MEKin kiinteistösijoitukset osa merenkulkijoiden eläketurvaa SPKs fastighetsplaceringar en del av sjöfararnas pensionsskydd

Transkriptio

1 2/2010 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI I SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING MEKin kiinteistösijoitukset osa merenkulkijoiden eläketurvaa SPKs fastighetsplaceringar en del av sjöfararnas pensionsskydd Tutustu eläkelaskuriin! Bli bekant med pensionsräknaren! 1

2 Pääkirjoitus Ledaren Helena Jaatinen Työeläkelaitosten haasteet kovenevat Arbetspensionsanstalternas utmaningar hårdnar Työeläkevakuuttajat hoitavat suomalaisessa yhteiskunnassa tehtävää, jonka onnistumiseen vaikuttavat monenlaiset niin kansalliset kuin ylikansallisetkin ilmiöt. Näistä tärkeimpiin kuuluvat taloussuhdanteet, joiden muutokset globaalin talouden aikana heijastuvat välittömästi maasta ja maanosasta toiseen. Talousalueen sisällä saattavat myös yksittäisen valtion finanssiongelmat käynnistää lumipalloilmiön tavoin laajenevan vaikutusketjun, kuten äskettäinen Kreikan kriisi osoitti. Eurokumppaneiden Kreikalle kokoama lainapaketti rauhoitti markkinat, mutta kriisin vaikutukset heijastuvat EU-alueen talouteen vielä pitkään. Eurooppa on toipunut yleismaailmallisesta taantumasta toivottua hitaammin, ja Kreikan kriisi saattaa pahimmillaan katkaista Euroopan talouden orastavan elpymisen alkuunsa. Miten maailman taloustaantuma tai Kreikan velkaongelmat seurauksineen liittyvät suomalaisten merenkulkijoiden eläketurvaan? Vaikutukset näkyvät selkeimmin kahdella alueella. Taantuma on kiristänyt merenkulun markkinatilannetta ja johtanut varustamot monenlaisiin säästötoimiin sekä alusten ulosliputuksiin. Merenkulun piiristä Merimieseläkekassalle kertyvä eläkemaksutulo on pääosin näiden toimien johdosta viime vuosina selkeästi vähentynyt, ja tämä uusi kriisi saattaa aiheuttaa lisää supistuksia myös merenkulussa. Samaan aikaan suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle näkyy selvästi työeläkelaitosten ja myös Merimieseläkekassan eläkemenon ripeänä kasvuna. Vajaassa vuosikymmenessä Merimieseläkekassan vuosittain maksamien eläkkeiden määrä on kasvanut 77 miljoonasta 124 miljoonaan euroon. Onnistuneet siirrot osake- ja sijoitusmarkkinoiden epävakaalla kentällä ovat siten yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa, kun eläkemenon reipas kasvutahti yhä edelleen jatkuu ja eläkevarallisuuden tulisi riittää suomalaisten yhä pitenevää elinikää vastaavasti. Osake- ja sijoitusmarkkinoiden kehitys on siten toinen, kaikkien työeläkelaitosten toiminnan kannalta keskeinen alue, johon taloussuhdanteet vahvasti vaikuttavat. Sijoitustoiminnan tulokset heijastuvat suoraan myös eläkemaksuihin: mitä paremmin onnistumme, sitä pienempiä ovat työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksujen korotuspaineet. Vuonna 2009 Merimieseläkekassa onnistui sijoituksissaan erinomaisesti. Koko sijoitustoiminnan tuotto oli 13,6 prosenttia; tulos on parempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Merimieseläkekassan hyvä vakavaraisuus on nykytilanteessa varma ja kestävä pohja kaikelle toiminnallemme. Vuonna 2009 vakavaraisuusprosenttimme oli 29,6 parempi kuin yhdelläkään työeläkeyhtiöllä. Sijoitustoiminnan kannalta se merkitsee hyvän tuottotason edellyttämää vahvaa riskinkantokykyä. Tämän vakauden säilyttäminen myös jatkossa on keskeinen tavoitteemme. I det finländska samhället sköter arbetspensionsförsäkrarna en uppgift vars genomförande påverkas av mångahanda såväl nationella som övernationella fenomen. Till de viktigare bland dessa hör konjunkturerna. I dagens av världsekonomin präglade tid reflekteras förändringar direkt från land till land och världsdel till världsdel. Inom en ekonomisk region kan även finansproblem i ett enskilt land starta en kedja av effekter som tilltar som en snöboll i rullning, såsom den för en kort tid sedan inträffade krisen i Grekland visade. Det av europartnerna sammanställda lånepaketet för Grekland lugnade marknaden, men krisens verkningar reflekteras ännu länge på ekonomin i EU-området. Europa har återhämtat sig långsammare än önskat från den världsomfattande recessionen och krisen i Grekland kan i värsta fall avbryta den gryende återhämtningen för den europeiska ekonomin redan i sin linda. Hur anknyter då den globala ekonomiska recessionen och de grekiska skuldproblemen med sina följder till de finländska sjöfararnas pensionsskydd? Verkningarna kan tydligast ses inom två områden. Recessionen har skärpt sjöfartens marknadsläge och lett till att rederierna vidtagit sparåtgärder av många slag samt till utflaggningar av fartyg. Den premieinkomst, som inflyter till Sjömanspensionskassan från sjöfarten, har under de senaste åren i huvudsak på grund av dessa åtgärder minskat klart, och denna nya kris kan även inom sjöfarten ge upphov till nya nedskärningar. Samtidigt framgår ökningen av antalet pensioneringar inom de stora åldersklasserna tydligt av den snabba ökning pensionsutgiften undergått hos arbetspensionsanstalterna inklusive Sjömanspensionskassan. Inom ett knappt decennium har beloppet för Sjömanspensionskassans årligen utbetalade pensioner ökat från 77 miljoner euro till 124 miljoner euro. Framgångsrika drag på aktie- och placeringsmarknadens osäkra fält kommer sålunda att bli allt viktigare i framtiden när pensionsutgiftens snabba tillväxttakt fortsätter att öka och pensionstillgångarna skall räcka för finländarnas allt längre livslängd. Utvecklingen på aktie- och placeringsmarknaden är sålunda ett annat för alla arbetspensionsanstalters verksamhet centralt område som påverkas starkt av konjunkturerna. Resultaten av placeringsverksamheten reflekteras även direkt på pensionspremierna: ju bättre vår placeringsverksamhet lyckas, dess mindre är trycket på en höjning av arbetstagarnas och arbetsgivarnas premier. År 2009 lyckades Sjömanspensionskassan utmärkt i sina placeringar. Avkastningen av den totala placeringsverksamheten uppgick till 13,6 %; resultatet var det bästa under hela 2000-talet. Sjömanspensionskassans utmärkta solvens är i dagens situation en säker och hållbar grund för all vår verksamhet. År 2009 uppgick vår solvensprocent till 29,6 % ett bättre resultat än för något annat arbetspensionsbolag. För placeringsverksamheten innebär detta en stark risktäckningskapacitet av den klass en god avkastningsnivå förutsätter. Bibehållandet av denna stabilitet är vårt centrala mål även i fortsättningen. 2

3 MERIMIESELÄKEKASSAN ASIAKASLEHTI 2/2010 SJÖMANSPENSIONSKASSANS KUNDTIDNING Päätoimittaja/Huvudredaktör: Helena Jaatinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Marina Paulaharju MEKin kiinteistöissä viihtyisiä koteja kohtuuhintaan Merimieseläkekasalla on omistuksessaan asuinkiinteistöjä kymmenellä paikkakunnalla; asuntoja näissä kiinteistöissä on yhteensä Kiinteistöt ovat osa Merimieseläkekassan sijoitusomaisuutta, jolla on tärkeä rooli merenkulkijoiden eläkkeiden turvaamisessa. Sammutettu majakka sytyttää Söderskärin majakkaa ja saaren rakennuksia on seitsemän vuoden aikana korjattu ja entisöity uutterasti ammatti- ja talkoovoimin. Saarella toukokuussa käynnistynyt kevätsiivous oli jo talkootapahtuma. Elinaikakerroin kysymyksiä ja vastauksia ajankohtaisesta aiheesta Albatrossin viime numerossa julkaistu juttu elinaikakertoimesta on herättänyt merenkulkijoiden piirissä lisäkysymyksiä muun muassa siitä, koskeeko elinaikakerroin myös merenkulkijoita, miksi, sekä paljonko vaikutus on euroina. Kysymyksiin vastaavat Merimieseläkekassan eläkeasiantuntijat. TUTUSTU ELÄKELASKURIIN! Merimieseläkekassan Loki-verkkopalvelun eläkelaskurilla voit laskea arvion tulevan vanhuuseläkkeesi määrästä sekä eläkeikäsi. Yhteysaluksen kyydissä maailman kauneimpaan saaristoon Kotimaan suvisesta saaristosta pääsee nauttimaan kätevästi hyppäämällä yhteysaluksen kyytiin. Nyt se on myös edullista, sillä saaristoalueen yhteysalukset muuttuivat viime vuoden syyskuussa maksuttomiksi myös matkailijoille. Matkoja maailman merillä James Cook Sisällys Innehåll Uutisia I SPKs fastigheter finns det trivsamma hem till rimligt pris Sjömanspensionskassan äger bostadsfastighter på tio orter; sammanlagt finns det bostäder i dessa fastigheter. Fastigheterna utgör en del av Sjömanspensionskassans placeringstillgångar, som har en viktig roll vid säkerställandet av sjöfararnas pensioner. Den släckta fyren tänder Under sju års tid har Söderskärs fyr och byggnaderna på skäret reparerats och restaurerats flitigt med yrkes- och talkokrafter. Den vårstädning som inleddes i maj på skäret var redan den 1777 talkoaktiviteten i ordningen. Livslängdskoefficienten frågor och svar om ett aktuellt tema Den i senaste nummer av Albatrossen publicerade artikeln om livslängdskoefficienten väckte ytterligare frågor i kretsen av sjöfarare, bland annat om huruvida livslängdskoefficienten även berör sjöfararna och varför, samt hur stor inverkan den har uttryckt i euro. Sjömanspensionskassans pensionssakkunniga svarar på frågorna. BLI BEKANT MED PENSIONSRÄKNAREN! Med hjälp av pensionsräknaren på Sjömanspensionskassans Loggtjänst kan du uppskatta din kommande ålderspension och din pensionsålder. Med förbindelsefartyg ut i världens vackraste skärgård Ut i vårt eget lands skärgård för att njuta av sommaren kommer man behändigt genom att stiga ombord på ett förbindelsefartyg. Nu är det också förmånligt, för förbindelsefartygen i skärgården blev i september i fjol avgiftsfria även för turister. Resor på världens hav James Cook NYHETER Käyntiosoite/Besöksadress: Uudenmaankatu 16 A Nylandsgatan 16 A Postiosoite/Postadress: PL 327, Helsinki PB 327, Helsingfors Puhelin/Telefon: Telefax: Sähköposti/E-post: etunimi.sukunimi@merimieselakekassa.fi förnamn.släktnamn@sjomanspensionskassan.fi Osoitteenmuutokset/adressförändringarna: info@merimieselakekassa.fi info@sjomanspensionskassan.fi Ulkoasu/Layout: bbo, Better Business Office Oy Painopaikka/Tryckeri: Solver palvelut Oy ISSN: Painos/Upplaga: nro/nr ilmestyy/utges 3/2010 vko/vecka 39 4/2010 vko/vecka 50 Kannen kuva/pärmbild: Petri Porkola Harmajan majakka on vastaanottanut kaikki Helsingin Eteläsatamaan tulevat laivat jo 127 vuotta. Majakan korkeus lähes kaksinkertaistui, kun jykevä kivinen alaosa rakennettiin 9 metriä korkean teräsmajakan alaosaksi vuonna Majakan lanternin alkuperäinen ulkoasu palautettiin vuonna Valolaitteena on edelleen 1883 asennettu Sautter, Lemonnier & Co:n valmistama 3.lk linssistö. Gråhara fyr har redan under 127 år tagit emot alla fartyg som anlöper Södra hamnen i Helsingfors. Fyrens höjd nästan fördubblades när den nio meter höga stålfyren 1900 fick en massiv nedre del av granit återfick fyrens lanterna sin ursprungliga exteriör. Som ljuskälla fungerar fortfarande det av Sautter, Lemonnier & Co tillverkade 3 kl. linssystemet som installerades

4 MEK tarjoaa vuokramarkkinoilla TOIMIVIA JA VIIHTYISIÄ ASUNTOJA KOHTUUHINTAAN SPK offererar FUNGERANDE OCH TRIVSAMMA BOSTÄDER TILL RIMLIG HYRA Vuokra-asuntojen markkinoilla eletään vilkkaan kysynnän aikaa. Lamasta johtuva rakentamisen hiljentyminen näkyy myös Merimieseläkekassan kiinteistötoimessa. Vuokra-asuntojen käyttöaste on lähes sataprosenttinen, ja vapautuviin asuntoihin uudet asukkaat löytyvät yleensä välittömästi. Kiinteistömme sijaitsevat kohtuullisen keskeisillä paikoilla, ovat hyvässä kunnossa ja vuokramme ovat mielestäni käyvällä tasolla, kiinteistöpäällikkö Matti Jokinen selvittää MEKin kiinteistönvuokrauksen periaatteita. På hyresbostadsmarknaden upplever man idag en tid av livlig efterfrågan. Avmattningen inom byggnadsverksamheten på grund av recessionen märks nu även i Sjömanspensionskassans fastighetsrörelse. Hyresbostädernas utnyttjandegrad är i det närmaste hundraprocentig och till de bostäder som frigörs hittas det vanligen genast nya hyresgäster. Våra fastigheter finns på skäligt centrala platser, är i gott skick och våra hyror ligger enligt min mening på gängse nivå, redogör fastighetschef Matti Jokinen för principerna för SPKs uthyrning av bostäder. 4

5 Teksti I Text: Maria Hallila Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Sakari Majantie Kiinteistöjen rakentaminen ja asuntojen vuokraus on kuulunut Merimieseläkekassan toimintaan sen historian ensi vuosista lähtien. Nykyisin eläkekassalla on omistuksessaan asuinkiinteistöjä kymmenellä paikkakunnalla; asuntoja näissä kiinteistöissä on yhteensä Kiinteistöt ovat osa Merimieseläkekassan sijoitusomaisuutta. Yleinen vaatimustason nousu vuokra-asuntomarkkinoilla on Matti Jokisen mukaan selkeästi nähtävissä myös MEKin asuinkiinteistöjen ylläpidossa ja isännöinnissä. Lasitetut parvekkeet, uusimmat keittiökoneet, ilmastointi- ja jopa jäähdytyslaitteistot, laadukkaat pintamateriaalit, hän luettelee asuntojen varustetason kasvavia nykyvaatimuksia. Sama suuntaus näkyy myös MEKin kiinteistötoimen toisella pääalueella, toimitilojen vuokrauksessa. Siellä menestymisen ehtoja ovat ajanmukaiset, jäähdytetyt ja ilmastoidut tilat, modernit tilaratkaisut sekä nopeat ja monipuoliset it-verkkoyhteydet. Hyvä huolenpito asuntojen ja toimitilojen kunnosta on Matti Jokisen mukaan aina kuulunut MEKin kiinteistötoimen periaatteisiin, joten tiukatkin laatuvaatimukset täyttyvät automaattisesti. Asunnot peruskorjataan säännöllisin välein ja remontoidaan tarvittaessa asukkaan vaihtuessa. Kaikki tilat vuokrataan hyväkuntoisina. Kaikki MEKin asuin- ja liikekiinteistöt sijaitsevat Jokisen mukaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluverkon piirissä kohtuullisen keskeisillä paikoilla. Huolto- ja kunnossapitopalvelujen parantaminen on ollut viime vuosina MEKin kiinteistötoimen keskeinen painopistealue. Kuluneen vuoden alusta perustettu MEK-Huolto Oy kokoaa yhteen kaikki eläkekassan eri paikkakunnilla työskentelevät huoltoammattilaiset, yhteensä kymmenkunta kiinteistönhoitajaa. Oman huoltoyhtiön toiminta on vielä sisäänajovaiheessa, mutta Matti Jokinen uskoo sen hyötyjen näkyvän asukkaille jo varsin pian. Ratkaisun taustalla on ollut ennen muuta halu tarjota asukkaille parempaa palvelua. Tässä ei ole pyritty kustannussäästöihin, vaan nimenomaan laadun kohentamiseen, hän painottaa. Huoltopalvelun tehostamisen ja laadun parantamisen ohella MEKin kiinteistötoimessa on haluttu saattaa myös asukkaiden, huoltotiimin ja kiinteistönomistajan välinen tiedonkulku vastaamaan viimeisimpiä vaatimuksia. Uusi sähköinen kiinteistöjen ylläpitojärjestelmä tulee kuluvan vuoden aikana ulottumaan eläkekassan kaikkiin asuinkiinteistöihin. Se mahdollistaa internetin välityksellä jatkuvan molemminpuolisen yhteydenpidon ja tiedonvälityksen. Järjestelmään kuuluvan sähköisen huoltokirjan sivuilta asukas voi ehkä jo lähitulevaisuudessa esimerkiksi seurata oman palvelupyyntönsä etenemistä, Matti Jokinen kertoo. Palvelun laadusta puhuttaessa Matti Jokinen nostaa esiin vielä yhden MEKille tärkeän toimintamallin, sosiaalisen isännöinnin. Tämä suhteellisen uusi käsite tarkoittaa ajattelutapaa, jossa kiinteistöjen isännöinnissä pyritään ottamaan huomioon asuk- Byggandet av fastigheter och uthyrningen av bostäder har hört till Sjömanspensionskassans verksamhet ända sedan de första åren i kassans historia. Idag äger pensionskassan bostadsfastigheter på tio orter; sammanlagt finns det bostäder i dessa fastigheter. Fastigheterna utgör en del av Sjömanspensionskassans placeringstillgångar. Anspråksnivåns allmänna stegring på hyresbostadsmarknaden kan enligt Matti Jokinen tydligt ses även i underhållet och förvaltningen av SPKs bostadsfastigheter. Inglasade balkonger, moderna köksmaskiner, luftkonditionerings- och t.o.m. kylmaskineri, högklassiga ytmaterial, räknar han upp de växande kraven på bostädernas utrustningsnivå. Samma utveckling kan även ses för det andra huvudområdet i SPKs fastighetsrörelse, uthyrningen av kontors- och affärslokaler. Krav för framgång på den sidan är moderna, avkylda och luftkonditionerade lokaler, moderna planlösningar och såväl snabba som mångsidiga IT-tjänster. God omsorg om bostädernas och kontors- och affärslokalernas skick har enligt Matti Jokinen alltid hört till verksamhetsprinciperna för SPKs fastighetsrörelse. Därför fylls även de strängaste kvalitetsfordringar automatiskt. Bostäderna genomgår regelbundet en grundlig renovering och vid byte av hyresgäst görs behövliga reparationer. Alla lokaler är i gott skick när de hyrs ut. Alla SPKs bostads- och affärsfastigheter är enligt Jokinen belägna vid goda trafikförbindelser och nära servicenätverk på rimligt centrala platser. Under de senaste åren har den centrala tyngdpunkten för SPKs fastighetsrörelse varit att förbättra service- och underhållstjänsterna. Det i början av det gångna året grundade företaget SPK-Fastighetsservice har samlat alla pensionskassans service- och underhållsproffs på olika orter, sammanlagt ett tiotal fastighetsskötare, under samma tak. Det egna underhållsföretagets verksamhet är ännu i inkörningsskedet, men Matti Jokinen är övertygad om att nyttan med företaget relativt snabbt kommer att klarna för hyresgästerna. Bakgrunden till lösningen har framförallt varit en önskan att erbjuda hyresgästerna bättre service. Det har inte varit fråga om att göra kostnadsbesparingar utan uttryckligen om att höja kvalitén, understryker han. Vid sidan av effektiveringen av underhållstjänsterna och förbättring av kvaliteten har SPKs fastighetsrörelse även önskat höja nivån för informationsflödet mellan hyresgäster, serviceteamet och fastighetsägaren så att det motsvarar dagens krav. Fastigheternas nya elektroniska underhållssystem kommer under innevarande år att omfatta pensionskassans samtliga bostadsfastigheter. Det möjliggör en ömsesidig fortlöpande kontakt och informationsförmedling via nätet. Från sidorna i systemets elektroniska servicebok kan hyresgästen >> Kiinteistöhuollon palauttaminen MEKin omiin käsiin on Matti Jokisen mukaan laatuvetoinen ratkaisu. Sillä ei pyritä kustannussäästöihin, vaan yksinomaan palvelun laadun parantamiseen. Återställandet av fastighetsunderhållet i SPKs egen regi är enligt Matti Jokinen en kvalitetsbetingad lösning. Det är inte fråga om kostnadsbesparingar utan enbart om förbättring av kvalitén på servicen. >> 5

6 kaiden muuttuvat elämäntilanteet ja tarvittaessa yhdistämään palveluketjuun yhteiskunnan eri toimijatahoja, mm. sosiaali- tai terveydenhuollon viranomaisia. Meillä on paljon iäkkäitä asukkaita. Vanhimpien kiinteistöjemme asukkaista osa on jopa talojen alkuperäisiä vuokralaisia. Olemme halunneet omatoimisuutta ja liikkumista helpottavilla ratkaisuilla tukea ikäihmisten mahdollisuutta asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Viime vuosien aikana MEK on mm. rakennuttanut yhteensä 26 hissiä pääkaupunkiseudulla sijaitseviin kiinteistöihinsä. Viimeisimpänä on saatu valmiiksi kahdeksan hissiä Kauniaisten Kasaharjuun. Merimieseläkekassa on 2000-luvulla keskittänyt asuinkiinteistösijoituksensa kohteisiin, joissa se omistaa koko asunto-osakeyhtiön ja joissa kiinteistön ylläpito on täysin sen omissa käsissä. Osaomisteiset kohteet, samoin kuin yksittäiset asunnot, on Merimieseläkekassan hallituksen päätöksen mukaisesti myyty. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevia kohteita on viime aikoina myyty. Matti Jokisen mukaan eläkekassa harkitsee myös uusien asuinkiinteistöjen rakentamista, etenkin pääkaupunkiseudulle. Kunhan vain sopiva tonttimaa löytyy, hän toteaa. förmodligen redan inom en nära framtid följa upp hur t.ex. den egna begäran om service avancerar, berättar Matti Jokinen. På tal om servicens kvalitet önskar Matti Jokinen ytterligare lyfta fram en för SPK viktig verksamhetsmodell, så kallad social förvaltning. Det här relativt nya begreppet avser ett tänkesätt enligt vilket fastigheternas förvaltning försöker beakta förändringar i hyresgästernas livssituation genom att vid behov knyta olika sociala aktörer till servicekedjan, t.ex. social- eller hälsovårdens myndigheter. Vi har många åldersstigna hyresgäster. En del av hyresgästerna i våra äldsta fastigheter hör t.o.m. till husens ursprungliga hyresgäster. Vi vill med lösningar som underlättar egen aktivitet och rörlighet stöda äldre människors möjligheter att bo så länge som möjligt i sitt eget hem. Under de senaste åren har SPK bl.a. låtit installera totalt 26 hissar i sina fastigheter i huvudstadsregionen. Senast har man slutfört installeringen av åtta hissar i Kasabergsområdet i Grankulla. Under 2000-talet har Sjömanspensionskassan koncentrerat sina placeringar i bostadsfastigheter i objekt där pensionskassan äger hela bostadsaktiebolaget och underhållet av fastigheten är helt i egna händer. De delägda objekten liksom även enskilda bostäder har i överensstämmelse med av styrelsen för pensionskassan fattade beslut avyttrats. Under de senaste tiderna har även utanför huvudstadsregionen belägna objekt avyttrats. Enligt Matti Jokinen överväger pensionskassan även att framförallt i huvudstadsregionen uppföra nya bostadsfastigheter. Bara vi hittar lämplig tomtmark, konstaterar han. Tasapuolisuus tärkeä periaate asiakaspalvelussa Objektivitet är en viktig princip för kundtjänsten MEKin kiinteistöassistentit Tarja Jokiranta ja Virpi Lahti vastaavat päivittäin jopa kymmeniin puheluihin ja sähköposteihin. Heihin otetaan yhteyttä mitä moninaisimmissa asuntojen vuokraukseen, kiinteistöjen isännöintiin ja vuokrien perintään liittyvissä asioissa. Tärkeää on, että asiantuntevan palvelun lisäksi asiakkaat saavat tasapuolisen kohtelun, kollegakaksikko toteaa. Tasapuolisuus alkaa MEKin asunnonvuokrauksen hoidossa jo asukkaiden valinnasta, joka nykyisin on pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella uskottu siihen erikoistuneelle Vuokraturva Oy:lle. Asuntohakemuksessa kysyttyjen tietojen lisäksi Vuokraturva selvittää mm. hakijan luottotiedot sekä aravakohteiden edellyttämät varallisuus- ja tulorajat. Se myös hoitaa käytännön toimet kuten asuntojen esittelyn, avainten luovutuksen ja vakuusmaksun perinnän. Vuokraturva valitsee asunnon hakijoiden joukosta pari kolme ehdot täyttävää asukaskandidaattia, mutta lopullinen valinta tehdään aina MEKissä. Meille on tärkeää tietää ja päättää asuntoihimme tulevat asukkaat, Virpi Lahti painottaa. Muilla paikkakunnilla sijaitsevien asuntojen vuokrausta hoitavat edelleen pitkäaikaiset yhteistyökumppanit entisin sopimusehdoin. Allekirjoitetut vuokrasopimukset toimitetaan MEKiin, jossa asukkaita koskevat tiedot tallennetaan asukasrekisteriin. MEK on halunnut säilyttää omissa käsissään myös vuokrien kannon ja valvonnan. Sen sijaan rästiin jääneiden vuokrien perintä on ulkoistettu. SPKs fastighetsassistenter Tarja Jokiranta och Virpi Lahti svarar dagligen på upp till tiotal samtal och e-brev. Kontakt tas med dem i de mest varierande frågor från hyrning av bostäder och förvaltningen av fastigheterna till indrivning av hyror. Viktigt är att kunderna utöver en sakkunnig betjäning får en objektiv behandling, konstaterar de två kollegerna. Vid skötseln av SPKs bostadsuthyrning börjar kravet på objektivitet vid valet av hyresgäster. I huvudstads- och Åboregionen har detta anförtrotts företaget Vuokraturva Oy, som specialiserat sig på frågan. Utöver de i ansökan om bostad frågade uppgifterna utreder Vuokraturva bl.a. sökandens kreditupplysningar samt för aravaobjektens del förutsatta förmögenhets- och inkomstgränser. Företaget sköter även om praktiska åtgärder såsom visningen av bostäder, överlåtelsen av nycklar och debiteringen av depositionsavgiften. Vuokraturva väljer bland sökandena av bostad två-tre hyresgästkandidater som fyller villkoren, men det slutliga valet görs alltid av SPK. För oss är det viktigt att veta och besluta om de hyresgäster som kommer till våra bostäder, understryker Virpi Lahti. Uthyrningen av bostäder på övriga orter sköts fortsättningsvis av SPKs långvariga samarbetspartner på tidigare avtalsvillkor. De undertecknade hyresavtalen sänds till SPK där uppgifterna om hyresgästerna registreras i hyresgästregistret. SPK har även önskat hålla uppbörden och övervakningen av hyror i egna händer. Däremot har indrivningen av eftersläpande hyror getts ut åt utomstående. 6

7 << Virpi Lahti (vasemmalla), Ilkka Kaarnasaari ja Tarja Jokiranta ovat kokeneita kiinteistöpalvelun ammattilaisia. << Virpi Lahti (t. v.), Ilkka Kaarnasaari och Tarja Jokiranta, fastighetstjänstens erfarna proffs. Isännöitsijä Ilkka Kaarnasaari: Erinomainen valmius hyvään kiinteistönhoidon palveluun Disponent Ilkka Kaarnasaari: Utmärkt beredskap för god service inom fastighetsskötseln Merimieseläkekassan asuinkiinteistöjen isännöinnistä vastaavan Ilkka Kaarnasaaren mukaan huoltopalvelun palauttaminen MEKin omiin käsiin on tavallaan tuomassa takaisin vanhat hyvät ajat, jolloin talonmies huolehti kiinteistön kunnosta, huolto pelasi ja hommat hoituivat sujuvasti. Panostaminen huoltopalvelun laatuun on Ilkka Kaarnasaaren mukaan selkeä viesti siitä, että MEK haluaa asukkaidensa viihtyvän asunnoissaan. Laadun kehittämistä on MEKin kiinteistötiimissä mietitty myös muista näkökulmista. Ilkka Kaarnasaaren mukaan kehitteillä on palvelu, jonka myötä asukkaat voisivat tarpeidensa ja valintojensa mukaan parantaa asuntonsa varustelutasoa. Lisävarusteiden kustannukset veloitettaisiin kuukausivuokran yhteydessä. Toisaalta kiinteistötiimi on myös pohtinut keinoja sitouttaa kaikki asukkaat entistä paremmin vastuuseen kiinteistöjen yhteisten tilojen ja asuntojen kunnosta. Valtaosa hoitaa vastuunsa hyvin, mutta osalle tulee esimerkiksi poismuuton yhteydessä yllätyksenä, että asunnon puuttuvista tai rikkoutuneista laitteista ja varusteista joutuu maksamaan korvauksia, Ilkka Kaarnasaari kertoo. Vuokrasopimusten liitteeksi onkin MEKissä nyt laadittu hinnasto, jossa on luetteloitu asunnon kaikki laitteet ja varusteet sekä niiden hankintahinnat. MEK on perinteisesti pyrkinyt vuokranantajana pitkiin ja kestäviin asiakassuhteisiin. Asukkaiden vaihtuvuus MEKin vuokrataloissa on Kaarnasaaren mukaan erittäin vähäinen verrattuna markkinoiden yleiseen vaihtuvuustasoon. Tämä kertoo, että joissain asioissa me olemme onnistuneet erittäin hyvin, hän toteaa. Enligt Ilkka Kaarnasaari, som svarar Sjömanspensionskassans bostadsfastigheters disponentskap, innebär återställandet av underhållsservicen i SPKs egen regi på sätt och vis en återgång till gamla goda tider då gårdskarlen såg till att fastigheten hölls i skick, underhållet fungerade och jobben flöt flexibelt. Satsningen på underhållsservicens kvalitet är enligt Ilkka Kaarnasaari en klar signal om att SPK vill att hyresgästerna ska trivas i sina bostäder. Inom SPKs fastighetsteam har det även funderats på utvecklingen av kvaliteten ur andra perspektiv. Enligt Ilkka Kaarnasaari håller man på att utveckla en tjänst som gör det möjligt för hyresgästerna att förbättra utrustningsnivån i sin bostad enligt sina egna behov och val. Debiteringen av kostnaderna för den extra utrustningen kunde debiteras t.ex. i samband med månadshyran. Å andra sidan har fastighetsteamet även grunnat på medel som skulle binda alla hyresgäster bättre än tidigare vid ansvaret för fastigheternas gemensamma utrymmens och bostädernas skick. Största delen av hyresgästerna bär sitt ansvar bra, men för en del kommer det som en överraskning att de t.ex. i samband med bortflyttning ska betala ersättningar för anordningar och utrustning i bostaden som saknas eller är trasig, berättar Ilkka Kaarnasaari. På SPK har det nu utarbetats en förteckning över alla anordningar och all utrustning i bostäderna jämte anskaffningspriser för dessa. Förteckningen kommer att fogas som bilaga till alla hyresavtal. Som hyresvärd har SPK traditionellt strävat till långa och hållbara kundrelationer. Jämfört med marknadens allmänna omsättningsnivå för hyresgäster är omsättningen i SPKs hyreshus ytterst obetydlig enligt Ilkka Kaarnasaari. Det här berättar att vi har lyckats mycket bra i en del frågor, konstaterar han. >> 7

8 Kiinteistösijoitukset tärkeä osa MERENKULKIJOIDEN ELÄKE-EDUNVALVONTAA Fastighetsplaceringarna är en viktig del av BEVAKNINGEN AV SJÖFARARNAS PENSIONSINTRESSEN Merimieseläkekassan sijoitustoiminnalla on ainoastaan yksi tarkoitus: merenkulkijoiden eläkkeiden turvaaminen, painottaa eläkekassan talous- ja sijoitusjohtaja Henrik Lilius. Sijoitustuottojen merkitys on viime vuosina kasvanut sitä mukaa kuin kassan eläkemenot ovat lisääntyneet. Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet har endast ett syfte: att säkerställa sjöfararnas pensioner, understryker pensionskassans ekonomi- och placeringsdirektör Henrik Lilius. Placeringsavkastningens betydelse har under de senaste åren ökat i takt med att kassans pensionsutgift stigit. Henrik Liliuksen vastuualuetta on huolenpito siitä, että MEKin sijoitusten tuotto turvaa mahdollisimman hyvin merenkulkijoiden eläkkeet nyt ja tulevaisuudessa. Omsorgen om att avkastningen av SPKs placeringar möjligast bra säkerställer sjöfararnas pensioner nu och i framtiden ingår i Henrik Lilius ansvarsområde. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle näkyy selkeästi MEKin eläkemenojen kasvuna. Kun vuonna 2000 maksoimme eläkkeitä 77 miljoonan euron arvosta, viime vuonna vastaava meno oli jo 124 miljoonaa euroa, Henrik Lilius selvittä. Tämä suhteellisen nopea kasvutahti jatkuu hänen mukaansa lähivuosina, mikä asettaa suuria haasteita sijoitusten järkevälle hoidolle. Pyrimme saamaan sijoituksillemme mahdollisimman hyvän tuoton. Se on ainut keino, jolla voimme hillitä merenkulkijoiden ja työnantajien eläkevakuutusmaksun korotuspaineita. Kyseessä on siis kaikkien MEL-vakuutettujen merenkulkijoiden etu, Lilius painottaa. Hän vertaa sijoitustuottojen ja eläkevakuutusmaksun suhdetta keinulautaan. Jos tuotot ovat alhaiset, vakuutusmaksua on korotettava. Jos taas sijoitusomaisuudesta saadaan kunnon tuotto, paineet vakuutusmaksujen korotuksiin pystytään pitämään kurissa. Kiinteistöjen osuus sijoituksistamme on noin kolmannes. Ne ovat toiseksi suurin sijoitusluokka osakkeiden jälkeen, Henrik Lilius toteaa. Hänen mukaansa tarkoitus on myös jatkossa säilyttää kiinteistösijoitukset tärkeässä asemassa ja keskittyä omistuksissa ennen muuta pääkaupunkiseutuun. Asuin- ja liikekiinteistöjen vuokratulo merkitsee MEKille arvokasta, vakaata kassavirtaa. Se muodostaa kuukausittain MELvakuutusmaksun ohella tärkeän osan eläkemenon maksuun tarvittavista varoista. Pensioneringarna inom de stora årsklasserna ses tydligt som en ökning av SPKs pensionsutgift. Mot att pensionsutgiften år 2000 uppgick till 77 miljoner euro hade motsvarande utgift ifjol stigit till 124 miljoner euro, redogör Henrik Lilius. Enligt honom fortsätter den här relativt snabba tillväxttakten under de närmaste åren, vilket innebär stora utmaningar för en klok skötsel av placeringarna. Vi strävar efter en så stor avkastning som möjligt på våra placeringar. Det är det enda sättet på vilket vi kan dämpa höjningstrycket på sjöfararnas och arbetsgivarnas pensionspremie. Det är alltså fråga om alla SjPL-försäkrade sjöfarares intresse, understryker Lilius. Han jämför förhållandet mellan avkastningen av placeringarna och pensionspremien med ett gungbräde. Om avkastningen är låg måste pensionspremien höjas. Om man igen får en rejäl avkastning på placeringstillgångarna kan man hålla trycket på en höjning av premierna stången. Fastigheternas andel av våra placeringar är cirka en tredjedel. Andelen är tillsvidare den näststörsta placeringsklassen efter aktierna, konstaterar Henrik Lilius. Avsikten är enligt honom att även i fortsättningen bibehålla fastighetsplaceringarnas viktiga position och framförallt koncentrera ägandet till huvudstadsregionen. För SPK betyder hyresintäkterna av bostads- och affärsfastigheterna ett värdefullt och säkert kassaflöde. Vid sidan av SjPL- 8

9 MEKin asuntojen vuokrat ovat hänen mukaansa noudatelleet yleistä markkinatasoa. On tärkeää huolehtia siitä, että vuokrataso on kohdallaan eli markkinoiden yleisen hintatason mukainen, Lilius selvittää. Poikkeuksen tekevät ainoastaan aravarahoitteiset kiinteistöt, joiden vuokrataso on ollut aravasääntelyn piirissä. Sääntelyn päättyminen on viime vuosien aikana johtanut vuokrankorotuksiin useassa MEKin omistamassa asuntokohteessa. Viimeisten aravarahoitteisten asuintalojen aravalain mukainen vuokrien määritys päättyy vuonna Korotukset on hoidettu noudattaen Vuokralaisten Keskusliiton laatimaa hyvää vuokraustapaa porrastetusti siten, että vuotuinen korotus on enintään 15 prosenttia. Koska vuokrat sääntelyn johdosta ovat tuntuvasti yleistä markkinatasoa halvemmat, korotukset jaksottuvat usean vuoden ajalle. On selvää, että vuokrankorotus ei kenellekään ole mukava uutinen, mutta varsin monet vuokralaisistamme ovat ymmärtäneet korotuksen taustalla olevat syyt. Yleistä markkinatasoa halvemmat vuokrathan tarkoittaisivat meillä sitä, että merenkulkijat tukisivat vuokralaisten edullista asumista maksamalla kalliimpaa vakuutusmaksua, Henrik Lilius tiivistää ja jatkaa: Tiedotamme tulevista vuokrankorotuksista asukkaille aina hyvissä ajoin. premien utgör hyresintäkterna en månatlig viktig del av de medel som behövs för att betala pensionsutgiften. Enligt Henrik Lilius har SPKs bostadshyror följt den allmänna nivån på marknaden. Det är viktigt att sörja för att hyresnivån är den rätta, dvs. marknadens allmänna hyresnivå, förklarar Lilius. Det enda undantaget utgör de aravafinansierade fastigheterna. Deras hyresnivå har omfattats av aravaregleringen. Efter att regleringen upphörde har följden varit att hyrorna höjts under de senaste åren i många av de SPK-ägda bostadsfastigheterna. År 2014 kommer fastställandet av hyrorna enligt aravalagen att upphöra i de sista aravafinansierade bostadshusen. Höjningarna av aravahyror har skötts iakttagande av Hyresgästernas Centralförbund utarbetade regler för god uthyrningssed, dvs. stegvis så att den årliga höjningen är högst 15 %. Eftersom hyrorna på grund av regleringen varit kännbart billigare än marknadsnivån kommer höjningarna att periodiseras över många år. Det är klart att en hyreshöjning inte är en trevlig nyhet för någon, men rätt många av våra hyresgäster har förstått de orsaker som finns i bakgrunden till höjningen. Hyror som är billigare än den allmänna marknadsnivån skulle ju innebära att sjöfararna stöder ett förmånligt boende för hyresgästerna genom att betala en högre premie, sammanfattar Henrik Lilius och fortsätter: Vi informerar alltid hyresgästerna i god tid om kommande höjningar av hyran. MERENKULKIJAT ETUSIJALLA ASUKASVALINNOISSA SJÖFARARNA PRIORITERAS VID VALET AV HYRESGÄSTER Merimieseläkekassa on vuodesta 2004 lähtien uskonut pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla asuinkiinteistöjensä vuokrauksen vuokravälitykseen erikoistuneen Vuokraturva Oy:n hoidettavaksi. Eläkekassan vuokra-asukkaiden valintaperusteissa yksi ehto on tärkeä: nykyiset ja eläkkeellä olevat merenkulkijat ovat etusijalla asukasvalinnoista päätettäessä, kertoo myyntijohtaja Petri Meckelborg. Petri Meckelborg luonnehtii MEKiä tyypilliseksi suureksi vuokranantajaksi. Toiminta on selkeää, mikä hänen mukaansa helpottaa yhteistyötä. MEK on hyvin joustava asiakaskuntaansa kohtaan, ja poikkeavat tilanteet ovat aina olleet vaivattomasti neuvoteltavissa. Merimieseläkekassan ja Vuokraturva Oy:n väliseen sopimukseen kuuluu, että Vuokraturva raportoi toiminnastaan MEKille säännöllisesti. Petri Meckelborg kokee yhteistyön MEKin kanssa sujuneen hyvin. Suora palaute on ainakin tähän asti ollut todella mieluisaa, vaikka ainahan joukkoon mahtuu myös muutama kehittämisen kohta. Pyrimme todella parantamaan toimintaamme MEKin asiakkailta saamamme palautteen avulla; tämä on meille kunniaasia, hän vakuuttaa. Ända sedan 2004 har Sjömanspensionskassan anförtrott uthyrningen av sina bostadsfastigheter i huvudstads- och Åboregionen till företaget Vuokraturva Oy, som specialiserat sig på förmedling av hyresbostäder. Bland urvalsgrunderna för valet av pensionskassans hyresgäster finns det ett viktigt villkor: nuvarande och pensionerade sjöfarare är prioriterade vid valbesluten, berättar försäljningschef Petri Meckelborg. Petri Meckelborg karakteriserar SPK som en typisk stor hyresvärd. Verksamheten är klar, vilket enligt honom underlättar samarbetet. SPK är mycket smidig gentemot sina kunder och har alltid i avvikande situationer varit lätt att förhandla med. Till avtalet mellan Sjömanspensionskassan och Vuokraturva Oy hör att Vuokraturva rapporterar regelbundet om sin verksamhet till SPK. Petri Meckelborg upplever att samarbetet med SPK förlöpt bra. Den direkta responsen har åtminstone hittills varit verkligt trevlig även om det alltid finns detaljer som kan utvecklas. Med hjälp av den respons vi får av SPKs kunder försöker vi på allvar förbättra vår verksamhet; det här är en hederssak för oss, försäkrar han. 9

10 Teksti I Text: Pirjo Rautanen Kuvat I Foto: Marina Paulaharju, Petri Porkola Sammutettu majakka sytyttää Uurastusta Söderskärin majakan hyväksi Den släckta fyren tänder Knogande Söderskärs fyr till gagn Helteistä päivää enteilevänä toukokuun aamuna muutaman hengen ryhmä odottelee malttamattomana pääsyä p/v Valsörn II:n kannelle Helsingin Vuosaaressa Aurinkolahden Hiekkalaiturilla. Kohtalainen kaakkoistuuli virittelee keväänkylmää merivettä aavistuksenomaisille vaahtopäille ja tuntuu kasvoilla viileinä hipaisuina. Huviajelulle tämä pirteä porukka ei ole pyrkimässä, vaan kyse on talkooväestä, joka sormet syyhyten halajaa Söderskärin majakkaluodolla odottavien kevätsiivoustehtävien pariin. En tidig majmorgon som lovar en varm dag står en otålig grupp på några personer på sandbryggan vid Solviken i Nordsjö i Helsingfors och väntar på att få komma ombord på räddningskryssaren Valsörn II. En frisk sydostlig vind framkallar aningen av vita gäss på det vårkalla havsvattnet och känns som svala smekningar på kinderna. Ut på någon lusttur är det här pigga gänget inte på väg. Nu gäller det talkoarbete, väntande vårstädningsuppgifter ute på Söderskärs fyr, som gänget med kliande fingrar vill ut till. 10

11 Söderskär 60 06,05 N 25 24,8 E Sijainti: Porvoon ulkosaaristossa Suunnittelija: E. B. Lohrmann Rakennettu: 1862 tiilestä ja graniitista Automatisoitu: 1957 Sammutettiin kokonaan 1989 Majakka on kahdeksankulmainen torni, jonka alaosa on luonnonkiveä ja yläosa tiiltä. Vahvistettu betonija rautakuorella. Söderskärin saaret rauhoitettiin lintujensuojelualueeksi Säännölliset lintulaskennat aloitettiin Riista- ja kalatalouden tutkimusasema Läge: Borgå yttre skärgård Ritad av: E. B. Lohrmann Uppförd: 1862 av tegel och granit Automatiserad: 1957 Släcktes helt 1989 Fyren är ett åttkantigt torn med en nedre del av natursten och en övre del av tegel. Förstärkt med en armerad betongyta. Söderskärs arkipelag fredades som fågelskyddsområde Regelbundna fågelinventeringar inleddes Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets forskningsstation Joukossa on sekä ensikertalaisia että useampiin, jo perinteeksi muodostuneisiin talkoisiin osallistuneita. Yhteistä näille ihmisille on, että he ovat jossain vaiheessa elämäänsä menettäneet sydämensä majakoille. Niin kävi aikoinaan myös Söderskärin majakan nykyisille omistajille, Sebastian Lönnqvistille ja Ari Laamaselle, jotka laiturille saapuessaan ottavat ohjat käsiinsä. Majakan oman aluksen, entisen meripelastusveneen, dieselit jyrähtävät käyntiin. Arin ja Sebastianin lisäksi aluksen kipparina toimiva Jari Pohjalainen kuuntelee keskittyneesti moottorin ääniä ja tutkailee mittareiden lukemia. Alus on ensi kertaa talvihuollon jälkeen merellä, ja siksi ääniä kuunnellaan tavallista tarkemmin. Tasaisesti käy, ei sivuääniä, ei savuavia pakokaasuja, päällystö toteaa tyytyväisenä yhteen ääneen ja kiihdyttää aluksen hetkeksi täyteen vauhtiin. Miksi Sebastianista ja Arista sitten tuli majakan omistajia? Sattumasta tämä alkoi, Sebastian Lönnqvist selvittää matkan aikana. Arin vaimo näki seitsemän vuotta sitten Helsingin Sanomissa ilmoituksen, jossa valtion omistama Kapiteeli myi vuonna 1862 rakennettua Söderskärin majakkaa. Eipä sitä kauan mietitty, kun jo oltiin tutustumassa paikkaan. Ostimme majakkarakennuksen ja vuokrasimme sitä ympäröivää maata puolen hehtaarin verran yli 40 vuoden vuokrasopimuksella. Perustamamme Söderskär Majakka Oy harjoittaa majakkasaarella matkailutoimintaa ja käyttää toiminnasta saadut tulot majakan kunnostamiseen, Sebastian kertoo. Ensi hetkistä alkaen olemme restauroineet sekä majakkatornia että saaren muita rakennuksia, jotka olivat vuosia käyttämättöminä ja pahoin rapistuneita. Med finns såväl nykomlingar som deltagare som varit med flera gånger i det här talkoarbetet, redan en tradition. Gemensamt för alla dessa människor är att de i något skede av sitt liv har förlorat sitt hjärta till fyrarna. Så gick det i tiden även för de nuvarande ägarna av Söderskärs fyr, Sebastian Lönnqvist och Ari Laamanen, som vid sin ankomst till bryggan tar tyglarna i sin hand. Dieslarna på fyrens eget fartyg, en tidigare sjöräddningskryssare, brummar igång. Ari och Sebastian och fartygets skeppare Jari Pohjalainen lyssnar koncentrerat på motorns ljud och begrundar siffrorna på mätarna. Fartyget är första gången efter vinterservicen igen ute på havet och därför lyssnar de noggrannare än vanligt på ljuden. De går jämnt, inga biljud, inga rykande avgaser, konstaterar befälet nöjda med en mun och låter fartyget för en stund accelerera till full fart. Varför blev Sebastian och Ari ägare till en fyr? Det här började av en slump, förklarar Sebastian Lönnqvist under färden. Aris fru såg för sju år sen en annons i Helsingin Sanomat där Kapiteeli, som ägs av staten, säljer den år 1862 byggda fyren Söderskär. Vi behövde nog inte fundera länge innan vi åkte ut till ort och ställe för att se på platsen. Vi köpte fyrbyggnaden och arrenderade en halv hektar mark kring byggnaden med ett över 40 år långt arrendeavtal. Bolaget Söderskär Majakka Oy, som vi grundade, bedriver turistverksamhet på fyrön. De intäkter verksamheten ger använder vi för iståndsättning av fyren, berättar Sebastian. Från första början har vi rustat upp såväl fyrtornet som de övriga byggnaderna på skäret. De hade ju i åratal stått oanvända och förfallit ganska rejält. >> 11

12 Sebastian Lönnqvist toteaa varsinaisen liiketoiminnan olevan oikeastaan sulaa hulluutta. Käytämme matkailutoiminnasta saatavat tuotot korjaustöihin. Lisäksi teemme vuosittain leipätyömme ohessa työtuntia majakan hyväksi. Ari Laamanen ja Sebastian Lönnqvist ovat työskennelleet tiiminä jo vuosia omistamassaan ATL-Rakennushuolto Oy:ssä ja ERAT-arkkitehdeillä. Kun tutustuu heidän työtänsä ohjaavaan ajattelu- ja arvomaailmaan, on helppo ymmärtää, miksi miehet ovat innostuneet vanhan majakan pelastusoperaatiosta. He kokevat lähes velvollisuudekseen säilyttää historiallisesti arvokas muisto majakkayhteisön elämästä tuleville sukupolville. Reilun puolen tunnin merimatkan jälkeen Söderskärin majakka näyttäytyy vastavalossa tummana siluettina sileäksi hioutuneen luodon korkeimmalla kohdalla. Punaiset rakennukset tervehtivät sympaattisina kallioiden koloista. Kirkkaana kimalteleva meri ja sinisellä taivaalla säteitään tuhlaileva aurinko viimeistelevät häikäisevän näyn. Kahden luodon, Mattlandetin ja Lotslandetin, muodostama alue on Suomen parhaiten säilynyt majakkayhteisökokonaisuus ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö sekä perinnemaisema. Vuonna 2009 Ari ja Sebastian esittivät majakan suojelemista rakennussuojelulailla, ja saivat aloitteelleen Museoviraston tuen. Mattlandetilla sijaitsevan kahdeksankulmaisen majakkatornin lisäksi saarella on entisen majakkaväen asuinrakennuksia ja viereisellä Lotslandetin entinen luotsitupa. Söderskär on toiminut Riista- ja kalatutkimuslaitoksen tutkimusasemana vuosina Nyt luotsiasemalle on saapunut muuttolintujen tapaan lintukannan laskentaa suorittava lintututkija Gustaf Nordenswan Porvoon seudun lintuyhdistyksestä. Seitsemän vuoden aikana rakennuksia ja majakkaa on korjattu ja entisöity niin paljon kuin taloudelliset ja fyysiset voimavarat ovat sallineet. Työtä on tehty sekä ammatti- että talkoovoimin. Nyt saarella käynnistyvä kevätsiivous on jo talkootapahtuma. Sebastian Lönnqvist konstaterar att den egentliga affärsverksamheten i grund och botten är rena vansinnet. Vi använder de intäkter vi får av turismen till renovering. Dessutom sätter vi årligen vid sidan av vårt förvärvsarbete ner arbetstimmar på fyren. Ari Laamanen och Sebastian Lönnqvist har redan i många arbetat som team på bolaget ATL-Rakennushuolto Oy, som de äger, och för arkitektbyrån ERAT Oy. Vid närmare bekantskap med den filosofi och de värderingar som styr deras arbete är det lätt att förstå, varför männen är entusiasmerade av den gamla fyrens räddningsoperation. De upplever det nästan som sin skyldighet att bevara det historiskt värdefulla minnet av fyrgemenskapens liv för kommande generationer. Efter en dryg halvtimmes resa på havet visar sig Söderskär fyr i motljuset som en mörk silhuett på det slätslipade skärets högsta punkt. De röda byggnaderna hälsar oss sympatiskt välkomna i dälderna mellan skärets klippor. Det glittrande havet och solen som slösar med sina strålar från den blå himlen fulländar en bländande vy. Området mellan de två skären Mattlandet och Lotslandet är den bäst bevarade fyrgemenskapshelheten i Finland och på riksnivå en viktig bebyggd kulturmiljö och vårdbiotop. År 2009 föreslog Ari och Sebastian att fyren skulle skyddas med stöd av byggnadsskyddslagen och fick stöd av Museiverket för sitt initiativ. Utöver det på Mattlandet belägna åttkantiga fyrtornet finns det på skäret bostadsbyggnader för det tidigare fyrfolket och på grannskäret Lotslandet står den tidigare lotsstugan. Åren fungerade Söderskär som Vilt- och fiskeriforskningsinstitutets forskningsstation. Idag har fågelforskaren Gustaf Nordenswan från Borgå fågelförening kommit till lotsstationen på flyttfåglars vis för att inventera fågelbestånden. Under sju års tid har byggnader och fyrtornet reparerats och restaurerats så mycket som bara de ekonomiska och fysiska resurserna tillåtit. Arbetet har utförts med både yrkes- och talkokrafter. Den vårstädning som nu inleds på skäret är redan den 1777 talkoaktiviteten i ordningen. 12

13 << Lintujen pesimärauhaa varjellaan Söderskärillä tarkasti. Ari Laamanen passittaa ohjeistuksen rikkojat oitis maihin. Eikä takaisin ole tulemista, hän varoittaa. Ett av de mest gripande ögonblicken under julaftonen var enligt Selja den gång under kvällen de gick ut på skäret för att sända passerande sjöfarare en julhälsning. << På Södersär skyddas fåglarnas häckningsfrid noggrant. Den som bryter mot reglerna förpassar Ari Laamanen ögonaböj iland. Och det är inte att komma tillbaka sen, varnar han. << Majakan uuteen elämään kuuluvat matkailijat. Sebastian Lönnqvistin mukaan vieraita käy kesän mittaan noin ja useista heistä on tullut majakan ikuisia ystäviä. << Till det nya livet på fyrskäret hör turisterna. Enligt Sebastian Lönnqvist besöks skäret under sommaren av omkring gäster och många av dem blir eviga vänner med fyren. Sebastian Lönnqvist kertoo, että rahoitusta on haettu kaikkialta, mistä vain mahdollista, sillä matkailutoiminnasta saadut tulot eivät itsessään riitä majakan korjauskustannuksien kattamiseksi. Majakkatornin vesikaton korjaus on saatu juuri päätökseen, ja nyt vuoroaan odottaa majakan julkisivun korjaus. Kunnostamiseen tarvittaisiin peräti euron rahoitus. Tavoitteena oli saada ulkoseinät kuntoon majakan 150-vuotisjuhlavuodeksi eli vuoteen 2012 mennessä, mutta tällä hetkellä yli puolet rahoituksesta vielä puuttuu. Kunnostustöihin on miesten kertoman mukaan toki saatu tukea muun muassa Museoviraston entistämisavustuksina sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Svenska Kulturfondentin tukirahoina. Tälle vuodelle Museovirasto on myöntänyt euron avustuksen. EU:lta saamamme tuen turvin rakensimme ensi töiksemme saarelle kompostoivan kuivakäymälän. Tuolloin rakensimme myös toimintamme mahdollistavat laiturit sekä varaston, Lönnqvist muistelee. Kun astumme maihin, kolmen tarmokkaan naisen joukko toivottaa meidät tervetulleiksi. Kati, Vilma ja Seija ovat viettäneet yön saarella valmistelemassa ja lämmittämässä majakkamestarin taloa talven jäljiltä käyttökuntoon. Laituria pidemmälle ei ole menemistä ennen Ari Laamasen ohjeistusta. Hän selittää tarkoin, mitä meidän on huomioitava saarella liikkuessamme. Muun muassa riippusilta, joka yhdistää Bastulandetin ja Mattlandetin, on kiellettyä aluetta. Jos näen yhdenkin henkilön astuvan sillalle, hänet lähetetään oitis maihin, eikä takaisin ole tulemista, Ari varoittaa. Tiukat säännöt ovat tarpeen saarella pesintäänsä parhaillaan suorittavan linnuston vuoksi. Kati ja Gustaf ovat edellisenä iltana reitittäneet punaisin naruin polut, joita pitkin voimme kulkea. Naruaitojen sisäpuolella on peräti 21 haahkanpesää, joissa emot jo hoitavat kuukauden mittaista haudontaurakkaansa. Myös arka tylli on aloittanut jälkikasvunsa saattamisen maailmaan. Pian talkooväelle selviää, että saunakin on rauhoitettua aluetta, joten Sebastian Lönnqvist berättar att finansiering sökts från alla håll där det bara varit möjligt att få, för intäkterna av turistverksamheten räcker inte i sig för att täcka kostnaderna för reparationen av fyren. Reparationen av fyrtornets yttertak har just slutförts och nu står renoveringen av tornets fasad i turen. För iståndsättningen behövs det en finansiering på hela euro. Målet är att få ytterväggarna i skick till fyrens 150-års jubileumsår, dvs. till 2012, men för närvarande saknas ännu över hälften av finansieringen. För restaureringsarbetena har enligt vad männen berättat projektet naturligtvis bl.a. fått restaureringsstöd av Museiverket och finansieringsstöd av Nylands miljöcentral och Svenska Kulturfonden. För innevarande år har Museiverket beviljat ett bidrag på euro. Det första vi gjorde i början var att med stöd av ett EU-bidrag bygga en komposterande torrtoa på kobben. Samtidigt byggde vi också bryggor och ett lager som möjliggjorde vår verksamhet, påminner sig Lönnqvist. När vi stiger i land hälsas vi välkomna av tre energiska damer. Kati, Vilma och Seija har tillbringat natten på Söderskär för att ställa i ordning och värma upp fyrmästarens hus efter vintern. Längre än bryggan får vi inte gå före Ari Laamanen gett oss noggranna förhållningsregler för vad vi ska beakta när vi rör oss på skäret. Bl.a. är hängbron som förenar Bastulandet och Mattlandet förbjudet området. Om jag ser en enda person stiga ut på bron skickas han eller hon ögonaböj till fastlandet och sen är det inte mera att komma tillbaka, varnar Ari. De stränga reglerna är nödvändiga för att freda fåglarnas häckning som pågår som bäst i arkipelagen av mindre skär i området kring Söderskärs fyr. Kati och Gustaf har kvällen innan markerat de stigar längs vilka får röra oss med röda band. Innanför bandstängslena finns det hela 21 ejderbon där ådorna redan sköter sitt en månad långa ruvningsbeting. Även den skygga större strandpiparen har inlett häckningen. Snart klarnar det för talkofolket att även bastun finns inom det fredade området, vilket innebär att tvättproceduren efter det dammiga städbetinget blir en egen liten performance. >> 13

14 peseytymisestä pölyisen siivousurakan jälkeen tulee oma pieni performanssinsa. Kati kertoo, että narut vedetään joka kevät uudelleen, sillä linnut eivät suinkaan pesi samassa paikassa vuodesta toiseen. Luodolle on maihinnousu kielletty , mutta Söderskärin toimintaa varten on ympäristöministeriöltä saatu poikkeuslupa, jonka ehtona ovat ohjattu kulku saarella ja erityinen varovaisuus pesintäaikana. Vakituiseen linnustoon kuuluu muun muassa haahkoja, riskilöitä ja tyllejä. Majakan itäpuolella sijaitsevilla luodoilla on suuren selkälokkiyhdyskunnan koti. Viime kesänä Söderkskärillä nähtiin harvinaisuutena punakaulahanhi. Mekin astelemme kallioita pitkin varovaisin askelin entiselle majakkamestarin talolle. Muutaman metrin päässä sijaitseva, vuonna 1862 rakennettu majakanvartijoiden asuintalo on, majakkatornia lukuun ottamatta, saaren muiden rakennusten tavoin Metsähallituksen hallinnoima. Sebastian Lönnqvist harmittelee, että neuvottelut rakennusten vuokraamisesta ovat toistaiseksi pahoin jumiutuneet. Mikäli uutta neuvottelutulosta ei synny, matkailutoiminta joudutaan mahdollisesti lopettamaan tämän kauden jälkeen. Majakan kunnostusta kuitenkin jatkamme. Talkooväki pääsee vihdoin töihin. 40 metriä korkean majakkatornin lyhtykojuun kiipeävien tehtävänä on puhdistaa prisma ja lyhtykoju. Osa ryhtyy rapsuttamaan suolaa tiiliseinistä. Tornin alaosan kiviseinien kalkitsemiseen löytyy oma joukkonsa. Miehet poistavat talven myrskyjä vastaan nostetut luukut asuinrakennusten ikkunoiden edestä, ja ikävimpään työhön eli vessojen tyhjentämiseen ryhtyvät majakan omistajat itse. Merenkulkijoita Söderskärin majakka ei enää ohjaa. Kun laivaväylää siirrettiin, majakan merkitys merenkululle kävi tarpeettomaksi, Sebastian kertoo. Majakka onkin Suomen ainoa sammutettu majakka. Se on samalla myös Suomen viimeinen tulikäyttöinen majakka, ja sen kaasuvalolaitteisto toimii yhä. Lisäksi Söderskärin majakka on Suomen ensimmäisiä majakoita, johon on asennettu Jean Fresnelin kehittämä optinen laitteisto. Pariisissa 1850 valmistunut Sautter & Co:n linssistö on säilynyt hyvin. Valolaitteiston kruunaa Gustaf Dalénin keksimä, valojen toimintaa ohjaava automatiikka. Hän sai laitteistoon kehittämänsä aurinkoventtiilin ansiosta vuonna 1912 Nobelin fysiikan palkinnon. Majakan uuteen elämään kuuluvat matkailijat. Sebastian Lönnqvistin mukaan monesta vierailijasta on tullut majakan ikuinen ystävä. Vieraita käy kesän aikana noin Luontoa on onnistuttu vierailijamäärästä huolimatta suojelemaan niin roskaamiselta kuin muilta tuhoilta. Matkailutoiminnan luontovaikutuksista on tehty kaksi seurantatutkimusta, ja ne kertovat hyvää. Jatkuva valvonta ehkäisee muun muassa majakan joutumisen ilkivallan kohteeksi, eikä ylimääräisiä maihinnousujakaan tapahdu kieltojen aikaan. Vaikka meillä ei ole viranomaisvaltuuksia, voimme käydä valistamassa tulijoita, ettei saarelle saa rauhoitusaikaan nousta maihin. Poistumme Söderskäriltä hieman haikein mielin talkooväen vilkutusten saattelemina. Toivomme majakan tulevaisuudelle valoisia aikoja suomalaisen majakkahistorian viestittäjänä ja vanhojen perinteiden, kuten talkoohengen, herättäjänä. Kati berättar att banden dras på nytt varje vår för fåglarna häckar givetvis aldrig på samma plats år efter år. På Söderskär är landstigning förbjuden men miljöministeriet har beviljat undantagstillstånd för verksamheten på skäret på villkor att alla rörelser på skäret sker under ledning och att extra försiktighet iakttas under häckningstiden. Till den återkommande fågelfaunan hör bl.a. ejder, tobisgrissla och större strandpipare. På skären österom fyren har ett stort silltrutssamhälle sin hemvist. Förra sommaren sågs en sällsynt gäst på Söderskär, den rödhalsade gåsen. Även vi kliver med försiktiga steg över klipporna till forna tiders fyrmästares hus. Några meter längre bort står fyrvaktarnas år 1862 byggda bostadshus. Det förvaltas såsom de övriga byggnaderna på Söderskär, med undantag för själva fyrtornet, av Forststyrelsen. Sebastian Lönnqvist förargar sig över att förhandlingarna om hyrande av byggnaderna tillsvidare har gått i baklås. Om inte något nytt förhandlingsresultat nås är vi eventuellt tvungna att upphöra med turistverksamheten efter den här säsongen. Vi fortsätter ändå med upprustandet av fyren. Talkofolket kan äntligen inleda sitt jobb. De som kliver upp till det 40 meter höga fyrtornets fyrhus har i uppgift att rengöra prismat och fyrhuset. En del av folket börjar skrapa salt från tegelväggarna. En annan grupp skall kalka stenväggarna på tornets nedre del. Männen lyfter bort luckor som skyddat bostadsbyggnadernas fönster för vinterns stormar. Fyrens ägare tar sig själva an det tråkigaste arbetet, att tömma torrtoaletterna. Söderskärs fyr styr inte mera sjöfarare. När farleden flyttades förlorade fyren sin betydelse för sjöfarten, berättar Sebastian. Fyren är också den enda släckta fyren i vårt land. Samtidigt är den också landets sista elddrivna fyr. Gasljusapparaturen fungerar fortfarande. Dessutom är Söderskärs fyr en av de första i landet som fick en optisk utrustning som utvecklats av Jean Fresnel. Det år 1850 av Sautter & Co i Paris tillverkade linssystemet är välbevarat. Ljusapparaturen kröns av en automatik som styr ljusets funktion. Automatiken uppfanns av Gustaf Dalén, som år 1912 fick Nobelpriset i fysik för en solventil som han utvecklade för nämnda automatik. Till fyrens nya liv hör turister. Enligt Sebastian Lönnqvist har många av besökarna blivit fyrens eviga vänner. Antalet besökare sommartid är omkring Trots den stora mängden besökare har vi lyckats skydda naturen för såväl nedskräpning som annan förstörelse. Vi har utfört två uppföljande undersökningar av turistverksamhetens inverkan på naturen och de har bara gott att berätta. En fortlöpande övervakning förebygger bl.a. att fyren blir föremål för vandalism och under förbudstiden har det inte heller förekommit olovliga landstigningar. Trots att vi inte har myndighetsfullmakter kan vi stöta på potentiella besökare och informera dem om att landstigning inte är tillåten under fredningstiden. Vi åker bort från Söderskär en aning vemodiga till sinnes avvinkade av talkofolket. Vi önskar ljusa tider för fyrens framtid som den finländska fyrhistoriens budbärare och nyväckare av gamla traditioner, exempelvis talkoandan. 14

15 Talkooväen tunnelmia Lenita Tynkkynen löysi aikoinaan Söderskärin netistä ja huomasi, että majakalle tarvitaan talkooväkeä. Nyt jo toistamiseen majakan kimpussa uurastava Lenita viihtyy saarella ja viettää siellä mielellään myös lomansa. Hän odottaa remonttilauantain iltaa päästäkseen muiden kanssa torniin laulamaan. Laulu kaikaa komeasti tornin kiviseinistä, hän sanoo jo kerran tämän akustisen elämyksen kokeneena. Suolaa ikkunasyvennyksestä rapsuttava Vilma kertoo löytäneensä Söderskärin toimiessaan parina kesänä Royal Linen oppaana, tarjoilijana ja kansimiehenä. Viime kesänä hän vietti saarella parin viikon loman ja on nyt jäämässä töihin luodolle. Hurahdin täysin tähän luontoon ja hiljaisuuteen, Vilma huokaa. Matkailualaa opiskeleva Pihla Maunula on toinen kesätöihin jäävä opas. Hän tietää jo nyt, että saarella tehdään toki paljon muutakin kuin kierrätetään turisteja majakkatornissa. Teen mielelläni ihan mitä vaan. Söderskärin historia on luettu ja lintuja opettelen parhaillaan, Pia sanoo. Meripartiolainen Marikka on talkoissa ensimmäistä kertaa ja pyrkii saarelle osa-ajaksi töihin. Neuvottelut ovat vielä kesken. Saija Niinimäki on tutustunut majakkasaareen ystävän matkassa. Ensimmäisen päiväretkensä jälkeen Saija suunnisti pian uudelleen saarelle jääden sinne myös yöksi. Kokemus oli huikaiseva ja päätin jo silloin, että tulen tänne talkoisiin heti kun pääsen, Saija sanoo kalkkikivivelliä kasvoiltaan pyyhkiessään. Söderskärin puuhanainen ja oppaana toimiva Kati Laitila eksyi luodolle ystävänsä Eilan houkuttelemana. Kun astuin maihin, mykistyin. En voinut puhua moneen tuntiin mitään. Sydämessäni jysähti. Olin löytänyt paikan, jota koko kehoni oli tietämättään kaivannut. Tästä on tullut minulle elämäntapa, Kati selvittää. Martti Heikinheimo on vieraillut Söderskärillä jo 70-luvulla opiskeluvuosinaan meteorologian ainejaksojen merkeissä. Hän on seurannut luodolla arktista muuttoa ja toteaa, että Söderskär on perinteinen lintujen seuraamiseen soveltuva paikka. Vaimonsa Pirkon kanssa he vierailevat joka kesä Lågskärillä, josta on tullut koko perheen kesäinen majakkakoti. Eila-emäntä, joka ei nyt ollut saarella, on houkutellut myös nyt emäntänä hääräävän Seijan töihin saarelle. Menossa jo kolmas kesä. Viime kesänä olin töissä 10 viikonloppua ja koko heinäkuun. Työt eivät rasita, vaikka olot ovat hieman alkeelliset. Täällä on aina vain niin hauskaa, hän sanoo ja muistuttaa, että keittiön vakituisiin bravuureihin kuuluvat iltaisin letut, kermavaahto ja hyvä hillo. Kesäkuun alussa vanhaan kalavajaan on avautunut valokuvaaja Markus Varesvuon lintuaiheinen näyttely. I början av juni har öppnats fotografen Markus Varesvuos utställning med fågelmotiv i det gamla fiskeskjulet. Stämningen bland talkofolket Lenita Tynkkynen hittade i tiden Söderskär på nätet och observerade att det behövs talkofolk för fyren. Lenita, som nu jobbar andra gången på fyrskäret, trivs på Söderskär och firar gärna även sin semester här. Hon väntar på renoveringslördagens kväll för att tillsammans med de andra få sjunga i tornet. Sången ekar så mäktigt från granitväggarna i tornet, säger hon, som redan en gång fått uppleva den här akustiska sensationen. Vilma, som skrapar salt från en fönsternisch, berättar att hon hittade Söderskär när hon under ett par par somrar jobbade som guide, servitör och matros på Royal Line. Senaste sommar firade hon semester på Söderskär under ett par veckor och nu har hon för avsikt att stanna här för att jobba. Jag har blivit helt frälst av naturen och tystnaden här, suckar Vilma. Pihla Maunula, som studerar i turistbranschen, är också hon en guide som stannar kvar på sommararbete. Hon vet redan nu att det görs en hel del annat på Söderskär än cirkuleras i fyrtornet med turister. Jag jobbar gärna med vad som helst. Jag har läst Söderskärs historia och som bäst försöker jag lära mig fåglar, säger Pihla. Sjöscouten Marikka är med på talkot första gången och vill jobba på deltid på skäret. Underhandlingarna är ännu på hälft. Saija Niinimäki har lärt känna fyrskäret tillsammans med en vän. Efter sin första dagsutflykt återvände Saija snart på nytt och stannade då även över natten. Erfarenheten var svindlande och jag beslöt redan då att jag kommer hit på talko så fort jag bara kan, säger Saija medan hon torkar av kalkstensvälling från ansiktet. Söderskär eldsjäl Kati Laitila, som fungerar som guide, förirrade sig till Söderskär lockad av sin vän Eila. När jag klev iland så förstummades jag. Jag kunde inte säga ett ord på många timmar. Det skrällde till i mitt hjärta. Jag hade hittat platsen till vilken hela min kropp omedvetet hade längtat. Det här har blivit en livsstil för mig, förklarar Kati. Martti Heikinheimo har besökt Söderskär redan på 70-talet under sin studietid i tecknet av ämnesperioderna i meteorologi. Han har på skäret följt med den arktiska flyttningen och konstaterar att Söderskär traditionellt är en lämplig plats för fågelskådning. Tillsammans med sin hustru Pirkko besöker de varje sommar Lågskär, som har blivit hela familjens fyrhem sommartid. Husmor Eila, som inte nu var ute på Söderskär, har också lockat Seija, som även hon nu bestyr som husmor, att komma ut till skäret för att jobba. På gång är redan den tredje sommaren. Senaste sommar knogade jag här tio veckoslut och hela juli. Arbetet är inte ansträngande trots att förhållandena är en aning primitiva. Här är alltid så trevligt, säger hon och påpekar att det till kökets bestående bravurnummer på kvällarna hör plättar, vispgrädde och god sylt. 15

16 Kysy me vastaamme Fråga vi svarar TEEMANA ELINAIKAKERROIN TEMA LIVSLÄNGDSKOEFFICIENT Albatrossi-lehden viime numerossa kerrottiin elinaikakertoimesta, joka vaikuttaa vuoden 2010 alusta vanhuuseläkkeen määrään. Artikkeli on herättänyt merenkulkijoiden piirissä lisäkysymyksiä muun muassa siitä, koskeeko elinaikakerroin myös merenkulkijoita ja miksi, sekä paljonko vaikutus on euroina. Esitettyihin kysymyksiin vastaavat Merimieseläkekassan eläkeasiantuntijat. I senaste nummer av Albatrossen berättade vi om livslängdskoefficienten, som från början av 2010 påverkar ålderspensionens belopp. Artikeln har i kretsen av sjöfarare väckt ytterligare frågor, bl.a. om huruvida livslängdskoefficienten berör även sjöfararna och varför, samt hur stor inverkan den har uttryckt i euro. Sjömanspensionskassans pensionssakkunniga svarar på de ställda frågorna. 16 Mikä on elinaikakerroin? Elinaikakerroin määritetään jokaiselle ikäluokalle sinä vuonna, jolloin ikäluokka täyttää 62 vuotta. Jos jää eläkkeelle ennen 62 vuoden ikää, käytetään eläkkeen alkamisvuodelle vahvistettua kerrointa. Kerroin perustuu kunkin ikäluokan eliniän muutokseen verrattuna vuonna 1947 syntyneisiin. Jos ikäluokan elinikä pitenee, tulevaa kuukausieläkettä pienennetään elinaikakertoimella. Jos elinikä lyhenee, kuukausittain maksettava eläke vastaavasti kasvaa. Miksi elinaikakerroin on säädetty? Suomalaisten elinikä on viime vuosikymmenten aikana pidentynyt reippaasti. Kolmenkymmenen viime vuoden aikana naisten keskimääräinen elinikä on pidentynyt viidellä ja miesten kuudella vuodella. Elinaikakertoimen avulla pyritään hillitsemään eliniän pidentymisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua. Eläkevarojen tulee jatkossakin riittää työntekijöiden elämän loppuun saakka. Onko merenkulkijoiden odotettavissa oleva elinikä lyhyempi kuin muiden suomalaisten? Merenkulkijoiden odotettavissa oleva elämän pituus ei näytä poikkeavan muiden suomalaisten eliniästä. Keitä elinaikakerroin koskee? Eduskunnan tahdon mukaisesti elinaikakerroin koskee kaikkia työntekijöitä eläkejärjestelmästä riippumatta. Mitään poikkeuksia tästä ei ole, eikä yksikään ammattiryhmä ole voinut jäädä tämän ulkopuolelle. Entä, jos elinaikakerrointa ei olisi? Silloin eläkevarojen riittävyys olisi ollut pakko turvata muilla keinoin. Vaihtoehtoja on pääasiassa kaksi: Eläkevakuutusmaksua myös MEL-maksua pitäisi korottaa huomattavasti nykyisestä. Kullekin ikäluokalle erikseen määrättäisiin oma nykyistä korkeampi eläkeikä. Myös muita etuja jouduttaisiin leikkaamaan, jotta rahat riittäisivät entistä pidemmäksi ajaksi. Varteenotettava vaihtoehto olisi tietysti tehdä molempia: sekä korottaa vakuutusmaksuja että korottaa eläkeikää ja leikata eläke-etuja. Vad är livslängdskoefficienten? Livslängdskoefficienten fastställs för varje årsklass det år då årsklassen fyller 62 år. För den som går i pension före 62 års ålder används för pensionens begynnelseår fastställd koefficient. Koefficienten grundar sig på livslängdens förändring för respektive årsklass i jämförelse med år 1947 födda. Om åldersklassen livslängd förlängs minskas den kommande månadspensionen med livslängdskoefficienten. Om livslängden förkortas stiger den månatligen betalade pensionen på motsvarande sätt. Varför har det föreskrivits om livslängdskoefficienten? Under de senaste decennierna har finländarnas livslängd blivit rejält längre. Under de trettio senaste åren har kvinnornas genomsnittliga livslängd förlängts med fem och männens med sex år. Med hjälp av livslängdskoefficienten försöker man dämpa pensionskostnadernas av livslängdens förlängning orsakade tillväxt. Pensionsmedlen ska även i fortsättningen räcka till ända till slutet av arbetstagarnas liv. Är sjöfararnas förväntade livslängd kortare än övriga finländares? Sjöfararnas förväntade livslängd ser inte ut att avvika från övriga finländares livslängd. Vilka berörs av livslängdskoefficienten? Enligt riksdagens vilja gäller livslängdskoefficienten för alla arbetstagare oberoende av pensionssystem. Något undantag från detta finns inte och inte en enda yrkesgrupp har kunnat lämna sig utanför det här. Hur skulle det gå om det inte fanns någon livslängdskoefficient? Då hade det varit nödvändigt att säkerställa pensionsmedlens tillräcklighet på något annat sätt. Alternativen är i huvudsak två: Pensionspremien även SjPL-premien höjs betydligt från sin nuvarande nivå. Separat för respektive årsklass fastslås en egen högre pensionsålder. Man skulle även vara tvungen att skära ner andra förmåner för att medlen ska räcka till för en ännu längre tid. Ett beaktansvärt alternativ vore givetvis att vidta båda åtgärderna: höja såväl premierna som pensionsåldern och skära pensionsförmåner.

17 Koskisiko etujen huononnus ja eläkeiän nosto myös merenkulkijoita? Ehdottomasti. Merenkulkijoiden kaikkia muita suomalaisia alempia eläkeikiä jouduttaisiin aivan varmasti korottamaan. Nykyisin merenkulkijoilla on meripalvelun pituudesta riippuen mahdollisuus jäädä eläkkeelle selvästi aikaisemmin kuin muilla työntekijöillä. Miten elinaikakertoimen vaikutuksen voi kumota? Elinaikakertoimen vaikutuksen voi korvata jatkamalla työssä. Eläkettä karttuu koko ajan työssä ollessa lisää. Ikävälillä karttuma on 2 prosenttia vuodessa ja siitä eteenpäin aina 68 vuoden ikään saakka eläkettä karttuu 4,5 prosenttia vuodessa. Kuinka paljon elinaikakerroin vaikuttaa eläkkeeseeni? Esimerkiksi vuonna 2012 elinaikakerroin pienentäisi eläkkeitä 2,2 prosenttia euron kuukausieläkkeessä vaikutus on 44 euroa. Tämä vastaa alle 63 vuoden ikäisille työskentelyä kahdeksan kuukautta ja 63 täyttäneille kolme kuukautta pidempään. Vuonna 2015 pienennys olisi 4,4 prosenttia, eli euron eläkekertymää se pienentäisi 88 euroa. Vaadittava lisätyöskentely alle 63-vuotiaana on selvästi suurempi, mikä johtuu 63 vuoden iässä alkavasta 4,5 prosentin kannustekarttumasta. Miten tiedän tulevan eläkkeeni määrän? Merimieseläkekassan Loki-verkkopalvelussa voi laskea arvion omasta eläkkeestään niin omassa ansaitussa eläkeiässä kuin siitä eteenpäin missä iässä tahansa. Laskurilla voi myös kokeilla, miten työssä jatkaminen vaikuttaa kuukausieläkkeen määrään. Näin on mahdollista suunnitella omaa eläkkeelle siirtymistä pitkälläkin tähtäimellä. Loki-palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai HST-kortilla. Eläkearvion voi pyytää lähettämään myös postitse, jos internetiä ei ole käytössä. Miksi minulle tulleella eläkeotteella on pienempi kuukausieläkkeen määrä kuin aiemmin saamassani eläkearviossa? Eläkeote kertoo edellisen vuoden loppuun mennessä kertyneen eläkkeen, mutta Loki-palvelussa eläkelaskurilla tai aiemmin saadussa eläkearviossa on huomioitu eläkeikään jäljellä oleva aika ja siitä kertyvä eläke. Sen sijaan tämän vuoden syksyllä lähetettävään työeläkeotteeseen on lisätty oman eläkeiän mukainen eläkearvio kaikille yli 50-vuotiaille. Skulle en försämring av förmåner och en höjning av pensionsåldern även gälla sjöfararna? Absolut. Sjöfararnas pensionsåldrar, som är lägre än alla andra finländares, skulle vi alldeles säkert också vara tvungna att höja. För närvarande har sjöfararna, beroende på sjötjänstens längd, möjlighet att gå på pension klart tidigare än andra arbetstagare. Hur kan livslängdskoefficientens inverkan kullkastas? Livslängdskoefficientens inverkan kan motverkas genom att fortsätta i arbetet. Pension intjänas under hela den tid du är i arbete. I åldersperioden år är intjäningsprocenten 2 % per år och därifrån vidare ända till 68 års ålder intjänas 4,5 % pension per år. Hur mycket påverkar livslängdskoefficienten min pension? T.ex. år 2012 skulle livslängdskoefficienten minska pensionerna med 2,2 %. För en euro stor månadspension är effekten 44 euro. Det här motsvarar för under 63 år gamla personer åtta månaders arbete och för 63 år fyllda tre månader längre. År 2015 skulle minskningen vara 4,4 %, dvs. en intjänad pension på euro skulle minska med 88 euro. Det av under 63 år gamla fordrade extra arbetet är klart större, vilket beror på den sporrande 4,5 % stora intjäningsprocent som gäller från 63 års ålder. Hur vet jag hur stor min kommande pension är? På Sjömanspensionskassans Loggtjänst på nätet kan man göra en uppskattning av sin egen pension både i den egna intjänade pensionsåldern och därifrån framåt i vilken ålder som helst. Med hjälp av räkneverket kan man också räkna ut hur ett fortsatt arbete inverkar på månadspensionens belopp. Så här är det möjligt att planera den egna pensioneringstiden på lång sikt. Till Loggtjänsten loggar man in med egen nätbankskod eller elektroniskt ID-kort. Det går även att be om att få en uppskattning av pensionen per post om inte internetkontakt är disponibel. Varför är beloppet för min månadspension mindre på det pensionsutdrag som nu kommit till mig än på de pensionsberäkningar jag fått tidigare? Pensionsutdraget berättar om den pension som intjänats fram till slutet av föregående år, medan den av Loggtjänstens räkneverk eller i tidigare pensionsutdrag erhållna uppskattningen av pensionen har beaktat kvarvarande tid till pensionsåldern och under denna tid intjänad pension. I det arbetspensionsutdrag som sänds ut inkommande höst ingår däremot även en beräkning av pensionen enligt egen pensionsålder för alla över 50 år gamla sjöfarare. 17

18 Tartu verkkoon ja tee arvio ELÄKELASKURILLA tulevan eläkkeesi määrästä Nappa tag i nätet och uppskatta din kommande pension med PENSIONSRÄKNAREN Tartu verkkoon Nappa tag i nätet Näin kätevästi se käy! Eläkelaskuri laskee arvion tulevan vanhuuseläkkeesi määrästä sekä laskee eläkeikäsi. Voit vertailla, miten eläkkeesi määrä muuttuu sen mukaan, siirrytkö eläkkeelle ansaitussa eläkeiässä vai jatkatko töissä pidempään. Så här behändigt går det! Pensionsräknaren gör en beräkning av din kommande ålderspension samt räknar ut din pensionsålder. Du kan göra jämförelser av hur din pension förändras beroende på om du går i pension vid intjänad pensionsålder eller om du ännu fortsätter i arbetet. På Sjömanspensionskassans webbsajts framsida hittar du en meny för elektroniska tjänster. Välj Logg-tjänsten. Merimieseläkekassan verkkosivuston etusivulta löydät sähköisten palvelujen valikon. Valitse Loki-palvelu. 18

19 Logg-tjänsten förutsätter identifiering för att säkerställa ditt integritetsskydd. Den kan du göra antingen med elektroniskt ID-kort eller genom att använda din egen nätbankskod. Loki-palvelu edellyttää tietosuojasi varmistamiseksi tunnistautumista. Sen voit tehdä joko sähköisen henkilökortin (HST) avulla tai käyttämällä verkkopankkitunnustasi. Nu har du kommit till Logg-tjänstens framsida. På sidan kan du se ditt för- och släktnamn samt ditt födelsedatum och din personbeteckning. För att komma till pensionsräknaren ska du i menyn upptill välja Pensionstjänster. Nyt olet päässyt Loki-palvelun etusivulle. Sivulla näkyvät etu- ja sukunimesi sekä syntymäaikasi ja sosiaaliturvatunnuksesi. Päästäksesi eläkelaskuriin valitse ylävalikosta Eläkepalvelut. >> HUOM! OBS! Kaikkien Sähköinen eläkeote -valinnan verkkosivuilla mennessä tehneiden kesken arvotaan kahden hengen kaupunkiloma (arvo 700 euroa). Mellan alla som senast den har valt ett Elektroniskt pensionsutdrag på nätet utlottas en stadssemester för två personer (värde 700 euro). 19

20 I menyn till vänster på sidan Pensionstjänster kan du se alla tillgängliga elektroniska pensionstjänster. Välj Pensionsräknaren. Eläkepalvelut-sivun vasemman reunan valikossa näkyvät Merimieseläkekassan kaikki saatavilla olevat sähköiset eläkepalvelut. Valitse Eläkelaskuri. Beslut dig först för om du vill ha en beräkning av din ålderspension eller av förtida ålderspension. Välj rätt alternativ och klicka på Beräkna pension. (För förfrågningar om andra pensionsslag finns det en länkförbindelse på sidan. Du kan välja genom att klicka på länkförbindelsen. Då öppnas valmöjligheter och du kan fylla i önskad blankett.) Du kan nu se din pensionsålder samt en uppskattning av pensionen enligt det pensionsslag du valde. Du kan jämföra effekten av att öka eller minska antalet arbetsår på din uppskattade pension genom att mata in olika alternativ för pensionsåldern i rutfältet på sidans nedre kant. Uppskattningarna är riktgivande. Pensionens exakta storlek kan beräknas först när du definitivt går i pension. Päätä ensin, haluatko arvion vanhuuseläkkeestäsi vai varhennetusta vanhuuseläkkeestä. Valitse oikea vaihtoehto ja klikkaa painiketta Laske eläkearvio. (Muita eläkelajeja koskevia tiedusteluja varten sivulla on linkkiyhteys, jota klikkaamalla pääset valitsemaan ja täyttämään haluamasi lomakkeen.) Nähtävissäsi on nyt eläkeikäsi sekä arvio valitsemasi eläkelajin mukaisesta eläkkeestä. Pääset vertailemaan työvuosien lisäämisen tai vähentämisen vaikutusta eläkkeesi arvioituun määrään syöttämällä sivun alareunan ruudukkoon erilaisia eläkeikävaihtoehtoja. Arviot ovat suuntaa antavia. Eläkkeen tarkka määrä voidaan laskea vasta, kun olet siirtymässä eläkkeelle. 20

21 Teksti I Text: Ursula Aaltonen Kuvat I Foto: Lauri Hokkinen, Future Image Bank Saaristo tutuksi hyppää yhteysaluksen kyytiin Lär känna skärgården stig ombord på förbindelsefartyget Suomen saaristoa ei syyttä kehuta maailman kauneimmaksi. Tänä kesänä ei kannata matkata merta edemmäs kalaan, vaan nauttia kotikulmien suvisesta saaristosta. Nyt se on entistäkin vaivattomampaa, sillä saaristoalueen yhteysalukset muuttuivat viime vuoden syyskuussa maksuttomiksi myös matkailijoille. Inte utan skäl sägs det att Finlands skärgård är världens vackraste. Den här sommaren lönar det sig inte att gå över ån efter vatten. Bättre att njuta av skärgårdssommaren i hemtrakterna. Nu är det därtill enklare än tidigare för i september ifjol blev förbindelsefartygen i skärgårdsområdet avgiftsfria även för turister. Saaristomeren tuhannet ja taas tuhannet saaret ja niiden monimuotoinen luonto tekevät alueesta ainutlaatuisen maailmassa. Pelkästään Turun saaristoon kuuluu yli saarta ja luotoa valinnan varaa tutustumisen kohteiksi siis riittää. Saaristomeren alueista laajin on Länsi-Turunmaa, joka käsittää Houtskärin, Iniön, Korppoon, Nauvon sekä Paraisten alueet. Paraisilta alkaa 80 kilometrin pituinen Saaristotie (tie nro 180), joka jatkuu Nauvon ja Korppoon kautta Houtskäriin ja kesäisin lauttayhteyden kautta Iniöön asti. Läntinen saaristoalue jatkuu uloimpiin luotoihin saakka ja tarjoaa matkailijoille monenlaista nähtävää esimerkiksi komean Jurmon kivisaaren Korppoossa tai Suomen vanhimman majakan Utössä. Itäisempään Saaristomeren alueeseen kuuluvat Kemiönsaari saaristoineen (Dragsfjärd, Kemiö ja VästanFjärd) sekä Salon kaupunkiin kuuluva Särkisalo. Kemiönsaaresta löytyy muun muassa monia mielenkiintoisia kulttuurikohteita. Korppoon ja Nauvon eteläpuolelta alkaa laaja Saaristomeren kansallispuisto, jossa alueen luontoon voi tutustua esimerkiksi lukuisten luontopolkujen opastuksella. Kansallispuiston luontokeskus Sinisimpukka sijaitsee Kemiönsaarella Kasnäsissä. Saaristossa liikkumiseen et tarvitse omaa venettä tai edes autoa sillä saarelta toiselle pääsee liikkumaan kätevästi yhteysaluksilla. Yhteysalusliikenne muuttui viime syyskuussa maksuttomaksi kaikille. Sitä ennen liikenne on ollut maksullista muille kuin saaris- Skärgårdshavets tusende och åter tusende öar, holmar och skär och mångfalden i naturen på dem gör området unikt i världen. Enbart i Åbo skärgård finns det över öar och skär det finns sålunda gott om objekt att bekanta sig med. Den största av regionerna i Skärgårdshavet är Väståboland, som omfattar Houtskär, Iniö, Korpo, Nagu och Pargas. Från Pargas utgår den 80 kilometer långa Skärgårdsvägen (väg nr 180), som fortsätter via Nagu och Korpo till Houtskär och sommartid via färjförbindelse ända till Iniö. Det västra skärgårdsområdet fortsätter ända till de yttersta skären i havsbandet och erbjuder turisterna många slag av sevärdheter exempelvis den säregna steniga ön Jurmo i Korpo eller vårt lands äldsta fyr på Utö. Till den östliga delen av Skärgårdshavet hör Kimitoön jämte skärgård (Dragsfjärd, Kimito, Västanfjärd och Hitis) samt Finby, som hör till Salo stad. På Kimitoön finns det bl.a. många intressanta kulturella utflyktsmål. Söderom Korpo och Nagu breder Skärgårdshavets nationalpark ut sig. På många av öarna finns det naturstigar som berättar för vandraren om naturen i området. Nationalparkens naturum Blåmusslan finns i Kasnäs på Kimitoön. Du behöver inte egen båt eller ens bil för att röra dig i Skärgårdshavet för förbindelsebåtarna för dig behändigt från ö till ö. Förbindelsebåtarnas trafik blev i september ifjol avgiftsfri för alla. Före det hade trafiken varit avgiftsbelagd för andra än de bofasta invånarna i skärgården. Avgiftsbelagda är dock fortfa- >> 21

22 ton pysyville asukkaille. Maksullisia ovat kuitenkin edelleen tuetun liikenteen alukset, joita on Saaristomerellä kaksi, Saariston Rengastiellä liikennöivä m/s Antonia sekä Nauvon ja Rymättylän välillä liikennöivä m/s Linta. Yhteysaluksien koot vaihtelevat suuresti pienimpiin matkustajia mahtuu vain kymmenkunta, kun suurimpiin voidaan ottaa kerralla yli 200 matkustajaa. Suurimpien yhteysalusten kyytiin pääsee myös autolla. Saariston Rengastie on helpoin tapa tutustua Turun saaristoon. Noin 250 kilometriä pitkä Rengastie kulkee useimpien Saaristomeren ja sen lähistön kuntien läpi. Kokonaisuudessaan kesäkuun alusta elokuun loppuun auki olevan Rengastien varrella on yhteensä kahdeksan lauttaa tai yhteysalusta. Useimmiten matka Saariston Rengastielle alkaa Turusta. Reitin ehtii kiertää autolla vaikka päivässä, mutta mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa riittää helposti myös useamman päivän matkalle. Rengastien pääreitti sisältää neljä eripituista merimatkaa maantielautoilla, kolme lyhyempää ylitystä lossilla sekä Houtskarin ja Iniön välisen, noin tunnin mittaisen yhteysalusmatkan m/s Antonialla. Reitiltä voi ja kannattaa poiketa myös pidemmälle ulos saaristoon. Esimerkiksi Nauvosta liikennöivällä yhteysalus m/s Eivorilla pääsee Aspön, Nötön, Jurmon ja Utön saarille. Matka Utöseen kestää noin neljä tuntia, lähemmille saarille vähemmän. Laivaan mahtuu noin 200 matkustajaa ja siellä on myös ravintola. Itäisellä Saaristomerellä Hiittisten saaristossa liikennöivä m/s Rosala II kulkee Kasnäsistä muun muassa Taalintehtaalle, Öröön ja Vänöön. Alukselle mahtuu reilut sata matkustajaa, ja mukaan voi ottaa myös auton. Hiittisten alueella liikennöi myös yhteysalus m/s Taxen. Oivallinen vaihtoehto pikaisemmalle saaristovisiitille on noin sadan kilometrin mittainen Pikku Rengastie. Reitin voi kulkea kesäaikaan Turusta Paraisten kautta Nauvoon ja sieltä Rymättylän ja Naantalin kautta takaisin. Lyhyydestään huolimatta Pikku Rengastie sisältää kolme merimatkaa, joista yksi kuljetaan Rymättylän ja Nauvon välillä liikennöivällä yhteysalus m/s Lintalla. Matkan varrella voi poiketa historialliseen ja luonnonkauniiseen Seilin saareen, jossa Linta myös pysähtyy. Erityisesti polkupyörällä tai moottoripyörällä liikkuvalle sopii hyvin yhteysalus m/s Kivimo, joka liikennöi Velkuan ja Rymättylän saaristoissa. Pyörä on muutoinkin hyvä vaihtoehto saaristossa liikkumiseen pyöräilijöille on tarjolla paljon opastettuja reittivaihtoehtoja, ja polkupyöriä voi myös vuokrata reitin varrelta. Saariston Rengastiestä ja Pikku Rengastiestä on ilmestynyt oma opaskirja, joka auttaa reittivalinnoissa ja sisältää runsaasti tietoa ja hyviä vinkkejä matkan varrelle. rande fartyg som trafikerar i den finansiellt understödda trafiken. I Skärgårdshavet finns det två sådana fartyg, m/s Antonia som trafikerar på Skärgårdens Ringväg samt m/s Linta som går i trafik mellan Nagu och Rimito. Förbindelsefartygens storlek varierar mycket. Ombord på de minsta förbindelsebåtarna ryms det inte fler passagerare än ett tiotal medan de större fartygen kan ta över 200 passagerare. De största förbindelsefartygen transporterar även bilar. Skärgårdens ringväg är det enklaste sättet att bekanta sig med Åbo skärgård. Den omkring 250 kilometer långa Ringvägen löper genom de flesta av kommunerna i Skärgårdshavet och dess omgivning. Längs med Ringvägen, som i sin helhet är öppen från början av juni till slutet av augusti, finns det totalt åtta färjor eller förbindelsefartyg. Färden till Skärgårdens Ringväg börjar oftast från Åbo. Med bil kan ringvägen nog avverkas på en dag, men längs med vägen finns det lätt tillräckligt med intressanta sevärdheter och upplevelser också för en flera dagars resa. Ringvägens huvudsträckning omfattar fyra sjöfärder av olika längd med landsvägsfärjor, tre korta överfarter med färja samt en omkring en timmes färd mellan Houtskär och Iniö med förbindelsefartyget m/s Antonia. Från rutten både kan man och lönar det sig att göra avstickare längre ut i skärgården. T.ex. med förbindelsefartyget m/s Eivor som utgår från Nagu kommer man till Aspö, Nötö, Jurmo och Utö. Resan ända till Utö tar ca fyra timmar, till de närmare öarna kortare tid. Fartyget tar omkring 200 passagerare och ombord finns det även restaurang. I den östliga delen av Skärgårdshavet trafikerar m/s Rosala II i Hitis skärgård. Fartyget utgår från Kasnäs och anlöper bl.a. Dalsbruk, Örö och Vänö. Fartyget tar drygt hundra pasagerar och kan även ta bilar. I Hitisområdet trafikerar även förbindelsebåten m/s Taxen. Ett förträffligt alternativ för en snabbvisit i skärgården är den ca hundra kilometer långa Lilla Ringvägen. Sommartid kan turen gå från Åbo via Pargas till Nagu och därifrån till Rimito och via Nådendal tillbaka. Trots att Lilla Ringvägen är kort omfattar den tre sjöresor. En av dessa sker med förbindelsefartyget m/s Linta, som trafikerar sträckan Rimito Nagu. Under sjöresan kan en avstickare göras till historiska och natursköna Själö, där även Linta gör ett uppehåll. Särskilt för den som rör sig med cykel eller motorcykel lämpar sig förbindelsebåten m/s Kivimo mycket bra. Båten trafikerar i Velkua och Rimito skärgårdar. Cykeln är även annars ett bra alternativt fortskaffningsmedel i skärgården cyklisterna erbjuds många guidade alternativa cykelturer. Cyklar kan också hyras utmed färdlederna. För Skärgårdens Ringväg och Lilla Ringvägen har det publicerats en egen guide, som underlättar valet av färdleder samt innehåller rikligt med fakta och goda tips för färderna. 22

23 TAIVASSALO TÖFSALA Saariston Rengastie Skärgårdens Ringväg KUSTAVI GUSTAFS ASKAINEN VILLNÄS m/s Aurora MERIMASKU NAANTALI NÅDENDAL RAISIO TURKU ÅBO INIÖ KAARINA m/s Antonia rymättylä rimito Pikku Rengastie Lilla Ringvägen HOUTSKARI HOUTSKÄR m/s Linta PARAINEN PARGAS NAUVO NAGU KORPPOO KORPO m/s Eivor Nötö, Aspö, Björkö, Jurmo, Utö Musiikkia/Musik Korpo Sea Jazz Baltic Sea Jazz, Taalintehdas/Dalsbruk (m/s Rosala II) Nauvon kamarimusiikkipäivät/nagu kammarmusikdagar Kansanmusiikkia Houtskarissa/Folkmusik i Houtskär Lisätietoa/information www. pikkurengastie.fi 23

24 Teksti ja kuvat I Text och foto: John Nurmisen säätiö Merenkävijöiden suurmies James Cook En storman bland sjöfarare James Cook Kapteeni James Cook ( ) oli 1700-luvun suurin löytöretkeilijä ja erinomainen merenkävijä. Kolmen maailmanympärysmatkansa aikana hän hahmotti Tyynenmeren rajat pohjoiselta napapiiriltä eteläiselle napapiirille ja löysi Havaijin. Hän määritti myös kauan tuntemattomana alueena säilyneen Beringinsalmen sijainnin. Cook edisti tutkimusmatkoja tieteellisempään suuntaan: hän laajensi tietämystä Tyynenmeren maantieteestä, hydrografiasta ja historiasta. Hän myös tutki ja teki muistiinpanoja alkuperäisväestöstä. Hänen kartoituksensa oli niin tarkkaa, että sitä käytettiin vielä 1800-luvulla vertailupohjana Tyynenmeren tutkimuksessa. Aiempien tutkimusmatkojen pelätyn taudin, keripukin, voittamisen kunnia kuuluu James Cookille; kolmen matkan aikana ei yksikään hänen miehistöönsä kuulunut kuollut keripukkiin. Cookin mallikelpoinen käyttäytyminen kohotti hänet jumalalliseen asemaan myös alkuperäisväestön keskuudessa. Kapten James Cook ( ) var 1700-talets största forskningsresande och en ypperlig sjöfarare. Under sina tre jordenruntseglatser drog han upp gränserna för Stilla havet från den norra till den södra polcirkeln och upptäckte Hawaii. Han fastställde också läget för Berings sund, som länge förblivit ett okänt område. Cook utvecklade forskningsresorna i en vetenskapligare riktning: han breddade kunskapen om Stilla havets geografi, hydrografi och historia. Han undersökte även ursprungsbefolkningen och gjorde anteckningar om den. Hans kartläggning var så noggrann att den ännu på 1800-talet användes som jämförelsematerial vid undersökningar av Stilla havet. Hedern för besegrandet av skörbjuggen, tidigare forskningsresors fruktade sjukdom, tillkommer James Cook. Under hans tre expeditioner dog inte en enda av deltagarna i dem i skörbjugg. Cooks föredömliga uppträdande upphöjde honom även till en i det närmaste gudomlig position bland ursprungsbefolkningen. James Cookin matkat Cookin ensimmäisen matkan ( ) aikana tehtiin niin tähtitieteellisiä mittauksia Tahitilla kuin kartoitettiin eteläistä Tyyntämerta. Toisen matkan ( ) tarkoituksena puolestaan oli etsiä suuri eteläinen manner. Kolmannen matkan aikana ( ) Cookin retkikunta etsi Luoteisväylää. Retki koitui suuren kapteenin kohtaloksi, kun vihamieliset asukkaat surmasivat hänet Havaijilla. James Cooks resor Under Cooks första resa utfördes astronomiska mätningar på Tahiti i samband med kartläggningen av Södra Stilla havet. Syftet med a andra resan var igen att söka den stora sydliga kontinenten. Under den tredje resan sökte Cooks expedition Nordvästpassagen. Under expeditionen mötte den stora kaptenen sitt öde när fientliga invånare på Hawaii dödade Cook. 24

25 Matkoja maailman meri lä Resor på världens hav osa 6 del 6 << Jäävuori Resolution on pysähtynyt valtavan jäävuoren viereen Cookin toisen matkan aikana tammikuussa Miehistö on laskenut veneet vesille metsästääkseen sekä hakeakseen jäitä juomavesivarastojen täydentämiseksi. << Isberget Resolution har stannat intill ett enormt isberg i januari 1773 under Cooks andra resa. Manskapet har firat båtarna ner på vattnet för att bege sig på jakt samt för att hämta is för komplettering av dricksvattenförråden. << Kartta Amerikan luoteisosasta ja Aasian koillisosasta Kartta kapteeni Cookin viimeiseltä tutkimusmatkalta, joka seurasi Pohjois-Amerikan rannikkoa kohti Beringinsalmea. Tämä matka vahvisti Aasian ja Alaskan välisen salmen olemassaolon. << Karta över Amerikas nordvästra del och Asiens nordöstra del Karta från kapten Cooks sista forskningsresa som följde den nordamerikanska kusten mot Berings sund. Under den här resan fastställde Cook att det existerade ett sund mellan Asien och Alaska. HMS Resolutionin pienoismalli >> Resolution toimi James Cookin lippulaivana hänen toisen ja kolmannen retkensä aikana. Hiilikuljetuksiin tarkoitettu rahtialus laskettiin vesille Whitbyssä Marquis of Granby -nimisenä Neljä kuukautta myöhemmin kuninkaallinen laivasto osti aluksen ja nimesi sen Drakeksi. Vuoden 1771 lopussa 33,7 m pitkä ja 11 m leveä laiva muutettiin retkikunta-alukseksi laivaston telakalla Deptfordissa ja aluksen nimi vaihdettiin Resolutioniksi. Alus palveli monilla Englannin kuninkaallisen laivaston arktisilla retkillä. Se oli ensimmäinen alus, joka ylitti eteläisen napapiirin vuonna Resolution oli erittäin hyvin varusteltu. Siinä oli mm. George Azimuth -kompassi, jääankkurit, 24 tykkiä sekä ajanmukaisin evaporaattori, jolla höyrystettiin merivedestä juomakelpoista vettä. Miniatyr av HMS Resolution >> Resolution fungerade som James Cooks flaggskepp under hans andra och tredje resa. Det för koltransporter avsedda fraktfartyget sjösattes 1770 i Whitby under namnet Marquis of Granby. Fyra månader senare förvärvade den kungliga flottan fartyget och döpte det till Drake. I slutet av 1771 omvandlades det 33,7 m långa och 11 m breda fartyget till ett expeditionsfartyg på flottans varv i Deptford och fartyget fick nu namnet Resolution. Fartyget tjänade under många arktiska expeditioner som genomfördes av Englands kungliga flotta. År 1773 var Resolution det första fartyget som överskred södra polcirkeln. Resolution var ytterst välutrustat. Till utrustningen hörde bl.a. en George Azimuth -kompass, isankaren, 24 kanoner samt en evaporator av senaste modell som förångade havsvattnet till drickbart vatten. 25

26 Koonnut I Sammanställt av Marina Paulaharju MEL-eläkeotteeseen ollaan tyytyväisiä Merimieseläkekassa teetti alkuvuodesta 2010 Taloustutkimus Oy:llä eläkeotetutkimuksen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ne eläkekassan työeläkevakuutetut, jotka olivat saaneet MELeläkeotteen syksyllä Tutkimustulosten mukaan 77 % vastaajista oli lukenut otteen hyvin. MEL-eläkeotteeseen ollaan tyytyväisiä, ja sen koetaan lisänneen tietoutta oman työeläkkeen tulevasta tasosta. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää, puolet (54 %) tarvitsee jonkin verran enemmän tietoa. Merimieseläkekassalta saatavaan tietoon luotetaan 68 % luottaa erittäin paljon. Eniten tietoa vastaajat olivat saaneet Albatrossi-lehdestä, Merimieseläkekassalta ja MEL-eläkettä koskevista esitteistä ja tiedotteista. Paperisen otteen sijaan vain 21 % koki pärjäävänsä pelkällä sähköisellä otepalvelulla. Selvä enemmistö pitää kuitenkin internetiä hyvänä vaihtoehtona. Vastaajista vajaa puolet (45 %) pitää kertynyttä eläkettä odotuksia vastaavan tasoisena. Vain 7 % pitää eläkettä odotuksia selvästi pienempänä. Työssä jatkaminen on suunnitelmissa vain 23 %:lla. Sen sijaan vajaa puolet (41 %) suunnittelee säästävänsä aiempaa enemmän. Kiitämme kaikkia tutkimukseen vastanneita. Tutkimustuloksia hyödynnetään toiminnan ja MEL-eläkeotteen kehittämistyössä. Arvonnat on suoritettu ja palkinnot toimitettu voittajille. Onnittelemme voittajia! Merenkulkija siirtyy eläkkeelle entistä myöhemmin Merimieseläkekassan tilastojen mukaan miehistöön kuuluva merenkulkija jäi keskimääräisesti vuonna 2009 vanhuuseläkkeelle 61 vuoden iässä ja päällystöön kuuluva 62 vuoden iässä. Kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen ikä siirtyä vanhuuseläkkeelle oli 61 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyminen on viimeisten kymmenen vuoden aikana myöhentynyt noin 1,5 vuodella. Huomioitaessa kaikkien eläkkeensaajien keskimääräinen ikä sekä eläkelajeina myös työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeet oli vastaava keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä 57,5 vuotta. Miehistön osalta luku oli melkein 57 vuotta ja päällystön vähän yli 59 vuotta. Lisää tietoa Merimieseläkekassan edellisestä toimintavuodesta löytyy vuoden 2009 vuosikertomuksesta, joka on julkaistu verkkosivuilla > Julkaisut. Viisaasti vesillä -näyttely Wellamossa Merikeskus Wellamossa on avattu Suomen Merimuseon uusi näyttely Viisaasti vesillä. Näyttely on nähtävillä saakka Wellamon aukioloaikoina. Näyttely kertoo turvallisesta liikkumisesta vesillä kesä- ja talviaikaan. Näyttelyllä halutaan myös juhlistaa Viisaasti vesillä -kesäkiertueen 20-vuotisjuhlavuotta. Kiertue vierailee kesän aikana noin 30 paikkakunnalla. Vesiturvallisuusnäytöksissä näytetään aidoissa olosuhteissa, miten pelastetaan hätään joutunut omaa turvallisuutta vaarantamatta. Lisätietoa Ahvenanmaan merihistoria esillä Turussa Ahvenanmaan merenkulkumuseon museorakennus on peruskorjauksessa Tässä yhteydessä museo saa myös pitkään kaipaamaansa lisätilaa. Peruskorjauksen aikana ahvenanmaalaista merihistoriaa ja -esineistöä on esillä merenkulkumuseon ja Forum Marinum -säätiön yhteistyönäyttelyssä Turussa. Meidän tiemme on meri -näyttely on nähtävillä Linnanpuomissa saakka. Lisätietoa näyttelystä ja näyttelyn aukioloajat Sjöfararna nöjda med SjPL-pensionsutdraget Sjömanspensionskassan lät i början av 2010 Taloustutkimus Oy utföra en undersökning som gällde pensionsutdraget. Målgrupp för undersökningen var arbetspensionsförsäkrade i pensionskassan som hade fått SjPL-pensionsutdraget hösten Enligt undersökningens resultat hade 77 % av svararna läst utdraget bra. Sjöfararna var nöjda med SjPL-pensionsutdraget och upplevde att det ökade kunskapen om den egna arbetspensionens kommande nivå. Man vill dock ha mera information. Hälften av svararna (54 %) behöver en aning mera info. Sjöfararna litar på de uppgifter de får av Sjömanspensionskassan 68 % litar mycket på uppgifterna. Mest information hade svararna fått genom Albatrossen, av Sjömanspensionskassan och i broschyrer och meddelanden. Däremot upplevde bara 21 % att de istället för pappersutdraget klarade sig med enbart ett elektroniskt utdrag. En klar majoritet anser dock nätet vara ett bra alternativ. Av svararna ansåg knappt hälften (45 %) att den intjänade pensionen låg på förväntad nivå. Endast 7 % ansåg att pensionen var klart mindre än väntat. Fortsättning i arbetet planerade bara 23 %. Däremot planerade knappt hälften (41 %) att spara mera än tidigare. Vi tackar alla som svarade på enkäten. Undersökningens resultat utnyttjas i verksamheten och utvecklandet av SjPL-pensionsutdraget. Utlottningarna har utförts och vinsterna har sänts till vinnarna. Vi gratulerar vinnarna! Sjöfararen går i pension senare än tidigare Enligt Sjömanspensionskassans statistik gick sjöfarare som hörde till besättningen under 2009 i ålderspension i genomsnitt vid 61 års ålder och sjöfarare som hörde till befälet i genomsnitt vid 62 års ålder. Genomsnittsåldern för alla pensionstagare vid ålderspensioneringen var 61 år. Ålderspensioneringen har under de senaste tio åren blivit senarelagd med ca 1,5 år. Med beaktande av pensionstagares genomsnittliga pensioneringsålder inklusive pensionsslagen invalid- och arbetslöshetspension var motsvarande genomsnittliga ålder för pensionering 57,5 år. För manskapets del var siffran nästan 57 år och för befälets del en aning över 59 år. Mera information om Sjömanspensionskassans föregående verksamhetsår finns i årsberättelsen för 2009 som har publicerats på nätet på adressen > Publikationer. Säker på sjön utställning på Wellamo På Maritimcentret Wellamo har Finlands sjöhistoriska museum öppnat en ny utställning Säker på sjön. Utställningen är öppen fram till den under Wellamos öppethållningstider. Utställningen berättar om säker trafik på vattnen sommar- och vintertid. Med utställningen vill man också celebrera 20-års jubileumsåret för sommarturnén Säker på sjön. Turnén gästar under sommaren ca 30 orter. Under sjösäkerhetsdemonstrationerna visas under äkta förhållanden hur en person i nöd räddas utan att äventyra den egna säkerheten. Ytterligare info Ålands sjöfartshistoria visas i Åbo Ålands sjöfartsmuseums museibyggnad saneras I det sammanhanget får museet även länge efterlängtat tilläggsutrymme. Under saneringstiden visas åländsk sjöfartshistoria och -föremål på sjöfartsmuseets och Forum Marinum-stiftelsens samarbetsutställning i Åbo. Utställningen Vår väg är havet visas på Slottsbommen fram till den Ytterligare info om utställningen och öppethållningstider på adressen 26

27 150 vuotta merimiehiä Rauman Merimuseon uusi näyttely Rauman merimuseossa on avattu uusi teemanäyttely 150 vuotta merimiehiä, joka esittelee merimiehen elämää ja arkea 150 vuoden ajalta. Kesäkuussa 2010 avattu näyttely on nähtävillä aina kesään 2012 saakka. Teemanäyttelyn esineistö on alun perin peräisin pääosin merimiehiltä itseltään, mutta kuuluu nyt museon kokoelmiin. Näyttelyä elävöittävät liikkuva kuva, merimiesten äänet ja runsas valokuvamateriaali. Lisätietoa näyttelystä ja museon aukioloajoista löytyy osoitteesta Kiitos palautteesta Albatrossin uudistukset Kiitämme kaikkia niitä, jotka antoivat meille palautetta Albatrossin uudistuneesta ilmeestä ja sisällön rakenteesta. Saadun palautteen mukaan uudistukset ovat olleet onnistuneita. Arvonnassa kirjapalkinnon voitti lehden lukija Teppo Torniainen. Palkinto on toimitettu voittajalle. Onnittelumme! Vuoden 2010 MEL-eläkeote Merimieseläkekassa lähettää MEL-vakuutetuilleen vuoden 2010 työeläkeotteen syys lokakuun vaihteessa. MEL-eläkeote lähetetään nyt kolmatta kertaa. Otteesta näkyvät yksityisellä alalla tehty työansio sekä arvio ansaitusta eläkkeen määrästä per Tänä vuonna myös yli 50-vuotiaille näkyy otteelta arvio eläkkeen tulevasta määrästä. 150 år sjömän ny utställning på Raumo sjöfartsmuseum På Raumo sjöfartsmuseum har en ny temautställning öppnats. 150 år sjömän presenterar sjömannens liv och vardag under 150 års tid. Utställningen, som öppnades i juni 2010, fortgår ända till sommaren Föremålen på temautställningen är ursprungligen hämtade av sjömännen själva men ingår nu i museets samlingar. Utställningen levandegörs av levande bilder, sjömännens ljud och ett rikligt fotomaterial. Ytterligare info om utställningen och öppethållningstider på adressen Tack för responsen Albatrossens nya layout Vi tackar alla som gav oss respons på Albatrossens nya layout och innehållets struktur. Enligt den erhållna responsen har förnyelsen varit lyckad. Vid utlottningen vann tidningens läsare Teppo Torniainen bokpriset, som har levererats till vinnaren. Våra gratulationer! SjPL-pensionsutdraget för 2010 Sjömanspensionskassan distribuerar 2010 års arbetspensionsutdrag till de SjPL-försäkrade i månadsskiftet september oktober. SjPL-pensionsutdraget distribueras nu för tredje gången. Av utdraget framgår arbetsinkomsten inom den privata sektorn samt en beräkning av den intjänade pensionen per Innevarande år framgår även för 50 år fyllda sjöfarare en uppskattning av den framtida pensionen. Merellistä kesälukemista John Nurmisen Säätiön teokset Albatrossin lukijoille erikoishintaan VALO MERELLÄ - LJUSET TILL HAVS Suomen majakat - Finlands fyrar (64,90) MERITIE Navigoinnin historia 70 (89) ULTIMA THULE Pohjoiset löytöretket 60 (79,90) MARE BALTICUM 2000 vuotta Itämeren historiaa 60 (79,90) MARINKONSTENS MÄSTARE 400 år av marinmålningar 45 (67,90) KUNINKAANSAARI Akvarellinkeveä saaripäiväkirja kolmelta vuosikymmeneltä 20 (34,90) Tarjoukset voimassa elokuun 2010 loppuun Tilaukset suoraan John Nurmisen Säätiöstä p maria.gronroos@jnfoundation.fi YKSINPURJEHDUS MAAPALLON YMPÄRI 20 (29,90) YLI MAAN ÄÄREN Magalhãesin kohtalokas purjehdus maailman ympäri 30 (34,90) MUSKOTTISOTA Taistelu Itä-Intian Maustesaarista 30 (34,90) 27