TOIMINTAKERTOMUS 2000

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2000 Lastensuojelun Keskusliitto - lapsen puolestapuhuja Yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja Voimien kokoaja Vastuullinen kehittäjä Liittokokouksen päätös

2 Toiminta-ajatus ja järjestötoiminta Lastensuojelun Keskusliiton tarkoituksena on yhteistyön edistäminen lastensuojelun alalla järjestöjen ja muiden yhteisöjen sekä niiden ja kuntien sekä valtion viranomaisten kesken. Liiton jäsenenä on alan valtakunnallisia järjestöjä (85) sekä kuntia (33). Kertomusvuoden aikana liiton jäseneksi hyväksyttiin 3 järjestöä ja yksi kunta. Perinteisesti yhteistyötä on tehty keskusliiton pysyvissä toimikunnissa (9) ja tilapäisissä työryhmissä (12). Yhteistyötä jäsenistönsä ja muiden viiteryhmiensä kanssa liitto tekee myös tutkimus-, kokeilu- ja kehittämishankkeissa sekä koulutusja vaikuttajatoiminnassa. Liitto keskittyy nykyisin ensisijaisesti laajoihin, kumppanuuteen perustuviin ja yhteistä osaamista edistäviin hankkeisiin lastensuojelutyön kehittämiseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä on kertomusvuonna käynnistynyt HARAVA-hanke, jonka tavoitteena on luoda kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä maakunnallisia yhteistoimintamalleja lastensuojelun ja lasten psykososiaalisten palvelujen kehittämiseksi ja niiden tuottamiseksi. Viestintä, tiedotus ja vaikuttaminen Keskusliiton strategiassa keskeistä on toiminta yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana lapsinäkökulman esilletuomiseksi ja lastensuojelutyön turvaamiseksi. Liiton viestinnän tehtävä on luodata yhteiskuntaa lapsen - erityisesti haavoittavissa olosuhteissa elävien lasten - näkökulmasta ja tukea liiton profiloitumista strategisten tavoitteidensa ja visionsa mukaisesti. Tiedotuksen kannalta huomatuimmat tapahtumat olivat Turussa järjestetty Pohjoismainen lastensuojelukongressi, keskusliiton ja Helsingin Sanomien mediakampanja ja sijaiskotinuorten seminaari eduskunnassa. Sekä kongressin että sijaiskotinuorten seminaarin tiedotus ylitti uutiskynnyksen hyvin. Ilmoituskampanjan - jonka teemoja olivat päihteet, väkivaltapelit, lasten TV:n katselu ja seksuaalinen hyväksikäyttö - jakoi vastaanottajien mielipiteet selkeästi kahtia. Osa palautteen antajista piti kampanjaa mm. vanhempia syyllistävänä, osa taas arvioi kampanjassa puututun tärkeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Kampanjan vastaanotto oli joka tapauksessa ristiriitaisempi kuin vuonna 1999 aikakauslehdissä käynnissä olleen lastensuojelujärjestöjen yhteisen mediakampanjan. Keskeistä liiton vaikuttajatoiminnassa oli YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista käsittelevän Suomen määräaikaisraportin kommentointi Geneven YK:n Lapsen oikeuksien komitealle. Raporttia käsiteltiin kesäkuun alussa komitean valmistelevassa istunnossa, johon keskusliitto kutsuttiin kuultavaksi. Komitean Suomea koskevissa johtopäätöksissä ja suosituksissa suuri osa liiton kommenteista oli otettu huomioon. Keskusliiton toiminnanjohtaja nimettiin jäseneksi ulkoasiainministeriön kansalliseen työryhmään, joka valmistelee Suomen osallistumista YK:n yleiskokouksen erityisistuntoon lasten huippukokouksen seurannasta. Keskusliitto on osallistunut kansalliseen valmisteluun aktiivisesti. Kertomusvuonna keskeisellä sijalla oli erityisistunnolle luovutettavan maaraportin valmistelu ja sen kommentointi. Yhdessä varhaisnuorisojärjestöjen kanssa puolestaan käynnistettiin Lasten kaupunki -hanke, jonka avulla pyritään mm. kartoittamaan lasten näkemyksiä osallistumismahdollisuuksistaan ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Koosteella lasten mielipiteistä on tarkoitus evästää YK:n erityisistuntoon osallistuvaa Suomen valtuuskuntaa. Liiton tärkeimmät tavoitteet vuoden 1999 hallitusohjelmaneuvotteluihin vaikutettaessa - mm. lasten syrjäytymisen ehkäisy ja vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten palveluohjauksen kehittäminen - tulivat kirjatuiksi ohjelmaan. Liiton toiminnanjohtaja osallistuu edelleen hallitusohjelman seurantaan ja arviointiin Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman (TATO) "lapset ja nuoret" valmistelu- ja asiantuntijatyöryhmän jäsenenä. Lapsia ja lastensuojelua koskevan lainsäädännön kehittämiseen, ihmisoikeuskysymyksiin samoin kuin esimerkiksi lapsipoliittisiin eurooppalaisiin linjauksiin otettiin kantaa mm. valtionhallinnon ja eduskunnan kuulemis- ja keskustelutilaisuuksissa, linja-asiakirjoja kommentoimalla ja omin

3 lausunnoin tai järjestämällä omia keskustelutilaisuuksia. Vuoden aikana järjestettiin pyöreän pöydän keskustelu lastensuojelulain uudistamistarpeista ja päivähoidon ajankohtaisista kysymyksistä. Lisäksi liiton työntekijät osallistuivat asiantuntijoina viranomaisten ja kansallisten tai kansainvälisten järjestöjen asettamien toimikuntien sekä työryhmien työskentelyyn. Keskusliitto oli jäsenenä 16 kotimaisessa yhteisössä ja on vuosittain edustettuna viranomaisten tai eri organisaatioiden asettamissa työryhmissä. Liiton sanoma- ja aikakauslehtiseurantaa laajennettiin hakusanasta "Lastensuojelun Keskusliitto" käsittämään myös hakusanalla "lastensuojelu" löytyvä uutisaineisto ja kommentoiva materiaali. Aineiston perusteella on tarkoitus uusia vuonna 1997 teetetty tutkimus lastensuojelun kuvasta sanoma- ja aikakauslehdistössä. Kustannuspäätöksissään liitto arvioi entistä tarkemmin julkaisujen sisältöä suhteessa toimintaajatukseensa, julkaisujen kustannusvaikutuksia sekä niiden markkinointimahdollisuuksia. Kustannustehokkuuden kannalta tärkeää on myös yhteistyön kehittäminen kaupallisten kustantajien kanssa. Kertomusvuonna ilmestyi lapsen sairaalakokemuksista kertova Sairaan siisti kipsi -kirja yhteistyössä Lasten Keskuksen kanssa sekä raportti "Lapsen hyväksi yhdessä perheen kanssa" Karjalan lastensuojelun kehittämishankkeen kokemuksista. Perinteikkään Lasten erityishuolto ja -opetus -julkaisun toimitustyö oli käynnissä; täysin uudistettu laitos ilmestyy vuonna Lisäksi tuotettiin sijaishuollon etiikka käsittelevä video ja erilaista esitemateriaalia. Kertomusvuonna käynnistettiin liiton sähköisen viestinnän kehittäminen, sillä tekniset ratkaisut vanhenevat nopeasti, eivätkä palvele uusia sisällöllisiä tarpeita. Kehittämistä oli osaltaan vauhdittamassa päätös osallistua kahteen suunnitteilla olevaan portaaliin ja toisaalta päätös käynnistää lapsitietokeskus-hankkeen suunnittelu. A-klinikkasäätiön koordinoiman Avec-portaalin tarkoitus on ensivaiheessaan tarjota kriisi- ja neuvontapalveluja kansalaisille. Hankkeessa keskusliitto vastaa lapset ja perheet -osion koordinaatiosta. Pohjana erityisesti Avec-ratkaisulle on liiton pitkäaikainen kokemus ns. asiakaspuheluista ja niiden aihepiireistä. Children at Risk on Itämeren maiden ja Islannin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tarjota asiantuntijoille konsultaatio- ja tiedonvaihtomahdollisuus lapsen elämään liittyvissä riskitilanteissa. Keskusliitto toimii hankkeen järjestöosuuden koordinaattorina. - Liiton sähköisen viestinnän kehittäminen tullee jatkossa vaatimaan myös viestinnän sisällöllisten resurssien lisäämistä. Lapsen Maailma -lehden tarkastettu levikki oli kertomusvuonna kpl (vuonna kpl). Vuodelle 2000 asetetut levikki- ja ilmoitusmarkkinointitavoitteet toteutuivat hyvin, ja lehti näyttää vakiinnuttaneen asemansa kasvatus- ja lastensuojeluasioiden erikoisaikakauslehtenä. Lehden sisältöä kehitettiin mm. ajankohtaisaiheita lisäämällä. Lasten ja nuorten mielipiteitä tuotiin myös esille entistä enemmän. Kuvien laatua on pyritty parantamaan, ja lehden koon suureneminen antoi mahdollisuuksia taiton kehittämiseen. Kokeilu ja kehittäminen Liiton kokeilu- ja kehittämistyö toteutetaan pääosin projekteina erillisrahoituksella ja entistä enemmän yhteistyössä jäsenyhteisöjen tai muiden keskeisten viiteryhmien kanssa. Kehittämistyön perusta on lasten elinolosuhteiden ja lastensuojelun tilan seuranta. Työn tavoite on lastensuojelun ammatillisen laadun parantaminen, lapsinäkökulman esille tuominen sekä liiton toiminta-ajatukseen soveltuvien ajankohtaishankkeiden toteuttaminen. Lasten ja lapsiperheiden elinolosuhteiden muutoksia liitto seuraa mm. vuosittain laadittavan elinvaraselvityksen avulla. RAY-avusteinen Harava-hanke ( ) on lastensuojelujärjestöjen ja julkisen sektorin kumppanuushanke, joka käynnistyi kertomusvuonna. Haravan tavoitteena on luoda sellaisia maakunnallisen yhteistoiminnan rakenteita ja malleja, joiden avulla toisaalta lasten ja perheiden psykososiaalisten palveluiden tarve ja toisaalta maakunnalliset resurssit saataisiin mahdollisimman hyvään tasapainoon. Kertomusvuonna hanke organisoitui suunnitelmien mukaisesti, hankkeen maakunnallisia tavoitteita tarkennettiin moniammatillisissa työverstaissa ja laadittiin projektin työ- ja

4 toimintasuunnitelmat. Kemi-Tornion alueella hanketta ei kuitenkaan saatu käynnistettyä vuonna 2000, koska kuntasektorin rahoituspäätökset viivästyivät. VARPU - Varhainen puuttuminen - hankkeen tavoitteena on löytää järjestöjen ja julkisen sektorin voimavaroja yhdistämällä malleja ja keinoja varhaiseen puuttumiseen lapsen ja perheen elämän ongelmatilanteissa. Hankkeen suunnittelu- ja kartoitusvaihe käynnistettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksen turvin. Kertomusvuonna laadittiin myös hankkeen projektisuunnitelma sekä järjestettiin teemaseminaari. Projekti käynnistyy vuonna 2001 keskusliiton koordinoidessa järjestöpuolen toimintaa RAY-avustuksen turvin. RAY-varoin toteutetun Sijaishuollon laatu -projektin ( ) tarkoituksena oli kodin ulkopuolelle lastensuojelullisin perustein sijoitettujen lasten hyvinvoinnin turvaaminen ja parantaminen. Projektin puitteissa järjestettiin vielä kertomusvuonna koulutussarja lastensuojelun laadusta ja selvitettiin yleisten laatumittareiden sovellettavuutta sijaishuollossa. RAY-varoin työskennellyt, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöfoorumina toiminut Monikulttuurisuus ja lastensuojelujärjestöt -projekti ( ) on toiminnassaan korostanut lapsinäkökulmaa maahanmuuttajapolitiikassa ja maahanmuuttajalasten asemaa lastensuojelussa. Kertomusvuonna käynnistettiin selvitys "Maahanmuuttajaperhe kohtaa sosiaalipalvelut", joka valmistuu vuonna Somalialaisperheille suunnattu radio-ohjelma jatkui kertomusvuonna. Kertomusvuonna käynnistettiin sijaishuollon laadun ulkoisen arvioinnin kehittämisprojektin suunnittelu. Ns. auditointi-projektin tavoitteena on kehittää kriteeristöä itsearvionnissa, ulkoisessa arvioinnissa, yksiköiden valvonnassa ja niille toimilupia myönnettäessä. Projektille saatiin RAYavustusta vuosiksi Lapsi asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa -projekti ( ) koostui sairaalakokeilusta, lainsäädännön ja palveluohjauksen kehittämisestä sekä tutkimuksesta. RAY-avustuksella rahoitetun projektin tavoitteena on ollut palvelujen kehittäminen lapsiasiakkaan näkökulmasta. Keskeistä oli mm. keskusliiton ja Kelan yhteisen palveluohjausmallin tunnetuksitekeminen. Palveluohjausmallien kokeileminen joillakin pilottialueilla oli tavoitteena jo vuonna Käytännössä kokeilu käynnistynee 2001 osana sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelmaa (TATO). Sairaalakokeilun osapuolet pitivät kokeilua onnistuneena ja sen tuloksia hyvinä. HUS:n Lasten ja nuorten sairaala on kiinnostunut hyödyntämään hankkeen tuloksia myös sairaalan muilla osastoilla. Ns. LAST-projektin loppuraportin valmistuminen viivästyi projektisuunnittelijan siirryttyä syksyllä muihin tehtäviin. Lasten tapaturmien tutkinta -projekti ei saavuttanut toivottuja tuloksia, joita olisi ollut mahdollista käyttää aineistona lasten vakavien tapaturmien ehkäisytyötä kehitettäessä. Hanketta rahoitettiin terveyden edistämisen määrärahoin. Koulutus Keskusliiton koulutustoiminta liittyy läheisesti kehittämishankkeisiin ja varsinaisen toiminnan sisältöalueisiin. Kertomusvuoden merkittävin tapahtuma oli yhdessä Turun kaupungin kanssa elokuussa järjestetty Pohjoismainen lastensuojelukongressi. Keskusliitto osallistui myös EFCW:n koordinoimaan, EU:n komission rahoittamaan yhteisprojektiin "Giving a voice to young people from residential care". Projektin suomalainen - tiedotusvälineitä ja alan ammattilaisia kiinnostanut - seminaari "Kuuluuko sijaiskotinuorten ääni?" järjestettiin lokakuussa eduskunnassa yhdessä mm. eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän kanssa. Lisäksi oltiin mukana järjestämässä pohjoismaista lasten pahoinpitelyä käsittelevää Barn och trauma -seminaaria sekä järjestettiin kymmenen (10) projektiseminaaria ja koulutustilaisuutta. Keskusliiton työntekijät ovat myös luennoineet pyydettyinä asiantuntijoina yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa ja seminaareissa. Kirjasto ja tietopalvelu Keskusliiton kirjasto ja tietopalvelu kokoavat ja välittävät ajankohtaista tietoa lapsista ja lastensuojelusta. Kirjaston käytössä jatkui edellisvuosien suuntaus: tiedonhakujen kysyntä kasvoi

5 ja lainaaminen väheni. Kirjaston ja tietopalvelun strategisen kehittämisen pohjaksi tehtiin vuonna 1999 tutkimus, jonka tulokset analysoitiin kertomusvuonna. Palvelujen käyttäjät antoivat toiminnasta pääosin positiivista palautetta, mutta kritisoivat mm. sitä, ettei kokoelmarekisteriä ole mahdollisuutta selata internetin kautta. Vuoden aikana laadittiin kirjasto- ja tietopalvelustrategia, jossa erityistä huomiota kiinnitettiin palvelujen markkinointiin. Ajatus lapsitietokeskuksen kehittämistarpeesta vahvistui strategiatyön aikana. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisessä toiminnassaan liitto seuraa lapsen oikeuksien toteutumista sekä edustaa suomalaista lastensuojelua kansainvälisillä foorumeilla. Aktiivinen luotaus on toiminnan kehittämisen perusta. Liitto osallistuu sellaisten kansainvälisten järjestöjen työhön, joiden toiminta on samansuuntaista kuin liiton keskeisillä toiminta-alueilla, ja on jäsenenä yhdeksässä kansainvälisessä organisaatiossa. Liiton kansainvälinen toiminta painottuu tällä hetkellä pohjoismaiseen yhteistyöhön, Euroopan tasolle ja lähialueille. Euroopan tasolla Euroopan Lastensuojelufoorumi, EFCW, on liiton keskeinen luotauksen ja edunvalvonnan kanava. Kertomusvuoden aikana keskusliiton kansainvälistä toimintaa on pyritty peilaamaan kansainvälisen toiminnan strategian tavoitteisiin ja priorisointeihin. Prosessi on kesken ja vaatii edelleen paneutumista kysymykseen, mikä on kansainvälisen toiminnan asema ja merkitys keskusliiton kaltaisessa organisaatiossa. Lähialueyhteistyössä keskusliiton tavoitteena on tukea lastensuojelun palvelujärjestelmien kehittämistä yhteistyössä alan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kertomusvuonna jatkettiin Karjalan pilottiprojektin kokemusten pohjalta Aunuksessa ja Pitkärannassa vuonna 1999 käynnistyneitä lastensuojelun kehittämishankkeita. Hankkeeseen saatiin rahoitusta ulkoasiainministeriöltä. Hallinto ja talous Keskusliiton kevätliittokokous pidettiin ja syysliittokokous Kertomusvuonna keskusliiton hallitukseen kuuluivat (suluissa henkilökohtainen varajäsen): puheenjohtaja Seppo Lindblom ja varapuheenjohtajina Jouko Kalliomaa (Sirpa Salminen) ja Elisabet Hakkola (Annlis Söderholm) sekä jäseninä Annikki Alho (Maija Gartman), Ammi Isokallio (Arto Marjomäki), Jouni Kerppola (Eija Rommi), Eeva Kuuskoski (Marjatta Tammisto), Markku Lehtinen (Pirjo Miikkulainen), Anna Ollila (Eila Kihlman), Aira Saloranta (Tiina Kaarela), Seppo Sauro (Seija Pettersson), Marita Ruohonen (Arto Nyström), Mirja Winter-Heikkilä (Pekka Kuru) sekä STAKESin nimeämänä edustajana Tarja Heino (Sirpa Taskinen). Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallituksen työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, toiminnanjohtaja Mauri Upanne ja hallituksen valitsemina Marita Ruohonen ja Seppo Sauro. Työvaliokunta kokoontui 11 kertaa. Hallitus asetti avukseen 9 vakinaista toimikuntaa keskusliiton keskeisiltä toimialueilta. Tilapäisiä toimikuntia ja työryhmiä oli yhteensä 12 kpl. Kertomusvuonna keskusliiton toimintaa rahoitettiin Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuudella, Rahaautomaattiyhdistyksen yleis- ja projektiavustuksilla sekä erillisavustuksilla, joita saatiin sosiaali- ja terveysministeriöltä ja ulkoasiainministeriöltä. Lasten Päivän Säätiön tuotto-osuus ja Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus ovat jatkuvasti merkittäviä keskusliiton perustoimintojen turvaamisessa. Lapsen Maailma -lehden levikki- ja markkinointitavoitteiden toteutuminen kertomusvuonna vaikuttivat osaltaan myönteisesti tulokseen. Osakkeiden myynnistä saatiin satunnaista myyntivoittoa runsaat 1.4 milj. markkaa. Osakkeiden myynnistä saaduilla varoilla maksettiin lyhytaikaiset pankkilainat ja hankittiin sijoitusrahasto-osuuksia osakeriskin hajauttamiseksi. Aikaisemmista vuosista poiketen keskusliitto ei joutunut alkuvuodesta 2001 ottamaan lyhytaikaista pankkilainaa. Kertomusvuonna toiminnan kokonaiskulut olivat lähes 12.6 milj. markkaa. Henkilöstökulut olivat runsaat 4.8 milj. markkaa. Liiton palveluksessa oli 16 vakituista työntekijää, joista kaksi

6 toimivapaalla. Pitkäaikaisessa määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä oli 7. Lisäksi keskusliitossa työskenteli lyhytaikaisessa työsuhteessa olevia ja harjoittelijoita. Vuoden 2000 kokonaistuottojäämä on runsaat 1.9 milj. markkaa. Poistot kiinteistöstä ja irtaimistosta on tehty täysimääräisinä. Keskusliiton taloudellinen tilanne on kohentunut talousstrategian mukaisesti ja on tällä hetkellä vakaalla pohjalla.