ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Delfoi 2. hst. krs

Transkriptio

1 ARKTISEN MERITEKNOLOGIAN ENNAKOINTI Delfoi 2. hst. krs JULKISLÄHTÖISET TOIMIJAT - OSAPANEELIN ALUSTAVA YHTEENVETORAPORTTI , 134 s. RD Aluekehitys Oy, Uudenmaan ELY-keskus,

2 Yrjö Myllylä, (4.0), RD Aluekehitys Oy I TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUOTEEN 2030 Maailma jossa elämme Visio ja ulkoiset muutostrendit VISIO 1.1 Millainen on maailma ja etenkin maapallon arktisten alueiden tilanne vuonna 2030? Mikä on Uudenmaan ja Suomen rooli arktisen meriteknologian tuottamisessa? Millainen on iso kuva, mitä rakennetaan, mihin kiinnitytään? Vastaa toivomasi ja mahdollisena pitämäsi tulevaisuuskuvan/ vision mukaan. Esitä päällimmäiset ajatukset, uudet avaukset rohkeasti esille tuoden, muutamalla sanalla. (Kysymys on muihin kysymyksiin nähden orientoiva ja tarkoitettu vastattavaksi melko nopeasti.) Vastaus Pohjoisten merireittien liikenne on kasvanut ja jäävahvisteisia isoja aluksia käytetään entistä enenmmän. - Aluetta hyödynnetään 2030 kuin nyt Pohjanmerta.- Suomen ja alueiden rooli teknologiassa: huolto yms tukialukset, "iglut" eli asuminen lauttojen ja laivojen hyteissä. Risteilyaluksista myös viihtyvyyselementtejä. Ehkä suuriakin laivoja, etenkin erikoiskuljetuksiin. Sitten satamalogistiikan teknologiaa. Entä henkilölogistiikka, lähinnä lentokuviot, ilm. Rovaniemeltä muualle Eurooppaan, Asiaan ja Pohjois-Amerikkaan. Toki Helsinki-Vantaa myös maailman keskiössä. Entä mineraalien jalostus, mille nyt luodaan perustaa pohjoisen Suomen kaivosinvestoinneilla. Ympärstö ja myös IT voivat olla isoja sanoja erikoistumisissa. PK-seudulla parhaat vedellytykset T&K- eli innovaatiotoimintaan. "Uusi Pohjoinen"-kirja antaa hyvän vastauksen. Purjehduskausi ei oleelllisesti nykyistä pitempi. Siis ei ympärisvuotista liikennettä läpi Koillisväylän tai Luoteisväylän.Kasvava kiinostus luonnonvaroihin:venjä, Kiina, Kanda Jäänmurtajat, huoltoaluksesäätiedot, tietoliikenne Arktisten alueiden merkitys kasvaa. Suomen on varauduttava tilanteeseen tutkimalla aktiivisesti mahdollisuuksiaan. Haastavissa oloissa tarvitaan tehokasta kuljetuskalustoa ja erityisesti suomalaista osaamista (monitoimialukset). Arktinen matkailu on noussut kannattavaksi liiketoiminnaksi, missä suomalaiset alukset ja palvelutarjoajat ovat keskeisesti mukana. Energiatuotannon tilanne maapallolla on muuttunut suosimaan uusiutuvia energiamuotoja. Tämän johdosta näiden energiamuotojen tuotantoa on alettu voimakkaasti tutkia myös arktisilla alueilla. Imastonmuutos on mahdollistanut 2

3 mm. tuulivoiman tuottamisen näillä kylmillä alueilla. Uusi painopistealue globaalissa taloudessa ja kanssakäymisessä. Suomessa rakennetaan laivoja kuten tähänkin asti. Suunilleen nykyinen. Yhteistyö Venäjän telakoiden ja Kiinan kanssa on tiivistynyt. Usa ja Kanada pysyvät tästä syystä ulkona. Siis joko tai: Olemme edelleen maailman johtavia alalla arktinen aktiviteetti on kasvanut 100 % nykyisestä - Arktinen alue on tärkeä energia ja mineraalivarojensa vuoksi ja tärkeä liikenneväylä Pohjoisen Atlannin ja Pohjoisen Tyynen meren ja niiden rantavaltioiden välillä-suomella ja Uudella maalla tärkeä asema uusimman meriteknologian tuottamisessa, mikäli tähän pyritään johdonmukaisesti ja nykyhetkestä alkaen.-rakennetaan EU-hankkeena liikennekäytävät (kaikki liikennemuodot käsittäen) Suomen kautta Itämeren altaasta Kirkkoniemeen Norjassa ja Venäjän vesiteille Kaspian merelle, Mustalle merelle ja Välimerelle.-Edellä esitetty on täysin mahdollista, jos niihin haetaan tuki monelta taholta Seuraavassa on nostettu esille Delfoi-paneelin 1. kierroksella esitettyjä tai esitysten pohjalta johdettuja joitakin em. liittyviä keskeisiä väitteitä. 1.2 Ota kantaa seuraavien vuotta 2030 koskevien joidenkin väitteiden puolesta tai vastaan ja perustele valintasi, jos mahdollista. Katso asiaa etenkin Uudenmaan / Suomen arktisen meriteknologian näkökulmasta (toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuudessa). Väite 1= Olen taipuvainen hyväksymään väitteen, 2= En ole taipuvainen hyväksymään väitettä Perustelut 1. Arktinen meriteknologia on monta kertaa merkittävämpi Suomen kannalta kuin mitä Nokia oli parhaimmillaan. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3=2.00 Yksinkertaisesti bisneksessä liikkuu miljardeja monta kertaa enemmän kun puhutaan nimenomaan niistä miljardeista, jotka kulkevat jotenkin Suomen kautta. Nokian kuten tietty koko arktisen alueen miljardeista suurin osa virtaa muuuta kuin Suomen kautta. Mutta Suomessa tehdyn liikevaihto ja - voitto ynnä verotulot voivat olla selvästi Nokian parhaimpiakin aikoja suurempia. "monta kertaa" lienee liioittelua Tuskin sentään, koska arktinen merioteknologia on pakosti konvemtionaalista ja paikkaan sidottu Nokia oli ainutlaatuinen tapaus, joka ei toistu. AMT on silti keskeinen osa kansantaloutta. Koko pohjoisella pallonpuoliskolla arktinen tutkimus ja energiantuotanto on voimakkaan kehityksen alla. Ei ole samanlainen nich kuten Nokian tulo markkinoille Valmistus ei ole samalla tavalla ulkoistettavissa Meritellosuus on ollut aina Nokiaa tärkeämpi lukuunottamatta hyvin lyhyttä 3

4 muutaman vuoden periodia luvun vaihteessa 2. Uusimaa on nimenomaan kärkiteknologioitten luoja, siirtäjä (kopioi yms.) innovaatiotoiminnan ykkönen. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Uudellamaalla on kaksi maailmanluokan yliopistoa, väheksymättä ammattikorkeakouluja, VTT:tä yms. On kuitenkin varottava vastakkainasetelmaa Uusimaa vs. muu Suomi, kaikki teknilliset yliopistot ja ehkä amk:kin tärkeitä, pitää ajatella verkostona. Toki koko verkoston kansainvälinen, mitä yhteistyötä voi jo nyt laajentaa nopeastikin mm. Venäjän, USA:n, Saksan korkean osaamisen yksiköiden kanssa. voisi olla, mutta vaatisi laadukasta johtajuutta Uudellamaal on toimijat ja valtaosa tutkimuksesta Merkittävä osa teollisuutta ja palveluita on keskittynyt Uudellemaalle, joten alua on väistämättä ykkönen. Ei yksin Uusimaa, mutta koko Suomi on. Toiminta ei ole näin keskittynyttä Miksi se sinne muuttaisi? 3. Arktinen on yksi ensimmäisistä suurista globaaleista kysymyksistä, jotka ratkaistaan moninapaistuneessa toimintaympäristössä. Suomen ja Uudenmaan asemaan ja mahdollisuuksiin vaikuttaa eniten se, miten Venäjä kehittyy. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Arktinen alue hyödynnetään joka tapauksessa. Venäjä voi olla luontainen ykköspartneri (lähtien yhteistyöss aina sotakorvaus-ajoilta), mutta on toimittava kuin YK:ssa tai siellä turvaneovostossa, eli kenenkään kelkkaan yksin vaan korostettava tasapuolisuutta ym. Suomella tulee olla selkeä strategia, mitä ei saa pilata lähtemällä Natoseikkailuihin. On kaikin tavoin varottava sotilaasen voiman ja uhkan käyttöä mitenkään, kun arktisilla alueilla toimitaan. Ideaali olisi saada arktinen alue ydinaseettomaksi, mutta tämä lienee myöhäistä. Tavoite kuvaa kuitenkin ideaa ja ideaalia, mihin tulee pyrkiä; ja mihin Suomi on kohtuullisen määrätietoisesti pyrkinytkin. Suomen ja Uudenmaan asemaan vaikuttaa eniten miten Venjä kehittyy, kyllä, mutta kysymyksen ensimmäinen osa liioittelee Arktikumin merkitystä globaalisti. Venäjä on keskeinen, muttei ainoa potentiaali. Kehitys vain osittain Venäjästä kiinni 4

5 Arkitista yhteistyötä on ollut Venäjän kanssa 1950 luvulta, jatketaan hyviä perinteitä 4. Arktisilta alueilta hankitaan merkittävä, %, osa maapallon fossiilisista energiavaroista ja mineraaleista. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.14, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Ainakin 20 %:iin voi uskoa, mikäli fossilisten yms luonnonvarojen hupeneminen / hintojen nouseminen / hyödyntämisen vaikeutumin ovat totta. Näitä ennusteita pitää barometriomaisesti seurata. En tiedä mikä taho tällaista seurantaa kattavasti tekee vai teköö kukaan. Kordinoiva yksikkö sopisi Suomeen, ainkin meillä pitäisi olla jokin globaaleja ja samalla Suomenkin luonnonvaroja koordinoiva yksikkö, esim. Helsingin yliopiston yhteyteen. ei ole tarvetta hankkia, koska öly- ja hiiliyhtiöt omistavat jo nyt 5 kertaa enemmän varoja kuin 50 vuoden aikana voidaan käyttää Tämä koske öljyä ja kaasua mutta ei mineraaleja eikä kivihiiltä. Niin kauan kuin energian tuottaminen perustuu perinteisiin teknologioihin. Ei vielä tuolloin Ei noin nopeasti. Vanhat ensin loppuun. 5. Arktista jäänmurtoa tarvitaan pelastus- ja puhdistustöihin sekä isojen tavaramäärien vetämiseen. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.14, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Epäilemättä tarvitaan. Ilmeisesti logistiikka muotoutuu siten, että suuria volyymejä siirretää kesän / sulan aikaan. Tämä tarkoittaa logistiikkakeskusten kuten varastojen rakentamista arkt. alueelle. On vaikea ennakoida, miten laajoiksi pelastus- ja puhdistustyöt kasvavat. Yksi meriteknologian alue voisi olla kalustojen pakkas-, jää yms kestävyyden mittaus ja ylipäätään valvonta, millä pyritään juuri mainitujen ongelmien minimointiin. Purjehduskausi ei oleellisesti pitene. Kun toimitaan haastavissa olosuhteissa. Varmentamaan kuljetuksia Tulee liian kalliiksi vetää 6. Itämerelle laivoilla tultaessa on vaadittava ns. arktinen Jokin tällainen ajokirtti pitäisi olla, vaikka puhuttaisiin pelkästään Pietarista 5

6 laivankuljetusajokortti. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Saksaan ja Atlantille suuntautuvasta meriliikenteestä. Äskettäisen tankkerin kivilleajon Tallinnan edustalla pitäisi olla riittävän varoittava esimerkki. Vrt. myös vastaukseni edelliseen kysymykseen: sekä kulkuneuvoilla että niiden kuskeilla pitää olla testattu arktinen valmius. Lisääntynyt liikenne erityisesti Suomenlahdilla vaatii kohentuneita merimiestaitoja. Turvallisuustekijä Hyvä idea Ei sitä vaadita nytkään ja olosuhteet eivät ilmeisesti ainakaan jään osalta heikkene 7. Jos Koillisväylä on auki, tarvitaan satelliitteja lisää. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.23, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Menee arvaukseksi, mutta näyttäisi "avaruudesta katsottuna" että globaalia logistiikka avustavia satellitteja on runsaasti. Heti en keksi, mikä tekisi Koillisväylästä jotenkin erityisen haasteen satamien näkökulmasta. Todennäköisesti satelliittien määrä kasvaa joka tapauksessa meriliikenteen kasvaessa. Luulen niin, mutta ei navigointi nytkään oesty satelliittien vähäisyyteen. Kokemuksia Wrangelin saarelta kesältä 1995: seitsemän satelliittia enimmillään määritti gps-koordinaatit Turvallisuustekijä Ilman muuta Ei harmaata aavistusta. Ei kai se liikenne räjähdä? 8. Jääennustaminen ja pohjavirtojen hallitseminen tulee tärkeäksi jäämanagement-toiminnassa. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Epäilemättä tärkeä alue. Tämä sisältää myös pitkän aikavälin ennakoinnin (ilmastonmuutos, jään sulaminen, meren pinnan nousu) että huomattavat vuosittaiset erot. Ehdoton edellytys, mutta mahdollista vain tiettyyn mittaan. Turvallisuustekijä Kyllä 6

7 9. Jäämeri auennut, liikennemäärät kasvaneet. Öljyn ja kaasuntuotanto käynnissä. Suuri mahdollisuus että ympäristökysymykset haittaavat käyttöä. Olemme osaamiskeskus. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.29, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.75 Tai pikemminkin yhtenä isona toimijana kansainvälisessä verkostossa. Päästäänkö tuotantoyksiköitä ja kuljetuksia valvomaan on iso poliittinenkin kysymys. Tässä ilmeisesti tarvitaan YK:n, G7- maiden, EU:n, WTO:n yms toimia. Voi Suomi ehdottaa arkitisille alueille korkeantason yhteistyöelintä. Kannattaisi ainakin selvittää. Spesifeissä teknologioissa voimme olla huippuosaajia lähes ominkin päin. voisimme olla, tuskin olemme Jääämeri ei aukea, mutta esimerkiksi öljyporaukset lisääntyvät ja riskit mkasvavat. vrt. esimerkiksi kesä 2012: Shelle ei ehtinyt käynnistää koeporauksia Alaskan rannikolla koko kesänä lopulta jääesteiden takia, ei lupaa viranomaisilta Näin vastakin, mutta onnettomuuksia tulossa vääjäämättä. Mahdollisuudet pitää hyödyntää, koska osaamista Suomessa on. Ympäristöasiat täytyy nähdä mahdollisuutena ei uhkana. Tuskin ainoa ainakin alkanut 10. Kansainvälinen yhteistyö alueella on vahvistunut, merenkulun turvallisuutta ja valvontaa, kalastuksen sääntelyä sekä erilaisten offshore-hankkeiden ympäristöturvallisuutta on pystytty kehittämään sen verran mitä teknologia ja poliittinen tahto antaa myöten. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.08, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Näin se menee joka tapauksessa. On sitten eri asia, miten pitkälle ns. poliittinen tahto yltää. Toiselta alalta, Syyria on valitettava esimerkki missä tarvittavaa poliittista tahtoa ole lytynyt. Erona toki on, että arkt. alueella lähdetään suhteellisen puhtaalta pöydältä verrattu maailman kaikki mahdolliset ongelmat kasautuneeseen Lähi-Itään. Tässä on haastetta parille 7

8 uudelle suomalaisellekin"ahtisaarelle". epälooginen kysymys Osittain näin, mutta paineet lupaviranomaisia kohtaan kasvavat ja yhtiöiden onnistuminen riippuu paljon myös poliittisesta tilanteesta ao. valtioissa, esim, republikaani vs. demokraattipresidentti Yhdysvalloissa. Venäjällä vähemmän todellisia ympäristönsuojelusta johtuvia poliittisia rajoituksia. Nimenomaan Pakko, jos aiotaan hyödyntää. 11. Jääolot ovat vielä ajoittain erittäin vaikeita. Kaikkein riskialttiimpia projekteja ei tämän vuoksi voida ainakaan vielä toteuttaa alueella, eikä Suomi ole lähtenyt mukaan kehittämään teknologiaa jonka tiedetään tai aavistetaan olevan riittämätöntä onnettomuuksien välttämiseksi. Sen sijaan on panostettu osaamiseemme ympäristöteknologiassa, laivojen seuranta- ja kommunikaatiojärjestelmissä, öljyntorjunnassa talviolosuhteissa ja ennen kaikkea öljyonnettomuuksien ehkäisyssä. 1 = 1 2 = 2 n=13, A=1.00, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Jotenkin näin se menee. Suuri haaste on, että suuri pulma tai haaste on suuret vuosittaiset säätilan vaihtelut, samoin vuodenajoittaiset (esim. syysmyrskyt). Teknologia ääriolosuhteisiin on liian kallista Suomelle. Kun ruotsalaiset kairasivat tieteellisiin tarkoituksiin keskellä arktista napamerta Lomonosovin selänteellä kesällä muutamia vuosia sitten, kairausaluksena oli suomalisrakenteinen jäänmurtaja Oden ja liikkuvia jäämassoja kairausaluksen ympärillä mursi yksi dieselkäyttöinen ja yksi ydinjäänmurtaja Venäjältä, ja kyseessä oli keskikesä. Näin luulen Liian johdatteva kysymys 12. Koillisväylän liikenteen kokeilut jatkuvat, Koillisväylä ei kuitenkaan muutu merenkulun valtaväyläksi. Toinen trendi, mikä jatkuu on MANNERJALUSTAN TUTKIMUSTYÖ öljy- ja kaasualalla. Tästä seuraa, että tarvitaan TUTKIMUSLAIVOJA, mittavia öljyn ja kaasun kuljetusjärjestelmiä ei vielä synny. 1 = 1 Tämä kait on aikajännekysymys, olisko taitekohta noin Tällöin Koillisväylä on täydessä toiminnassa. Merenalaisten luonnonvarojen etsintä laajenee väistämättä sen myötä kun kysyntä kasvaa ja saatavuus maalta vähenee. Öljyn ja kaasun hankinta merestä on jo nyt mittavaa ympäri maapalloa. Toisin 8

9 2 = 2 n=14, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 sanottuna arktista aluetta ei kait pitäisi rajata omaksi alueekseen, kun puhutaan tutkimuslaivoista sinänsä, sen sijaan arktisilla alueilla liikkuvien alusten vaatimukset ovat luku sinsä, muistettakoon vaikka matkailun lisääntyminen sinne. Näin on, Koillisväylä eiu muutu liikenteen valtaväyläksi, mutta tutkimustarvetta on. vrt AURORA BOREALIS-hanke, johon Suomen kannattaisi liittyä. Laivan rakentaminen HIetalhdessa on suuri mahdollisuus. Näin luulen Ei hötköillä. 10 v ei oo mitään ja 20 vats jotaina 13. Koillisväylän merkitys kuljetusreittinä tulee kasvamaan ja se mahdollistaa erilaisten tuotteiden ongelmattoman kuljetuksen Japanin, Kiinan, Venäjän ja Euroopan sekä Amerikan välillä. Reitti on monessa suhteessa riskitön, vaikka tekniset sovellutukset eivät ole vielä riittävällä tasolla. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.36, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00 Tulee epäilemättä kasvamaan, mutta tuskin pelkkänä läpiliikenneväylänä muodostuu maailman meriliikenteessä määräänsä suuremmaksi. Läpiliikenteessä Suomen kannalta kiintoisampi alue voi olla lentorahtiliikenne. Tässä olisi paikka halpislentokentälle kun ilmesesti Helsinki-Vantaa täyttyy ja on kallis. Näin halutaan uskoa, mutta ei napamerestä jäätön tule eikä purjehduskausi juurikaan pitene nykyisestä. Oletan näin Ei satunnaisvaihteluita säästä voi poistaa. Ei siis riskitön jäätilanteen suhteen ja se vaikuttaa aikatauluihin. Tärkeintä on säännöllisyys ja aikautaulunmukaiuus. Sitähän haetaan jo isoilla bulkkeilla E_A ympäri jne 14. Merikuljetukset ovat nyt halpoja, tulevaisuudessa hinta nousee. Tiettyjen tuotteiden osalta pyritään välttämään kuljetuksia ja hakeutumaan päämarkkinoiden luo. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.29, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.75 Meriliikenne lisääntyy ainakin vuoteen 2030 asti tai sen jälkeen, keskeisenä tekijänä juuri arkt. alueet. Ymmärrykseni mukaan EU:nkin strategia on meri- ja ylipäätään vesiliikenteen lisääminen muiden kustannuksella. Myös kuljetuksia tullaan vähentämään, kun tartutaan kokonaistuottavuuteen. Nyt logistiikkaan suhtaudutaan ikään kuin se olisi melkein 9

10 ilmaista, ja myös ympäristöongelmia ynnä fossilisten polttoaineiden kulutusta jotenkin vähätellään ta joten "unohdetaa". Näin ei voi jatkua. Näin ajattelen, mutta en tiedä. Se suuntaushan on jo nyt meneillään. Merikuljetuksen etu säilyy Vain ensimmäinen lause. Toisen lauseen sisältö ei aukea ellei kyseessä ole Kiina ja Intia 15. Pohjoisista merireiteistä on tullut yleisesti käytettyjä kauppateitä erityisesti pitkillä etäisyyksillä 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.29, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.75 Yksi muiden joukossa, etenkin otollisina vuodenaikoina. Hieman epäilen. Tänä vuonna Koillisväylää purjehtii arvioiden mukaan 50 alusta, mutta mikä on lopullinen luku? Oletan näin Ehkä ja epäröiden 16. Seisminen tutkimus tarvitsee runsaasti lisää laivoja 1 = 1 2 = 2 n=12, A=1.50, M=1.50, Q1=1.00, Q3=2.00 En osaa sanoa. Seismistä tutkimusta tarvitaan lisää erityisesti Siperian rannikolla Karamerestä itään mm.ohotanmerellä, mutta ymmärtääkseni kalustoa on. Karameri puhumattakaan Barentsinmerestä on tutkittu tiheällä kammalla ja uskoakseni myös Alaskan rannikkovedet. Kaiken kaikkiaan tutkimus- ja valvontatyö vaatii erikoisaluksia. En tunne asiaa Jos aiotaan nopeuttaa öljynetsintää. arktiselta alueelta 10

11 17. Valvonnan ja meriturvallisuuden kehittäminen niin Suomessa kuin muualla arktisilla alueilla keskeistä. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.07, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Ehdottomasti, tähän edellä jo vastasinkin. Näin tietyisti on, mutta mitenkähän asia nähdään Venäjällä erityisesti kansainvälisen valvonnan osalta? Kyllä 18. Öljynporaus (myös koeporaus ja todentaminen) arktisessa tarvitsee runsaasti uutta satama- ja muuta infrastruktuuria mantereella. 1 = 1 2 = 2 n=14, A=1.21, M=1.00, Q1=1.00, Q3=1.00 Tarvitsee kyllä, hotelleja myöten. Muutama prosentti kulkenee Suomen kautta, mikä sekin vaatii lisää infraa. Tähän pitää varautua eli tehdä suunnitelmat nopeaankin reagointiin, mutta ennakkoon ei kannata isoja investointeja tehdä. Tässä on työmaata erityisesti Itä-Siperian rannikolla. mitä enemmän toimintaa sitä enemmän tukitoimintoja. Kyllä arvaus Alla olevassa taulukossa on kuvattu joiden keskeisten raaka-aineiden hintojen kehitys vuosina Optio: Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? vähenee tuntuvasti (- -), vähenee hieman (-), säilyy ennallaan (0), kasvaa hieman (+), kasvaa tuntuvasti (++) USD

12 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.15, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=12, A=4.25, M=4.50, Q1=3.75, Q3=5.00 Raakaöljyn hinta 18,5 5 19,48 110,9 9 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=3.85, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=12, A=3.67, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Maakaasu n hinta 51,8 6 81,29 96,1 Metallien hinta 64,6 2 52,39 172,4 9 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 n=12, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

13 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.23, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=12, A=4.08, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.25 Ruoan hinta 98,8 7 86, ,9 1 Description: Crude Oil (petroleum), Dated Brent, light blend 38 API, fob U.K., US Dollars per Barrel. Source: World Bank. (In January). Description: Natural Gas, Natural Gas spot price at the Henry Hub terminal in Louisiana, US Dollars per thousand cubic meters of gas Unit: US Dollars per thousand cubic meters of gas. (In January) Description: Commodity Metals Price Index, 2005 = 100, includes Copper, Aluminum, Iron Ore, Tin, Nickel, Zinc, Lead, and Uranium Price Indices Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. (In August) Description: Commodity Food and Beverage Price Index, 2005 = 100, includes Food and Beverage Price Indices. (In August) 13

14 Unit: Index Number Source: International Monetary Fund. Koillisväylän liikennöitävyyden helpottuminen mm. ilmastonmuutoksen vuoksi, on yksi trendi. Anna arviosi seuraavien trendien kehittymisestä: 1.4 Optio: Miten arvioit kyseisen raaka-aineen hinnan kehittyvän vuodesta 2012 vuoteen 2022 ja 2032? vähenee tuntuvasti (- -), vähenee hieman (-), säilyy ennallaan (0), kasvaa hieman (+), kasvaa tuntuvasti (++) Jäämeren jääpeitteen laajuus, milj. km² n. 15,5 n. 15,5 n. 14,6 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=12, A=2.42, M=2.00, Q1=2.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=2.46, M=2.00, Q1=1.00, Q3=3.00 Koillisväylä n liikenne, milj.tonnia 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=3.92, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.31, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

15 Uusia laivoja arktiseen 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.08, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.62, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Arktisen tutkimukse n määrärahat maailmassa 1 = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.23, M=4.00, Q1=4.00, Q3= = -- 2 = - 3 = -/+ 4 = + 5 = ++ n=13, A=4.54, M=5.00, Q1=4.00, Q3=

16 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEEN VAIKUTTAVAT VAHVAT MUUTOSTRENDIT Seuraavaan listaan on otettu Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella korostuneet megatrendit/ulkoiset muutostrendit ja niiden alatrendit, jotka vaikuttavat vastaajien mielestä seuraavan noin 20 vuoden aikana arktisen meriteknologian kehittämiseen ja ne on siinä huomioitava. 1.5 Kuinka tärkeänä te pidätte seuraavia ulkoisia muutostrendejä toimintaympäristön muokkaajina jotka tulisi huomioida arktista meriteknologiaa Uudellamaalla/Suomessa kehitettäessä? Antakaa painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä/vaikuttava, 5=erittäin tärkeä/vaikuttava. ILMASTOMUUTOS/GLOBAALIMUUTOS Ilmastonmuutos (lämpeneminen ja jäätiköiden väheneminen Arktikassa) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 Hydrologiset muutokset (esim. veden pintojen nousu, tulvat, virtaukset, eroosiot rannikolla ym.) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.50, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

17 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Ääri-ilmiöiden kuten rajuilmojen lisääntyminen Jäätiköiden sulaminen (esim. Jäämeri, Koillisväylä, Luoteisväylä ) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.79, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

18 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.86, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.75 Koillisväylän liikennöitävyyden paraneminen (mm. monivuotisen jään väheneminen) POHJOISUUDEN MERKITYKSEN KASVU Pohjoisten luonnonvarojen kasvava hyödyntäminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

19 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.86, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Uusien fossiilisten energialähteiden käyttöönotto pohjoisessa Pohjoisten uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (mm. metsä, aalto, tuuli, jäte yms.) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.36, M=3.50, Q1=2.25, Q3=

20 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.64, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Talouden painopisteen muutos itään (Aasian talouskasvun vuoksi) Pohjoisuuden politiikan merkityksen kasvu, (mm. suurvallat ja arktiset rantavaltiot päivittäneet strategioitaan v.2008 jälkeen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

21 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=4.14, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.75 Arktisen teknologiaosaamisen kasvava kysyntä GLOBALISAATION JATKUMINEN Raakaöljyn hinnan nousu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=4.14, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

22 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.86, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Mineraalien hinnan nousu Ruoan hinnan nousu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

23 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.50, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Maakaasun hinnan nousu (viime vuosina laskenut, tässä 20 vuoden aikajänne) Resurssi- ja materiaalitehokkuuden vaatimuksen kasvu 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=4.14, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

24 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.21, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.75 Euroopan unionin talouskriisi POLIITTISET MUUTOKSET Poliittinen tahtotila Koillisväylän hyväksi kasvaa 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

25 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.36, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Venäjän WTO-jäsenyys syyskuusta 2012 Valtioiden tiukentuva ote alueensa luonnonvaroihin liittyen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

26 ARVOJEN MUUTOS: YMPÄRISTÖN JA HYVINVOINNIN ARVOSTUKSEN KASVU 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 Kiristyvät ympäristösäännökset / Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu n=14, A=4.00, M=4.00, Q1=3.25, Q3=5.00 (mm. rikkidirektiivin voimaan tulo 2015, energiatehokk.vaat. 2013,ym. tulevat säädökset) Vihreä verouudistus, kulutusta verotetaan enemmän 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.57, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

27 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.07, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.00 Henkilökohtaisen hyvinvoinnin arvostuksen kasvu Eettiset kysymykset 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.64, M=3.50, Q1=3.00, Q3=

28 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.64, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.75 Ympäristöliikkeiden kasvava kiinnostus arktiseen (mm. öljyntuotantoon) TEKNOLOGIAN KEHITTYMINEN LNG-teknologian kehittyminen (putkilinjojen suhteellisen merkityksen väheneminen) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.29, M=3.00, Q1=3.00, Q3=

29 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=13, A=3.92, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Energiateknologian kehitys Ympäristöteknologian kehitys (esim. vesien suojeluun, ilmansaasteisiin ym.) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.86, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

30 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.57, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tietoteknologian kehitys, IT tulee kaikkialle Materiaaliteknologian kehitys (sis. myös. nanotekniikka) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.93, M=4.00, Q1=4.00, Q3=

31 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.43, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 LED-valaistuksen ja energialähteiden kehittyminen (esim. poijut ja muu ohjaus arktisessa) SOSIOEKONOMISET MUUTOKSET Maailman väestönkasvu, jatkuva kaupungistuminen ja sen luoma kysyntä 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.92, M=4.00, Q1=3.00, Q3=

32 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=12, A=3.67, M=3.50, Q1=3.00, Q3=5.00 Väestörakenteen muutos, mm. väestön ja työvoiman ikääntyminen Euroopassa ja Kiinassa ELINKEINORAKENTEEN JA TYÖN MUUTTUMINEN, TIETOTEKNIIKAN VAIKUTUS, VERKOSTOITUMISEN JA YHTEISTYÖN VAATIMUKSEN KASVU Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.36, M=3.50, Q1=3.00, Q3=

33 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=2.93, M=3.00, Q1=2.25, Q3=3.75 Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen, pitkän matkan pendelöintimallin yleistyminen) Verkkopalvelujen kasvu ja escience (ml. sosiaalisen median sovell., vähentää mm. liikkumista ja energian tarvetta) 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.00, M=3.00, Q1=2.25, Q3=

34 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=14, A=3.36, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Toimintojen verkottuminen Muu, mikä? 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=5, A=3.40, M=3.00, Q1=3.00, Q3=

35 Perustelut Islam-taustaiset maat (Lähi-itä, Pakistan yms.) rooli maailmanpolitiikassa on arvoitus. Afrikka oma lukunsa, isompi rooli mm. energiasyistä ehkä n Työorganisaatiot muuttuvat; jazz-orkesteri- organisaatiohiilidioksiidin talteenotto Robottitekniikka tulee olemaan hyvin tärkeässä asemassa Arktisella alueella 2. Yhteistyötrendit Itämeren alueella Kannatusta saaneita trendejä 1 krs:lla Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella mm. seuraavat Itämeren alueen toimijoiden yhteistyötä tukevat trendit saivat kannatusta Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä Venäjään Venäjän laivaston modernisointi, n laivalla lähivuosina Yamalille ja Stokmaniin tarvitaan nesteytysasemia, merellä siirrettäviä laitoksia, varastoja ja kuljetusaluksia, huoltoaluksia, arktisia ydinvoimalla toimivia jäänmurtajia Öljyntorjunnassa on vahvaa suomalaista osaamista ja mahdollisuus klusteroitua Jos Suomi haluaa hyötyä arktisista mahdollisuuksista, Suomen teknologiateollisuuden on tiivistettävä yhteyksiä teknologiassa johtavaan Saksaan Telakkayhteistyön tarve Helsingin, Pietarin ja Viipurin telakoiden kanssa Pietariin on kaavailtu rakennettavan vuosina uusi telakka, joka keskittyisi arktiselle alueelle toimitettavien alusten rakentamiseen (ks. lisää Turun Sanomat pääkirjoitus ) Telakka-alueeseen kaavaillaan myös teollisuuspuistoa. Pietariin tuleva telakka erikoistuu LNG-aluksiin ( ) 2.1 Pohdi a) Mikä on Uudenmaan ja Suomen arktisen meriteknologian rooli tässä kokonaisuudessa? b) Miten ja millaisin hankkein Uudenmaan ja Suomen tulisi tiivistää suhteitaan tänne? c) Millainen olisi meidän teollisuuspuistostrategia Pietarissa uudella telakka-alueella? 35

36 Vastaus Yhteistyön tiivistäminen Helsingin, Pietarin ja Viipurin telakoiden kesken. a) Partneri, innovaatio-osaaja sekä alihankintojen tekijä, eiköhän Suomessa laivanrakennusta osata.b) Kysytään mitä osaamista tarvitsevat, ehkä laivansuunnittelu, ehkä jotain komponentteja kuten potkureita, samoin hytit (vrt. loistoristeilijät, traktorit, porauslautat) voisi olla suomalaista osaamista. Konkreettisten hankkeiden kautta, vähempi komissioita. c) Ainakin jokin Suomen yksikkö/ osasto/ yritys heti alkuun kun tiedepuistoa ryhdytään rakentamaan. Yhteisiä kehittämishankkeita, meribiologiasta laivanrakennukseen. Venäjä kielen koulutusta Suomessa alasta kiinnostuneille insinööreille yms. ehkä myös duunareille. Juna-, lento- ja autoyhteydet mahdollisimman sujuviksi. innovaattori Lähtökohtaisesti keskitytään kehittämään toimintoja Suomessa. a) Suomen pitää olla mukana näissä kehityskuluissa ja olla itse aktiivinen idän suuntaan.b) teknologiset hankkeet, bulk -tuotanto on menetetty mahdollisuus nykyisellä kustannustasollac) Pietarin alue on jo liian kallis tuotannolle. Pitää mennä Viipuriin tai sitten jonnekin hyvin lähelle Suomen rajaa. a. Olemassa olevien kontaktien hyödyntäminen ja kehittäminen tavoitteena olla hovitoimittaja.b. Tarjoamalla omaa osaamistaan, suunnittelu, uudet teknologiat, verkostot ja yhteiset projektit.c. Mukana kaikki keskeiset osaajat, tutkimus Riippuvuus Venäjästä ei tule olemaan niin suuri kuin yllä esitetään a) viensiä miä vikisen ja annanb)lähentymällä c) ei oo Maailman johtava arktisten laivojen rakentamistaitojohtava arktinen tutkimusosaaminensaksa ollut aina monta vuotta perässä arktisessa osaamisessateollisuuspuisto yhteistyö Pietarissa tärkeätä a) Suomi voi puolueettomana maana olla yhteistyössä monien maiden kanssa. b) Suomi voi hankkia teknologiaa hyvin erilaisista maista ja myydä sitä eteenpäin. c) Sen tulisi antaa kuva Suomesta korkean teknogian maana, jolla on yhteistyötä monien maailman huipputeknologiamaiden kanssa. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella kannatusta sai myös väite, että tulisi tiivistää suhteita Saksaan, joka on johtava teknologiamaa monella alalla. Tämä koskee myös arktiseen meriteknologiaan liittyviä osa-alueita. 2.2 Pohdi a) Mikä on Uudenmaan rooli suhteessa saksalaiseen teknologiateollisuuteen? b) Mikä on LNG-teknologian yhteistyömahdollisuus ja kumppanit Saksassa? c) Miten Suomen, Pietarin ja Saksan telakkateollisuus voivat tukea toisiaan? Vastaus En osaa sanoa a) Yhteisiä isoja hankkeita. Nokia Siemensiltä voisi kysyä, mitä tehtävissä IT-puolella. Ilm. tietolikenne arkt. alueella hoidetaan satelliittien kautta.b) En tunne asiaa: mitä erityistä LNG-osaamista Suomesta löytyy?c) Yhteisomistusta, samoin kehitystyötä eli vähintäänkin yhteishankkeita partner x a) luulisin sen olevan hyväb) luontaiset kumppanit - kaupankäyntiä ja omistusta maiden välillä paljonc) Suomella lähinnä teknologiatoimittajan rooli ja valittava jokin niche -alue a. Tarjotaan kumppanuutta omaan osaamiseen perustuen.b. Yleensä kun todellista osaamista on tarjota, yhteistyöhaluja löytyy.c. Projekteissa joissa osaaminen on täydentävää, voidaan tarjota muille markkinoille (Lat. Am., Aasia) 36

37 Saksa, Kiina jne tärkeitä yhteistyökumppaneita tulevaisuuden teknologiakehityksessä a) ei arvaustab) niksi LNG yhteistyömahdollisuusc) tekemäällä suunnittelua ja valmistusta yhdessä Saksa ei ole meille sopiva kumppani, koska siellä ei ole arktista osaamista a) Tulisi pitää suhteita Saksaan ja korostaa Suomen maantieteellistä asemaa Arktiseen alueeseen nähden. b) Suomen alueen kautta voitaisiin ilmeisesti tuoda LNG.tä Arktiselta alueelta Saksaan. c) Tulisi sopia, mihin laivan osiin kunkin maan telakat erikoistuvat ja kenen telakat alukset laivalohkoista. 2.3 Pohdi mikä olisi suomalaisten mahdollisuus LNG-teknologiaan liittyen (listaa esim. 1-3 erityismahdollisuutta; Mikä tarve on luoda esim. LNG:ssä yhteyksiä johtaviin teknologian tuottajamaihin, kuten Saksaan, esim. Siemensiin): Vastaus Teknologian kehittäminen aluksi vaativilla kotimarkkinoilla yhdessä alan kansainvälisen asiantuntemuksen kanssa. Sitten vientiin. - IT-osaamista saksalaisille- samoin Venäjäosaamista, jotain samaa mitä Suomi teki rakennettaessa Itämeren kaasuputkia, joita rakennettaneen lisää innovaattori ILmeisesti LNG-laivojen tarve kasvaa. Esimerkiksi Gasprom uusi kaasuputkihanke, joka julkaistiin lokakuun lopulla, tuo kaasua Itä-Siperian kaasukentiltä (en muista mistä) Vladivostokiin, jossa kaasu nesteytetään ja kuljetetaanjapaniin, Kiinaan ym. LNG-teknologia alkaa olemaan jo vakiintunutta, en näe tässä lisäpanostuksen tarvetta. En pysty nimeämään yksittäisiä mahdollisuuksia, mutta osaamisemme ulottuu myös tähän potentiaaliin. En tunne alaa En osaa sanoa muuta kuin tehdä laivoja Pansiossa ei tarvetta - Historiallisista syistä voi ei Venäjän ja Saksan yhteistyö LNG-teknologiassa ole vielä sujuvaa. Suomalaiset tulisivat toimeen molempien kanssa 2.4 Voisivatko Suomessa tehtävät LNG-ratkaisut (terminaalit jne.) toimia pilottina ja tuotekehitysalustana teknologian viennille? Jos niin miten? (esim. kylmää ilmanalaa hyödyntäen): Vastaus Kyllä varmaan. - Ratkaisut voidaan luoda periaatteessa missä vaan, mutta testaus Lapissa tehdään autoille; isommat testaukset Murmanskissa tms. voisivat laadukksaasti toimien Taitaa olla liian kallista pilottitoimintaa. Ehkä - pienessä mittakaavassa. Kun on osaamista, kyllä. - MIksi ei, mutta säiliöissä on kyllä riittävän kylmää -167 C ei -Kyllä voisivat ja tällaista asemaa suomalaisten tulisi tavoitellakin. 37

38 3. Optio: Heikot signaalit ja villit kortit Heikot signaalit. Heikkoihin signaaleihin ajoissa tarttuminen tuo kilpailuetua. Seuraaviin pitäisi panelistien mukaan tarttua / mahdollisuuksia ja vaikutuksia seurata: 1. Arktisen alueen poliittinen uusjako; 2. Suuret öljy-yhtiöt kiinnostuneet uusista ja erilaisista ratkaisuista arktisessa; 3. Itämeri huono vaihtoehtoa suomalaisten satamien kautta tapahtuvalle liikennöinnille - liikennöintiä on parempi hoitaa Norjan ja Venäjän kautta; 4. Ice management esim. Sakhalinissa ja Grönlannissa supply-alukset estävät suurten jäälauttojen ajelehtimisen öljynporauslauttoja vastaan; 5. Öljyntorjunnassa arktisessa pyritään ennalta ehkäisyyn; 6. Laivat käyttävät kaasua moottoreissaan 7. Venäjän WTO-jäsenyys ja palvelusektorin vapautuminen kilpailulle. 3.1 Millaisia muita heikkoja signaaleja (piilossa olevia mahdollisuuksia, orastavia uusia ilmiötä) havaitset, joihin arktisen meriteknologian kehittämisessä tulisi tarttua (vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen)? Vastaus LNG kaasu mullistaa energiapolitiikkaa laajasti. Kaasun käsittely kuljetus ja käyttöteknologiat luovat uutta työtä. - Matkailu arkitisille alueelle, esim. saksalaiset tai "jokainen japanilainen haluaa nähdä vapaana liikkuvan jääkarhun"- Ilmastonmuutoksen seuranta-asema paikan päälle, vaikka pääroolissa valvonnassa lienee satelliittiseuranta- Kalastuksesta puhuttu vähän, en tiedä onko mitä mahdollisuuksia, ainakin kalastusmatkailulle; ehkä myös sukeltaminen- Aina kun ihmisiä jossain uudessa paikassa paljon, nämä vielä hyväpalkkaisia, tarvitaan jos jonkilaista palvelua terveydenhuollosta elokuviin; kysymys siitä syntyykö arktinen kulttuuri vai hoidetaanko pelkkinä keikkoina kuten Pohjanmerellä- 'Aina' on lähdetty ei-mihinkään ja luotu uusia yhdyskuntia, tässä olisi uusi mahdollisuus, väkeä ja lähtijöitä maailmassa riittää vaikka ydintyövoiman tuleekin olla hyvinkoulutettua- Suomessa on exreme-osaajia, veikkagustafssoneja, olisko heistä hyötyä; jos ei muuhun niin henkiseen valmennukseen koskien elämistä ääriolosuhteissa- Suomi voi painottaa kuvioa myös naisten projektina, helposti lipsahtaa pelkäksi miesten hankkeeksi- Vaatetusteollisuus, luulisi Suomesta löytyvän kylmien olojen osaamista- Jos mineraalien jatkojalostusta saadaan Lapissa aikaan, pieni mutta Suomen kannalta merkittävä osa voi kulkea Suomen satamien kautta.- Auttaisivatko pohjoiset väylät etenkin Suomen metsä- ja kaivosteollisuuden vientiä- Artisen alueen poliittisen uusjaon rinnalla yhteistyön aikaansaaminen, pohjolan suuri yhteinen projekti; asevoimien pitäminen mahdollisimman kaukana tai ainakin näkymättömissä- Merenalaisten 'kaupunkien' rakentaminen, sille syvyydelle minne jäävuoret eivät ylety- Lämpöpumppujen hyödyntäminen, vedessä lämpötila plusasteista ks "UUsi Pohjoinen"-kirja Arktisen alueen luonnovarojen aluejako on vielä kesken. Poliittisia riitoja voi tulla. Venjä on erityisen herkkä ja Kanadan herkkyys on lisääntynyt. Mielestäni lähtökohdat pitäisi palauttaa takaisin öljyn ja kaasun etsintään. Muut lähinnä tällä hetkellä "optioita", jotka sitten mahdollisesti realisoituvat luvuilla. hiilidioksiidin talteenotto - varastotvedenalaiset kaupungit, varastot, putketliuskekivi- energia Arktinen matkailu Poliittisen ja oikeudellisen yhteystyön lisääntyminen kokonaisuudessaan ei tuu mieleen. tässä kohtaa delphi meni överiksi Venäjällä iso kiinnostus yhteistyöhän Suomen kanssa Sukellusveneiden käyttö öljykuljetuksissa. Asiaa on tutkittu jo USA:ssa sekä Venäjällä. Koillisväylän avauduttua sillä voi olla paljonkin liikennettä. Silloin olisi hyvä, että osa öljy-, LNG- ja konttikuljetuksista hoidettaisiin suurilla sukellusveneillä Pohjois-Norjan, Luoteis-Venäjän ja Beringin salmen päätesatamien välillä, mistä jatkettaisiin 38

39 tavanomaisilla aluksilla. Villit kortit. Villit kortit ovat epätodennäköisiä, mutta toteutuessaan huomattavan laajasti vaikuttavia. Eniten mainintoja sai 1. Kiinan talouskasvun pysähtyminen (13 mainintaa). 2. Öljy- tai muu merkittävä katastrofi arktisessa (13). Molemmat pysähdyttäisivät ja jäädyttäisivät pohjoisen hankkeita pitkäksi aikaa. Toisaalta positiivisesti vaikuttavina villeinä kortteina nähtiin 3. Liittoutuminen isojen pelureiden kanssa (yksittäiseen hankkeeseen tähtäämiisen sijaan ennalta verkottuminen ja palvelupaletin tarjoaminen suurille yhtiöille ja toimijoille, 11 mainintaa) 4. Erikoistalousalueiden luomishankkeet venäläisten kanssa Murmanskiin, Viipuriin tai Pietariin tai norjalaisten kanssa Kikkoniemelle (10) (alueella voisi olla teknologiakeskuksia, jotka kehittävät tarvittavia teknologioita, meriteknologian lisäksi energia- ja kaivosteknologia). 5. Aurinko, tuuli, aaltoenergia, energiatuotannon hajautus - em. vaikuttavat öljyn- ja kaasuntuotantoon ja käyttöön (8). Lisäksi esitettiin uusia villejä kortteja, kuten 6. Kiinnostus arktiseen romahtaa, materiaalin hyödynämistä yritetään myös Afrikassa, joka on tutkimaton kuten arktinen 7. Venäjän WTO-jäsenyys on mahdollisuus Maakaasun hinta on romahtanut viime vuosina aiemmasta tasostaan. Uuden maakaasun tuotantotavan vuoksi maailman hyödynnettävät maakaasuvarannot ovat kasvaneet, mikä on vaikuttanut maakaasun markkinoihin ja kaasun hintaan. Esim. 10 vuotta sitten USA oli kaasun tuoja, nyt viejä. Venäjältä kaasua ostavasta Puolasta voi tulla omavarainen kaasun suhteen. Tätä voidaan pitää ehkä jopa villinä korttina, koska muutoksella on vaikutusta energiamarkkinoihin, joilla puolestaan on laajat vaikutukset muuhun elämään. Muutos voi olla heikko signaali, jonka vaikutus on muuttumassa vahvan ennakoivan trendin tai muutostrendin tyyppiseksi. Tai muutos voi olla jopa villikortti, joka vaikuttaa vieläkin laaja-alaisemmin ja nopeasti. Joka tapauksessa muutoksella on hyvin todennäköisesti vaikutuksia arktisen meriteknologian kysyntään. 3.2 Miten maakaasun hintakehitys vaikuttaa arktisen meriteknologian kysyntään ja arktisen meriteknologian mahdollisuuksiin Uudellamaalla ja muualla Suomessa seuraavan 5 vuoden aikana? Vastaus Kysyntä kasvaa. - Jos kaasun hinta laskee, kysyntä ja kaasuriippuvuus kasvaa pitkässä juoksussa; sitä en tiedä milloin pohjoinen kaasu tulee kannattavaksi (USAn kaasun kuljettaminen ees-taas osoittanee, että kannattaa kuljettaa pitkiäkin matkoja). Seuraavan viiden vuoden aikana suuria ihmeitä ei taphtune, mutta suuria suunnitelmia voidaan tehdä. Kehitystoimintaa voidaan tehdä piankin, samoin voidaan toimia poliittisella tasolla ja yrittää luoda päätöksenteon, sopimisen ja suunnittelun rakenteet, jokin himmeli tarvitaan. Eri mailla lienee myös yhteisiä intressejä kuten kaasun hinta, eli että keskenään kilpailla joitain ulos. Koska kyse on isoista investoinneista, pitäisi saada kiinalaiset sijoittamaan suomalaisen teknologia tuotantoon kuten korealaiset ovat jo sijoittaneet laivanrakennukseen. markkinat määrää LIuskekaasu on fakta, joka on tenyt jopa USA:sta kaasun nettoviejän. Tämä saattaa vaikuttaa artkisen kaasun kysyntään ja heikentää kiinostusta, mutta öljyn kysyntä kasvaa. Maakaasun hinta tulee nousemaan jonkin verran, voi nousta toki paljonkin. Syynä on se, että nk. liusketeknologia on vielä pitkällä aikavälillä tuntematon suorituskyvyssään (mielenkiintoista nähdä, miten USA:n ja Puolan hankkeiden kanssa lopulta käy - voi olla, että tuotanto hiipuu nopeasti alun kasvujen jälkeen). 39

40 Tuskin tapahtuu mitään räjähdystä, mutta hintakehitys on ylöspäin ja siten lisää osaamisen kysyntää Ei vaikuta näin nopeasti mitenkään vähentää kysyntää, koska liuskekaasu tulee markkinoillemyös liuske- ja tervahiekkaöljy ei vaikutusta Ei vaikuta, koska arktisella alueella on paljon muitakin hyödynnettäviä aineita kuten erilaisia mineraaleja ja aluetthan ei ole vielä tarkkaan tutkittukaan. 3.3 Millaisia muita heikkoja signaaleja ja villejä kortteja havaitset, joihin arktisen meriteknologian kehittämisessä tulisi tarttua (vaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen)? Vastaus Kaasuvarojen hyödyntämiseen liittyvä teknologia uivine telakoineen ja tuotantolaitoksineen. - Olisiko Siperia mielenkiintoinen eli merkittävä yhteistyöalue (mm. Koillisväylän kannalta, 'lähellä' Aasian markkinoita)- Venäjän kielen taito ja kulttuurin ymmärrys voi olla meillä arvokas asia, samoin Saksankin vaikka virallinen (sopimus)kieli olisikin englanti- Vastaan tulevat myös eri maiden erilaiset bisnes-kulttuurit, jotkut asiat hoituvat Suomessa helpommin, jotkut taas Venäjällä - Ympäristöarvot ja muutkin eettiset asiat ovat Suomen juttu, kuten Ruotsin ja Norjankin.- Bio- ja nanoteknologian mahdollisuuksiakin voisi pohtia intressijännitteiden hyvä hallinta Venäjän arktinen laivakalusto on uusimisen tarpeessa. Koko mahdollisuus on paljolti kiinni Kiinan, Venäjän ja EU:n kehityksessä. Todennäköisesti kuitenkin Intia ja Afrikka ovat kasvun veturit 30-luvulla. Innovaatioiden nopealle hyödyntämiselle tulisi rakentaa puitteet. Poliittisen ja oikeudellisen hallinnan lisääntyminen tuottaa uusia käyttäytymissääntöja alueelle ei tuu mieleen Täysillä eteenpäin kuten on tehty Suomen meriteollisuudessa vimeiset 60 vuotta Arktisen alueen luonnonvarojen omistussuhteet pitäisi pohtia uudelleen ja siinä tulisi tuoda esiin koko maapallon väestön yhteinen etu. Luonnonvarathan eivät ole ihmisen luomia ja ennen ilmastomuutosta ja nykyteknologiaa ei niistä tiedetty mitään eikä niitä voitu hyödyntää. 4. SWOT-strategiat SWOT-analyysin pohjalta voidaan tehdä erilaisia strategioita yhdistämällä erilaisia SWOT-tekijöitä keskenään. Mikä on erilaisten SWOT-tekijäkombinaatioiden painoarvo strategian luonnissa: 4.1 Anna painoarvo seuraaville vaihtoehtoisille tavoille käyttää SWOT-analyysiä. Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä/matala, 3=jonkin verran tärkeä/kohtalainen, 4=melko tärkeä/korkea, 5=erittäin tärkeä/kriittinen) 1. MENESTYSSTRATEGIA= Vahvuuksiin+ mahdollisuuksiin päähuomio 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=4.40, M=4.50, Q1=4.00, Q3=

41 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=2.90, M=3.00, Q1=2.00, Q3= ELIMINOINTISTRATEGIA= Heikkouksien vahvistaminen + uhkiin varautuminen 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=3.90, M=4.00, Q1=4.00, Q3= KEHITTÄMISSTRATEGIA= Mahdollisuuksien hyödyntäminen+ heikkouksien vahvistaminen 41

42 1 = 1 2 = 2 3 = 3 4 = 4 5 = 5 n=10, A=3.20, M=3.00, Q1=3.00, Q3= RESURSSOINTISTRATEGIA= Vahvuudet+uhkat Perustelut SWOT:n pulma on tässä se, että SWOT on instituutiokeskeinen. Venäjä tai Suomi voi luoda itselleen oman SWOT:n, mutta yhteistä on vaikea tehdä. Kaikiaan (älykäs) SWOT sopii yksittäisen instituution, erityisesti yritysten ennakointiin ei kovin hyvin verkostojen ja ylipäätään erillisistä itsenäisistä yhteisöistä koostuvien yhteisöjen ennakointiin. Pulma on etenkin siinä, että se mikä on toiselle mahdollisuus on toiselle uhka, ja päinvastoin. SWOn ehdottomia etuja ovat nopeus ja tavallaan helppous. Jos mahdollisuuksissa ylletään innovaatioihin asti niin hienoa; jos ei ylletä niin SWOT:a voi luonnehtia 'laadulliseksi trendiksi'. SWOT ei myöskään tuo ainakaan suoraan kaivattua ratkaisua siihen, mite poisitiiviset asiat (S,O) ja negatiiviset asia (W, T) yhdistetään optimaalisesti strategiaksi tai toimenpideohjelmaksi. kysymys epäselvä Lähtökohtana ovat potentiaaliset luonnonvarat, ennen muuta öljy, ja laivojen japorauskalustojen tekninen kehitys ja tietyis poliittinen vakaus. Riskejä ei pidä liiaksi korostaa ei lisättävää tähän, alla hyvä yhteenveto Seuraavassa on esitetty pilottihaastattelun ideoimana ja Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen priorisoimana tärkeimmät SWOT-osatekijät. 4.2 Täydennä SWOT-analyysiä tarvittaessa, mutta pohdi ennen kaikkea toimenpiteitä ja strategioita (taulukon kohdat 5.-8.) Sisäiset 1. S: Vahvuudet Osaaminen 1. W: Heikkoudet Hajanainen kansallinen tahtotila Ulkoiset Venäjän läheisyys Innovatiivisuus Pidemmän tähtäimen ennakointi meriteknologiassa puuttuu Ei omisteta alueita, rajoitetut 42

43 Jäämallilaboratoriot Perinne resurssit. Uusien innovaatioiden rahoitus. Sosiaalinen pääoma 2. O: Mahdollisuudet Arktinen tutkimusohjelma Ajattelevat ihmiset Uusia alustyyppejä tarvitaan ilmastonmuutoksen vuoksi Johtavaa kouluttajaa ei ole olemassa,suomi/uusimaa/aaltoyliopisto voisi ottaa vastuulle Tekninen etumatka Etelä-Suomen akselin pitäisi laajentaa Pohjois-Suomeen Ouluun (ja Pietariin) 5.O+S: Menestystekijät Tähän kirjataan sisäisten vahvuuksien ja ulkoisten mahdollisuuksien varaan luodut tai luotavat menestystekijät OsaaminenVenäjä yhteysetelä- Suomen akseli tulisi ulottaa Pohjois-Suomeen ja Pietari Murmanskiin. - Osaaminen, joka pitkälle piilossa taijoten hajallaa- Uudet alustyypit arktisiin oloihin, osaa kaivattaisiin jo ensi talvena Pohjanlahdella...- Verkottuminen tarkoin harkiten, kuitenkin lähtien että mukana koko Suomi mutta ulkomailta valiten- Innovaatiot on vaikea sana, jos ja kun Suomessa osataan raudan tekeminin niin sitten kovaa teknologiaa- Sosiaalinen pääoma, yhtältä Suomi yhtenäine ja turvallinen, yhtäältä meillä kv-tason politiikka yms. osaamista intressijännitteiden hyvä hallinta Johtava, pragmaattinen toimija tarvitaan, ei tutkimusohjelmia - yliopistojen tutkimuslaitokset teollisiin klustereihin pois kampuksilta- olennaisesti enemmän yhteistyötä Venäjän lähialueiden kanssa Suomi ollut etujoukossa arktisen alueen kv-yhteistyössä 6.O+W Heikkoudet vahvuuksiksi Tähän kirjataan ne mahdollisuuksiin perustuvat toimet, joilla pienennämme heikkouksia tai poistamme niitä kokonaan. Kansallisen tahtotilan selkeyttäminen - Tahtotilaa ei oikeastaan ole tai on 5 miljoonaa tahtotilaa, eletään tahtotilankin suhteen ikään kuin markkinoilla, kuten kasvottomassa markkinataloudessa eletään. Kumminkin eletään yhtenäisessä kulttuurissa, prismoista ostetaan samat tavara. Meiltä puuttuu johtajuus, ttarvitaan "Kekkonen" tai Moose, joka johtaa tätä maata globaalissa verkostotaloudessa.- Pidemmän tähtäimen, jopa keskipitkänkin ennakointui puuttuu jokseenkin joka sektorilta, ei vain meriteknologiasta. Pitäis laittaa kuntoon, ei tuo niin kummonen asia olisi, raakaa työtä ja järjen käyttöä.- Kai hyville innovaatioille rahoitus löytyy; pitäisi olla mekanismeja joilla innovaatiot ja rahoittajat kohtaisivat. Tosin kovia innovaatioita niin hirveästi itse keksitä, useimmat kopioidaan.- Alueita ei omisteta, mutta onhan Suomi rikas maa ja meillä on 43

44 nämä ihmiset, eli näillä mennään. Ei tässä mitään heikkoutta lähtökohtaisesti. Toki koulujärjestelmä on jokseenkin sata vuotta vanha, muukin palvelutuotanto perustuu ddr-läisiin hierarkkisiin instituutioihin, mitä ei esim. terveyspalujen osalta saa edes sanoa ääneen. Sosiaalihallinto ja paikoin myös työhallinto näyttää vierailleen oppimassa Pohjois-Koreassa. riskienhallinta Kun eiomistetat alueita, on lähtökohta merkittävään toimintaan heikko. On pyrittävä keskittymään arktiseen teknologiaan ja mittaamiseen - rahoitusta kaikissa muodoissa kv. projekteille (ainoastaan) Kansallisen arktisen strategian täytäntöönpano 3. T: Uhkat Hajautetaan toimenpiteitä liian laajasti, ei löydy keihäänkärkeä Ei tarkkailla kilpailuympäristöä Poliittiset riskit, erityisesti Venäjä Koulutuksen painotukset 7. T+S: Uhat hallintaan Tähän kuvaus keinoista ja lähinnä vahvuuksista, joilla torjumme niiden vaikutusta toimintaan. Kilpailuympäristön jatkuva tarkkailu - Kilpailuympäristökuvio: no kun ei haluta eikä osata avata reaalituotantoa so. tuotantoketjuja ja verkostoja, ja kaivaa esiin sieltä kilpailukyvyn kriittiset kohdat. Tuotantoketjun avaaminen tarkoittaa tietysti kilpailuympäistö avaamista, mitä muut tuotantoketjut ovat ja miten ne toimivat. Suomessa vaan kaikki "sovitaa", mutta ei analysoida ja ennakoida.- Poliittiset riskit: itse niitä 8I+W: Mahdolliset kriittiset tilanteet. Tähän listaus katastrofitilanteista, joissa sisäiset heikkoudet ja ulkoiset uhat kohtaavat (motivoi käsittelemään heikkouksia) Huomataan, että Venäjän ja vaikkapa Norjan/Ranskan/Saksan yhteistyö vahvistuu ja Suomi pelataan ulos. Tässä näitä parhaillaan kohdataan. Kilpailuympäistö:- suurtyöttömyys on jo totta, lisää YT:tä ilmoitetaan joka päivä- tuotantoa ja työtä liukuu ulkomaille, tilalle ei kyetä luomaan uusia työpaikkoja kun ei ennakoida 44