MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA, RAJAKANKAAN SORA-ALUE

Transkriptio

1

2

3 Tilaaja Kuljetus Matti Nykänen Ky Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä MAA-AINESTEN OTTOSUUNNITELMA, RAJAKANKAAN SORA-ALUE Rajakankaan sora-alue Keskitalon sora-alue 3:30, Narila, Pieksämäki

4 RAJAKANKAAN SORA-ALUE Tarkastus 03/07/2019 Päivämäärä 03/07/2019 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mika Valkonen Timo Massinen Timo Massinen Suunnitelmaselostus Viite Ramboll Finland Oy Jääkärinkatu MIKKELI T

5 RAJAKANKAAN SORA-ALUE SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. ALUEKOHTAISET TIEDOT JA MAASTOSELVITYKSET 1 3. NYKYTILANNE LUONNONOLOJEN OSALTA 1 4. AINEKSEN OTTOTOIMINTA 2 5. TURVALLISUUS- JA LIIKENNEJÄRJESTELYT 2 6. JÄLKIHOITOTOIMENPITEET JA SIVUMATERIAALIN KÄYTTÖ 2 7. YMPÄRISTÖHAITTOJEN ARVIOINTI 2 LIITTEET Kaivannaisjätesuunnitelma kartta, Harjakankaan pohjavesialue PIIRUSTUSLUETTELO Sijantikartta Yleiskartta 1: Suunnitelmakartta, nykytilanne 1: Suunnitelmakartta, suunniteltu tilanne 1: Leikkauspiirustus, leikkaus A-A 1:1000/1: Leikkauspiirustus, leikkaukset PL60, PL120 ja PL360 1:1000/1:

6 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta on Ramboll Finland Oy laatinut kohteen Rajakankaan maa-aineksen ottamissuunnitelman. Suunnitelmakohde sijaitsee Pieksämäkin kaupungin, Narilan kylässä, tilalla Keskitalon sora-alue, Rn:o Rajakankaan sora-alueella on ollut lupa maa-ainesten ottamiseen. Ottamistoiminta on kesken. Tämän suunnitelman mukaisesti alueelle haetaan uutta maa-aineslupaa ottamistoiminnan saattamiseksi alueella loppuun. Luvan hakijan, Kuljetus Matti Nykänen Ky:n, yrittäjä Matti Nykänen omistaa kiinteistön, jonka alueelle sora-alue sijoittuu. 2. ALUEKOHTAISET TIEDOT JA MAASTOSELVITYKSET Ottamisalue sijaitsee haja-asutusalueella Narilan kylässä Rajakankaan paikallistien lounaispuolella. Juvan taajamaan on matkaa noin 23 km ja Mikkeliin noin 50 km. Keskitalon sora-alue tila on osa laajaa hiekan- ja soranottoaluetta. Alueelta on otettu maa-aineksia maa-aineslupien mukaisesti jo 1980-luvulta alkaen. Lähimpään ympärivuotisesti asuttuun talouteen on matkaa n. 400 m. Alueella ei ole pohjavedenottamoita, mutta alue on luokiteltu II-luokan pohjavesialueeksi ( Harjakangas). II-luokka tarkoittaa aluetta, joka soveltuu yhteisvedenhankintaan, mutta jolle ei toistaiseksi ole osoitettavissa käyttöä yhdyskuntien, haja-asutusalueen tai muussa vedenhankinnassa. Alueelta voidaan ottaa maa-aineksia, kunhan ottamistasossa, ottamisjärjestelyissä ja jälkihoitotoimenpiteissä huolehditaan, ettei pohjavettä pilata. Pohjaveden tasoa alueella ei ole mitattu säännöllisesti. Pohjavesihavainnot ottoalueella: pohjavesiputki Pvp 1 Pvp 2 W (N60) +132, ,76 W (N2000) +133, ,01 W (N2000) +133, ,44 Sora-alueen nykytilanne on kartoitettu kesällä Lisäksi suunnittelussa on maanpintatietona käytetty Maanmittauslaitoksen avointa laserkeilausaineistoa. Ottamissuunnitelman korkeusjärjestelmä on N2000. Tämän suunnitelman maastomittausten lähtökorkeuksina ovat pohjavesiputken Pvp 1 yläpään korkeus ja pvp 2:n yläpään korkeus +131,94. Pohjavesiputkien sijainnit on esitetty suunnitelmakartoissa. Tässä suunnitelmassa on käytetty ETRS GK27 ja N2000 koordinaatti- ja korkeusjärjestelmiä. 3. NYKYTILANNE LUONNONOLOJEN OSALTA Alue on täysin avonaista hiekan- ja soranottaluetta. Pintamaat on poistettu koko alueelta. Molempien, sekä etelä- että pohjoispuolen naapuritilojen alueetkin ovat toiminnassa olevia maaainesten ottoalueita. Alueelle on myös varastoitu seulottuja kiviaineksia. Mitään kasvillisuutta ei ottoalueilla juurikaan kasva. Kaivualueen tilapäiset luiskat ovat monin paikoin vaarallisen jyrkkiä. mal_rajakankaan_sora-alue.docx

7 2 4. AINEKSEN OTTOTOIMINTA Maa-ainesten ottamisalue on esitetty suunnitelmapiirustuksissa Sora-alueen kokonaispinta-ala on 4,84 ha. Kaivualue ja kaivutasot ovat nykyisen luvan mukaisia. Ottaminen jatkuu keskialueen tyhjentämisellä ja nykyisistä rintauksista koliilisen ja lounaan suuntaan. Ottaminen on suunniteltu toteutettavaksi alueen pohjois- ja eteläpuolella olevien sora-alueiden kohdalla ilman kiinteistörajalla rajalinjalle jääviä luiskia kuten nykyisessäkin luvassa. Muilla osilla sora-alueen reunan leikkausluiska maisemoidaan 1:3 kaltevuuteen. Suunnitellut ottotasot on esitetty suunnitelmakartassa ja leikkauspiirustuksissa Kaivualueen alin ottotaso on +133,0 (N2000) alueen pohjoisosassa. Lounaiseteläosassa ylin kaivutaso on (N2000). Pintamaat varastoidaan reuna-alueille, mistä ne käytetään maisemointiin. Suunnitelmapiirustuksien osoittamassa laajuudessa alueelta otetaan maa-aineksia m 3 ktr. Otettava maa-aines on hiekkaa ja soraa. Massamäärässä on huomioitu alueelta pohjan täyttöön otettava materiaali. 5. TURVALLISUUS- JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Ottamisen aikana tullaan noudattamaan voimassaolevia työturvallisuusmääräyksiä. Vaaralliset leikkauksen reunat merkitään varoitusnauhoin. Poltto- ja voiteluaineita varastoidaan alueella vain työkoneiden tarvitsema vähäinen määrä. Niiden säilytyksessä tullaan noudattamaan palavista nesteistä annetun lain ja asetuksen varastointimääräyksiä. 6. JÄLKIHOITOTOIMENPITEET JA KAIVANNAISJÄTTEEN KÄYTTÖ Leikkausluiskat maisemoidaan maa-aineksella kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Suunniteltu tilanne -kartalla ja leikkauspiirustuksissa esitetyt ottotasot ovat pohjan alimmat korkeustasot maisemointityön jälkeen. Sekoittuneita ja käyttökelvottomia maa- ja kiviaineksia voidaan käyttää luiskien loiventamiseen. Puunkannot, risut haketetaan energiajakeiksi tai maanparannusainekseksi. Muotoiltu sora-alue metsitetään luontaisesti ja se jää metsätalousmaaksi. Kaivannaisjätesuunnitelma on liitteenä. 7. YMPÄRISTÖHAITTOJEN ARVIOINTI Maa-ainesten ottaminen alueelta ei aiheuta MAL:n tarkoittamaa kauniin maisemakuvan turmeltumista, erikoisen luonnonesiintymän tuhoutumista tai vaaraa tai kohtuutonta haittaa naapureille tai muulle ympäristölle. mal_rajakankaan_sora-alue.docx

8 3 Ottotason korkeusasemassa on huomioitu riittävä suojaetäisyys pohjavedenpintaan, jolloin ottamistoiminta ei aiheuta muutoksia pohjavesiolosuhteisiin. Pieksämäkissä 3. päivänä heinäkuuta 2019 Ramboll Finland Ky Timo Massinen ins. Mika Valkonen ins. mal_rajakankaan_sora-alue.docx

9 OTTOALUE Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä etrs GK-27 N2000 k.osa / kylä kor tteli / tila Narila Keskitalo 3:30 Tontti/ Rn:o Viranom aisen merk intöjä Rakennustoime npide Rakennuskohte e n nimia j osoite KULJETUS MATTI NYKÄNEN Ky Rajakankaan sora-alue Piru i stuslaji maa-ainesten ottosuunnitelma Piu ir stuksensisältö Sijaintikartta Juokseva nro Mittakaava PIEKSÄMÄKI h yv. Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh Su unn.ala Piirustusnro suunn. Työnro piirt. Pr iu i stuksia Tid e osto GEO dwg 1 Muutos TMas MVal pvm

10 JUVA OTTOALUE JUVA Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä etrs GK-27 N2000 k.osa / kylä kor tteli / tila Narila Keskitalo 3:30 Tontti/ Rn:o Viranom aisen merk intöjä Rakennustoime npide Piru i stuslaji maa-ainesten ottosuunnitelma Juokseva nro Rakennuskohte e n nimia j osoite KULJETUS MATTI NYKÄNEN Ky Rajakankaan sora-alue Piu ir stuksensisältö Mittakaava Yleiskartta 1: PIEKSÄMÄKI h yv. Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh Su unn.ala Piirustusnro suunn. Työnro piirt. Pr iu i stuksia Tid e osto GEO dwg 2 Muutos TMas MVal pvm

11 Harjakankaan pohjavesialueen raja Kaukola om. Koivunen Osmo oik.om., Koivunen Eira, Koivunen Kaisa, Koivunen Mari Keskitalon sora-alue om. Nykänen Matti Hiekkamäki om. Hasanen Jorma Harjakankaan pohjavesialueen raja Romuhaka om. Pekurinen Jukka ja Pekurinen Maija Koordinaattijärjestelmä ETRS- GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 k.osa/ kylä Narila kortteli/ tila Keskitalo Tontti/ Rn:o 3:30 Rakennustoimenpide Viranomaisen merkintöjä Piirustuslaji Juokseva nro maa-ainesten ottosuunnitelma Rakennuskohteen nimi ja osoite KULJETUS MATTI NYKÄNEN Ky Rajakankaan sora-alue Mittakaava Piirustuksen sisältö 1:2000 Suunnitelmakartta Nykytilanne PIEKSÄMÄKI Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh hyv. TMas Suunn.ala Työnro Tiedosto GEO dwg Piirustusnro Piirustuksia 3 suunn. MVal piirt. Muutos pvm

12 Harjakankaan pohjavesialueen raja Kaukola om. Koivunen Osmo oik.om., Koivunen Eira, Koivunen Kaisa, Koivunen Mari Romuhaka om. Pekurinen Jukka ja Pekurinen Maija Hiekkamäki om. Hasanen Jorma 13 Harjakankaan pohjavesialueen raja Keskitalon sora-alue om. Nykänen Matti Koordinaattijärjestelmä ETRS- GK27 Korkeusjärjestelmä N2000 k.osa/ kylä Narila kortteli/ tila Keskitalo Tontti/ Rn:o 3:30 Rakennustoimenpide Viranomaisen merkintöjä Piirustuslaji Juokseva nro maa-ainesten ottosuunnitelma Rakennuskohteen nimi ja osoite KULJETUS MATTI NYKÄNEN Ky Rajakankaan sora-alue Mittakaava Piirustuksen sisältö 1:2000 Suunnitelmakartta Suunniteltu tilanne PIEKSÄMÄKI Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh hyv. TMas Suunn.ala Työnro Tiedosto GEO lopputilanne.dwg Piirustusnro Piirustuksia 4 suunn. MVal piirt. Muutos pvm

13 Romuhaka kiinteistöraja OTTOALUEEN RAJA 1 : 3 Leikkaus PL60 Leikkaus PL120 LEIKKAUS A-A 1:1000/1:200 Leikkaus PL360 OTTOALUEEN RAJA kiinteistöraja Rajakankaantie : Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä ETRS- GK27 N2000 k.osa / kylä kor tteli/ tila Narila Keskitalo 3:30 Ton tti/ Rn:o Viran omaise n merk intöj ä Raken nust oime npide Piiru stusl aji maa-ainesten ottosuunnitelma Juo kseva nro Raken nusk ohte en nimi ja osoit e KULJETUS MATTI NYKÄNEN Ky Rajakankaan sora-alue Piirustu ksen sisältö Mittak aava Leikkauspiirustus 1:1000 / 1:200 Leikkaus A-A PIEKSÄMÄKI h yv. Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh Suun n.a la Piirus tusn ro suunn. Työnr o piirt. Piirus tuksia Tiedost o GEO lopputilanne.dwg 5 Muu tos TMas MVal pvm

14 Kaukola kiinteistöraja OTTOALUEEN RAJA LEIKKAUS PL60 1:1000/1:200 kiinteistöraja OTTOALUEEN RAJA Hiekkamäki Kaukola kiinteistöraja OTTOALUEEN RAJA LEIKKAUS PL120 1:1000/1:200 OTTOALUEEN RAJA kiinteistöraja Hiekkamäki Kaukola kiinteistöraja OTTOALUEEN RAJA LEIKKAUS PL360 1:1000/1: : 3 OTTOALUEEN RAJA kiinteistöraja Hiekkamäki Koordinaattijärjestelmä Korkeusjärjestelmä k.osa / kylä kor tteli/ tila Narila Keskitalo 3:30 Raken nust oime npide ETRS- GK27 N2000 Ton tti/ Rn:o Viran omaise n merk intöj ä Piru i stusl aji maa-ainesten ottosuunnitelma Juoks eva nro Raken nusk ohte en nimi ja osoit e KULJETUS MATTI NYKÄNEN Ky Rajakankaan sora-alue Piirustu ksen sisältö Mittak aava Leikkauspiirustus 1:1000 / 1:200 Leikkaus A-A PIEKSÄMÄKI h yv. Ramboll Jääkärinkatu Mikkeli puh Suun n.a la Piirus tusn ro suunn. Työnr o piirt. Piirus tuksia Tiedost o GEO lopputilanne.dwg 5 Muutos TMas MVal pvm

15 б ª» »² Ê ²»² ³«±¼± «³ »² Õ«² Ì µ ² ²¼»µ µ ² POHJAVESIALUEKARTTA / Juva, Pieksämäki ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjavesialueen numero ja nimi HARJAKANGAS Luokka 2 Mittakaava Pvm. w Û» <óí ª±²» ²µ» ²±ó µ»²²»ó ³ < *µ» µ«w Ó ²³ «± «² ± éñóóôñïï 1:

16 YMPÄRISTÖHALLINTO PVM KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTAMISTOIMINNALLE (MAL 5a, 16b, YSL 103a ). Suunnitelma liittyy maa-ainesten ottamislupaan Ympäristölupaan 1. LUPATIEDOT Ympäristöluvan tai maa-ainesten ottamisluvan hakijan nimi Kuljetus Matti Nykänen Ky Ottamisalueen nimi Rajakankaan sora-alue Kunta 593 Pieksämäki Ottamisalueen pinta-ala 5,8 ha Kylä 460 Narila Tilan RN:o Keskitalon sora-alue Luvan viimeinen voimassaolopäivä Otettava maa-aines Ottamismäärä (m 3 -ktr) Kalliokiviaines (murske, louhe) Rakennus- ja muu luonnonkivi Sora ja hiekka Moreeni Multa tai savi 2. KAIVANNAISJÄTE Kaivannaisjätteen laji (1 Arvio kaivannaisjätteen kokonaismäärästä (m 3 -ktr) (2 Kaivannaisjätteen hyödyntäminen ja käsittely (3 Pilaantumaton Valitse 1, 2 ja/tai 3 Tarvittaessa yksityiskohtaisempi kuvaus Ei pysyvä maaaines Pysyvä maa-aines Pilaantunut maaaines Kaivannaisjätteitä yhteensä Pintamaa Kannot ja hakkuutähteet 10 1 tai 2 Kivipöly tai kivituhka Vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset Savi ja siltti Sivukivi Seulontakivet ja lohkareet Muu, mitä? moreeni Mitä? 210

17 A) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista (4 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. B) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä (5 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. C) Selvitys seurannasta ja tarkkailusta toiminnan aikana ja sen päätyttyä (6 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. D) Tiedot toiminnan lopettamisesta (7 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE E) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta (8 Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa. Jätealueen sijainti ja pinta-ala (ha) Jätealueen perustaminen ja hoito Jätealueen ympäristö Selvitys maaperän ja pohjaveden tilasta Jätealueen ympäristövaikutukset ja niiden seuranta Jätealueen käytöstä poistaminen ja jälkihoito F) Liitekartta 1:2000-1:10 000, josta käy ilmi kaivannaisjätteen jätealueiden sijainti ja lähiympäristö Esitetty maa-ainesten ottamissuunnitelmassa 4. LISÄTIETOJA Yhdyshenkilön nimi ja yhteystiedot (osoite, puhelin ja sähköpostiosoite) Kuljetus Matti Nykänen Ky, Matti Nykänen, Öljytie 2, Juva, ,

18 OHJEITA: YLEISTÄ Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittava maa-ainesten ottamistoiminnassa syntyvästä kaivannaisjätteestä. Vaatimus kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta koskee maa-aineslain 5 a ja 16 b nojalla tapahtuvaa maa-ainesten ottamista sekä ympäristönsuojelulain 103 a tarkoittamaa kivenlouhimoa, muuta kiven louhintaa ja kivenmurskausta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on osa maa-ainesten ottamissuunnitelmaa. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tulee esittää maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä myös silloin, jos maa-aineksen ottaminen ei edellytä ottamissuunnitelmaa (maa-aineslaki 5 :n 1 mom). Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma tehdään vain luvanvaraisesta toiminnasta, joten kotitarveottamisesta suunnitelmaa ei vaadita. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman laatimisen keskeiset tavoitteet ovat jätteiden synnyn ehkäisy, jätteiden hyödyntämisen edistäminen sekä jätteiden turvallinen käsittely ja ympäristön pilaantumisen ehkäisy Jätehuoltosuunnitelman toimittaminen viranomaiselle ja aikataulu: Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma käsitellään maa-ainesten ottamislupahakemuksen yhteydessä. Jos ottaminen edellyttää lisäksi ympäristöluvan, jätehuoltosuunnitelma liitetään ympäristölupahakemukseen. Jos maa-ainesten ottamislupa on haettu ennen ympäristölupaa tai sitä haetaan samanaikaisesti ympäristöluvan kanssa, niin tällöin maa-ainesten ottamissuunnitelma tai siihen sisältyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma kopioidaan osaksi ympäristölupahakemusta. Voimassa olevien maa-ainesten ottamislupien jätehuoltosuunnitelma esitetään maa-aineslupaa tai ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle valvontatarkastuksen yhteydessä. Ensimmäisen kerran suunnitelma tulee esittää mennessä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva vaatimus ei koske ottamistoimintaa, joka on jo päättynyt ja josta lopputarkastus on tehty ennen Jätehuoltosuunnitelma laaditaan koko toiminta-ajalle, mutta se tarkistetaan viiden vuoden välein. Jätehuoltosuunnitelma tulee toimittaa ensisijassa sähköisesti valvontaviranomaiselle. 1. LUPATIEDOT Tässä kohdassa esitetään keskeiset maa-ainestenottamislupaa tai ympäristölupaa koskevat tiedot. 2. KAIVANNAISJÄTE 1) Kaivannaisjätteen laji ja ominaisuudet Kaivannaisjätteellä tarkoitetaan kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa tai sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvää jätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi ottamisalueiden pintamaat, sivukivet, vesiseulonta- ja selkeytysaltaiden hienoainekset, kivituhka ja vastaavat ainekset. Maa-ainesten ottamisessa syntyvät kaivannaisjätteet ovat yleensä pilaantumattomia joko pysyviä (inerttejä) tai ei pysyviä maaaineksia. Pilaantumaton maa-aines ja pysyvä kaivannaisjäte on määritelty kaivannaisjäteasetuksen (379/2008) 2 :n 1 momentin 2 ja 3 kohdissa. Mikäli ottamistoiminnassa syntyy pilaantuneita kaivannaisjätteitä, ne yksilöidä ao. kohdassa. 2) Arvioi kaivannaisjätteenkokonaismäärästä Ilmoitetaan kaivannaisjätelajeittain arvio koko tuotantoaikana syntyvästä kaivannaisjätteen määrästä teoreettisina kiintokuutiometreinä. 3) Kuvaus jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä Valitaan vaihtoehdoista joko 1, 2 ja/tai Kaivannaisjäte käytetään ottamisalueen suojarakenteisiin, jälkihoitoon ja maisemointiin 2. Kaivannaisjäte kuljetetaan ottamisalueen ulkopuolelle hyödynnettäväksi 3. Kaivannaisjäte varastoidaan alueelle yli 3 vuodeksi. Alueelle perustetaan kaivannaisjätteen jätealue, lomakkeen kohta E. Tarvittaessa jätteiden hyödyntämistä ja käsittelyä kuvataan tarkemmin oikeanpuoleisessa sarakkeessa. Ottamistoiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä voidaan hyödyntää ja käsitellä tehokkaasti. Pintamaita, kiviä ja kivennäismaita voidaan usein käyttää jälkihoidossa pintarakenteena sekä täyttöjen tekemiseen. Suuret kivet ja lohkareet voidaan murskata kiviainestuotteiksi. Kannot ja muu puuaines voidaan hakettaa ja viedä poltettavaksi tai käyttää pintarakenteena. Vesiseulonta ja selkeytysaltaiden hienoainekset voidaan käyttää maisemoinnissa ja ympäristönhoidossa. Mikäli ottamistoiminnassa syntyneitä kaivannaisjätteitä ei voida käyttää hyödyksi ja ne joudutaan varastoimaan ja sijoittamaan ottamisalueelle, jätehuoltosuunnitelman tulee sisältää tiedot kyseisen kaivannaisjätteen käsittelypaikasta eli kaivannaisjätteen jätealueesta. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa tarvittavia tietoja kaivannaisjätteen jätealueesta on käsitelty kohdassa 10.

19 4) Tiedot kaivannaisjätteen ympäristövaikutuksista Kaivannaisjätteistä ja niiden varastoinnista mahdolliset aiheutuvat ympäristövaikutukset kuvataan tässä, mikäli tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Tyypillisiä ympäristövaikutuksia voivat olla esimerkiksi pohjavesi-, pintavesi-, melu- sekä maisemahaitat. Jätealueen ympäristövaikutuksia on tarkasteltu kohdassa 10. 5) Ympäristön pilaantumisen sekä muiden vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä Ottamistoiminnan haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi toteutettavat toimet toiminnan aikana ja sen päätyttyä esitetään tässä, mikäli niitä ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 6) Seuranta ja tarkkailu toiminnan aikana ja sen päätyttyä Toiminnan seuranta ja tarkkailu kuvataan tässä, mikäli ko.tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 7) Toiminnan lopettaminen Toiminnan lopettaminen kuvataan tässä, mikäli ko.tietoja ei ole esitetty ottamissuunnitelmassa. Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. 3. KAIVANNAISJÄTEALUE 8) Selvitys kaivannaisjätteen jätealueesta Esitetään tiedot kaivannaisjätteen jätealueesta ja sen ympäristöstä sekä tiedot jätealueen ympäristövaikutuksista ja seurannasta. Lisäksi esitetään tiedot jätealueen käytöstä poistamisesta ja jälkihoidosta sekä niihin liittyvästä tarkkailusta. Tiedot tulee esittää, mikäli niitä ei ole eitetty ottamissuunnitelmassa. Jätealueista esitetään lisäksi liitekartta 1:2000-1: Mikäli tiedot on esitetty ottamissuunnitelmassa laitetaan rasti " Esitetty maa-ainestenottamissuunnitelmassa" kohtaan. Mikäli maa-ainesten ottamisessa syntyvää pilaantumatonta tai pysyvää kaivannaisjätettä varastoidaan ja sijoitetaan ottamisalueelle yli kolmeksi vuodeksi, tulee kaivannaisjätehuoltosuunnitelmassa esittää tiedot kyseisestä kaivannaisjätteen jätealueesta. Mikäli kaivannaisjäte on muuta kuin pilaantumatonta tai pysyvää, niin määräaika kaivannaisjätealueen perustamiselle on 1 vuosi. 4. LISÄTIETOJA ANTAA Ilmoitetaan yhteyshenkilön nimi ja yhteystiedot, jolta voi tiedustella kaivannaisjätesuunnitelmasta yksityiskohtaisempia tietoja.