehitys Alueiden käyttö Hallinto MKJ-tiimi Maakuntauudistuksen projektitoimisto Yhteensä Satakuntaliitossa laaditaan vuosittain henkilöstöraportti, mikä antaa tarkemmin tietoa henkilöstön tilasta, henkilöstövoimavaroista ja kustannuksista. 55

56 Satakuntaliiton viraston lausunnot ja kannanotot Lausunnon pyytäjä / Esityksen tekijä Aihe pvm Maakuntakaavat Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunto Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunto Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistosta Hämeen liitto Lausunto Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 ehdotuksesta Pohjanmaan liitto Lausunto Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksesta Uudenmaan liitto Lausunto Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta Varsinais-Suomen liitto Lausunto valmisteluvaiheen aineistosta: luonnonarvojen ja - varojen vaihemaakuntakaava Yleiskaavat Eurajoen kunta Lausunto Eurajoen kunnan rantayleiskaavan muutoksesta koskien tiloja Huvitus , Kaivopuisto ja Pihlaus Jämijärven kunta Lausunto Jämijärven rantaosayleiskaavan luonnoksesta (Jämijärvi, Mertiöjärvi, Ainajärvi) Karvian kunta Lausunto Karvian kunnan keskustaajaman osayleiskaavan muutoksen ehdotuksesta (Härkämäen alue) Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian rantayleiskaavan muutoksesta koskien aluetta Kuuskeri, Merimaa, tilat Merimaa ja Kesäranta Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian rantayleiskaavan muutoksesta Köörtilän kylässä koskien tilaa Tapanila , Fidiholma, luonnosvaihe Merikarvian kunta Lausunto Merikarvian kunnan Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavan muutoksen luonnoksesta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Merikarvian kunta Rauman kaupunki Rauman kaupunki Rauman kaupunki Lausunto Merikarvian rantayleiskaavan muutoksesta koskien aluetta Kuuskeri, Merimaa, tilat Merimaa ja Kesäranta Lausunto Merikarvian rantayleiskaavan muutoksen ehdotuksesta Köörtilän kylässä koskien tilaa Tapanila , Fidiholma Lausunto Merikarvian kunnan Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Merikarvian kunnan Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavan muutoksen luonnoksesta (Brändöön niemi) Lausunto Rauman kaupungin pohjoisten kyläalueiden osayleiskaavan toisesta ehdotuksesta Lausunto Rauman kaupungin keskustan osayleiskaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksesta (Vanha Rauma) Lausunto Rauman kaupungin koillisen teollisuusalueen osayleiskaavan ehdotuksesta

57 Siikaistan kunta Lausunto Siikaisten kunnan rantayleiskaavan muutoksen luonnoksesta Makkarajärvellä koskien tiloja Erkkilä ja Elisabet Asemakaavat Eurajoen kunta Lausunto Eurajoen kunnan Rannanvainion asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Eurajoen kunta Lausunto Eurajoen kunnan (Luvia) korttelin 29 (osa), Pappilantien ja Myllytanhuan asemakaavan muutoksesta Eurajoen kunta Lausunto Eurajoen kunnan Köyryn-Ketunpesän asemakaavan ehdotuksesta Euran kunta Lausunto Euran kunnan Hinnerjoen Kreulanrannan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen toisesta ehdotuksesta Euran kunta Lausunto Euran kunnan Käräjämäen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta (kortteli 539) Euran kunta Lausunto Euran kunnan Satakunnankadun asemakaavan muutoksen ehdotuksesta (korttelit ) Euran kunta Lausunto Euran kunnan Panelian asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Euran kunta Lausunto Euran kunnan Urheilukentäntien katualueen asemakaavan muutoksesta Harjavallan kaupunki Lausunto Harjavallan kaupungin Kouhinrannan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Harjavallan kaupunki Lausunto Harjavallan kaupungin katoditehtaan asemakaavasta ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Huittisten kaupunki Lausunto Huittisten kaupungin Takkulan teollisuusalueen asemakaavan laajennuksen luonnoksesta sekä korttelin 156 tontin 1 kaavaosan kumoamisesta Huittisten kaupunki Lausunto Huittisten kaupungin uuden koulun tontien ja lähiympäristön asemakaavasta ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Huittisten kaupunki Lausunto Huittisten kaupungin Myllytien asemakaavan luonnoksesta Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 14. kaupunginosan (Lohikko) korttelin 941 tontin 1 asemakaavan muutoksen luonnoksesta (Lohikon vanhainkoti) Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 5. kaupunginosan (Järventausta) korttelin 379 osan asemakaavan muutoksen luonnoksesta (Venetmäki) Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (keskus)korttelia 21 koskeva asemakaavan muutos (Musiikkiopisto) Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 2. kaupunginosan (Käpylä) meijerin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (keskus) toria ja Torikadun osaa koskevan asemakaavan muutoksen luonnoksesta Kankaanpään kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 2. kaupunginosan (Käpylä) Kruunuhaan aluen asemakaavan muutoksesta

58 Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Karvian kunta Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Merikarvian kunta Merikarvian kunta Nakkilan kunta Pomarkun kunta Pomarkun kunta Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Lausunto Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosan (keskus) korttelin 58 tontteja 6 ja 7 koskevan asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Kankaanpään kaupungin 2. kaupunginosan (Käpylä) Meijerin alueeen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Karvian kirkonkylän kortteleita ja katualuetta koskevasta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta (Härkämäen alue) Lausunto Kokemäen kaupungin Peipohjan eritasoliittymäalueen asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Kokemäen kaupungin Haapion asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Kokemäen kaupungin Katilan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Lausunto Kokemäen kaupungin Villiönsuvannon asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Kokemäen kaupungin Haanmäen asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Kokemäen kaupungin Katilan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Merikarvian kunnan Jukolanniemen keskiosan asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Merikarvian kunnan Jukolanniemen keskiosan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Nakkilan kunnan Villilän yritysalueen asemakaavan muutoksen toisesta ehdotuksesta Lausunto Pomarkun kunnan pururadan yritysalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Lausunto Pomarkun kunnan pururadan yritysalueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Porin kaupungin Sunniemenrannan 19. ja Isojoenrannan 18. kaupunginosien asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Ei lausuntoa Porin kaupungin Impolan (42.) kaupunginosan Ulvilanpuistoa I ja et-aluetta koskeva asemakaavan muutos (Impolan sähköasema) Lausunto Porin kaupungin Tikkulan (24.) kaupunginosan kortteleiden 16-20, Vantalantien ja Raumanjuovanpuiston (osa) asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Lausunto Porin kaupungin Riihikedon (9.) kaupunginosan korttelia 7 (osa) koskeva asemakaavan muutoksen luonnos Lausunto Porin kaupungin Tikkulan (24.) kaupunginosan kortteleiden 16-20, Vantalantien ja Raumanjuovanpuiston (osa) asemakaavan muutoksen ehdotuksesta

59 Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Reposaaren 71. kaupunginosan leirintäalueen 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Lausunto Porin kaupungin Pietniemen 29. kaupunginosan korttelin 64 (osa) asemakaavan muutoksesta Lausunto Porin kaupungin Reposaaren 71. kaupunginosan leirintäalueen 1. asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Lausunto Porin kaupungin Päärnäisten (6.) kaupunginosan korttelin 13 tonttien 269, 270 ja 272 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja luonnoksesta Lausunto Porin kaupungin Mikkolan (46.) kaupunginosan kortteleita 6, 7 (osa) ja 8 sekä katu-, liikenne- ja puistoalueita koskeva asemakaavan muutos (Mikkolan voimajohtolinjan siirto) Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Tiilimäen (11.) kaupunginosan korttelin (osa), Sairaalantien (osa), Juutilaisentien (osa) ja Vähämäenpuiston (osa) 1. asemakaavasta ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Syvärauman päiväkodin asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Satamakatu22 (AK ) asemakaavan muutoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Hevossuontien teollisuusalueen asemakaavan luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Kaivopuistontie 1 ja asemakaavamuutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin aurinkoenergian tuotantoalue Lakariin -asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Sompapolku-Luistinpolku asemakaavan muutoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Kaivopuistontie 1 ja asemakaavamuutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Karinkentän asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Vanha-Lahti II asemakaavan luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Hevossuontien teollisuusalueen asemakaavan ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Aarnkarin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin yleiskaavan 2030 ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Nikulanväylän asemakaavan luonnoksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Aarnkarin alueen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Syvärauman päiväkodin asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Kuuskajaskarin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen ehdotuksesta

60 Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Vanha-Lahti II asemakaavan ehdotuksesta Rauman kaupunki Lausunto Rauman kaupungin Fåfängan alueen asemakaavan muutoksen luonnoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Ristolan asemakaavan muutoksen luonnoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Kirkko-Lehmuun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen ehdotuksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Lusikkaojan asemakaavan muutoksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Ristolan asemakaavan muutoksen ehdotuksesta Säkylän kunta Lausunto Säkylän kunnan Lusikkaojan asemakaavan muutos Ranta-asemakaavat Euran kunta Euran kunta Euran kunta Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Kokemäen kaupunki Lausunto Euran kunnan Pyhäjärven länsirannan rantaasemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta kortteleissa 2 ja 3 (Suurkolakoski) Lausunto Euran kunnan Pyhäjärven länsirannan rantaasemakaavan muutoksesta (Katana II), luonnosvaihe Lausunto Euran kunnan Pyhäjärven länsirannan rantaasemakaavan muutoksen luonnoksesta kortteleissa 2 (Kolakoski) Lausunto Kankaanpään kaupungin Veneskosken kylässä Iso- Mateella Tuuliniemen ranta-asemakaavan muutoksen luonnoksesta, koskee korttelin 1 tontteja 1 ja 2 (tiloja , ) Lausunto Kankaanpään kaupungin Pikku-Mateen rantaasemakaavan 3 muutosluonnoksesta koskien Karhoismajan kylän tilaa Kalliola Lausunto Kankaanpään kaupungin Valkiajärven rantaasemakaavan muutosluonnoksesta Karhoismajan kylässä koskien tilaa Tukimaa Lausunto Kankaanpään kaupungin Veneskosken kylän Iso-Mateen Tuuliniemen ranta-asemakaavan 2 luonnoksesta tilalla Lausunto Kokemäen kaupungin Kokemäenjoen länsirannan rantaasemakaavan luonnoksesta koskien kiinteistöjä Länsiranta I ja Länsiranta II Lausunto Kokemäen kaupungin Koskenkylän ranta-asemakaavan luonnoksesta Lausunto Kokemäen kaupungin Kokemäenjoen rantaosayleiskaavan muutos 2:n luonnosvaiheesta Suunnittelutarveratkaisut, rakennusluvat Ulvilan kaupunki Lausunto Ulvilan kaupungin rakennusjärjestyksestä Varsinais-Suomen ELY-keskus Lausunto rakennussuojeluasiasta koskien Porin kaupungissa tilalla Mairea sijaitsevaa rakennusta Villa Maireaa piharakennuksineen ja piha-alueineen Ympäristöasiat 60

61 Ympäristö - Ilmasto Ympäristö - Jätehuolto Ympäristö - Kalat, nisäkkäät, linnut Ympäristö - Luonnonsuojelu, virkistys Varsinais-Suomen ELY-keskus Lausunto Köyliönjärven maisemanhoitoalueen perustamisesta Ympäristö - Maa-ainesasiat Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, ympäristöpalvelut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, ympäristöpalvelut Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä, ympäristöpalvelut Vaasan hallinto-oikeus Ympäristö - Maisema, kulttuuriperintö Lausunto Vesa Hietikon maa-ainesten ottamista sekä kiviaineksen murskausta koskevasta muutetusta lupahakemuksesta ( ) koskien Karvian kunnan kirkonkylän tilaa Metsärouvali Lausunto Maanrakennus Anttila ky:n maa-ainesten ottamiseksi Karvian kunnan kirkonkylässä tilalla Anttila rn:o 12:17 Lausunto Alatalot Oy:n hakemuksesta maa-ainesten ottamiseksi Karvian kunnan kirkonkylässä tiloilla Kiviharju RN:o 12:9, Soraharju RN:o12:11 ja Karvian Valtionmaa RN:o 1:2 Vastaus Vaasan hallinto-oikeuden pyyntöön koskien Metsä Fibre OYJ:lle myönnettyä ympäristö- ja maa-aineslupaa Ympäristö - Maa- ja metsätalous Porin kaupunki Lausunto Porin kaupungin Tammentilan metsienhoito-ohjelman laadinnan käynnistymiseen liittyen Ympäristö - Tulvasuojelu Varsinais-Suomen ELY-keskus Lausunto ehdotuksesta Varsinais-Suomen ja Satakunnan tulvariskialueiksi Ympäristö - Vesienhoitoasiat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Lausunto vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Kokemäenjoen Saaristomeren vesienhoitoalueella Valtioneuvoston kanslia Lausunto Suomen meripolitiikan linjausten luonnoksesta Ympäristö - Ympäristöstrategiat

62 Ympäristöministeriö (Lausuntopalvelu.fi:n kautta) Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta, laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Ympäristö - Pohjavesivarat Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöministeriö Ympäristövaikutusten arviointi YVA suunnitelmien ja ohjelmien arviointi YVA-ohj. Lausunto pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksista Honkajoen ja Pomarkun kuntien alueilla Lausunto ympäristöhallinnon opasluonnoksesta koskien pohjavesialueiden määrittämistä, luokittelua ja suojelusuunnitelmien laadintaa Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus YVA suunnitelmien ja ohjelmien arviointi YVAselostus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus YVA suunnitelmien ja ohjelmien arviointi Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikennejärjestelmä - Lentoliikenne Lausunto YIT Infra Oy:n Söörmarkun maa-ainesaluetta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto BASFin Harjavaltaan suunnittelemasta akkuterminaalin perustamista koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto YIT Infra Oy:n Söörmarkun maa-ainesaluetta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lausunto BASFin Harjavaltaan suunnittelemasta akkuterminaalitehtaan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lausunto Metsä Fibre Oy:n Rauman Maanpään alueelle suunnitellun kiviainesten ottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lausunto Simo Pietilän Tila Oy:n kanalan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Lausunto Envor Group Oy:n Porin Luotsinmäen alueelle suunnitelmaa biokaasulaitosta koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lausunto Simo Pietilän Tila Oy:n kanalan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

63 Liikennejärjestelmä - Raideliikenne Liikennejärjestelmä - Tieliikenne Liikenne- ja viestintäministeriö Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikennejärjestelmä - Vesiliikenne Lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Lausunto Maantien parantaminen Pomarkunjoen sillan kohdalla, Pormarkku Lausunto Rauma - Tampere valtatien 12 parantaminen välillä Eura - Raijala, Eura, Säkylä, Huittinen Liikennejärjestelmä - Viestija tietoliikenne Liikennejärjestelmä - Liikennestrategiat Liikenne- ja viestintäministeriö Energiahuolto Bioenergia, jätteenpoltto, maakaasu Satakuntaliiton ja Varsinais-Suomen liiton yhteislausunto: Runkoverkon tulisi nimensä mukaisesti olla koko Suomen maakuntakeskukset yhdistävä verkko Turvetuotanto Voimajohdot TLT-Building Oy Lausunto Caruna Oy:n 110 KV:n voimajohdon uusimisestä välillä Kolsi-Äetsä TLT-Building Oy Lausunto johtojärjestelyistä Impolan sähköaseman ympäristössä sekä kahden 110 KV johdon siirrosta Mikkolassa TLT-Engineering Oy Lausunto Pori Energia Sähköverkot Oy:n 2*110 kv:n voimajohtohankkeesta välillä Hyvelä-Hevosluoto Ydinenergia Työ- ja elinkeinoministeriö Lausunto Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 1- ja 2- ydinvoimalaitosyksiköiden käyttöluvan ehdosta ja siihen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista Tuulivoima

64 Muut lausunnot ja kannanotot Liikenne ja viestintävaliokunta Lausunto HE/2018 vp Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi alueiden kehittämistä ja kasvupalveluista ja eräiksi siihen liittyviksi laiksi Lounais-Suomen aluehallintovirasto Lausunto Sliikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaehdotuksista vuosille Maa ja metsätalousministeriö Lausunto sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta - Out of the blue Maa- ja Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kalastuslain metsätalousministeriö muuttamisesta Maa- ja Lausunto eräistä kaupallista kalastusta koskevista metsätalousministeriö asetusehdotuksista Oikeusministeriö Lausunto ulosottovirastojen toimipaikoista Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö (lausuntopalvelu.fi) Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ja Varsinais- Suomen ELY-keskus ( Lausunto esitysluonnoksesta laiksi Kasvupalveluvirastosta ja kasvupalvelujen asiakastietojen käsittelystä Länsi-Suomen maakuntien liittojen yhteinen kannanotto koskien EU:n tulevaa ohjelmakautta Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntien ja maakuntien taloustietojen tuottamista ja raportointia koskevaksi lainsäädännöksi Lausunto merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta "Suomen meriympäristön tila 2018" Pääministeri Juha Sipilä, Valtiovarainministeri Petteri Orpo, Liikenneministeri Anne Berner Lausunto: Tärinästä aiheutuva nopeusrajoitus rataosalle Tampere - Kokemäki - Pori -Mäntyluoto (Liikenneviraston päätös LIVI/9800/ ) Maakuntauudistus (esivalmisteluvaihe 2) VATE Liikenne- ja viestintäministeriö ( Liikenne- ja viestintäministeriö ( Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö SL/65/ /2017 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyvistä laeista annetun hallituksen esityksen (HE 61/2018 vp) täydentämisestä Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanosta liikennealalla ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakuntaliiton lausunto ensihoidon ilmailupalvelun järjestämisestä STM/1443/2018 Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakuntaliiton lisäys lausuntoon ensihoidon ilmailupalvelun järjestämisestä STM/1443/

65 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Lausunto luonnoksesta hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (versio ) Lausunto asiakasseteliä, henkilökohtaista budjettia ja suun terveydenhuollon yksikössä tuotettavia suun terveydenhuollon suoran valinnan palveluja koskevista asiakirjamalleista Satakuntaliiton ja Satakunnan maakuntauudistuksen lausunto työja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi Satakuntaliiton lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi kasvupalveluvirastosta Satakuntaliiton julkaisut ISBN Seikkailu soikoon tarinoita lapsille vol 3. (print) ISBN Seikkailu soikoon tarinoita lapsille vol 3. (pdf) ISBN Satakunnan maakuntaohjelma (print) ISBN Satakunnan maakuntaohjelma (pdf) 65

66 1.4. Luottamushenkilöhallinto Satakuntaliiton ylin päättävä elin on kunnallisvaalikaudeksi valittava maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto päättää muun muassa liiton taloussuunnitelmasta ja talousarviosta, hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Valtuustossa on 53 jäsentä. Valtuuston toimikausi alkoi ja jatkuu kunnes uudet maakunnat aloittavat toimintansa. Nykyinen valtuusto vastaa mm. maakunnan liiton lakkauttamisesta. Maakuntahallitus vastaa Satakuntaliiton hallinnosta ja taloudenhoidosta, ohjaa ja valvoo Satakuntaliiton viraston toimintaa. Maakuntahallituksessa on vuonna 2017 alkaneella vaalikaudella 13 jäsentä maakunnan poliittisten valtasuhteiden mukaan. Maakuntahallituksen nimeämät edustajat osallistuvat AER:n ja BSSSC:n vuosikokouksiin. Maakuntahallitus on asettanut toimikaudekseen mm. maakunnan yhteistyöryhmän maakuntakaavatoimikunnan. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien muodostaman yhteistoiminta-alueen päätöksenteosta vastaavat maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset yhtäpitävin päätöksin. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valvoa, että maakuntavaltuuston liiton toiminnalle asettamat tavoitteet toteutuvat. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Tarkastuslautakunta on valittu 2017 alkaneelle vaalikaudelle. Tilintarkastusyhteisönä toimii BDO Audiator Oy. Maakuntavaltuusto on kokoontunut kaksi kertaa ja maakuntahallitus 10 kertaa. Tarkastuslautakunnalla on ollut neljä kokousta ja lisäksi lautakunnan jäseniä osallistui Maakuntaliittojen tarkastustoimen koulutukseen Maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio osallistui AER:n (Assembly of European Regions) vuosikokoukseen ja maakuntavaltuuston puheenjohtaja Juha Vasama Euroopan alueiden välinen yhteistyöjärjestön CPMR:n (Conference of Peripheral Maritime Regions) yleiskokoukseen , jossa Satakuntaliitto oli tarkkailijajäsenenä. BSSSC:n (The Baltic Sea States Subregional Co-operation) vuosikokoukseen ei osallistuttu. BSSSC:n osalta on lähinnä seurattu sen toimintaa ja vaikuttamistyötä Itämeri-politiikassa. 66

67 Maakuntavaltuuston kokoonpano Jäsen Eura (4) Junnila Vesa-Matti (PS) Kallio Juha (Kesk.) Korhonen Esko (Vas.) Susi Pertti (SDP) Eurajoki (3) Jalonen Vesa (Kesk.) Sjöman Ilona (SDP) Syväsalmi Emilia (Kok.) Harjavalta (2) Juvela Maaria (Kok.) Rauta Markku (SDP) 2. vpj. Honkajoki (1) Haavisto Erno (PS) Laitila Tommi (PS) Huittinen (3) Kaunisto Mikko (Vas.) 1. vpj. Kuisma Aulikki (Kesk.) Tähtinen Tinja (Kok.) Jämijärvi (1) Sorvali Timo (Kesk.) Kujansuu Anneli (Kesk.) Kankaanpää (3) Joutsenlahti Anssi (PS) Korvala Seppo (Kesk.) Pihlajaniemi Sari (SDP) Karvia (1) Kannisto Jari (SDP) Kokemäki (2) Prinkkala Ari (SDP) Seppälä Juhani (Kesk.) Merikarvia (1) Vastamäki-Ahola Anne (Kesk.) Varajäsen Suvanto Vesa Kyllöinen Päivi Salminen Petri Arvola Hannu Lempainen Seppo From Minna Tuominen Hanna Pohjala Heikki Nummikari Reijo Koivisto Marjo Sarjomaa Sisko Manninen Helena Tammi Aino Jokela Satu Latvajärvi Sofia Elomaa Irmeli Kujanpää Katri Aalto Kari Kivenmaa Aapo Teini Pertti Heikintalo Anne-Mari 67

68 Nakkila (2) Aalto Harri (Kok.) Pöysti Martti (Kesk.) Pomarkku (1) Heininen Jaana (Vas.) Ahola Kelpo Myllymaa Ilmo Salmela Aila Pori (12) Heino Mirva (SDP) Alenius Sinikka Hildén Hanna (Kok.) Kyhä Henna Huhtanen Tapio (Kesk.) 3. vpj. Reponen Petri Huhtasaari Laura (PS) Nurmi Arto Korpela Simo (KD) Roininen Irma Lahti Petteri (SDP) Anttila Esa J. Liinamaa Anne (Vihr.) Ranne Kaarina Lundén Martti (SDP) Joensuu Jarno Myllykoski Sonja (SDP) Puska Tiina Ostamo Marianne (PS) Läntinen Ismo Ranta Raisa (Vas.) Tommila Milka Vasama Juha (Kok.) pj. Ropo Mikael Rauma (10) Ahvenjärvi Sauli (KD) Alonen Pasi (Vihr.) Eklöf Mikael (Kok.) Hakonen Kerttu (SDP) Lampi Iida (Kok.) Lehto Jouni (Vas.) Mäenranta Pasi (PS) Ollila Helena (Kesk.) Virtanen Olli (SDP) Ylijoki Mirja (SDP) Siikainen (1) Lahtinen Anneli (SDP) Säkylä (2) Hulmi Reetta (Vihr.) Rautiainen Pekka (SDP) Ulvila (4) Ahonen Tiina (Kok.) Hellsberg Raija (Vas.) Mattila Johanna (SDP) Saari Heikki (Kok.) Vainila Johanna Helamaa Elina Vilo Pentti Seimelä Sari Marva Hanna Isotupa Tuula Ailasmaa Tapio Toivonen Jami Gustafsson Piia Viitala Juha Viitanen Sirpa Kurtti Arja Suni Veli-Pekka (Kesk.) Jalonen Veikko Lahtinen Jani Raune Vesa-Pekka Mäntylä Anne Sillanpää Marja 68

69 Maakuntahallituksen kokoonpano Jäsen Kallio Reijo, VTM (SDP) Rauma, puheenjohtaja Holmlund Anne (Kok.) Ulvila, varapuheenjohtaja Ervelä Mari (Kesk.) Karvia Nina Väkeväinen (Kesk.) Kankaanpää Huhtala Johanna (SDP) Pori Huhtanen Riikka (Kesk.) Kokemäki Kivenmaa Harri (SDP) Kokemäki Kähkönen Kari (Kok.) Kankaanpää Lehmussalmi Riina (PS) Jämijärvi Mansikkamäki Kati (SDP) Jämijärvi Marttinen Matias (Kok.) Rauma Henkilökohtainen varajäsen Salonen Kristiina Rauma Kristiina Puolakka Harjavalta Rosenberg Irmeli Kankaanpää Vaitiniemi Ari Pori Lankinen Satu Nakkila Helander-Nieminen Eija Eura Aromaa Jaakko Pomarkku Kalliokorpi Sari Nakkila Koivisto Jari Kankaanpää Saarela Jere Rauma Pajukoski Jari (Vas.) Välkkynen Jari-Matti Pori Kokemäki Oksanen Juhani Kokemäki Riuttamäki Simo (PS) Huittinen Simula Antti (Kesk.) Rauma Salonen Tomi Eurajoki Jalonen Vesa Eurajoki 69

70 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Sjöman Ilona (SDP) Eurajoki, puheenjohtaja Ostamo Marianne (PS) Pori, varapuheenjohtaja Aalto Harri (Kok.) Nakkila Seppälä Juhani (Kesk.) Kokemäki Virtanen Seppo (SDP) Ulvila Laakkonen Riitta Nakkila Järvinen Jaana Säkylä Eklöf Mikael Rauma Korvala Seppo Kankaanpää Viljanen Jarkko Ulvila Tunnustukset Satakunnan aluesuunnittelumitali Pentti Ala-Luopa, Merikarvian kunnanjohtaja (eläkkeellä) Hopeinen Satakunta-mitali Riku Räsänen, toimitusjohtaja Pronssinen Satakunta-mitali Satakunnan yhteisökeskus Nuori satakuntalainen Samu Lahti, opiskelija Satakunnan maakuntakylä 2018 Vuoden 2018 maakuntakyläksi julkistettiin Ylisenpään kylät (Kodiksami, Kuolimaa, Mäentaka, Sukkala) Raumalta. Voittajakylä palkittiin Satakunnan kyläpäivillä Paneliassa. Aloitteet Vuonna 2018 valtuustoryhmät jättivät yhden aloitteen: Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmä Näkyvyyttä Satakunnan maakuntalipulle myös oman liputuspäivän kautta 70

71 Maakuntavaltuuston käsittelemät asiat MV 1/ Porin yliopistokeskus, Pori - Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus Vuoden 2017 arviointikertomus - Vastaus Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmän aloitteeseen; Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kasvatettava Satakunnassa - Sidonnaisuuksien ilmoittaminen - Satakunnan maakuntaohjelman seurantaraportti 4 - Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tilannekatsaus - Valtuutettujen aloitteet MV 2/ Porin yliopistokeskus, Pori - Vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelman puolivuotisraportti - Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma Satakunnan Kokoomuksen valtuustoaloite Satakunnan maakuntalipulle oma liputuspäivä - Satakunnan Keskustan valtuustoaloite Kuntayhtymän jäljelle jäävien varojen käyttäminen - Eroanomus maakuntahallituksen varajäsenen tehtävistä - Eropyyntö maakuntahallituksen jäsenen tehtävistä - Aluekehityksen tilannekuvaraportti - Merialuesuunnittelun tilannekatsaus Maakuntavaltuustolle tiedoksi annettavat asiat Maakuntahallituksen käsittelemät asiat MH 1/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntauudistuksen väliaikaisen valmistelutoimielimen asettaminen - Maakuntahallituksen osallistuminen maakuntavalmistelun seminaarityöskentelyyn - Satakunnan suurpetoyhteistyöryhmän Satapeto asettaminen - Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano - Jätevirroista arvonnousua Satakuntaan -EAKR-hanke - Satakunnan sinisen kasvun innovaatioalusta -EAKR-hanke - Rakennerahastotehtävien, -hankkeiden ja rahoituksen siirtyminen ELY-keskuksista ja maakuntien liitoista maakuntiin - Satakunnan vuoden 2018 maakuntakylän haku - Turun hallinto-oikeuden päätös kunnallisvalituksesta, maakuntajohtajan valinta, Simo Riuttamäki - Maakuntajohtajan viran hoitaminen - Medbitin osakkeen hankinta - Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 - Maakuntauudistuksen vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän jäsenen vaihtuminen 71

72 MH 2/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Korkeimman hallinto-oikeuden lausuntopyyntö Simo Riuttamäen valituksen johdosta MH 3/ Satakuntaliiton virasto, Pori - KuntaPron kanssa tehtävän hankintasopimuksen käsittely - Maakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien käyttöönottoprojekti - Satakunnan maakunnan tietohallinnon perustamisen suunnittelun osaprojekti - Satakuntaliiton jäsenyyshaun valmistelu Euroopan rannikkoalueiden CPMR -verkostoon - Ennakkotietoja vuoden 2017 tilinpäätöksestä - Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio Tekoälystä Satakunnan menestystekijä -EAKR-hanke - Soft 3D Electronics SOFT3L -EAKR-hanke - Satakuntaliiton hankehallinnoinnin ohjeet - Valtion vuoden 2018 talousarvioon sisältyvä Satakunnan bio- ja kiertotalouden määrärahan käytön valmistelu - Lounais-Suomen päivä SuomiAreenalla : Satakuntaliiton osallistuminen - Kuntaliiton maakuntatilaisuus keväällä Maakuntauudistuksen vapaaehtoisen poliittisen ohjausryhmän jäsenen vaihtuminen MH 4/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Valinnanvapauspilotointeihin osallistuminen Satakunnassa - Satakunnan ELY-keskuksen kasvupalvelupilotit - Edunvalvonnan tilannekatsaus ja vuoden 2018 painopisteet - Satakuntaliiton tilinpäätös ja toimintakertomus Vaten jäsenistön vaihtuminen - Vastaus Kokoomuksen maakuntavaltuustoryhmän aloitteeseen; Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia kasvatettava Satakunnassa - Satakurssi maakunnallisen yhteistoiminnan edistäminen alue-ennakoinnissa ja edunvalvontatyössä -hankkeen (MKR) toteuttamisajan sekä kustannusrakenteen muutoksen ja lisärahoituksen hyväksyminen - Ilmastoviisas Satakunta-ILSA -EAKR-hanke - Lausunto hallituksen esityksestä laiksi maantielain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta - Puitesopimus Kiina-yhteistyö toteuttamiseksi - Satakuntaliiton jäsenyyshaun valmistelu Euroopan rannikkoalueiden CPMR-verkostoon MH 5/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden väliaikaista järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi - Maakuntien viitearkkitehtuuria koskeva Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö - Projektisuunnitelma henkilöstön tietojen siirron toteuttamiseksi - Eurooppa-toimiston tilinpäätös ja toimintakertomus Maakuntahallituksen edustajan nimeäminen AER:n yleiskokoukseen - Satakuntaliiton ja Rud Pedersen Public Affairs Company Oy:n yhteistyö - Lausunto Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 72

73 - Satakunnan maakuntaohjelman seurantaraportti 4 - Edustajan valitseminen valtakunnallisille kotiseutupäiville Satakunnan vuoden 2018 maakuntakylän haku - Satakuntaliiton lausunto luonnoksesta sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendaksi - Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tilannekatsaus MH 6/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntauudistuksen tilanne - Satakunnan maakunnan tietohallinnon perustamisen suunnittelun osaprojekti ICT II -vaiheessa - Eronpyyntö väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenyydestä - Maaseutupalvelut valmisteluryhmän puheenjohtajan vaihdos - Satakunnan sairaanhoitopiirin edustus maakuntauudistuksen väliaikaisessa valmisteluelimessä - Maakuntavaltuuston kokouksen päätösten täytäntöönpano - Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston syksyn 2018 kokouspäivät - Maakuntajohtajan vuosiloma - Henkilöstöraportti Vuoden 2018 talousarvioon varatun yhteiskuntasuhteet -määrärahan käyttö - Lounais-Suomen tunnettuus töihin tänne -konsepti - Satakunnan maakunnan yhteistyöryhmän jäsenen vaihtuminen - Kampus-SOTE Kampusperustaista osaamisen kehittämistä SOTE-Palveluissa Ylimaakunnallinen EAKR-hanke - Robocoast Tutkimus- ja tuotekehityskeskus Robocoast R&D Center-Investointi- EAKR-hanke - Robocoast Tutkimus- ja tuotekehityskeskus Robocoast R&D Center-Kehittäminen- EAKR-hanke - Robocoast R&D Center Robotics Living Lab For Companies -EAKR-hanke - Kokeilimo AIKO-hanke - Automatisoitu magneettien purku ja kierrätys AIKO-hanke - Älykkään meriliikenteen kehitysympäristön pilotointi- AIKO-hanke - Yritysturvallisuuskoulutus-Pilotti AIKO-hanke - STEM-keskuksen pilotointi - AIKO-hanke - Kotikunto Kotikuntoutusmallien kehittäminen ja innovointi liikuntalaattojen avulla AIKO-hanke - Sisätilan Hygienian Innovaatiotila AIKO-hanke - Uusien tapahtuma-alueiden kokeiluhanke SUOMIAREENA ja asuntomessut Porissa2018 AIKOhanke - Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 saadut lausunnot ja niihin laaditut vastineet - Satakunnan maakunnan väliaikaisen YT-elimen asettaminen MH 7/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Merialuesuunnittelun tilannekatsaus Maakuntauudistuksen tilannekatsaus elokuu Vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelman puolivuotisraportti - Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma Satakunnan maakunnan väliaikaisen YT-elimen jäsenet - Satakunnan Kokoomuksen valtuustoaloite Satakunnan maakuntalipulle oma liputuspäivä - Satakunnan Keskustan valtuustoaloite Kuntayhtymän jäljelle jäävien varojen käyttäminen - Satakuntaliiton edustajien nimeäminen CPMR:n yleiskokoukseen Funchalissa, Portugalin Madeiralla Satakunnan kuntien informaatiotilaisuus 73

74 MH 8/ Holiday Club Caribia, Turku - Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma Eroanomus maakuntahallituksen varajäsenen tehtävistä - Lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta MH 9/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntavaltuustolle tiedoksi annettavat asiat - Maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kevään 2019 kokouspäivät - Huomionosoitukset 2018 Satakunta -mitali, Satakunnan aluesuunnittelumitali ja nuori satakuntalainen palkitseminen - Alueellisen junaliikenteen järjestämisen pilottihanke sekä osto- ja velvoiteliikenteen kehittäminen Katsaus EU:n alue- ja rakennepolitiikan valmisteluun - Pohjoisen kasvuvyöhykkeen verkostoyhteistyösopimus - Eropyyntö maakuntahallituksen jäsenen tehtävistä - Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksen 2 hyväksyminen ja nähtäville asettaminen MH 10/ Satakuntaliiton virasto, Pori - Maakuntauudistuksen ja ICT-valmistelun rahoituksen tilannekatsaus - Vuoden 2019 talousarvio ja taloussuunnitelma Maakuntahallituksen kehittämistoimikunnan asettaminen - Huomionosoitukset 2018 Satakunta -mitali, Satakunnan aluesuunnittelumitali ja nuori satakuntalainen palkitseminen - Kokemäenjoen vesistöalueen tulvaryhmään esitettävät tahot - Satakunnan jatkuvan liikennejärjestelmätyön eteneminen - Satakunnan vuoden 2019 maakuntakylän haku - Aluekehityksen tilannekuvaraportti - Laajakaistarakentamisen lain 1186/2009 mukaisen tuen saajan valinta Nakkilan hankealueelle 2 - Laajakaistarakentamisen lain 1186/2009 mukaisen tuen saajan valinta Säkylän hankealueelle 4 - Laajakaistarakentamisen lain 1186/2009 mukaisen tuen saajan valinta Euran hankealueelle Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntavaltuusto on oikeuttanut talousarviota hyväksyessään maakuntahallituksen ylittämään talousarvion sillä edellytyksellä, etteivät kuntien jäsenmaksuosuudet nouse. Maakuntavaltuuston hyväksymää sitovuustasoa ei ylitetty, koska kuntien maksuosuudet pysyivät talousarvion mukaisina. Maakuntahallitus esittää maakuntavaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,28 euroa kirjataan voitto- ja tappio-tilille. 74

75 1.6. Selonteko Satakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Satakunnan maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntahallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin: Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat olennaisilta osiltaan ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on hyväksynyt liiton sisäisen valvonnan ja tarkastuksen ohjeet, joita on viimeksi tarkistettu Hankehallinnoinnin ohjeet on päivitetty ja vahvistettu MH:ssa Sisäisen valvonnan osalta ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Toimialat ovat omalta osaltaan raportoineet maakuntajohtajalle sisäisen valvontansa järjestämisestä. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Lakisääteisten vakuutusten lisäksi liiton keskeinen käyttöomaisuus, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toiminnanvastuu sekä luottamustoimen tapaturmat ja matkat on vakuutettu If vahinkovakuutusyhtiössä. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta se kaipaa kehittämistä etenkin, jos eräiden avainhenkilöiden poissaolot jatkuisivat pitemmän ajan. Tietoturvariskien varalta liitolla on henkilökuntaa varten kirjallinen ohjeistus sekä ajantasaiset palomuurit ja virustorjunnat. Liiton sopimusten voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan, voimassa olevat sopimukset on siirretty sopimustenhallintajärjestelmään Erityinen huomio sopimusehtoihin kohdistuu maksettaessa sopimuksiin perustuvia laskuja. 75

76 2. MAAKUNTAUUDISTUS Pääministeri Juha Sipilä on pyytänyt hallituksensa eroa tasavallan presidentiltä. Hallituksen eronpyynnön vuoksi maakunta- ja sote-uudistuksen jatkovalmisteluun ei ole edellytyksiä. Tästä eteenpäin työ suunnataan valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin ja uudistuksen hallittuun alasajoon. Ennen hallituksen eroa maakuntauudistuksen valmistelu jatkui oheisen kuvan mukaisilla vastuualueilla. Maakuntavalmisteluun osallistuvan henkilöstön määrä lisääntyi valmistelun kestäessä ja vuoden 2018 lopussa projektitoimistossa työskenteli 41 henkilöä (n. 30 htv). Maakuntauudistuksen esivalmistelun toisen vaiheen toteutuksesta vastasi maakuntahallituksen asettama epävirallinen väliaikainen valmistelutoimielin, jonka toimintaa ohjasi myös maakuntahallituksen asettama vapaaehtoinen poliittinen ohjausryhmä. Väliaikaisessa valmistelutoimielimessä olivat edustettuina ne tahot, joiden toiminta / toimintaa tulee siirtymään uuteen maakuntaan. Väliaikaisen valmisteluelimen puheenjohtajana toimi maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä. Lisäksi perustettiin epävirallinen poliittinen ohjausryhmä kuntavaalien maakunnallisen tuloksen perusteella. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi maakuntahallituksen puheenjohtaja Reijo Kallio. Väliaikaisen valmistelutoimielimen ohjauksessa oli maakuntauudistuksen projektitoimisto ja projektitoimiston johdolla toimivat maakuntauudistuksen valmisteluryhmät, jotka olivat esivalmistelun toisessa vaiheessa keskeisiä sisällön tuottajia. 76

77 Sote- ja pelastuspalvelut- linjassa valmisteltiin Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista uudessa maakunnassa. Linja valmisteli myös pelastusalan organisoitumista sekä uuden maakunnan läpäiseviä turvallisuus- ja varautumisasioita. Linjan muutosjohtajana toimi Terttu Nordman. Konsernipalvelut-linja loi perustan uuden Satakunnan maakunnan syntymiselle mm. konsernirakenteen, talouden simuloinnin sekä maakuntavaalien järjestämisen osalta. Linjan muutosjohtajana toimi Jukka Mäkilä. Maakunnan elinvoimapalvelut-linja valmisteli uuden maakunnan nk. non sote-palveluja, joita ovat aluekehitys, kasvupalvelut, maaseutupalvelut, alueiden käyttö, ympäristöasiat ja liikennepalvelut. Linja koordinoi myös uuden maakuntastrategian valmistelua. Linjan muutosjohtajana toimi Timo Vesiluoma. Keväällä 2018 aloitetun uuden Satakunnan maakunnan maakuntastrategian ensimmäinen luonnos valmistui lokakuussa Työhön ovat osallistuneet kaikki maakuntavalmistelun toimielimet ja valmisteluryhmät sekä maakuntahallitus. Tämän lisäksi valmisteluryhmät ovat laajasti käyneet keskusteluja eri asiakas- ja sidosryhmien kanssa. Strategiavalmistelua jatkettiin vuonna 2019 tavoitteena oli saada maakuntastrategia vaaleissa valittavan maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2020 keväällä. Vuoden alkupuolella maakunnan ICT-valmistelu tiivistyi ja valmistelurahoituksen määrä kasvoi olennaisesti. ICT-rahoituksen omavastuuosuus poistettiin erillisillä päätöksillä syksyllä Myös yleisestä valmisteluavustuksesta poistettiin maakunnan liiton omavastuu alkaen. Lakien valmistelu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viivästyi edelleen syksyllä ja vuoden 2018 lopussa valiokunnan mietintö oli edelleen perustuslakivaliokunnan käsittelyssä lausuntoa varten. Maakuntauudistuksen valmistelu päättyi maaliskuussa 2019, kun valtioneuvosto erosi ja jatkoi toimintaansa toimitusministeristönä. Tämä tarkoitti samalla maakuntalakien käsittelyn raukeamista eduskunnassa. 77

78 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISVERTAILU Tavoitteena on varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen tasapaino, joka takaa sujuvan toiminnan liiton tavoitteiden saavuttamiseksi liiton ja omien projektien hallinnoimiseksi. Liiton taloudellisessa toiminnassa varsinaisen toiminnan kulut, kuten vakituisten työntekijöiden palkat, toimitilojen vuokrat, luottamushenkilöiden kulut ja yhteistoiminta Länsi-Suomen liittojen kanssa katetaan kuntien maksuosuuksilla. Rakennerahastovaroista teknisen tuella rahoitetaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR:n) toimintaa. Maakuntauudistuksen projektitoimiston rahoituksesta on vastannut valtiovarainministeriö (VM) % rahoitusosuuksilla ja jäljelle jäävää osuutta on katettu Satakuntaliiton omasta toiminnasta työpanoksin ja käyttäen hyväksi edellisten tilikausien ylijäämien kertymää. Määräaikaisia projekteja rahoitetaan EU-tuella, eri ministeriöiden tai yhteistyökumppanien rahoitusosuuksilla. Näiden määrä vaihtelee vuosittain. Lisäksi liitolla on ollut vähenevässä määrin myös toimintaa, jonka kuluja katetaan maakunnan kehittämisrahalla. Satakuntaliitto Maakuntauudistuksen projektitoimisto Varsinainen toiminta Tekninen tuki MYR Projektit MV, MH ja tarkastulautakunta Virasto, WFA, Markkinointi 78

79 Kuntien maksuosuuksilla katettu toiminta Varsinaiseen toimintaan eli kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaan kuuluvat luottamusmieshallinto ja virasto, minkä kuluihin sisältyy myös Länsi-Suomen Allianssin (WFA) kanssa tehtävä yhteistyö. Kokonaisuutena maakuntaliiton varsinaisen toiminnan tulos muodostui merkittävästi talousarviota ylijäämäisemmäksi. Talousarviossa 2018 oli varauduttu maakuntauudistuksen projektitoimiston toimintaan liiton toimintana Tämän jälkeen projektitoimiston toiminnan olisi siirtynyt uuden maakunnan väliaikaishallinnolle alkaen. Toistaiseksi ei valtioneuvosto ole vahvistanut väliaikaishallinnon aloitusajankohtaa ja projektitoimiston toiminta on jatkunut koko vuoden liiton toimintana. Valtion myöntämää rahoitusosuutta maakuntauudistukseen ja sen ICT-valmisteluun on korotettu vuoden aikana 90 %:sta 100 %:iin. Lisäksi liiton viraston henkilökuntaa on osallistunut projektitoimiston toimintaan ja hallintoon, joten henkilöstökuluilla on katettu osaa liiton omarahoitusosuutta. Maakuntauudistuksen oli arvioitu aiheuttavan euron nettovaikutuksen liiton tulokseen ja kokonaisuutena talousarvio 2018 oli laadittu alijäämäiseksi. Tilikauden tulos on ,28 ylijäämäinen. Varsinainen toiminta TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma -% TOIMINTATUOTOT , ,18% Myyntituotot , ,08% Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,00% Muut suoritteiden myyntituotot 4 790, ,69% Tuet ja avustukset , ,60% Muut toimintatuotot , ,40% TOIMINTAKULUT , ,98% Henkilöstökulut , ,76% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,38% Henkilösivukulut , ,68% Palvelujen ostot , ,42% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,67% Avustukset , ,71% Muut toimintakulut , ,06% TOIMINTAKATE , ,81% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6 617, ,38% Korko- ja muut rahoitustuotot 6 821, ,02% Korko- ja muut rahoituskulut -204, VUOSIKATE , ,30% TILIKAUDEN TULOS , ,30% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,30% 79

80 Luottamushenkilöhallinnon toimintakulut alittivat budjetin eurolla. Luottamushenkilöhallintoon kuuluvat maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan kustannukset. Luottamushenkilöhallinto TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma -% TOIMINTATUOTOT 0, TOIMINTAKULUT , ,63% Henkilöstökulut , ,70% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,34% Henkilösivukulut , ,57% Palvelujen ostot , ,98% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -420, Avustukset , ,00% Muut toimintakulut , ,53% TOIMINTAKATE , ,63% VUOSIKATE , ,63% TILIKAUDEN TULOS , ,63% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,63% 80

81 Viraston toimintatuotot toteutuivat 99,2 % ja toimintakulut toteutuivat 89,8 %. Tilikauden tulos oli euroa talousarviota positiivisempi. Viraston palkka- ja henkilöstösivukulut toteutuivat ennakoitua pienempinä, johtuen maakuntauudistukseen kohdistuneesta työpanoksesta ja osavuoden avoinna olleesta työsuhteesta. Viraston kuluihin sisältyy Länsi-Suomen liittojen Brysselin toimiston ylläpitoon eur ja maakunnan markkinointiin käytetyt nettomenot eur. Virasto TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma - % TOIMINTATUOTOT , ,18% Myyntituotot , ,08% Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,00% Muut suoritteiden myyntituotot 4 790, ,69% Tuet ja avustukset , ,60% Muut toimintatuotot , ,40% TOIMINTAKULUT , ,84% Henkilöstökulut , ,08% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,73% Henkilösivukulut , ,42% Palvelujen ostot , ,93% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,80% Avustukset -500, Muut toimintakulut , ,59% TOIMINTAKATE , ,44% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6 617, ,38% Korkotuotot 27, Muut rahoitustuotot 6 794, ,67% Korkokulut -34, Muut rahoituskulut -170, VUOSIKATE , ,52% TILIKAUDEN TULOS , ,52% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,52% 81

82 Muulla rahoituksella katettu toiminta Muulla kuin kuntien maksuosuuksilla katettuun toimintaa on laskettu muulla rahoituksella rahoitetut määräaikaiset hankkeet ja projektit ja EU-hankkeiden hallinnontiin sekä MYR:n toimintaan tarkoitettu tekninen tuki. Syntyneet kulut katetaan lähtökohtaisesti projektien omilla tuloilla sekä niissä syntyneitä kustannuksia vastaan saadulla tuella. Itse toteutetut projektit: Satakurssi , rahoitus 89,5 % maakunnan kehittämisraha Sustain Baltic , rahoitus n. 90 % EU Central Baltic -ohjelma Pan Baltic Scope , rahoitus 80 % Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) Bio- ja kiertotalous , rahoitus 100 % Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Sote-koordinaattorintoiminta , rahoitus 100 % Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Lisäksi yhteisrahoitteisesti merialuesuunnittelun koordinaatiokustannuksia katetaan Europan Meri- ja kalatalousrahaston meripolitiikan rahoitusohjelmasta. Hankkeen omavastuu osuudet jaetaan kahdeksan rannikkoliiton kesken. Vuonna 2018 käynnistyi talousarviosta poiketen kaksi uutta ministeriöiden rahoittamaan projektia. Vuoden aikana päättyi SustainBaltic-hanke, minkä loppuomarahoitusosuuksia tuloutettiin vuodelle 2018 ennakoitua enemmän. Projektit TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma - % TOIMINTATUOTOT , ,84% Myyntituotot 3 870, Tuet ja avustukset , ,33% TOIMINTAKULUT , ,96% Henkilöstökulut , ,66% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,64% Henkilösivukulut , ,91% Palvelujen ostot , ,28% Aineet, tarvikkeet ja tavarat -209, ,45% Muut toimintakulut , ,51% TOIMINTAKATE , ,12% VUOSIKATE , ,12% TILIKAUDEN TULOS , ,12% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,12% 82

83 Teknisellä tulella rahoitettu toiminta EU-ohjelmakauden vaihduttua vuoden 2014 alussa rakennerahastojen hallinnointiin myönnetty tekninen tuki on laskenut n eurosta/vuosi euroon/vuosi. Teknisen tuen rahoitus ei riitä enää kuin maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimintaan. Satakuntaliitto valmistelee edelleen Satakunnan alueen EU-rakennerahastovaroista rahoitettavia hankkeita. Valmistelutyö tehdään liiton omin varoin. Maakuntahallitus käsittelee edelleen hankehakemukset ja tekee päätökset rahoituksen kohdentamisesta hankkeille maakunnan rahoituskehyksestä. Sen jälkeen valmistellaan Satakuntaliiton virkailijoiden toimesta varsinainen päätös sähköisessä EURA2014 -järjestelmässä. Varsinaisen päätöksen allekirjoittaa Pirkanmaan maakuntajohtaja. Maksatushakemukset käsitellään keskitetysti Länsi-Suomen alueella Pirkanmaan liiton toimesta, jonne on palkattuna teknisellä tuella kolme maksatusvirkailija. Maakuntajohtajat päättivät kokouksessaan nostaa Länsi-Suomen liittojen maakuntien yhteistyöryhmän kulujen määrän teknisen tuen hankkeessa euroon/vuosi/maakunta vuosille Tekninen tuki - MYR TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma- % TOIMINTATUOTOT , ,07% Tuet ja avustukset , ,07% TOIMINTAKULUT , ,07% Henkilöstökulut , ,73% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,80% Henkilösivukulut -361, ,33% Palvelujen ostot , ,78% Muut toimintakulut 0, ,00% TOIMINTAKATE 0, VUOSIKATE 0, TILIKAUDEN TULOS 0, TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ 0,

84 Maakuntauudistuksen rahoitus Maakuntauudistuksen talousarvio 2018 laadittiin ajalle 1-5 kk/ Talousarvio sisälsi myös maakuntauudistukseen kiinteästi liittyvän maakunnissa tehtävän ICT-valmistelun kulut. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Valtiovarainministeriön rahoitusosuus oli 90 % ja 10 % tuli kattaa maakuntaliittojen toiminnasta. Talousarviossa oli varauduttu käyttämään edellisten tilikausia ylijäämiä. Maakuntauudistuksen valmistelu jatkui koko vuoden Maakuntauudistuksen valmisteluun on Valtiovarainministeriö myöntänyt avustusta erillisillä päätöksillä vuosina yhteensä 2,784 Me. Avustuksen määrä voi olla % hyväksytyistä kustannuksista. Vastaavasti ICT-valmisteluun on myönnetty yhteensä 5,784 Me. ICT-valmistelun omarahoitusosuus poistettiin alkaen. Tilikaudella 2018 Maakuntauudistuksen projektitoimiston toimintamenot olivat 1,932 Me ja ICT-uudistuksen osuus oli 0,477 Me. Satakuntaliitossa omavastuuosuutta on katettu osittain edellisten tilikausien ylijäämistä ja osittain viraston oman työn osuudella. Maakuntauudistus TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma -% TOIMINTATUOTOT , ,58% Tuet ja avustukset , ,58% TOIMINTAKULUT , ,36% Henkilöstökulut , ,46% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,97% Palkat ja palkkiot , ,03% Henkilösivukulut , ,95% Palvelujen ostot , ,62% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,21% Muut toimintakulut , ,81% TOIMINTAKATE , ,43% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -30, Muut rahoituskulut -30, VUOSIKATE , ,45% TILIKAUDEN TULOS , ,45% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,45% 84

85 SATAKUNTALIITTO TP 2018 TA 2018 Jäljellä Toteuma - % TOIMINTATUOTOT , ,02% Myyntituotot , ,24% Korvaukset kunnilta ja kuntayhteisöiltä , ,00% Muut suoritteiden myyntituotot 8 661, ,73% Tuet ja avustukset , ,95% Muut toimintatuotot , ,40% Vuokratuotot , ,67% Muut toimintatuotot 420, ,02% TOIMINTAKULUT , ,04% Henkilöstökulut , ,92% Palkat ja palkkiot yhteensä , ,77% Henkilösivukulut , ,51% Palvelujen ostot , ,84% Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,70% Avustukset , ,71% Muut toimintakulut , ,56% Vuokrat , ,16% Muut kulut , ,02% TOIMINTAKATE , ,56% RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6 586, ,99% Korkotuotot 27, Muut rahoitustuotot 6 794, ,67% Korkokulut -34, Muut rahoituskulut -200, VUOSIKATE , ,98% TILIKAUDEN TULOS , ,98% TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,98% 85

86 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TP 2018 TP 2017 TOIMINTATUOTOT , ,04 Myyntituotot , ,61 Myyntituotot kunnilta , ,00 Myyntituotot muilta 8 661,78 276,61 Tuet ja avustukset , ,10 Tuet ja avustukset valtiolta , ,96 Rakennerahastotuet , ,89 Tuet ja avustukset muilta , ,25 Muut toimintatuotot , ,33 TOIMINTAKULUT , ,25 Henkilöstökulut , ,63 Palkat ja palkkiot , ,93 Henkilösivukulut , ,70 joista Eläkekulut , ,48 joista Muut henkilösivukulut , ,22 joista Henkilöstökorvaukset 7 524,60 0,00 Palvelujen ostot , ,34 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,29 Avustukset , ,02 Muut toimintakulut , ,97 TOIMINTAKATE , ,21 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 6 586, ,00 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 27, ,84 Muut rahoitustuotot 6 794, ,00 Korkokulut -34,33-17,69 Muut rahoituskulut -200,82-151,15 VUOSIKATE , ,21 TILIKAUDEN TULOS , ,21 86

87 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ , ,21 TASE V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT , ,02 Sijoitukset , ,02 Osakkeet ja osuudet , ,02 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,89 Valtion toimeksiannot , ,89 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,52 Saamiset , ,95 Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,95 Myyntisaamiset , ,71 Muut saamiset , ,02 Siirtosaamiset , ,22 Rahoitusarvopaperit 2 576, ,52 Osakkeet ja osuudet 2 576, ,52 Rahat ja pankkisaamiset , ,05 V A S T A A V A A , ,43 87

88 TASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA , ,29 Peruspääoma , ,98 Edellisten tilikausien y/a , ,52 Tilikauden y/a , ,21 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,89 Valtion toimeksiannot , ,89 Maakunnan kehittämisraha , ,12 Muut valtion toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00 AIKO-rahoitus , ,77 VIERAS PÄÄOMA , ,25 Lyhytaikainen , ,25 Ostovelat , ,12 Siirtovelat , ,14 Muut velat , ,99 V A S T A T T A V A A , ,43 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste % 12,60 % 27,30 % Suhteellinen velkaantuneisuus % 137,7 % 64,0 % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista % 142,5 % 75,6 % Kertynyt yli-/alijäämä, 100 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 3,56 3,26 Lainasaamiset , 1000 euroa 0 0 Asukasmäärä *) *) ennakkotieto v

89 RAHOITUSLASKELMA TP 2018 TP 2017 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,21 Toiminnan rahavirta , ,21 Investointien rahavirta Investointimenot 2 032,00 0,00 Investointien rahavirta 0,00 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,21 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,27 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0, ,00 Saamisten muutos , ,96 Korottomien velkojen muutos , ,23 Rahoituksen rahavirta , ,27 Rahavarojen muutos , ,06 Rahavarat , ,05 Rahavarat , ,99 Rahavarojen muutos , ,06 Kassan riittävyys (pv) Kassan riittävyys (pv) pl. maakuntauudistus

90 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Liitetietojen numerointi viittaa Kirjanpitolautakunnan yleisohjeeseen ( ) Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista. Puuttuva numerointi tarkoittaa, ettei liitetietoa ole laadittu, koska se ei ole oleellinen tai se selviää toimintakertomuksesta tai laskelmista. Liitetiedot täydentävät tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja. 1 ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT Sijoitusten arvostus: Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulos tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuuden arvostus: Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. TULOSLASKELMAN LIITETEDOT 6 TOIMINTATUOTOT TP 2018 TP 2017 VARSINAINEN TOIMINTA Myyntituotot kunnilta , ,00 Myyntituotot muilta 8 661,78 276,61 Tuet ja avustukset muilta , ,25 Muut tuotot , ,33 YHTEENSÄ , ,19 TEKNINEN TUKI Rakennerahastotuet , ,89 Tuet ja avustukset muilta , ,00 YHTEENSÄ , ,89 PROJEKTIT Tuet ja avustukset valtiolta , ,96 YHTEENSÄ , ,96 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ , ,04 90

91 9 PALVELUJEN OSTOJEN ERITTELY TP 2018 TP 2017 Muiden palvelujen ostot , ,34 Palvelujen ostot yhteensä , ,34 11 SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISISTA POISTOISTA Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 8.409,40 euora on kirjattu vuosikuluiksi. Ei aktivointeja vuonna TIEDOT PYSYVISTÄ VASTAAVISTA TASE-ERÄKOHTAISESTI Osakkeet ja osuudet Huoneisto- Paikoitustaso- Muut YHTEENSÄ osakkeet osakkeet osakkeet Hankintameno , , , ,02 Lisäykset 0,00 0, , ,00 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintameno , , , ,02 Kirjanpitoarvo , , , ,02 Rahoitusarvopaperit TP 2018 TP 2017 Jälleenhankintahinta: Finda puhelinosakkeet 1600 kpl 1 749, ,17 Nordea Bank FDR 350 kpl 2 544, ,00 Kirjanpitoarvo: Finda puhelinosakkeet 1600 kpl 1 749, ,17 Nordea Bank FDR 350 kpl 827,35 827,35 Erotus 1 717, ,65 Yhteensä rahoitusarvopaperit 2 576, ,52 91

92 24 SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT MUUT SAAMISET Verohallinto , ,03 Muut saamiset 8 974, ,25 YHTEENSÄ , ,28 SIIRTOSAAMISET KELAn korvaus, arvio työterveyshuollon kustannuksista 5 000, ,00 Menoennakot, palkat , ,74 YHTEENSÄ , ,74 Muut siirtosaamiset Europe Direct 0, ,00 Valtakunnallisesti merkittävät yritysalaueet ja teoll. uusiut. mahd. 0, ,22 Satakurssi , ,00 SustainBaltic , ,00 Sote-koordinaattori ,07 0,00 Bio- ja kiertotalous ,00 0,00 VATE 0, ,00 ICT-valmistelu 0, ,00 KEVA 1 319,22 0,00 YHTEENSÄ , ,22 92

93 25 TIEDOT TASEEN VASTATTAVAA TASE-ERÄKOHTAISESTI Oman pääoman erittely Peruspääoma ,98 Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä ,31 Tiliakuden ylijäämä/alijäämä ,28 Oma pääoma yhteensä ,57 JÄSENKUNTA Maksuosuus Osuus % v peruspääomasta EURA , ,81 5,35 EURAJOKI , ,49 4,16 HARJAVALTA , ,80 3,75 HONKAJOKI , ,86 0,72 HUITTINEN , ,41 4,03 JÄMIJÄRVI , ,15 0,67 KANKAANPÄÄ , ,58 4,83 KARVIA , ,49 0,79 KOKEMÄKI , ,76 3,14 MERIKARVIA , ,75 1,11 NAKKILA , ,96 2,30 POMARKKU , ,22 0,78 PORI , ,03 36,52 RAUMA , ,37 22,01 SIIKAINEN , ,61 0,51 SÄKYLÄ , ,68 3,44 ULVILA , ,00 5,87 YHTEENSÄ , ,98 100,00 33 SIIRTOVELKOIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET ERÄT KVTES Kertaerä ,70 0,00 KuEL-maksu työnantaja , ,36 KuEL-maksu työntekijä , ,31 Lomapalkkavaraus , ,30 Pan Baltic Scope ,80 0,00 Maakuntauudistuksen ja ICT-valmistelun avustukset , ,00 YHTEENSÄ , ,97 93

94 TASEEN ULKOPUOLISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 38 VUOKRA- JA LEASINGVASTUUT TP 2018 TP 2017 Vuokravastuut voimassa asti seuraavalla tilikaudella maksettava osuus Leasingvastuut - seuraavalla tilikaudella maksettava osuus siitä kiinteistöihin liittyvät rahoitusvastuut 0 41 MUUT TASEEN ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT Sopimusvastuu: Yhteistyösopimus Länsi-Suomen Allianssi (WEST Finland Alliance WFA) Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski-Suomen liitto, Pirkanmaan liitto, Satakuntaliitto ja Östebottens förbund- Pohjanmaan liitto Satakuntaliiton osuus vuosikustannuksista euroa. 94

95 HENKILÖSTÖÄ, TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA JA INTRESSITAHOJA KOSKEVAT LIITETIEDOT 42 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TP 2018 TP 2017 Virasto toistaiseksi palkatut toistaiseksi palkatut osa-aikaiset 1 2 määräaikaisesti palkatut 2 2 Hankkeet määräaikaisesti palkattu 4 3 Maakuntauudistus toistaiseksi palkatut Satakuntaliiton virastosta 2 2 määräaikaisesti palkattu 17 6 YHTEENSÄ LUOTTAMUSHENKILÖILTÄ PALKKIOISTA PERTITYT JA TILITETYT LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT TP 2018 TP 2017 Keskustan Satakunnan piiri ry 2 781, ,40 Keskustan Säkylän kunnallisjärjestö 0,00 17,25 Porin Seudun Vihreät ry 0,00 34,50 Satakunnan Vihreät ry 344,40 34,40 Rauman Vihreät ry 0,00 17,25 Satakunnan Kokoomus ry 3 350, ,10 Satakunnan Perussuomalaiset 999,80 51,60 Satakunnan Sosiaalidemokraatit ry 3 557, ,22 Satakunnan Vasemmistoliitto 1 425,80 711,38 Puolueverot yhteensä , ,10 Palkoista perityt , ,20 45 TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT TP 2018 TP 2017 Tarkastusyhteisö BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 1 840, ,00 Hanketarkastukset 3 051, ,27 Sihteerin tehtävät 1 504, ,50 Palkkiot yhteensä 6 396, ,77 95

96 5. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT on maakuntahallitus ine Holmlund 'q^llc^^cma V.1^ lanna Huhtala Riikka Huhtanen.' / Harri Kivenmaa s^- /. niinä Lchmussalmi <A/-y ''%&./// d <& Kari Kähkönen ^ % c^^-öul^t^ 7 Kati Mansikkamäki <^E2= Matias Marttinen & M Simo Riuttamäki ^ Tä^V Antti Simula Nina Väkeväinen ^ Asko Aro-Heinilä, vt maakuntajohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.?^'^ ^/ ^ 2019 BDO AudiatorOy, tilintarkastusyhteisö IjljUM i^/\ Aino Lepistö JHT, HT 96

97 Satakuntaliiton käyttämät tositesarjat 2018 AX2012 2xxxxxx Ostolaskut 10xxxxxxxx Myyntilaskut 17xxxx Muistiotositteet Excelistä 21xxxx Ostoreskontran maksut 22xxxx Ostoreskontran kurssioikaisutapahtumat 31xxxx Viitesuoritukset 32xxxx Myren kohdistustapahtumat 33xxxxxx Myren kohdistustapahtumat 34xxxxxx Myren manuaaliset suoritukset 37xxxxx Korkolaskut 38xxxxxx Luottotappiot 39xxxxx Maksukehoitukset 120xxxxx Pankkitositteet 233xxxxxx Ostoreskontran kohdistustapahtumat AIFxxxxxxxx Konversiotositteet ALVxxxxxx Arvonlisäveromaksut HYVxxxxxx Hyvityslaskut Luettelo tilikirjoista Palkkakortisto Luottamushenkilöiden palkkakortisto Irtaimistoluettelo Päiväkirja Pääkirja Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma ATK ATK ATK ATK ATK ATK ATK ATK Selvitys kirjanpidon säilyttämisestä Satakuntaliito tasekirja sidotaan erilliseksi kirjaksi ja säilytetään pysyvästi (KA 158/43/01) Tase-erittelyt säilytetään vähintään kuusi vuotta (KPL 2:10 ) Tositteet säilytetään kuusi vuotta, lukuun ottamatta kehitysrahatositteita, jotka säilytetään vähintään 10 vuotta ohjelmakauden viimeisestä maksatuksesta laskien (KPL 2 luvun 8 1 ja 2 mom sekä Kuntaliiton suositus). Palkkakortit säilytetään 50 vuotta tai kunnes on kulunut 75 vuotta palkansaajan syntymästä. 97

98 BDO Audiator Oy Vattuniemenranta Helsinki VAHVISTUSILMOITUSKIRJE TILINTARKASTAJALLE Satakuntaliiton tilikauden tilintarkastukseen liittyen vahvistamme parhaan tietomme ja käsityksemme mukaisesti seuraavaa:. Olemme täyttäneet tilintarkastustoimeksiannon vahvistuskirjeessä tarkoitetut velvollisuutemme, jotka koskevat tietojen antamista tilintarkastajalle sekä tilinpäätöksen laatimista kuntalain mukaisesti, erityisesti siten, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot.. Liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon, ja ne sisältyvät tilinpäätökseen.. Merkittävät oletukset, joita olemme käyttäneet kirjanpidoltisia arvioita tehdessämme, ovat kohtuullisia.. Korjaamattomien virheellisyyksien (luettelo liitteenä) vaikutukset ovat käsityksemme mukaan sekä erikseen että yhdessä epäolennaisia koko tilinpäätöksen kannalta.. Vaateet ja vireillä olevat oikeudenkäynnit sekä tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat on käsitelty kirjanpidossa ja esitetty tilinpäätöksessä.. Tiedossamme ei ole kuntayhtymää koskevia väärinkäytöksiä tai epäiltyjä väärinkäytöksiä tai säädösten tai määräysten noudattamatta jättämisiä tai epäiltyjä noudattamatta jättämisiä, jotka vaikuttavat o hallinnon laillisuuteen tai valtuuston päätösten mukaisuuteen; o siihen, onko kuntayhtymän tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaako se oikeat ja riittävät tiedot tilikauden tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta ja toiminnasta; o valtionosuuksien perusteista annettujen tietojen oikeellisuuteen; tai o sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuuteen, ja johon on osallisena kunnan tilivelvollinen, viranhaltija tai työntekijä tai muita. Tiedossamme ei ole esteellisyyssäännösten vastaisia päätöksiä, menettelyjä tai liiketapahtumia. Valtionosuuksien perusteista annetut tiedot ovat oikeita.. Olemme antaneet toimintakertomuksessa selonteot sisäisen valvonnan järjestämisestä. Selonteoissa on kuvattu tiedossamme olevat sisäisen valvonnan puutteet, esitetty toimenpiteet sisäisen valvonnan kehittämiseksi sekä annettu muut toimintakertomuksen laadintaa koskevien ohjeiden mukaiset tiedot. Vahvistusilmoituskirjeellä ei muuteta maakuntahallituksen, tilivelvollisten, viranhaltijoiden, työntekijöiden eikä tilintarkastajan lainsäädännön mukaisia velvoitteita eikä vastuita. Tähän kirjeeseen sovelletaan tilintarkastajan salassapitovelvollisuutta. Sitoudumme ilmoittamaan tilintarkastajalle, mikäli ennen tilintarkastuskertomuksen antamista tietoomme tulee muutoksia tässä vahvistusilmoituskirjeessä kuvatuissa seikoissa. Tämä kirje annetaan tiedoksi myös tarkastuslautakunnalle. Päiväys UL. SL 2019 ikuntjiliitot^ maakuntahallituksen puolesta s;t^fc> Reijoa KallTo maaldiptahallituksen puheenjohtaja Asko Aro-Heinilä vt. maakuntajohtaja