LAUSUNTO EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE SUOMEN ENNAKKOVAIKUTTAMISESTA EU:N ILMASTOPOLITIIKKAAN

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE SUOMEN ENNAKKOVAIKUTTAMISESTA EU:N ILMASTOPOLITIIKKAAN"

Pasi Niemi
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 LAUSUNTO EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNNALLE SUOMEN ENNAKKOVAIKUTTAMISESTA EU:N ILMASTOPOLITIIKKAAN J Keronen, Climate Leadership Coali4on

1,5 C asteen hiilibudjetti hupenee nopeasti Jäljellä oleva 1,5C asteen CO2-budjetti

IPCCn 1,5C-raportti esittää kaksi arviota jäljellä olevaksi CO2-budjetiksi.

Nykypäästöillä budjetti pienenee 42 GtCO2/v ja on vuoden 2018 aikana pienentynyt

2 1,5 C asteen hiilibudjetti hupenee nopeasti Jäljellä oleva 1,5C asteen CO2-budjetti (495 GtCO2) 18% 82% Ihmisen aiheuttama 1,5C CO2-budjetin vähenemä 2017 (2200 GtCO2) IPCCn 1,5C-raportti esittää kaksi arviota jäljellä olevaksi CO2-budjetiksi. Arvioiden keskiarvo on 495 GtCO2. Nykypäästöillä budjetti pienenee 42 GtCO2/v ja on vuoden 2018 aikana pienentynyt vastaavasti.

3 EUn komission 1,5C asteen skenariot osoittavat, että muutokseen löytyy useita ratkaisuja, jotka kaikki pitää ottaa käyttöön

Ilmastoratkaisuja on valtava määrä ja niiden kustannukset vaihtelevat suuresti Vakaa, ennustettava ja laaja markkinamekanismi, joka ohjaa ratkaisuja kustannusjärjestyksessä sekä luo investointeihin

4 Ilmastoratkaisuja on valtava määrä ja niiden kustannukset vaihtelevat suuresti Vakaa, ennustettava ja laaja markkinamekanismi, joka ohjaa ratkaisuja kustannusjärjestyksessä sekä luo investointeihin kannustavan hinnan CO2:lle on tärkein keino T&K- ja muut tuet, joilla saadaan uudet lupaavat ratkaisut kaupalliselle tasolle Vakaa, ennustettava ja laaja markkinamekanismi, joka ohjaa ratkaisuja kustannusjärjestyksessä sekä luo investointeihin kannustavan hinnan CO2:lle. Tekniset standardit ja normit. Source: McKinsey, Pathways to a Low-Carbon Economy, Version 2.

5 Investoijan näkökulma investointien elinkaaret kymmeniä vuosia ja EUn päästötavoitteet selkeät vain vuoteen 2030 Päästöt Teollisten investointien keskimääräisiä elinkaaria - Hiilivoimalaitos vuotta - Maakaasuvoimalaitos vuotta - Ydinvoimalaitos vuotta - Vesivoimalaitos vuotta - Öljyn jalostamo vuotta - Paperitehdas vuotta - Terästehdas vuotta - Kemiantehdas vuotta - Rahtilaiva vuotta - Matkustajalentokone vuotta - Toimistorakennus vuotta - Metsityshanke vuotta Kaikki teolliset investoinnit Useimmat teolliset investoinnit Osa teollisista investoinneista Aika

6 CLC pitää hyvänä, että: Päätavoitteena on lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen ja nettonollapäästöjen saavuttamista EUssa vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoasiat ovat esillä Sibiun kokouksessa toukokuussa 2019 ja että Eurooppa-neuvoston olisi perusteltua linjata EU:n 2050 tavoite vuoden 2019 aikana. Suomi on valmis edistämään EU:n pitkän aikavälin strategian valmistelua omalla EU- puheenjohtajuuskaudellaan. Suomi vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoite, vähintään 40% vuoden 1990 tasosta, päivitetään tasolle joka varmistaa, että EU on kustannustehokkaalla polulla, joka on linjassa Pariisin sopimuksen lämpenemistavoitteen ja nettonollatavoitteen kanssa. Suomi korostaa, että EU:n tulee jatkaa aktiivisesti yhteistyötä etenkin muiden suurten talouksien kanssa Pariisin sopimuksen toimeenpanon tehostamiseksi ja riittävän kunnianhimoisten päästövähennysten varmistamiseksi. Suomi katsoo, että ilmastopolitiikan ja toimien kustannustehokkuus ja vaikuttavuus on tärkeätä. Keskeinen keino päästövähennysten kustannustehokkaaseen saavuttamiseen on päästökaupan vahvistaminen. Suomi korostaa, että kasvihuonekaasupäästöjen hinnoittelua ja hiilijalanjälkilaskentaa tulee edistää maailmanlaajuisesti. Suomi katsoo, että EU:n tulee edistää Pariisin sopimuksen sääntöjä markkinamekanismien kansainvälisen käytön mahdollistamiseksi siten, että ympäristöintegriteetti huomioidaan ja kaksoislaskenta vältetään. Lisäksi Suomi katsoo, että EU:n päästökauppajärjestelmän linkittämistä muihin vastaaviin alueellisiin järjestelmiin tulee edistää kuitenkin niin, että EU:n järjestelmän integriteetistä huolehditaan. Suomi pyrkii edistämään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä vähähiilisen teknologian edistämiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastokestävyyden lisäämiseen, sekä ilmastoratkaisujemme viennin edistämiseen.

Pelkkä nettonollapäästötavoite ja tavoitevuosi ei ole riittävän selkeä Päästöjen vähentäminen Metsäkadon lopettaminen Nielujen kasvattaminen Kansainvälisen ilmastopaneelin syksyllä 2018 julkaiseman

7 Pelkkä nettonollapäästötavoite ja tavoitevuosi ei ole riittävän selkeä Päästöjen vähentäminen Metsäkadon lopettaminen Nielujen kasvattaminen Kansainvälisen ilmastopaneelin syksyllä 2018 julkaiseman 1,5C raportin skenaariot osoittavat, että nettonollapäästöt voidaan saavuttaa hyvin erilaisilla tavoilla, riippuen pääasiassa siitä millaisen hiilinielun arvioidaan olevan käytettävissä. Skenarioissa on P3 ja P4 on erittäin suuret tarpeet maankäytölle ja CO2-talteenotolle.

Pohjoismaisten yritysten, finanssisektorin, kaupunkien ja järjestöjen aloite EUn ilmastotavoitteiksi ja niiden selkeyttämiseksi Investointien suunnittelun selkeyttämiseksi aloitteen allekirjoittajat

8 Pohjoismaisten yritysten, finanssisektorin, kaupunkien ja järjestöjen aloite EUn ilmastotavoitteiksi ja niiden selkeyttämiseksi Investointien suunnittelun selkeyttämiseksi aloitteen allekirjoittajat ja tukijat kiirehtivät Euroopan Unionia: - asettamaan nollapäästötavoitteen vuoteen 2050 mennessä tai jo aiemmin, jos Kansainvälisen Ilmastopaneelin esiintuomat tutkimustulokset niin osoittavat, - sopimaan sitovasta hiilibudjetista (sisältäen päästövähennykset ja nielut) jäljellä oleville kasvihuonekaasuille, sekä - päivittämään vuosille 2030 ja 2040 aiemmin asetut tavoitteet yhteen uuden nollapäästötavoitteen mukaan. Allekirjoittajat : Allekirjoittajat : - 55 yritystä - 13 finanssialan edustajaa - 8 kaupunkia/aluetta - 11 järjestöä, mm. EK - 5 muuta - yhteensä , Aalto University, ABB Sweden, Alecta, Axfood AB, Bank of Åland, Borg & Co AB, Carlsberg Sverige, Castrén & Snellman Attorneys Ltd, Caverion Oyj, Chalmers University of Technology, City of Espoo, City of Pyhäjärvi, City of Rauma, City of Stockholm, City of Tampere, City of Turku, Cleantech Östergötland, Coca-Cola European Partners Sverige, Confederation of Danish Industry (DI), Confederation of Finnish Industries, Ensto Group, Fazer Group, Finance Finland, Finnish Energy, Finnish Environment Institute (SYKE), Folkhem, Folksam Group, Fonus, Foodloopz, Fortum Oyj, Gaia Group Oy, Gasum Oy, Grant Thornton, Helen Ltd, Helsinki-Uusimaa Regional Council, HKScan Sweden, HSB Riksförbund,, Ilmarinen, Ingeniørforeningen i Danmark, (IDA), JM AB, KONE Corporation, KRAV Ekonomisk förening, Kvadrat A/S, Lantmännen, Lappeenranta, University of Technology, Lassila & Tikanoja Oyj, Löfbergs, MaaS Global, Martin & Servera AB, Merkur Andelskasse, Micropolis Ltd, Neste Corporation, Nordea Bank Abp, OP Financial Group, Oy Turku Energia Åbo Energi AB, Polarbröd, Preem AB, Pöyry LTD, Riksbyggen, SEB, SEKAB, S Group, Sitra, Skanska Sweden, SSAB, St1, Stena Recycling AB, Stockholm Exergi AB, Stora Enso Oyj, Swedish Chamber of East Sweden, Swedish Property Federation, Telenor Sverige, The Town of Ii, Trivector, Umoe, Unilever, University of Turku, Uponor Corporation, Vaisala, Varma, Vasakronan, Vattenfall, VTT, Wärtsilä, Åbo Akademi University

9 Systeemisempi ratkaisu erittäin tärkeä 1,5C tavoitteiden toteuttamisen kannalta EU:n ilmastopolitiikan keskeinen ongelma on pirstaleisuus. Politiikkatoimet jakautuvat kolmeen osaan: päästökauppasektori, päästökaupan ulkopuolinen ns. taakanjakosektori ja LULUCF-sektori. Suurin haaste on taakanjakosektori, johon kohdistuvista ilmastotoimista maat päättävät itsenäisesti. Kansallisten politiikkatoimien kirjavuus ei houkuttele tarvittavia päästövähennysinvestointeja riittävän tehokkaasti. Markkinamekanismien puuttuessa taakanjakosektorin päästövähennykset on vaikea toteuttaa kustannustehokkaasti. Hiilinielujen ja materiaalisubstituutioiden lisäämiseen ei ole tällä hetkellä riittäviä markkinapohjaisia ratkaisuja. Saavuttaakseen 1,5 C asteen tavoitteen EU tarvitsee kattavaa, systeemistä ilmastopolitiikan ratkaisua, joka kattaa vähennysten lisäksi myös mitattavat hiilinielut ja materiaalisubstituutiot. CLC pitää erinomaisena, että ehdotus pitää johtavana periaatteena ilmastotoimien kustannustehokkuutta ja pyrkii edistämään EU:ssa ilmastopolitiikan systeemistä ratkaisua, jossa muun muassa päästökauppaa laajentamalla ja tehostamalla parannetaan ilmastotoimien ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. CLC ehdottaa, että Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella käynnistetään selvitystyö ilmastopolitiikan EU-tasoisen systeemisen ratkaisun toteuttamismahdollisuuksista vuodesta 2030 alkaen.

Contact us Climate Leadership Coalition ry c/o Sitra Itämerenkatu 11-13, FI-00180 Helsinki Finland www.clc.

10 Contact us Climate Leadership Coalition ry c/o Sitra Itämerenkatu 11-13, FI Helsinki Finland Board 2018 M Arve, H Ehrnrooth (chairman), P Lundmark, J Eskola, J Ollila (vice chairman), R Murto, K-H Sundström Henrik Ehrnrooth Chairman of the Board tel peggy.hagberg@poyry.com Jouni Keronen Executive Director p J Keronen, Climate Leadership Coali4on

11 Climate Leadership Coalition; organisaatiojäsenet Kansainvälinen verkosto J Keronen, Climate Leadership Coali4on

12 Hallitus ja henkilöjäseniä Puheenjohtaja: Vara-puheenjohtaja: Jäsenet: Henkilöjäseninä mm.: Henrik Ehrnrooth, Hallituksen pj., Pöyry, Otava Jorma Ollila, Entinen hall. pj., Nokia, Shell, Outukumpu Minna Arve, Kaupunginjohtaja, Turku Jaakko Eskola, Toimitusjohtaja, Wärtsilä Pekka Lundmark, Toimitusjohtaja, Fortum Risto Murto, Toimitusjohtaja, Varma Karl-Henrik Sundström, Toimitusjohtaja, Stora Enso Louis Blumberg, CEO, Blumberg West consulting, California Ian Dunlop, former former oil, gas & coal executive, Chair, ETS Australia Allen Herskowitz, Chairman, Sport and Sustainability International Pertti Korhonen, Chairman, Business Finland Sirpa Pietikäinen, Member of the European Parliament Raimo Sailas, former Secretary of the State Petteri Taalas, Secretary General, WMO Risto Volanen, former Secretary of the State and CEO, Copa-Cogeca Anders Wijkman, Co-president, Club of Rome J Keronen, Climate Leadership Coali4on

Samankaltaiset tiedostot

Ilmastohaasteet ja -tavoitteet uuden kestävän liiketoiminnan ajureina myös kaasualalla

Ilmastohaasteet ja -tavoitteet uuden kestävän liiketoiminnan ajureina myös kaasualalla Jouni Keronen, toiminnanjohtaja Climate Leadership Coalition 6.11.2018 Climate Leadership Coalition developing business