Havaitsemisen ja tarkkaavaisuuden haasteet ja mahdollisuudet printtimediassa
|
|
- Tauno Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Havaitsemisen ja tarkkaavaisuuden haasteet ja mahdollisuudet printtimediassa T Käytettävyyden psykologia Eeva Asikainen
2 Sisällysluettelo: 1 Johdanto Havaitsemisen prosessi Neisserin havaintokehä Havaitsemiseen vaikuttavat tekijät Ihmisen kiinnostuksen herättäminen ja havaitsemiseen vaikuttaminen Aiheet Kuvien käyttö Hahmolait Läheisyyden laki Yhteenliittyvyyden laki Sulkeutuvuuden laki Värit Lopuksi...8 Lähteet...1
3 1 Johdanto Ihminen saa ympäristöstään rajattomasti viestejä jatkuvasti. Joillain keinoilla ihminen kuitenkin kiinnittää huomionsa vain tiettyihin asioihin ja näin kykenee selviytymään informaatiotulvankin keskellä. Esimerkiksi ruokakaupassa asioidessaan ihminen joutuu joidenkin kriteerien perusteella tekemään valintoja siitä, mitä hän ostoskärryynsä valitsee. Ilmiselvimpiä ovat tietysti ihmisen tarpeet ja hinta. Jokin saa kuitenkin meidän aina toisinaan lastaamaan kärryihimme myös tavaraa, jota emme varsinaisesti elääksemme tarvitse, ja jonka ostoa emme ole etukäteen suunnitelleet. Kauppojen lehtihylly onkin esimerkki osastosta, jolta heräteostoksia monille tarttuu käteen. Lehdet on usein sijoiteltu juuri kassan viereen; paikkaan, jonka jokainen asiakas kassajonossaan seisoessaan näkee. Lehtien myynnin kannalta ensisijaisen tärkeää onkin potentiaalisten asiakkaiden huomion saaminen. Lehden täytyy siis selvitäkseen kyetä herättämään asiakkaan kiinnostus ennen kaikkea kannen perusteella, mutta myös houkutella lukemaan lehden sisällä olevat jutut. Millaisin kriteerein ihminen sitten suuntaa huomionsa? Entä miten tätä hyödynnetään tai voitaisiin hyödyntää lehdissä tai yleisemmin printtimediassa? 2 Havaitsemisen prosessi Vaikka havaitseminen tapahtuukin aina yksilön toimesta ja on ainutkertainen tapahtuma, noudattaa se kuitenkin joitakin yleisiä lainalaisuuksia ja havaitsemisen malleja. Havaitseminen ja sen painotukset toki vaihtelevat kulttuureittain, mutta jotkin toiminnot ovat yleismaailmallisia [1]. Monenlaisen tarjonnan keskeltä päädymme siis valikoimaan aina tietyt asiat. Ihmisen tarkkaavaisuus suuntautuu kolmella tavalla [2]: 1. Tietoisesti valikoiden 2. Automaattisesti ohjautuen ihmiselle tärkeisiin kohteisiin (esim. nälkäinen kuluttaja tiedostamattaan näkee ruokamainoksia kaikkialla) 3. Refleksinomaisesti jonkin äkillisen äänen tms. vuoksi Useimmiten havaitsemme asiat mainittujen tapojen jonkinlaisen yhdistelmän aikaansaamana. Varsinaista havaitsemisprosessia voidaan kuvata myös mm. Ulric Neisserin mukaan nimetyn Neisserin havaintokehän avulla. 2.1 Neisserin havaintokehä Kuvassa 1 esitetyn Neisserin havaintokehän mukaan ihminen ei missään tapauksessa havaitse ympäristöään objektiivisesti vaan hakee siitä itselleen kulloinkin mielenkiintoisia asioita [3, 4]. Kun ihminen kuulee ulkomaailmasta asioita, tärkeiltä tuntuvat asiat jäävät mieleen päällimmäisiksi (kuva 1, kohta 1). Ihmisen mielessä olevat asiat taas vaikuttavat siihen millaista tietoa ihminen ylipäätään etsii (kuva 1, kohta 2). Esimerkiksi kuullessani ystäväni aikeista hankkia moottoripyörä, haluan hakea tietoa samaan aiheeseen liittyen, eli etsin ympäristöstäni moottoripyöriin liittyviä asioita. Valtavasta tietotulvasta suodattaa siis itseäni kiinnostavat uutiset (kuva 1, kohta 3), eli esimerkiksi lehteä lukiessani kiinnitän erityisesti huomiota juuri moottoripyöriin liittyviin uutisiin. Se, mitä lehdistä löydän vaikuttaa edelleen mielessäni oleviin asioihin (kuva 1, kohta 1), eli mielikuvani moottoripyöristä muokkautuu luotettavina pitämiäni lehtiartikkeleita lukiessani. Näin ollen jos ensimmäiset löytämäni moottoripyöriin liittyvät artikkelit, ovat negatiivisia, alan todennäköisesti pitää moottoripyöriä vaarallisina. Mielessäni oleva negatiivinen kuva moottoripyöristä muokkaa edelleen sitä mitä haen ympäristöstäni. Toisin sanoen, kiinnitän entistä enemmän huomiota juuri sellaisiin asioihin, jotka kertovat moottoripyöräonnettomuuksista. 1
4 1. Ulkomaailmasta saatava tieto 3. muokkaa valikoi Mielessä olevat asiat vaikuttaa 2. Tiedon hakeminen Kuva 1 Mukailtu Neisserin Havaintokehä [2, 3, 4] 2.2 Havaitsemiseen vaikuttavat tekijät Kaiken kaikkiaan tarkkaavaisuuteen ja havaitsemiseen on todettu vaikuttavan [5]: 1. ärsykkeeseen liittyvät tekijät 2. havaitsijaan liittyvät tekijät 3. konteksti Ärsykkeen voimakkuus vaikuttaa suoraan siihen mitä havaitaan. Etenkin suuret, liikkuvat, äänekkäät ja värikkäät ärsykkeet huomataan. Myös ärsykkeen poikkeavuus ympäristöstään tai totutusta herättää ihmisen huomion. Printtimediassa äänen ja liikkeen sijaan keskitytään etenkin väreihin ja poikkeavuuteen. [5] Havaitsijan itsensä ominaisuuksista (kuten jo aiemmin osittain todettiin) mm. vireystila, motiivit, tarpeet, tunteet, kunto ja kokemukset vaikuttavat siihen mitä pidetään havaitsemisen arvoisena [5]. Näihin asioihin on printtimedian kutakuinkin mahdotonta vaikuttaa. Ainoastaan kokemuksista poikkeamiseen mm. lehdillä voi olla vaikutusvaltaa; täydellinen ulkoasun muodonmuutos saattaa totisesti saada aikaan reaktion ihmisissä, joihin tuttu lehtihylly ei yleensä tee sen kummempaa vaikutusta. Konteksti vaikuttaa havaitsemiseen lähinnä niin, että ihmiset havaitsevat helposti kontekstissa poikkeavat asiat. Esimerkiksi lehtihyllyssä oleva lehti on sellaisessa paikassa, missä moni sen olettaisikin olevan. Sen sijaan Se! -lehti vessanpöntössä herättää varmasti monen huomion; se on yksinkertaisesti paikassa, jossa sen ei totisesti olla. 2
5 3 Ihmisen kiinnostuksen herättäminen ja havaitsemiseen vaikuttaminen Ihmisen kiinnostuksen heräämiseen voidaan printtimediassa vaikuttaa mm. juttujen aiheilla, kuvien käytöllä, hahmolakeja hyväksikäyttämällä sekä väreillä. 3.1 Aiheet Neisserinkin mukaan ihmisen huomio kiinnittyy aiheisiin, jotka häntä itseään kiinnostavat, esimerkiksi opintotuen varassa elävä opiskelijan kiinnostus varmasti herää hänen kuullessaan opintotukileikkauksista. Lehdissä tätä hyödynnetään korostamalla juttuja, jotka kiinnostavat mahdollisimman montaa ihmistä. Yleismaailmalliset aiheet ovat tietysti kiinnostavia, mutta etenkin henkilökohtaisella tasolla koskettavat otsikot herättävät huomiomme. Kuvassa 2 on esitettynä Iltalehden lööppi neljä päivää Aasian tsunamin jälkeen. Tuhannet maapallon kuolleet ihmiset olisi juttuna suuren uhrilukumäärän vuoksi sinänsä muutamia mahdollisia suomalaisuhreja kiinnostavampi. Iltalehti on kuitenkin uskonut suomalaisten olevan kiinnostuneempia juuri muiden suomalaisten, mahdollisten tuttujen ja sukulaisten kohtalosta, missä Iltalehti onkin varmasti oikeassa, eli sanat suomalainen ja kuolema, herättävät tässä monen huomion. Etenkin otsikot erottuvat mikäli niissä on jotakin todella yllättävää. Tästä esimerkkinä on kuvassa 3 esitetty Ilta-Sanomien lööppi, joka keräsi monen huomion. Lööppi johtaa monen mielestä tarkoituksellisesti harhaan; lööppi antaa ymmärtää, että kymmeniä vuosia sitten tapahtunut rikos olisikin ollut aikanaan poliisin lavastama. Todellisuudessa pieni juttu lehdessä kertoo poliisin käyneen oletetut tapahtumat vielä kerran läpi tapahtumapaikalla kesällä Kuva 2 Iltalehden lööppi [6]. Kuva 3 Ilta-Sanomien lööppi [7]. 3
6 3.2 Kuvien käyttö Printtimediassa ihmisen silmä kulkeutuu yleensä ensin kuvaan ja siirtyy kuvan faasin mukaiseen suuntaan. Esimerkiksi kuvassa 4 katse siirtyy todennäköisesti suuren valkoisen tekstin ja Aki Sirkesalon kasvojen kautta Sirkesalon katseen suuntaan, eli keltaiseen, pienemmällä fontilla kirjoitettuun tekstiin. Kuvan suunta ohjaa siis selkeästi katsetta. Kuvassa 5 esitetyn Käytännön Maailma -lehden kansikuvan tekstejä on samaisesta syystä vaikeata lukea. Taustan ja tekstin kontrasti on heikko, ja lisäksi vertikaalisesti sijoitellut vehnänkorret hankaloittavat vaakasuoraan tapahtuvaa lukemista. Silmä siis pitää kuvaa ikään kuin tärkeämpänä, ja tahtoo siirtyä kuvan osoittamaan suuntaan pystysuoraan. Toki ihminen keskittymällä saa tällaisetkin tekstit luettua, mutta se rasittaa silmiä. [2] Kuva 4 Ilta-Sanomien kansi [7]. Kuva 5 Käytännön Maailma lehden kansi [8] 3.3 Hahmolait 1800-luvulla oli valloillaan atomistinen ajattelutapa, jonka mukaan asioiden luonteen uskottiin olevan ehdoton ja riippumaton kontekstistaan. Sittemmin on keskitytty Gestalt-koulukunnan ajatteluun ja tutkimuksen kohteisiin: kuinka mielemme hahmottaa kokonaisuuksia epätäydellisistä elementeistä, ja miten asioiden konteksti ja suhteet vaikuttavat havaittuun kokonaisuuteen. [1] Ihmisen rajallisen informaation käsittelykyvyn vuoksi ihminen pyrkii helpottamaan taakkaansa ryhmittelemällä asioita. Ihmisen tapaa ryhmitellä asioita voidaan kuvata mm. Gestalt:laisten hahmolakien avulla. Printtimediassa hahmolakeja käytetään hyväksi ihmisen havaitsemisen ja tulkitsemisen edistämiseksi. Hahmolaesta printtimediassa hyödynnetään lähinnä läheisyyden-, yhteenliittyvyyden- ja sulkeutuvuuden lakeja. [1] Läheisyyden laki Läheisyyden lain mukaan ihminen uskoo lähellä toisiaan olevien kappaleiden liittyvän toisiinsa [2]. Lehdissä näemmekin usein tekstin lisäksi kuvia, joiden usein uskomme liittyvän itse tekstiin. Näinhän asiat eivät tietenkään aina ole, vaan etenkin lööpeissä väärinymmärryksiä saatetaan hakea aivan tarkoituksellisesti. Esimerkiksi julkkiksen kuva saatetaan asettaa varsin lähelle lööppitekstiä, jossa todetaan esimerkiksi suomalaisten harrastavan paljon irtosuhteita. Näin ollen moni lukija uskoo 4
7 ensisilmäyksellä ko. julkkiksen harjoittavan irtosuhteita, vaikka juttu tästä henkilöstä kertookin hänen hevosharrastuksestaan. Kuvaa 6 katsottaessa moni kiinnittää ensin huomionsa bikineihin sonnustautuneeseen prinsessa Madeleineen, ja sen jälkeen välittömästi vieressä olevaan ja osittain jopa kuvan päälle menevään suurikokoiseen tekstiin raa asta veljeskolmikosta. Ensi alkuun moni saattaa tulkita Madeleinen liittyvän tapaukseen. Kuva 6 Ilta-Sanomien lööppi [7] Yhteenliittyvyyden laki Hahmolaeista vahvimman, eli yhteenliittyvyyden lain mukaan ihminen uskoo toisiinsa yhdistettyjen asioiden kuuluvan yhteen [2]. Printtimediassa esimerkkejä näkee etenkin juorulehdissä, kun kahden julkkiksen välille on piirretty viiva. Tämä antaa lukijalle kuvan, että nämä alun perin kaksi erillistä hahmoa ovatkin yhtä, ja vahvistaa siis mielikuvaa parin enemmän tai vähemmän paikkansa pitävästä suhteesta. Käänteisesti tätä on käytetty hyväksi Katso-lehdessä (kuva 7), jossa Saulin ja Tanja erouutista on tehostettu eri tilanteista peräisin olevilla kuvilla, jotka on lehden yleisestä tyylistä poiketen välimatkallisesti erotettu toisistaan. Kuva 7 Katso-lehden kansi, nro 17/2004. [9] 5
8 3.3.3 Sulkeutuvuuden laki Sulkeutuvuuden lailla tarkoitetaan ilmiötä, jossa ihminen ryhmittelee yhteen rajauksen sisällä olevat asiat [2]. Lehdissä tätä hyödynnetään usein, esimerkiksi eri artikkelit erotetaan toisistaan poikkiviivoilla tai laatikoilla. Kuvassa 8 otsikot on erotettu suhteellisen selkeästi toisistaan käyttämällä eri värejä. Kuten muidenkin lakien kohdalla, lehdet saattavat käyttää myös sulkeutuvuuden lakia hyväkseen antaessaan tarkoituksellisesti ihmisten ymmärtää todellisen otsikoinnin väärin. Toisinaan juttuja rajataan tarkoituksellisesti ja harhaanjohtavasti yhteen, ja kuvan 9 esimerkissä nähdään kuinka rajaukset on ilmeisen tarkoituksellisesti jätetty tekemättä. Kuvan tapauksessa lukijan on hyvin hankala päätellä, mikä teksti kuuluu mihin kuvaan, ja jos hän todella haluaa ottaa asiasta selvää, on lehti ostettava. Kuva 8 Iltalehden lööppi [6] Kuva 9 Hymy lehden kansi, nro 12/2004. [10] 3.4 Värit Etenkin keltaiseen lehdistöön luokiteltavissa lehdissä värien käyttö on varsin moninaista. Tämä on luonnollisesti riski, sillä etenkin värien havaitsemiseen liittyy kovin monta muuttujaa. Eri ihmiset assosioivat värit hyvin eri tavoin ja värien tulkitsemisen on todettu olevan kulttuurisidonnaista. Väreihin liitetään myös paljon tunteita ja kokemuksia. [2, 11] Väreistä esimerkiksi punainen ja keltainen herättävät huomiota. Tällaiset voimakkaat kromaattiset värit aiheuttavat väreilyä värialueiden rajoilla, ja kauan katsottuna jälkikuvia. Näitä värejä yleensä pyritäänkin tästä syystä leipätekstissä välttämään, ja jättämään ne tehosteväreiksi. On selvää, että mikäli tehostusta käytetään liikaa, kärsii värien huomioarvo inflaation ja lopputuloksena mikään osa ei korostu. [2] 6
9 Kuvan 10 Maalla-lehden kansikuvassa on käytetty hillittyjä, mutta lämpimiä värejä. Eri värejä on vain muutamia, ja kuva kokonaisuudessaan antaa varsin toisenlaisen kuvan kuin kuvassa 11 esitetty Seitsemän päivää -lehden kansi. Seitsemän päivää -lehti on korostanut jokaista kannen osaa niin voimakkaasti, ettei siinä varsinaisesti enää mikään yksityiskohta erotu kirkuvaa kokonaisuutta lukuun ottamatta. Kokemuksen avulla ihminen kuitenkin oppii jättämään turhat korostukset omaan arvoonsa. Lehtihyllyllä katse ei siis välttämättä kerta toisensa jälkeen palaakaan Seiskan tai Katso-lehden kirkkaisiin kansiin, vaan ihminen tottuu ja oppii sivuuttamaan vastaavat lehdet tyystin. Kuva 10 Maalla-lehden kansikuva, nro 1/2005 [8] Kuva 11 Seitsemän päivää lehden kansikuva, nro 53/2004 [12] Esimerkkinä yleisesti väreihin assosioitavista asioista on esitetty Seitsemän päivää lehden loistelias kuva Hjallis Harkimosta ja Merikukka Forsiuksesta (kuva 12). Kuvaan on selkeästi muutettu taustaväri punaiseksi, ja päälle on lisätty muutama kansainvälinen symboli korostamaan väitetyn suhteen olemassaoloa. Kuvan osapuolia ei ehkä ole edes kuvattu yhdessä alun perinkään, vaan kuvat on voitu liittää toisiinsa jälkikäteen. On kuitenkin selkeää kuinka punainen tausta ja sydämet viestivät lämpöä ja kiihkeää suhdetta. Esimerkiksi sininen taustavärinä olisi antanut täysin toisenlaisen vaikutelman. Simo Frangenin eroa valottavaan kuvaan 13 ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa taustaväriä punaiseksi, vaan tumma taustaväri ja salama ajavat tässä tapauksessa asiaa mainiosti, ja korostavat sopivasti Frangenin iloisesta ilmeestä huolimatta synkkyyttä ja välirikkoa. Kuva 12 Kuva Seitsemän päivää lehdessä [12] Kuva 13 Kuva Seitsemän päivää lehdessä [12] 7
10 4 Lopuksi Kuten aiemmin todettiin, ihmisen itsensä mieltymykset, vireystila yms. vaikuttaa paljon havaitsemiseen. Graafisilla suunnittelijoilla on kuitenkin paljon valtaa. He voivat vaikuttaa paljon siihen mitä ihmiset havaitsevat ja miten havaitut asiat koetaan ja tulkitaan. Lehdissä ja printtimediassa yleisesti ei suinkaan aina edes haeta tyylikästä ulkoasua ja hyvää käytettävyyttä. Tämä aiheuttaa muun muassa väärinymmärryksiä, mikä kuitenkin saattaa monessa tapauksessa olla itse tarkoitus. Lehdet eivät suoranaisesti voi valehdella, mutta voivat hyvin antaa ymmärtää asioita hieman väritetyllä tavalla. On kuitenkin selvää, että pitkäaikaisia asiakkaita ei jatkuvalla huijaamisella lehdet saa. Moni kuitenkin osaa suhtautua tiettyihin lehtiin jo etukäteen riittävällä kritiikillä, eikä ehkä odotakaan lukevansa aivan vedenpitäviä todisteita viimeisimpien julkkisten välisistä suhteista. Lehdet voivat siis useimmiten huoletta hieman liioitella asioita, ja antaa ihmisten ymmärtää asioita todellisuutta värikkäämmin. Kaikkien lehtien ei ole juorulehtien tapaan yksinkertaisesti varaa antaa lukijan ymmärtää perättömyyksiä. Tästä johtuen olisi erityisen tärkeää, että graafiset suunnittelijat tuntevat ja ymmärtävät ihmisen havaitsemisprosessin perusperiaatteet, jotta tahattomilta viestien vääristymisiltä vältyttäisiin. 8
11 Lähteet [1] Laine, Anna Hahmolait käytettävyyden parantajina. LuK-tutkielma, Jyväskylä Yliopisto. Saatavilla [viitattu ] [2] Sinkkonen et al Käytettävyyden psykologia. Edita Oyj/IT Press. Helsinki [3] Teknillisen korkeakoulun kurssin T Käytettävyyden psykologia luentomateriaalit luennolta WWW- Haku - lyhin tie käyttäjän tavoitteeseen. Saatavilla [viitattu ]: /suomi/luennot/luento1_osa2.pdf [4] Teknillisen korkeakoulun kurssin T Käytettävyyden psykologia luentomateriaalit luennolta Havaitseminen ja tuote. Saatavilla [viitattu ]: [5] Teknillisen korkeakoulun kurssin T Käytettävyyden psykologia luentomateriaalit luennolta Tuote ja havaitseminen. Saatavilla [viitattu ]: [6] Iltalehden verkkosivusto. Saatavilla [viitattu ]: [7] Ilta-Sanomien verkkosivusto, lööppiarkisto. Saatavilla [viitattu ]: [8] Yhtyneiden kuvalehtien verkkosivusto, lehtiesittelyt. Saatavilla [viitattu ] [9] Katso lehden verkkosivusto, paras kansi äänestys. Saatavilla [viitattu ] [10] Hymy lehden verkkosivusto. Saatavilla [viitattu ]: [11] Goldstein, E. B Sensation and Perception. Wadsworth/Thomson Learning. California. [12] Seitsemän Päivää lehden verkkosivusto. Saatavilla [viitattu ]:
Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia. Laskari 6
Käyttöliittymän suunnitteluohje, käytettävyyden psykologia Laskari 6 Käytettävyyden psykologia Ihmisen psykologisen toiminnan periaatteet on otettava huomioon käyttöliittymää suunniteltaessa Miten ihminen
LisätiedotOpetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005
Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 3/8: Visuaalinen suunnittelu
LisätiedotMonimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
LisätiedotSami Hirvonen. Ulkoasut Media Works sivustolle
Metropolia ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP07S Sami Hirvonen Ulkoasut Media Works sivustolle Loppuraportti 14.10.2010 Visuaalinen suunnittelu 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Oppimisteknologiat
LisätiedotVERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC
Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS
LisätiedotTarkkaavaisuus ja muisti
Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen
LisätiedotGraafiset käyttöliittymät Sivunparantelu
Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on
LisätiedotGraafinen ohjeistus. Taustaa. Logon elementit. Mittasuhtet. Suoja-alue. Värimääritykset. Logon sijoittelu. Kirjasintyypit eli typografia
Graafinen ohjeistus Taustaa Logon elementit Mittasuhtet Suoja-alue Värimääritykset Logon sijoittelu Kirjasintyypit eli typografia Taustaa Nuorten Kotkien alkuperäinen logo on vaakunamalliseen kehyksen
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY
GRAAFINEN OHJEISTO OLLILA TRANS OY Ohjeiston sisältö Tämän ohjeiston tarkoitus on antaa selkeät suuntaviivat Ollila Trans Oy:n viestinnälle. Annettuja ohjeita noudattamalla yrityksestä annetaan yhtenäinen,
LisätiedotG R A A. Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus
G R A A FI O HJ E IS Kaarinan Pojat ry:n graafinen ohjeistus N E N T US Logo Kaarinan Pojat ry:n logon tulee näkyä kaikissa KaaPon materiaaleissa, myös joukkueiden tuottamissa materiaaleissa. Logoa käytetään
LisätiedotKÄYTTÖLIITTYMÄT. Visuaalinen suunnittelu
KÄYTTÖLIITTYMÄT Visuaalinen suunnittelu MUISTETTAVA Yksinkertaisuus Selkeys Johdonmukaisuus Sommittelutyyli on säilytettävä samankaltaisen koko sivustossa Sivustolle yhtenäinen ulkoasu Miellyttävä ulkonäkö
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotVERKOSTO GRAAFINEN OHJE
2018 SISÄLTÖ 3 Pikaohje 4 Tunnus ja suoja-alue 5 Tunnuksen versiot 6 Tunnuksen käyttö 7 Fontit 8 Värit 9 Soveltaminen ----- 10 Verkosto Lapset 2 suoja-alue Tunnuksen suoja-alueen sisäpuolella ei saa olla
LisätiedotHELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28
HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
LisätiedotHyvä CV ja hakemus. Janne Loikkanen
Hyvä CV ja hakemus Janne Loikkanen 16.1.2018 Oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistaminen Osaamisesta ja vahvuuksista kertominen Työn hakeminen Työnhaku vaatii valmistautumista ja aikaa Kohdentaminen
LisätiedotArvokas. Graafinen ohjeistus
Graafinen ohjeistus Sinä olet arvokas! -ohjelma rakentaa yhdenvertaisempaa Suomea, jossa jokaisella lähtökohdista ja elämäntilanteesta riippumatta on mahdollisuus kokea olevansa merkityksellinen osa yhteisöä
LisätiedotKertausta aivovammojen oireista
Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT NENÄPÄIVÄ GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 NENÄPÄIVÄ
GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT GRAAFINEN OHJEISTUS 2014 GRAAFINEN OHJEISTUS LOGOT LOGO Nenäpäivä-tunnuksen kanssa saa leikkiä ja käyttää mielikuvitusta. Tunnukselle saa löytää uusia mitä merkityksellisempiä
LisätiedotHELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA
HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa
LisätiedotNuorten mediankäyttötapoja
Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?
LisätiedotGRAAFINEN OHJEISTO. kesä 2017 / v.1.0
GRAAFINEN OHJEISTO kesä 2017 / v.1.0 JOHDANTO Tämän graafisen ohjeiston tarkoitus on ohjeistaa Eläinterapeutin visuaalisen ilmeen käyttöä ja määritellä ulkoasua, sekä visuaalista viestiä. Graafisen ohjeistoon
LisätiedotSISÄLLYS JOHDANTO 5. KUVAT 1. TUNNUS - SANOMA 6. VERKKOSIVUT 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET. 2.1 Suoja-alue. 7.
GRAAFINEN OHJEISTO SISÄLLYS JOHDANTO 1. TUNNUS - SANOMA 2. TUNNUS - KÄYTTÖ 2.1 Suoja-alue 2.2 Eri osien käyttö 2.3 Minimikoot 5. KUVAT 6. VERKKOSIVUT 7. TUOTEKORTIT JA ESITTEET 7.1 Tuotekortit 7.2 Esitteet
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotHyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija
LisätiedotPMS 3298 C. (Sanomalehdessä. 100c, 0m, 50y, 5k) PMS 288 C (Sanomalehdessä 95c, 50m, 10y, 5k)
PMS 288 C PMS 360 C PMS 220 C PMS 1525 C PMS 143 C SANOMALEHTIIN 95c, 50m, 10y, 5k 35c, 0m, 100y, 0k 15c, 85m, 17y, 5k 10c, 45m, 95y, 2k 100c, 0m, 50y, 5k 0c, 20m, 100y, 0k KÄYTÖSSÄ ON KAKSI ISKULAUSETTA.
LisätiedotKompleksisuus ja kuntien kehittäminen
Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen
LisätiedotMAKULIHAN YRITYSILMEEN GRAAFINEN OHJEISTO
MAKULIHAN YRITYSILMEEN GRAAFINEN OHJEISTO 2011 Tämä graafinen ohjeisto esittelee Makulihan logon ja sen sovellukset, sekä antaa ohjeet yritysilmeen käyttöön. Ohjeistoa ja sähköisiä originaaleja käytetään
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa
LisätiedotPOWERPOINT HARJOITUKSET OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN
POWERPOINT HARJOITUKSET 3.1-3.7 OMAN ESITYSPOHJAN RAKENTAMINEN Tässä harjoituksessa luomme oman perustyylin, teemme omat värit, oman fonttiteeman, mukautamme perustyyliä ja tallennamme luomuksemme. 1/5
LisätiedotTottumukset. Tarpeet ja tunteet. Kontekstit. Printti & Digi. Aikakauslehtihetki. Tutkimus. Aikakausmedia & 15/30
Tottumukset Tarpeet ja tunteet Kontekstit Tutkimus Aikakauslehtihetki Printti & Digi Aikakausmedia & 15/30 3 Vaihe 1.1 Kvalitatiivinen Vaihe 1.2 Kvalitatiivinen Vaihe 2.0 Kvantitatiivinen Haastattelut
LisätiedotPERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
LisätiedotYrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.
MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa
LisätiedotVastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?
Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy
LisätiedotTilkkuilijan värit. Saana Karlsson
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson Tilkkutöissä erivärisiä kangaspaloja ommellaan yhteen ja siten muodostetaan erilaisia kuvioita. Värien valinta vaikuttaa siihen miten suunnitellut kuviot tulevat tilkkutyössä
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotTEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ. Johdanto Arja Karhumaa
TEKSTI JA TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Johdanto Arja Karhumaa TYPOGRAFIA LEHDESSÄ Kaikkein tärkein identiteetin, genren ja visuaalisen luonteen ilmaisija Monta tehtävää: 1. Kerronta Typografian tärkein tehtävä:
LisätiedotMEDIATIEDOT YRITYSPÄÄTTÄJIEN YKKÖSMEDIA. Pohjalaisen talouselämän ja yrittäjyyden erikoislehti
Pohjalaisen talouselämän ja yrittäjyyden erikoislehti YRITYSPÄÄTTÄJIEN YKKÖSMEDIA Pohjalainen Yrittäjä -lehti tavoittaa Etelä- ja Rannikko-Pohjanmaalla yli 20 000 yrittäjää, yritystä ja päättäjää. Lehti
LisätiedotTalent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007
LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä
LisätiedotMatikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon
Matikkaa KA1-kurssilaisille, osa 3: suoran piirtäminen koordinaatistoon KA1-kurssi on ehkä mahdollista läpäistä, vaikkei osaisikaan piirtää suoraa yhtälön perusteella. Mutta muut kansiksen kurssit, no
LisätiedotILOINEN. graafinen. Lempäälän seurakunta. takana paistaa aurinko LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA
ILOINEN graafinen o eisto Lempäälän seurakunta äriper e raafiset elementit t po rafia aloku at ersio 1. 13.3. 017 a epil ien takana paistaa aurinko Lempäälän seurakunnan uusi ILOINEN ilme on reipas, elävä,
LisätiedotMiten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin
Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa verkossa liikkuvin kuvin 5.3.2009 Sanomatalossa Reidar Wasenius Prometium Oy ...eli mitä ihmisiin vaikuttajan kannattaa ajatella videoleikkeistä verkossa...?
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotSuoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
Lisätiedot11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön
11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät
LisätiedotTulostettavat KPL-lisätehtävät
1 Tulostettavat KPL-lisätehtävät Tavoitteet ja vinkit Sanojen ja kuvien yhdistäminen Yhdistä sanat ja kuvat, Mini-LUKO Mini-LUKO-tehtäviin tarvitaan avattava pelirasia, jonka pohjassa on vastausruudukko
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotTarina-tehtävän ratkaisu
- tämä on esimerkki siitä, kuinka Pähkinä-lehdessä julkaistavia Tarina-tehtäviä ratkaistaan - tarkoitus ei ole esittää kaikkein nokkelinta ratkaisua, vaan vain tapa, jolla tehtävä ratkeaa Tehtävä: Pääsiäiskortit
LisätiedotMediafakta 2016 10/2015
Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015
LisätiedotTAMPEREEN SISU vuodesta d 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS
TAMPEREEN SISU vuodesta 1960 GRAAFINEN OHJEISTUS Sisällysluettelo LOGO Logo 3 Typografia. 5 Värit... 8 Lomakkeet 10 Kuvitus 12 - A KU UVITUS KEET LOMAKK TYPO GRAFI VÄRIT 2 LOGO TAMPEREEN SISU vuodesta
LisätiedotKoulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille
Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä
LisätiedotOHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä
OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotTampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Tampereen ammattikorkeakoulu Verkkokeskustelu > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue
Lisätiedot4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
LisätiedotG r a a f i n e n o h j e i s t o
Graafinen ohjeisto S I S Ä L LYS Alustus Puhetapa Värit Logo Typografia Kuvituselementti Kuvamaailma Sovelluksia 03 04 06 08 13 16 19 22 02 ALUSTUS Tämä on Hääyö-tapahtuman brand guide. Löydät ohjeistosta
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotTehtävä 3 ja 4. 3. aikakausilehden kansi pastissi 4. runokirjan kansi
Tehtävä 3 ja 4 3. aikakausilehden kansi pastissi 4. runokirjan kansi 3. Valitse esim. Opettaja-lehti ja tee sille uusi kansi lehden tyyliin samoilla fonteilla ym. (ohje sille), NYT-liite, tms. käy myös
LisätiedotGraafinen ohjeistus 03/2016
Graafinen ohjeistus 03/2016 Sisältö Laatukeskuksen visuaalisen ilmeen tavoitteena on ilmentää laatua, ammattimaisuutta, uskottavuutta ja erinomaisuutta. Viestinnässä pyritään luomaan yksinkertaisen tyylikäs
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 8/8: Esteettömyys Edellinen osa-alue
LisätiedotReittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki. RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen
Reittianalyysi Osakilpailu 8 Eurajoki, Kaharinmäki 16.3.2014 RTM Riku Juhala ja Saku Asikainen K-1 Heti alussa tarkkavaisuutta! Punainen reitti on lyhin ja tässä tapauksessa myös nopein reitti. Selkeä
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:
LisätiedotOHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY
OHJEET SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTOSSA (TAVARAMERKIT JA MALLIT) SUORITETTAVAAN YHTEISÖN TAVARAMERKKIEN TUTKINTAAN OSA C VÄITEMENETTELY JAKSO 2 IDENTTISYYS JA SEKAANNUSVAARA LUKU 5 HALLITSEVAT
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotLukkari-loppukäyttäjäkysely. Tuloksissa huomioitu muut kuin seurakunnan työntekijät yht. 845 vastaajaa, lisäksi erikseen suodatettuna maltilliset
Lukkari-loppukäyttäjäkysely Tuloksissa huomioitu muut kuin seurakunnan työntekijät yht. 845 vastaajaa, lisäksi erikseen suodatettuna maltilliset Sivuston eniten herättämä tunne kaikki 83 % / maltilliset
Lisätiedot1.Esipuhe. Esipuhe. Graafinen ohjeisto Rauman Lukko
Sisällys Sisällys 1. Esipuhe Teksti 2. Liikemerkki ja värit eri käyttötilanteissa 2.1 Esimerkkejä liikemerkin käytöstä eri taustoissa 3. Liikemerkin mitat ja suoja-alue 4. Logo ja liikemerkki 5. Slogan
Lisätiedotportfolion ohjeet ja arviointi
2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN
LisätiedotTulkkauspalvelut maahanmuuttajille
Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut
LisätiedotKuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT
Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotPalaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.
Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotPerimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)
Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle
LisätiedotHelsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotGimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8. Tasot ja kanavat. Jynkänlahden koulu. Yleistä
Gimp alkeet XIII 9 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 8 Tasot ja kanavat Yleistä Tasot eli layerit ovat tärkeä osa nykyajan kuvankäsittelyä. Tasojen perusidea on se, että ne ovat läpinäkyviä "kalvoja", joita
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön
LisätiedotMediafakta /2018
Mediafakta 2018 4/2018 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa Koneviestin levikki on 28 604 kpl (LT 2016 / Media Audit Finland) Koneviestillä on 154 000 lukijaa (KMT 2017) Koneviestiä
LisätiedotTUNNUS TUNNUS. Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS
Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnus GRAAFINEN OHJEISTUS Tunnus - Kehrä Lounais-Suomen ympäristökasvatustoiminnan tunnukseen kuuluu kaksi osaa: kuviollinen kehrä-tunnus ja toiminnan/tapahtuman
LisätiedotETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu
ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotPredictable 5 Uudet ominaisuudet
Predictable 5 Uudet ominaisuudet Sisällys 1. Sisäänkirjautuminen ja varmuuskopiointi... 3 2. Lauseiden etsiminen... 3 3. ios-äänet... 4 4. 10-näppäiminen näppäimistö... 4 5. Apple & näppäimistön laajennukset...
Lisätiedot60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.
Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla
LisätiedotLahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)
Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien
LisätiedotPyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 5 Viisi tasoa
Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 5 Viisi tasoa Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä esityksessä
LisätiedotMediafakta /2019
Mediafakta 2019 3/2019 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa Koneviestin levikki on 28 604 kpl (LT 2016 / Media Audit Finland) Koneviestillä on 163 000 lukijaa (KMT 2018) Koneviestiä
LisätiedotGalactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista
Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten
LisätiedotKVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018
1 KVPS Tukena Oy Graafinen ohjeisto 04/2018 2 Graafinen ohjeisto Tervetuloa tutustumaan KVPS Tukena Oy:n graafisiin ohjeisiin. Tämä ohjeisto sisältää ohjeita ja vinkkejä brändi-identiteetin käyttöön ja
Lisätiedot