YHTEISKUNTATUTKIMUKSEN Valintakokeen koodinumero 3 TUTKINTO-OHJELMA Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

Transkriptio

1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus YHTEISKUNTATUTKIMUKSEN Valintakokeen koodinumero 3 TUTKINTO-OHJELMA Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeeseen. Kiinnitä huomiota käsialan luettavuuteen! 1. Määrittele seuraavat Erving Goffmanin käsitteet: performanssi, kasvojen suojelu ja osallistumiskehikko. (6 p) 1 (4)

2 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe 2. Miten Anu Isotalo määrittelee käsitteen rodullistaminen? (6 p) 3. Mistä köyhyydessä on kysymys Amartya Senin toimintavalmiuksien viitekehyksessä? (6 p) 2 (4)

3 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe 4. Mitkä asiat tuottavat osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan eri alueilla? (12 p) Kirjoita yllä olevasta aiheesta essee. Essee on rajattu, yhtenäinen ja jäsennelty kirjoitelma, joka koostuu kokonaisista lauseista. Essee ei saa ylittää sille annettua tilaa. Esseen arvioinnissa huomioidaan sisällön ohella vastaajan johdonmukainen pohdinta, vastauksen rakenne ja kielellinen selkeys. Otsikoi esseesi. Käytä mahdollisimman montaa artikkelia ja viittaa niihin selkeästi. (Vastaustila jatkuu seuraavalla sivulla). 3 (4)

4 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, kirjallisuuskoe 4 (4)

5 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus YHTEISKUNTATUTKIMUKSEN Valintakokeen koodinumero 2 TUTKINTO-OHJELMA Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma, aineistokoe Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava kirjallisuuskokeeseen. Kiinnitä huomiota käsialan luettavuuteen! 1. Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten nuorten osallisuudesta kuvion 1 perusteella? (2 p) 2. Millaisia eroja naisten ja miesten välillä on kuvion 2 perusteella? (3 p)

6 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus 3. Millaisia muutoksia naisten ja miesten työttömyydessä on taulukon 1 mukaan tapahtunut kyseisenä ajanjaksona? Kerro millainen muutos on ollut ja minkä ajanjakson aikana muutos on tapahtunut. (2 p) 4. Erään tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyöhön osallistui ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia väestöstä. Seuraavana vuonna vapaaehtoistyöhön osallistuneiden osuus nousi 100 prosenttia, ja kolmantena vuonna laski 15 prosenttiyksikköä. Montako prosenttia väestöstä osallistui vapaaehtoistyöhön kolmantena vuonna? (3 p)

7 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus 5. Pohdi osallisuuden ja aktiivisuuden suhdetta aineistossa. Käytä hyväksesi valintakoeartikkeleita ja viittaa niihin selkeästi (10 p)

8 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus

9 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus 6. Minkälaisen työttömän hahmon aineistosta voi tunnistaa? Suhteuta havaintosi valintakoeartikkeleihin ja viittaa niihin selkeästi. (10 p)

10 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA tunnus

11 Yhteiskuntatutkimuksen valintakoe 2018 Tay Kirjallisuuskoe / mallivastaukset Vastauksista 1 3 on saanut täydet pisteet, kun on maininnut vaadittavat asiat tai näkemykset artikkeleihin perustuen ja lyhyesti kuvaillut näiden tekijöiden sisällön ja merkityksen. Erityisen korkeiden pisteiden edellytyksenä on pidetty johdonmukaisen ja selkeästi jäsennellyn vastauksen kirjoittamista. Pelkkä luettelointi ei ole riittänyt täysiin pisteisiin. Keskeisiä aineksia pääsykoevastaukseen tarjosivat seuraavat teemat: 1. Määrittele seuraavat Erving Goffmanin käsitteet: performanssi, kasvojen suojelu ja osallistumiskehikko. (6 p) Käsitteellä performanssi Goffman vertasi vuorovaikutustilannetta teatterinäytökseen, jossa ihmiset muokkaavat itsestään antamaansa käsitystä ulkoasullaan ja käytöksellään: esitetään ammattiroolia tai tuotetaan identiteettiä yleisön eli toisten toimijoiden kanssa. Kasvojen suojelulla hän viittasi tilanteeseen, jossa positiivisen käsityksen ylläpitäminen itsestä epäonnistuu: tällöin toiset kompensoivat tilapäistä epäonnistumista esimerkiksi huumorilla. Osallistumiskehikossa on kyse siitä, miten ihmiset suuntautuvat toistensa läsnäoloon: millaisia puhuja- ja kuulijarooleja he omaksuvat ja asettavat toisilleen keskusteluun osallistuessaan. Ruusuvuori, s. 7 8 (kappale Tilanteinen vuorovaikutus itsenäisenä, omalakisena tutkimuskohteena ) 2. Miten Anu Isotalo määrittelee käsitteen rodullistaminen? (6 p) Rodullistaminen on prosessi, jossa tiettyyn ryhmään liitetään tai on liitetty piirteitä, joita pidetään pysyvinä ja ominaisina. Rodullistaminen kohdistuu henkilöihin, jotka määritellään edustamaan tiettyä ryhmää. Rodullistaminen on usein sukupuolittunutta tai kulttuuriin tai uskontoon liittyvää. Rodun merkitykset eivät palaudu biologiaan tai näkyviin fyysisiin ominaisuuksiin. Ruumiin rodullisuus tuotetaan historiallisissa, taloudellisissa, poliittisissa ja sukupuolitetuissa valtasuhteissa. Rotu on tulosta ideologioiden ja ihmisten ruumiillisten piirteiden vuorovaikutuksesta. Isotalo, s. 5 (kappale Rasismi, kaupunkitila ja vastarinta ) 3. Mistä köyhyydessä on kysymys Amartya Senin toimintavalmiuksien viitekehyksessä? (6 p) Senin mukaan köyhyydessä ei ole kysymys rahasta vaan toimintavalmiuksien puutteesta. Ihmisellä tulisi olla vapaus tavoitella kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti arvostettuja asioita. Tähän tarvitaan toimintavalmiuksia, joita voidaan parantaa kohtuullisen toimeentulon, oppimisen, tarpeenmukaisten palveluiden ja läpinäkyvän päätöksenteon avulla. Osa toimintavalmiuksista on synnynnäisiä, osa hankittuja ja osa muodostuu toimintaympäristössä ja sen valtasuhteissa ja asenteissa kyse on toimijuudesta. Isola, s. 596 (kappale Mitä osattomuus on? )

12 Arviointikriteerit / kirjallisuuskoe-essee / v pääsykokeet, yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma ============================================== Esseevastaus / ohje 4. Mitkä asiat tuottavat osallisuutta ja osattomuutta yhteiskunnan eri osa-alueilla? (12 p) Kirjoita yllä olevasta aiheesta essee. Essee on rajattu, yhtenäinen ja jäsennelty kirjoitelma, joka koostuu kokonaisista lauseista. Essee ei saa ylittää sille annettua tilaa. Esseen arvioinnissa huomioidaan sisällön ohella vastaajan johdonmukainen pohdinta, vastauksen rakenne ja kielellinen selkeys. Otsikoi esseesi. Käytä mahdollisimman montaa artikkelia ja viittaa niihin selkeästi. Vastausten arviointikriteerit pistettä Vastaus on otsikoitu siten, että otsikko on teoreettisesti ideoitu, jäsennetty ja rajattu, ja rajaus jäsentää myös koko vastausta. Vastaus on kirjoitettu tieteellisellä tyylillä ja hyvällä suomen kielellä. Siinä viitataan mahdollisimman moneen pääsykoeartikkeliin mutta siinä suhteessa, kun otsikon mukaan on järkevää. Viittaustyyli voi vaihdella (mainitaan artikkelin aihe, kirjoittaja, nimi, numero tms.). Artikkelien käsittely vastauksessa on perusteellista, täsmällistä ja käsitteellistä, mikä ilmenee mm. siten, että essee on temaattinen kokonaisuus. Teoreettisesta jäsennyksestä ja kriittisyydestä palkitaan pistettä Myös nämä vastaukset on pääosin kirjoitettu tieteellisellä tyylillä ja ne ovat informatiivisia. Otsikko ei kuitenkaan täysin vastaa vastauksen sisältöä tai vastaus on otsikoitu löysästi tai mekaanisesti siten, että otsikko on otettu tehtävän ohjeesta: esimerkiksi Osallisuus ja osattomuus yhteiskunnan eri osa-alueilla. Jos otsikko on puolestaan lennokas, muttei vastaa sisältöä, vastaus ei yllä täysiin pisteisiin. Vastauksessa on viitattu useampaan artikkeliin, mutta niiden käsittelytapa ei ole täysin jäsentynyt, vaan mekaanisesti referoiva, epätäsmällinen tai luettelonomainen. Jos otsikko puuttuu, voi saada vain 9 pistettä. Poikkeustapauksessa, vaikka otsikko puuttuu, vastauksen jäsentyneisyys ja informatiivisuus voi nostaa pistemäärää. 7-8 pistettä Otsikoinnista huolimatta vastaus voi olla referoiva, luetteloiva, niukka, hajanainen ja/tai luonnosmainen, tai siinä mainitaan lyhyesti vain pari kolme artikkelia. Tähän pisteluokkaan voi kuulua myös vastaus, joka on muuten jäsentynyt ja asiapitoinen, mutta selvät viittaukset artikkeleihin puuttuvat kokonaan. Vastaus voi sisältää myös epätäsmällisyyksiä tai väärinymmärryksiä käsitteiden suhteen tai se muistuttaa käytännön ohjelmajulistusta esimerkiksi osallisuuden lisäämistavoista. Kielellisessä ilmaisussa voi olla puutteita. (Vastaavia puutteita voi olla myös edellisessä pisteluokassa, mutta ne eivät ole hallitsevia). Tämän pisteluokan vastaus

13 sisältää kuitenkin artikkeleissa esiin tullutta asiaa. (Artikkeleiden viittauskäytäntöjen eroissa on otettu huomioon se, ettei kaikissa pääsykoesaleissa ollut näkyvissä artikkeliluetteloa. Tällöin hyväksyttiin myös suuripiirteisempi viittaamistapa.) 5-6 pistettä Vastaus on melko heikko tietomäärän suhteen tai hyvin niukka ja luonnosmainen. 5-6 pisteen vastauksessa teksti ei ole tieteellisen tyylin mukaista, vaan siinä on yleistietoihin ja omiin mielipiteisiin perustuvaa pohdintaa, eikä teksti selvästi perustu artikkeleihin. Vastaus voi sisältää myös väärinymmärryksiä käsitteiden suhteen. Esitystapa ei ole tieteellisen kirjoittamisen mukainen. 3-4 pistettä Vastaukset tässä pisteluokassa saattavat koostua omista mielipiteistä ja yleistiedoista, eikä niillä ole selkeästi ilmaistua suhdetta pääsykoeartikkeleihin. 1-2 pistettä Vastauksessa on vain muutama niukka ajatus liittyen osallisuuteen ja osattomuuteen.

14 Yhteiskuntatutkimuksen valintakoe 2018 Tay Aineistokoe / mallivastaukset Vastauksista 1 4 on saanut täydet pisteet, kun on maininnut kysytyt asiat tai näkemykset aineistoon perustuen. Pisteitä on saanut seuraavista vastauksista: Kuvio 1 NEET-aste, eli niiden nuorten osuus ikäluokasta, jotka eivät olleet työssä, opiskelemassa eivätkä varusmiespalvelussa vuonna 2014 sukupuolen ja syntyperän mukaan, % Lähde: UTH-tutkimus 2014, Tilastokeskus Kysymys: Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten nuorten osallisuudesta kuvion 1 perusteella? (2p) Vastaus: Suomalaistaustaisen miesten osallistuminen NEET-asteella mitattuna on hieman vähäisempää kuin ulkomaalaistaustaisten miesten. Ulkomaalaistaustaisten naisten osallistuminen selkeästi vähäisintä tutkituista ryhmistä. Siinä missä suomalaistaustaisten naisten osallistumisen aste poikkeaa miesten osallistumisesta vain muutaman prosenttiyksikön, ulkomaalaistaustaisten naisten osallistumisen ero on merkittävä. Tarkasteltaessa naisia ja miehiä yhteensä, ulkomaalaistaustaisten osallistuminen on vähäisempää kuin suomalaistaustaisten. Tämä johtuu juuri ulkomaalaistaustaisten naisten selkeästi vähäisemmästä osallistumisesta. Kuvio 2 Työttömät (18 64-vuotiaat) perheaseman ja sukupuolen mukaan 2016, lkm

15 *Muut-luokka sisältää perheasemaltaan lapsen asemassa olevat, laitosväestöön kuuluvat sekä luokittelemattomat ** Yksi aikuinen, lapsia Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus Kysymys: Millaisia eroja naisten ja miesten välillä on kuvion 2 perusteella? (3p) Vastaus: Kuvion 2 perusteella perheisiin kuuluvat miehet ovat selvästi suurin työttömien ryhmä. Niiden työttömien naisten ja miesten välillä, joilla on avio/avopuoliso mutta ei lapsia, eroa ei juuri ole. Sen sijaan niiden joukossa, joilla on avo/aviopuoliso ja lapsia, naiset ovat hieman miehiä useammin työttömänä. Taloukset, joissa on yksi aikuinen ja lapsia, ovat selvästi useammin naisen kuin miehen muodostamia. Luokassa muut, jossa on ilmoitettu perheasemaltaan lapsen asemassa olevat, laitosväestöön kuuluvat sekä luokittelemattomat, miehet ovat yliedustettuina naisiin nähden. Taulukko 1. Työllisyyden muutokset 2017/I 2018/I Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan, vuotiaat Vuosi/Neljännes Muutos 2017/I 2018/I 2017/I /I 1000 henkeä Prosenttia (%) Työvoima yhteensä ,9 Työlliset yhteensä ,6 Työttömät yhteensä ,4 miehet ,5 naiset ,0 Työvoiman ulkopuolella olevat ,5

16 piilotyöttömät ,6 Muutos-sarake laskettu pyöristämättömistä luvuista. Tiedot ovat ILO/EU -määritelmän mukaisia. Kysymys: Millaisia muutoksia naisten ja miesten työttömyydessä on taulukon 1 mukaan tapahtunut kyseisenä ajanjaksona? Kerro millainen muutos on ollut ja minkä ajanjakson aikana muutos on tapahtunut. (2p) Vastaus: Taulukko kuvaa työllisyyden muutoksia vuosien 2017 ja 2018 ensimmäisten neljännesten (tammi-maaliskuu) välillä. Kyseisenä aikana miesten työttömyys on laskenut selvästi (10,5 %) mutta naisten työttömyys on kasvanut hiukan (3 %). Kysymys: Erään tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyöhön osallistui ensimmäisenä vuonna 30 prosenttia väestöstä. Seuraavana vuonna vapaaehtoistyöhön osallistuneiden määrä nousi 100 prosenttia, ja kolmantena vuonna laski 15 prosenttiyksikköä. Montako prosenttia väestöstä osallistui vapaaehtoistyöhön kolmantena vuonna? (3p) Vastaus: 45 prosenttia. Yhteiskuntatutkimus arviointikriteerit aineistokokeen esseekysymyksille 5 ja 6 Esseevastausten arvioinnissa kiinnitettiin huomiota seuraaviin vastauksen osa-alueisiin: sisältö, jäsennys, esitystapa ja kieliasu. Keskeistä on, että vastaus on pysynyt aiheessa, eikä ole polveillut aiheesta sivuun. Hyvässä vastauksessa on osattu rajata aiheen kannalta olennainen sisältö valintakoeartikkeleista ja se on osattu kytkeä aineiston analyysiin. Pelkkä oikean asian maininta tai listaaminen valintakoeartikkeleista ei ole riittänyt korkeisiin pisteisiin, jos esseessä ei osoiteta asian yhteyttä aineistoon. Pelkällä aineiston analyysillä ilman viittauksia pääsykoeartikkeleiden sisältöihin ei myöskään ole saavuttanut korkeita pisteitä. Täysi pistemäärä on edellyttänyt, että vastaus on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä ja valintakoeartikkeleihin on viitattu selkeästi. Omiin mielipiteisiin tai niin sanottuun yleistietoon perustuvat vastaukset eivät ole saaneet korkeita pistemääriä. Korkein pistemäärä on edellyttänyt, että vastaaja on ymmärtänyt myös valintakoeartikkeleiden kriittisen näkökulman, eikä ole vain mekaanisesti referoinut aineistoa ja artikkeleita. Hyvässä vastauksessa on hyödynnetty mieluiten useampaa aineistoa ja viitattu useampaan valintakoeartikkeliin. Poikkeuksellisen syvällisellä ja jäsentyneellä analyysillä on voinut saada korkeat pisteet, vaikka ei olisi maininnut kaikkia keskeisiä näkökulmia.

17 Esseet ovat teksteinä kokonaisuuksia, jolloin sisältöä, kieliasua ja esitystapaa ei voi täysin erottaa toisistaan. Huonosti kirjoitettu ja jäsennetty usein osoittaa, että vastaaja ei ole ymmärtänyt kirjoittamaansa. Hyvä vastaus on johdonmukainen ja määrittelee aiheen kannalta keskeiset käsitteensä tarkasti.