Kuhat ja särjet -liikuntaleikki Leikin kulku:
|
|
- Aki Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leikin kulku: Suurin osa leikkijöistä nimetään särjiksi. Särjet aloittavat leikin juoksemalla leikkialueella ja keräämällä niin paljon planktonia pussiinsa kuin ehtivät. Hieman myöhemmin (esim. 30 s.) päästetään kuhat (2-3 henkeä) mukaan leikkiin. Kuhat yrittävät pyydystää särkiä koskettamalla. Jos kuha saa särjen kiinni, tämä joutuu luovuttamaan planktonpussinsa kuhalle ja poistumaan leikkialueelta. Särjet jatkavat planktonin keräämistä, mutta joutuvat samalla väistelemään kuhia. Leikinjohtaja päättää leikin sopivassa vaiheessa, kun kaikki särjet eivät vielä ole tulleet syödyiksi. Leikin jälkeen avataan pussit. Leikin voittajia ovat eniten planktonia pussiinsa keränneet. Kuhat ja särjet -liikuntaleikki Tavoite: - havainnollistaa ravintoketjun toimimista. Tarvikkeet: - runsaasti palloja, legopalikoita, pelinappuloita, kartonkipaloja tms. pieniä esineitä planktoniksi; pusseja kaikille leikkijöille Valmistelu: Leikkiä voi leikkiä liikuntasalissa, urheilukentällä tai koulun pihalla. Leikkialueeksi rajataan viivoilla riittävän suuri alue. Plankton sirotellaan sinne tänne leikkialueelle.
2 Ilmansuuntaleikki Länsi Pohjoinen Etelä Itä Voimistelusaliin tai koulun kentälle merkitään neljä ympyrää kuvaamaan pääilmansuuntia. Oppilaat seisovat keskellä leikkitilaa. Leikinvetäjä huutaa jonkin ilmansuunnan nimen, ja oppilaat juoksevat tähän ympyrään. Viimeinen ympyrässä putoaa leikistä joka kierroksella.
3 Kosketa puuta leikki Näkevä pari kuljettaa sokean jonkin puun luo. Sokea saa kosketella ja tunnustella puuta silmät kiinni. Sitten hänet kuljetetaan pois nimikkopuun luota. Sokea saa avata silmät ja kertoa miltä puu tuntui. Lopuksi parit etsivät puun yhdessä ja tarkastavat puun. Parit vaihtavat paikkoja.
4 Tunnista koskemalla Kerätään käpyjä, sammalia, havuja yms. pussiin. Lapset saavat vuorotellen laittaa kätensä pussiin ja tunnistaa koskettelemalla jotain ja sen jälkeen näyttää sen muille. Voidaan leikkiä myös niin, että lapset laittavat kätensä selän taakse ja ohjaaja laittaa käsiin tunnusteltavaksi ja arvattavaksi jotain pussista. Voidaan myös laittaa jokainen luontoesine omiin pusseihinsa ja lapset saavat koskettamalla tunnistaa esineen.
5 Mikä puuttuu? Alustalle on asetettu luontonäytteitä. Ryhmä painaa mieleensä, mitä on esillä. Toisten odottaessa silmät suljettuina yksi leikkijöistä poistaa alustalta yksi/kaksi näytettä tai vaihtaa niiden paikkaa. Merkin kuultuaan leikkijät muistelevat, mikä puuttuu.
6 Veden tutkimistehtäviä HAJU: Sulje vesinäytepurkki huolellisesti ja ravista sitä voimakkaasti. Avaa purkki ja haistele vettä. Arvioi, tuntuuko hajua. Mille vesi haisee? Arvioi seuraavilla sanoilla: mudalle / suolle / kalalle / pilaantuneelle kalalle / mädälle kananmunalle / öljylle / jollekin muulle, mille? Miten voimakas haju on? Arvioi seuraavalla asteikolla: ei hajua / heikko / selvästi havaittavissa / voimakas Taustaksi opastajalle: Veden haju ja sen voimakkuus kertovat muun muassa veden rehevyydestä: mitä enemmän vedessä on biomassaa eli eloperäistä ainesta, sitä voimakkaampi haju on biomassalla itsellään (esim. kalaisuuden vuoksi), sen hajoamistuotteilla sekä hajoamiseen liittyvillä kemiallisilla prosesseilla, kuten hapettomien pohjien rikkivety-yhdisteillä. Kaikilla vesillä, niin makeilla kuin suolaisillakin, on myös oma ominaistuoksunsa, johon vaikuttavat muun muassa suola- ja happipitoisuus, alueelle ominaiset luonto- ja maaperätyypit sekä ranta- ja vesieliöstö. Vuodenaikojen kierto muuttaa vesien olosuhteita monitahoisesti ja vaikuttaa samalla myös veden hajuun. Tämän huomaa erityisesti esimerkiksi jokivesissä, joissa maa-aineshiukkaset tuoksuvat voimakkaasti kevättulvien ja syyssateiden aikaan. VÄRI: Aseta purkki valkoisen paperin päälle. Katso paperia ylhäältä päin veden läpi. Minkä väristä vesi on? Arvioi seuraavalla asteikolla: sinivihreä / vihreä / kellanvihreä / kellanruskea/ ruskea / tummanruskea Taustaksi opastajalle: Veden väri kertoo ennen muuta humuksen eli osittain hajonneen kasvi- ja eläinperäisen aineksen määrästä vedessä. Mitä ruskeampi veden väri on, sitä enemmän siinä on humusta. Mitä enemmän vedessä taas on humusta, sen rehevämmäksi vesi voi kehittyä. Humuksen hajotessa lopullisesti vapautuu nimittäin ravinteita kasveille, vesissä etenkin kasviplanktoneille ja bakteereille, tuotantoketjun alkupäälle. Veden väri vaihtelee valumaolojen, eli sekä valumaalueen ominaispiirteiden että vuodenaikojen mukaan: keväällä ja runsassateisten jaksojen jälkeen humusta on enemmän. Keskikesällä humus vähenee myös siksi, että auringon ultraviolettisäteily hajottaa humusta. SAMEUS: Piirrä valkoiselle paperille pieni musta rasti. Aseta vesinäytepurkki rastin päälle. Katso paperilla olevaa rastia ylhäältä päin veden läpi. Miten sameaa vesi on? Arvioi seuraavalla asteikolla: kirkas / hieman samea / samea / erittäin samea Taustaksi opastajalle: Veden sameus muodostuu vedessä olevista humus-, maa-aines-, planktonlevä- ja siitepölyaineksista. Mitä sameampaa vesi on, sitä enemmän siinä on mainittuja aineksia. Jokivedet ovat yleensä järvi- ja merivesiä sameampia, koska eroosio eli maan kuluminen on voimakkaampaa jokiuomien rinteillä. Sameus vaihtelee samassakin näytepaikassa vuodenajan ja sademäärien mukaan: kevättulvien ja runsaiden sademäärien aikaan sameus lisääntyy. Keväällä ja loppukesästä myös kasviplanktonin määrä on suurimmillaan. ph ELI HAPPAMUUS: Happamuuden mittaaminen soveltuu etenkin järvi- ja jokivesiin (meriveden ph on nimittäin verrattain vakio, noin 8). Mittaamiseen tarvitaan phliuskoja, joita voi ostaa apteekista. Mikä on veden happamuus? Pidä ph-liuskan päätä vedessä noin minuutin ajan. Vertaa liuskan värejä malliin, josta näet veden ph-arvon. Taustaksi opastajalle ph eli happamuus kertoo siitä, miten paljon vedessä on vety- eli H+ -ioneja. Neutraalin liuoksen ph on 7. Mitä pienempi ph-arvo on, sitä happamampaa liuos on. Useimpien suomalaisten järvien ph on luonnostaan hieman hapan, ph noin 6,5 6,8. Happamoitumisilmiöllä tarkoitetaan laajasti happaman laskeuman ja happosateiden aiheuttamaa vesistön ja maaperän ph:n laskua. Tarkkaan ottaen viitataan siihen, että veden kyky vastustaa hapanta laskeumaa heikkenee. Happamoitumisen syynä ovat teollisuuden ja liikenteen tuottamat ilmansaasteet, typen ja rikin oksidit, jotka muuntuvat typpi- ja rikkihapoiksi yhdistyessään veteen. Vesistön merkittävästä happamoitumisesta seuraa monentasoista karuuntumista: Vesi kirkastuu, koska kasvi- ja eläinplankton kuolee. Kalkki-kuoriset eläimet, kuten simpukat ja kotilot, sekä näiden lisäksi myös kalat, pieneliöt ja linnut vähenevät. Vesistössä ja sen ympäristössä olevat vaaralliset aineet, kuten raskasmetallit, voivat liueta ja myrkyttää eliöstöä. Normaalisti ph on talvella hieman alhaisempi kuin kesällä. Kesäaikana levätuotanto kohottaa lievästi päällysveden ph-tasoa. Päällysveden ph on yleensä korkeampi kuin alusveden. Merivesissä ei happamoitumisongelmaa ole suolaisuudenvuoksi.
7 Vedenkantoa ryhmähengen nostamiseksi: Leikkijät jaetaan muutaman hengen ryhmiin. Jokaiselle leikkijälle jaetaan pienet lääkekupit ja jokaisella ryhmällä yksi samankokoinen on oma pesuvati, kuuppa tai muu noin parin litran vetoinen astia. Ryhmien tehtävä on täyttää astia kantamalla pienillä lääkekupeilla vettä järvestä, lammesta tai isosta saavista. Ensimmäisenä astiansa täyttänyt ryhmä voittaa.
8 Vesien suojelua: Suomi on tuhansien järvien maa. Siksi monet Suomen kaupungit sijaitsevat järvien rannoilla, jokien varsilla tai kosken partaalla. Useimmissa kaupungeissa on myös sorsalampia ja puroja, jotka kiemurtelevat järviin tai jokiin ja edelleen meriin. Purojen varsilla asustelee monenlaisia kasveja. Pensaikoissa puronvarsilla asustelee erilaisia laulajia, kuten pensaskerttu ja satakieli, ja muutkin eläimet löytävät ravintoa puronvarsilta. Keväisin ojissa ja purojen hiljaisissa poukamissa lilluu sammakonkutua. Sammakot kutevat vuodesta toiseen samassa paikassa. Myös hyttysentoukat saavat alkunsa vesilätäköissä ja muissa seisovissa vesissä. Vesistöt ovat monen eläimen koti. Erittäin tärkeää olisi pitää vesistöt puhtaina, jotta jokainen metsän eläin sekä ihmisetkin voisivat nauttia puhtaista uimavesistä. Millaisilla toimenpiteillä jokainen voi suojella vesistöjä? Tutki Vesijärvisäätiön yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa tekemä Jokamiehen vesiensuojeluopas.
9 Jokamiehen oikeudet luonnossa Saat: liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat vahingoittua kulkemisesta; oleskella tilapäisesti alueilla, missä liikkuminenkin on sallittua - voit esimerkiksi telttailla suhteellisen vapaasti, kunhan pidät huolen riittävästä etäisyydestä asumuksiin; poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia; onkia ja pilkkiä sekä veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä Ohjaaja kertoo lyhyesti, mitä jokamiehen oikeuksilla tarkoitetaan Miettikää yhdessä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia luonnossa liikkujalla on Ohjaaja esittelee alla olevia lauseita sekalaisessa järjestyksessä ja leikkijät valitsevat, saako niin tehdä va ei Et saa: aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille; häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia; häiritä poroja ja riistaeläimiä; kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta; tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta; häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla; roskata ympäristöä; ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa ja kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
10 Luonnon äänien kuunteleminen - Kahden minuutin hiljaisuus KUUNTELE (puiden humina, veden solina, lintujen ääntely, liikenteen ääniä ) Kirjaa ylös. Mitä kaikkea kuulit?
11 Jätteenvälttämisleikki Tarkoituksena on miettiä, miten kertakäyttötuotteita korvataan kestotuotteilla. Tarvitaan esimerkiksi: posliinilautanen - kertakäyttölautanen, metallinen veitsi tai lusikka kertakäyttöaterin täytettävä retkipullo- pillimehutetra, retkimuki - paperimuki, kankainen lautasliina - paperinen lautasliina, kestokassi - muovikassi, kankainen pöytäliina - kuitukangasliina Aluksi katetaan pöytä kertakäyttötuotteilla ja käydään läpi, mitä ne ovat. Sen jälkeen leikkijät peittävät silmänsä ja aikuinen ottaa yhden esineen pois. Avataan silmät ja katsotaan, mikä puuttuu. Samalla mietitään, millä kestotuotteella puuttuvan esineen voisi korvata. Otetaan kyseinen kestotuote esiin ja laitetaan se kertakäyttötuotteen tilalle
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ?
JOKAMIEHEN- OIKEUDET MITÄ LUONNOSSA SAA TEHDÄ? MITÄ OVAT JOKAMIEHENOIKEUDET? Suomessa jokainen lapsi ja aikuinen saa nauttia luonnosta riippumatta siitä, kuka maan omistaa. Jokamiehenoikeudet eivät katso
LisätiedotJokamiehenoikeudet kiertueella
Jokamiehenoikeudet kiertueella Toimittanut Anne Rautiainen Mukana tiiviisti Markku Tornberg Jokamiehenoikeus on mahdollisuus Jokamiehenoikeudelle on ominaista - Oikeudet ovat yleisiä, kuuluvat kaikille
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,
LisätiedotKytäjä-Usmi Ulkoilualue
Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,
LisätiedotOvatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi
Ovatko jokamiehenoikeudet vanhentuneet? Simo Takalammi 10.3.2016 Jokamiehenoikeudet vuosisatoja vanhaa pohjoismaista oikeuskulttuuria Eivät perustu kirjoitettuun lakiin, mutta ovat kiistämätön osa pohjoismaista
LisätiedotYMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT Johtaja Markku Tornberg MTK
YMPÄRISTÖASIAMIESPÄIVÄT 2012 Johtaja Markku Tornberg MTK Maa-aineslaki 8 Kunnan ja valtion lunastusvelvollisuus Jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan
LisätiedotSaatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?
Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni
LisätiedotTutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.
JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,
LisätiedotOSA 1 Arktiset Aromit ry 2012
OSA 1 Jokamiehenoikeudet Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden liikkua luonnossa ja nauttia sen antimista riippumatta siitä, kuka alueen omistaa. Samanlaiset oikeudet ovat
LisätiedotYmpäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016
Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon
LisätiedotEräpassi 2. Eräpassi 2. Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille.
Eräpassi 2 Toinen eräpassi on suunnattu 4. 6.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä
LisätiedotTyöohjeet Jippo- polkuun
Työohjeet Jippo- polkuun TUTKIMUSPISTE 1: Kelluuko? Tarvikkeet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. Tutkimus 1a: Tee hypoteesi
LisätiedotLuvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys. Selkämeren kansallispuistossa. Mikael Nordström
Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Selkämeren kansallispuistossa Mikael Nordström Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Metsästys Jokamiehenoikeus Mahdollisuus
LisätiedotEräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.
Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa
LisätiedotEräpassi 1. Eräpassi 1. Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille.
Eräpassi 1 Ensimmäinen eräpassi on suunnattu 1. 3.-luokkalaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa
LisätiedotPUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI
PUU PALAA PAKKO VAIHTAA HUHUU-LEIKKI PUU PALAA PAKKO VAIHTAA Keskellä on yksi leikkijä ilman omaa pesää. Ilman omaa pesää oleva leikkijä huutaa: Puu palaa, pakko vaihtaa!. Pesissä olevat leikkijät vaihtavat
LisätiedotLiuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali
Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo
LisätiedotLUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016
LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
Lisätiedot8. Luonto on kautta aikojen tarjonnut ideoita ja inspiraatiota esimerkiksi kirjailijoille
36 peli Suomi 100 1. Aiemmin uskottiin, että metsien haltijoiden suhtautuminen ihmisiin riippuu siitä, miten ihminen kohtelee metsää ja sen antimia. Keksikää ja esittäkää kunnioittava tervehdys metsän
LisätiedotTehtävät lukuun 11 Symbioosi 3. 1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin
1. Lehtiartikkelin tekstistä täsmälliseen asiantuntijatyyliin Ohessa on kolme virkettä lehtiartikkelista: Tuulet eivät tuo Itämerelle suolapulssia Ravinnekuormat ovat polttaneet hapen pois. Itämeri kaipaa
LisätiedotEräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.
Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!
LisätiedotEräpassi 3. Eräpassi 3. Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille.
Eräpassi 3 Kolmas eräpassi on suunnattu yläkoululaisille. Eräpassin voi suorittaa opettajan johdolla koulussa oppituntien aikana, retkipäivänä, luokkaretkellä, luontokoulussa, harrastuskerhossa missä vain!
LisätiedotLuvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus. Teijon kansallispuistossa. Mikael Nordström 2.2.2015
Luvat, tapahtumat ja suostumukset Metsästys Kalastus Teijon kansallispuistossa Mikael Nordström 2.2.2015 Tässä esitelmässä Jokamiehenoikeudet Luvanvarainen toiminta Tapahtumat Kalastus Metsästys Jokamiehenoikeus
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
Lisätiedot2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja
2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
Lisätiedot"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015
"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:
LisätiedotVÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?
VÄRIKÄSTÄ KEMIAA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. Parhaiten työ soveltuu alakouluun kurssille aineet ympärillämme tai yläkouluun kurssille
LisätiedotNapapiirin luontokansio
Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotValmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).
Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion
LisätiedotEtsi kolme erilaista puun lehteä. Tunnista ne koodin takaa löytyvän palvelun avulla. Kirjoita vastaukset muistiin ja ota lehdet mukaan.
Mobiilit luontorastit 4. 6.lk Kesto: riippuu reitin pituudesta Kenelle: 4 6.lk Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin/tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: luonnossa
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotMääritelmät. Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin
Hapot ja emäkset Määritelmät Happo = luovuttaa protonin H + Emäs = vastaanottaa protonin Happo-emäsreaktioita kutsutaan tästä johtuen protoninsiirto eli protolyysi reaktioiksi Protolyysi Happo Emäs Emäs
LisätiedotPOHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ
MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.
Lisätiedot2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?
36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotYmpäristöntutkimus 67301
Ympäristöntutkimus 67301 Ympäristöntutkimussalkku 67301 Erinomainen uusi opetusmateriaali ympäristön tutkimiseen! Pohjautuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat lähiympäristöön
LisätiedotMarjan- Marjan- poiminnan poiminnan laatusäännöt laatusäännöt Arktiset Aromit ry
Marjan- poiminnan laatusäännöt Arktiset Aromit ry 1. Poiminta Puhdista välineet Käytä marjojen poiminnassa elintarvikekäyttöön soveltuvia välineitä: sankoja, poimureita ja kuljetuslaatikoita. Esimerkkejä
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotMETSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:
METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,
LisätiedotJyväskylän sisäjärvien melontareitit. Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi, Alvajärvi ja Luonetjärvi
Jyväskylän sisäjärvien melontareitit Jyväsjärvi, Tuomiojärvi, Palokkajärvi, Alvajärvi ja Luonetjärvi Tervetuloa Jyväskylän melontareiteille! Vesiliikunnan mahdollisuudet ovat koko Keski-Suomen maakunnassa
LisätiedotSisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5
Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotKALKINPOISTOAINEET JA IHOMME
KALKINPOISTOAINEET JA IHOMME Martta asuu kaupungissa, jossa vesijohtovesi on kovaa 1. Yksi kovan veden Martalle aiheuttama ongelma ovat kalkkisaostumat (kalsiumkarbonaattisaostumat), joita syntyy kylpyhuoneeseen
LisätiedotFyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016
Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotKOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille
KOULUJEMME LÄHIVEDET Lähivesihanke Rauman kouluille 11.3.2015 Vesa Lakaniemi 1 Taustaa Suunnittelu käynnistyi keväällä 2014 Uusi ajatus Raumalla peruskoulun ympäristökasvatuksessa, yhteistyökumppaneina
LisätiedotHAPPOSADE. Tehtävä 2: HAPPOSADE
HAPPOSADE Alla on valokuva patsaista, jotka tunnetaan nimellä karyatidit. Ne on pystytetty Ateenaan Akropolis-kukkulalle yli 2 500 vuotta sitten. Patsaat on veistetty marmorista. Marmori on kivilaji, joka
LisätiedotMyös normaali sadevesi on hieman hapanta (ph n.5,6) johtuen ilman hiilidioksidista, joka liuetessaan veteen muodostaa hiilihappoa.
sivu 1/5 Kohderyhmä: Aika: Työ sopii sekä yläasteelle, että lukion biologiaan ja kemiaan käsiteltäessä ympäristön happamoitumista. Lukion kemiassa aihetta voi myös käsitellä typen ja rikin oksideista puhuttaessa.
LisätiedotIlman vettä ei ole elämää
Ilman vettä ei ole elämää Elämä alkoi merestä. Meressä syntyi kaikki kalat ja muut elukat. Meressä on todella hienot maisemat. Suolaista vettä ei kannata juoda koska se on tosi pahaa. Kuolleessa meressä
LisätiedotNokia Sport-HF (HS-29 ja AD-45) 9250253/1
Nokia Sport-HF (HS-29 ja AD-45) 9250253/1 VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA Oyj ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuotteet HS-29 ja AD-45 noudattavat Euroopan neuvoston direktiivin 1999/5/EY määräyksiä.
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
Lisätiedot+lisätehtävää: ennätys: kuinka monta mahtuu kivelle/kannolle/tms. Tämän voi tehdä, jos tarvii helposti organisoitavaa nopeaa lisätekemistä.
Kati Miettinen Luma-kerhonohjaajakoulutus kevät 2015 Luonto-ja retkeilykerho Kerhon tavoitteet: *tarjota luontoelämyksiä *tarjota tietoa leikin lomassa *mahdollisuus tutkia ja *olla yhdessä Kerhokokonaisuuden
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
Lisätiedot9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
LisätiedotTunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen
Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja
Lisätiedot401 Avoin alue, helppokulkuinen 402 Puoliavoin alue, helppokulkuinen
Kasvillisuus Kasvillisuuden kuvaaminen on tärkeätä, koska se vaikuttaa suunnistajan kulkunopeuteen ja kartanlukuun. Kulkukelpoisuus riippuu metsän rakenteesta (puulaji ja tiheys) sekä maapohjan laadusta
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä
Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotKuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotKUKA PELKÄÄ HAUKKAA?
KETTU JA KANA Kettu (aikuinen) yrittää koskettaen ottaa kanoja kiinni, kanat juoksevat karkuun. Kun kettu saa kanan kiinni, menee kana "ketun pesään" sovittuun paikkaan. Toiset kanat tulevat pelastamaan
LisätiedotYmpäristön tila alkuvuonna 2013
NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa
LisätiedotRetkiä Mynälahdelle retkiesimerkit
Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki
Lisätiedot1. Tuhkan koostumus. Kuva: J Issakainen / Metla
1. Tuhkan koostumus Suomessa syntyy energiantuotannon sivutuotteena puu- ja turvetuhkaa yhteensä noin 600 000 tonnia/vuosi Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, ph 10-13 Tuhka ei sisällä juurikaan typpeä
LisätiedotPesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno
Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille
LisätiedotMerisuo & Storm Monenlaista luettavaa 1. Sisältö
Merisuo & Storm 1 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hiiri räätälinä (kansansatua mukaellen).............. 5 Tiainen ja karhu (kansansatua mukaellen)............ 7 Taikapata (kansansatua
LisätiedotKESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? RyhmäRenki Kirsi Alastalo
KESÄTOIVEET MITÄ HALUAT TEHDÄ KESÄLLÄ? TAVOITE Omien toiveiden ilmaiseminen, myönteisten kesäodotusten herättely, kesäsuunnitelmien kertominen ryhmälle, yhteisten kiinnostuksen kohteiden löytäminen VALMISTELU
LisätiedotLIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016
LIIKKUVA KOULU-SEMINAARIN LQ-OHJELMAN WORKSHOP (45 min) 13.4.2016 Lions Quest elämisentaitoja-ohjelman pääkouluttaja Ulla Sirviö-Hyttinen TAVOITE: Jokainen meistä tarvitsee tunteen siitä, että kuulumme
LisätiedotKosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa
Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotKorttien avulla voi esimerkiksi
Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.
LisätiedotHIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET
Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden
LisätiedotTEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN
1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan
LisätiedotNuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä
NuSeal 100 Kirurgisten saumojen tiivistäjä NUS001 Käyttöohjeet HyperBranch Medical Technology, Inc. 801-4 Capitola Drive Durham, NC 27713 USA 0344 MedPass International Limited Windsor House Barnwood Gloucester
LisätiedotEurajoki viemäristä lohijoeksi?
Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)
LisätiedotKÄYTTÄJÄN OPAS. Yksityiskohtainen käyttöoppaasi. BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten
KÄYTTÄJÄN OPAS Yksityiskohtainen käyttöoppaasi BYDUREON 2 mg injektiokuiva-aine ja liuotin depotsuspensiota varten Jos sinulla on kysymyksiä BYDUREON-valmisteen käytöstä Katso Tavallisia kysymyksiä ja
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotJokamiehen oikeudet. Sinulla täytyy olla alueen omistajan lupa, jos haluat:
Jokamiehen oikeudet Ilman lupaa saat: Kerätä metsästä marjoja, sieniä, kukkia ja ruohokasveja. Kerätä käpyjä tai kuivia risuja maasta. Kävellä, hiihtää tai pyöräillä luonnossa, ei kuitenkaan pelloilla,
LisätiedotSäännöt. Pelivalmistelut
Haasteet Haasteet 1. Lusikka kuppiin 2. Posse Pong 3. Räkäpallo 4. Syömäpuikkohaaste 5. hamsteriposket 6. Lattian kautta kuppiin 7. Korttipalapeli 8. Lajitteluhaaste 9. Pingis ristinolla 10. Lusikkaflipperi
LisätiedotPlankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA
Plankton ANNIINA, VEETI, JAAKKO, IIDA Plankton -plankton ryhmät ovat kasvi ja eläinplankton. -planktonleviä ovat muun muassa piilevät ja viherlevät. -planktoneliöt keijuvat vedessä. Keijumista helpottaa
LisätiedotTÖYHTÖTIAINEN. Lentävä Töyhtis. Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto
TÖYHTÖTIAINEN Lentävä Töyhtis Ville Arpiainen ja Venla Ylikopsa Käsityöopettajan koulutus, Helsingin yliopisto Töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) Lähes koko Euroopassa pesivä varpuslintu on yksi harvoista
LisätiedotMetsän taikaa luontopolkureppu
Metsän taikaa luontopolkureppu Kohderyhmä 0.-3. luokka Tämä reppu sisältää kahden tunnin metsäaiheisen retkiohjelman ohjeen sekä tarvittavat välineet omatoimiselle luontoretkelle. Reppua saa lainata päiväksi
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotReserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt
Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt 1. Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015. Säännöt
LisätiedotLUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:
LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.
Lisätiedotmetsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu)
metsämatikkaa Sata käpyä Lukuja metsästä Laskutarina Mittaaminen punaisella narulla Päin mäntyä (metsän yleisin puu) Vinkki! MAPPAsta www.mappa.fi löytyy haulla matematiikkaa ulkona valmiita tuntisuunnitelmia
LisätiedotKÄYTTÖOHJE. HANSATON - tinnitusnoiseri WAVE SLIM
KÄYTTÖOHJE HANSATON - tinnitusnoiseri WAVE SLIM Sisällys: Tinnitusnoiserin malli, paristotyyppi ja tippien tilaustiedot 3 Noiserin osat 4 Tinnitusnoiserin käyttö 5 Pariston vaihtaminen 6 Paristoon liittyviä
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
Lisätiedot