Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4

Transkriptio

1 1(22) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 51 YLO LOS-2005-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee romumetallin ja muiden metallipitoisten jätteiden, romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto- ja käsittelytoimintaa Tarvasjoen kunnassa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta ja toiminnan laajentaminen. LUVAN HAKIJA Päätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Stena Metalli Oy Äyritie 8 C Vantaa LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen kierrätyslaitoksen toimintaa osoitteessa Takamaantie 12 A, Tarvasjoki. Yrityksen toimialatunnus: 37 Liike ja yhteisötunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdat 12 c ja d ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Aikaisemmat lupapäätökset Härkätien kuntayhtymän hallituksen valvontajaosto on myöntänyt Tarvasjoen Metalli ja Teräsromu Oy:lle jäteluvan Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

2 2/22 Alueen kaavoitustilanne Laitos sijaitsee alueella, jolla ei ole voimassa olevaa kaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikkö sijaitsee Tarvasjoen kunnassa Tyllin teollisuusalueella Suitsulan kylässä tonteilla numero 4:19, 2:22 ja 2:24 (RN:ot , ja ), joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 2,5 hehtaaria. Tontit ovat Stena Metalli Oy:n omistuksessa. Laitoksen alueella on harjoitettu metalliromun lajittelu- ja varastointitoimintaa vuodesta 1972 lähtien. Kiinteistöillä sijaitsee seuraavia toiminnan kannalta oleellisia rakennuksia ja toimintoja: rakennus, jossa sosiaali- ja konttoritilat sekä varastohalli; kaksi erillistä varastohallia; kaksi avointa varastokatosta; lastukatos; ajoneuvovaaka ja vaakakoppi sekä Stena Metalli Oy:n omistuksessa oleva asuinrakennus, joka on vuokrattu. Laitoksen alue rajoittuu pohjoisesta Hämeentiehen (valtatie numero 10) ja lännessä Tarvasjoen Teräsovi Oy:n teollisuustonttiin. Idän ja etelän puolella laitosalue rajoittuu metsään. Lähistöllä ei ole häiriintyviä kohteita. Alueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelullisia kohteita. Laitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Stena Metalli Oy:n toiminta-ajatuksena on koota teollisuudessa ja yhdyskunnissa muodostuvaa metalliromua ja muuta metallipitoista jätettä sekä kuljettaa kerätty materiaali mahdollisimman tehokkaasti hyödyntävälle teollisuudelle tai yhtiön omiin keskitettyihin käsittelylaitoksiin. Keräys- ja kuljetusoperaatiot optimoidaan siirtämällä täysiä kuormia ja suurimpia mahdollisia kuljetusyksikköjä. Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikkö palvelee pääasiassa Lounais-Suomen aluetta (Varsinais-Suomi ja Satakunta), mutta toiminta-alueena on koko Suomi. Yhtiön tavoitteena on parantaa alueen teollisuuden ja yhdyskuntien metallijätteen keräyksen joustavuutta ja nostaa kokonaisuutena alueen kierrätysastetta. Laitoksella otetaan vastaan ja välivarastoidaan niitä teollisuuden ja yhdyskuntien materiaaleja, joita ei voida sellaisenaan kuljettaa hyödyntävälle teollisuudelle tai Stena Metalli Oy:n omiin keskitettyihin käsittelylaitoksiin. Laitoksella toimitaan pääasiassa arkipäivisin klo 6-22 välisenä aikana. Toimintaa voi olla poikkeuksellisesti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tarvasjoen yksikön toimintoja ovat metalliromun ja metallipitoisen jätteen, romuajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä puun, paperin, pahvin, muovin, alkulajitellun rakennusjätteen ja ongelmajätteiden pienerien vastaanotto, välivarastointi ja/tai tuotteistaminen sekä tuotteiden lastaus ja lähettäminen edelleen hyödyntävälle taholle maanteitse. Laitos tullaan liittämään valtakunnallisiin romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoverkostoihin.

3 3/22 Toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat käsiteltävän romun mukana tuleva pakkausjäte ja muu ei-metallinen aines, romuajoneuvojen esikäsittelystä syntyvät jätteet, rakennusjätteen esikäsittelyn jäte sekä konttori- ja sosiaalitilojen jätteet. Toiminnan tärkeimmät päästöt ovat metalliromun lajittelun, alkulajitellun rakennusjätteen käsittelyn sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänien melu, sade- ja hulevedet sekä liikkuvien työkoneiden ja muiden ajoneuvojen aiheuttama pölyäminen. Alue on pääosin pinnoitettu. Kattamattomien alueiden sadevedet johdetaan toiminta-alueittain joko keräily- ja/tai öljynerotuskaivojen kautta tai pinnanmuotoilujen avulla avo-ojiin. Pölyäminen rajoittuu laitosalueelle. Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Toiminnot ja prosessit Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikön tuotteita ovat esikäsitellyt, teollisuuden raakaaineeksi ja jatkojalostukseen menevät metallijakeet, paperi- ja pahvijae sekä muovijae. Käsiteltävän materiaalin kokonaismäärä on noin tonnia vuodessa. Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikön toiminnot muodostuvat pääosin metalliromun ja metallipitoisen jätteen hankinnasta, vastaanotosta ja tuotteistamisesta sekä tuotteiden lastauksesta ja lähettämisestä eteenpäin maanteitse. Valtaosan terminaaliin tulevasta materiaalista arvioidaan olevan peräisin alueen teollisuudelta ja muilta yhteistyökumppaneilta. Tarvasjoen yksikössä otetaan vastaan metalliromua ja muuta metallipitoista jätettä, kuten esimerkiksi romuajoneuvoja ja niiden osia, sähkö- ja elektroniikkaromua sekä akkuja. Lisäksi toiminnassa varaudutaan paperin, pahvin, puun, muovin ja ongelmajätteiden kuten öljypitoisten jätteiden, kemikaalijätteiden ja loisteputkien pienerien vastaanottoon. Alueella voidaan ottaa vastaan myös alkulajiteltua rakennusjätettä, joka lajitellaan pääasiassa koneellisesti kahmarilla. Kaikki vastaanotetut jätteet toimitetaan jatkojalostukseen ja/tai hyötykäyttöön. Vastaanotto, laadunvalvonta ja varastointi Laitoksen vastaanottotoiminnat ovat vastaanottotarkastus, laadunmääritys ja punnitus. Kaikki alueelle tulevat kuormat punnitaan. Vastaanoton jälkeen lastit puretaan eri jakeille varatuille alueille, joissa materiaalien laatu tarkistetaan ja luokitellaan materiaalien mukaisesti. Metalliromu varastoidaan ulkona pinnoitetulla alueella, joista valumavedet ohjataan sellaisenaan ympäristön avo-ojiin. Kattamattomilla alueilla ei vielä ole öljynerotus- ja näytteenottokaivoja, mutta ne on tarkoitus rakentaa alueille, joissa varastoidaan öljyä mahdollisesti sisältävää materiaalia ja romuajoneuvoja. Arvometallit sekä sähkö- ja elektroniikkaromu varastoidaan lukittavissa konteissa tai halleissa. Akkuromu varastoidaan VAK-hyväksytyissä varastoastioissa katetuissa tiloissa tai sisätiloissa. Poikkeustapauksissa akkuromua voidaan varastoida ulkona, mutta tällöinkin asianmukaisissa astioissa vesitiiviillä kannella varustettuna. Muut ongelmajätteet varastoidaan tarkoitusta varten varatuissa asianmukaisissa astioissa tai varastopaikoissa. Nestemäiset ongelmajätteet varastioidaan katetussa ja valuma-altaalla varustetussa tilassa. Kerrallaan terminaalissa varastoitavan materiaalin määrä on enintään 5000 tonnia. Tavoitteena on materiaalin mahdollisimman nopea kierto laitoksen läpi.

4 4/22 Käsittely Metalliromulle tehtävät toimenpiteet alueella ovat siirtokuormauksen lisäksi lähinnä lajittelua, leikkaamista ja paalaamista. Lajittelu eri materiaali- ja laatuluokkiin tehdään pääsääntöisesti koneellisesti (kouralla tai magneetilla varustettu materiaalinkäsittelykone) mutta mahdollisesti myös käsin. Suuret metallikappaleet leikataan tarvittaessa laatuluokkien edellyttämiin mittoihin. Alueella ei ole kiinteitä tuotantolaitteita, vaan leikkaamista tehdään liikuteltavalla mobiilileikkurilla, materiaalinkäsittelykoneeseen liitettävällä hydraulileikkurilla (ns. nokkaleikkuri) tai tarvittaessa polttoleikkaamalla. Paalaaminen tehdään joko laitokselle ajoittain tuotavalla liikuteltavalla paalaimella tai paalaavalla leikkurilla. Paalaaminen on peruste kuljetusten tehokkuuden lisäämiseksi ja sitä kautta ympäristörasituksen pienentämiseksi. Laitos toimii virallisena sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopaikkana. Sähkö- ja elektroniikkaromu otetaan vastaan, välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Laitos toimii myös virallisena romuajoneuvojen vastaanottopaikkana. Tällöin vastaanotetaan paitsi muualla esikäsiteltyjä romuajoneuvoja myös esikäsittelemättömiä romuajoneuvoja suoraan yksityishenkilöiltä. SER-vastaanotto, varastointi ja toimitus Laitos toimii virallisena SER-materiaalin vastaanottopaikkana. SER otetaan vastaan, välivarastoidaan ja toimitetaan eteenpäin asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Välivarastointi tehdään katoksessa, konteissa ja/tai sisätiloissa niin, että valtioneuvoston asetuksessa sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 852/2004 vastaanottopaikalle asetetut vaatimukset täytetään. Laitoksella vastaanotettava SER jaetaan neljään erään, jotka ovat metallinen SER (mm. liedet ja pesukoneet), pienelektroniikka, kylmälaitteet ja kuvaputkelliset laitteet (mm. televisiot, tietokoneet). SER:n toimituspaikat on lueteltu taulukossa 1. Romuajoneuvojen vastaanotto, varastointi ja toimitus Laitos toimii virallisena romuajoneuvojen vastaanotto- ja esikäsittelypaikkana. Romuajoneuvot esikäsitellään nestetiiviiksi pinnoitetulla alustalla hallissa tai katoksessa siirrettävällä käsittelylaitteistolla, jollaisia Stena Metalli Oy:llä on Suomessa käytössä useita kappaleita. Laitteistoon kuuluu kiinteästi romuajoneuvojen asianmukaiseen esikäsittelyyn tarvittava välineistö, kuten paineilmatyökalut ja -pumput sekä säiliöt romuajoneuvon sisältämien nestemäisten jätteiden säilytykseen. Käsittelypaikalla on aina varattuna imeytysaineita ja riittävä ensisammutusvälineistö. Laitoksella noudatetaan Suomen Autokierrätys Oy:n romuautojen käsittelyn toimintaohjetta. Lyhyesti kuvattuna prosessi on seuraavanlainen: esikäsittely tehdään ritilän ja valuma-altaan päällä niin, että kaikki mahdolliset valumat saadaan kerättyä talteen. Laitteiston käytöllä taataan, että esikäsittely täyttää valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista 581/2004 (10 ; Esikäsittelyä koskevat vaatimukset) ja romuajoneuvodirektiivin EY mukaiset vaatimukset. Renkaiden lisäksi romuajoneuvosta poistetaan kaikki ongelmajätteiksi luokiteltavat materiaalit, kuten öljyt, jäähdytinnesteet ja käynnistysakut. Nesteet kerätään erillisiin astioihin ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavalle käsittelijälle. Renkaat, akut ja katalysaattorit toimitetaan kierrätykseen. Myöhemmässä vaiheessa, kun autojen lasille, muoville ja kumiosille on löydetty hyötykäyttökohteet, poistetaan ne ainakin osittain ennen esikäsitellyn romuajoneuvon toimittamista eteenpäin. Esikäsitellyt ro-

5 muajoneuvot varastoidaan pinnoitetulla alueella ulkotiloissa ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn Stena Metalli Oy:n metallinmurskauslaitokselle Poriin. 5/22 Taulukko 1. Stena Metalli Oy, Tarvasjoki: Välivarastoitavien materiaalien määrät, varastointi ja toimituspaikat. Materiaali Jäteluokka Määrä (tn/v) Rauta- ja teräspitoinen metalliromu * tn/v Käsittely, varastointi, suurin kertavarasto Välivarastointi varastokentällä, mahd. leikkaus tn Toimituspaikka Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot, vienti Ei-rautapitoinen metalliromu * tn/v Romuajoneuvot * tn/v Sähkö- ja elektroniikka-romu (SER) * * * * tn/v Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai katoksessa 500 tn Esikäsittely hallissa tai katoksessa, välivarastointi varastokentällä, mahd. paalaus 50 tn Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai katoksessa 50 tn Akut ja paristot * tn/v Välivarastointi hallissa, katoksessa tai kontissa 50 tn Metalliteollisuus, terästehtaat ja valimot, Stena Metalli Oy:n Pusulan kaapelin granulointilaitos, vienti Stena Metalli Oy:n Porin murskalaitos (Tahkoluoto) Metallinen SER (mm. liedet, pesukoneet): Stena Metalli Oy:n Porin murskalaitos; Pienelektroniikka ja kuvaputkelliset laitteet: Stena Technoworld Oy, Pori; Kylmälaitteet: Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. Stena, CRT- Finland) Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. Suomen Akkukeräys Oy)

6 Alkulajiteltu rakennusjäte Paperi ja kartonki, muovi Puu * Ongelmajätteiden pienerät Mm. luokista tn/v Välivarastointi varastokentällä, lajittelu 500 tn tn Välivarastointi varastokentällä tai katoksessa 100 tn sis. edelliseen Välivarastointi varastokentällä. Mahd. esimurskaus kaivinkoneella 100 tn 500 tn/v Välivarastointi hallissa, katoksessa tai kontissa 50 tn 6/22 Metallit: Stena Metalli Oy:n Porin murskauslaitos; Muut jakeet: luvat omaavat laitokset Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) tai polttolaitos Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) 1 Mm. rauta, teräs, esikäsitellyt romuajoneuvot, metallipakkaukset 2 Mm. alumiini, kupari, muut värimetallit, kaapelit Vastaanotettujen ja käsiteltyjen materiaalien toimittaminen Stena Metalli Oy:n palvelut kattavat teollisuuden romuhuollon järjestämisen, mitä varten tuotantolaitoksille toimitetaan yleensä keräyslavat tai muut vastaavat keräily-, varastointitai kuljetusastiat. Keräysastioihin kertyvän romun kuljetuksesta laitokselle vastaa kuljetusliike. Vastaanotettava ja esikäsiteltävä metalliromu ja muu materiaali on peräisin teollisuudesta, kuntien keräyskampanjoista, yksityisiltä romunkerääjiltä ja yksityisiltä yhdistyksiltä sekä henkilöiltä. Materiaalit toimitetaan edelleen eri jakeita mahdollisimman tehokkaasti hyödyntävälle teollisuudelle, omiin keskitettyihin käsittelylaitoksiin tai ulkopuolisille asianmukaiset luvat omaaville yrityksille. Kemikaalit ja polttoaineet Laitoksen työkoneisiin ja laitteisiin tarvitaan poltto-, voitelu- ja voimansiirtoaineita sekä jäähdytysnesteitä. Näitä voidaan varastoida laitoksella sisätiloissa vähäisiä määriä. Kaikki laitoksella käytössä olevat pienetkin kemikaalierät on rekisteröity sertifioidun turvallisuusja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja niistä löytyvät ajan tasalla olevat käyttöturvallisuustiedotteet.

7 Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet ja kemikaalit. 7/22 Polttoaine /kemikaali Käyttömäärä vuodessa Suurin kertavarasto Pakkaus Moottoripolttoöljy 60 m 3 5 m 3 2-vaippasäiliö Vaihteistoöljy 0,08 m 3 0,1 m 3 Tynnyri Halli Dieselöljy 0,4 m 3 0,2 m 3 Tynnyri Halli Hydrauliikkaöljy 3 m 3 0,8 m 3 Tynnyri Halli Argonkaasu 160 kg 6 pulloa Pullo Katos Happikaasu kg 4 12 pullon patteri + 2 irtopulloa Nestekaasu kg 4 33 kg 2 11 kg Veden hankinta ja käyttö Pullo Pullo Varastointipaikka Asfaltoitu piha Katos Katos Laitos on liitetty Tarvasjoen kunnan vesijohtoverkostoon. Vettä käytetään pääasiassa konttori- ja sosiaalitiloissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Stena Metalli Oy katsoo, että sen toiminta toteutetaan tässä kohteessa ympäristön kannalta parhaalla taloudellisesti mahdollisella tavalla siten, että kokonaisuutena huomioidaan mm. vähän jätteitä tuottavat tekniikat, toimintojen energiatehokkuus sekä ympäristöriskien ja onnettomuuksien ehkäisy. Toiminnoissa suositaan vaarattomien aineiden käyttöä ja pyritään kaikkien materiaalivirtojen mahdollisimman tehokkaaseen talteenottoon ja kierrätykseen teollisessa mittakaavassa. Metallisen hukkamateriaalin keräys: Toiminnan lähtökohtana on kerätä pienemmät materiaalivirrat yhteen. Stena Metalli Oy kokoaa metallista hukkamateriaalia laajalta alueelta ja toimittaa sitä joko jalostuksen ja esikäsittelyn jälkeen tai ilman käsittelyä eteenpäin teollisuuden käyttöön. Kuljetuslogistiikka on oleellinen osa toimintojen ympäristövaikutusten ja kustannustehokkuuden optimointia. Metallisen hukkamateriaalin esikäsittely: Epäpuhtauksien määrät metalliromussa ovat useimmiten pieniä, mutta niiden vaikutukset voivat raaka-aineena käytettäessä olla merkittäviä. Stena Metalli Oy:llä tarkka lajittelu ja puhdistaminen on tärkeä tekijä sekä metallisen hukkamateriaalin käytettävyyden että käytössä mahdollisesti syntyvien päästöjen takia. Myös vaatimukset romun kappalekoolle vaihtelevat romun hyödyntäjän mukaan. Materiaalin käsittely edellyttää mm. lajittelua, erottelua, pienentämistä ja kuljetusten optimointia, joihin tarvitaan teknis-taloudellisesti käyttökelpoisia menetelmiä. Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikkö edustaa hakijan mukaan teknis-taloudellisesti parasta tekniikkaa seuraavin perustein: - Varastointiin ja käsittelyyn käytetty toiminta-alue on pinnoitettu ja pohjarakenteet on rakennettu kantaviksi ja kuormitusta kestäviksi;

8 - Imeytysaineiden sijoittelua ja käyttöä valvotaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän vaatimusten mukaisesti; 8/22 Energian käyttö Liikenne - Öljynerotuskaivo tullaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön; - Käytettävät työkoneet ja laitteet ovat aiottuun tarkoitukseen suunniteltuja ja siten hyvin soveltuvia; - Työkoneet ja laitteet ovat hyväkuntoisia ja suunnitelmallisella ennakkohuollolla ehkäistään ennalta öljyvuodot, ja muut normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet; - Mahdollisille alueella toimiville urakoitsijoille ja urakoitsijoiden työkoneille ja laitteille asetetaan samat toimintavaatimukset kuin omille työkoneille ja laitteille; - Kaikki jätteet pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön sekä omiin että myös yhteistyökumppaneiden laitoksiin. Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikön käyttämä energia on polttoaineita ja sähköä. Polttoaineina käytetään työkoneiden vaatimaa kevyttä polttoöljyä sekä polttoleikkauksessa happea ja nestekaasua. Sosiaali- ja konttoritilojen sekä niiden yhteydessä olevan hallin lämmitykseen käytetään puuta. Muut hallit ovat öljylämmitteisiä. Laitoksella vierailevat liikuteltavat laitteistot (paalain, leikkuri) toimivat dieselöljyllä. Laitoksen sähkönkulutus on ollut noin 30 MWh vuodessa. Energian käyttöä seurataan ja valvotaan. Erityishuomiota kiinnitetään esim. lämpimien tilojen ovien ja ikkunoiden tiivistämiseen. Laitos ei ole IPPC-direktiivin (96/61/EY) liitteen I tarkoittamaa teollista toimintaa harjoittava laitos, eikä sen energian käytön tehokkuutta ole erikseen arvioitu. Laitokselle tuleva ajoneuvomäärä on keskimäärin 30 autoa päivässä ja enintään noin 60 autoa päivässä. Sisään tuleva materiaali toimitetaan kuorma-autoilla. Lähtevä materiaali toimitetaan maanteitse ajoneuvoyhdistelmillä. Liikenne tulee Hämeentieltä Takamaantielle ja siitä edelleen tonttiliittymän kautta laitokselle. Vakavaraisuus ja asiantuntemus Vakuuslaskelmat Stena Metalli Oy on hakemuksen mukaan vakavarainen. Yritys kuuluu ruotsalaiseen Stena Metall AB-konserniin, jonka liikevaihto on noin 2 miljardia euroa. Yhtiö jalostaa ja kierrättää teollisuuden, kaupan ja kuntien hukkamateriaalia 14 paikkakunnalla Suomessa. Pääkonttori sijaitsee Vantaalla. Tytäryritys Stena Technoworld Oy kierrättää elektroniikkaromua. Stena Metalli Oy:n Porissa sijaitseva murskalaitos kierrättää teollisuuden ja yhdyskuntien metallista hukkamateriaalia. Hakija on täydentänyt hakemustaan vakuuslaskelmilla, jotka perustuvat arvioihin laitoksella vastaanotettavien materiaalien sekä toiminnassa muodostuvien jätteiden suurimmista kertavarastoista. Vakuuden suuruudeksi esitetään 7000 euroa, jonka hakija katsoo riittävän turvaamaan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvan jätehuollon. Summa

9 koostuu seuraavasti: tavanomaiset jätteet 21,5 tn (käsittelykulu 100 /tn), ongelmajätteet 3,5 tn (1000 /tn), renkaat 20 tn (50 /tn). 9/22 Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Stena Metalli Oy on ympäristösertifioitu raudan ja värimetallien kierrätykseen erikoistunut yritys. ISO14001-standardin mukainen ympäristösertifikaatti on myönnetty yhtiöiden seuraaville toiminnoille: rauta- ja metallihukkamateriaalin kerääminen, lajittelu ja jalostus sekä raaka-aineen myynti materiaali- ja energiantuotantoon sekä alihankkijoiden raaka-aineiden ja tuotteiden myynti. Tarvasjoen yksikkö on sertifioinnin piirissä. Ympäristöjärjestelmää sovelletaan mahdollisimman laajasti myös materiaalintoimittajiin ja alihankkijoihin. Yhteistyökumppaneita ja materiaalintoimittajia koulutetaan tarpeen mukaan. Yhtiö on järjestänyt esimerkiksi Suomen Autopurkamoliitto ry:n jäsenyrityksille säännöllistä ympäristökoulutusta keväästä 2004 lähtien. Stena Metalli Oy:n turvallisuusjohtamisjärjestelmää on laajennettu kattamaan myös OH- SAS standardin (työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä) edellyttämät vaatimukset (sertifioitu ). Stena Metalli Oy:llä on lisäksi käytössä Osuuskunta Teollisuuden Romun (OTR) laatujärjestelmän mukaan sovellettu laatujärjestelmä ISO 9003, jota noudatetaan koko toiminnassa. Päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta Stena Metalli Oy hakee lupaa päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). Perusteluina hakija esittää seuraavaa: Kyseessä on suurimmaksi osaksi olemassa oleva toiminta, jolla on voimassaolevat luvat toimia ja jolle on haettu YSL:n mukaista uutta ympäristölupaa YSA 43 :ssä esitettyyn määräaikaan mennessä. Kierrätystoimialalla on tapahtunut edellisten lupien myöntämisen jälkeen monia lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka vaikuttavat olemassa olevaan toimintaan suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi jätteiden luokittelu on muuttunut (YMA yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001), jätelaissa (JL 1072/1993) on tarkennettu jätteiden tuottajavastuuta ja tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätejakeiden käsittelyä ohjaillaan nykyisin eräin jätelajikohtaisin säädöksin (mm. VnA romuajoneuvoista 581/2004, VnA sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 852/2004). Uudistukset on käytännössä jo toiminnallisesti huomioitu Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen yksikössä. Stena Metalli Oy toimii mm. Suomen Autokierrätys Oy:n, NERA:n ja Suomen Rengaskierrätys Oy:n kierrätysoperaattorina. Toimintaedellytystensä turvaamiseksi yhtiö esittää, että ympäristölupahakemuksessa esitettyjä olemassa olevia toimintoja ja niiden tukitoimintoja voidaan jatkaa hakemuksessa esitetyssä laajuudessa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Omassa olevan toiminnan jatkamisesta ei yhtiön käsityksen mukaan aiheudu peruuttamattomia seurauksia. Laitoksen toiminta edistää jätehuollon läheisyysperiaatetta. Välivarastointi- ja vastaanottopaikan ylläpito ja kehittäminen Tarvasjoella edistää Turun talousalueen jätehuollon joustavuutta. Sillä on positiivista vaikutusta mm. jätteiden kuljetustarpeiden vähenemisen, hyötykäyttöasteen nousun, loppusijoitustarpeen vähenemisen sekä jätehuollon kustannusten pienenemisen kautta. Laitos on liitetty vastaanottopisteeksi mm. valtakunnallisiin romuajoneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottoverkostoihin. Ko. verkostojen ylläpito ja laajentaminen on tarpeellista tuottajavastuun alaisten jätejakeiden kuluttajapalautusten helpottamiseksi ja ko. jätteiden saamiseksi asianmukaisen kierrätyksen piiriin myös Lounais-Suomessa.

10 10/22 Päätöksen täytäntöönpanolla muutoksenhausta huolimatta ei kohteessa voi katsoa olevan haitallisia ympäristövaikutuksia, vaikka mukaan otettaisiin kaikki taulukon 1 jätejakeet. Tilanne voidaan yksinkertaisesti ennallistaa kuljettamalla alueelle tuodut materiaalit tarvittaessa muualle, joten täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Edellytykset täytäntöönpanolle muutoksenhausta huolimatta ovat yhtiön käsityksen mukaan olemassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin; maaperän suojelu Päästöt ilmaan Laitoksella varastoitavat materiaalit sijoitellaan ja niiden kiertonopeus maksimoidaan (varastointiaika minimoidaan) niin, että materiaaleista ei pääse valumaan likaisia vesiä tai muita nestemäisiä päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Varastointi suunnitellaan ja toteutetaan ottaen ennen kaikkea ympäristö- ja työturvallisuusriskit huomioon siten, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä pilaantumisvaaraa maaperälle. Laitosalue on pinnoitettu kulutusta kestävällä asfalttipinnalla ja kaikki toiminta tapahtuu pinnoituksen päällä. Metalliromu ja metallipitoinen jäte varastoidaan pinnoitetulla pihalla tarkoitusta varten rakennettavissa taskuissa, lavoilla tai konteissa. Öljyä mahdollisesti sisältävät materiaalit ja romuajoneuvot varastoidaan pinnoitetulla alueella. Alueen valumavedet johdetaan toiminta-alueittain, joko keräily- ja/tai rakennettavien öljynerotuskaivojen kautta tai pinnanmuotoilujen avulla avo-ojiin. Alueilta, joilla varastoidaan päästöjä aiheuttamattomia, ns. kuivia materiaaleja, pintavedet johdetaan alueen kallistuksin suoraan ympäröiviin avo-ojiin. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen varastokentälle on suunniteltu hakemuksen liitteen mukainen erotinjärjestelmä, jollainen asennetaan alueelle uuden ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Laitosalueella on kolme hallia, joiden lattiat on pinnoitettu betonilla. Hallissa 1 (ei varastointia) vuotojen talteenotto perustuu imeytysaineiden käyttöön. Sen lattialla mahdollisesti valuvat vedet menevät keräilykaivon kautta saostuskaivojärjestelmään. Hallissa 2 on suljettu nestevuotojen keräysjärjestelmä (2 umpikaivoa). Hallissa 3 mahdollisten valumien talteenotto perustuu imeytysaineiden käyttöön. Alueella on lisäksi kolme katosta, joista kahta käytetään materiaalien varastointiin (metalli- ja lastukatos). Lastukatoksessa on umpikaivo mahdollisten nestevuotojen keräämiseksi. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan saostuskaivojärjestelmään (3 saostuskaivoa) ja edelleen ympäristöön. Varastoimalla materiaalit edellä kuvatulla tavalla, tunnistamalla riskit ja varautumalla onnettomuustilanteisiin ympäristöjärjestelmän edellyttämällä tavalla eri laitoksen toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu merkittäviä vaikutuksia maaperään eikä pinta- tai pohjavesiin. Laitoksen toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan metalliromun käsittelystä ja mahdollisesta polttoleikkauksesta sekä alueella liikennöivien työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasuista. Terminaalin toiminnasta ilmaan aiheutuvat päästöt ovat pieniä. Romun käsittely, lähinnä varastokasojen siirtely ja liikenne, aiheuttavat pölyämistä. Pölyäminen on paikallista ja rajoittuu laitosalueelle. Pölyämistä vähennetään siivoamalla pi-

11 ha-aluetta ja kulkureittejä, jolloin syntyvällä pölyllä ei ole huomattavaa vaikutusta alueen ulkopuolelle. 11/22 Melu ja tärinä Satunnaisen polttoleikkauksen yhteydessä syntyy vähäinen määrä savua. Päästöt ympäristöön eivät ole merkittäviä. Polttoleikkauksen päästöt muodostavat lähinnä työsuojelullisen riskin, joka on hoidettavissa henkilökohtaisin suojavälinein. Päästöt ovat pääasiassa pinnoittamattoman raudan polttoleikkauksessa syntyviä rautaoksideja. Polttoleikkausta vältetään suosimalla alueella mekaanista leikkausta. Pakokaasupäästöt ovat lähinnä diesel- ja polttoöljykäyttöisten työkoneiden sekä kuormaja henkilöautoliikenteen päästöjä. Toiminnasta melua aiheutuu metalliromun lajittelusta sekä työkoneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Alueella toimivat koneet ovat pyöräalustaisia työkoneita, joilla ajoneuvoja tyhjennetään ja lastataan sekä materiaaleja siirrellään tontilla. Materiaalileikkurit ovat hydraulisesti toimivia laitteita, jotka on kytketty työkoneisiin. Siirrettävä paalain toimii hydraulisesti. Näistä työkoneista ei aiheudu normaalia koneenkäytön melua kovempaa ääntä. Toiminnat on sijoiteltu alueelle siten, että melua muodostuu mahdollisimman vähän. Laitoksen ympärillä oleva metsikkö toimii tehokkaana meluesteenä siten, että tontin ulkopuolelle ei tule yli 55 db:n keskiäänitasoa. Melua pyritään vähentämään ja välttämään työmenetelmien jatkuvalla kehittämisellä ja sisäisellä seurannalla. Alueella on tehty ympäristömeluselvitys (Ramboll, ), jonka mukaan toiminnan aiheuttama melutaso alittaa päiväajan ohjearvorajan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Laitoksen toiminnassa muodostuu jätteitä lähinnä vastaanotettujen metallierien mukana tulevasta ei-metallisesta materiaalista ja romuajoneuvojen esikäsittelystä. Lisäksi alueella muodostuu pieniä määriä sekajätettä sosiaalitiloista ja ongelmajätteitä työkoneiden päivittäishuollosta. Jätemäärät vaihtelevat vuosittain sisään tulevien materiaalien laadun ja alueellisen kertymän mukaan. Arvioidut toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrät ja toimituspaikat on esitetty alla taulukossa 3. Tietoja on tarkistettu ympäristölupahakemuksen jättämisen jälkeen. Hyödynnettävät jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai käsittelylaitoksiin. Taulukko 3. Stena Metalli Oy, Tarvasjoki: Syntyvien jätteiden määrät ja toimituspaikat. Jätejae Jäteluokka Määrä t/v Lajittelussa syntyvä sekalainen jäte Lajittelussa syntyvä puujäte Sekalainen yhdyskuntajäte, omasta toiminnasta Suurin kertavarasto /t Toimituspaikka t 10 t Turun seudun jäte-huolto Oy t 10 t L&T t 1 t Turun seudun jätehuolto Oy 1

12 Hiekan- ja öljynerottimen lietteet, omasta toiminnasta Paperi ja pahvi, omasta toiminnasta ja toimitettavan materiaalin mukana * * Akut * kpl Moottori-, voitelu- ja * - hydrauliikkaöljyt * Polttoaineet * * Öljynsuodattimet * kpl Jäähdytin- ja ilmastointilaitteiden nesteet 10 t ei varastoida alueella 12/22 Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) t 0,5 t Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) * t Suomen Akkukeräys Oy, Rauma 1 18 m 3 1 m 3 Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) 28 m 3 0,5 m 3 Oma käyttö 0,5 t Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) 11 m 3 0,5 m 3 Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) Jarrunesteet * 0,8 m 3 0,5 m 3 Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) Tuulilasinpesunesteet m 3 0,5 m 3 Oma käyttö Renkaat kpl kpl Asianmukaiset luvat omaava käsittelylaitos (esim. L&T) 1 Tai muu laitos, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely 2 Omien työkoneiden päivittäishuollosta ja romuajoneuvojen esikäsittelystä Käyttö- ja päästötarkkailu sekä raportointi Laitoksen tulevista ja lähtevistä materiaalivirroista pidetään kirjaa. Laitoksen toimintaa koskevat yhteenvetotiedot toimitetaan lupaviranomaiselle vuosittain ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista informoidaan viranomaisia. Stena Metalli Oy tarkkailee päästöjään mittausten ja auditointien avulla. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä velvoittaa ympäristöauditointiin vähintään kerran vuodessa. Vuosittain tehdään ympäristökatselmus, jossa käydään läpi kaikki ympäristövaikutukset. Työkoneiden polttoaineiden ja sähkön kulutusta verrataan edellisiin vuosiin. Melua ja asfalttipintojen kuntoa tarkkaillaan sekä jatkuvasti että sisäisten auditointien yhteydessä. Korjaukset pyritään tekemään rikkoutuneen alueen laajuudesta ja sijainnista riippuen keskitetysti vähintään kerran vuodessa. Alueen pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti ja tarvittaessa lisätään piha-alueiden ja liikenneväylien puhdistusta ja kastelua. Hulevesien laatua esitetään tarkkailtavaksi kaksi kertaa vuodessa. Näytteet otetaan huhtitoukokuussa ja syys-lokakuussa. Näytteet otetaan asennettavan öljynerotuskaivon jälkei-

13 sestä näytteenottokaivosta. Näytteistä analysoidaan elohopea-, hopea-, kadmium-, kromi-, kupari-, lyijy-, nikkeli-, sinkki- ja mineraaliöljypitoisuudet. 13/22 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita voivat aiheuttaa piha-alueen liikenne ja työkoneet (henkilövahinkoriski), koneiden ja laitteiden öljyvuodot (ympäristön pilaantumisriski) sekä polttoleikkaus (tulipalo-, räjähdys- ja henkilövahinkoriski). Riskejä pyritään pienentämään mm. riittävällä valaistuksella, estämällä asiattomien henkilöiden pääsy alueelle, ennakoivalla kone- ja laitehuollolla, varaamalla laitokselle imeytysaineita ja ensisammutusvälineitä sekä käyttämällä tarkoituksenmukaisia työmenetelmiä ja noudattamalla varovaisuutta. Kaikki alueella työskentelevät henkilöt koulutetaan ottamaan huomioon sekä työturvallisuus- että ympäristöriskit. Lisäksi työntekijöillä on kunkin työvaiheen vaatimat asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet. Koneet ja laitteet huolletaan ja tarkastetaan säännöllisesti, jotta niistä aiheutuvat riskit jäisivät mahdollisimman pieniksi. Riskejä vähennetään myös toimintojen järkevällä sijoittamisella alueelle. Stena Metalli Oy:n sertifioitu turvallisuusjärjestelmä sisältää tulosyksikkökohtaiset turvallisuusohjeet poikkeustilanteita varten. Ohjeet löytyvät hätätilanteiden toimintaohjeistuksen lisäksi mm. yleiselle työturvallisuudelle, kemikaalien ja ongelmajätteiden käsittelylle ja varastoinnille, öljynerotuskaivojen ja polttoainesäiliöiden huollolle, valvonnalle ja tarkkailulle, kaasupullojen käsittelylle ja varastoinnille, koneiden ennakkohuollolle, öljyvahinkojen torjunnalle, materiaalien vastaanotolle sekä tulitöille. Lisäksi laitoksella on käytössä ajan tasalla olevat asianmukaiset kemikaaliluettelot ja käyttöturvallisuustiedotteet kaikista laitoksella käytettävistä kemikaaleista. Laitoksella on voimassaoleva ympäristövahinkovakuutus. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Tarvasjoen kunnan ilmoitustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä ilmoituksella Auranmaan Viikkolehdessä Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Laitoksella tehdyn tarkastuksen muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Härkätien kuntayhtymän terveysvalvonta toteaa lausunnossaan Stena Metalli Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Hakemuksen mukaisesti teollisuuden ja yhdyskuntien hukkamateriaalien hyötykäyttö ei tule aiheuttamaan terveydellistä haittaa laitoksen ympäristölle eikä sen asukkaille.

14 Tarvasjoen kunnanhallitus ilmoittaa lausunnossaan , ettei sillä ole huomautettavaa Stena Metalli Oy:n suunnitelmiin. 14/22 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole käyttänyt päivätyllä kirjeellä varattua mahdollisuutta vastineen antamiseen hakemuksesta annetuista lausunnoista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Stena Metalli Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Tarvasjoen kunnassa sijaitsevan kierrätyslaitoksen toiminnalle. Lupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan kuten lupahakemuksessa on esitetty ja lisäksi noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Stena Metalli Oy:n Tarvasjoen metallinkierrätyslaitoksessa saadaan vastaanottaa, välivarastoida ja käsitellä hakemuksen mukaisia jätemateriaaleja yhteensä tonnia vuodessa. Laitoksella välivarastoidun jätemateriaalin määrä saa olla enintään 5000 tonnia. 2. Jätteiden käsittelyä on harjoitettava järjestelmällisesti siten, ettei toiminnasta aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, ympäristön roskaantumista, eikä mahdollisessa vahinkotilanteessakaan aiheudu maaperän pilaantumista tai pinta- ja pohjaveden pilaantumista tai terveyshaittaa eikä haittaa ympäristölle. 3. Laitokseen tulevat ja sieltä lähtevät jätteet on kuljetettava asianmukaisesti siten, että kuljetuksen tai varastoinnin aikana jätettä ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä epäpuhtauksia ympäristöön. 4. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten näistä tehtävistä vastuussa oleva vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot tulee ilmoittaa kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa päätöksen antamisen jälkeen. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. 5. Laitoksella on sen aukioloaikana oltava valvoja, joka tarkastaa jätekuormat ja niitä koskevat asiakirjat sekä osoittaa jätteelle vastaanotto- tai välivarastointipaikan.

15 Paras käyttökelpoinen tekniikka 15/22 6. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä laitoksen kaikissa toiminnoissa niin, että toiminnan päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Jätteiden vastaanotto, varastointi ja käsittely 7. Laitokselle tuodut ja siellä syntyvät jätteet on toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön ensisijaisesti aineena ja toissijaisesti energiana siten, että kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä muodostuu mahdollisimman vähän. Toiminnasta syntyvät ongelmajätteet ja muut hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet sekä tuotteet, jotka luokitellaan jätelain mukaisiksi jätteiksi, tulee toimittaa paikkaan, jolla on kyseisen jätteen vastaanottoon oikeuttava ympäristölupa. Jätteiden toimittaminen pois alueelta tulee tehdä varastotilojen kokoon nähden riittävän usein. 8. Mikäli laitokselle tuodaan jätteitä, joiden vastaanotto tai käsittely laitoksessa on kielletty, on jäte viipymättä palautettava jätteen tuottajalle taikka toimitettava käsittelylaitokseen tai paikkaan, jonka voimassa olevassa ympäristöluvassa on kyseessä olevan jätteen vastaanotto hyväksytty. 9. Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointi on toteutettava valtioneuvoston asetuksen (852/2004) liitteen 3 kohdan 1 mukaisesti ja järjestelmällisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. 10. Vastaanotetut esikäsittelemättömät romuajoneuvot on välittömästi siirrettävä ja varastoitava nestetiiviiksi pinnoitetulle öljynerotusjärjestelmällä varustetulle alustalle. Romuajoneuvoja, jotka sisältävät vaarallisia aineita tai osia, ei saa tilapäisestikään säilyttää maapohjalla. 11. Romuajoneuvojen esikäsittely ja varastointi on toteutettava romuajoneuvoista annetun asetuksen (VnA 581/2004) 10 ja 11 :ssä määrätyllä tavalla. 12. Ongelmajätteet on säilytettävä kullekin ongelmajätetyypille tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa ja varastoitava katetussa ja lukitussa tilassa. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava varoaltain varustetuissa astioissa tai tiiviillä reunuksella tai reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisissa vuototapauksissa ongelmajätteet saadaan kerättyä talteen. Suoja-altaan tilavuuden on oltava vähintään samansuuruinen kuin suurimman säiliön tilavuus. 13. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteiden pakkauksissa on oltava jätteiden laatua ja vaarallisuutta osoittavat merkinnät. Ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa ongelmajätteeksi luokiteltavan jätteen siirroista tulee olla valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävävähintään neljä vuotta. Päästöt maaperään,vesiin ja viemäriin 14. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Maanpäällisten säiliöiden on oltava joko kaksivaippaisia tai varustettuja tilavuuttaan vastaavalla suoja-altaalla, ja ne on asennettava nestetiiviille alustalle. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita.

16 15. Laitosalueen valumavedet on ennen ojaan johtamista ohjattava öljynerotus- ja näytteenottokaivojen kautta hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. 16/ Laitoksella muodostuvien saniteettijätevesien käsittelyssä on noudatettava, mitä valtioneuvoston asetuksessa talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään. Melu 17. Toiminnasta aiheutuva melun ekvivalentti äänitaso ei saa ylittää ympäristön asuinkiinteistöillä päiväsaikaan (klo ) arvoa 55 dba eikä arvoa 50 dba yöllä (kello ). Toiminnasta aiheutuvat melupäästöt on tarvittaessa mitattava valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti. 18. Mikäli toiminnasta aiheutuu tavanomaisesta poikkeavaa melua, esimerkiksi laiterikon seurauksena, on haitta rajoitettava mahdollisimman pieneksi ja häiriö korjattava välittömästi. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Sellaisen häiriön, onnettomuuden tai muun tavanomaisesta poikkeavan tilanteen sattuessa, jonka yhteydessä aiheutuu normaalia enemmän tai haitallisempia päästöjä ympäristöön, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin päästöjen estämiseksi ja niistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Laitos tulee saattaa normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. 20. Poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista aiheutuu haittaa ympäristölle, on ilmoitettava viipymättä Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen Tarkkailu ja raportointi 21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Lounais- Suomen ympäristökeskukselle. 22. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi. 23. Laitokselta hiekan- ja öljynerottimien kautta avo-ojaan johdettavan veden laatua on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa syksyn ylivirtaamakautena. Näytteistä on analysoitava ainakin hakemuksen tarkkailusuunnitelmassa esitetyt mineraaliöljyt, lyijy, kadmium, kromi, kupari, elohopea, hopea, nikkeli ja sinkki sekä niiden lisäksi ph, sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapenkulutus (COD).

17 17/22 Näytteenoton suorittajana on oltava riippumaton, ulkopuolinen henkilö, jolla on näytteenottoon riittävä asiantuntemus. Näytteet on toimitettava ulkopuolisen asiantuntijan analysoitaviksi. Tarkkailuohjelmaa voidaan toiminnanharjoittajan esityksestä tai valvontaviranomaisen aloitteesta tarvittaessa muuttaa. 24. Laitoksen käytöstä, käytön valvonnasta, häiriötilanteista, laitoksen ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toteutetuista ympäristönsuojelutoimenpiteistä, päästöistä, jätteistä ja jätehuollosta sekä energiankäytöstä ja energiansäästötoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 25. Hakijan on kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Lounais- Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiyhteenveto laitoksen edellisen vuoden toiminnasta. Tiedot on toimitettava ympäristöhallinnossa käytössä olevien ohjeiden mukaisesti, soveltuvin osin sähköisesti. Raportissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: - tiedot tuotannosta ja käyntiajoista - tiedot käsiteltyjen jäteraaka-aineiden sekä toiminnassa syntyvien tuotteiden ja jätteiden määristä, lajeista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikoista ja päivämääristä - päästöt ilmaan ja veteen (tarkkailutiedot) sekä tehtyjen melumittausten tulokset - yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet) - suunnitteilla olevat muutokset laitoksessa ja sen toiminnassa - laitoksella toimintavuoden aikana toteutetut ympäristönsuojelua edistävät toimenpiteet Ympäristönsuojelun vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat, kuten käyttöpäiväkirjat, jätekirjanpito, häiriöraportit ja huoltotodistukset, on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Jätteiden luokittelussa tulee käyttää ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa esiintyvää jaottelua. Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle yhteenvetoraportteina Vakuus 26. Toiminnanharjoittajan on asetettava toimintaa varten vakuus, jonka suuruus on euroa. Vakuus on toimitettava ympäristökeskukselle ennen toiminnan laajentamista (uuden toiminnan aloittamista) ja joka tapauksessa viimeistään Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Lounais-Suomen ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Omavelkaisen pankkitakauksen on oltava voimassa saakka. Mikäli vakuus asetetaan pankkitalletuksena, siitä on toimitettava ympäristökeskukseen kuittaamattomuussitoumuksella varustettu talletustodistus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän erillisellä päätöksellä, mikäli se on tarpeen jätteiden käsittelykustannusten muutoksen tms. seikkojen vuoksi.

18 18/22 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta voidaan järjestää parasta käyttökelpoista tekniikkaa soveltaen ja ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, luonne ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissään riittävä asiantuntemus. Annetut lausunnot on otettu huomioon päätöksen määräyksistä ilmenevällä tavalla. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Käsittely- ja varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että laitokselle tuleva jäte toimitetaan viipymättä hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn eikä jäte keräänny laitokselle aiheuttaen ympäristöön epäsiisteyttä. Määrät on asetettu hakemuksessa esitetyn mukaisiksi, koska ne on katsottu kohtuullisiksi alueen kokoon nähden. Lupamääräykset 2 ja 3 Jätelain mukaan jäte on käsiteltävä hallitusti. Jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen mukaan jätteiden käsittelylaitoksen toiminta ei saa aiheuttaa haju- tai meluhaittaa, maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista eikä ympäristön roskaantumista tai muuta siihen rinnastettavaa kyseiselle laitokselle ominaista haittaa. Lupamääräys 4-5 Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- ja käsittelypaikalla tulee olla nimetty vastaava hoitaja. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Tarvasjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle valvonnallisista syistä. Lupamääräys 6 Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Lupamääräys 7-8 Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jotta laitokselle ei kerry tarpeettomasti jätteitä, toiminnanharjoittajan on jo etukäteen selvitettävä jätteen hyötykäyttömahdollisuudet. Laitokselle tulevien jätteiden vastaanoton on ol-

19 19/22 tava valvottua. Lain mukaan jätettä saa luovuttaa jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nojalla. Edelleen jätelain periaatteiden mukaisesti jätteistä on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään niiden sisältämä aine ja toissijaisesti energia. Lupamääräys 10 ja 11 Valtioneuvoston asetuksen romuajoneuvoista (581/2004) mukaan romuajoneuvojen varastointi- ja esikäsittelypaikoissa on oltava nestetiiviiksi pinnoitettu alue, joka on varustettu nestevuotojen keräysjärjestelmällä ja öljyjen ja rasvojen erottimilla sekä jäte- ja valumavesien käsittelylaitteistolla. Romuajoneuvot on esikäsiteltävä ja esikäsittelyssä syntyvät jätteet varastoitava siten, että näistä toimenpiteistä ei aiheudu ympäristölle tai terveydelle haittaa tai vaaraa, ja että romuajoneuvon osat sekä syntyvät jätteet voidaan käyttää uudelleen, kierrättää tai jatkokäsitellä haitattomasti. Lupamääräykset 12 ja 13 Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 1996/659) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Lupamääräys 14 Polttonestesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Lupamääräys 15 Maaperän ja vesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee huolehtia jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoimenpiteistä. Toiminnasta, varastointi mukaan lukien, ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai ympäristöhaittaa. Lupamääräys 16 Saniteettijätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla on annettu valtioneuvoston asetus, jota voidaan pitää jätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimuksena. Lupamääräykset 17 ja 18 Laitoksen lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuva enimmäismelutaso perustuu valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista ja se on annettu viihtyvyys- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 19 ja 20 Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmentamiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Lupamääräykset 21 ja 22 Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa ympäristökeskukselle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön ja pitkäaikaisten haittojen estyminen.