RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena

Transkriptio

1 RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena Kehittämishankkeen taustamuistio Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön AILI-verkosto 2018 Silva Siponkoski 1

2 Sisällys Kehittämishanke lyhyesti Kehittämishanke lyhyesti 3 Kehittämishankkeen lähtökohdat 5 AILI-verkosto 5 Kulttuurinen vanhustyö 6 Kulttuurikirjaaminen 7 RAI-järjestelmä 7 Kehittämishankkeen toimenpiteet 9 Alkukartoitus RAI-järjestelmän tietojen hyödyntämisestä kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta AILI-verkoston kunnissa 9 Sparrauskierros ja asiantuntijahaastattelut 10 Kehittämishankkeesta nousseet teemat 11 RAI-järjestelmä on käytössä AILI-verkoston kunnissa, laajasti käytössä koko Suomessa 11 RAI järjestelmän kysymyspatteristoista löytyy jo nyt kulttuuriseen vanhustyöhön liittyviä kysymyksiä 11 AILI-kunnissa esimerkkejä RAI-tiedon käytöstä kulttuurisen vanhustyön johtamisen ja kehittämisen tukena 11 Kehittämissuunnat RAI-tietojen hyödyntämisessä kulttuurikirjaamisessa 12 RAI- järjestelmän tietoja voidaan hyödyntää esim. yksilö-, asumisyksikkö-, kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasolla 13 Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan sote- ja kulttuuritoimijoiden koulutusta 14 RAIn systemaattinen käyttö tukee kulttuurisen vanhustyön kehittämistä ja johtamista 14 RAI järjestelmän hyödyntämistä pitää kehittää valtakunnan tasolla 15 Innostus on herätetty ja RAI-tietojen käyttö kulttuurisen vanhustyön kehittämiseen saa laajan kannatuksen 15 Pohdinta ja lisätutkimuksen tarpeet 16 Jatkotoimenpide-ehdotukset 17 Lähteet 17 Tällä hetkellä kulttuurista hyvinvointia edistetään valtakunnallisesti, mm. Suomen hallituksen kärkihankkeissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kulttuurihyvinvointiin liittyvä kehittäminen ja tutkimus ovat ottaneet merkittäviä harppauksia. Yksi keskeinen kehittämisteema on ikääntyneiden palvelujen asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen kehittäminen. Kirjaaminen ja arviointi ovat keskeisessä roolissa sosiaali- ja terveyspalveluissa: hoito- ja palvelusuunnitelmat ohjaavat koko vanhustyöprosessia. Vanhusten hoidon asiakastietojärjestelmät ovat kunnissa hyvin moninaiset ja niiden rakenne sekä toimintalogiikka vaihtelevat merkittävästi. Kuntien asiakastietojärjestelmien lisäksi hoidon piirissä olevista ikääntyneistä kertyy tietoa sote-palveluissa mm. toimintakyvyn arviointiin tarkoitettuun RAI-järjestelmään. RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen järjestelmä, joka on laajalti käytetty suomalaisen vanhustenhoidon päätöksenteossa. Vuodesta 2019 eteenpäin se on käytössä esimerkiksi kaikissa AILI-verkostoon kuuluvissa kunnissa. RAIn avulla seurataan esimerkiksi hoidon laatua (THL). RAI-järjestelmästä saatavat tiedot vaikuttavat myös ikääntyneen hoitoon pääsyyn ja palveluntuottajalle maksettuun hoitopäivän hintaan. Tältä pohjalta kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen AILI-verkosto otti kulttuurikirjaamisen edistämisen yhdeksi kehittämiskärjeksi RAI-järjestelmän. Tämä selvitys on Suomessa ensimmäinen, jonka avulla pyritään hahmottamaan RAI-järjestelmää kulttuurikirjaamiseen näkökulmasta. Selvitystyö tilattiin Silva Siponkoskelta (artenomi YAMK). Selvitystyön avulla haluttiin kartoittaa: Löytyykö RAI-järjestelmästä kulttuuriseen vanhustyöhön liittyviä kysymyksiä? Millaisia, ja miten niitä voisi hyödyntää kulttuurikirjaamisen tukena? Mikä on AILI-kuntien tilanne RAI-järjestelmän osalta? Onko löydetty kulttuuriseen vanhustyöhän liittyviä RAI-kehittämisteemoja tai tehty kokeiluja? Ketkä ovat avainhenkilöitä kulttuurikirjaamisen kehittämisen edistämisessä? Selvitystyön alkuvaiheessa AILI-verkoston projektipäällikkö Tuulikki Koskinen, Helsingin kaupungin kehittämisasiantuntija Jenni Räsänen ja asiantuntija Silva Siponkoski tapasivat THL:n RAI-tiimin ylilääkäri Matti Mäkelän ja kehittämispäällikkö Rauha Heikkilän. Heidän kanssaan käyty keskustelu antoi hyvän tuen kehittämishankkeen edistämiselle. Mäkelän sanoja lainaten: Tämä on AILI:lta innostava ulostulo!. 2 3

3 Selvitystyö koostui RAI-järjestelmän kysymyspatteristoihin tutustumisesta, asiantuntijahaastatteluista, alkukartoituksesta AILI-verkoston kunnille sekä sote- ja kulttuurialan ammattilaisille suunnatusta sparrauskierroksesta. Sparrauskierroksilla koulutettiin yli 300 soten edustajaa ja kymmeniä kulttuurin edustajia. Selvitystyön ansiosta löydettiin aktiivisia toimijoita, kuten kuntien RAI-asiantuntijat ja yhdyshenkilöt, joiden oma sisäinen kulttuurisen vanhustyön verkosto on nyt muodostamassa. Selvitystyön rinnalla tehtiin yhteiskehittämistä kuntien RAI-asiantuntijoiden kanssa. Näiden vaiheiden avulla selvitystyössä tunnistettiin RAI-tiedon pääasialliset kehittämislinjat kulttuurin näkökulmasta: toiminnan ohjaus ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi. AILIn kulttuurikirjaamisen osatavoitteen kohdalla on käynnistetty rakenteellinen muutos, joka aiheuttaa toiminnan muutosta jo nyt. Jatkotoimenpide-ehdotukset 1. Määritellään keskeiset tahot kehittämistyöhön 2. Perustetaan valtakunnallinen kehittämistyöryhmä 3. Keskeiset kehittämisen teemat kulttuurisen vanhustyön toiminnan ohjauksen ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmista 1. RAI-järjestelmä on käytössä AILI-verkoston kunnissa, laajasti käytössä koko Suomessa 2. RAI-järjestelmän kysymyspatteristoista löytyy jo nyt kulttuuriseen vanhus työhön liittyviä kysymyksiä 4. Tehdään koordinoidusti käytännön kokeiluja sekä niistä saatujen kokemusten systemaattista seurantaa Kehittämishankkeen johtopäätökset Laaditaan ohjeet ikääntyneiden omien kulttuuristen taustojen, toiveiden ja tavoitteiden huomioimiseen RAI-kysymyspatteristossa (esim. kysymys A9). Koulutetaan RAI-asiantuntijoita ja avainhenkilöitä, kulttuuriohjaajia tms. ja vanhustyön ammattilaisia. Esim. laaditaan kulttuurista vanhustyötä koskeva osuus THL:n RAI-verkkokouluun Tutkitaan taide- ja kulttuurialan ammattilaisten mahdollisuuksia RAIjärjestelmän hyödyntämiseen Analysoidaan THL:n laatuvertailuun kerättävän RAI-tiedon avulla, miten RAI-tietoja voidaan käyttää kuvaamaan organisaatioita tai alueita kulttuurisen vanhustyön näkökulmista. 3. AILI-kunnista löytyi esimerkkejä, joissa RAI-tietoja on hyödynnetty kulttuurisen vanhustyön johtamisen ja kehittämisen tukena: Oulu, Turku, Jyväskylä ja Tampere 4. Kehittämissuunnat RAI-tietojen hyödyntämiselle kulttuurikirjaamisen osalta ovat: toiminnan ohjaus toiminnan vaikuttavuuden arviointi 5. RAI- järjestelmän tietoja voidaan hyödyntää esim. yksilö-, asumisyksikkö-, kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasolla 6. Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan sote- ja kulttuuritoimijoiden koulutusta, lyhyellä koulutuksella ja ohjeistuksella voidaan saada merkittäviä muutoksia aikaan 7. RAIn systemaattinen käyttö tukee kulttuurisen vanhustyön kehittämistä ja johtamista 8. RAI-järjestelmän hyödyntämistä tulee kehittää koordinoidusti valtakunnan tasolla, esim. RAI-asiantuntijoiden avulla 9. Innostus on herätetty ja RAI-tietojen käyttö kulttuurisen vanhustyön kehittämiseen saa laajan kannatuksen 4 5

4 Kehittämishankkeen lähtökohdat AILI-verkosto Kulttuurisen seniori- ja vanhustyön AILI-verkosto on osa Suomen hallituksen kärkihanketta taiteen prosenttiperiaatteen laajentamiseksi. Rahoitusta hallinnoidaan Taiteen edistämiskeskuksen (TAIKE) kautta. Mukana Ailissa on 13 kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Pukkila, Turku, Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Valtakunnallinen kattavuus on erittäin hyvä. Jokaisesta kunnasta mukana on niin kulttuuritoimi kuin sosiaali- ja terveystoimi. Molemmilta toimialoilta on nimetty edustaja, mikä mahdollistaa ketterän kehittämisen sekä syventää kuntien sitoutumista verkostoon. AILI-verkostolla on neljä kehittämiskärkeä: hallintomallit, kirjaaminen asiakasasiakirjoihin, kulttuurin ammattilaiset ja vapaaehtoistoiminta. Tämä selvitys liittyy AILI-verkoston tavoitteeseen tuoda systemaattinen kulttuurin kirjaaminen osaksi ikääntyneiden palveluiden kirjaamista. Rovaniemi Kulttuurinen vanhustyö Kulttuurisen vanhustyön lähtökohtana ovat ikääntyneiden kulttuuriset perusoikeudet, jotka turvattu mm. Suomen perustuslaissa ja YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa. Vanhuspalvelulaki, eli laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, turvaa ikääntyneen kulttuurisia oikeuksia esimerkiksi seuraavasti: Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. 14 Kulttuurisen vanhustyön tehtävänä on tuottaa elämyksiä, kohtaamisia ja mahdollisuuksia kokea tunteiden laaja kirjo. Kulttuurisen vanhustyön tavoitteena on, että luovuus, itseilmaisu ja osallisuus taiteeseen kuuluvat olennaisena osana vanhenevan ihmisen elämän arkea. Kulttuurisen vanhustyön toteuttamisessa tulisi huomioida yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja esteettömyys. Kulttuurisen vanhustyön avulla voidaan tuoda arkeen sisältöä ja mielekkyyttä sekä tukea ikääntyvän aktiivista toimijuutta. Kulttuurisen vanhustyön tehtäviin kodin ulkopuolisessa pitkäaikaisessa hoivassa sisältyvät asukkaan toimintamahdollisuuksien tukeminen ja takaaminen. (mm. Huhtinen-Hilden 2013, 8 16; Huhtinen-Hilden, Puustelli-Pitkänen, Strandman, Ala-Nikkola 2017, 15; Rosenlöf 2014.) Toiminta keskittyy vain ammattitaiteilijoihin Kaikki luovia (asiakkaat, henkilökunta!) Päämäärä tärkeä Prosessi tärkeä Hallintomallit Oulu Kulttuuri = korkeakulttuuri Kulttuuri = laaja kulttuurin käsitys Vain erityinen hetki Osa arkea Kirjaaminen asiakaskirjoihin Kulttuurin ammattilaiset Vapaaehtoistoiminta Vaasa Turku Seinäjoki Tampere Jyväskylä Pukkila Vantaa Espoo Hesinki Kouvola Kuopio Kaavio: Räsänen, 2016 Erillinen sektori vanhustyössä Läpäisee koko vanhustyön Kulttuurinen vanhustyö läpäisee koko vanhustyönkentän. Se ei ole vain ammattitaiteilijoiden toteuttamaa toimintaa vaan näkökulma ja työtapa, jossa ajatellaan, että kaikki (asukkaat, hoitohenkilökunta, omaiset) ovat luovia toimijoita. Kulttuurisen vanhustyön tulisi olla osa arkea, eikä vain erillinen tuokio tai hetki (Räsänen 2016). 6 7

5 Kulttuurin käsite on kulttuurisessa vanhustyössä laaja. Arjen hoitotyössä unohtuu usein kulttuurin käsitteen monimuotoisuus. Kulttuurin käsitteeseen sisältyy kulttuurisen vanhustyön viitekehyksessä antropologinen näkökulma eli ajatus ihmisen omasta kulttuurisesta identiteetistä, esteettinen näkökulma eli esimerkiksi taiteen, luonnon ja ympäristön tuomat elämykset sekä arjen kulttuuri, johon sisältyy elämän merkityksellisyys ja oikeus kulttuuriseen toimintaan. Kulttuurisen vanhustyön yhteydessä kulttuuri ei siis ole jotain jossain kaukana sijaitsevaa korkeakulttuuria. Sen sijaan kulttuuri on keskiössä ja se on jotain, jota ihminen rakentaa aktiivisesti ja omaehtoisesti. Kulttuuriin kuuluvat esimerkiksi ruoka-, tapa-, vaatetus-, sisustus- ja rakennuskulttuuri, kulttuurimaisema, vuotuis- ja elämänkaarijuhlat sekä ajanvietekulttuuri. Siihen sisältyvät niin korkea- kuin kansankulttuurikin (esim. talonpoikais- ja työväenkulttuuri), massakulttuurit (nuorisokulttuuri), vaihtoehto- ja vastakulttuurit, maakunta- ja paikalliskulttuurit ja vaikkapa ammattikunta- ja sukupuolikulttuurit. (Isotalo, 2013, 27; Pitkälä, Routasalo & Blomgvist 2004, 5; Hakonen 2003,115; Kurki 2008, 52 57, 105; Routasalo, Toivonen & Rautiainen 2013, 10). AILI-verkoston kunnissa kulttuurisen vanhustyön yhteydessä puhutaan mm. hyvästä ja mielekkäästä elämästä, kuntoutumista edistävästä hoitotyöstä ja aktiivisesta arjesta. Lisäksi kunnissa käytetään mm. harrastus-, ajanviete- ja elämystoiminnan, taide- ja kulttuuritoiminnan, viriketoiminnan ja sosiokulttuurisen innostamisen käsitteitä. Kulttuurikirjaaminen Tässä selvityksessä kulttuurikirjaamisella tarkoitetaan kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvän toiminnan ja asiakaskohtaisen havainnoin kirjaamista potilas- ja asiakastietokantoihin. Tämä tarkoittaa sekä ikääntyneen kulttuuriseen toimintaan liittyviä toiveita, hänen kulttuurista taustaansa ja mieltymyksiänsä, osallistumistaan erilaiseen toimintaa sekä toiminnan aikana ja jälkeen tehtyjä havaintoja. Vanhuksen omien toiveiden ja aikaisemman elämän tuntemus muodostaa pohjan, jolle hyvät vanhuspalvelut voidaan rakentaa. Ihminen tulee nähdä kokonaisuutena. Näin määritellään jo vanhuspalvelulaissa. Kulttuurikirjaamisella saadaan kulttuurinen työ sekä siihen liittyvä arviointi näkyväksi osaksi yksiköiden arkea ja raportointia. Kirjaamisen avulla ikääntyneen kulttuurioikeuksien toteutuminen pystytään systemaattisemmin turvaamaan. RAI-järjestelmä RAI-järjestelmä on tiedonkeruun ja havainnoinnin väline, joka on tarkoitettu asiakkaan palvelutarpeen (terveys ja sosiaalinen tilanne) arviointiin sekä hoito- kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen (Finne-Soveri, Björgren, Noro, & Vähäkangas, 2005). RAI on kansainvälinen järjestelmä, joka on laajalti käytetty suomalaisen vanhustenhoidon päätöksenteossa esim. kaikissa AILI-verkostoon kuuluvissa kunnissa vuodesta 2019 lähtien. Vuonna 2016 RAI-arviointi oli tehty kotihoidon asiakkaista kolmasosalle ja pitkäaikaishoidon asiakkaista noin puolelle. Sen avulla muun muassa seurataan hoidon laatua (THL). RAI-järjestelmästä saatavat tiedot vaikuttavat esimerkiksi ikääntyneen hoitoon pääsyyn ja palveluntuottajalle maksettuun hoitopäivän hintaan. RAIn käytön laajuus ikäihmisten palveluissa palvelutyypeittäin (%) Kotihoito RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, % Tavallinen palveluasuminen RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, % Tehostettu palveluasuminen RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, % Vanhainkotihoito RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, % THL (2018) Terveyskeskuksen pitkäaikaishoito RAI-arvioitujen osuus palvelunsaajista, % RAI-järjestelmässä tieto on standardoitua ja sen laatuun kiinnitetään huomiota. Tiedon kerääminen on systemaattista ja hoitohenkilökunta koulutetaan sen käyttöön. Lähes kaikissa AILI-verkoston kunnissa työskentelee RAI-asiantuntija. RAI-järjestelmään kerääntyvä tieto mahdollistaa laadullisen ja määrällisen analysoinnin sekä yksilötason ja isojen asiakasryhmien käsittelyn. RAI-järjestelmästä saatavan tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia henkilön palveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä toiminnan kehittämisessä ja johtamisen välineenä on tutkittu erityisesti hoitotyön viitekehyksessä (Heikkilä & Mäkelä 2015,7). Koska hoitotyön ja kulttuurisen vanhustyön asiakkaina ovat samat henkilöt ja toimintaympäristö on yhteinen, on luontevaa, että myös kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa, toteuttamisessa sekä toiminnan kehittämisessä ja johtamisessa käytetään RAI-järjestelmästä saatavaa tietoa

6 Kopiot kaikista Suomessa tehtävistä RAI-arvioinneista tulevat THL:än kaksi kertaa vuodessa. Tiedoista muodostetaan yksiköiden laatuvertailua varten vertailutietoa. Tämä mahdollistaa jatkossa kulttuurisen kehittämisen valtakunnallisen seurannan. Suomessa on käytössä useita eri RAI-välineitä. RAI-välineet auttavat tiedonkeruussa ja havainnoinnissa. Ne ovat asiakkaan palveluiden tarpeen arvioimiseen kehitettyjä kokonaisuuksia, jotka muodostuvat kysymyspatteristosta, käsikirjasta ja arviointituloksista muodostuvista mittareista sekä ns. herätteistä. Näitä tietoja käytetään asiakkaan hoito- kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. RAI-välineet Suomessa PALVELUTARPEEN ARVIOINTI JA PALVELUOHJAUS InterRAI-CA (+HELSA) InterRAI-CHA + täydennysosat MH, FS ja AL OuluScreener Silva Siponkosken (2017) tutkimuksessa todetaan että RAI-LTC välineen kysymyspatteristosta löytyy kulttuuriseen vanhustyöhön sovellettavia kysymyksiä. Siponkoski tutki 70 pitkäaikaishoidon asukkaan RAI- LTC arviointeja kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta. Tutkimuksessa julkaistiin RAI-LTC järjestelmästä löydettyjen tietojen perusteella kehitetty kulttuurisen vanhustyön profiili. Profiili esitetään tutkimuksessa yksilö- ja ryhmäkotitasolla. Profiiliin kerätyt tiedot perustuvat toimijuuden koordinaattien sekä persoonan tunnustamiseen liittyvien tekijöiden teorioihin. (Jyrkämä 2008, ja Pirhonen & Pietilä, 2015, ). Kaikki kootut tiedot löytyvät sellaisinaan RAI-LTC välineestä. Tietoja voidaan käyttää yksilön kulttuuristen oikeuksien takaamista edistävän työn suunnittelussa sekä kun halutaan saada käsitys siitä, minkälaisista yksilöistä asumisyhteisö koostuu. Tutkimuksen perusteella todetaan, että tietoja tulisi tarkastella yksilön tietojen lisäksi myös asukkaitten todellisten asumisyhteisöjen tasolla. (Siponkoski, 2017) KOTIHOITO RAI-HC* InterRAI-HC MIELENTERVEYSTYÖ Ympärivuorokautinen hoito: InterRAI-MH Avohoito: InterRAI-CMH Akuuttihoito: InterRAI-ESP PITKÄAIKAISHOITO RAI-LCT* InterRAI-LCTF SAIRAALAHOITO Akuuttihoito: InterRAI-AC Kuntoutus: InterRAI-PAC InterRAI-välineet ovat vuoden 2006 jälkeen kehitettyjä uusia RAI-välineitä tai sitä aiemmin luotuja RAI-välineitä, jotka on päivitetty yhteensopiviksi interrai-välineiden kanssa. LASTEN MIELENTERVEYS- JA KEHITYSVAMMATYÖ InterRAI-ChYMH-DD KEHITYSVAMMATYÖ InterRAI-ID *Suomessa käytössä olevat MDS 2.0 versiot pohjautuvat MDS (Minimum Data Set) -kysymyssarjaan. HUOM: Välineiden koko nimet löytyvät verkkokoulun Sanastosta. On ollut ylhäällä: iltaisin 20 % ei tietoa 20 % On nykyään hereillä: aamulla 60 % iltapäivällä 70 % illalla 70 % ei koskaan 10 % Harrasteisiin osallistuminen: suurimman osan ajastaan 50 % toisinaan 20 % vähän 20 % ei ollenkaan 10 % 1910 luvulla 10 % 1920 luvulla 60 % 1930 luvulla 10 % 1940 luvulla 20 % mies 30 % nainen 70 % RAI-välineiden kysymyssisältö koostuu ydinkysymyksistä ja välinekohtaisista, täydentävistä kysymyksistä. RAI-välineistön ydinkysymykset ovat samat tai lähes samat kaikissa kokonaisissa välineissä (ei kartoitus- tai lyhennetyissä välineissä). Ydinkysymysten perusteella muodostettavilla mittareilla voidaan verrata asiakkaita riippumatta siitä, millä RAI-välineellä arviointi on tehty. Täydentävien kysymysten avulla voidaan havaita ja seurata välineen erityisen kohderyhmän tai kohdeongelman erityistarpeita. Kysymyssisällön lisäksi jokainen RAI-väline sisältää käsikirjan, johon on koottu ohjeet miten arviointia tulisi tehdä kunkin yksittäisen kysymyksen kohdalla. Ikääntyneitä arvioidaan pääasiassa kotona asuvien palveluihin suunnitellun RAI-HCn (Resident Assesment Instrument Home Care) ja ympärivuorokautisen hoivan palveluihin suunnitellun RAI-LTCn (Resident Assesmenet Instrument Long Term Care) arvioinneilla. RAI-HC on käytössä useammassa kunnassa myös palveluasumisen yksiköissä. (THL, 2017) oma huone 70 % päiväsali 70 % osaston ulkopuolella 30 % vanhainkodin ulkopuolella 0 % Suomi äidinkielenä 100 % Ryhmäkoti Kuu Korkein koulutus: kansakoulu tai vähemmän 50 % opistotaso 30 % ei tietoa 20 % sotien ja pulan sukupolvi 10 % sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja nousun sukupolvi 70 % suuren murroksen sukupolvi 20 % Asukkaat ovat aiemmissa ammateissaan toimineet muun muassa tehdas- ja teollisuustyössä. myyntityössä, käsityöläisenä sekä yritystoiminnassa ja kotona. Kahden asukkaan kohdalla entisestä ammatista ei ole tietoa. Silva Siponkoski

7 Kehittämishankkeen toimenpiteet Alkukartoitus RAI-järjestelmän tietojen hyödyntämisestä kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta AILI-verkoston kunnissa Selvitystyö aloitettiin toteuttamalla AILI- verkoston kuntien osalta alkukartoitus. AILI-kuntien yhdyshenkilöille lähetettiin seuraavat kysymykset: 1. Onko teillä RAI-yhdyshenkilö tai -asiantuntija kunnassanne? Kuka? 2. Mitkä RAI-välineet teillä on käytössä? 3. Mikä yritys on kuntanne RAI-ohjelmiston tuottaja? 4. Osallistuvatko kunnassanne mahdollisesti toimivat kulttuurisen vanhustyön ohjaajat (virike-kulttuuriohjaaja tms.) RAI-arviointien tekoon? 5. Onko kunnassanne ollut kokeiluja tai pysyvää käytäntöä RAI-arviointien käytöstä kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa ja arvioinnissa? Millaisia? Vastaukset saatiin 12 kunnasta. Selvityksessä kävi ilmi, että 11 kunnassa on käytössä RAI-järjestelmä. RAIn käyttöönottoaika vaihteli luvun alkupuolelta vuoteen Tilanne ja kokemukset RAIn käytöstä siis vaihtelevat kuntien välillä merkittävästi. Kaikista kunnissa, joissa järjestelmä on käytössä, löytyi joko RAI - avainosaajia tai -pääkäyttäjiä. Suurissa kunnissa tällaisia henkilöitä on useita ja heillä on tyypillisesti jaettu vastuualueet RAI-välineiden mukaan (esim. RAI-HC ja RAI-LTC). AILI-verkoston yhteyshenkilöiksi ilmoitettiin 17 RAI- ja kirjaamisasiantuntijaa. AILI-verkoston kunnissa (joilla on käytössä RAI arviointi) on pääasiassa käytössä seuraavat RAI välineet: kotihoidon palvelutarpeen arvioinnissa RAI-CA tai Oulu Screener (jälkimmäinen monella jäämässä pois käytöstä), otihoidossa RAI-HC, pitkäaikaisessa hoivassa RAI-HC tai RAI-LTC Näiden lisäksi käytössä oli myös muita välineitä kuten esim. RAI-MH. Kaikissa kunnissa ohjelmistot toimittaa RAIsoft oy. Kaikissa AILI-verkoston kunnissa ei työskentele kulttuuri- ja virkistystoiminnan (tms.) ohjaajia. Vastanneista kunnista Vantaalla erityisasumisen yksiköiden virikeohjaajat osallistuvat tarvittaessa arviointien tekoon ja Tampereella kulttuuriohjaajilta saa tietoa RAI-arviointiin, mutta he eivät varsinaisesti tee RAI-arviointeja. Muissa kyselyyn vastanneissa AILI-verkoston kunnissa, joissa työskentelee kulttuuriohjaajia, kulttuuriohjaajat eivät vielä osallistu RAI-arviointiin. Kokeiluja tai käytäntöjä RAI-arviointien käytöstä kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa ja arvioinnissa löytyi seuraavista AILI-verkostoon kuuluvista kunnista: Oulu, Turku, Jyväskylä ja Tampere. Katso näistä lisää sivulta 14. Sparrauskierros ja asiantuntijahaastattelut Ennen käsillä olevan RAI-kehittämishankkeen aloittamista AILI-verkosto toteutti vuonna 2017 niin sanotun ensimmäisen kulttuurikirjaamisen työpajakierroksen. Tämä ns. sparrauskierroksen tavoitteena oli ylipäätään kartoittaa kulttuurikirjaamisen tilaa AILI-verkoston kunnissa. Kierros jatkui kahdeksalla paikkakunnalla syksyllä Kiertue tavoitti yli 300 soten edustajaa ja kymmeniä kulttuurin edustajia. Ailin kuntien edustajat olivat tervetulleita osallistumaan haluamansa paikkakunnan tapahtumaan. Osa kunnista oli kutsunut mukaan naapurikuntien soteja kulttuurialan asiantuntijoita sekä päättäjiä. Sparrauskiertueen tilaisuuksissa oli mukana joko projektipäällikkö Tuulikki Koskinen tai kehittämisasiantuntija Jenni Räsänen sekä asiantuntijana Silva Siponkoski. Kiertueeseen osallistuneet antoivat hyvää palautetta, tilaisuuksia pidettiin hyödyllisinä ja innostavina. Tämä tilaisuus motivoi tekemään RAI-arviointeja oli yleinen palaute kiertueelta. Tilaisuudet koostuivat joko luennosta sekä työpajasta tai useammasta kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvästä puheenvuorosta. Sparrauskiertueella käsiteltiin RAI-tiedon hyödyntämisen lisäksi muun muassa sitä, millainen data on arvokasta? Jokaisella paikkakunnalla oli myös jo toteutettu erilaisia kulttuurisen vanhustyön hankkeita ja useimmissa yksiköissä kulttuuri kuului osaksi perustoimintaa. Näistä saadut kokemukset ja kehittämisideat nousivat esiin keskusteluissa. Sparrauskierroksella kuultiin paljon käytännönläheisiä esimerkkejä. Muun muassa Rovaniemellä kuultiin hoitajan kommentti siitä, miten hän tekee RAI-arvioinnin aina yhdessä asukkaan kanssa. Tällöin hoitaja keskittyy vain arvioitavaan henkilöön, pyrkii keräämään laajasti tietoa henkilön kulttuurisista toiveista ja antaa hänelle henkilökohtaista aikaansa. Kirjaamisen, tiedonkeruun ja myöhemmin hoitosuunnitelman teko yhdessä asukkaan kanssa on mahdollisuus todelliselle yhteistyölle. Osana RAI-selvitystä haastateltiin myös RAI-asiantuntijoita. THL on määritellyt RAI-asiantuntijan seuraavasti: asiantuntija kehittää RAI-tietoon pohjautuvia hoitokäytäntöjä sekä kouluttaa ja ohjaa muuta henkilökuntaa hyödyntämään RAI-arviointitietoa henkilön hoidossa. Ailin kunnissa työskentelee RAI-asiantuntijoilta eri nimikkeillä. Selvitystyöhön valikoitui osa sellaisista asiantuntijoista, jotka olivat osallistuneet kulttuurisen vanhustyön kehittämiseen. Jokainen asiantuntija käytti taustayhteisönsä koosta ja RAI-järjestelmän käyttökokemuksesta riippuen erilaisia RAI-välineitä. Tästä johtuen he myös toivat esiin erilaisia käyttömahdollisuuksia ja omaan taustayhteisöönsä liittyviä kehittämisehdotuksia. Tämä kiinnostus ja käytännön sovellusmahdollisuuksien oivaltaminen kertoo osaltaan siitä, että RAI-järjestelmästä on otettavissa käyttöön tietoa kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta

8 Yksittäisten asiantuntija-haastattelujen ja sparrauskierroksen lisäksi kehittämishankkeen aikana kutsuttiin RAI-kehittämisestä kiinnostuneita erilliseen tapaamiseen. Tapaamiseen osallistui edustajia Helsingistä, Vantaalta, Kouvolasta, Turusta ja Tampereelta. Tähän tilaisuuteen osallistuneet suosittelivat valtakunnallisen kehittämistyön jatkamista. Tilaisuudessa käytiin läpi siihen mennessä löytyneitä kehittämissuuntia ja sparrattiin kehittämishanketta eteenpäin. Kehittämishankkeesta nousseet johtopäätökset Kehittämishankkeesta nousee esiin useita johtopäätöksiä. Yksi keskeisin johtopäätös on että RAI-järjestelmää voidaan hyödyntää kulttuurisen vanhustyössä. Seuraavissa luvuissa on avattu johtopäätöksiä niiltä osin, joita ei ole aiemmin käsitelty tässä taustamuistiossa. AILI-kunnissa esimerkkejä RAI-tiedon käytöstä kulttuurisen vanhustyön johtamisen ja kehittämisen tukena Selvitystyössä löytyi esimerkkejä kunnista, joissa RAI-tietoja on hyödynnetty kulttuurisen vanhustyön johtamisen ja kehittämisen tukena. Esimerkit on kuvattu tässä luvussa lyhyesti. Oulun pitkäaikaisen hoidon LTC-avainosaajakoulutuksissa on ohjeistettu RAIarviointien tekemisessä huomioimaan asiakkaiden kulttuuritaustaa ja mahdollisuutta mieleisiin harrasteisiin. Hoitosuunnitelmien tekemisen yhteydessä hoitajia on ohjattu keräämään RAI arvioinneista valituista kysymyksistä yhteenvetoa asiakastietojärjestelmän kuntoutusohjelma lehdelle otsikolla Mieleiset ja tärkeät asiat sekä tekeminen. Vuoden 2018 aikana Oulussa on käyty läpi malliesimerkkejä, miten arviointiin ja hoitosuunnitelmaan saadaan näkyville asiakkaan kulttuuritaustaa ja mahdollisuutta mieleiseen harrastamiseen yksiköissä. Syksyllä 2018 Oulussa on tarkasteltu RAI-tuloksia Siponkosken tutkimuksessa käyttämien kysymysten avulla ja Oulun RAI-LTC asiantuntija on rakentanut Oulun RAI-LTC laatumoduuliin valmiita kaavoja joita hoitohenkilökunta voi käyttää. Turussa vanhusten asumispalveluissa otetaan hoitosuunnitelman tekemisessä RAI-arviot huomioon, kun määritellään asukkaan tarpeita. Kulttuurisuunnitelmassa, joka on osa hoitosuunnitelmaa, käytetään RAI-arvioinnista lähinnä SES-mittaria kuvaamaan asukkaan sosiaalista toimintakykyä, mutta tavoitteiden ja toimintojen osalta RAIsta saatavia tietoja ei vielä paljoakaan hyödynnetä. Turussa on otettu RAI-vastaavien ja -asiantuntijoiden koulutuksissa esille asiakkaan omien tavoitteiden kartoittamiseen liittyvän kysymys A9 kohdan täyttämisen ohjeistuksessa myös kulttuuri- ja taidetoimintaan liittyvien tavoitteiden kirjaaminen. Turun vanhusten asumispalveluissa on käytössä operatiivinen sopimus, jonka avulla seurataan kaksi kertaa vuodessa sovittuja RAI-laatukriteerejä. Kriteereiden täyttyessä yhdessä vanhuskeskuksen yksikössä yksikön työntekijöille maksetaan kertaeräinen palkkio kerran vuodessa. Esimerkkeinä ovat mm. osallisuus, jota mitataan kysymyksellä asukkaan osallistumisesta omaan arviointiinsa sekä asukkaat, joilla ei ole aktiviteetteja. Näiden kohtien nostaminen operatiiviseen sopimukseen on lisännyt kaikkien ammattiryhmien kirjaamista asukkaan kanssa toteutetusta toiminnasta. Tampereen asumispalveluissa on tavoitteena moniammatillinen yhteistyö siten, että kulttuuriohjaajat ja hoitohenkilöstö yhdessä kartoittavat millaiseen toimintaan asukas toimintakykynsä mukaan pystyy osallistumaan, ja miten hänelle merkityksellisiä asioita ja aktiviteetteja toteutetaan. RAI-arvioinnin kysymysten lisäksi asukkaalle merkityksellisiä asioita kirjataan Tampereella käytössä olevaan Elämänpuuhun. Asukkaalle tärkeät asiat on avattu asukkaalle kirjattuihin suunnitelmiin. Toteuma vaihtelee osastoittain. Tampereella on pilotoitu RAI-tietojen käyttöä kulttuuritoiminnan vaikuttavuuden arviointiin kulttuurikeskus PiiPoon toteuttamassa RAI-sirkuksessa vuonna Projektiin osallistui yhteensä neljätoista Koukkuniemen asukasta, heidän hoitajaparinsa ja yli kaksikymmentä sijaista tai opiskelija-avustajaa. Kokoontumiset toteutettiin kymmenen viikon aikana. Tutkimussuunnitelman mukaan osallistuneille asukkaille olisi pitänyt tehdä RAI-mittaukset maksimissaan kaksi viikkoa ennen toiminnan alkua ja kaksi viikkoa jälkeen toiminnan päättymisen. RAI-sirkuksessa projektin mittausosuus epäonnistui vaillinaisten tai puuttuvien RAI-arviointien vuoksi. Osalle osallistuneista asukkaista ei tehty mittausta lainkaan ja osalle vaillinaisesti. Osallistuvien henkilöiden lähtötilanteen RAI-arvoihin liittyvää ohjeistusta ei joissain tapauksissa noudatettu. Myös ohjeiden mukaan tehtyjen mittausten tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Osalla asukkaista oli nähtävissä joidenkin osa-alueiden lievää kohentumista ja joidenkin lievää heikkenemistä. Toteutetut mittaukset koostettiin tutkimusaineistoksi. (Kuitu, 2012) Toiminnan lyhytkestoisuus (10 viikkoa), hoitajaparien vaihtuminen ja poissaolot vaikuttavat tuloksen luotettavuuteen. Mittausten suorittamisen jälkeen osallistuneet hoitajat kutsuttiin puolistrukturoituun palautehaastatteluun. Palautehaastattelussa hoitajat kuvasivat toimintaa erittäin merkityksellisenä ja vaikutukset asiakkaan toimintakykyyn ja hyvinvointiin kohtalaisen suurina. Tämä tulos ei kuitenkaan näkynyt RAI-mittareissa. (Kuitu, 2012) RAI-sirkus projektin merkittävimpänä tuloksina pidettiin RAI-mittauksen pilottiluontoista kokeilua kulttuurisen toiminnan mittaamisessa, mittauksen ohjeistuksen ja seurannan kehittämiseen syntyneitä ajatuksia ja erityisesti sitä havaintoa että 14 15

9 mittauksen tuloksia ja hoitajien narratiivisia kuvauksia tarkasteltaessa on havaittavissa merkittävän suuri ero. (Kuitu, 2012) Jyväskylä Vuonna 2017 toteutettiin kaksi vuoden mittaista ryhmäprosessia Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen osastoilla. Toimintaa toteutettiin kahdessa eri yksikössä ja osallistujina oli yhteensä 26 ikääntynyttä. Hankkeen toteuttivat Merja Niemelä (FT, musiikkiterapeutti) ja Sanna Helén (musiikkiterapeutti ja musiikkipedagogi). Laulu liikuttaa -hankkeessa pitkäkestoisen, asiakaslähtöisen ja hoitoyksikön rakenteisiin jo vakiinnutetun toiminnan vaikuttavuutta arvioitiin määrällisesti RAI-arviointimenetelmän avulla. Laadullinen arviointi toteutettiin ohjaajien ja hoitajien havaintojen, haastattelujen sekä asiakkailta saadun palautteen avulla. Ryhmien ohjaajilla oli käytössä ajankohtainen RAI:lla tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelma, RAI:lla tehtiin väliarviointia ja prosessin päätyttyä tuloksia arvioitiin RAI:lla. RAI-tuloksia verrattiin kontrolliryhmän jäsenten toimintakyvyn muutoksiin samalla aikajaksolla. Vuoden mittaisen prosessin aikana Laulu liikuttaa -hankkeen toimintaan osallistuneiden ryhmässä toimintakyky pysyi ennallaan ja joidenkin kohdalla parani verrattuna kontrolliryhmään. Laulu liikuttaa -hankkeessa ideoidulla tavalla syntyi monipuolinen näkökulma toiminnan toteuttamiseksi ja arvioimiseksi määrällisten (RAI) ja laadullisten menetelmien (havainnointi, haastattelut) pohjalta. Lisäksi hanke osoitti että RAI-välineestä koottua tietoa voidaan hyödyntää kulttuurisen vanhustyön prosessin suunnittelemisessa ja toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan aikaansaaman toimintakyvyn muutosten havainnointi on Laulu liikuttaa -hankkeen johtopäätösten mukaan toimiva menetelmä pyrittäessä asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen. Kehittämissuunnat RAI-tietojen hyödyntämisessä kulttuurikirjaamisessa Kartoituksessa tuli esille kaksi pääasiallista suuntausta joihin RAI-tietoja on haluttu käyttää kulttuurisessa vanhustyössä: toiminnan ohjaus ja toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Nämä kaksi suuntaa voidaan ottaa huomioon kun määritellään RAI-tietojen hyödyntämisen kehittämistä jatkossa. Toiminnanohjaus voidaan jaotella esimerkiksi toiminnan suunnitteluun, suoritustavan valitsemiseen ja toiminnan aloittamiseen. Toiminnan vaikuttavuus on käytännössä toteuma siitä, miten hyvin toiminta vastaa määriteltyyn tarpeeseen kuten yksilöllisten tarpeiden tyydyttämiseen. Tässä kehittämishankkeessa kertyneiden tietojen perusteella voi todeta että RAI-järjestelmästä saatavia tietoja voidaan luotettavammin käyttää kulttuurisen vanhustyön toiminnan ohjaukseen kuin vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttavuuden arvioinnissa RAI- järjestelmän mittareiden osalta heräsi kysymyksiä niiden tarkkuudesta ja luotettavuudesta kulttuurin hyvinvointivaikutusten arviointiin samoja kysymyksiä kuin hyvinvointivaikutusten arviointiin yleensäkin liittyy. Toiminnan ohjauksen hyödyntämisestä tulee myös tehdä käytännön kokeiluja ja systemaattista kehittämistyötä. RAI-välineet ja niiden sisällöt ovat erilaisia, samoin kuin toteutettavat kulttuuri- ja taidetoiminnat, joten tarvitaan kokemusta erilaisista toteutustavoista ja niiden tueksi kerätystä RAI-tiedosta. Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin osalta on tehty kokeiluja mm. Tampereella kulttuurikeskus PiiPoon toteuttamassa RAI-sirkuksessa vuonna 2012 ja Jyväskylässä Laulu liikuttaa -hankkeessa vuosina Kokeilut olivat ansiokkaita ja niistä saa tärkeää tietoa RAI-järjestelmän hyödyntämisestä. Molemmissa esimerkeissä käytettiin useita RAI-järjestelmän mittareita, mutta näitten käytössä ilmeni ongelmia. Esimerkiksi arviointeja ei tehty sovitussa aikataulussa, osalle osallistujista kaikkia arviointeja ei tehty ollenkaan ja mittarit antoivat ristiriitaisia tuloksia. RAI-mittauksen tulosten ja hoitajien sekä kulttuuritoimijoiden tekemien havainnointien välillä oli havaittavissa eroja. Havainnoinnit ja haastattelut kertoivat suuremmasta vaikutuksesta kuin RAI-mittareissa näkyi. Toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin ja toiminnan ohjaamisen lisäksi, ikään kuin sivuvaikutuksena, RAI-välineiden käytössä syntyy arviointeihin osallistuvien ammattilaisten kulttuurisen vanhustyön asiantuntijuuden kasvua. Tämä näkyy esimerkiksi havainnoinnin laajenemisessa asukkaan hoidollisista tarpeista myös sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin ja osallisuuden tukemiseen. Tämä asiantuntijuuden kasvu ei ole erillinen kehittämissuunta vaan se toteutuu joka tapauksessa, käytettiin RAI-tietoja sitten toiminnan vaikuttavuuden arviointiin tai -ohjaukseen. RAI- järjestelmän tietoja voidaan hyödyntää esim. yksilö-, asumisyksikkö-, kunta-, maakunta- ja valtakunnan tasolla RAI-järjestelmään kerätään tietoa yksilötasolla ja tietoa käytetään palvelu- ja hoitosuunnitelmien pohjana. RAI-tietoa on mahdollista tarkastella eri ohjelmistontuottajien rakentamien tietovälineiden avulla myös asumisyksiköiden ja kotihoidon palvelualueiden tasolla. Tämä riippuu kunkin kunnan sopimuksista ja käyttöoikeuksista. Parhaimmillaan kunnan RAI-asiantuntija voi tarkastella kaikkien niiden (RAI-arvioitujen) ikääntyneiden tietoja, jotka joko asuvat kunnan tuottamassa asumispalvelussa tai ovat kotihoidon asiakkaita. Tietovälineiden avulla voi tehdä erilaisia hakuja RAI-tietoihin. Nämä tiedot on mahdollista esittää anonyymisti, jolloin niitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena. Maakunnan ja valtakunnan tasolla on saatavissa THL:n kokoamaa RAI-laatuvertailudataa. Tämän datan avulla voidaan tarkastella yleisempiä trendejä ikääntyneiden osalta. RAI-arviointeja voidaan käyttää kaikilla tasoilla asiakasymmärryksen laajentamiseen. RAI-järjestelmän tietoja voidaan käyttää tukena esimerkiksi kun etsitään erilaisia asiakassegmenttejä tai vertaisia. Vertaisuus voi liittyä vaikka asukkaiden 16 17

10 entisiin asuinpaikkoihin, ammatteihin, toimintakykyyn, mieltymyksiin tai yksinäisyyden kokemiseen. Muun muassa uuden kulttuurisen vanhustyön toiminnan käynnistämisen yhteydessä voidaan tarkastella kunnan tai asumisyksikön ikääntyneiden RAI-tietoja. Toiminta voi olla esimerkiksi kirjaston tuottamaa ryhmätoimintaa, hankerahoituksella toteutettavaa terapeuttista musiikkitoimintaa tai vaikka uuden vanhustenkeskuksen asukkaiden kulttuuri- ja vapaa-aikaohjelman suunnittelua. Yksilön ja asumisyksikön tietoja pystyy tarkastelemaan laajemmassa mittakaavassa kun käytettävissä on kunta-, maakunta- tai valtakunnantason tietoa. Kehittämishankkeen aikana vahvistui käsitys siitä, että esimerkiksi kieleen ja koulutukseen sekä entisiin ammatteihin liittyvät jakaumat poikkeavat yksiköittäin ja alueittain toisistaan. Kulttuuritoimijoiden puolella kaivataan tämän kaltaista tietoa ikääntyneille suunnattavan toiminnan lähtökohdiksi. Tiedon hyödyntämiseen tarvitaan sote- ja kulttuuritoimijoiden koulutusta Sote-henkilökunnan koulutuksella on tärkeä osuus RAI-järjestelmän toimivuudessa. Sen avulla mahdollistetaan arviointien tasainen laatu ja sitä kautta ikääntyneiden hoivan vertailukehittäminen. RAI-järjestelmän käyttöön, RAI-välineiden täyttöön ja tiedon hyödyntämiseen on tarjolla koulutusta. Koulutusta järjestävät yksityiset palveluntuottajat, oppilaitokset ja ohjelmistopalveluyritykset. THL on käynnistänyt vuonna 2018 RAI-verkkokoulun ja järjestää kaksi kertaa vuodessa RAI-seminaarin. Selvityksessä nousi esille neljä/viisi eri kohderyhmää, joille tulisi antaa koulutusta RAIn hyödyntämisestä kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta: 1. RAI-asiantuntijat 2. Vanhustyön ammattilaiset / RAI-kirjauksia tekevät 3. Kulttuuri- ja virkistystoiminnan (tms.) ohjaajat 4. Taide- ja kulttuurialan ammattilaiset Sote-toimialalla vakituisesti työskentelevien kulttuuri-alan ammattilaisten sekä hoivan ammattilaisten tulisi olla tietoisia RAI-järjestelmästä saatavista tiedoista ja niiden hyödyntämisestä myös kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta. RAI-järjestelmästä saatavan tiedon hyödyntäminen vaatii ammattilaisia, jotka osaavat arviointien tekemisen lisäksi tulkita tietoa. Kulttuurisen vanhustyön RAI-koulutusta tarvitaan, jotta sen käytöstä tulee vakiintunut osa hoivan suunnittelua ja RAIn hyödyntämisen kehittämistä tarkastellaan systemaattisesti. Koulutusta ja tietoa tulee suunnata kaikille ikääntyneiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Ikääntyneiden palveluiden RAI-asiantuntijat tarvitsevat tietoa kulttuurisesta vanhustyöstä ja käytännön sovellusideoita esim. siitä miten RAI-tietojen avulla etsitään kulttuuriseen ryhmätoimintaan osallistujia. RAI-asiantuntijat kouluttavat omissa taustayhteisöissään hoitohenkilökuntaa ja heidän kauttaan tietoa pystytään levittämään. Tällä hetkellä voidaan siis ajatella, että RAI-kirjauksia tekevät vanhustyön ammattilaisten osaamisen kasvattaminen RAI-tiedon hyödyntämisestä kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta toteutuisi parhaiten edellä mainittujen RAI-asiantuntijoiden kautta. Toisaalta tietoa ja osaamista voisi levittää esimerkiksi THL:n ylläpitämän RAI-verkkokoulun kautta. Hoivayksiköissä työskentelevien kulttuuri- ja virkistystoiminnanohjaajien tms. tulisi osata käyttää RAI-tietoja työnsä perustana. Myös heidän kauttaan tietoa on mahdollista jalkauttaa muille ikääntyneiden kanssa työskenteleville. Selvityksen aikana kävi ilmi että taide- ja kulttuuritoimijoilla ei ole tietoa siitä, minkälaisia tietoja sote-toimijoilla on käytettävissä ikääntyneistä. Toisaalta sote-toimijoilla ei ole ymmärrystä siitä, minkälainen tieto voisi hyödyttää esimerkiksi kulttuurihyvinvointivaikutuksiin pyrkivää toimintaa. Koulutusta tulisi suunnata myös taide- ja kulttuuritoimijoille. Yhteinen kehittäminen ja tiedon jakaminen tuottaa uutta osaamista. RAI-järjestelmän hyödyntämistä pitää kehittää valtakunnan tasolla Yhteistyötä THL:n kanssa on ylilääkäri Matti Mäkelän mukaan mahdollista käynnistää, tarkemmat yksityiskohdat ja käytännöt jäävät kehittämishankkeen jatkotoimenpide-ehdotusten mukaan pohdittaviksi. Kulttuurikirjaamisen kehittämiseen tulee perustaa valtakunnan tason työryhmä. Tämä on melko toteutettavissa melko helposti, sillä alan asiantuntijajoukko on rajattu. Kulttuurikirjaamisen ja kulttuurisen vanhustyön tehtävissä työskennellään lähes poikkeuksetta yksin oman yksikön ja oman kunnan sisällä. Työryhmä voisi tehdä linjauksia, joiden perusteella kulttuurikirjaamista kehitetään edelleen kunnissa. Työryhmä voi toimia verkostomaisesti, mutta sen toiminnan tulisi olla systemaattista ja tavoitteellista. Vuoropuhelu eri toimijoiden välillä tarvitsee kannattelua. Jo tämän kehittämishankkeen lyhyellä (3 kk) kokemuksella voidaan todeta, että monialainen ymmärrys eri toimijoiden käyttämiin käsitteisiin ja toimintatapoihin kasvoi. Lisääntynyt yhteisymmärrys kulttuurisen vanhustyön tavoitteista sekä mahdollisuuksista tuottaa elämänlaatua ikääntyneille moninkertaistuvat valtakunnallisessa yhteistyössä. Valtakunnallista kehittämis- ja vaikuttamistyötä tarvitaan kun pohditaan laajempia käyttömahdollisuuksia tietojen hyödyntämiseen. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) valmistellaan ns. toisiolakia. Lakimuutosten myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja sekä muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä henkilötietoja voitaisiin käyttää aiempaa laajemmin muussakin kuin siinä ensisijaisessa käyttötarkoituksessa, jonka vuoksi ne on alun perin tallennettu (nk. toissijainen käyttö). Nykyään tietoja voidaan käyttää laissa säädetyin edellytyksin tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, viranomaisohjauksessa ja -valvonnassa 18 19

11 sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Uusina tulisivat opetus, tietojohtaminen sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminta. (STM, 2018). Tässä kohtaa tulisi pohtia voiko toisiolakia soveltaa myös kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvään tiedon hyödyntämiseen. Salassa pidettäviä asiakastietoja saa luovuttaa vain asiakkaan/potilaan suostumuksella tai erityisellä lainsäännöksellä. Hoitohenkilökunnalla sekä hoivayksiköiden omalla kulttuurihenkilökunnalla esim. kulttuuriohjaajilla on asukkaan hoitoon liittyen lupa lukea asiakastietoja. Ostetulle taiteilijalle tms. tietoja ei voida yksiselitteisesti antaa. Tämän asian ratkaisemiseen tarvitaan laajaa yhteisymmärrystä, jonka saavuttamiseksi tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä. Pohdittavaksi tulee muun muassa, mikä taso on riittävä asiakastietojen anonymisoimiseksi siten, että tieto on edelleen käyttökelpoista esimerkiksi kuntien kulttuuri- ja taidetoimijoille. RAI-järjestelmän kysymyspatteristoista löytyy jo nyt kulttuuriseen vanhustyöhön liittyviä kysymyksiä Suomessa on käytössä useita RAI-välineitä. Tässä kehittämishankkeessa tarkasteltiin näistä kahta. Ikääntyneitä arvioidaan pääasiassa kotihoidon RAI-HC ja laitoshoidon RAI-LTC välineillä. Näistä RAI-LTC on tarkoitettu erityisesti pitkäaikaisessa hoivassa asuvien ikääntyneiden arviointiin ja RAI-HC kotona asuvien, kotihoitoa saavien arviointiin. Jako ei käytännössä mene asumismuotojen mukaan vaan RAI-HC on käytössä useammassa kunnassa myös palveluasumisen yksiköissä. Välineiden kysymyspatteristot poikkeavat toisistaan: esimerkiksi RAI-LTC:stä on löydettävissä laajemmin ikääntyneiden kulttuurista taustaa ja -mieltymyksiä kartoittavia kysymyksiä. Molemmista välineistä on kuitenkin löydettävissä mittareita ja kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää kulttuurisen vanhustyön toiminnan ohjauksessa ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Siponkosken tutkimus osoittaa, RAI-LTC:n osalta, että kulttuuriseen vanhustyöhön käytettäviä kysymyksiä on löydettävissä. RAI-HC:n kysymyspatteristosta ei ole tehty vastaavaa tutkimusta. Selvityksen aikana RAI-HC kysymyspatteristoa tarkasteltiin yhdessä RAI-asiantuntijoiden kanssa ja todettiin että sieltä löytyy vain muutama ikääntyneen kulttuuriseen taustaan liittyvä kysymys. RAI-HC:n kohdalla voidaan pitää merkittävänä mahdollisuutta seuloa esiin erilaisia asiakassegmenttejä eri tavoin toteutettavaan kulttuuriseen vanhustyöhön. Molemmista RAI-välineistä löytyy kysymys A9, jolla kartoitetaan ikääntyneen asettamia tavoitteita. Tähän kohtaan voidaan kirjata myös kulttuurisia tavoitteita. Ikääntyneen omien tavoitteiden asettelun kirjaaminen otettiin käyttöön RAI-välineissä keväällä 2018 ja siitä ei ole vielä saatavissa vertailutietoa. Kun ikääntyneelle jatkossa tehdään RAI-arviointi, kirjataan erilliseen kohtaan A8 arvio oman tavoitteen toteutumisesta. RAI-asiantuntijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa todettiin, että asiakkaan omat tavoitteiden kirjaamisessa ei vielä tällä hetkellä kattavasti käydä läpi kulttuuriseen toimintaan liittyviä tavoitteita. Tähän kohtaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Pohdinta ja lisätutkimuksen tarpeet Tapaamisessa THL:n edustajien kanssa todettiin, että kulttuurisen vanhustyön näkökulma on mielekäs ja tuo iäkkään kokonaisvaltaiseen huomioimiseen merkittävän lisän. Ikääntyneiden hoiva keskittyy edelleen helposti fyysiseen kuntoutukseen ja perushoitotyön. Tällä hetkellä on kuitenkin jo käytettävissä vahvaa näyttöä ja ammatillista kokemustietoa siitä, miten kulttuurinen vanhustyö tuottaa hyvinvointia ja parantaa ikääntyneiden elämänlaatua. Kulttuurisen vanhustyön kokeiluista ja projekteista puhutaan seminaareissa innostuneesti ja yksittäiset tempaukset keräävät laajempaakin huomiota. Näillä toimenpiteillä on taipumus jäädä kertaluonteisiksi. Kertaluontoisia ja lyhytkestoisia kokeiluja ja projekteja on toteutettu laajasti ikääntyneiden sote-palveluissa. Tuloksia ja kokemusta on. Nyt on aika siirtyä kohti vakiintuneempaa ja systemaattisempaa toimintaa, samalla nostaen kulttuurisen vanhustyön laatutasoa. Tämän työn edistämiseen voidaan käyttää RAI-järjestelmästä saatavia tietoja. Missä tahansa kehittämistyössä tarvitaan innokkaiden toteuttajien ja visionäärien tueksi kaikki mahdollinen tieto. Sote-palveluiden piirissä olevista ikääntyneistä kirjataan joka päivä uutta tietoa sähköisiin tietojärjestelmiin. Vuorovaikutuksen datan kanssa tulisi olla arkipäiväistä, ja haasteista huolimatta aktiiviseen tiedonhakuun olemassa olevista tietojärjestelmistä tulisi pyrkiä. Tämä edellyttää laajaa yhteistyötä eri ammattiryhmien ja toimialojen välillä. Yhteistyön edellytys on hyväksyvä ja kunnioittava suhtautuminen toisen toimialan ja eri koulutustaustoista tulevien ammattilaisten osaamista kohtaan. Sote-datan hyödyntämisessä auttaa uteliaisuus ja rohkeus tutustua erilaisiin näkökulmiin. Kehittämishankkeen aikana kävi ilmi että kulttuuri- ja taidetoimijat olivat erityisen kiinnostuneita RAI-tietojen hyödyntämisestä asiakassegmentoinnissa sekä toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa. Sote-puolen asiantuntijat taas kiinnittivät erityisesti huomiota syvempään ymmärrykseen asiakkaan tarpeista ja mahdollisuudesta systemaattisempaan työhön muun kuin lääkinnällisen hoidon osa-alueilla. Näin ilmaistuissa kiinnostuksissa oli paljon yhtäläisyyttä, mutta myös vivahde-eroja. Yksi keskeinen ero tulee siitä, miten tavoitteet määritellään kunkin toiminnan kohdalla. Tavoitellaanko kulttuurisella vanhustyöllä tiettyjä hyvinvointivaikutuksia, vai ajatellaanko, että osallistuminen, vuorovaikutus ja kulttuurin kokeminen ovat itsessään arvokkaita ilman erityistä terapeuttista vaikutusta. RAI-järjestelmästä saatavan datan avulla on mahdollista päästä keskustelemaan konkreettisemmin yhteisestä kehittämistyöstä ja tavoitteista. Valmistelu- ja pohjatöitä kulttuurikirjaamisen edistämiseen on tehty eri puolilla Suomea jo ennen AILI-verkoston käynnistymistä. Useat kehittämishankkeeseen osallistuneiden kuntien RAI-asiantuntijoista ja sote- ja kulttuuritoimijoista olivat jo 20 21

12 jollain tasolla pohtineet mielekkään elämän ja kulttuurisen vanhustyön näkymistä kirjaamisessa. Kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvä asiantuntemus ja kokemus on kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja samalla tarve kulttuurikirjaamisen kehittämiseen on syntynyt. Tästä johtuen missään kehittämishankkeen sparrauskiertueen paikkakunnalla ei kysytty: Miksi kulttuurista vanhustyötä tehdään tai miksi tätä pitäisi kirjata?. Kysymykset olivat: Miten tämä muuttuu pysyväksi käytännöksi ja miten jatketaan?. Kehittämishankkeen aikana tavattiin laajalla otannalla suorittavan-, esimies- ja päättäjätason toimijoita sekä kulttuuri- että sote-sektorilta. Heitä yhdisti innostus RAIjärjestelmää sekä kulttuurikirjaamista kohtaan. Osallistujat kertoivat, eri termejä käyttäen, että he uskovat kulttuurikirjaamisen mahdollistavan ikääntyneiden kulttuuristen oikeuksien turvaamisen. Kulttuurioikeuksien toteutuminen kulkee käsi kädessä ikääntyneiden osallisuuden tukemisen kanssa. Jokainen sitoutunut ammattilainen tekee omaa osuuttaan ikääntyneiden hyväksi ja toivoo, että työ tulee näkyväksi. Kulttuuri- ja sote-toimialan asiantuntijat kokivat sparrauskierroksen hyödylliseksi. Osallistujat lähtivät jo tilaisuuksien aikana pohtimaan miten RAI-järjestelmästä saatavia tietoja voi käytännössä soveltaa juuri heidän toimialallaan ja kunnassaan. Kehittämishankkeen aikana pohdittiin eri yhteyksissä, että tietosuojan ja tiedon hyödyntämisen kannalta on merkittävä ero halutaanko tiedolla johtamiseen käyttää yksikön tietoja (toimintasuunnitelma) vai yksilön tietoja (asiakaskohtainen). Nämä asiat vaativat lisäselvityksiä. Tällä hetkellä tiedetään että RAI-järjestelmästä voidaan esittää anonyymisti tietoa asiakasryhmistä. Seuraavaksi tulisi selvittää, millä anonymiteetintasolla asiakastietoa voi esittää hoivan ulkopuolelta tuleville kulttuurija taidetoimijoille. RAI-järjestelmästä saatavia tietoja käytetään ikääntyneiden palvelu- ja hoitosuunnitelmien pohjana. Näitä suunnitelmia ja päivittäistä seurantaa kirjataan erilaisiin asiakastietojärjestelmiin. Selvityksen aikana nousi esiin AILI-kunnissa käytettävät asiakastietojärjestelmät ja merkittävät erot niiden rakenteissa, luokituksissa sekä otsikoinneissa. Tietojärjestelmien lisäksi tietoa kerätään lukuisilla erilaisilla tiedonkeruumenetelmillä kuten esim. elämän puu, elämänkaarilomake ja omakuvamonologi. Näiden menetelmien avulla kerättyä tietoa ei yleensä kokonaisuutena siirretä asiakastietojärjestelmiin tai RAI-arviointeihin. Tähän asiaan olisi jatkossa syytä kiinnittää huomiota. RAI-arviointia, hoitosuunnitelmaa, elämänpuuta yms. kirjattaessa olisi syytä tarkastella aina tietoja ristiin. Esimerkiksi RAI-järjestelmään on mahdollista kirjata useaan kohtaan avointa tekstiä. Työ ei ole päällekkäistä, koska asukkaan tunteminen syvenee joka kerta kun asukkaasta kirjataan jotain tai hänestä tehdään arviointeja. Tällaista työtapaa ja tietojen hyödyntämistä tulisi kehittää valtakunnallisesti yhteistyössä, jotta siitä tulisi laajemmin hyväksyttyä ja yleisemmin sovellettua. Kehittämishankkeen kokemusten perusteella voi todeta, että RAI-järjestelmän tietoja halutaan hyödyntää kulttuurisen vanhustyön näkökulmasta pääasiassa kahteen tarkoitukseen: toiminnan ohjaukseen ja toiminnan vaikuttavuuden arviointiin. Molemmat tarkoitukset ovat yhtä olennaisia ja mahdollisia. Molempien kohdalla tarvitaan vielä lisää tutkimusta ja kokeiluja. Kulttuurisen vanhustyön vaikuttavuuden arvioinnin osalta ei ole täysin osoitettu, että RAI-mittareiden avulla voidaan saada luotettavaa sekä vertailukelpoista tietoa kulttuuritoiminnan vaikuttavuudesta. Yhtenä tutkimuskohteena tulisi tarkastella sitä, onko RAI-järjestelmän mittareiden avulla mahdollista saada luotettavia tuloksia kulttuuri- ja taidetoiminnan vaikuttavuuden arvioinnista? Vaikuttavuuden arvioinnissa voisi käyttää erilaisten toimintakykymittareiden sijaan tarkastella muutoksia ja toteumaa asukkaan asettamien omien tavoitteiden osalta tai esimerkiksi seuraavia, RAI-LTCstä löytyviä kysymyksiä ja niissä tapahtuvaa muutoksia: Osallistuuko asukas laitoksen elämään? Hyväksyykö asukas kutsun ryhmätoimintoihin? Haluaako asukas muutosta harrasteiden sisältöön tai niiden parissa vietettyyn aikaan? Toiminnan ohjaukseen on myös sovellettavissa useita erilaisia vaihtoehtoja, ja oikean tahtotilan löytyessä voidaan RAI-tietoa ottaa nopeasti käyttöön AILI-kunnissa olemassa olevien tiedonhallintavälineiden avulla. Olisi mielekästä tarkastella, miten THL:n laatuvertailuun kerättävää RAI-tietoa voi käyttää kuvaamaan ja erottelemaan kuntia kulttuurisen vanhustyön näkökulmista? Voisiko RAI-tietoa hyödyntää kulttuurisen vanhustyön resurssien jakautumisen suunnittelun tukena? Tietojen hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä. Kehittämismahdollisuuksista ja jatkotoimenpide-ehdotuksista realistisimpia ovat jo olemassa olevaan rakenteeseen liittyvät. Bonustavoitteena tai haaveena on kuitenkin nostettava esiin idea kulttuurisen vanhustyön RAI-osittaisarvioinnista. Osittaisarviointi koostuisi eri RAI-välineistä löydettävistä kysymyksistä ja se täydentäisi tällä hetkellä käytössä olevia RAI-välineitä. THL:n RAI-tiimin ylilääkäri Matti Mäkelän mukaan tämä voisi olla ainakin teoriassa mahdollista, mutta vaikeaa ja kallista. Kehittämishankkeen pohjalta esiin nostetut jatkotoimenpide-ehdotukset on pohdittu maltillisiksi ja mahdollisiksi. Kartoituksessa ja sparrauskierroksella tuli ilmi, että RAI-asiantuntijoiden ja kulttuurista vanhustyötä kehittävien toimijoiden välillä tulisi olla säännöllisempää ja strukturoidumpaa tiedon vaihtoa. AILI-verkosto ja yksittäiset kunnat ovat liian pieniä toimijoita edistämään aiheen tutkimusta ja kehittämistä. RAI-järjestelmän kehittäminen tapahtuu valtakunnan tasolla THL:n johdolla ja yhteistyötä tarvitaan. Kulttuurisen vanhustyön kehittämistä tehdään mm. kunnissa RAI-asiantuntijoiden avulla ja tämä työ tarvitsee tukea. Kokeiluista saatujen kokemusten jakaminen ja niiden dokumentointi vievät asiaa eteenpäin. AILI-verkoston selvitystyön ja sparrauskierroksen pohjalta työtä on hyvä jatkaa. Innostuneita osaajia ja selkeitä kehittämisen kohteita on löytynyt! Kulttuurikirjaamisen kehittäminen on ajankohtainen ja innostava asia. Kuka nappaa pallon ja lähtee kuljettamaan sitä eteenpäin? 22 23

13 Jatkotoimenpide-ehdotukset Määritellään keskeiset tahot kehittämistyöhön Perustetaan valtakunnallinen kehittämistyöryhmä Keskeiset kehittämisen teemat, joita tulee tarkastella kulttuurisen vanhustyön toiminnan ohjauksen ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmista Laaditaan ohjeet ikääntyneiden omien kulttuuristen taustojen, toiveiden ja tavoitteiden huomioimiseen RAI - kysymyspatteristossa (esim. kysymys A9) Koulutetaan RAI-asiantuntijoita ja avainhenkilöitä, kulttuuri ohjaajia tms. ja vanhustyön ammattilaisia. Esim. laaditaan kulttuurista vanhustyötä koskeva osuus THL:n RAI-verkko kouluun Tutkitaan taide- ja kulttuurialan ammattilaisten mahdolli suuksia RAI-järjestelmän hyödyntämiseen Analysoidaan THL:n laatuvertailuun kerättävän RAI-tiedon avulla, miten RAI-tietoja voidaan käyttää kuvaamaan orga nisaatioita tai alueita kulttuurisen vanhustyön näkökulmista Tehdään koordinoidusti käytännön kokeiluja sekä niistä saatujen kokemusten systemaattista seurantaa 25

14 Lähteet Finne-Soveri, H. Björgren, M. Noro, A. & Vähäkangas, P. (2005). RAI-järjestelmän esittely. Teoksessa Noro, A. Finne-Soveri, H. Björgren, M. & Vähäkangas, P. Ikääntyneiden laitoshoidon laatu ja tuottavuus, RAI-järjestelmä vertailukehittämisessä. Helsinki: Stakes, Heikkilä, R. & Mäkelä, M. (toim.) (2015). Onnistuminen RAI-vertailukehittäminen 15 vuotta Suomessa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 9/2015. Huhtinen-Hilden, L. (2013). Kulttuurinen vanhustyö hyvistä käytänteistä toimintakulttuurin muutokseen. Teoksessa Huhtinen-Hilden, L. & Vilkuna, A-M. (toim.) Kulttuurinen vanhustyö taide kumppanina läpi elämän. Metropolia ammattikorkeakoulu, Haettu osoitteesta Huhtinen-Hilden, L. Puustelli-Pitkänen, A. Strandman, P. Ala-Nikkola, E. (2017). Kohti luovaa arkea, kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisyyden edistäjänä. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Haettu osoitteesta tutkimusraportti.pdf?sequence=1&isallowed=y Isotalo, M. (2013). Verkostosta kohti toimintaohjelmaa. Kulttuurinen vanhustyö taide kumppanina läpi elämän, Haettu osoitteesta: Jyrkämä, J. (2008). Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettis-metodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 22(4), Haettu osoitteesta: hamk.fi/se/g/ /22/4/toimijuu.pdf Pirhonen, J. & Pietilä, I. (2015). Patient, recident or person: Recognition and the continuity of self in long-term care for older people. Journal of Aging Studies. 35, Rosenlöf, A-M. (2014). Rakenteita ratkomassa, kulttuurisen seniori- ja vanhustyön käytäntöjä ja toimintamalleja. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus. Siponkoski, S. (2017). Toimijuutta ja persoonaa tuetaan tiedolla, ei sattumalla RAI-LTC tietokannan hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön suunnittelussa. Opinnäytetyö. Artenomi YAMK. Hämeen ammattikorkeakoulu. STM (2018) Sote-tiedon hyödyntäminen. Haettu osoitteesta THL (2017). Tietoa RAI järjestelmästä. Haettu osoitteesta THL (2018) RAI-välineet ja niiden käyttö. Haettu osoitteesta rai/rai-valineisto/sisallot Tausta-aineistoa: hoitotyön asiantuntija Satu Vihersaari-Virtanen, Helsinki tietosuojavastaava Ari Andreasson, Tampere asiantuntijasairaanhoitaja Sanna Pirttisalo, Turku toiminnanjohtaja, Pilvi Kuitu, Kulttuurikeskus PiiPoo palveluesimies, Elisa Veteläinen, Oulu musiikkiterapeutti, Merja Niemelä musiikkiterapeutti Sanna Helén johtaja, Tuula Laulaja, Villa Tapiola johtava RAIsoft asiantuntija, Mervi Kivistö, RAIsoft oy kehittämisasiantuntija, Jenni Räsänen, Helsinki ylilääkäri, Matti Mäkelä, THL kehittämispäällikkö, Rauha Heikkilä, THL RAI-tietojen hyödyntäminen kulttuurisen vanhustyön tukena Kehittämishankkeen taustamuistio 8/ /2018 Lisätietoja antavat: Tuulikki Koskinen AILI-verkoston projektipäällikkö AILI-hankkeen sivut Silva Siponkoski kulttuurisen vanhustyön asiantuntija Julkaisu tiedostona: kohdasta Tuotokset ja tulokset 26 27

15 Kulttuurikirjaaminen asiakaskirjoihin