Vaihdevuosien omahoito

Transkriptio

1 Vaihdevuosien omahoito Kirjallisuuskatsaus naisten kokemuksista liittyen vaihdevuosiin ja elämäntapojen sekä vaihtoehtohoitojen yhteydestä vaihdevuosioireisiin Lauriina Kilpeläinen Taru Liikola Opinnäytetyö Tammikuu 2016 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma

2 Kuvailulehti Tekijä(t) Kilpeläinen Lauriina Liikola Taru Julkaisun laji Opinnäytetyö, AMK Sivumäärä 56 Päivämäärä Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa myönnetty: x Työn nimi Vaihdevuosien omahoito, Kirjallisuuskatsaus naisten kokemuksista liittyen vaihdevuosiin ja elämäntapojen sekä vaihtoehtohoitojen yhteydestä vaihdevuosioireisiin Tutkinto-ohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) Matilainen Irmeli ja Tiainen Elina Toimeksiantaja(t) Tiivistelmä Vaihdevuodet ovat väistämätön vaihe naisen elämässä. Vaihdevuosien tuomilta muutoksilta ei voi välttyä, mutta jokainen nainen kokee ne yksilöllisesti. Toisilla vaihdevuosien mukanaan tuomia oireita on enemmän ja ne ovat voimakkaampia, kun taas toisilla oireita ei juuri ole. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten naiset kokevat vaihdevuodet, millainen yhteys naisen elämäntavoilla on vaihdevuosioireisiin sekä mitä ei-farmakologisia vaihtoehtohoitoja käytetään vaihdevuosioireisiin. Tavoitteena opinnäytetyössä on tarjota tutkittua näyttöön perustuvaa tietoa vaihdevuosi-ikäisen naisen vaihdevuosioireiden omahoidosta terveydenhoitoalan ammattilaisten apuvälineeksi vaihdevuosi-ikäisen naisen ohjauksessa sekä vaihdevuosi-ikäiselle naiselle vaihdevuosioireiden omahoidon tueksi. Opinnäytetyö on toteutettu integroivan kirjallisuuskatsauksen metodia käyttäen. Kirjallisuuskatsaus muodostui tutkimuskysymysten määrittämisestä, tutkimusten hausta, valinnasta, analysoinnista ja tulosten esittämisestä. Lopullisessa katsauksessa on mukana 28 alkuperäistutkimusta. Tutkimukset käsittelevät naisten kokemuksia vaihdevuosista sekä elämäntapojen ja vaihtoehtohoitojen merkitystä vaihdevuosioireiden omahoidossa. Naiset kokevat vaihdevuodet ja niiden tuomat muutokset joko positiivisesti tai negatiivisesti riippuen siitä, millaisia käsityksiä ja asenteita heillä on. Elämäntavoilla voidaan vaikuttaa vaihdevuosioireisiin ja niiden kokemiseen. Hyvä ja terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus vähentävät ja lievittävät vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja, unen häiriöitä ja mielialan vaihteluita. Akupunktiolla, aromaterapiahieronnalla sekä joogalla voidaan vähentää ja lievittää kuumia aaltoja sekä ärtyneisyyttä. Avainsanat (asiasanat) vaihdevuodet, menopaussi, klimakterium, vaihdevuosioireet, hoito, omahoito, elämäntavat, terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy, vaihtoehtoinen, ei-farmakologinen, luonnonmukainen, kirjallisuuskatsaus Muut tiedot 1

3 Description Author(s) Kilpeläinen Lauriina Liikola Taru Type of publication Bachelor s thesis Number of pages 56 Date Language of publication: Finnish Permission for web publication: x Title of publication Self-care in menopause, A literature review on women's experiences related to menopause, significance of lifestyle and alternative treatments Degree programme Degree programme in Nursing Supervisor(s) Matilainen Irmeli and Tiainen Elina Assigned by Description Menopause is an inevitable phase in a woman's life. The changes caused by the menopause cannot be avoided, but every woman experiences them individually. Some women have many symptoms brought by menopause, and the experience can be intense, while other women have no symptoms at all. The purpose of the thesis was to examine how women experience menopause, what kind of relationship lifestyles have to menopausal symptoms and which non-pharmacological alternative treatments are used for menopausal symptoms. The aim of the thesis was to provide researched evidence-based information on menopause-aged women's menopausal symptoms and self-care for health professionals who could use it as a guidance tool with menopausal-aged women. Moreover, the information provided by the thesis could support women in the self-care of menopausal symptoms. The thesis was completed by using the integrative literature review as a method. The literature review consisted of determining the research questions, searching for studies, selection, analysis and the presentation of the results. The final report is based on 28 studies. The studies dealt with women's experiences of menopause and the importance of lifestyle as well as alternative treatments for menopausal symptoms and self-care. Women experience menopause and the changes it brings either positively or negatively, depending on the perceptions and attitudes that they have. Lifestyles can affect menopausal symptoms and how women experience them. A good and healthy diet, regular exercise and non-smoking will reduce and alleviate menopausal symptoms, such as hot flashes, sleep disturbances and mood swings. Acupuncture, aromatherapy massage and yoga can help reduce and relieve hot flashes and irritability. Keywords (subjects) menopause, climacterium, menopausal symptoms, care, self- care, lifestyles, health promotion, prevention, alternative, non-pharmacological, natural, organic, literature review Miscellanous 2

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA Vaihdevuodet ja niiden mukanaan tuomat oireet Käsitteiden määrittelyä OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä Tiedonhakuprosessi ja valintakriteerit Aineiston analysointi TULOKSET Vaihdevuodet naisten kokemana Myönteisesti vaikuttavia tekijöitä Kielteisesti vaikuttavia tekijöitä Elämäntapojen yhteys vaihdevuosioireisiin Ravitsemus ja päihteet Sosioekonomiset tekijät Elämänlaatuun vaikuttavat tekijät Vaihdevuosioireiden ei-farmakologiset vaihtoehtohoidot Ravitsemukselliset hoidot Liikunnalliset hoidot Vaihtoehtohoidot POHDINTA Tulosten tarkastelua Opinnäytetyön luotettavuus ja eettisyys

5 6.3 Johtopäätökset ja jatkotutkimusaiheet Lähteet Liitteet Liite 1. Opinnäytetyöhön hyväksytyt alkuperäistutkimukset Liite 2. Aineiston analysoinnin eteneminen Kuviot KUVIO 1. Alkuperäistutkimusten valintaprosessi..18 Taulukot TAULUKKO 1. Tutkimusten sisäänotto- ja poissulkukriteerit 12 TAULUKKO 2. Alkuperäistutkimusten hakuprosessi Cinahl-tietokanta. 14 4

6 1 JOHDANTO Vaihdevuodet ovat väistämätön osa naisen elämää. On tärkeää, että jokainen nainen tietää jo etukäteen, mitä mahdollisesti on tulossa vaihdevuosien myötä ja millä tavoin omaa oloaan voi helpottaa. Jokainen nainen kokee ja suhtautuu vaihdevuosiin ja niiden tuomiin muutoksiin yksilöllisesti. (Ylikorkala & Tapanainen 2011). Psykoterapeutti Cordelia Galgut kirjoittaa artikkelissaan omasta sekä seitsemän haastattelemansa naisen kokemuksista vaihdevuosista. Erityisesti vaihdevuosien kesto yllätti naiset. Vaihdevuodet voivat kestää kokonaisuudessaan jopa 20 vuotta. Galgut harmittelee, että vaihdevuosista puhutaan liian vähän ja oireita vähätellään. Hän toivoo, että vaihdevuosista ja niihin liittyvistä asioista puhutaan avoimemmin, jotta naiset tietävät, mitä vaihdevuosien myötä on edessä ja osaavat varautua tulevaan. (Galgut 2015.) Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten naiset kokevat vaihdevuodet, millainen yhteys naisen elämäntavoilla on vaihdevuosioireisiin sekä mitä eifarmakologisia vaihtoehtohoitoja käytetään vaihdevuosioireisiin. Kaikkiin tutkimuskysymyksiin on haettu tietoa näyttöön perustuvaan kirjallisuuteen pohjautuen. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä on käytetty kansainvälisiä tutkimuksia, jotka tuovat esille näyttöön perustuvaa tietoa vaihdevuosioireiden ennaltaehkäisystä ja omahoidosta. Terveydenhoidon ammattilaiset voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä ohjatessaan vaihdevuosi-ikäistä naista. Opinnäytetyö lisää ymmärrystä vaihdevuosista yhtenä naisen elämänvaiheena ja -kokemuksena sekä voi toimia motivaationa terveellisempiin elämäntapoihin, vaihdevuosien omahoitoon ja oireiden ennaltaehkäisyyn kaikenikäisille naisille. Opinnäytetyö tarjoaa ajankohtaista ja tutkittua tietoa ymmärrettävässä muodossa ja edistää naisten kokemaa terveyttä. 5

7 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA 2.1 Vaihdevuodet ja niiden mukanaan tuomat oireet Vaihdevuodet eli klimakterium on normaali fysiologinen ilmiö jokaisen naisen elämässä, jolloin lisääntymisvaihe päättyy (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 114). Klimakterium tarkoittaa koko sitä ajanjaksoa, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta sammuu kokonaan. Menopaussi määritelmänä tarkoittaa viimeisiä oman hormonitoiminnan aiheuttamia kuukautisvuotoja ja vaihe ajoittuu noin klimakteriumin puoleen väliin. (Vaihdevuosioireet 2007.) Perimenopaussi tarkoittaa ajanjaksoa, jolloin ensimmäiset merkit lähestyvästä menopaussista alkavat, kuten kuukautiskierron pituuden selvät muutokset. Tämä vaihe jatkuu vähintään vuoden menopaussin jälkeen. Vaihdevuodet voidaan jakaa ajanjaksoon ennen menopaussia eli premenopaussiin ja ajanjaksoon menopaussin jälkeen eli postmenopaussiin. (Ylikorkala & Tapanainen 2007, ) Vaihdevuosien aikana elimistölle tärkeä estrogeeni-hormoni vähitellen loppuu, jolloin naisen munasarjojen hormonien ja follikkelien tuotanto vähenee. Munarakkuloiden vähentyminen alkaa kiihtyä jo vuoden iässä eli jo 5-10 vuotta ennen kuukautisten poisjäämistä. (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 115.) Tänä aikana kuukautiset voivat olla hyvin epäsäännölliset ja loppuvat vähitellen kokonaan. Myös kohtu ja munasarjat alkavat kutistua. (Eskola & Hytönen 2002, ) Suomalaisilla naisilla menopaussi tapahtuu keskimäärin 51 vuoden iässä. Yksilölliset vaihtelut ovat suuria. (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 114.) Vaihdevuosien aikana naisilla ilmenee erilaisia muutoksia ja oireita. Vaihdevuosien aikana muutoksia tapahtuu kaikissa niissä elimissä, joihin estrogeeni ja progesteroni vaikuttavat. Sukuelinten lisäksi muutoksia tapahtuu rintarauhasissa, virtsarakossa, sydämessä, verisuonistossa, luustossa ja iholla. Oireet ovat voimakkaimmillaan ensimmäisen vuoden aikana viimeisen kuukautisvuodon jälkeen. Jokainen kokee oireet eri tavalla ja kaikilla ei oireita välttämättä edes ilmene. (Eskola & Hytönen 2002, 362). 6

8 Munasarjojen estrogeenierityksen loppumiseen voi liittyä erilaisia välittömiä oireita, mutta myös useiden kroonisten sairauksien vaara suurenee. Tyypillisesti vaihdevuosien välittömät oireet ilmaantuvat kuukautisten epäsäännöllistymisen ja/tai loppumisen yhteydessä. Välittömiä vaihdevuosioireita ovat muun muassa vasomotoriset oireet, päänsärky, muistin heikkeneminen sekä erilaiset lihas- ja nivelkivut. Seksuaalinen haluttomuus on myös yleistä. Vaihdevuosiin liittyy myös muuttuvaan elämäntilanteeseen ja ikääntymiseen liittyviä oireita hormonaalisten oireiden lisäksi. (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 116.) Kuumat aallot ovat kokonaisvaltaisia, alkavat yhtäkkiä ja saattavat toistua useita kertoja vuorokaudessa. Niiden kesto vaihtelee muutamasta sekunnista tunteihin. (Eskola & Hytönen 2002, 363.) Kuumien aaltojen perussyytä ei tunneta, mutta niiden esiintymiseen liittyy sympaattisen hermoston kiihtynyt toiminta (Haapalahti & Mikkola 2015). Kuumat aallot koetaan erityisen häiritsevinä öisin, jolloin unirytmi häiriintyy. Heräilyt aiheuttavat väsymystä, ärtyneisyyttä ja alakuloa. Päivisin hikoiluoireet haittaavat työntekoa ja ne koetaan sosiaalisesti kiusallisiksi %:lla naisista esiintyy kuumia aaltoja. Noin 20 %:lla ne ovat erityisen hankalia. Yleensä hikoiluoireet kestävät 1-5 vuoden ajan. Kuumat aallot alkavat tavallisimmin ylävartalolta ja leviävät kaulalle ja kasvoille. (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 116.) Runsaasti hikoilevien vaihdevuosi-ikäisten naisten verisuonien laajenemiskyky on suurempi kuin täysin oireettomilla naisilla, mikä on oletettavasti verisuoniterveyden kannalta suotuisa ominaisuus. Näillä naisilla vaikuttaa ilmenevän myös hieman voimakkaampia sympaattisen hermoston aktivaation aiheuttamia syke- ja verenpainevasteita. Vaihdevuosi-ikäiset naiset saattavat kärsiä unta häiritsevistä palpaatiotuntemuksista, erityisesti juuri öisin. Vaikka palpaatio on yleensä vaaratonta, on mahdollista, että kuumat aallot altistavat myös vaarallisille rytmihäiriöille. (Haapalahti & Mikkola 2015.) Estrogeenin on todettu suojaavan hedelmällisessä iässä olevan naisen valtimoita, mutta tämä vaikutus häviää menopaussin jälkeen, jolloin riski sairastua sydän- ja ve- 7

9 risuonitauteihin kasvaa (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 117). Myös naisen elimistön rasva-aineenvaihdunta muuttuu vaihdevuosien aikana. Rasva-arvoista kokonaiskolesterolin niin sanotun huonon LDL-kolesterolin, triglyseridien ja lipoproteiinin tasot nousevat ja niin sanotun hyvän HDL-kolesterolin taso laskee. Ikääntymiseen liittyy kuitenkin jo itsessään verisuonimuutoksia. Nämä kaikki nostavat riskiä sydän- ja verisuonisairauksiin. Muita verisuoni- ja sydänsairauksiin altistavia tekijöitä naisen elämässä voi olla muun muassa tupakointi, ylipainoisuus, vähäinen fyysinen aktiivisuus, diabetes sekä perintötekijät. (Punnonen 2004, 91-94; Haapalahti & Mikkola 2015.) Naisten kognitiiviset toiminnat, kuten muisti, päättely, keskittyminen ja oppiminen heikentyvät tai ainakin hidastuvat vaihdevuosien myötä. Tämä on osittain myös fysiologinen ikääntymiseen liittyvä muutos, koska samaa todetaan myös miehillä, mutta muun muassa Alzheimerin tauti on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. (Ylikorkala & Tapanainen 2011, 117.) Vaihdevuosien myöhäisoireita ovat ihon ja limakalvojen oheneminen sekä virtsan pidätyskyvyn heikkeneminen. Koska estrogeeni ylläpitää ihon ja limakalvojen hyvinvointia, menopaussin myötä ihon kollageeni vähenee, verenkierto heikentyy ja limakalvot ohenevat. Myös sidekudos ja ihonalainen rasvakudos vähenevät. Tämä näkyy ulkoisina muutoksina, kuten häpyhuulten kutistumisena sekä karvoituksen ohentumisena. Sisäsynnyttimistä kohdunkaula ahtautuu ja pienenee kokonaisuudessaan, kohtu ja munasarjat kutistuvat. Lisäksi esiintyy emättimen ja alempien virtsateiden kirvelyä, polttelua ja kutinaa. Virtsaputken ja virtsarakon sulkijarakenteiden kollageenituki heikkenee, jolloin virtsanpidätyskyky voi heikentyä. Kun kimmoisuus katoaa, katoaa myös virtsarakon täyttymisen tunne, tällöin voi esimerkiksi aivastaessa esiintyä tahatonta virtsarakon osittaista tyhjenemistä. Toistuvia virtsatietulehduksia esiintyy ohuiden limakalvojen vuoksi jopa 10 %:lla yli 70-vuotiaista naisista. (Ylikorkala & Tapanainen 2011, ; Westerlund & Saarinen 2011, 52.) Ohuet limakalvot voivat aiheuttaa kirvelyä ja kutinaa. Hedelmällisessä iässä olevan naisen emätin on hapan. Vaihdevuosi-iässä emättimen eritteet muuttuvat neutraa- 8

10 leiksi ja myös bakteerikanta muuttuu. Emättimen hyvien maitohappobakteerien määrä vähenee ja limakalvojen glykogeenivarastot hupenevat. Tulehdusta aiheuttavien bakteerien määrä nousee helposti. Kun emättimen limakalvotkin ovat ohuet, on emätin alttiimpi tulehduksille. (Westerlund & Saarinen 2011, 50.) Seksuaalinen haluttomuus eli libidon lasku on hyvin yleinen vaiva vaihdevuosiikäisillä naisilla. Seksuaalisuuteen vaikuttavat yksilölliset tekijät kuten fyysiset sekä psyykkiset tekijät sekä yksilön seksuaalihistoria. Vaikka estrogeenin ja progesteronin tuotanto loppuu, kun munarakkulat loppuvat munasarjoista, kehittyy munasarjojen ydinosista vielä miessukuhormonia eli androgeenia. Vaikka seksuaalinen haluttomuus voikin johtua estrogeenin vähenemisestä tai puutteesta, voi joillain naisilla ilmetä libidon nousua juuri tämän miessukuhormonin, testosteronin, takia. (Westerlund & Saarinen 2011, 45.) Seksuaaliseen haluttomuuteen voi löytyä syy myös muista vaihdevuosien aiheuttamista oireista. Näitä ovat muun muassa väsymys, masentuneisuus, riittämättömyyden tunne ja fyysiset muutokset kehossa. Seksin aikana tuntuva kipu voi myös aiheuttaa totaalisen seksuaalisen kiinnostuksen loppumisen. Elämäntilanne, parisuhdeongelmat sekä erilaiset lääkkeet voivat myös olla esteenä seksuaaliselle halukkuudelle. Orgasmin saaminen voi vaikeutua, kun orgasmivyöhykkeen supistelut heikkenevät. Tämä vaikuttaa myös orgasmin kestoon ja voimakkuuteen. Myös muiden erogeenisten alueiden tuntoherkkyys, kuten rintojen, heikkenee. Emättimen kostumisreaktio saattaa heiketä tai hidastua, jolloin myös limakalvojen turvotus vähenee ja kosketusherkkyys emättimessä muuttuu. (Westerlund & Saarinen 2011, 46.) Nämä kaikki vaikuttavat siihen, kuinka tyydyttävänä nainen pitää seksielämäänsä. Unihäiriöt koetaan yhdeksi tyypillisimmistä vaihdevuosioireista. Ne aiheuttavat päiväväsymystä, mielialan muutoksia, suorituskyvyn heikkenemistä sekä psyykkisten ja fyysisten sairauksien lisääntymistä. Nämä kaikki saattavat johtaa työkyvyn ja -tehon heikkenemiseen ja onnettomuusalttiuteen jokapäiväisessä elämässä. Unettomuus voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin sen mukaan, hallitsevatko oirekuvaa nukahtamis- 9

11 vaikeudet, unen katkokset vai liian varhaiset heräämiset. Sama henkilö voi kärsiä joko yhdestä tai kaikista kolmesta unettomuuden muodosta. Unihäiriöt ovat vaikeampia niillä naisilla, joilla esiintyy myös muita vaihdevuosioireita. (Polo-Kantola 2000.) Erilaiset psyykkiset ja fyysiset taudit, kuten sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, keuhkosairaudet, neurologiset ja psykiatriset sairaudet sekä psykososiaalinen ahdinko voivat vaikeuttaa nukkumista. Myös yölliset kiputilat, levottomien jalkojen -oireyhtymä tai uniapnea voivat olla univaikeuksien syynä. Vaihdevuosi-ikäinen nainen saattaa kokea univaikeudet täysin itsenäisenä oireena, mutta yleisempää on, että unihäiriöiden kanssa samanaikaisesti esiintyy myös vasomotorisia oireita, kuten kuumia aaltoja ja hikoilua. Tästä johtuen koettu uni pilkkoutuu ja unen väsymystä korjaava vaikutus eli unen tehokkuus heikkenee. (Polo-Kantola 2000.) 2.2 Käsitteiden määrittelyä Elämäntavat Elämäntavoilla voidaan vaikuttaa vaihdevuosioireisiin sekä vaihdevuosien jälkeiseen terveyteen. Säännöllinen liikunta yhdessä monipuolisen ravinnon kanssa edistävät terveyttä. Liikunta auttaa painonhallinnassa ja sen avulla voidaan parantaa myös mielialaa ja itsetuntoa. Säännöllinen liikunta parantaa lihaskuntoa ja voi auttaa myös uniongelmiin. On tärkeää syödä monipuolisesti vilja- ja maitotuotteita, kalaa, lihaa ja kasviksia. D-vitamiinia ei Suomessa saa riittävästi, joten se on otettava vitamiinilisänä. Runsas tai pitkäaikainen alkoholinkäyttö vähentää estrogeenin määrää kehossa, joten se voi aikaistaa vaihdevuosien tuloa. Myös tupakointi voi aikaistaa vaihdevuosien alkamista. Tupakointi lisää sydän- ja verisuonisairauksien sekä osteoporoosin riskiä. Lisäksi se pahentaa vaihdevuosioireita, erityisesti kuumia aaltoja. (Tiitinen 2015). 10

12 Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy Terveys vaikuttaa ihmisen koko elämänlaatuun. Terveyden edistämisellä ja sairauksien ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa suuresti koettuun terveyteen. Ihmisillä tulee olla tarpeeksi tietoa ja taitoa, jotta he voivat vaikuttaa oman terveytensä laatuun. Terveysneuvonta ja -ohjaus terveydenhoitoalalla ovat ennaltaehkäisevää hoitotyötä (Medical Dictionary). Ennaltaehkäiseminen eli preventio tarkoittaa sairauksien ehkäisyä ja niiden seurauksien pienentämistä (THL 2014). Ennaltaehkäisy käsitteenä voidaan jakaa universaaliin, valinnaiseen ja täsmälliseen interventioon. Universaalinen ennaltaehkäiseminen on kohdennettu suurelle väkijoukolle, jolla ei ole vielä tiedossa riskitekijöitä. Valinnainen preventio kohdennetaan jo tiedossa olevien riskien ennaltaehkäisyyn. Täsmällinen ennaltaehkäiseminen on tarpeen tilanteissa, joissa riskitekijät on suuret tai sairastuminen on jo tapahtunut ja sen seurauksia koetetaan ehkäistä tai pienentää. (Vermont Department of Health 2015.) Vaihtoehtoinen ja ei-farmakologinen hoito Vaihtoehtoinen hoito tarkoittaa hoitomuotoa, joka on vaihtoehtoinen tieteellisesti todistetuille lääketieteelliselle hoidolle. Menetelmää ei ole joko tieteellisesti tutkittu, tai menetelmän vaikutuksesta ei ole saatu tieteellistä näyttöä eikä virallinen terveydenhoitojärjestelmä näitä hoitoja käytä. (Saarno 2005.) Ei-farmakologinen hoito taas tarkoittaa lääkkeetöntä hoitoa. Lääkkeettömät hoitomenetelmät ovat yleensä yksinkertaisia ja turvallisia. Ne aiheuttavat harvoin haittavaikutuksia, ovat edullisia ja liittyvät usein elämäntapoihin tai niiden muutoksiin. Tässä opinnäytetyössä ei-farmakologisia hoitovaihtoehtoja ovat muun muassa liikunta, ravitsemus sekä erilaiset vaihtoehtohoidot, kuten akupunktio. Liikunta on esitelty tuloksissa ei-farmakologisena vaihtoehtona, koska liikuntaan kohdistuneet tutkimukset ovat olleet lyhytaikaisia ja niiden tarkoituksena on nimenomaan ollut tutkia liikunnan hoitovaikutusta vaihdevuosioireisiin. Näiden tuloksien varjolla voidaan kuitenkin todeta myös liikunnan hyöty vaihdevuosioireiden hoidossa elämäntapana. 11

13 Omahoito Omahoidolla voidaan käsittää yksilön toiminnallisia, tunneperäisiä tai hyvinvoinnin edistämisen toimia, joiden tarkoitus on pyrkiä elämän-laadun parantamiseen, elämän säilymiseen ja jatkumiseen tai sairauden aikana elimistön tasapainon ylläpitämiseen. Omahoito on yksilön itsensä suunnittelemaa omaan terveyteensä tai sairauteensa kohdistuvaa hoitoa. (Kassara 2005, 41.) Se on oman itsensä tietoista ja aktiivista terveyden edistämisen toimintaa sekä fyysisessä, psyykkisessä että sosiaalisessa mielessä. (Sarvimäki 1996, 128.) Omahoidolla voidaan käsittää monia ulottuvuuksia, kuten itsensä hyväksyminen, itsetunnon vahvistaminen ja itsearvostus sekä tasapainoinen ja merkityksellinen sosiaalielämä. Terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisen keskiössä ovat yksilön omat voimavarat ja tahto sekä vastuu oman itsensä huolenpitoon. 3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSY- MYKSET Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten naiset kokevat vaihdevuodet, millainen yhteys naisen elämäntavoilla on vaihdevuosioireisiin sekä mitä eifarmakologisia vaihtoehtohoitoja käytetään vaihdevuosioireisiin. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tutkittua näyttöön perustuvaa tietoa vaihdevuosi-ikäisen naisen vaihdevuosioireiden omahoidosta. Kirjallisuuskatsausta voidaan hyödyntää terveydenhoitoalan ammattilaisten apuvälineenä vaihdevuosi-ikäisen naisen ohjauksessa ja vaihdevuosi-ikäiset naiset voivat hyödyntää tätä opinnäytetyötä vaihdevuosioireiden omahoidon tukena. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Miten naiset kokevat vaihdevuodet? 2. Millainen yhteys naisen elämäntavoilla on vaihdevuosioireisiin? 3. Mitä ei-farmakologisia vaihtoehtohoitoja käytetään vaihdevuosioireisiin? 12

14 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 4.1 Kirjallisuuskatsaus tutkimusmenetelmänä Tutkimusmenetelmänä kirjallisuuskatsaus edellyttää, että valitusta aiheesta on jo olemassa tutkittua tietoa (Johansson, Axelin, Stolt & Ääri 2007, 2). Kirjallisuuskatsauksia on erilaisia ja ne voidaan jakaa kolmeen alatyyppiin: kuvaileva, systemaattinen ja meta-analyysi. Näistä yleisin on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, joka mielletään yleiskatsaukseksi aiheesta ilman tiukkoja sääntöjä. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus jaetaan vielä kahteen alatyyppiin: narratiiviseen ja integroivaan. Narratiivinen metodi on vapaamielisempi kuin integroiva. Integroivassa metodissa yhdistyy sekä narratiivisia että systemaattisia piirteitä, joten se tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen kuvaan tutkittavasta ilmiöstä. Vaiheittain kuvattuna tämä ei juurikaan eroa systemaattisesta kirjallisuuskatsauksesta. (Salminen 2011, 6-8.) Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen vaiheet voidaan karkeasti jakaa tutkimuskysymyksen tai -kysymysten määrittelyyn, aineiston hankkimiseen, arviointiin, analyysiin sekä tulkintaan ja tulosten esittämiseen (Salminen 2011, 8). Riittävän laaja, mutta samalla tarpeeksi rajattu tutkimustehtävä ohjaa tutkimusta, jolloin tutkittavasta aiheesta saadaan kattavasti tietoa. Tällöin voidaan ottaa huomioon eri näkökulmat aihetta tarkastellessa ja saada tutkimuksesta mahdollisimman monipuolinen. (Kangasniemi, Utriainen, Ahonen, Pietilä, Jääskeläinen & Liikanen 2013, ) Tarkka raportointi ja systemaattisuus aineistoa hakiessa lisäävät kuvailevan kirjallisuuskatsauksen luotettavuutta, jolloin lukija pystyy aineiston kriittiseen arviointiin (Johansson ym. 2007, 4). Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tiedonhaussa voidaan käyttää implisiittistä tai eksplisiittistä metodia. Implisiittinen aineistonhaku on vapaampaa, kun taas eksplisiittinen systemaattisempaa. Eksplisiittisessä metodissa aineiston haku kuvataan tutkimuksen hakuprosessia ja alkuperäistutkimusten sisäänotto- ja poissulkukriteerejä tarkemmin. (Kangasniemi ym. 2013, ) 13

15 Tutkimusaineistoon poimitaan tutkimustehtävään nähden oleellinen tieto ja nämä ryhmitellään loogisesti. Sisältöä vertaillaan ja arvioidaan saadun tutkimustiedon vahvuuksia ja heikkouksia. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tulosten käsittelyssä yhdistellään ja tarkastellaan sisältöä kriittisesti. Tuloksia pyritään tarkastelemaan laajempiin teoreettisiin ja yhteiskunnallisiin konteksteihin. Lopuksi arvioidaan tutkimuksen menetelmällistä toteutusta samalla pohtien tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä. (Kangasniemi ym. 2013, ) Tämä opinnäytetyö on toteutettu käyttäen integroivaa kirjallisuuskatsauksen metodia ja tutkimusaineiston haku on suoritettu eksplisiittisesti. 4.2 Tiedonhakuprosessi ja valintakriteerit Opinnäytetyön tietokannaksi valittiin Cinahl (Ebsco) -tietokanta, koska se on laaja ja yhdistää monia eri tietokantoja. Opinnäytetyöhön valitut tutkimukset ovat suurimmaksi osaksi kansainvälisiä. Tiedonhakua varten laadittiin sisäänotto- ja poissulkukriteerit (ks. taulukko 1). TAULUKKO 1. TUTKIMUSTEN SISÄÄNOTTO- JA POISSULKUKRITEERIT Tutkimuksen täytyy vastata yhteen tai useampaan tutkimuskysymykseen Tutkimus on julkaistu vuosien välillä Tutkimuksen tulee olla kokonaan saatavissa ja meille maksuton (free full text) Tutkimus tulee olla vertaisarvioitu (peer reviewed) Tutkimuksen julkaisukielenä on englanti tai suomi Tutkimuksen kohderyhmänä vaihdevuosi-ikäiset naiset Tutkimuksilla ei ole maantieteellistä rajausta Tutkimus ei saa olla kirjallisuuskatsaus eikä artikkeli Tiedonhakuprosessissa käytettiin apuna informaatiotutkimuksen asiantuntijaa. Hakusanojen valinnassa käytettiin Yleistä suomalaista asiasanastoa (YSA) ja asiasanoiksi muodostuivat vaihdevuodet, vaihdevuosioireet, seksuaalisuus, kuumat aallot, uni, 14

16 paino, ruokavalio, kasvi- ja ravintolisä, tupakointi, alkoholi, liikunta, mieliala, psyykkinen terveys, osteoporoosi, sydän- ja verisuonitaudit, jooga ja aromaterapia. Hakusanojen kääntämisessä suomesta englanniksi käytettiin MOT-sanakirjastoa. Englanninkielisiksi hakusanoiksi muodostuivat menopause, menopausal symptoms, sexuality, hot flushes, sleep, weight, diet, botanical supplement, dietary supplement, smoking, alcohol, exercise, mood, psychological health, osteoporosis, cardiovascular diseases, yoga ja aromatherapy. Hakulauseiksi muodostuivat esimerkiksi (menopause) AND (sexuality), (menopause) AND (hot flushes), (menopause OR menopausal symptoms) AND (exercise), (menopause OR menopausal symptoms) AND (yoga) (ks. taulukko 2). 15

17 TAULUKKO 2. ALKUPERÄISTUTKIMUSTEN HAKUPROSESSI CINAHL-TIETOKANTA Sisään- ja pois- Otsikon ja/tai Hakusanat Hakutulokset sulkukriteereiden tiivistelmän Opinnäytetyöhön jälkeen valitut jälkeen vali- hyväksytyt tut Menopause AND sexuality Menopause AND hot flushes Menopause AND sleep Menopause AND weight Menopause AND diet Menopause AND botanical supplement OR dietary supplement Menopause AND smoking Menopause AND alcohol Menopause OR menopausal symptoms AND exercise Menopause OR menopausal symptoms AND mood OR psychological health Menopause AND osteoporosis Menopause AND cardiovascular diseases Menopause AND acupuncture Menopause AND yoga OR aromatherapy Yhteensä 32 (joista 4 tutkimusta eri hakusanoilla päällekkäisiä) 16

18 Jotta opinnäytetyön aiheesta saatiin mahdollisimman kattavasti tietoa, opinnäytetyön tekijät hakivat tutkimuksia aihealueista omilla hakusanoilla, esimerkiksi menopause AND sexuality tai menopause OR menopausal symptoms AND mood OR psychological health. Haun perusteella saatiin kaikista aihealueista yhteensä tulokseksi 4306 tutkimusta. Saatujen tutkimusten suuren määrän takia jokaisen aihealueen yksittäisen haun jälkeen hakutuloksia karsittiin sisään- ja poissulkukriteerein. Jäljelle jääneistä tutkimuksista luettiin tutkimuksen otsikko ja/tai tiivistelmä ja karsittiin pois ne tutkimukset, jotka eivät vastanneet tutkimuskysymyksiin. Yleisin hylkäämisen syy oli, että tutkimuksessa tutkittiin eri ilmiötä, esimerkiksi hormonikorvaushoitoa tai syöpäpotilaita. Karsinnan jälkeen tutkimuksia jäi jäljelle 153. Tässä vaiheessa jäljelle jääneistä tutkimuksista valittiin abstraktien ja tarvittaessa kokotekstien perusteella ne tutkimukset, mitkä vastasivat tutkimuskysymyksiin. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 28 tutkimusta. Hakuprosessia on havainnollistettu oheisessa kuviossa. (Kuvio 1) 17

19 Cinahlhakusanat 4306 tutkimusta/ artikkelia Tutkimuksia/ artikkeleita rajattiin pois mukaanottokriteereiden perusteella 386 tutkimusta/ artikkelia 233 tutkimusta/ artikkelia hylättiin otsikon perusteella 153 tutkimuksesta/ artikkelista luettiin tiivistelmät ja tarvittaessa tekstiä 56 tutkimusta/ artikkelia luettiin kokonaan 28 tutkimusta hyväksyttiin opinnäytetyöhön 97 tutkimusta/ artikkelia hylättiin tiivistelmän tai tekstin perusteella 28 tutkimusta hylättiin pääsyynä hormonihoito tai syöpäpotilaiden hoito, myös kirjallisuuskatsaukset ja artikkelit hylättiin KUVIO 1. ALKUPERÄISTUTKIMUSTEN VALINTAPROSESSI 18

20 4.3 Aineiston analysointi Aineiston analysointia voidaan lähestyä kahdella tapaa: induktiivisesti, eli aineistolähtöisesti tai deduktiivisesti, eli teorialähtöisesti. Analysointitapa muokkaa prosessia erilaiseksi. (Janhonen & Nikkonen 2003, 24.) Jako induktiivisen ja deduktiivisen tavan mukaan perustuu tulkintaan tutkimuksessa käytetystä päättelyn logiikasta. Induktiiviselle analysointitavalle ominaista on tutkimuskysymysten mukaan valitut analyysiyksiköt eli päättely perustuu yksittäisestä yleiseen. Deduktiivisessa päättelyssä aloitetaan yleisestä yksittäiseen. (Tuomi & Sarajärvi 2012, 95.) Tässä opinnäytetyössä käytetään lähtökohtaisesti induktiivista sisällönanalyysia. Induktiivinen sisällönanalyysi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: aineiston redusointi eli pelkistäminen, aineiston klusterointi eli ryhmittely ja abstrahointi eli teoreettisten käsitteiden luominen (Tuomi & Sarajärvi 2012, 108). Aineiston redusoinnissa valitaan aineistoyksiköksi sana, lause, virke tai kokonainen tekstin osa tai dokumentti, joita alkuperäistutkimuksista lähdetään etsimään. Tällä menetelmällä saadaan tutkimusaineistosta jätettyä epäolennainen pois. Klusteroinnilla tarkoitetaan sitä, että aineistosta etsitään samankaltaiset ja samaa merkitystä tarkoittavat ilmaisut. Abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta olennainen tieto, jonka perusteella muodostetaan teoreettisia käsitteitä. Klusteroinnin katsotaan olevan osa abstrahointia. (Tuomi & Sarajärvi 2012, ) Tässä opinnäytetyössä aineiston analysointi aloitettiin käymällä jokainen hyväksytty alkuperäisteos läpi esittämällä sille opinnäytetyön tutkimuskysymyksiä. Opinnäytetyön tekijät suorittivat tämän vaiheen omien tutkimustensa kanssa itsenäisesti. Tutkimuskysymyksiin vastaavat lauseet ja/tai tekstin osat kopioitiin erilliselle tiedostolle. Tämän jälkeen tekstit maalattiin eri väreillä sen mukaan, kohdistuiko tekstin antama vastaus naisten kokemuksiin vaihdevuosien oireista, elämäntapoihin, jotka vaikutti- 19

21 vat vaihdevuosioireisiin vai oireiden hoitoon. Värimaalauksella helpotettiin seuraavaa klusterointivaihetta. Klusteroinnissa alkuperäistutkimuksista irrotetut lauseet ja tekstin osat käännettiin suomenkielelle ja kerättiin jälleen uudelle tiedostolle, samalla ryhmitellen samankaltaiset samoihin luokkiin. Esimerkiksi lauseet: In terms of hot flush severity, significant improvements were observed in the real acupuncture group compared to the sham acupuncture group (Ahn, Cjoi, Choi, Kang, Kim, Kim, Lee, Jeong & Yoon 2011) ja The results of this study show that acupuncture had a significant effect on menopausal hot flushes, as well as on sudden sweating (Bassetti, Becorpi, Da Fré, Guerrera, Faedda, Monechi, Munizzi & Parazzini 2014). Lauseet käännettiin huolellisesti suomenkielelle. Mitä tulee kuumien aaltojen voimakkuuteen, oli havaittavissa merkittäviä parannuksia todellista akupunktiota saavien ryhmässä verrattuna verrokkiryhmään ja Tämä tutkimus osoittaa, että akupunktiolla oli merkittävä vaikutus kuumiin aaltoihin ja äkilliseen hikoiluun. ja nämä lauseet pelkistettiin toteamuksiin Akupunktio vähentää kuumien aaltojen voimakkuutta. ja Akupunktiolla on kuumia aaltoja ja hikoilua lievittävä vaikutus. Pelkistetyistä ilmaisuista muodostui alakategoria akupunktio. Abstrahoinnin vaiheessa 30 muodostuneesta alaluokasta etsittiin edelleen yhtäläisyyksiä, jolloin alaluokista muodostui yhdeksän yläluokkaa. Yläluokkia vertailtiin vielä keskenään yhtäläisyyksien ja erilaisuuksien mukaan, jolloin niistä muodostui kolme pääluokkaa, jotka nimettiin seuraavasti: Vaihdevuodet naisten kokemana, Elämäntapojen yhteys vaihdevuosioireisiin ja Vaihdevuosioireiden ei-farmakologiset vaihtoehtohoidot. 5 TULOKSET Opinnäytetyön tulokset muodostuvat kolmesta yläluokasta, jotka ovat Vaihdevuodet naisten kokemana, Elämäntapojen yhteys vaihdevuosioireisiin ja Vaihdevuosioireiden ei-farmakologiset vaihtoehtohoidot. Opinnäytetyöhön valikoi- 20

22 tuneista 28 tutkimuksesta käy ilmi, että naiset kokevat vaihdevuodet ja niiden tuomat muutokset joko negatiivisesti tai positiivisesti riippuen siitä, millaisia käsityksiä ja asenteita heillä on. Elämäntavoilla voidaan vaikuttaa vaihdevuosioireisiin ja niiden kokemiseen. Ei-farmakologisilla vaihtoehtohoidoilla, kuten liikunnalla ja akupunktiolla, voidaan lievittää vaihdevuosioireita tehokkaasti ja turvallisesti. 5.1 Vaihdevuodet naisten kokemana Vaihdevuodet naisten kokemana muodostuvat yläluokista Myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ja Kielteisesti vaikuttavia tekijöitä Myönteisesti vaikuttavia tekijöitä Turkkilaisessa tutkimuksessa (Kisa, Zeyneloğlu & Ozdemir 2012) selvitettiin vaihdevuosi-ikäisten naisten asenteita vaihdevuosia kohtaan. Naiset yhdistivät vaihdevuodet viehätysvoiman ja seksuaalisuuden loppumiseen, mutta jo menopaussin ohittaneet vanhemmat ja koulutetut naiset omasivat positiivisimmat asenteet. Vaihdevuosi-ikää lähestyvillä naisilla huoli seksuaalisuuden muuttumisesta oli suurin. Koulutetut sekä myönteisen asenteen omaavat naiset hakivat apua ammattilaisilta vaihdevuosia koskien ja kokivat ainakin tuen hakemisen positiivisena. Se, olivatko naiset naimisissa, oliko heillä lapsia tai missä vaihdevuosivaiheessa naiset olivat, ei ollut merkitystä asenteeseen vaihdevuosia kohtaan. (Kisa ym. 2012, ) Thompson, Charo, Vahia, Depp, Allison ja Jeste tutkivat vuonna 2011 hyvän vanhenemisen ja seksuaalisuuden yhteyttä postmenopausaalisilla naisilla. He tulivat tulokseen, että naimisissa olevilla tai intiimissä suhteessa olevilla naisilla on aktiivisempi seksielämä. Iän karttuessa seksuaalinen aktiivisuus väheni, mutta seksuaalinen tyydytys ja mielihyvä pysyi tasaisena. Tutkimuksessa ilmeni, että ikään ja vaihdevuosiin liittyvissä fyysisen, henkisen tai seksuaalisen terveyden laadulla ei ollut vaikutusta koettuun elämänlaatuun, onnistuneeseen ikääntymiseen tai seksuaaliseen tyydyttyneisyyteen. Itse arvioitu elämänlaatu ja hyvä ikääntyminen olivat positiivisesti yh- 21

23 teydessä seksuaaliseen halukkuuteen ja kiihottuvuuteen. (Thompson ym. 2011, ) Odiari ja Chambers (2012) tutkivat millainen kokemus vaihdevuodet on naisille, joilla on vähäisemmät tiedot ja resurssit hoitaa vaihdevuosioireita. Tutkimus toteutettiin ghanalaisilla naisilla. Tieto vaihdevuosista kulki yleensä sukupolvelta toiselle, yhteisön vanhemmilta naisilta nuoremmille. Yleisesti ottaen vaihdevuodet hyväksyttiin luonnollisena ja väistämättömänä osana naisen elämää eikä menopaussia itsessään mielletty sairaudeksi tai sellaiseksi, mitä tulisi aktiivisesti hoitaa. Tutkimuksessa noin kymmenellä prosentilla naisista ei ollut mitään vaihdevuosioireita, 90 % oli yksi tai useampi vaihdevuosioire. Yleisimmät oireet olivat kipu eri puolilla kehoa, kuumat aallot, ärtyneisyys, unettomuus ja yleinen epämukavuus. Ghanalaisten naisten asenteet vaihdevuosia ja sen mukanaan tuomia oireita kohtaan vaihtelivat. Suurin osa naisista (52,9 %) ei kokenut vaihdevuosia ja oireita sen kummempana asiana, he olivat sitä mieltä että asian kanssa oli vain opittava elämään ja se oli käytävä läpi osana naisen elämää. Jotkin naiset olivat jopa iloisia kuukautisten loputtua, koska tällöin myös lapsenteko vääjäämättä loppui. (Odiari & Chambers 2012, 566.) Kielteisesti vaikuttavia tekijöitä Thaimaalaisessa Noonil, Hendricks ja Aekwarangkoonin (2012) tutkimuksessa todettiin, että naisen kuva itsestään muuttuu vaihdevuosien lähestyessä tai alkaessa. Koettu naiseus, hedelmällisyys sekä seksuaalisuus muuttuvat. Tutkimuksen naiset kokivat vaihdevuosien tuoman muutoksen tapahtuvan sekä heidän fyysisessä että henkisessä minässään. He kuvasivat vaihdevuosien aiheuttamaa kehonsa muutosta siten, että heistä tuli lihavia, harmaahiuksisia ja huono-hampaisia. Osalla naisista ilmaantui myös vaginaalista kuivuutta ja siten kivuliaita yhdyntöjä. Vaihdevuosien aikaisia identiteettimuutoksia naiset kuvailivat rajuin sanoin. He ilmaisivat, että heistä tuli huonompia, jollain tavalla vähempiä, eivätkä he enää olleet kauniita. Kulttuurin tavoin, saattoivat naisten aviomiehet tällöin ottaa toisen, nuoremman vaimon. Tämä vaikutti alentavasti naisten jo muutenkin huonontuneeseen itsetuntoon. Perhe-elämään ja ihmissuhteisiin vaikuttivat myös vaihdevuosien aiheuttamat mielialamuutokset. He 22

24 kertoivat turhautuvansa kehoon, joka aina muuttui heidän tahtomattaan. (Noonil ym. 2012, ) Osa (23,5 %) Odiari & Chambersin (2012) tutkimukseen osallistuvista ghanalaisnaisista omasi negatiivisempia asenteita ja tyytymättömyyttä vaihdevuosia kohtaan. He kertoivat, että vaihdevuodet yleisesti häiritsivät heitä ja osa kuvasi jopa että heiltä loppui ilo. ¼ tutkimukseen osallistuvista naisista (n=34) mielsi vaihdevuodet elämänosana, joka saattaa tuoda mukanaan sairautta. Tämä pohjautui naisilla ajatukseen, että kuukautisveri poistaa mukanaan kehon sairaudet ja jättää kehon puhtaaksi. Kun tämä virtaaminen vaihdevuosien aikana lakkaa, jäävät sairaudet kehoon ja aiheuttavat sairauksia ja kipua. Vaihdevuosien tuomat sairaudet uskottiin liittyvän myös pariteettiin ja elämäntapoihin. Jos oli synnyttänyt monta lasta, ei vaihdevuosien aikana tule kipuja. Mutta jos lapsiluku oli pieni, tulisi kipua olemaan enemmän. Myös nuoruuden ajan elämäntapojen ajateltiin olevan syynä vaihdevuosien aikaisiin oireisiin. Jos nuoruusaikana oli esimerkiksi polttanut tupakkaa tai juonut alkoholia, tulisi vaihdevuosien aikana olemaan enemmän kipua ja sairautta. (Odiari & Chambers 2012, ) Vaikka nämä naiset ajattelivat, että vaihdevuodet tuovat mukanaan sairautta ja kipua, mielsivät he kuitenkin vaihdevuodet osana naisen elämää, joita ei ollut tarvetta hoitaa lääkkein. Myöskään oireellisista naisista pieni osa ei halunnut hoitaa oireita millään lailla. He kokivat haluavansa olla vapaita lääkkeiden vaikutuksesta, eivätkä halunneet joutua lääkeriippuvaisiksi. Naiset jopa mielsivät, ettei lääkettä ole. Suurin osa oireellisista naisista kuitenkin hoitivat itseään ei-hormonaalisilla lääkkeillä, vaihtoehtoterapioilla sekä elämäntapamuutoksilla. (Odiari & Chambers 2012, ) 5.2 Elämäntapojen yhteys vaihdevuosioireisiin Elämäntapojen yhteys vaihdevuosioireisiin muodostuu yläluokista Ravitsemus, Päihteet, Sosioekonominen asema ja Elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä. 23

25 5.2.1 Ravitsemus ja päihteet Vuonna 2006 julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Gold, Colvin, Avis, Bromberger, Greendale, Powell, Sternfeld & Matthews) yritettiin löytää yhdistävää ja selittävää tekijää vaihdevuosien vasomotoristen oireiden sekä etnisyyteen ja rotuun liittyvien tekijöiden välillä. Gold ja muut (2006) tutkivat oireiden esiintymistä ja niihin liittyviä tekijöitä mustilla tai afroamerikkalaisilla, valkoihoisilla, kiinalaisilla tai kiinalaisamerikkalaisilla, sekä eri kansalaisalkuperäisiltä latinalaisamerikkalaisilla naisilla. Etnisistä ryhmistä elämäntapojen osalta huomio kiinnittyi afroamerikkalaisiin sekä aasialaisiin. Eniten vasomotorisia vaihdevuosioireita eli kuumia aaltoja, kylmää hikoilua tai yöhikoilua, kokivat afroamerikkalaiset naiset. Tähän selittäviä tekijöitä tutkimuksen mukaan saattavat olla tupakoiminen ja tupakan savulle altistuminen afroamerikkalaisten naisten keskuudessa. Afroamerikkalaisilla naisilla oli myös tutkimuksen korkeimmat BMI-arvot. Aasialaisilla naisilla taas todettiin tutkimuksen mukaan vähemmän altistusta tupakan savulle ja he kuvasivat vähemmän premenstruaalisia oireita, masentuneisuutta ja ahdistuneisuusoireita. (Gold ym. 2006, ) Goldin ja muiden (2006) tutkimuksessa muokattavissa olevilla asioilla, kuten tupakoinnilla ja lihavuudella, todettiin olevan eniten vaikutusta vaihdevuosioireisiin. Suurentunut BMI-arvo yhdistettiin vasomotorisiin oireisiin kaikissa ryhmissä, erityisesti valkoihoisilla. Tupakoinnilla, masentuneisuudella ja prementstruaalisilla oireilla todettiin olevan vaikutusta vaihdevuosioireisiin niitä lisäävästi. Fyysisellä aktiivisuudella, ravinnon sisältämällä geninsteinilla, alkoholilla tai kahvilla ei todettu olevan vaikutusta vasomotorisien oireiden esiintymiseen tutkimuksessa. (Gold ym. 2006, 1233.) Yhdysvaltalaisessa viisi vuotta kestäneessä tutkimuksessa (Gallicchio, Miller, Kiefer, Greene, Zacur & Flaws, 2014) yritettiin löytää yhteys vaihdevuosi-ikäisten naisten painon, BMI:n ja kuumien aaltojen välillä. Epidemiologisten tutkimusten mukaan ylipaino altistaa vaihdevuosi-ikäisen naisen kuumille aalloille. Suuri määrä rasvaa kerryttää estrogeenia enemmän, koska androgeenit muuttuvat estrogeeniksi rasvassa ja tämän vuoksi ylipainoiset naiset kokevat enemmän kuumia aaltoja. Se, miksi ylipainoiset naiset kokevat enemmän kuumia aaltoja, johtuu kehon lämmönsäätelyjärjes- 24

26 telmästä, missä kehon rasva toimii eristeenä ja estää lämmön haihtumista, nostaen naisten kuumien aaltojen todennäköisyyttä. Galliccihio ja muut (2014) eivät kuitenkaan löytäneet yhteyttä naisten BMI:n, BMI:n muutoksen tai painon muutoksen ja kuumien aaltojen välille. Tupakan polttamisella taas ajateltiin olevan näitä suurempi vaikutus kuumien aaltojen ilmenemiseen. (Gallicchio ym. 2014, , 236.) Sosioekonomiset tekijät Gold ja muiden (2006) tutkimuksessa todettiin sosioekonomisten seikkojen vaikutus vaihdevuosioireisiin. Vanhempi ikä, alhainen koulutustaso ja ahdistuneisuus vaikuttivat vaihdevuosien vasomotorisiin oireisiin kaikissa etnisissä ja roturyhmissä, paitsi latinalaisamerikkalaisryhmässä. Myös työllisyystilanteella oli vaikutusta, esimerkiksi latinalaisamerikkalaiset naiset olivat kontrolliryhmistä vähiten koulutettuja ja heillä oli alhaisimmat tulot tai he olivat työttömiä. Heidän todettiin olevan myös vähiten fyysisesti aktiivisia, mutta heillä ilmeni suurimmat stressitasot. Valkoihoisilla oli vähiten lapsia, heillä oli suurin alkoholin kulutus, mutta he olivat myös eniten fyysisesti aktiivisia. (Gold ym. 2006, 1226, 1228.) Bhurosy ja Jeewon tutkivat vuonna 2013 vaihdevuosi-ikäisten mauritiusnaisten ruokatottumuksia sekä painoindeksiä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimukseen osallistuneista 400:sta pre- ja postmenopausaalisista naisista 31,8 % oli ylipainoisia ja 9 % liikalihavia. Lihavuutta ja ylipainoa löytyi eniten alhaisen sosioekonomisen aseman naisilla. Mielenkiintoista oli kuitenkin, että suurin fyysinen aktiivisuus löytyi myös samaisten naisten keskuudesta. Tutkimuksessa on arveltu painon pysyvän hyvin hallussa korkean elintason omaavilla naisilla ravitsemuksen avulla. (Bhurosy & Jeewon 2013, 114, ) Korkean tai keskiluokan sosioekonomisessa asemassa olevilla naisilla todettiin olevan parempi ruokavalio kuin matalassa sosioekonomisessa asemassaa olevilla naisilla, koska ruokavalioon sisältyi enemmän vihanneksia, hedelmiä, vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähärasvaisia proteiinin lähteitä kuten kalaa ja palkokasveja. Näiden vähäinen saanti alhaisemmassa sosioekonomisessa ryhmässä selittynee sillä, että 25

27 ravinnetiheät elintarvikkeet ovat kalliimpia monissa maissa, kuten myös Mauritiuksella. Tutkimuksessa huomattiin myös, että premenopausaalisilla naisilla oli huonompi ruokavalio kuin postmenopausaalisilla naisilla, koska premenopausaalisten naisten ruokavaliosta löytyi enemmän rasvaisia proteiinin lähteitä, sokeroituja juomia ja pikaruokaa. Täysmaitotuotteita ja puhdistettuja viljatuotteita kuitenkin löytyi enemmän postmenopausaalisten naisten ruokavaliosta. Tähän arvellaan syyksi naisten yrittävän täysmaitotuotteiden avulla ehkäistä vaihdevuosien aikaista osteoporoosia. Tutkimuksessa havaittiin tämän myös aiheuttavan suurempaa BMI-arvoa verrattuna premenopausaalisiin naisiin. Muutoin parempilaatuisella ruokavaliolla naiset pyrkivät ehkäisemään vaihdevuosioireita. (Bhurosy & Jeewon 2013, ) Elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä Krooniset sairaudet Vuonna 2010 julkaistussa korealaisessa tutkimuksessa (Park, Park, Park & Lee) tutkittiin kroonisten sairauksien riskitekijöitä vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Heiltä selvitettiin vaihdevuosien vaihetta (pre-/postmenopaussi) sekä sydän- ja verisuonisairauksien elämäntapariskitekijöitä, kuten tupakointia, fyysisen aktiivisuuden määrää, ravitsemusta ja ruokavaliota sekä alkoholin käyttöä. Myös antropometria eli ihmisruumiin rakenteen, mittasuhteiden ja koostumuksen analysoimista erilaisin mittauksin, verenpaine, paastoverensokeri sekä seerumin rasva-arvot mitattiin. Sosiodemografiset tekijät huomioitiin sekä yleisterveydentila. (Park ym. 2010, 869.) Tutkimuksen postmenopausaaliset naiset olivat iäkkäämpiä, huonommin koulutettuja, usein leskejä ja heillä esiintyi enemmän perussairauksia, kuten diabetesta, verenpainetautia ja hyperlipidemiaa. Heillä oli myös lääkityksiä näihin vaivoihin. Premenopausaalisilla naisilla taas todettiin suurempi alkoholin kulutus ja se näytti lisääntyvän iän myötä, mutta sen käyttö tasaantui menopaussin ohittaneilla naisilla. Ruokavaliossa päivän kalorimäärä pysyi samansuuruisena kontrolliryhmien välillä, joten se ei liittynyt ikään tai vaihdevuosivaiheeseen. Ravitsemuksessa rasvan määrä energian lähteenä huomattiin vähenevän iän myötä, silti hyperlipidemiaa esiintyi vain postmenopausaalisilla naisilla, muttei premenopausaalisilla. Postmenopausaalisilla naisilla huomattiin kuitenkin korkeampi BMI-arvo sekä vyötärönympärysmitta. Myös ve- 26

28 renpaine, paastoverensokeriarvo ja seerumin rasva-arvot olivat korkeammat kuin premenopausaalisilla naisilla. Ainoastaan HDL-taso oli korkeampi premenopausaalisislla naisilla. Vyötärönympärys ja systolinen verenpaine näyttivät korreloivan kasvavasti iän myötä postmenopausaalisilla naisilla, mutta HDL-taso ja verensokeriarvo eivät muuttuneet vaihdevuosivaiheen myötä. (Park ym. 2010, ) Tutkimuksen kontrolliryhmillä ei löydetty yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksien elämäntapariskitekijöillä vaihdevuosivaiheen tai iän kanssa. Vyötärömitta oli ainoa tekijä, joka kasvoi sekä iän että vaihdevuosivaiheen mukaan. Vyötärönympäryksen kasvu postmenopausaalisilla naisilla voidaan ajatella johtuvan siitä, että vartalonmuoto muuttuu enemmän androidimalliseksi rasvan kertyessä keskivartalolle. Ikä taas korreloi kohonneen verenpaineen ja veren rasva-arvojen kanssa. Paastoverensokerilla ei löydetty yhteyttä kumpaankaan. (Park ym. 2010, 871, 874.) Päinvastaiseen tulokseen päätyi korealainen tutkimus (Kim, Kim, Kim, Lim, Lim, Park & Shin 2013), jossa haluttiin selvittää vaihdevuosien ja kehon rasvan jakautumisen yhteyttä sekä tutkia niiden ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä vaihdevuosiiässä. Tutkimukseen osallistui 2035 peri- ja postmenopausaali-ikäistä naista. Tutkimukseen kuului kysely, joka koostui kolmesta osasta. Ensimmäinen osa oli terveydentilan kartoitus yleisistä terveyteen liittyvistä elämäntavoista, kuten liikunnan harrastamisesta, tupakoinnista ja päihteistä. Toinen osa oli ravitsemuskysely, jossa kartoitettiin osallistujien ruokailu-tottumukset ja rasvojen käyttö. Kolmas osa koostui terveystarkastuksesta yleisten kroonisten ja sydän- ja verisuonisairauksien kohdalta. Osallistuneet muun muassa punnittiin ja heiltä mitattiin verenpaine. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että naisilla on menopaussin jälkeen suurempi kehon rasvaprosentti, mutta myös erilainen rasvan jakauma kehossa. Tämä aiheuttaa suuremman riskin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tutkijat toteavat että sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa vaihde-vuosien aikana merkittävästi. (Kim ym. 2013, ) 27

29 Uni ja mieliala Hsu ja Lin (2005) tutkivat huonon unen esiintyvyyttä ja sen laatua taiwanilaisilla vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. Tutkimus tuo esille myös miten naiset kokivat huonon unen vaikuttavan elämäänsä. Tutkijat pyrkivät myös löytämään tekijöitä, jotka vaikuttivat huonontuneeseen unen laatuun. Tutkimuksen naisilla (n=197) oli keskimäärin huonontunut unenlaatu ja naisten suurimmiksi unen häiriötekijöiksi nousivat selkäkivut, kuumat aallot sekä vilkastunut rakon toiminta ja siten yölliset heräämiset vessaan. Naisten kokemalla mielialalla ja masennusoireilla oli unenlaatua huonontava vaikutus. Työelämässä olevilla naisilla oli parempi unenlaatu kuin työttömillä tai eläköityneillä. Vakituisessa työsuhteessa olevilla naisilla huomattiin paras unenlaatu. Tämän arvellaan johtuvan siitä, että naisilla on enemmän positiivista sosiaalista kanssakäymistä päivän aikana, vähemmän stressiä ja siten vähemmän vaihdevuosioireita. (Hsu & Lin 2005, 153, ) Myös erinäisillä kroonisilla sairauksilla, huonolla terveydenlaadulla sekä vaihdevuosivaiheella ja naisen iällä todettiin olevan vaikutusta uneen. Varsinkin korkealla verenpaineella huomattiin selvästi unen laatua huonontava ja häiritsevä vaikutus. Tämän arvellaan selittyvän korkean verenpaineen aiheuttamalla päänsäryllä ja joillakin naisilla jopa hengitysvaikeuksilla. Myös verenpainelääkityksien sivuvaikutuksena saattaa ilmetä lisääntynyttä virtsaneritystä ja keskeytynyttä unta. (Hsu & Lin 2005, 153, ) Vuonna 2009 toteutetussa myös taiwanilaisessa tutkimuksessa (Hsu, Chen, Jou, An & Tsao) haastateltiin kahtakymmentäyhtä vaihevuosi-ikäistä naista heidän kokemastaan unenlaadusta. Naiset kuvasivat kärsineensä pitkästä unettomuudesta vaihevuosien aikana ja unettomuuden alentavan heidän elämänlaatuaan. Naiset kertoivat kärsivänsä eniten katkonaisesta unesta. Heidän oli myös vaikeaa päästä uneen. Naiset kuvasivat monien tekijöiden vaikuttavan uneen ja sen laatuun. Sensitiivisyys ympäristöön, yöllä pyörivät ajatukset sekä jotkin ruoat ja fyysinen epämukavuus, kuten kuumat aallot ja lisääntynyt virtsaneritys ja siitä keskeytyvä uni, häiritsivät naisia öisin. Krooninen univelka vaikutti naisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elä- 28