Työnantajien halukkuus palkata osatyökyisiä Kymenlaaksossa

Transkriptio

1 Työnantajien halukkuus palkata osatyökyisiä Kymenlaaksossa Tomi Kontkanen, Krista Björkroth, Mika Ala-Kauhaluoma Kuntoutussäätiö

2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Valtakunnallinen työantajakysely osatyökyisten palkkaamisesta Valtakunnalliset tulokset työnantajakyselystä Osatyökykyisten palkkaaminen Kaakkois-Suomen alueella verrattuna koko maahan Vaikuttavat tekijät osatyökykyisten palkkaamiseen Kaakkois-Suomen alueella Tekijät, jotka lisäisivät yritysten halukkuutta palkata osatyökykyisiä Kaakkois-Suomen alueella Syventävät haastattelut Kymenlaaksossa Haastatteluiden toteutus Haastatteluiden tulokset Johtopäätökset Viitteet

4 1 Johdanto Tämän selvityksen ensisijaisena tehtävänä on tuottaa tietoa työnantajien halukkuudesta palkata osatyökykyisiä henkilöitä Kymenlaakson alueella sekä selvittää, millä keinoilla osatyökykyisten palkkaaminen olisi alueen työnantajille nykyistä houkuttelevampaa. Selvitys pohjautuu Carean, Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, toimeksiantoon osana Yhdessä hyvä OTE-hanketta. Tutkimuksen tavoite liittyy pääministeri Juha Sipilän strategisen hallitusohjelman kärkihankkeeseen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE). Kärkihankkeen tavoitteena on edesauttaa osatyökykyisten työllistymistä. Tässä selvityksessä selvitämme mikä on työnantajien halukkuus palkata osatyökykyisiä Kymenlaakson alueella? Kysymystä selvitetään jo aiemmin tehdyn valtakunnallisen työnantajakyselyn sekä syventävien työnantaja haastatteluiden kautta. Tässä selvityksessä on hyödynnetty jo karttunutta tietoa maanlaajuisesta tutkimushankkeesta Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa (Ala-Kauhaluoma et al., 2017), jonka toimeksiantoi ja julkaisi työ- ja elinkeinoministeriö. Kyseiseen tutkimukseen laadittiin muun muassa koko maan kattava sähköinen kysely, jossa selvitettiin työnantajien halukkuutta ja edellytyksiä palkata osatyökykykyisiä, työnantajien tuen tarvetta osatyökykyisten palkkaamiselle ja heidän asenteita osatyökykyisiä kohtaan. Kyselyyn vastasi maanlaajuisesti 999 työnantajaa ja avovastauksiin vastasi vain 14 työnantajaa Kaakkois-Suomen alueelta. Kyseistä kyselyaineistoa on pystytty hyödyntämään tässä tutkimuksessa ja luomaan vertailukelpoista sekä syventävää tietoa Kymenlaakson alueen erityistarpeista verrattuna koko muun maan tilanteeseen. Kyselyaineistoon pohjautuva analyysi esitellään tämän selvitysraportin toisessa luvussa. Lisäksi Kymenlaakson alueen tilannetta on selvennetty tekemällä tutkimushaastatteluita 20 työnantajalle. Tällä on pystytty luomaan tarkempi kuvaus osatyökykyisten työllistämisestä Kymenlaakson alueella. Tutkimushaastattelujen tulokset esitellään tämän selvityksen kolmannessa luvussa. Työnantajia, joita haastateltiin ovat mittaluokaltaan sekä suuria että pieniä ja aineistossa on edustettuina yksityisen-, julkisen- ja kolmannen sektorin työnantajia eri toimialoilta. Hallituksen OTE-hankkeessa on arvioitu Suomessa olevan noin osatyökykyistä, joista on työelämän ulkopuolella, joka on erittäin merkittävä lukumäärä kansantaloudellisesti (STM, 2016). Työkyvyn ja työkyvyttömyyden määritelmät ja merkitykset vaihtelevat maittain, mikä tekee ilmiön hahmottamisesta vaikeaa ja hankaloittaa eri maita koskevan tiedon vertailua. Myös maiden 1

5 sisäiset määritelmät ja merkitykset kehittyvät jatkuvasti. Yhteistä kuitenkin on se, että viimeksi kuluneiden vuosien aikana osatyökykyisten työskentelymahdollisuudet, työssä jatkaminen ja työllistyminen ovat nousseet tärkeiksi kysymyksiksi joka puolella läntistä Eurooppaa. Osatyökykyisen määritelmät eivät ole siis mitenkään yksiselitteisiä. Tässä toimeksiannossa määritelmä osatyökykyisistä nojautuu sosiaali- ja terveysministeriön käyttämään määritelmään: Osatyökykyisinä pidetään henkilöitä, joilla on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja sidoksissa osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Määritelmät sekä osatyökyisyyden tunnettavuus ovat eräitä esille nousevia asioita tutkimuksia sekä selvityksiä tehdessä. Työnantajilla ei nimittäin ole usein selvää, mitä osatyökyisyys tarkoittaa ja millaisia tukitoimia, velvollisuuksia ja mahdollisuuksia osatyökyisen palkkaamiseen liittyy. Lisäksi on osoitettu, että asenteilla ja ennakkokäsityksillä on suuri vaikutus osatyökykyisten palkkaamiseen. Näin ollen on relevanttia ja tarpeellista tutkia näitä tekijöitä tarkemmin maanlaajuisesti sekä alueellisesti, kuten nyt Kymenlaakson osalta. Osatyökykyisten ihmisten saattaminen työelämään on tärkeä asia Suomessa, joka on maailman toiseksi ikääntyvin yhteiskunta Japanin jälkeen, jotta saisimme negatiivisen huoltosuhdanteen kurottua kiinni ainakin osittain. 2

6 2 Valtakunnallinen työantajakysely osatyökyisten palkkaamisesta Työvoimahallinnon URA-asiakastietojärjestelmästä poimittiin rekisteriaineisto avoimen työpaikan TE-palveluissa vuonna 2016 ilmoittaneista yrityksistä. Tämän rekisteriaineiston koko oli yritystä. Rekisteriaineisto muodosti perusjoukon tutkimuksen sähköisesti toteutetulle Webropollomakekyselylle, johon vastasi 999 yritystä, joka vastaa vastausprosenteissa 9 prosenttia. Kysely toteutettiin ja välisenä aikana. Satunnaisvaihtelun tuoma virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä, kuitenkin pienissä osaryhmissä ja suurissa osaryhmissä tätä huomattavasti pienempi (Ala-Kauhaluoma et al., 2017, 18-19). Maanlaajuisesti, kaikki työnantajat mukaan lukien, osatyökykyisiä oli palkannut 26 prosenttia kaikista työnantajista, 65 prosenttia ei ole palkannut osatyökykyistä ja 9 prosenttia ei ole havainnut rekrytointitilanteissa osatyökykyisiä. Kaakkois-Suomen alueelta kyselyyn oli vastannut 48 työnantajaa ja 13 heistä oli antanut avovastauksia liittyen osatyökyisten palkkaamiseen. Tässä osiossa käydään läpi ja verrataan Kaakkois-Suomen, ja täten myös Kymenlaakson, alueen tilannetta muuhun maahan. Seuraavaksi esitetään päähavainnot työnantajakyselystä ja sen jälkeen analysoidaan näitä Kaakkois-Suomen alueella ja pyritään katsomaan, eroaako alue vertailussa muuhun maahan. Tämän jälkeen esitetään työnantajakyselystä nousseita osatyökykyisten palkkaamiseen liittyviä vaikuttavia tekijöitä ja havaintoja, minkä jälkeen pureudutaan enemmän vertailevaan analyysiin. 2.1 Valtakunnalliset tulokset työnantajakyselystä Valtakunnallisen kyselyn perusteella on työnantajien näkökulmasta tärkeää minimoida riskejä osatyökyisen pakkaamiseen liittyen kuten esimerkiksi kustannuksiin liittyviä seikkoja. Pienissä yrityksissä korostuu erityisesti palkkatuen tärkeys, kun taas isommissa yrityksissä peräänkuulutetaan enemmän työkyvyttömyyseläkeriskien parempaa kompensointia. Työnantajat haluavat myös täsmällistä tietoa osatyökyisen henkilön ominaisuuksista, tuottavuudesta ja rajoitteista rekrytointiprosessin tueksi. Tältäkin osin asia liittyy riskien minimoimiseen, koska halutaan sellaisia työntekijöitä, jotka pystyvät tuottamaan lisäarvoa työllistäjälle. Kyselyn mukaan työnantajien tärkeimmäksi kokema ominaisuus palkatessaan osatyökykyisiä on työmotivaatio. Toisaalta moni yritys, joka on jo palkannut, arvioi osatyökyisten henkilöiden työmotivaation olevan korkea. Tiedonsaannin tärkeys korostuu kuitenkin työnantajien piirissä 3

7 osatyökyisen palkkaamisessa koskevassa rekrytointiprosessissa. Työnantajat haluaisivat yksilöllisempää tietoa työnhakijan ominaisuuksista, tuottavuudesta ja rajoitteista, jonka nojalta voidaan tehdä paremmin valveutuneita rekrytointipäätöksiä tiedostamalla riskien kokonaisuuskuva. Rekrytointitilanteissa toivottaisiin parempaa julkisen tuen ja rekrytointiprosessien yhteen saattamisessa osatyökykyisten työllistämiseen. Toisaalta osa työnantajista ei koe tarvitsevansa vielä tässä vaiheessa apua rekrytointiprosessissa. Toinen merkittävä osatyökyisten työllistämistä edistävä tekijä on mahdollisen tuottavuusvajeen julkisesti tuettu kompensointi työnantajille alempaa palkkatasoa ennemmin. Työnantajat kokevat työehtosopimuksien takaamat riittävät ansiot olevan hyvä keino ylläpitää työmotivaatiota, joka on vuorossaan eräs tärkeimmistä ominaisuuksista työnantajan harkitessa osatyökyisen palkkaamista. Pienet työllistäjät korostavat tämän lisäksi kompensaatiotarvetta sairauspoissaoloihin liittyen. Isommissa yrityksissä korostuu enemmän tarve riskienhallintaan tilanteissa, joissa riskinä on osatyökykyisen päätyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Näissä tilanteissa toivottaisiinkin enemmän kompensaatiota julkiselta taholta. Kolmas merkittävä vaikuttava tekijä on työllistäjien kyky hyödyntää osatyökyisiä työntekijöitä toiminnassaan tuottavasti. Työllistäjät, joilla on kokemusta osatyökyisten palkkaamisesta tai joilla on osatyökykyisiä toiminnassaan osaavat yleensä muokata tai järjestää työtehtävät siten, että osatyökyisyydestä ei ole haittaa. Suuri osa myös vastaa, että ilman erillisjärjestelyjä on löytynyt työtehtäviä, joissa ei ole osatyökykyisyydestä johtuvaa tuottavuushaittaa. Vaikuttaa myös siltä, että yritykset kykenevät itse tekemään em. järjestelyjä. Vain yksittäisten yritysten osalta on ollut tarvetta tukea töiden järjestelyjä ja mukautustarpeita julkisin varoin. Yleisellä tasolla yrityksillä on kuitenkin aika huonosti tietoa osatyökyisten palkkaamiseen liittyvistä tukimuodoista. Kyselyn perusteella näyttäytyy myös siltä, että työnantajien arvot ovat tärkeässä roolissa osatyökyisten palkkaamisessa. Siinä korostuu niin sanotut pehmeät altruistiset arvot eikä niinkään, että työnantaja olisi tavoittelemassa ulkoisen maineen parantamista välineellisesti osatyökykyisten palkkaamisesta imagosyistä vaan enemmän nimenomaan arvoista. Niissä yrityksissä, joissa on pehmeämmät arvot näyttäytyvät myös sellaisina, joissa osatyökykyisillä on helpompi työllistyä rekrytointitilanteissa. Millaisissa tilanteissa osatyökyisiä ei palkata? Näitä tilanteita voidaan jakaa karkeasti kahteen eri kastiin työnantajakyselyn perusteella: tietoisiin ja tiedostamattomiin päätöksiin. Tietoinen päätös voi olla sellainen, jossa todetaan sopivien tehtävien puuttuvan tai tilanteita, joissa työnantajien palvelulaatuvaatimukset estävät osatyökyisiä työllistymistä heidän tarjoamiin työtehtäviin. 4

8 Sellaisissa tilanteissa työnantajien haluttomuus palkata osatyökyisiä voi perustua vääristyneisiin asenteisiin ja ennakkokäsitteisiin, joissa perusolettamus on aina se, että osatyökyisen työpanos tai työnlaatu olisi aina työkyisen työntekijän työpanosta heikompi. Näissä tilanteissa tiedonpuute joko osatyökyisen tuottavuudesta tai tarjolla olevasta julkisesta tuesta, joka kompensoi tuottavuuden jättämää lovea tuottavuudessa voivat olla merkittäviä tekijöitä, minkä takia jätetään palkkaamatta. 2.2 Osatyökykyisten palkkaaminen Kaakkois-Suomen alueella verrattuna koko maahan Analysoimalla työnantajakyselyn tuloksia pystytään huomaamaan selkeä ero Kaakkois-Suomen (johon Kymenlaakson alue kuuluu työnantajakyselyssä) ja muiden alueiden välillä. Kysymyksessä oletteko palkannut osatyökyisiä työntekijöitä yritykseenne? Kaakkois-Suomen tilanteessa vain 20 prosenttia olivat vastanneet olemme, 73 prosenttia emme ja 6 prosenttia ei osaa sanoa. Aineiston koko maan kattavan keskiarvon mukaan 26 prosenttia vastanneista on palkannut osatyökykyisiä, 65 prosenttia ei ole ja 9 prosenttia ei tiedä palkanneensa osatyökyistä henkilöä. Tutkimukseen osallistui kattavasti koko maa, Ahvenanmaa pois lukien, eli viisitoista aluetta. Kaakkois-Suomi sijoittui kolmanneksi alhaisemmalle tasolle osatyökyisten palkkaamisessa tämän tutkimuksen mukaan. Tutkimukseen osallistui työnantajia yhteensä viidestätoista eri alueesta, eli kaikki paitsi Ahvenanmaa. Seuraavaksi yhdistetään kaikki alueet viideksi suureksi maantieteelliseksi alueeksi, jotta saadaan hieman tarkempaa vertailutietoa (katso taulukko 1). Taulukko 1 Alueet yhdistetty isompiin kokonaisuuksiin Etelä-Suomi Länsi-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Lappi Satakunta Häme Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Kainuu Kaakkois-Suomi* Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) esitetään alueellinen yhteenveto kysymyksestä: Oletteko palkannut osatyökykyisiä työntekijöitä yritykseenne? Yhteenveto on ilmaistuna prosentti- ja lukumäärissä. 5

9 Taulukko 2 Oletteko palkannut osatyökyisiä työntekijöitä yritykseenne? Alue Olemme Emme Ei osaa sanoa Lukumäärä (N) Etelä-Suomi 26 % 64 % 10 % 313 Länsi-Suomi 22 % 68 % 10 % 181 Keski-Suomi 24 % 68 % 8 % 198 Itä-Suomi* 30 % 63 % 7 % 190 Pohjois-Suomi 25 % 66 % 9 % 116 Yhteensä 26 % 65 % 9 % 998 Alueellisesti tarkastettuna Kymenlaakso sijoittuu edelleen matalalle tasolle ja on selvästi alemmalla tasolla verrattaessa Itä-Suomeen ja lähellä olevaan Uuteenmaahan. Itä-Suomessa on työnantajakyselyn mukaan palkattu poikkeuksellisen paljon osatyökykyisiä samaan aikaan kun Kymenlaaksossa on palkattu kolmanneksi vähiten koko maassa. Samaten Uudellamaalla tilanne on huomattavasti erilainen vertailtaessa Kymenlaakson alueeseen, vaikka alueet ovat erittäin lähekkäin maantieteellisesti. Seuraavaksi vertaillaan kattavammin Kymenlaakson aluetta muuhun maahan eri muuttujien mukaan, joita on analysoitu tätä selvitystä varten. Kuvio 1 Osatyökyisten palkkaaminen eri alueella lukumäärien mukaan 6

10 2.3 Vaikuttavat tekijät osatyökykyisten palkkaamiseen Kaakkois- Suomen alueella Syitä olla palkkaamatta osatyökykyisiä on tarkasteltu myös Kaakkois-Suomen alueella ja verrattu niitä koko maan tuloksiin. Näistä keskeiset tulokset ovat koottuna kuvioon (katso kuvio 2). Eräänä keskeisenä tuloksena vertailussa on se, että osatyökyiselle ei löydy sopivia työtehtäviä. Ero Kaakkois- Suomen ja koko maan välillä on varsin iso. Kolme muuta tekijää, jotka korostuvat kuviossa ovat muun muassa tiedonpuute eri tukimuodoista, palvelunlaadusta ei voi tinkiä ja riski työkyvyttömyydestä. Verrattaessa muuhun maahan, terveyteen liittyvät asiat korostuvat hieman enemmän ja arvot vähemmän Kaakkois-Suomessa rekrytointitilanteissa. Tiedon puute vaikuttaa olevan tosin merkittävä tekijä kautta koko maan, koska yleisellä tasolla työnantajilla on varsin huonosti tietoa osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä asioista, mikä näkyy myös asenteissa ja ennakkokäsityksissä. 7

11 Syyt olla palkkaamatta osatyökykyisiä työntekijöitä, % Koko maa Kaakkois-Suomi Kuvio 2 Syyt olla palkkaamatta ostokykyisiä työntekijöitä 2.4 Tekijät, jotka lisäisivät yritysten halukkuutta palkata osatyökykyisiä Kaakkois-Suomen alueella Päähavainnot koko maan kattavasta Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuraportista Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa (2017) pätevät hyvin myös Kaakkois-Suomen alueella, mutta havaintoja tarkastellaan kuitenkin tässä tarkemmin. Ensimmäiseksi tarkastellaan kysymystä: Mitkä julkiset tuet tai palvelut lisäsivät halukkuuttanne palkata osatyökykyisiä työntekijöitä? Tulokset ovat koottuna taulukkoon (katso taulukko 3). 8

12 Taulukko 3. Mitkä julkiset tuet tai palvelut lisäsivät halukkuuttanne palkata osatyökykyisiä työntekijöitä? Kyllä Ei En osaa sanoa Yhteensä Julkinen rahallinen tuki esim. palkkatuki 73 % 9 % 18 % 11 Työnohjauspalvelut 11 % 67 % 22 % 9 Järjestelytuki työympäristön mukauttamiseen 0 % 67 % 33 % 9 Työkyvyttömyysriskien kompensointi (julkinen tuki tms.) 0 % 56 % 44 % 9 Yhteensä 24 % 47 % 29 % 38 Kaakkois-Suomen alueella korostuu erityisesti julkisen rahallisen tuen tarve osatyökykyisten palkkaamisen tueksi, mutta myös pieni osa haluaa työnohjauspalveluita. Huomionarvoista on, että kyselyyn vastanneista työnantajista Kaakkois-Suomen alueella työkyvyttömyysriskien kompensointi eivät lisäisi heidän halukkuuttaan palkata osatyökykyisiä. Tämä oli puolestaan koko maan tasolla tarkasteltuna merkittävä tekijä etenkin isommissa yrityksissä. Kysymykseen Mihin asioihin tarvittaisiin julkista tukea tai palvelua rekrytoinnissa tai perehdytyksessä osatyökykyisiä palkatessa? kaivattiin Kaakkois-Suomessa eniten tietoa työkyvystä (78 %) ja työkyvyn rajoitteista (82 %). Seuraavaksi merkittävimmät seikat olivat tarpeellinen tieto, mihin työhön henkilö pystyy tuottavasti (67 %). Samaan aikaan perehdyttämistä ja työhön valmennusta piti tarpeellisena 45 prosenttia ja rekrytointimallien kehittämistä joustavammiksi piti tarpeellisena 24 prosenttia vastanneista Kaakkois-Suomen alueelta. Monessa kohtaa korostuu samat teemat kuin maanlaajuisesti, eli työnantajat haluavat hallita omia riskejään osatyökykyisen palkkaamisessa ja niihin toivotaan tietoa sekä tukea saatavilla olevista julkisista resursseista tai työntekijän mahdollisuuksista suoriutua työtehtävistään. Kovinkaan suosituksi vaihtoehdoksi ei muodostu esimerkiksi mahdollisuus työehtosopimuksiin alhaisempiin palkkoihin. Tosin hieman yli 40 prosenttia vastaajista korosti irtisanomisten helpottamisen vaikuttavan positiivisesti osatyökykyisten palkkaamiseen. Vastaavasti yli 65 prosenttia toivoi palkkatukea tai vastaavaa. 9

13 3 Syventävät haastattelut Kymenlaaksossa Yhdessä Hyvä OTE-hankkeen selvitystyön tarkoituksena oli myös tehdä haastatteluita Kymenlaakson työnantajille, jolloin saataisiin vielä kattavampaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa osatyökykyisten työllistämismahdollisuuksista Kymenlaakson alueella. Alun perin tarkoituksena oli tehdä noin 40 haastattelua, mutta alhaisen osallistujamäärän vuoksi tavoite puolitettiin kahteenkymmeneen haastatteluun. Tarkoituksena oli tehdä kaikki haastattelut puhelimitse, mutta osa vastauksista saatiin kirjallisesti. Tässä kappaleessa kerrotaan työnantajahaastatteluiden toteutuksesta ja tuloksista. Aluksi kuvataan aineistonkeruuta, haastattelurunkoa ja vastaajia. Tämän jälkeen paneudutaan aineiston tuloksiin, joita käydään kysymys kysymykseltä läpi. Tulokset on koottu neljän eri teema-alueen alle, jotka ovat (1) aikaisemmat kokemukset osatyökykyisistä ja heidän palkkaamisestaan, (2) työnantajien halukkuus palkata osatyökykyisiä ja mahdollisia tarjolla olevia työtehtäviä, (3) työnantajien tiedon- ja tuentarve osatyökykyisten palkkaamisen liittyen ja (4) ehdotuksia osatyökykyisten työllisyyden parantamiseksi yleisellä tasolla. Haastatteluista olisi voinut ollut mielekästä raportoida yritysten toimialojen ja kokoluokkien mukaan. Analysointia toimialaluokittain ei kuitenkaan pystytty tekemään, koska toimialojen edustettavuus ei ole tasapuolinen eli eri toimialoilta eriverran vastaajia. Kokoluokittainen vertailu olisi ollut mahdollista, koska yritysten kokoluokat jakaantuvat melko tasaisesti. Vastausten analysointi kuitenkin päädyttiin tekemään ilman kokoluokittaista vertailua, jotta tulokset olisivat selvemmin luettavissa sekä havaittavissa. Lisäksi näin pienellä otannalla ei voida tehdä suuria yleistyksiä näiden muuttujien varaan joten päädyttiin analysoimaan asioita teemojen mukaan. 3.1 Haastatteluiden toteutus Työnantajahaastatteluiden kontaktit saatiin Varamiespalveluiden (VMP) ja sähköposti- sekä suorakontaktointien kautta. VMP:n kautta saatiin kuusi kontaktia Kotkan alueelta ja yksi Kouvolan. Kuudelle heistä tehtiin puhelinhaastattelu ja yksi vastasi kirjallisesti. Muita haastatteluita varten kartoitettiin Kymenlaakson työnantajia ja kerättiin yhteystietoja. Apuna käytettiin mm. internetistä löytyviä Kotka ja Kouvola -oppaita. Yhteystietoja kerättiin yhteensä 160 yrityksestä ja niiden joukossa oli sekä pieniä että suuria yrityksiä. Kaikille kerätyille kontakteille lähetettiin kahteen otteeseen huhtikuun ja toukokuun aikana sähköpostitse pyyntö haastatteluun, jossa kerrottiin lyhyesti 10

14 OTE-kärkihankkeesta ja haastattelun tarkoituksesta. Sähköpostin koettiin olevan parempi keino lähestyä työnantajia kuin kylmäsoittojen. Haastattelupatteristo laitettiin myös jokaiselle vastaanottajalle liitteenä, jotta he voisivat halutessaan perehtyä kysymyksiin ennen haastattelua tai vastata siihen kirjallisesti. Haastattelusta kiinnostuneita yrityksiä saatiin seitsemän. Heistä kolmelle tehtiin puhelinhaastattelu ja neljä vastasi kirjallisesti. Työnantajia oli vaikeata saada osallistumaan selvitykseen sähköpostitse, joten kesäkuussa otettiin työnantajiin suoraan yhteyttä puhelimitse, joiden kautta onnistuttiin saamaan kuusi uutta haastattelua. Tämän jälkeen haastatteluita oli kerättynä yhteensä kaksikymmentä. Kaikista haastatteluista kirjallisia vastauksia on viisi ja puhelinhaastatteluita viisitoista. Haastattelut on toteutettu maaliskuun ja heinäkuun aikana. Yhdeksän haastattelua on Kotkan alueelta (mukaan lukien Hamina) ja yksitoista Kouvolan alueelta (mukaan lukien Kuusankoski). Yritysten kokoluokat vaihtelevat yhden ja yli tuhannen välillä. Suuryrityksiä (yli 250 työntekijää) vastaajien joukossa on neljä, keskisuuria yrityksiä ( työntekijää, pk-yritykset) on kuusi, pienyrityksiä (alle 50 työntekijää) on kuusi ja mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää) on neljä. Haastattelut jakaantuvat siis melko tasaisesti kaikkien yrityskokojen kesken. Vastaajien toimialoja ovat kaivostoiminta (B), kuljetus ja varastointi (H), rakentaminen (F), teollisuus (C), tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus (G), majoitus- ja ravitsemistoiminta (I), sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta (D), muu palvelutoiminta (S), rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) ja vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito (E) 1. Eniten vastaajia on tukku- ja vähittäiskauppa (viisi yritystä). Toiseksi eniten vastaajia on teollisuuden alalta (neljä yritystä). Kolmanneksi eniten rakentamisen alalta (kolme yritystä) ja neljänneksi eniten kuljetuksen ja varastoinnin alalta (kaksi yritystä). Muista toimialoista on vain yksi vastaaja. Toimialojen painotuksessa näkyy, että esimerkiksi teollisuus ja tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus ovat yksiä suurimpia toimialoja Kymenlaakson alueella (Kymenlaakson liitto, 2016). Haastattelurungossa oli kolmestatoista kysymystä. Haastatteluiden alussa kysyttiin taustatietoja mm. henkilöstömäärä ja toimialaa. Seuraavaksi kysyttiin aikaisemmista kokemuksista osatyökykyisten palkkaamisesta, mikäli sellaisia oli ja kiinnostusta nyt palkata heitä. Lisäksi kartoitettiin hieman syitä, miksi he eivät haluaisi palkata osatyökykyisiä ja mahdollisia haasteita ja etuja heidän palkkaamisessaan. Tämän jälkeen kyseltiin työnantajien mahdollisista työtehtävistä osatyökykyisille 1 Toimialakirjaimet (toimialaluokitukset) ovat tilastokeskuksen käytössä olevia luokituslyhenteitä toimialoista (TOL2008) 11

15 ja niiden osaamisvaatimuksia sekä mahdollisuudesta osa-aikaiseen työhön. Seuraavat kysymykset puolestaan koskivat tukia, joissa kartoitettiin, tarvitsevatko yritykset tukia osatyökykyisten palkkaamiseksi ja onko, heillä tietoisuutta niistä. Kymmenes kysymys oli hieman irrallinen, koska siinä kysyttiin haastateltavan omaa mielipidettä siihen, mitä pitäisi tehdä, jotta osatyökykyisiä voitaisiin työllistää paremmin avoimille työmarkkinoille. Haastattelun lopussa vielä kysyttiin, saako työnantajiin olla jatkossa yhteydessä osatyökykyisten työllistämiseen liittyen, haluaisivatko he saada lisätietoa mm. tukimahdollisuuksista ja olisiko heillä tuttuja, jotka voisivat osallistua haastatteluun. Kokonaisuudessaan kaikki haastattelut kestivät kymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Haastattelut olivat erilaisia, koska osa vastasi hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi, kun taas toiset enemmän pohtivasti. 3.2 Haastatteluiden tulokset Aikaisemmat kokemukset osatyökykyisistä ja heidän palkkaamisestaan Kysyttäessä työnantajilta, onko heillä aikaisempaa kokemusta osatyökykyisten palkkaamisesta, vain kaksi työnantajaa vastasi myönteisesti. Yhdellä työnantajalla kaksi osatyökykyistä on jäänyt palkkalistoille ja toisella yksi (keikkatyöläinen). Muilla työnantajilla ei puolestaan ole kokemusta osatyökykyisten palkkaamisesta ja muutaman työnantajan kantaa ei tiedetä. Lisäksi osatyökykyisiä on esiintynyt rekrytointitilanteissa vain yhdellä työnantajalla. Vaikka vain muutama työnantaja on palkannut osatyökykyisiä, on useammalla kuitenkin kokemusta heistä. Puolet työnantajista kertoo, että heidän henkilökunnassaan on työntekijöitä, joiden työkyky on alentunut työsuhteen aikana. Lisäksi kahdeksan työnantajaa kertoo, että heillä on kokemusta pitkäaikaistyöttömistä, erilaisista kuntoutujista, työpajojen työntekijöistä ja työkokeiluun tulleista henkilöistä, joihin he haastattelussa viittasivat osatyökykyisinä. Tässä kohtaa ei kuitenkaan voida olla täysin varmoja, onko näiden henkilöiden työkyky ollut alentunut suhteessa työn vaatimuksiin eli onko kyse ollut varinaisesti osatyökykyisistä. Meillä ei ole osatyökykyisiä palkattuna. Joskus on niitä mietitty mutta sitten kuitenkaan ei palkkaukseen asti lähdettyä. On meillä ollut tilanteita missä ollaan aika pitkälle käyty keskusteluja osatyökykyisien kanssa mitä tehtäviä olisi tarjolla ja miten niistä suoriuduttaisiin. Kokemukset osatyökykyisistä ovat positiivisia näiden kahden työnantajan kohdalla, jotka ovat palkanneet heitä. Muilla kokemukset erilaisista kuntoutujista, työpajojen työntekijöistä, työkokeiluista ja pitkäaikaistyöttömistä ovat olleet suurimmalla osalla positiivisia, mutta muutaman 12

16 työnantajan kohdalla kokemukset eivät ole olleet niin onnistuneita. Syitä huonoille kokemuksille ovat olleet työn fyysisyys tai henkilön sopimattomuus työpaikkaan. Lisäksi työnantajien haastatteluissa tulee myös ilmi, että töiden löytäminen yrityksien omille osatyökykyisille on haastavaa, mutta ilmeisesti monien työntekijöiden kohdalla on heitä pystytty kuitenkin sijoittamaan uusiin tehtäviin ja räätälöimään työtehtäviä. No meni itse asiassa todella hyvin ja on nyt tänä päivänä jäi meille tämmöisenä tarvittaessa kutsuttavana työntekijänä ja tekee aina silloin tällöin meillä kuitenkin töitä että. Mutta valitettavasti heidän (pitkäaikaistyöttömien) kohdallaan ei ole oikein. Muutama joku kokeilu ollut, mutta ei ole ollut hirveen hyviä. Ei ole sattunut löytymään sellaista sopivaa. Meillä on haasteena ns. omat osatyökykyiset eli omaan henkilöstöön kuuluvat, joiden työkyky on alentunut sairauden takia. Työnantajien halukkuus palkata osatyökykyisiä ja mahdollisten työtehtävien kuvaus Kysyttäessä työnantajilta, ovatko he halukkaita nyt palkkaamaan osatyökykyisiä, vain kolme työnantajaa vastasi myönteisesti. Palkkaamisen ehtona on, että löytyy sopivia työtehtäviä ja oikeanlainen henkilö. Haastatelluista työnantajista suurin osa kumminkin kokee, etteivät he halua palkata osatyökykyisiä. Vaikka moni työnantaja kokee, ettei halua palkata osatyökykyisiä, useat työnantajat eivät pysty suoranaisesti kieltäytymään mutteivat myöskään vastaamaan myöntävästi eli työnantajat ovat jossain määrin kuitenkin avoimia ajatukselle tai valmiina keskustelemaan siitä. Muutama työnantaja ei myöskään pystynyt siksi vastamaan myöntävästi eikä kielteisesti, koska heillä palkkaamista hoitaa henkilöstöhallinto ja he eivät voi itse vaikuttaa palkkaamispäätökseen. Merkityksellistä kuitenkin on, että yli puolet työnantajista kertovat, että heihin voi olla yhteydessä jatkossa osatyökykyisten palkkaamiseen liittyen, mikä on tulkittavissa juuri niin, että työnantajat ovat avoimia ja valmiita keskustelemaan asiasta. Suurimpia syitä, miksi osatyökykyisiä ei haluta palkata ovat työn asettamat vaatimukset mm. työn fyysisyys, kuormittavuus, aikataulupaineet, työturvallisuus ja työn sekä työympäristön hektisyys. Joidenkin työnantajien vastauksissa myös korostuu työnantajien epäluulo henkilön työkykyä kohtaan ja koetaan, ettei osatyökykyisille löydy sopivia työtehtäviä yrityksen sisältä. Osa työnantajista myös nostaa esiin työnantajista johtuvat ongelmat syynä, miksi he eivät voi palkata osatyökykyisiä. Näitä syitä mm. ovat resurssien puute, omien prosessien epäselvyys ja tietämättömyys osatyökykyisistä. Osa työnantajista kokeekin, että aiheeseen tulisi perehtyä paremmin ja nostaa sitä paremmin esille 13

17 yrityksessä sekä samalla miettiä ja suunnitella näitä yrityksen omia prosesseja ja resursseja, miten ne palvelisivat myös osatyökykyisiä. Myös muutama työnantaja nostaa esille tukien saatavuuden ja keston haasteena. haaste on, et jos me ei saatais näistä henkilöistä palkkatukee, nii se olis sille muulle työryhmälle vaikeampaa perustella, miksi on heidän työ mukautettua tai ehkä tehdään vähän rauhallisemmalla tahdilla tai niin poispäin. Mutta sitten palkkatuen kautta on mahdollista myös perustella heillekin tavallaan sitä henkilöiden palkkaamista. Emme löydä sellaisia tehtäviä mihin osatyökykyisiä voi hyödyntää. Työnantajalle tehtävät pitää olla olemassa ja työntekijälle tehtävän tulisi olla mielekäs. Toki kiinnostusta on, mutta nyt täytyy aina muistaa, että meidän työtehtäväkenttä on niin äärimmäisen haastava, että se riippuu paljon siitä, mikä sen henkilön niin kun tavallaan vajaakykyisyys on. Osatyökykyisten palkkaamisen etuna nähdään yhteiskuntavastuun toteutuminen useamman työnantajan kohdalla. Työn tarjoaminen osatyökykyiselle koetaan tärkeäksi, jotta henkilö pääsee takaisin työelämään ja tuntee itsensä tarpeelliseksi. Lisäksi etuna mainitaan myös hyvän, osaavan ja motivoituneen työntekijän saaminen työnantajan palvelukseen. Muutama työnantaja myös nostaa esille, että osatyökykyisistä voisi olla etua nimenomaan keikkatyöläisinä ja tarpeen kutsuttavina. Mitä paremmin ihmiset työllistyy, nii sitä paremmin me voidaan koko kansa. Kyl se tavallaan ja myöskin se on niille yksilöille ihmisille hyvin tärkeetä tavallaa, että tuntee, kyllä työstä ihminen saa hyvän fiiliksen, kyllä se on aika tärkeä asia, että tuntee tärkeäksi ja tarpeelliseksi. No ehkä sit kuitenki se, että parhaimmillaan tämmönen osatyökykyinen olis varmaan hyvin motivoitunut, jos hän haluaa päästä uudestaan tai takaisin työelämään tai jonkun tauon jälkeen. Ja sitten jos miettii ihan tätä yhteiskuntavastuuta, nii sehän on myös tosi tärkee. Et pidetty omalta osalta, täytetty se oma yhteiskunnallinen vastuu myös tältä osin, että pyritään tukemaan ja auttamaan tämmöisiä, joilla on tarve apuun. Osatyökykyisille sopivat työtehtävät vaihtelevat hyvin paljon yrityksen toimialan mukaan. Mahdollisia työtehtäviä kyseltiin sellaisilta työnantajilta, jotka olivat kiinnostuneita palkkaamaan osatyökykyisiä ja niiltä, jotka eivät pystyneet täysin kieltäytymään mahdollisuudesta palkata heitä. Mahdollisia työtehtäviä saattaisi olla mm. varasto- ja tuotannossa, muuttoavussa, arkistoinnissa, maalaamisessa, ravintolassa, vähittäiskaupassa, rakennusteollisuudessa, asiakaspalvelussa, kuljetuksessa ja siivouksessa. Suurimpaan osaan työpaikoista riittävät perus työelämätaidot eikä sen 14

18 tarkempia vaatimuksia ole, mutta joissakin työpaikoissa kuitenkin toivotaan toimialatuntemusta ja painotetaan aiempaa työkokemusta. Positiivista myös on, että melkein kaikki työnantajat ovat hyvin joustavia ja kertoivat pystyvänsä tarjoamaan osa-aikaista työtä. Työnantajien tietoisuus ja tarve tukimahdollisuuksista Työnantajien tietoisuutta erilaisista tuista ja niiden tarpeesta kysyttiin kaikilta työnantajilta. Työnantajien vastauksista käy ilmi, että jonkinlaista tietoisuutta osatyökykyisten tukimahdollisuuksista on yli puolella työnantajista. Toisilla heistä vähemmän ja toisilla puolestaan enemmän. Monen kohdalla kuitenkin toistui vastaus, etteivät he ole tarpeeksi tietoisia niistä. Neljälle työnantajalle tuet eivät ole lainkaan tuttuja ja viisi työnantajaa ei vastannut kysymykseen. Merkityksellistä on, että jopa neljä työnantajaa vastasivat, etteivät tarvitse erilaisia tukia työllistääkseen osatyökykyisiä tai tuet eivät edesauta työllistämistä. Seitsemän työnantajaa kuitenkin kokivat, että he tarvitsevat tukia tai ovat ainakin kiinnostuneita kuulemaan, millä kriteereillä niitä saa. Kolme työnantajaa ei oikein osannut ottaa asiaan kantaa ja lisäksi kuusi työnantajaa ei vastannut kysymykseen. Lähtökohtaisesti en usko, että ulkopuolinen tuki olisi se ratkaiseva tekijä vaan se, miten työntekijän motivaatio ja työantajan tarve kohtaa Öö siis jossakin määrin joskus aina näihin tukimuotoihin oon törmännyt, mutta mitään sellasta välttämätön kauheen hyvää kokonaiskuvaa tai ajantasaista tietoo nii ei ei ole tällä hetkellä. Mä luulen, et se tuki ei auta siinä siinä asiassa, kun meillä ei ole silleen taloudellisesti ei ole ongelmaa palkata. Enemmän meillä on just se omat resurssit just se, mitkä on sen verran heikot siinä kohtaan. Tukien kohdalla myös kysyttiin tarkemmin työnantajien tietoisuudesta, kokemuksista ja tarpeesta työhönvalmentajista. Tämä kysymys ei kuulunut alkuperäiseen kysymyssarjaan, joten viidestä ensimmäisessä haastattelussa asiasta ei suoranaisesti kysytty, mutta joidenkin kohdalla teemaa kyllä sivuttiin. Positiivista on, että seitsemälle työnantajalle termi on tuttu ja kolmella työnantajalla on jopa kokemusta työhönvalmentajasta työpaikaltaan. Seitsemälle työnantajalle termi ei sen sijaan ole tuttu. Kuusi työnantajaa ilmaisi suoraan, etteivät kaipaa työhönvalmentajaa avukseen, ainakaan tällä hetkellä. Muut työnantajat, jotka vastasivat kysymykseen eivät suoranaisesti ilmaisseet kaipaavansa työhönvalmentajaa, mutta kuitenkin osa kaipasi lisätietoa asiasta eli heillä on kiinnostusta palvelua 15

19 kohtaan. Muutama työnantaja myös osasi sanoa, että työhönvalmentaja kuuluu työterveyspalveluihin, joten sellainen on jo tarvittaessa saatavilla. Työnantajahaastatteluista tulee myös ilmi, että kahdeksan työnantajaa haluaa saada lisätietoa erilaisista tukimahdollisuuksista osatyökykyisten palkkaamisen tueksi. Loput työnantajat eivät puolestaan kaipaa lisätietoa ainakaan tällä hetkellä, mahdollisesti kylläkin tulevaisuudessa. Osan kohdalla asiasta ei kysytty ja osa ei ottanut kysymykseen kantaa, mutta näiden henkilöiden kohdalla pääteltiin, että he eivät halua lisätietoa, koska he olivat jo aiemmin ilmaisseet, etteivät halua palkata osatyökykyisiä. Aiemmin jo esitettiinkin, että yli puolet työnantajista kertovat, että heihin voi jatkossa olla yhteydessä osatyökykyisten palkkaamiseen liittyen. Osa ei suoranaisesti sanonut, että aikoisi palkata osatyökykyisiä, mutta he kokivat, että asioista voidaan aina keskustella. Lisäksi joillakin työnantajilla tuntui olevan kiinnostusta saada apua omien osatyökykyisten tilanteelle. Myönteistä kuitenkin oli, että vain kaksi työnantaja kokee, ettei heihin kannata olla yhteydessä osatyökykyisten palkkaamiseen liittyen. Toinen heistä kuitenkin painottaa, ettei heillä ole osatyökykyisiä vastaan mitään ja toinen puolestaan on sitä mieltä, että asiaa tulisi nostaa enemmän esille heidän yrityksessä. Muutama työnantaja ei myöskään vastannut kysymykseen. Ymmärrän tavallaan, että nää on tämmösiä tärkeitä juttuja, et kyl mä tiedän Suomi on (ei saa selvää) mitä paremmin ihmiset työllistyy, nii sitä paremmin me voidaan koko kansa. Kyl se tavallaan ja myöskin se on niille yksilöille ihmisille hyvin tärkeetä tavallaa, että tuntee, kyllä työstä ihminen saa hyvän fiiliksen, kyllä se on aika tärkeä asia, että tuntee tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Ihan tärkeitä asioita hoidatta. Kyllä ja ihan mielenkiinnolla olen mukana tämmösissä hankkeissa, et en usko, et se olis mitään muuta ku järjestelykysymys Työnantajien ehdotukset osatyökykyisten työllisyyden parantamiseksi Työnantajilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään, mitä pitäisi tehdä, jotta osatyökykyisiä voitaisiin työllistää paremmin avoimille työmarkkinoille. Vastaukset eivät ole mitenkään yhteneväisiä vaan työnantajilta tuli hyvinkin erilaisia mielipiteitä asiaan. Kaikkein eniten vastauksissa kuitenkin korostui tiedottamisen tärkeys. Moni työnantaja kokee, että osatyökykyisten työllistämismahdollisuuksia tulisi nostaa vahvemmin esille ja kertoa myös erilaisista tukimahdollisuuksista. Muutaman työnantajan vastauksissa mainitaankin, että he haluaisivat kattavan 16

20 tietopaketin, joka helposti saatavilla. Toinen työnantajien vastauksissa eniten esille noussut näkemys on asennemuutos koko yhteiskunnan tasolla. Muita asioita, jotka nousivat haastatteluissa esiin ovat työpaikkaselvitykset, byrokratian vähentäminen, työnantajien kustannuksien helpottaminen (vakuutusmaksut), osatyökykyisten osaamisen päivitys ja heidän parempi motivointi sekä tukien saatavuus. Samaa kysymystä kysyttiin myös työnantajakyselyssä jossa avovastaukset toistivat aika paljolti samaa, mutta enemmän korostui työnantajien julkisten tukien tarve. niin en tiedä sitten olisko se mahdollista, että olis joku tämmönen tietopankki lisänä et tavallaan tällasella osaamisella ja tällaisilla edellytyksillä tällainen henkilö pystyis työllistyy No mulla tuli itsellä mieleen se, että asennemuutosta kaivattais ihan aika monessakin firmassa, että se asenne on aika usein jo sellainen, että ei haluta ottaa just sen takia ku se vie sitä omaa resurssia vaikka siitä vois sitten pidemmälle tähtäimellä olla yritykselle hyötyä saada se osatyökykyinen takaisin työelämään ja siitä hyvä työntekijä pitkäks aikaa mahdollisesti Että kyllä ehdottomasti pitää saada sellanen työmarkkina toimimaan, että tää valtion tuki saadaan, koska siinä kuitenkin omalla työllä saa tietyn osan, nii tukihan on joissain sata prosenttia, mut nehän on pienempiäkin. Että se järjestelmä ei miusta sais olla tällanen repalainen, että kuus kuukautta puol vuotta, seitsemän, kahdeksen, vuos, maksimissaan kaks No hmm. Pahan kysymyksen heitit. Joo no siis tietenkin ehkä nyt sitten yks lähtökohta on tiedottaa tiedottaa tiedottaa. Mä huomaan, et tiedottaminen on taitolaji ja se ei koskaan saavuta kaikkia kuulijoitaan 17

21 4 Johtopäätökset Selvitystä varten on tehty syvällisempää kvantitatiivista analyysiä Kaakkois-Suomen alueelta hyödyntäen viime vuonna toteutettua valtakunnallista työnantajakyselyä osatyökyisten palkkaamisesta ja tämän lisäksi kerätty laadullista aineistoa työnantajahaastatteluiden kautta Kymenlaakson alueelta. Tässä selvityksessä on pyritty vastaamaan kysymykseen mikä on työnantajien halukkuus palkata osatyökykyisiä Kymenlaakson alueella? Millaisia johtopäätöksiä osatyökyisten palkkaamiseen liittyen tämän aineiston perusteella voi tehdä Kymenlaakson alueesta? Ensiksi, kuten aikaisemmin on jo todettu, Kymenlaakson alue sijoittuu poikkeuksellisen alhaiselle tasolle maanlaajuisessa vertailussa osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä kvantitatiivisen aineiston perusteella. Tämän lisäksi pyrittiin analysoimaan alueita maantieteellisesti yhtenäisinä alueina varmistaakseen, ettei asiassa ole jonkinlainen poikkeuma tai jokin alue, joka olisi määrällisellä aineistopohjallaan vinouttanut valtakunnallisia tuloksia merkittävästi. Toimenpiteen jälkeen tilanne säilyi kuitenkin ennallaan ja Kymenlaakso jäi kyselyn perusteella kauas esimerkiksi Uudenmaan ja Itä-Suomen sekä kaikkien muiden maantieteellisten alueiden keskiarvoista osatyökyisten palkkaamisessa. Haastatteluista saadut tuoreemmat tulokset tukevat tätä kuvaa, sillä vain kahdella haastateltavista oli kokemusta uusien osatyökyisten rekrytoimisesta. Kymenlaakson alueella on näiden tulosten perusteella suhteellisen paljon tehtävissä osatyökykyisten palkkaamiseen edistämisessä ottaen huomioon valtakunnallisen kokonaisuuskuvan. Haastatteluiden perusteella aika moni kymenlaaksolainen työllistäjä toivoi käytännössä riskien madaltamista osatyökyisten palkkaamiseen liittyen. Toiseksi vaikuttaa myös siltä, että monelle työnantajalla ei ole täysin tiedossa mitä julkisen tuen mahdollisuuksia on olemassa osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi monelle Kymenlaaksolaiselle työnantajalle on myös epäselvää, mitä osatyökykyisyys oikein tarkoittaa määritelmällisesti ja miten iso kirjo erilaisia osatyökykyisyyden muotoja on olemassa. Valtakunnallisessa selvityksessä tilanne on samankaltainen siinä määrin, että osatyökykyisyyteen liittyvät kysymykset ovat varsin huonosti tunnettuja ja moni työnantaja kaipaisi lisää tietoa, mikä mahdollisesti vaikuttaisi heidän asenteisiin ja näkemyksiin osatyökykyisten palkkaamisen luomista mahdollisuuksista. 18

22 Eräs hieman yllättävä havainto haastattelujen perusteella oli kuitenkin se, että lähes puolet haastatelluista työllistäjistä ei toivonut lisätietoja osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä tukimuodoista. On mahdollista, että osatyökykyisen palkkaamisen tullessa ajankohtaiseksi heidän haluavan lisätietoa osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvistä kysymyksistä. Saman aikaan toisen kysymyksen perusteella yli puolet työnantajista suostui kuitenkin siihen, että heihin voi tulevaisuudessa olla yhteydessä osatyökykyisten palkkaamiseen liittyen. Työnantajille on osatyökykyisen palkkauksessa tärkeää riskienhallinta, tiedonsaanti työntekijän osaamisesta, työntekijän motivaatiosta ja suoriutumisesta työtehtävissä sekä olemassa olevista julkisista tuista. Maanlaajuisessa työnantajakyselyssä moni toivoo nimenomaan tietoa työntekijästä ja tässä on hyvä muistaa tiedonsaannin menetelmiä olevan monenlaisia. Osa toivoo ulkopuolisen arviointia ja osa haluaisi nähdä, miten tuottavasti työntekijä suoriutuu työtehtävistä työpaikalla. Näitä riskejä voidaan madaltaa eri keinoja käyttäen esimerkiksi lisäämällä tiedonsaannin ja työssä suoriutumisen arvioinnin mahdollisuuksia, mm. työnharjoitteluiden ja työkokeiluiden kautta. Suhteellisen harva kuitenkin toivoi saavansa tällaista tietoa, esimerkiksi työhönvalmennuksen kautta. Työhönvalmennus on jäänyt menetelmänä toistaiseksi melko vieraaksi työnantajille. Paitsi tietoa itse työntekijästä ja hänen työkyvystään halutaan myös enemmän tietoa olemassa olevista julkisista tuista, joista tiedetään varsin vähän. Samankaltaisia tuloksia ilmeni sekä kyselyn että myös haastatteluiden kautta. Moni työnantaja totesi, ettei heillä ole tarjolla sopivia työtehtäviä uusille osatyökykyisille työntekijöille. Monessa Kymenlaaksolaisessa työpaikassa oli töissä sellaisia henkilöitä, joiden työkyky oli madaltunut siinä määrin, että työnantaja koki heidän olevan osatyökykyisiä. Sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijän työkyky on madaltunut, työnantaja on useasti pyrkinyt järjestämään sisäisesti sopivia työtehtäviä. Näissä tilanteissa haastateltava on voinut todeta, että heillä ei ole mahdollisuutta palkata osatyökykyisiä koska heidän osatyökykyisille sopivat työtehtävät menevät jo sisäisesti osatyökykyisille työntekijöille. On siis mahdollista, että työnantajat jonkin verran panttaavat osatyökykyisille sopivia työtehtäviä riskienhallintamenetelmänä, jos ennakoidaan mahdollisia osatyökyisyystilanteita olemassa olevan henkilökunnan varalta, jolloin voi välttää työkyvyttömyyseläkemaksujen maksamista. 19

23 Toisaalta työnantajien riskejä voidaan hallita palkkatuella, jolloin tuottavuusvajetta kompensoidaan palkkatuella ja työeläkeriskien realisointia voidaan madaltaa julkisesti. Kymenlaakson alueen osalta rahallinen palkkatuki oli suosituin porkkana, jolla saataisiin työnantajia kiinnostumanaan osatyökykyisten palkkaamisesta. Näissä tilanteissa olisi kuitenkin arvioitava, miten eri toimenpiteet vaikuttavat työmarkkinoihin ja onko olemassa väärinkäytöksien riskejä, jotka voisivat vääristää niin sanottua tavanomaisia työmarkkinoita. Toisin sanoen olemassa olevien lääkkeiden löytäminen ei ole niin helppoa, kun se voisi vaikuttaa. Kymenlaakson osalta varmasti kannattaa kuitenkin seurata valtakunnallisia hankkeita ja rahoituksen saannin mahdollisuuksien osatyökyisten palkkaamisen liittyen, jolloin saataisiin myös lisää tietoa. Kaikista käytössä olevista keinoista varmasti tiedonsaannin lisääminen, asenteisiin vaikuttaminen ja käsitteiden selventäminen kaikista riskittömimpiä toimenpiteitä mitä julkinen taho voi tehdä. Tiedonsaannin lisäämistä nimenomaan moni työnantaja toivoo sekä valtakunnallisesti että Kymenlaakson alueella ja tämä asia on tullut vahvasti esille sekä työnantajakyselyssä että työnantajahaastatteluissa. Yleisellä tasolla Kymenlaaksoon liittyvä selvitys osoittaa sen, että on tarpeellista tutkia laajemmin alueellisia eroja osatyökykyisyyteen liittyen. Tutkimuksiin voitaisiin kytkeä enemmän taustamuuttujia ja pohtia myös asenteisiin ja tietoisuuteen liittyviä kysymyksiä. Näin saataisiin myös selvitettyä paremmin, mistä johtuu eri alueiden eroavaisuudet osatyökykyisten palkkaamiseen liittyvissä tilanteissa. Näin toimenpiteiden laatiminen olisi helpompaa ja täsmällisempää. Mielenkiintoista olisi myös tutkia, miten tehokkaasti julkisesti rahoitettu palkkatuki ja erilaiset ohjelmat kykenevät edistämään osatyökykyisten työssä pysymistä sekä saamaan työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset tavanomaisiin töihin avoimille työmarkkinoille. Vääristäisikö tällaiset toimenpiteet normaaleja työmarkkinoita varsinkin, jos tällaisia palkkausohjelmia laitettaisiin käyntiin isommalla mittakaavalla? Tai auttaisiko sellaiset ohjelmat osatyökyisten saattamista työelämään merkittävästi ja olisi näin osavastaus huoltosuhdanteen korjaamiseen ikääntyvässä Suomessa? Palkkatuen sekä muiden tukien osalta jouduttaisiin varmasti myös pohtimaan, miten pitkään tukien saanti voisi jatkua. Analyysia myös itse kohderyhmästä eli osatyökykyisistä olisi syytä jatkaa ja tutkia, miten heidän työkykyä pystyttäisiin kohentamaan. 20

24 21

25 Viitteet Ala-Kauhaluoma, M., Kesä, M., Lehikoinen, T., Pitkänen, S. & Ylikojola, P. (2017) Osatyökykyisistä osaavaa työvoimaa osatyökykyisten työvoiman kysyntää ja sen kehittämistä koskeva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 42/2017. Viitattu pdf Kymenlaakson liitto (2016). Tilastotietoja Kymenlaaksosta. Viitattu Sosiaali- ja terveysministeriö (2016) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Otetaan osatyökykyiset töihin ja pidetään osaajat töissä. Viitattu ad5a-7a3121ba8eba/STM_OTE-hanke_esite_210x135.pdf.pdf Tilastokeskus Työkyvyttömyyden määrä. Viitattu Tilastokeskus. Toimialaluokitus 2008 (TOL 2008). Viitattu

26 Liite 1 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihankkeen haastattelun kysymykset Kymenlaakson työnantajille Kevät Miten monta työllistätte? 2. Mikä on toimialanne? 3. Onko teillä aiempaa kokemusta osatyökykyisten palkkaamisesta? a. Jos on, millaisia kokemuksia? b. Oletteko havainneet osatyökykyisiä rekrytoinneissanne? Oliko osatyökykyisyys este palkkaamiselle? 4. Oletteko kiinnostuneita palkkaamaan osatyökykyisiä? a. Jos ette, mitä syitä tähän liittyy? b. Mitä pidätte suurimpana haasteena heidän palkkaamisessaan? c. Mitä etuja näette heidän palkkaamisessaan? 5. Onko teillä tarjolla osa-aikaista työtä? 6. Millaisia tehtäviä teillä olisi tarjota osatyökykyisille? 7. Millaisia osaamisvaatimuksia tehtävät edellyttävät? 8. Tarvitsetteko tukia osatyökykyisten työllistämiseksi, millaisia? 9. Tiedättekö minkälaista työhönvalmentavaa tukea olisi saatavilla osatyökykyisten palkkaamista varten? a. Kaipaisitteko lisää tietoa työhönvalmennuksesta? b. Haluaisitteko työhönvalmentajan avuksenne? 10. Mitä konkreettisesti pitäisi tehdä, jotta osatyökykyisten työllistettävyyttä yrityksissä voitaisiin edistää? 11. Saako teihin olla jatkossa yhteydessä osatyökykyisten palkkaamiseen liittyen? 12. Onko teillä suositella tuttuja, jotka olisivat myös mahdollisesti kiinnostuneita osatyökykyisten palkkaamisesta tai vastaamaan kyselyyn? 13. Haluatteko lisätietoa osatyökykyisten palkkaamisesta ja mahdollisista tukimuodoista?