Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään?

Transkriptio

1 Mihin Etelä-Savossa EU-varoja käytetään?

2 sisältö ruokaketju lyhenee... 3 vesi yhdistää...4 maailmalla tunnettu...5 monipuolisesti mukana...6 lomatunnelmaa parhaimmillaan...8 saunoissa löytyy...9 vauhdin hurmaa jäällä...9 kelpaa kävellä entisajan henkeen linnankadulla töihin! virtuaalijumppa pitää virkeänä sisääntuloportti uusiksi yhteistyö on elinehto...17 kokeilemalla oppii lämmöllä heimarista...20 keveyttä kuljetuksiin uusia reittejä työhön...22 Biisonimafia rules!...24 uutta puhtia työhön...26 simulaattorilla tehoa opetukseen...26 molemminpuolista hyötyä...27 historia herää henkiin...27 elo - eläväinen Etelä-Savo Julkaisijat: Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto Toimitusneuvosto: Kati Torniainen, Jarkko Rautio, Esa Pekonen, Pia Pirskanen, Jorma Vilhunen ja Marjukka Manninen Etelä-Savon ELY-keskuksesta sekä Hanna Makkula ja Tuula Huoviala Etelä- Savon maakuntaliitosta. Taitto: Mainostoimisto Kixit Oy Tekstit: Tiina Toivakka Valokuvat: Mainostoimisto Kixit Oy ellei toisin mainita Paino: Kopijyvä Jakelu: Itella Oyj Painosmäärä: kpl ISBN: ETELÄ-SAVO KA S V A A JA KEHITTYY käsissäsi on euroopan unionin rakennerahastotoimintaa eteläsavossa esittelevä lehti. eu-rahoitus on tarkoitettu maakunnan monipuoliseen kehittämiseen lisäämään alueen työllisyyttä ja kilpailukykyä. eu-rahoitus voi tuntua kaukaiselle ja byrokraattisellekin, mutta sen vaikutukset näkyvät jokaisen eteläsavolaisen arkipäivässä. tämän lehden juttujen kautta voit tutustua näihin konkreettisiin tuloksiin, jotka eu-rahoitus on mahdollistanut. etelä-savossa on käytössä kolme eu-rahastoa, euroopan aluekehitysrahasto (eakr) ja euroopan sosiaalirahasto (esr) sekä manner-suomen maaseudun kehittämisohjelma. yhteensä näiden rahastojen kautta maakuntaan kohdistuu vuosina hankerahoitusta noin 248 miljoonaa euroa. näitä varoja myöntävät etelä-savon maakuntaliitto ja etelä-savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. rahoitusta voidaan käyttää elinkeinoelämän, oppi- ja tutkimuslaitosten, kuntien ja yhdistysten hankkeisiin, joiden kautta toimintaan kiinnittyy suuri joukko ihmisiä ja yrityksiä. hankkeissa on aina mukana myös alueen toimijoiden omaa rahoitusta ja eu-rahoituksen tarkoituksena onkin antaa vipuvaikutusta alueen kehittämiseen. tähän mennessä maakunnassa on toteutettu satoja eu-rahoitteisia hankkeita, joista tähän lehteen on koottu kattava kavalkadi eri seutujen ja toimialojen hankkeista. hankkeiden kirjo on valtavan laaja ja tämän lehden artikkeleiden joukosta jokainen eteläsavolainen voi löytää yhtymäkohtia omaan elämäänsä. toivotamme mukavia lukuhetkiä etelä-savon kehittämisen parissa! Tämä painotuote on painettu päällystämättömälle Edixion paperille, jolle on myönnetty Euroopan Unionin ympäristömerkki, EU-kukka (rek. nro FI/11/1). Tuotetta valmistetaan tehtailla, joille on myönnetty EMAS- ja ISO sertifikaatit.

3 ruokaketju lyhenee herkullinen ruoan tuoksu vetää puoleensa Jo keittiön ovella. kyseessä ei olekaan mikä tahansa keittiö, vaan Juvalaisen krunex oy:n keittiö, Josta lähtee päivittäin useampi tuhat valmista ruoka-annosta eri puolelle suomea vähittäiskauppoihin Ja ravintoloihin. Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke -Toimitamme asiakkaillemme tuoretta ja käsintehtyä, kotona tehdyn makuista ja näköistä valmisruokaa, tiivistää liikeidean toimitusjohtaja Timo Marttinen. Tuotevalikoima on laaja, ja siihen kuuluvat niin perinteiset lihapullat ja makaronilaatikot kuin täytetyt sandwichit ja wrapit. Luomutuotteiden valikoimaa on yrityksessä kehitetty aktiivisesti, ja raaka-aineita pyritään hankkimaan mahdollisimman läheltä. Krunex muutti vuosi sitten Helsingin Verkkosaaresta Juvalle, ja yksi tärkeä syy paikkakunnan vaihtoon olikin raaka-aineen parempi saatavuus. -Täällä olemme lähellä tuottajia ja lähiseuduilla on myös paljon luomuraaka-aineen toimittajia. -Toki muitakin syitä oli, kuten henkilökunnan hyvä saatavuus ja pääkaupunkiseutua edullisempi kustannustaso. Täältä löytyi meille sopiva kiinteistö, jota olimme etsineet jo useamman vuoden ajan, Marttinen listaa muuton syitä. Helsingistä saatiin mukaan kuusi avainhenkilöä, loput parisenkymmentä palkattiin paikkakunnalta. Toiminta on Marttisen mukaan lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka kuljetusmatkat ovatkin jonkin verran pidentyneet. Krunex Oy lähti mukaan Ruralia-instituutin hallinnoimaan MAUKAS-hankkeeseen heti alusta pitäen. -Tämä on maakunnallisesti tärkeä hanke ja meille mainio mahdollisuus kiinnittyä tähän seutuun ja olla kiinteä osa elintarvikeketjua. -Yrityksen kannalta tärkeä motiivi on myös myynnin kasvattaminen ja uusien asiakkaiden saaminen, Marttinen toteaa. Vähittäiskauppojen ohella Krunexin tärkeitä asiakkaita ovat suurkeittiöt, ja MAUKAS-hankkeen myötä Marttinen toivoo yrityksen löytävän uusia asiakkaita erityisesti lähellä toimivista, lähi- ja luomuruokaa suosivista suurkeittiöistä. -Meille on tärkeää pystyä toimimaan verkostomaisesti. Emme voi ottaa vihanneksia ja kasviksia suoraan pellolta, vaan niiden on tultava meille kuorittuina ja pestyinä. Hankkeen tavoitteena on nimenomaan rakentaa tällaisia toimivia verkostoja ja luoda toimiva kokonaisuus. Varsinkin luomun kohdalla yhteistyö on Timo Marttisen mukaan erityisen tärkeää. -Tuotteen on oltava tasalaatuista, muuten lopputulos kärsii. Tasalaatuinen ja kaikkia palveleva lopputuote saadaan vain yhdessä miettimällä ja tekemällä. Potentiaalia luomussa on, ja Marttinen uskookin sen kasvuun myös suurkeittiöpuolella. -Tavoitteemme on kasvattaa luomun osuutta tuotannossamme 20 prosenttia ensi vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä osuus on reilut seitsemän ja vuoden lopussa arviolta noin kymmenen. Tavoitteeseen päästään yhteistyöllä, Marttinen uskoo. maaseuturahastosta on kohdennettu maa- ja metsätalouden sekä maaseutuyrittäjyyden kehittämiseen eteläsavossa yhteensä 22 milj. Kuva: Krunex 3

4 Nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon. esi mäkelän yhdistää karjatilan isäntä pekka liukkonen on tyytyväinen mies. tila liittyi parisen vuotta sitten vesiosuuskuntaan, mikä takaa alueelle laadukkaan Ja varman veden saannin. 4 vesiosuuskunnan perustaminen tuukkalan ja kuitulan kylille, noin 20 kilometrin päähän hirvensalmelta, ei ollut ihan yksinkertainen juttu, sillä välimatkat alueella ovat pitkiä ja vakituinen väestö on viime vuosina vähentynyt. innokkaita mukaan lähtijöitä löytyi kuitenkin riittävä määrä, jotta verkostojen rakentaminen voitiin aloittaa. eu-tuella oli merkittävä rooli hankkeen jatkorakentamisessa vuonna osuuskunta perustettiin vuonna 2004, ja mukaan lähti noin 20 asiasta kiinnostunutta. tällä hetkellä toimivia liittymiä on 120, ja maahan on kaivettu putkistoa eri rakennusvaiheissa yhteensä noin kuutisenkymmentä kilometriä, kertoo Pekka Liukkonen, yksi alusta pitäen mukana olleista ja nykyinen osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. osuuskunnan jäsenistä noin puolet on vakituisesti kylällä asuvia ja vajaa puolet kesäasukkaita. mukana on kymmenkunta yritysliittymää, joista suurin osa on perinteisiä maaseutuyrittäjiä. liittymiä on vedetty myös muutamaan saareen, jolloin putket on vedetty järven pohjaa pitkin. ennen osuuskuntaan liittymistä mäkelän karjatila, kuten moni muukin alueen tiloista, sai vetensä omasta kaivosta. veden tarve 200 naudan tilalla on iso, vuotuinen kulutus on lähes 3000 kuutiota. -vettä kyllä riitti, mutta se oli melko rautapitoista. nyt ei tarvitse huolehtia veden laadusta, ja jätevesijärjestelmäkin saatiin samalla kuntoon. vesi tulee tilalle hirvensalmen kunnan vedenottamolta ja jätevedet menevät kunnan jäteveden puhdistamoon. myös verkoston ylläpito on helppoa. -Jos jätevedenpumppaamoon tulee ongelma, pumppaamon pylvään päähän syttyy punainen merkkivalo. osuuskunnalla on oma huoltoporukkansa, joka tulee tarvittaessa apuun ja joka hoitaa myös tarvittavat perushuoltotyöt. myös pehemäen tilalla ollaan oltu tyytyväisiä uuteen vesihuoltojärjestelmään. tila tuottaa kuorittua perunaa noin kiloa vuodessa, ja veden puhtaus ja riittävyys ovat tilalle elintärkeitä. -viime vuoden lämmin ja ennätyskuiva kesä olisi ollut katastrofi, jos olisimme olleet vielä oman kaivoveden varassa. perunoiden kuorintaan ja käsittelyyn kuluu vuodessa noin 1000 kuutiota vettä, ja sen on oltava ehdottoman puhdasta, kertoo pehemäen tilan isäntä Juha manninen.

5 maailmalla tunnettu mikkelissä sijaitseva vihreän kemian laboratorio on oman alansa kansainvälinen huippuyksikkö, Jonne alan parhaat tutkijat pyrkivät töihin. -uudesta järjestelmästä on myös se hyöty, että perunanpesusta syntynyt huuhteluvesi menee nyt suoraan kunnan puhdistamoon. aikaisemmin se laskettiin lietealtaaseen ja palautettiin peltoon osuuskunnan perustamiseen ja euprojektiin liittyvät paperityöt on hoitanut hankevastaava pirjo kiesilä, jonka kotitila on niin ikään yksi osuuskunnan perustajajäsenistä. -onhan se työtä teettänyt, mutta toisaalta myös yhdistänyt ihmisiä. varsin moni sellainen, joka alun perin suhtautui asiaan epäilevästi, on halunnut myöhemmin liittyä mukaan. suunnitteilla onkin jatkohanke, jonka avulla osuuskunnan aluetta ja jäsenmäärää saataisiin kasvatettua. hankerahoitusta teemaan on kohdennettu 5,5 milj. Professori Mika Sillanpään johtama yksikkö siirtyi vuoden vaihteessa osaksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT:n) toimintoja ja vakiinnutti siten toimintansa Mikkelissä. -Muutos merkitsi käytännössä sitä, että nyt toimintamme perustuu omaan osaamiseen ja tulevaisuutemme on omissa käsissämme. Vihreän kemian laboratorion toiminta käynnistyi Mikkelissä vuonna Nimi oli aluksi Soveltavan kemian laboratorio, ja liikkeelle lähdettiin EU-rahoituksen turvin. Yksikkö oli viime vuoden loppuun asti osa Itä-Suomen yliopiston erillistoimintoja. -EU:n rahoittamana saimme toiminnan käyntiin ja rakensimme perusinfran. Nyt olemme kiinteä osa yliopistoa, ja voimme keskittyä korkeatasoisen tieteen tekemiseen. Sillanpään laboratoriossa työskentelee tällä hetkellä noin parikymmentä tutkijaa, joista noin puolet on ulkomaalaisia. Kansainvälisistä tutkijoista noin puolet tulee Aasiasta ja puolet Euroopasta. Tällä hetkellä joukossa on tutkijoita muun muassa Kiinasta, Puolasta, Argentiinasta, Ranskasta Iranista, Intiasta ja Espanjasta. Laboratoriossa ratkotaan erilaisia ympäristöongelmia kemiallisten analyysi- ja käsittelymenetelmien avulla. Tällä hetkellä pääpaino on vedenkäsittelyssä ja vedenpuhdistukseen liittyvissä kysymyksissä. -Pyrimme kehittämään nanoteknologian avulla uusia ympäristöteknologisia sovelluksia, Mika Sillanpää tiivistää. Alueen yritysten kanssa yhteistyötä on tehty vuosien ajan. Toiminnan osarahoittajana yrityksillä on tärkeä rooli, ja keskeisimpiä paikallisia yrityskumppaneita ovat Environics, Savcor, Viljavuuspalvelu, Aquaflow, BLC, Concept10 ja Platom. Yritysyhteistyön ansiosta tänä keväänä käynnistyi myös uusi, nettipohjaisia mittaamis- ja havainnointipalveluja tarjoava yritys, jossa on osakkaina kaksi Environicsin entistä työntekijää ja yksi Sillanpään ryhmän tutkijoista. -Yritysyhteistyö on yksi osa toimintaamme ja meille tärkeää. Yhteydenottoja tulee myös oman alueen ulkopuolelta ulkomaita myöten. Tulosten hyödyntämisessä teemme yhteistyötä muun muassa Miktechin kanssa, Sillanpää mainitsee. Vihreän kemian laboratorion korkeatasoinen tutkimus on noteerattu myös ulkomailla, ja yksikön tuottamien julkaisujen määrä on kokoonsa nähden huikaiseva. Yksikön brändi maailmalla on vuosien myötä kasvanut, ja mukaan pääsystä on syntynyt lähes kilpailu. -Meille tulee paljon yhteydenottoja maailmalta, kansainväliset huippututkijat hankkivat itse rahoituksen päästäkseen tänne. Me tarjoamme heille tilat ja puitteet. Sillanpään tutkimusryhmän toiminta täydentää hyvin LUT:n toimintoja, ja yhteistyötä tehdään myös Mikkelissä toimivien LUT:n muiden yksiköiden kanssa. Toimintaa on rahoitettu useilla eri EU-hankkeilla. tällä hetkellä käynnissä mm: Vesienkäsittely- ja turvateknologian in novaatiorakenteen kehittäminen (VETURI)/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto 5

6 monipuolisesti maakunnan elinkeinoelämää palvelevan tutkimuksen Ja tuotekehityksen lisääntyminen, parantuneet liikenneyhteydet, venäläisturismin kasvu, maatilojen vesihuollon parantuminen, korkeatasoisen tutkimuksen lisääntyminen. muun muassa nämä ovat asioita, Jotka ilman eu-rahaa olisivat eteläsavon maakunnassa Jääneet toteutumatta tai Joiden toteutuminen olisi ollut hitaampaa. mukana Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut. 6

7 -EU:n rakennerahastot ovat olleet merkittävä rahoituskanava maakunnan kehittymisen kannalta, toteaa maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitosta. Rakennerahastojen kautta saatu tuki on edesauttanut myös tärkeällä tavalla oman, vuosina laaditun Etelä-Savon maakuntastrategian etenemistä. Strategiaan sisältyy tavoitteita muun muassa väylä- ja verkkoratkaisujen parantamisesta, Venäjän läheisyyden hyödyntämisestä sekä elinkeinoelämässä että matkailullisesti ja tutkimustoiminnan kehittämisestä. -Kaikissa näissä on päästy hyvin eteenpäin. Junayhteys Helsingin ja Mikkelin välillä on nopeutunut lähes tunnin, ja yritys- ja matkailuhankkeita sekä elinkeinoelämää palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään sekä yrityksissä että alueen oppi- ja tutkimuslaitoksissa, luettelee aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen Etelä-Savon maakuntaliitosta. -EU on opettanut myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä. Keskustelukulttuuri on parantunut, ja kilpailun sijaan on opittu puhaltamaan yhteen hiileen, mikä on antanut uudenlaista potkua yhteisen strategian kehittämiseen, toteaa puolestaan Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen. Myös yksittäisille yrityksille EU:n kautta tuleva tuki on ollut maakunnassa iso mahdollisuus. Johtaja Juha Pulliainen Etelä-Savon ELYkeskuksesta arvioi, että moni tuotekehityshanke olisi jäänyt toteutumatta ilman EAKR-rahaa. -Käytännön tasolla tuki on usein näkymätöntä. Yksittäinen työntekijä ei välttämättä tiedä, eikä hänen tarvitsekaan tietää, miten iso merkitys erilaisilla tuilla on ollut liiketoiminnan kehittymisessä. Myös työttömyyden hoitoon ja työllisyyden paranemiseen on voitu erilaisten EU-ohjelmien kautta voitu vaikuttaa. -Varmasti hutejakin on rahojen myöntämisessä tullut, mutta myös isoja ja merkittäviä onnistumisia, painottaa Matti Viialainen. Esimerkkeinä onnistumisista on muun muassa Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa sijaitseva kuitulaboratorio, joka on tehnyt menestyksekästä ja kansainvälisesti merkittävää tutkimusyhteistyötä useammankin savonlinnalaisen yrityksen kanssa (kts. esimerkiksi juttu sivulla 18). -Myös Mikkelissä toimivan, professori Mika Sillanpään johtaman Vihreän kemian laboratorion tutkimustulokset on noteerattu monissa arvostetuissa kansainvälisissä julkaisuissa, ja ilman EU-rahaa laboratorion sijoittuminen juuri Mikkeliin olisi ollut lähes mahdotonta, Riitta Koskinen muistuttaa. -On EU-rahalla tehty myös konkreettisia, paikallisia asukkaita hyödyttäviä asioita. Maaseudun vesihuoltoa on kohennettu EU-tuella ja erilaisia ihmisten työllisyyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita on toteutettu eri puolilla maakuntaa, Pekka Häkkinen. Uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014, ja Etelä-Savoon tuleva raha saattaa vähentyä huomattavasti, joidenkin arvioiden mukaan jopa 30 prosenttia. -Maakunnan elinvoiman kannalta keskeiset hankkeet saavat jatkoa, mutta on etsittävä myös uusia rahoitusmuotoja, toteaa Riitta Koskinen. -Olo on kieltämättä tällä hetkellä vähän hämmentynyt ja olemme odottavassa tilassa. Lopullisesti tuen taso selviää ensi vuonna ja kyllä meidän on varauduttava entistä enemmän seisomaan omilla jaloillamme. Tärkeää kuitenkin olisi, että päätäntävalta rahojen jaossa säilyisi maakunnassa, Viialainen painottaa. -Ei Etelä-Savo vielä ole valmiiksi tullut, Pekka Häkkinen muistuttaa. -EU-rahalla on saatu paljon hyvää aikaan myös Etelä-Savossa. Johtaja Juha Pulliainen (vas.), aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen ja Etelä-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Pekka Häkkinen suhtautuvat tulevaisuuteen varovaisen odottavasti. 7

8 Parhaiten onnistuttiin Venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös Espanjasta. lomatunnelmaa parhaimmillaan kiireetön kesäpäivä puhtaan Järven rannalla. yhdessäoloa, hiljaisuutta Ja luonnon rauhaa. sitä on tarjolla kapiaisen lomamökeillä halmeniemessä mäntyharjulla. lisäapuja kansainväliseen markkinointiin perheyritys haki matkailuyrityksille suunnatusta kansainvälistämishankkeesta. 8

9 -olemme pieni perheyritys ja kaikki tehdään alusta loppuun itse. vuosien myötä meille on syntynyt oma vakioasiakaskunta, mutta mökkimäärän lisääntymisen vuoksi haluamme laajentaa markkinointia, kertoo Sari Tompuri. kapiaisten ensimmäiset lomamökit rakennettiin 60-luvun lopulla, ja mökkien lukumäärä on tällä hetkellä 12. mökeistä yhdeksän on ympärivuotisessa käytössä. -vanhoja mökkejä on vuosien varrella uusittu ja laajennettu. tällä hetkellä kaikissa mökeissä on sähköt ja yhdeksässä sisävessat. tekemistä ja remontoimista riittää ympäri vuoden, naurahtaa Matti Kapiainen. suurin osa kapiaisten asiakkaista tulee etelä-suomesta, ja useimmat heistä tekevät lähtiessään varauksen jo seuraavalle kesälle. tyypillisesti varaus tehdään viikoksi, enimmillään jopa kolmeksi. -ulkomaalaisten osuus on tällä hetkellä kolmannes, ja heistä noin neljännes venäläisiä, loput keski-euroopasta, matti kapiainen selvittää. - uusille, korkeatasoisille huviloille haetaan uutta asiakaskuntaa. Ja jos haluaa kasvattaa liitetoimintaa ja löytää uusia asiakkaita tasokkaille huviloille, niin kansainvälisillä markkinoilla mukana oleminen on välttämätöntä. kotimaiset markkinat ovat aika kylläiset. -omat resurssit eivät yksin riitä, joten kansainvälistymishanke osui meidän kannalta erittäin hyvään aikaan. -halusimme uutta näkökulmaa markkinointiin, verkottumista ja tukea markkinointimateriaalin tekemiseen. tietenkin etsimme myös konkreettisia kontakteja. - pääpaino meillä tässä kansainvälistymishankkeessa oli venäjän suuntaan, mutta toki verkkoja viriteltiin myös saksaan ja muihin keski-ja etelä-euroopan maihin. parhaiten onnistuttiin venäjän osalta, mutta yllättävän paljon kyselyjä on tullut myös espanjasta. hankkeen aikana kapiaiset osallistuivat yhteisiin messutapahtumiin ja koulutustilaisuuksiin ja saivat apuja myyntikansioiden tekemiseen. myös muutama venäläinen matkanjärjestäjä kävi tutustumassa lomamökkeihin paikan päällä, mikä oli yrittäjien mielestä hyödyllistä. -vierailun ajankohta oli haasteellinen, sillä elettiin pimeintä marraskuuta. teimme yhteen mökkiin joulun, ja vieraita odotti lämmin, kynttilöiden valaisema piparin tuoksuinen tupa. se kyllä kolahti ja saimme vierailusta hyvää palautetta. kapiaiset ovat tyytyväisiä kansainvälistymishankkeen tuloksiin, ja aikovat jatkossa hyödyntää syntyneitä kontakteja ja vinkkejä. -hankkeen tekijöinä oli osaavia ihmisiä, joiden merkitys oli suuri. heidän kanssaan oli ilo tehdä töitä yhdessä ja heiltä sai valtavasti kannustusta ja uskoa omaan tekemiseen ja osaamiseen. pienikin yritys hyötyi, kun oli valmis tekemään oman osuutensa, kapiaiset toteavat. -kokoamme uusista mökeistä oman kansion, jonka lähetämme muutamille matkanjärjestäjille pietariin. myös uudistetut nettisivut palvelevat matkailijoita aikaisempaa paremmin, ja tarkoitus on viritellä myös yhteistyötä muiden paikkakunnalla toimivien matkailuyrittäjien kanssa, sari tompuri kertoo. yhtenä konkreettisena tuloksena on eri kieliversioina toteutettu kalastuskansio, josta selviää muun muassa, millaisia kaloja läheisessä järvessä on, milloin niitä kannattaa pyytää ja millaisia lupia kalastukseen vaaditaan. Hanke: Etelä-Savon matkailuyritysten kansainvälistäminen/ Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy matkailua ja kulttuuria tukevia eu-hankkeita on etelä-savossa rahoitettu 7 milj. E L Ä V Ä I N E N E T E L Ä - S A V O saunoissa löytyy Ripaus ylellisyyttä, porealtaassa hemmottelua ja saunan lämmössä köllöttelyä. Sitä löytyy Matkailukeskus Lahdelman uusimmasta kohteesta, Lahdelma Keitaasta. -Halusimme rakentaa jotakin erilaista, uutta tällä alueella. Toimintamme alusta alkaen, 23 vuoden ajan, olemme pitäneet kiinni korkeasta tasosta eikä siitä haluttu nytkään tinkiä, kertoo yrittäjä Pertti Lahdelma. Hän tosin myöntää, että alussa suunniteltiin huomattavasti pienempää ja perinteisempää mökkirakennusta. -Varsin pian totesimme, että erottuaksemme meidän on tarjottava jotakin uutta. Loma-asuntomessuja kiertäessä ja uusimpiin lomakohteisiin tutustuessani syntyi ajatus kylpylätyyppisen kokonaisuuden rakentamisesta. Lopputulemana syntyi 427 neliömetrin kokoinen kylpylähuvila, josta löytyy edustustason sauna sekä puu- että sähkökiukaalla, infrasauna ja vauhdin hurmaa jäällä Punkaharjun Kruunupuisto mainostaa itseään lomailijan paratiisina eikä turhaan. Vapaa-ajan tekemistä löytyy kaikkina vuodenaikoina. Talvilajeista on erityisesti viime vuosina panostettu retkiluisteluun. Retkiluistelun kehittäminen sai potkua kaksivuotisesta Keski-Saimaan retkiluisteluhankkeesta. Kruunupuiston lisäksi mukana oli tiiviisti neljä muuta matkailuyritystä. Harjun portin yrittäjä Terho Kaskinen on ollut työn tuloksiin tyytyväinen, retkiluistelusta tuli hankkeen avulla talvinen kärkituote. -Hankkeessa perehdyttiin jään historiaan ja sen ominaisuuksiin erilaisissa olosuhteissa, tutustuttiin kalustoon ja koneisiin ja mikä tärkeintä rakennettiin luistelureitit ja niihin liittyvät opasteet ja taukopaikat. Perusteellinen tietämys on auttanut kehittämään retkiluistelua matkailuvalttina, ja Kaskinen kertookin kiinnostuksen talviseen luisteluun höyryjettikaappi. Talon rissä on lisäksi perinteinen savusauna pihapii- ja rannalla rantasauna. Uimaan pääsee ympäri vuoden, ja porealtaita on sekä ulkona että sisällä. Majoitus- ja kokoustiloja huvilassa on noin 20:lle hengelle. Kylpylähuvila sai EAKR-yritystukirahoitusta Etelä- Savon ELY-keskukselta. Kylpylähuvilaa markkinoidaan yritysasiakkaille, juhlatilaisuuksiin ja venäläisille matkailijoille. Ensimmäinen vuosi on ollut lupaava, ja varsinkin Venäjän suunnalta Pertti Lahdelma odottaa jatkossa kasvua. -Meidän suomalaisten pitäisi markkinoida saunakulttuuria nykyistä paljon enemmän, sen taidon me osaamme ja siitä ovat myös ulkomaiset asiakkaat kiinnostuneita. Meidän kohteessa innostusta ovat herättäneet porealtaat ja infrasauna, mutta toki perinteisellä saunallakin on kannattajansa. kasvaneen jopa kolminkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. -Varsinaisen hankkeen loputtua olemme jatkaneet lajin tuotteistamista ja me ja parannamme olosuhteita ja tar- kehitämjontaa. Jatkossa kehitämme huomiota myös kansainväliseen markkinointiin, paikallisia unohtamatta. Kansainvälistymisessä on ollut apuna matkailuyritysten kansainvälistymishanke, jonka kautta retkiluistelua on tehty tutuksi kansainvälisille matkailujärjestäjille ja lehdistölle. -Aika monta lehtijuttua on saatukin aikaiseksi. Yhteistyö kahden hankkeen välillä toimi hyvin. Oli helppoa esitellä toimintaa kansainvälisille vieraille, kun puitteet ja tarjonta oli kunnossa, kertoo Kruunupuistosta Nina Rinkinen, joka toimi kansainvälistymishankkeen ensimmäisen vaiheen projektipäällikkönä. Hanke: Keskisen Saimaan Retkiluisteluverkosto/Savonlinnan seudun kuntayhtymä 9 Kuva: Lahdelma Kuva: Retkiluistelu-hanke

10 Töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi 10 kelpaa kävellä savonlinnan satama sai täksi kesäksi uuden ilmeen, kun matkustajasataman laituriuudistus valmistui keväällä. vanha, noin 180 metriä pitkä laituri purettiin perustuksiaan myöten Ja uusi, kiveyksillä päällystetty laituri valopylväineen Ja istutuksineen saatiin sopivasti valmiiksi ennen turistisesonkia. satamamestari Jukka vaahtoluoto arvioi vanhan laiturin iäksi noin sata vuotta. kovin monta vuotta laituri ei enää olisi käyttöä kestänytkään, ja koko laiturin uusiminen oli turvallisuudenkin takia jo välttämätöntä. -vanha puulaituri oli jo täysin syöpynyt ja siten vaarallinen sekä kävelijöille että pyöräilijöille. onneksi pahoja onnettomuuksia ei ehtinyt tapahtua, vaahtoluoto toteaa. laiturin kunnostustyö oli monivaiheinen ja perusteellinen. vanhat perustukset kaivettiin ylös ja laiturin reunaan asetettiin teräsbetoni -ponttoniseinä. pinnoissa käytettiin nupulakiveä, laattaa ja asfalttia, joilla ohjattiin alueilla liikkujia. samalla uusittiin valo- ja sähköpylväät sekä laitettiin tekniikka uusiksi. tuloksena on näyttävä ja tyylikäs kokonaisuus. kunnostustyö aloitettiin vuoden 2009 syksyllä, ja töitä jatkettiin talven yli. -kesäajaksi työt keskeytettiin, ja ihmisten kulkua ohjattiin puomien ja aitojen avulla. Jonkin verran työ häiritsi laituriin kiinnittyviä risteilyaluksia, mutta onneksi ymmärrystä löytyi. -palaute on ollut positiivista eikä melusta tai muusta häiriöstä tullut yhtään valitusta. se vähän yllättikin, mutta toisaalta varmasti ymmärrettiin, että töitä tehtiin kaupunkilaisten ja turistien parhaaksi. sataman kunnostus -hankkeen kokonaiskustannusarvio oli reilut 2 miljoonaa euroa, ja vaahtoluodon mukaan siinä pysyttiin kuten myös aikataulussa. -kylmä talvi aiheutti vähän viivytystä, mutta muuten työt sujuivat suunnitellusti. seuraavaksi korjausta odottaa laiturin toinen, infokopilta alkava 140 metrin pituinen osa. -vanha laituri puretaan perustuksineen ja tilalle rakennetaan teräsbetonipalkkirunkoinen puukantinen laituri. laajuudeltaan tämä projekti on edellistä pienempi, ja näillä näkymin työ voidaan tehdä syksyn ja talven aikana. uusi laituri valmistunee ensi kesään mennessä, vaahtoluoto arvioi.

11 Entisajan henkeen Linnankadulla olavinlinnaan Johtavalla linnankadulla kulkija tempautuu hetkeksi entisaikojen tunnelmaan. kadun varrella olevat viisi puutaloa korjataan osittain ennallistaen 1930-luvulle Ja samalla kunnostetaan kadunvarsia Ja piha-alueita. linnankatu saa uuden vanhan mallisen pinnan. Linnankadun kunnostushanke käynnistyi parisen vuotta sitten, ja tuloksia on jo nähtävillä. Ensimmäinen entisöity rakennus oli Linnankatu 13:n pihalla sijaitseva makasiini, joka jo viime kesänä osoittautui suosituksi näyttelytilaksi. Kesän alkuun valmistui sopivasti myös Linnankatu 9, jonne muutti Savonlinnan Oopperajuhlien lippu- ja palvelupiste. -Linnankatu 9 toimi aikanaan vankilana, ja siksi sitä edelleenkin kutsutaan Putkaksi. Yhden huoneen seinältä löytyy vielä aikanaan pidätettyjen seinäkirjoituksia, kertoo toimialapäällikkö Paula Kokkonen. Muissa entisöitävissä taloissa on käsityöläisten työhuoneita ja myymälöitä, pari kahvilaa, ravintola ja muita liiketiloja. Linnankatu 11:stä löytyy ihastuttava nukkemuseo, jonka kokoelmissa on toistatuhatta nukkea eri aikakausilta. -Tavoitteena on ollut säilyttää ja ennallistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja ympäristöä. Tilat halutaan saada ympärivuotiseen käyttöön, ei pelkästään kesäajaksi, Kokkonen mainitsee. Linnankadun itäpääty on Savonlinnan vanhinta osaa. -Tältä katuosuudelta saa hyvän käsityksen siitä, millainen puutalokaupunki Savonlinna vielä muutama vuosikymmen sitten oli, Kokkonen perustelee kunnostushanketta. Työtä on tehty perusteellisesti ja vanhaa kunnioittaen. -Lattioita on tarvittaessa aukaistu, ja lahot rakenteet on korvattu uusilla. Kaikkiin taloihin asennetaan ajanmukaiset lämmitykset ja ilmanvaihdot, kertoo kunnostustöistä vastaava rakennusmestari Esa Makkonen. Asultaan tilat ovat neutraalin vaaleita. -Siten ne ovat monikäyttöisiä ja sopivat monenlaisten näyttelyiden ja tilaisuuksien järjestämiseen, Kokkonen korostaa. Piha-alueita ja puistoja kunnostettaessa on suosittu aitoja materiaaleja; puuta, kiveä ja terästä. Ne ovat pitkäikäisiä, uudelleen käyttöön sopivia ja kauniisti vanhenevia. -Puistoalueiden kunnostustyö ulottuu Pikku Kakkosen puistosta Malminrantaan, Aino Acktén ja Martti Talvelan puistoteille ja Brahen kentälle, Paula Kakkonen kertoo. Suunnitteilla on myös tapahtumatorien rakentaminen Riihisaareen. Nuorten jo ennestäänkin suosimalla kohtauspaikalla järjestetään erilaisia tapahtumia, ja paikalle pystytetään myyntikojut 30-luvun mallilla. -Alueelle on ideoitu muun muassa joulunavausta, syystulia, pääsiäistapahtumaa ja erilaisia kesätilaisuuksia. -Linnankadun alueesta Savonlinnan saa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka varmasti kiinnostaa sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita, Paula Kokkonen uskoo. kehittamishankkeet/linnankadun_kehittaminen näillä varoilla on parannettu alueen liikenneyhteyksiä kunnostamalla savonrataa, minkä tuloksena matkustusajat mm. pääkaupunkiseudulta ovat lyhentyneet. myös etelä-savon keskeisimmän valtaväylän - valtatie 5:n kunnostamista on nopeutettu eu-rahoituksella. alueen vetovoimaisuutta lisäävät niin yritysten, matkailijoiden kuin alueen asukkaidenkin käyttöön kunnostetut toimintaympäristöt. alueen vetovoimaa ja saavutettavuutta lisääviin hankkeisiin on kohdennettu eu-rahoitusta 12,3 milj. 11

12 Projektin ihmiset myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää. nuorten työllistymiseen tähtääviin hankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty 2,2 milj. öihi 12 Jani Appelberg löysi oman alansa ja työllistyi nuorille suunnatun Verkko-projektin kautta.

13 E L Ä V Ä I N E N E T E L Ä - S A V O Siitä se sitten lähti. Jani appelberg on iloinen nuori mies. pätkätöiden Ja työttömyyskausien Jälkeen hän löysi vakituisen työpaikan monitoimilaitteita Ja tietokoneita myyvästä marski datasta. nyt hän tuntee olevansa omalla alallaan Ja tulevaisuus näyttää hyvältä. savonlinnalainen Jani Appelberg meni peruskoulun jälkeen ammattikoulun kokki-linjalle ja ehti käydä sitä reilun vuoden. -ei se ollut minun juttuni. vaihdoin sitten linjaa ja valmistuin datanomiksi vuonna armeijan jälkeen olin vähän aikaa työttömänä, alan töitä eikä oikein muutakaan tahtonut savonlinnasta silloin löytyä. appelbergin onneksi koitui vuonna 2008 käynnistynyt esrrahoitteinen verkko-projekti, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata nuoria oman työ- ja koulutusuran käynnistämisessä. -työkkärin ihmiset kertoivat projektista ja siitä se sitten lähti, Jani appelberg muistelee. projektin alussa kartoitettiin Janin toiveet ja mietittiin, millaisia mahdollisia työ- tai koulutuspaikkoja hänen kannattaisi hakea. -kannustusta sai paljon, ja projektin ihmiset olivat valmiit kysymään minun puolestanikin työpaikkoja. yhtä paikkaa lukuun ottamatta otin kuitenkin itse yhteyttä työpaikkoihin. lyhyitä harjoittelupaikkoja löytyikin mukavasti. parin vuoden aikana Jani appelberg ehti työskennellä muun muassa koiranruokia maahantuovassa yrityksessä ja puhelinmyyjänä. haussa oli kuitenkin koko ajan vakituinen työpaikka. -toiveissa oli työpaikka, jossa olisivat säännölliset työajat ja vapaat viikonloput. harrastan aktiivisesti jääkiekkoa, ja harjoitukset ja pelimatkat painottuvat viikonloppuihin, appelberg perustelee. projektin kautta Jani appelberg tutustui oppisopimusvaihtoehtoon ja alkoi aktiivisesti etsiä sopivaa työ- ja kouluttautumispaikkaa. sellainen löytyikin marski datasta. -täällä oltiin asiasta kiinnostuneita ja käytännön yksityiskohdat saatiin sovittua nopeasti. aloitin työt marraskuussa ja kouluun menen syksyllä. appelbergin tavoitteena on valmistua elektroniikka-asentajaksi vuoden 2013 keväällä. se edellyttää työssäoppimisen lisäksi 12 viikon koulutusjaksoja koulutuskeskus salpauksessa lahdessa. -mukava päästä vaihteeksi koulunpenkille, appelberg toteaa. Järjestelmäasiantuntijan työ marski datassakin on nuorelle miehelle maistunut. appelbergin tehtävänä on koneiden huollon lisäksi toimittaa tavarat asiakkaille. huollossa työskentelee appelbergin lisäksi kolme muuta ihmistä, myynnin puolella henkilökuntaa on neljä. -tämä on sopivan kokoinen työpaikka, ihmiset on mukavia ja ilmapiiri lupsakka. työt tehdään kuitenkin huolella ja ajoissa. -tänne oli myös helppo tulla. muut työntekijät neuvoivat ja jos eivät aina ehtineet, niin minä katsoin sivusta ja opettelin sitä kautta. verkkoprojektia Jani appelberg pitää hyvänä keinona auttaa nuoria työllistymään ja löytämään oman paikkansa. -minulle tämä ainakin oli todella hyvä juttu. savonlinnan seudulla on nuoren muuten aika vaikea löytää vakinaista työpaikkaa, varsinkin jos ei ole suhteita. -projektin ihmiset pitivät myös huolen siitä, että asiat etenivät ja soittelivat aina uuden harjoittelun alettua ja kyselivät miten on mennyt. -he myös sparrasivat ja kannustivat menemään eteenpäin silloin kun itsestä tuntui, ettei olisi jaksanut yrittää. tulevaisuuttaan Jani appelberg ei ole kovin pitkälle suunnitellut. Juuri nyt elämä maistuu ja asiat ovat kohdallaan. -voisihan sitä joskus asua jossakin isommassakin paikassa, kun koko ikänsä on samassa kaupungissa ollut. mutta ainakin toistaiseksi viihdyn savonlinnassa hyvin, Jani appelberg toteaa. hin! 13

14 Fysioterapeutti Helena Vehmanen vetää joka-aamuista tuolijumppaa. Tällä kerralla osallistujia on kuusi. Virtuaaliju pitää virkeänä 14 Joka-aamuinen jumppahetki kotioloissa on ollut yhdeksälle sotainvalidille ja -veteraanille arkipäivää jo toista vuotta. Jumppaohjeet jaetaan tv-vastaanottimen kautta, ja kaksisuuntaisen yhteyden ansiosta jumppaajat voivat myös keskustella ohjaajan kanssa ja keskenään. Jumppahetket ovat yksi osa viime vuonna loppunutta ja reilun vuoden pituista SeniorPROhanketta, jonka yhtenä tavoitteena oli vahvistaa ja kehittää Mikkelin seudun ikäihmisten elämisen ja asumisen uusia palvelumalleja. -Vuorovaikutteisen tv:n käyttöä ikäihmisten kuntoutuksessa alettiin kehittää yhdessä Kyyhkylän ja MPY:n kanssa. Tavoitteena oli alusta pitäen saada aikaan pysyvää toimintaa, kertoo seniorpro hankkeen projektipäällikkö Teija Räihä, joka nykyisin toimii hanke- ja kehittämispäällikkönä Kyyhkylässä. Pilottikäyttäjiksi valikoitui yhdeksän Kyyhkylässä säännöllisesti kuntoutettavaa sotainvalidia ja veteraania. He saivat vastaanottimet kotiinsa ja perehdytyksen laitteiden toimintaan. -Meidät vähän yllättikin se, miten nopeasti ja ongelmitta perehdytysvaihe sujui. Vain yksi osallistujista oli käyttänyt tietokonetta aikaisemmin, mutta vastaanottimien käyttö tuli nopeasti tutuksi kaikille. Jumpat alkoivat lokakuussa Myöhemmin talvella ohjelmatarjontaa laajennettiin mm. terveydenhoitajan kyselytunnilla ja joulunaikaan joulukalenterilla. -Järjestelmää hyödynnettiin myös opetuskäytössä, kun alan opiskelijat kokeilivat ohjaustaitojaan tv:n välityksellä, Teija Räihä kertoo. -Palaute oli positiivista, ja hankkeen loputtua kaikki mukanaolijat halusivat jatkaa. Tällä hetkellä päivittäinen osallistumisprosentti on lähes 90, kertoo tulosyksikön johtaja Aino Maija Lempiäinen Kyyhkylän kuntoutuskeskuksesta. -Monet mukanaolijoista avaavat yhteyden jo hyvissä ajoin ennen jumppatuokiota, ja vaihtavat keskenään ajatuksia ennen ja jälkeen

15 mppa jumpan. Yhteiset tuokiot ovat poikineet myös saunaillan, jossa jokainen on ensin kylpenyt omassa saunassaan ja sitten on kokoonnuttu vastaanottimien ääreen saunaolusille, Lempiäinen kertoo. Kyyhkylässä suunnitellaan toiminnan laajentamista, ja lähitulevaisuudessa Räihä arvelee ryhmäkoon voivan kasvaa noin 25:een. -Teknisesti mukaan voidaan ottaa kymmeniäkin uusia osallistujia, mutta ryhmäkoon kasvaessa ohjelman haasteet kasvavat. Vuorovaikutusmahdollisuudet heikkenevät, ja porukkaa pitäisi jakaa pienempiin ryhmiin. Myös kuntoutujien omaiset ovat kiinnostuneita palvelusta. Heille se olisi toimiva yhteydenpito väline ikääntyneeseen omaiseen ja lisäisi turvallisuuden tunnetta. Tv:n kautta voitaisiin lähettää myös muuta ohjelmaa, se voisi korvata esimerkiksi lääkärikäyntejä tai sitä voisi käyttää yleisemminkin tiedonvälityskanavana esimerkiksi muuttuvista etuuksista. -Tekninen puoli on helppo järjestää, haasteellisempaa on sisällön tuottaminen. Ohjelman pitää olla räätälöityä ja riittävän mielenkiintoista ja ajankohtaista. Mahdollisuuksia on paljon, ja jos kysyntää riittää, toimintaa voidaan laajentaa myös Etelä-Savon rajojen ulkopuolelle, Teija Räihä mainitsee. SeniorPRO - seniori-ikäisten ihmisten elämisen ja asumisen uudet palvelumallit ja konseptit/mikkelin teknologiakeskus Oy Toiminnasta ei voi sanoa muuta kuin, että se on erittäin tervetullut lisä vanhuksen jokapäiväiseen olemiseen ja kotona asumiseen. Samalla sen kuntouttava vaikutus tulee olemaan merkittävä, sillä kukapa meistä viitsisi joka päivä suorittaa noita kuitenkin melko helppoja ja kevyitäkin liikkeitä säännöllisesti joka päivä, vaikkakin ne olisivat kunnon säilymisen kannalta erittäin tärkeitä. Jo nyt parin viikon toiminnan jälkeen on ilolla todettava, että paikat ovat kipeät mikä merkitsee sitä että niveliin, niskaan ja lihaksiin on tullut tarpeellista ylimääräistä liikettä. Ainakin omalta osaltani rohkenen sanoa, että varmaankaan en tulisi suorittamaan mainittuja harjoituksia tulevaisuudessa ilman tätä kontaktia Kyyhkylään. Pentti Tuisku Kotikuntouksessa mukana oleva sotaveteraani kirjasi kokemuksiaan kahden ensimmäisen viikon jälkeen Eri-ikäisten ihmisten hyvinvointia lisääviin hankkeisiin on Etelä-Savossa EU-rahaa käytetty 4,9 milj. Senior PRO jäi elämään Reilun vuoden pituisesta Senior PRO hankkeesta jäi vuorovaikutteisen tv:n lisäksi elämään muitakin aihioita. -Mikkelin Vuokratalojen omistamaan kerrostalon asunnot saneerattiin mahdollisimman esteettömiksi ja erityisesti ikääntyvien tarpeet huomioon ottaen. Mikalo vie tätä ajatusta eteenpäin mahdollisuuksien mukaan myös tulevissa kohteissaan. Projektin aikana kehitettiin myös julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä yhteistyötä (4P = public-private-people partneship). Paikalliset seniorit osallistuivat ideointiin aktiivisesti, ja työpajojen seurauksena on perustettu muun muassa seniorikahvila. 15

16 sisääntuloportti uusiksi -vanha sisääntuloportti oli sekä toiminnallisesti että ulkonäöltään vanhanaikainen. halusimme Jotakin ihan uutta Ja nykyaikaista, Jotakin erilaista. 16 kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja, pieksämäkeläinen checkmark sai tuotekehityskumppanikseen mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan laitoksen. uuden tuotteen suunnittelu aloitettiin vuonna 2001, ja ensimmäiset toimitukset kauppoihin aloitettiin vajaa kaksi vuotta myöhemmin. -omat resurssit eivät olisi suunnitteluun ja tuotekehittelyyn riittäneet, joten tarvitsimme ulkopuolista apua. ammattikorkeakoulu osasi markkinoida itseään hyvin ja osoitti myös olevansa puheidensa väärtti, kertoo checkmark oy:n toimitusjohtaja Timo Pessi. checkmark tilasi ammattikorkeakoululta koko paketin eli tuotteen designista mekaaniseen suunnitteluun, piirikortin ohjelmointiin ja käyttöja huolto-ohjeisiin. -hyvässä yhteisymmärryksessä työtä tehtiin, ja yhdessä käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja. kehitystyössä käytettiin hyväksi myös ammattikorkeakoulun hyviä kumppanuusverkostoja, pessi mainitsee. uudesta sisääntuloportista tuli onnistunut tuote, jota on myyty kaikille suomalaisille kaupan ketjuille. myös vientiin portti on kelvannut, ja tällä hetkellä tuotetta myydään muun muassa norjaan, ruotsiin ja Baltian maihin. yhteistyö mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa on jo saanut jatkoa. parhaillaan on meneillään hanke uuden tyyppisen rahalaatikon kehittämiseksi kauppoihin. -projekti käynnistyi vuoden vaihteessa, ja prototyyppi valmistunee kevään aikana. tutuksi tulleen ryhmän kanssa on helppo jatkaa, pessi toteaa. Oy Checkmark Ltd on johtava kotimainen kassapöytien ja kassa-aluetuotteiden valmistaja. yritys on mukana mm. mikkelin ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan hankkeissa.

17 yhteistyö on elinehto uusien materiaalien ja pinnoitusmenetelmien kehittäminen sekä niiden soveltaminen mm. teollisuuden tarpeisiin on materiaalitekniikan ydintä. materiaalitekniikan hankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty 10,7 milj. Yritysten kanssa toteutetut yhteiset projektit ovat Mikkelin ammattikorkeakoulun Materiaalitekniikan laitoksen tutkimustyön kulmakiviä. -Noin viidennes tehtävästä tutkimuksesta on yrityksiltä saatuja suoria toimeksiantoja. Valtaosa on soveltavan tutkimuksen Tekes-hankkeita, joissa kumppanina on joko paikallinen tai valtakunnallinen yritys, kertoo tutkimusjohtaja Martti Kemppinen. -Yrityshankkeet pitävät meidät kiinni bisnesmaailmassa. Pysymme yritysmaailman tahdissa, kun olemme koko ajan kuulolla uusimmista suuntauksista ja ajan vaatimuksista. Materiaalitekniikan tutkimusyksikkö on erikoistunut erilaisten lujuuslaskelmien tekemiseen sekä koneteknilliseen suunnitteluun ja testaukseen. -Olemme esimerkiksi tehneet rakenteiden jännitysten laskentaa ja mittauksia Roclan uusille varastotrukkimalleille sekä Tehometin valaisinpylväille. -Tutkimusprojekteja olemme toteuttaneet myös sellu- ja paperiteollisuudelle järjestelmiä ja laitteita valmistavalle Andritzille ja sahakoneita maailmalle myyvälle mäntyharjulaiselle Veisto Oy:lle, Kemppinen luettelee. Vastaavaa tutkimusta tarjoavia laitoksia on Suomessa muitakin, esimerkiksi valtavasti suurempi ja monipuolisempi VTT. Pienuudesta on kuitenkin myös etua. -Olemme erikoistuneet lujuuslaskentaan ja mekaanisiin testauksiin ja niissä olemme hyviä. Meillä on erinomainen laboratorio, hintamme ovat erittäin kilpailukykyiset ja pienenä yksikkönä olemme nopeita ja joustavia, Kemppinen luettelee yksikkönsä vahvuuksia. Tällä hetkellä materiaalitekniikan tutkimusyksikössä työskentelee Kemppisen lisäksi kuusi vakituista työntekijää ja kaksi insinöörityötään teollisuudelle tekevää harjoittelijaa. Henkilömäärä on vuosien myötä vaihdellut kuudesta yhteentoista riippuen käynnissä olevien projektien lukumäärästä. Harjoittelijoita yksikössä on vuodessa yhdestä kahteen ammattikorkeakoulun materiaalitekniikan koulutusohjelmasta. Myös lopputyöntekijöitä yksikössä on säännöllisesti. -Tulevaisuus näyttää hyvältä ainakin niin kauan kuin pystymme hyödyntämään Tekesin rahoituskuvioita. EAKRraha on ollut meidän toimintamme kannalta ensiarvoisen tärkeää, Martti Kemppinen toteaa. tutkimus ja kehitys materiaalit ja ympäristö Materiaalitekniikkaan liittyviä hankkeita on rahoitettu useita. Nyt käynnissä mm. Materiaali- ja ympäristöalojen soveltavan tutkimuksen rakenteiden vahvistaminen / Mikkelin ammattikorkeakoulu 17

18 kokeilemalla oppii harva ohikulkija arvaa, millaista maailmanlaajuista huippubisnestä tavallisen oloisen toimistorakennuksen sisältä löytyy. savonlinnalainen Wetend technologies oy on kymmenvuotisen historiansa aikana sorvannut perinteisen prosessiteknologian käsityksiä uuteen uskoon. 18

19 Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkittävä. kuitu- ja prosessiteknologian menetelmin luodaan mm. kustannustehokkaita ja ympäristöä säästäviä menetelmiä paperija selluteollisuuden käyttöön. kuitu- ja prosessitekniikan hankkeisiin on eteläsavossa eu-rahaa käytetty 5,4 milj. Wetend Technologies Oy ja sen perustajat, toimitusjohtaja Jouni Matula ja projektijohtaja Pekka Kotila ovat kehittäneet omaa pioneeriteknologiaa sekä avaintuotteitaan TrumpJet kemikaalisekoittimia ja Flash Mixing -järjestelmiä systemaattisesti yhdessä avainasiakkaiden kanssa, ja tutkimustyön osalta yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnassa toimivan Kuitulaboratorion kanssa. -Tutkimustyö kuitulaboratorion kanssa on ollut merkittävää. Moni asia on opittu yhteistyöllä ja kokeilemalla ja hyödyntämällä kuitulaboratorion osaamista ja laitteita. Yritys on rakentanut laboratorioon oman sekoitusluupin, jonka avulla voidaan tehdä tehdasmaisia kokeiluja menemättä tehtaalle itse. -Testaamme laitteemme laboratoriossa lähes aidoissa olosuhteissa, ja siirrämme osaamisen sitten tehtaalle. Laboratoriossa voimme testata myös asiakkaan prosesesseja ja tehdä erilaisia analyyseja, Matula selittää. Wetend on ollut mukana Kuitulaboratorion toiminnassa sen perustamisesta lähtien, ja Pekka Kotila toimi rakentamisvaiheen projektipäällikkönä. -Yhteistyö laboratorion kanssa on lähes päivittäistä. Noin puolet käynnissä olevista kehityshankkeista on julkisia, joissa on mukana meidän lisäksemme muitakin yrityksiä. -Toinen puoli tutkimuksesta liittyy omiin yrityshankkeisiimme. Sen lisäksi ostamme tarvittaessa Kuitulaboratoriolta erillisiä palveluita. -Omat hankkeemme ovat monesti varsin isoja, ja niiden toteuttamiseen tarvitsemme kokeneiden, koulutettujen ja osaavien ihmisten apua. Asiakas on paras kehitys- ja yhteistyökumppani. Kuitulaboratorion rooli on ollut tutkimushankkeissa merkittävä, Kotila mainitsee. -Teknologia ja tuotekehityshankkeiden merkitys on tulevaisuudessa vielä tärkeämpi ja osaamisen suhteen vaativampi. Odotamme että Kuitulaboratorio kehittää myös omaa osaamistaan ja henkilöstöään sekä tukimusvälineistöään niin, että se pysyy tukevasti hankkeissa mukana ja yltää merkittäväksi alan arvostetuksi osaajaksi maailmassa, Jouni Matula täydentää. Myös tutkimuslaitokselle yhteistyö on elintärkeää. Kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertoo laboratorion tekevän laajaa yhteistyötä sekä muiden oppi- ja tutkimuslaitosten että alueen ja alan yritysten kanssa. -Yrityksiltä saamme käytännön vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Tirri pitää myös työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimustyön välillä järkevänä. Yliopistot ovat keskittyneet perustutkimuksen tekemiseen ja heidän tuloksiaan mitataan väitöskirjojen ja tieteellisten julkaisujen kautta. Ammattikorkeakouluissa, kuten meillä Kuitulaboratoriossa, tutkimus on pääasiassa soveltavaa ja tulokset yleensä yritysten omaisuutta. Wetend Technologies Ltd on vuonna 2001 perustettu yritys savonlinnassa. yritys on kehittänyt ainutlaatuista trumpjet flash mixing -sekoitustekniikkaa, joka sekoittaa lisäaineet ja kemikaalit suurivolyymisiin prosessivirtoihin salamannopeasti. Wetendin kehittämien sekoittimien avulla paperi- ja selluteollisuus on saavuttanut merkittäviä etuja. sekoittimien ansiosta sekoittumisen taso paranee, piiskaveden määrä ja kemikaalien kulutus vähenee ja paperin laatu paranee. tuotteista noin 90% menee vientiin, euroopan lisäksi mm. pohjois-amerikkaan ja aasiaan. yrityksen liikevaihto vuonna 2010 oli 4 miljoonaa euroa. savonlinnan yksikössä on henkilökuntaa 13, kiinan myyntikonttorissa kolme ja useita myyntiagentteja eri puolilla maailmaa. Kuitulaboratorin toimintaa on rahoitettu useilla eri EU-rahoitteisilla hankkeilla. Tällä hetkellä käynnissä Savonlinnan kuitu- ja prosessitekniikan tutkimuskeskus hanke. Laboratorio on tällä hetkellä osa Mikkelin ammattikorkeakoulua. tutkimus ja kehitys materiaalit ja ympäristö 19

20 lämmöllä heimarista lomakeskus heimariin asennettiin maalämpö neljä vuotta sitten. säästöt ovat olleet kymmeniä tuhansia euroja, Ja investointi on Jo maksanut itsensä takaisin. käyttäjiä miellyttää myös maalämmön käytön helppous. 20 Investointi on neljässä vuodessa kuolettanut itsensä. -olin haaveillut maalämmöstä jo pitkään ja suunnitellut sen asentamista myös omaan taloon, kertoo heimarin isännöitsijä ja virastomestari Juha Hokkanen. haave alkoi toteutua, kun kumppaniksi projektin toteutukseen saatiin mukaan etelä-savon energiatoimisto. heimarin rakennuksia lämmitettiin aikaisemmin öljyllä, jonka hinnannousua hokkanen oli jo pidempään seurannut huolestuneena. energiatoimiston kanssa alettiin tutkia muita vaihtoehtoja, ja lopulta päädyttiin maalämpöön. -heimarin olosuhteet huomioon ottaen päätös oli monella tapaa järkevä. maalämpöputket vedettiin päärakennuksen vieressä olevaan rypsipeltoon noin puolentoista metrin syvyyteen. auralan vanhan huvilan ja sen viereen rakennetun saunan lämmitysputket puolestaan kaivettiin läheiseen saimaan lahteen. toinen vanhoista öljykattiloista jätettiin varalle, ja toinen korvattiin kahdella maalämpöpumpulla. aurala ja sauna saivat oman kompressorinsa.

21 energiatehokkuuteen ja bioenergiahankkeisiin on etelä-savossa eu-rahaa käytetty 2,1 milj. pannuhuoneen muutostöihin, putkien kaivamiseen maahan ja asentamiseen meni kaikkiaan vajaa kuukausi. -varsin huomaamattomasti työt sujuivat eivätkä asiakkaat häiriintyneet työmaasta. eikä lämmitystavan muutoskaan näy asiakkaalle päin mitenkään. hokkanen on neljän käyttövuoden jälkeen maalämpöön enemmän kuin tyytyväinen. kustannussäästöjen lisäksi etuna on käytön helppous. -aikaisemmin vuotuiset lämmitysja sähkökulut olivat öljyn hinnasta riippuen euroa. nyt selviämme noin eurolla vuodessa. investointi on neljässä vuodessa kuolettanut itsensä. maalämmön käyttöönotto vähensi lämmitykseen käytettävän työn määrää huomattavasti. -aluksi kävin kurkistamassa mittareita päivittäin, mutta nykyisin riittää kun käy silloin tällöin vilkaisemassa tilanteen. -Ja kaiken lisäksi tästä ratkaisusta on saanut itselleen hyvän mielen säästäähän maalämpö luontoa huomattavasti enemmän kuin öljy, kun lämpö tulee maahan varastoituneesta auringosta, hokkanen mainitsee. heimarin maalämpöratkaisu on toiminut esimerkkinä muille uutta lämmitysmuotoa harkitseville. -olemme järjestäneet heimarissa tiedotustilaisuuksia, joissa kiinnostuneille on kerrottu maalämmön ominaisuuksista. maalämmön käyttö onkin lisääntynyt, ja uudempia isoja kohteita ovat muun muassa hotelli herttua kerimäellä ja mäntyharjun kirkko, kertoo projektiasiantuntija Mikko Nurhonen etelä-savon energiatoimistosta. keveyttä kuljetuksiin harva matkustaja kiinnittää Junassa kulkiessaan huomiota Junavaunun rakenteisiin. vielä harvempi tietää, että kevyimmät Ja kestävimmät uusien vaunujen materiaalit tehdään mikkelissä. näistä materiaalitekniikan innovaatioista hyötyy myös alueen metsäteollisuus. Mikkeliläisen Fibrocom Oy:n valmistamia junavaunujen suojakuoria on kaikissa Pendolino-junissa sekä uudessa Allegro-junassa. Myös junanvaunujen muita materiaaleja on valmistettu Fibrocomin kehittämästä ontelokomposiittimateriaalista jo yli viisitoista vuotta. -Ja hyvin ovat kestäneet, toteaa toimitusjohtaja ja ontelokomposiittiteknologian kehittäjä Mauri Laitinen. Laitinen kehitti keksintöään Fibrocomia edeltäneessä yrityksessään, ja liiketoiminnaksi idea jalostui 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä yritys toimittaa keveitä komposiittirakenteita kuljetus-, prosessi- ja puolustusvoimateollisuudelle. -Yli 80 prosenttia tuotannostamme menee junavaunujen osiin, mutta uusi, kasvava alue ovat metsäenergian kuljetuksiin liittyvät uudet ratkaisut. Ontelokomposiitti on materiaalina uudenlainen, kestävä mutta samalla kevyt. -Se sopii hyvin kohteisiin, joissa materiaalilta vaaditaan keveyden ja kestävyyden lisäksi muotoiltavuutta ja pitkää käyttöikää. Monesti sitä käytetään korvaamaan metalliosia. -Ajoneuvosta saadaan ontelokomposiittia käyttämällä painoa pois, jolloin siihen voidaan lastata enemmän tavaraa ja samalla säästetään polttoainekustannuksissa. -Ontelokomposiitti on sisältä ontto, joten sinne voidaan asentaa lämpöeristeitä, sähköjohtoja ja antureita, ja ulkonäkö säilyy siistinä, Laitinen luettelee. Fibrocomin uusin sovellus on energiapuun kuljetukseen soveltuva kontti. Komposiittikontti on tilava, kevyt ja luja, ja samaa konttia voidaan kuljettaa junassa, autolla ja vaikka proomulla. -Metsäenergian käyttö tulee lähivuosina kasvamaan, ja kuljetusten välimatkat kasvavat. Mitä helpommin tavara siirtyy, sitä suuremmaksi hyöty kasvaa, Laitinen toteaa. Metsäyhtiöt, energialaitokset ja kuljetusyrittäjät ovat olleet Fibrocomin kehittämästä kontista kiinnostuneita, ja Laitinen uskookin uuden tuotteen kasvattavan jatkossa yrityksen liikevaihtoa huomattavasti. Kehitystyöhönsä Fibrocom on saanut apua alueella toimivilta yliopistoyksiköiltä sekä ammattikorkeakoululta ja yritys on toiminut näiden kumppanina useissa EU-rahoitteisissa hankkeissa. -Tuotteen kehittämisessä ja testaamisessa erilaisten kehitys ja yritysryhmähankkeiden kautta saatu ulkopuolinen asiantuntija-apu on ollut merkittävä, Laitinen mainitsee. Fibrocom on perustettu vuonna yritys on kehittänyt ontelokomposiittiteknologian, jota käytetään muun muassa junanvaunuissa korvaamaan metallirakenteita. liikevaihto vuonna 2009 oli 2 milj.. henkilöstöä Käynnissä on useita TEKES-hankkeita, joihin alueen yritykset ovat osallistuneet, esimerkiksi Bioenergialogistiikan kehittäminen hyödyntäen ontelokomposiittirakenteisia siirtokontteja/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Mikkeli Kuva: VR Group Hanke: Etelä-Savon energiatoimisto/ Mikkelin ammattikorkeakoulu 21

22 Reitti työelämään 22 -meet- ja meetit-hankkeiden yhtenä tarkoituksena oli etsiä ns. piilotyöpaikkoja eli työllistää ihminen sellaisiin tehtäviin, jotka työpaikalla on tehtävä, mutta jotka eivät varsinaisesti kuulu kenenkään työntekijän päävastuualueeseen, kertoo projektipäällikkö Timo Keisala Bovallius palveluista. pieksämäen kaupungin kotihoitopalvelussa yksi tällainen tehtävä on kaupassakäynti. kotona asuvista vanhuksista monikaan ei kykene käymään kaupassa eikä kodinhoitajan aika tahdo siihen riittää. ratkaisuksi kehitettiin kauppakassipalvelu, jossa Bovallius palveluiden työllistämä ihminen hakee aamulla asiakkaan kauppalistan, tekee paikallisesta kaupasta listan mukaiset ostokset ja tuo tavarat asiakkaalle. kotihoitajalta puolestaan vapautuu resursseja vanhuksen hoitoon. -tällä hetkellä kauppakassipalvelu työllistää pieksämällä kaksi ja Juvalla yhden ihmisen, kiesala kertoo. palvelu on saanut huomiota myös valtakunnallisesti, ja esimerkiksi espoossa tehdään selvitystä toiminnan käynnistämiseksi. -kaupungille tämä on selkeä säästö, kun kotihoidon työntekijä vapautuu varsinaiseen työhönsä. lisäksi pitkäaikaistyötön pääsee pois vuosien myötä kymmeniä työllistämisapuja pieksämäellä tarjonnut yritys on saanut toimintaansa lisäpotkua esr-hankkeista. erityisen hyvin on onnistuttu kauppakassipalvelussa Ja pesulatoiminnassa. tukimaksujen viidakosta, ja kaupunki alkaa saada verotuloja. -muutamat toiminnassa mukana olevat kauppiaat ovat hoksanneet palvelun merkityksen, ja ovat tarjonneet palvelua yritysasiakkailleen. kaupassa säästyy henkilökunnan aikaa, kun ulkopuolinen ihminen kerää esimerkiksi päiväkotien ja koulujen tilaamat tavarat. työn kustannukset jakaantuvat kauppiaan, asiakkaan ja tilaajan kesken. toinen pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia työllistävä kohde on Bovallius pesula, jonka toiminta käynnistyi kaksi vuotta sitten, kun paikkakunnan suurin pesula rusanen muutti uusiin tiloihin ja myi entisen pesulan Bovallius säätiölle. -pesula tarjoaa vesi- ja kemiallista pesua, kuljetuspalvelua sekä itsepalvelupesulan. liiketoiminta sopii mainiosti pitkäaikaistyöttömille ja vajaakuntoisille, ja käytämme tätä myös Bovallius-ammattiopiston opiskelijoiden työssäoppimispaikkana, kertoo pesulan päällikkö ulla nyrönen. pesulan suurin asiakas on aikaisempi omistaja rusanen, jonka alihankkijana Bovallius toimii. sen lisäksi pesulassa pestään muun muassa pieksämäen kaupungin, hankasalmen kunnan, puolustusvoimien ja yksityisasiakkaiden pyykkejä. vuodessa pesulassa pestään noin kiloa pyykkiä. yrityksen vajaasta 20 työntekijästä noin puolet on hankkeen kautta tulleita työntekijöitä. sopeutuminen työyhteisöön on nyrösen mukaan sujunut hyvin. -alussa tietenkin piti selvittää työpaikan pelisääntöjä, mutta yhteinen sävel on löytynyt yllättävänkin mukavasti. -pesulassa on useita työvaiheita ja voim-

23 esr-hankkeilla on työllistetty etelä-savossa 790 henkilöä. me etsiä jokaiselle sopivan tehtävän. perehdytystä jatketaan niin kauan kuin se on tarpeen, päiviä tai viikkoja. pesulan lisäksi pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset työllistyvät pesulan ja kauppakassipalvelun lisäksi myös muun muassa Bovallius säätiön, moilas oy:n ja preseco oy:n yhdessä omistamaan kompostointiyritykseen. -sen lisäksi tarjoamme sekä yrityksille että yksityisille erilaisia kiinteistö-, korjaus- ja kierrätyspalveluja. viime vuoden kesäkuussa säätiö käynnisti kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavan toimintayksikkö sutiskan. -sutiskan toiminnassa pääpaino on kuntoutuksessa. ihmiset tulevat tänne sosiaalitoimen tai te-toimiston kautta, ja jokaiselle tulijalle tehdään henkilökohtainen aktivointisuunnitelma, jonka tavoitteena on saattaa ihminen työelämään, kertoo sutiskan kuntoutusjohtaja kirsi pöllänen. Bovallius palvelut oy on vuonna 2004 perustettu sosiaalinen yritys, joka tarjoaa kiinteistöhuollon, rakentamisen, kaupassakäynnin ja kierrätysalan palveluja. yhteensä Bovallius palvelut oy työllistää noin 70 ihmistä, josta hankkeen kautta työllistyneitä on noin 25, heistä suurin osa vuotiaita miehiä. S. ja A. Bovalliuksen säätiö vuonna 1905 sofia ja angelique Bovalliuksen säätiöimän omaisuuden turvin toimintansa aloittanut yleishyödyllinen säätiö, jonka varallisuus muodostuu pääosin pieksämäen alueella sijaitsevasta metsä- ja kiinteistöomaisuudesta. säätiön tarkoituksena on tukea kuulovammaisia kasvamaan ja kehittymään itsenäisiksi, tasapainoisiksi ja hyödyllisiksi yhteiskunnan jäseniksi. tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää kuulovammaisille ja muille erityistä tukea tarvitseville henkilöille ammatillista peruskoulutusta, valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä työllistymistä edistävää työtoimintaa. Bovallius säätiön toimintaa ovat Bovallius-ammattiopisto, Bovallius palvelut sekä yhteisyritys Bovallius Bio oy. 23

24 Kannen ja aukeaman kuvat: Jarmo Teinilä 24 Suuriin rahoihin ei vielä ole päästy käsiksi

25 Biisonimafia rules! Siltahyppyjä 20 metristä, autojen yli kieriskelyä, kreisiä huumoria. KIINNOSTAAKO? Nuorten punkaharjulaiskavereiden luoma Biisonimafia on kerännyt facebookissa yli fania ja poikien ensimmäinen nettielokuva sai yli katsojaa. Kaitsu Rinkinen ja Janne Kaperi käsikirjoittavat ja esiintyvät Biisonimafian sketseissä. Huumoriaan pojat kuvaavat hyväntahtoiseksi extremeksi. Kaitsu Rinkinen (28) ja Janne Kaperi (27) ovat tunteneet toisensa pikkupojista lähtien. Kaverusten villit leikit kanavoituivat myöhemmin muun muassa lumilautailuharrastukseen, ja maailmaa käytiin yhdessä valloittamassa hiihtopummeina Kanadassa. Pikkuhiljaa syntyi idea oman nettielokuvan tekemisestä, ja vuonna 2006 valmistui B2- stunt-pitoinen täysmittainen toimintaelokuva, jota jaettiin netin kautta maailmalle. -Silloin perustettiin oma yritys ja saatiin ensimmäiset sponsorit, Kaitsu Rinkinen kertoo. Merkittävä sysäys nuorelle yritykselle oli Pepsimaxin saaminen ykkössponsoriksi. -Marssimme Pepsin toimistolle ja esiteltiin videoitamme. He kiinnostuivat tekemisistämme ja siitä se sitten lähti. Sen jälkeen toiminta muuttui ammattimaisemmaksi, Rinkinen ja Kaperi toteavat. Tunnettuutta lisäsi myös vuoden 2010 Miss Suomen Viivi Pumpasen mukaantulo ohjelmiin. -Se oli osin sattumaakin. Viivi oli silloin Miss Helsinki ja oli juontamassa jotakin juttua Savonlinnassa. Me etsittiin nättiä tyttöä yhteen sketsiin ja kysyttiin Viiviä. Hän innostui ja on halunnut olla mukana muutenkin kuin mykkänä kaunottarena. Biisonimafian toimisto on Helsingin keskustassa, mutta kaikki kuvaukset on tehty Punkaharjulla. Tiimiin kuuluu Rinkisen ja Kaperin lisäksi joukko osaavia freelancereita. -Hyvä ja ammattitaitoinen porukka, nuoret miehet kehuvat. B2- nettielokuva sai melko lyhyessä ajassa katsojaa netissä, minkä ansiosta punkaharjulaispoikien hullutteluhuumorista kiinnostuivat myös kollegat eli Duudsonit. -Päästiin Duudsonien Jarnon kanssa palaveriin, ja lopputuloksena oli sopimus Rabbit Films -tuotantoyhtiön kanssa. Se oli meille kova juttu, löydettiin sopiva koti meidän jutuille, yhtiössä on meidän kaipaamaa tietotaitoa ja osaamista, Janne Kaperi kertoo. Nettimaineen siivittämänä Yritysten kehittämishankkeisiin Etelä-Savossa on EU-rahaa käytetty yli 30 milj. Biisonimafia on päässyt myös televisioon, ja viime keväänä Biisonipojat tekivät Sub TV:lle oman sketsisarjan. -Katsojaluvut olivat hyviä, vaikka emme päässeetkään prime time esitysaikaan. -Telkkari on tärkeä ja sen kautta on esimerkiksi katsojakuntamme ikärakenne laajentunut sekä nuorempiin että vanhempiin. Pääasiallinen kohderyhmämme ovat teini-ikäiset. Facebookyhteisömme on myös tärkeä, ja telkkarin ohella panostammekin tällä hetkellä nettiin. Rinkinen ja Kaperi kuvailevat ohjelmiaan hyvän mielen huumorisarjoiksi. Ohjelmissa tehdään temppuja maassa, vedessä ja ilmassa, mutta mukana on aina poikamainen hulluttelu. -Videoihin on viime aikoina satsattu, ja koko kevät hiottiin uusia nettisivuja. Sinne on rakennettu videokirjasto, josta kävijät pääsevät helposti katsomaan videoitamme. Tällä hetkellä niitä on siellä yli sata. Biisonimafia on ainoa mainosrahoilla toimintansa aloittanut nettipohjainen ohjelmayritys. Etelä-Savon ELY-keskuksen myöntämä yritystuki oli myös tärkeä aloittaville yrittäjille. -Tuen myöntämiseen vaikutti paljon televisioon pääsy, pojat uskovat. Suuriin rahoihin ei vielä ole päästy käsiksi eikä maailman valloitus ole ainakaan lähivuosien tähtäimessä. Tällä hetkellä nuoret yrittäjät odottavat Sub TV:n päätöstä siitä, jatkuuko oman sarjan tekeminen tulevana syksynä. -Tottakai olisi hienoa päästä maailmalle, mutta toimimme melko kapealla sektorilla ja tämäntyyppisen suomalaisen huumorin vienti ulkomaille on haasteellista. Lähiaikojen tavoitteena onkin rakentaa Biisonimafiasta kokonaisvaltainen paketti, joka palvelee niin netissä kuin televisiossa. Ja niistä isoista rahoista: -Viimeksi kun ajettiin Punkaharjulta Helsinkiin, auto hajosi Lahdessa. Että ihan hienoimmilla maastureilla ei vielä vedellä, pojat nauravat. EUrahoitusta käytetään yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä parantaviin hankkeisiin mm. ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hankintaan ja investointeihin. 25

26 Äijäkulttuurissa otettiin uudet ideat hyvin vastaan sairaspoissaolojen määrä väheni puoleen Ja työtapaturmien määrä pieneni huomattavasti. vr:n konepajalla osallistuminen voimavuodet hankkeeseen toi yritykselle selkeitä konkreettisia hyötyjä. uutta puhtia työhön VR-yhtymän Pieksämäen konepaja on oman alueensa suurimpia työnantajia. Työntekijöitä on 235, ja keski-ikä hieman yli 50 vuotta. Keskiraskasta teollisuuden alaa edustavan konepajan työntekijät ovat myös työnantajalleen uskollisia; vaihtuvuus on vähäistä ja monet tekevät fyysisesti raskasta työtä koko ikänsä. -Pikkuhiljaa syntyi tarve kiinnittää huomiota työhyvinvointiin ja poissaolojen määrään, ja jo ennen Voimavuodet- hankkeen alkamista olimme tehneet kartoituksen henkilökunnan terveydentilasta. -Hanke tuli meille sopivaan ajankohtaan, saimme asiantuntija-apua työn jatkamiseen, toteaa henkilöstökoordinaattori Aira Lamberg VR:n konepajalta. Voimavuodet hankkeen kohderyhmänä olivat kaikki 45-vuotta täyttäneet työntekijät, ja osallistuminen oli vapaaehtoista. -Yllättävänkin moni lähti mukaan, mikä oli tietenkin myönteinen asia ja osoitti, että tällaiselle toiminnalle oli tilausta, mainitsee VR:n konepajan päällikkö Erkki Puhakka. Ohjelma jakaantui neljään eri teemaan: työturvallisuus, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, oman työn hallinta ja ikäjohtaminen. -Kaikille pakollisia olivat vain työturvallisuuteen liittyvät luennot, muuten sai itse valita mihin osallistui, Lamberg korostaa. Ohjelman sisällöstä vastasi yhteistyökumppani Mikkelin ammattikorkeakoulun sosiaalija terveyshuollon osaston opettajat ja oppilaat. -Osallistujille järjestettiin tietoiskuja liikunnasta ja ravinnosta ja tehtiin muun muassa perusteelliset kuntoanalyysit. Taukotuvissa järjestettiin erilaisia puolen tunnin mittaisia toimintapäiviä noin kerran kuussa. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja harjoiteltiin VR-yhtymän Pieksämäen konepaja vr:n konepaja on osa vr-yhtymää. työntekijöitä pieksämäen yksikössä on noin 235, ja yritys on alueensa suurin työnantaja pieksämäen kaupungin jälkeen. konepaja on osa vr yhtymä oy:n palvelu- ja tuotantodivisioonaa, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa tavaravaunujen kunnostus ja uudisvalmistus, vr track oy:n kaluston kunnossapito, veturien, kiskobussien ja erilaisten komponenttien kunnossapito. draaman keinoin. Opiskelijat esittivät lyhyitä näytelmiä, joissa käsiteltiin ihmisiä erilaisissa ristiriitatilanteissa. Yhdessä keskusteltiin tilanteiden ratkaisuvaihtoehdoista. Henkiselle puolelle liittyi myös muistojen ilta, johon kutsuttiin mukaan VR:n eläkkeelle jääneitä työntekijöitä. He toivat mukanaan vanhoja valokuvia ja kertoivat muisteloitaan omilta työajoiltaan. -Ilta oli tosi lämminhenkinen, Aira Lamberg mainitsee ja muistuttaa, että konepajan äijäkulttuurissa otettiin uudet ideat hyvin vastaan. -Ihminen tarvitsee työnsä vastapainoksi jotakin erilaista. Hanke osoitti, että sille on tarvetta ja siihen ollaan valmiita osallistumaan. -Vaikka ohjelman läpivieminen oli melkoinen rutistus koko organisaatiolle, se kyllä kannatti. Huomasimme, miten aktiivista väkeä meillä on ja miten paljon merkitsee uudenlaisten virikkeiden tuominen työyhteisöön. -Sairaspoissaolojen vähenemisen lisäksi olemme saaneet ilmapiiritutkimuksissa hyviä tuloksia, selkeästi yli VR:n muiden yksiköiden keskiarvojen. Se osoittaa, että meillä on reilu meininki ja aivan varmasti hankkeen aikana tehdyt asiat ovat yhteishenkeen vaikuttaneet, Puhakka uskoo. Vaikka hanke itsessään loppui, aiotaan VR:n Konepajalla jatkaa hyvin käynnistynyttä toimintaa omin päin. Jatkohankkeeseen osallistutaan, jos sellainen käynnistyy. -Hanke antoi tärkeän sysäyksen tehdä asioita, jotka olisivat muuten saattaneet jäädä tekemättä, Lamberg ja Puhakka toteavat. Kolmen hankkeen kokonaisuus, jossa osa-alueina : Voimavuodet - Sähköiset terveyspalvelut, Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt, Voimavuodet - Takaisin työelämään 26 simulaattorilla Kuva: Hannu Kosonen tehoa opetukseen rekan perävaunuun rakennettu simulaattori on antanut uutta vauhtia kuljetusalan opiskelijoille etelä-savossa. itä-suomen ainoa rekkasimulaattori otettiin käyttöön etelä-savon ammattiopistossa viime keväänä, ja laite sai innostuneen vastaanoton. perävaunu sisältää simulaattorin lisäksi nykyaikaisella tekniikalla varustetun luokan sekä opettajan oman tilan. -simulaattori on vastannut odotuksia. sen avulla opetus on muuttunut tehokkaammaksi ja käytännönläheisemmäksi. haluttuja tilanteita voidaan toistaa hidastettuna ja palata niihin uudestaan. -opiskelijat, jotka ovat ajaneet simulaattorilla sopeutuvat nopeammin oikeaan liikenteeseen raskaalla ajoneuvolla, koska heille on tullut jo jonkinlainen tuntuma mistä on kysymys, toteaa projektipäällikkö Ossi Malhonen etelä-savon ammattiopistosta. myös opettajat ovat saaneet rekkasimulaattorin kautta uudenlaisen näkökulman työhönsä. helposti liikuteltava, huipputeknologiaan perustuva rekkasimulaattori tulee itäsuomalaisten ammatillisten oppilaitosten yhteiskäyttöön. lisäksi laitetta on jatkossa tarkoitus käyttää myös kuljetusalan yritysten henkilöstökoulutuksiin. Simulaattorin taustalla ovat ESR- rahoitteinen Poveri -hanke sekä EAKR -rahoitteinen Rekkasimulaattori, Itä Suomen siirrettävä logistiikka-alan oppimisympäristö hanke.

27 molemminpuolista hyötyä Mikkelin kasarmikampuksella toimiva Astral-laboratorion tutkimuskohteet kuulostavat todelliselta huipputieteeltä ja sitä ne ovatkin; laboratorio on erikoistunut atomikerroskasvatukseen ja magnetonisputterointiin. Tutkimuksesta ovat alueen yritykset ehtineet hyötyä jo monin tavoin. Astral-laboratorio on osa Lappeenrannan teknillistä yliopistoa, ja yksikössä tehdään sekä kokeellista perustutkimusta että yritysyhteistyöhön perustuvia tutkimushankkeita. -Yritysyhteistyö on kiinteä osa toimintaamme ja hankkeissa on ollut mukana yrityksiä Mikkelin alueen lisäksi myös muualta Suomesta ja Euroopasta. -Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia. Yritykset saavat uusimman teknologisen tiedon ja voivat hyödyntää sitä omassa tuotekehityksessään. Me katsomme ilmiöitä teknologioiden taustalla ja tuotamme yrityksille uutta tietoa. Itse opimme uutta teollisten alojen käytännön työstä, kertoo tutkija Tommi Kääriäinen. Astral-laboratorion viimeisimpiä hankkeita on CALD, jossa tavoitteena on kehittää atomikerroskasvatusteknologiaa kohti rullalta-rullalle prosessia ja aikaisempaa parempia materiaaleja pakkausteollisuudelle. Myös tätä hanketta toteutetaan yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. -Nanoteknologian avulla kehitetty atomitason päällystys (atomic layer deposition ALD) on erittäin ohut, tasainen ja hallittu päällystekerros, jonka avulla voidaan muita päällysteitä paremmin estää muun muassa kosteuden ja hapen läpäisyä. Pakkausmateriaaleissa tämä on erityisen tärkeää. Mitä tiiviimpi pakkaus, sen pidempi on tuotteen myynti- ja käytettävyysaika. Mikkelin Astral -yksikön tutkijat ovat selvittäneet ALD-teknologian käyttömahdollisuuksia pakkausmateriaaleissa, ja pakkausteknologisen tietämyksen tutkimukseen on tuonut Tampereen teknillisen yliopiston tutkijar yhmä. Laboratorio toimii Mikkelin ammattikorkeakoulun tiloissa, ja yhteistyön tiivistäminen vuokranantajan kanssa on lähiaikojen suunnitelmissa. -Opiskelijoiden mukaan saaminen tutkimushankkeisiin hyödyttää molempia. Opiskelijat saavat tuntuman oikeaan tutkimukseen ja me taas jatkossa ammattitaitoista väkeä omiin hankkeisiimme. Tommi Kääriäinen muistuttaa myös Astral-laboratorion kansainvälisistä kontakteista. -Mikkeli pääsee alueena hyvin esille kansainvälisissä seminaareissa, joissa tutkijamme vierailevat. Seudun tunnettuus ja vetovoima kasvavat myös sitä kautta. Hankkeita mm. World class materials technology in Mikkeli / Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Materiaalitekniikan tutkimus Etelä-Savossa/ Lappeenrannan teknillinen yliopisto historia herää henkiin kiinnostaisiko tietää, miltä näyttää marsalkka mannerheimin sikarilaatikon sisältö? entä haluaisitko tutkia astuvansalmen kalliomaalauksien yksityiskohtia tietokoneelta? Tämä ja paljon muuta kulttuuriperintöön liittyvää tietoa löytyy Viva3-hankkeen tuloksista. Toistaiseksi tutkimustulokset ovat tutkijoiden, hankkeeseen osallistuneiden ja opetuksen käytössä. -Seuraava vaihe on sitten miettiä, miten suuri yleisö pääsee tietoa hyödyntämään, toteaa projektipäällikkö Juhani Grönhagen Mikkelin ammattikorkeakoulusta. ESR-rahoitteinen Viva3-hanke käynnistyi elokuussa 2008, ja ensimmäinen vaihe päättyy syyskuun lopussa. Tavoitteena oli testata erilaisia menetelmiä, joiden avulla digitoinnin prosesseja voitaisiin kehittää ja luoda mahdollisimman kustannustehokkaita malleja. Hankkeessa keskityttiin kahteen alueeseen; 3D-mallinnukseen ja liikkuvaan kuvaan. -Työ aloitettiin selvittämällä, mitä kaikkea aihepiiri piti sisällään ja millaisia yhteistyökumppaneita voisimme saada. Merkittävimmiksi mallinnuskohteiksi valikoituivat Olavinlinna, Astuvansalmen kalliomaalaukset ja Marskin salonkivaunu. -Sen lisäksi 3D-mallinnuksia on tehty muutamista muista E L Ä V Ä I N E N E T E L Ä - S A V O yksittäisistä rakennuskohteista ja Savonlinnan maakuntamuseon esineistä, kertoo paikkatietoasiantuntija Esa Hannus. -Punaisena lankana työssä oli olemassa olevan kulttuuriperinnön tallentaminen digitaalisessa muodossa. Ympärillämme oleva vanha kulttuuri on vaarassa hävitä, ja sen digitaalinen tallentaminen auttaa rakennusten ja muiden kohteiden myöhemmässä rekonstruoinnissa. -Digitointi mahdollistaa myös kohteiden tutkimisen netin kautta. Aina ei siis tarvitse mennä paikan päälle, Hannus toteaa. Yksi mallinnuksen kohteista on Mikkelin rautatieasemalla oleva marsalkka Mannerheimin salonkivaunu. 3D-mallinnuksen avulla voi tutustua vaunun yksityiskohtiin askel askeleelta. Päämajamuseossa olevaa kokonaisuutta on rakennettu siten, että tietokoneruutua klikkaamalla pääsee kurkistamaan myös vaunussa olevien tavaroiden, esimerkiksi Marskin sikarirasian sisään. Ruudulle tuleva teksti kertoo, mitkä olivat marsalkan suosikkisikareja. -Vastaavasti Astuvansalmen kalliomaalauksia on kuvattu ja tallennettu digitaalisesti, minkä ansiosta maalauksia voidaan tietokoneella tutkia tarkasti. Ammattikorkeakoulun opiskelijat saatiin projektiin mukaan, ja aiheesta on valmistunut tai valmistumassa toistakymmentä opinnäytetyötä. -Yksi tärkeimmistä tavoitteista olikin nitoa tutkimus osaksi opetusta, ja siinä onnistuttiin hyvin, Grönhagen ja Hannus mainitsevat. Viva3-projektin toisessa osiossa tallennettiin vanhenevilla tekniikoilla taltioituja videoita digitaaliseen muotoon. -Video- ja filmiaineiston digitoinnilla alkaa olla kiire ja ratkaisuksi kehitetään massadigitointia, jolloin kustannukset saadaan minimoitua, toteaa projektipäällikkö Osmo Palonen. Suunnitelmissa on saattaa materiaalia myös suuren yleisön käyttöön ja materiaalin käytännön sovelluksista on joitakin kokeiluja tehty. -Marskin salonkivaunun 3Dmallinnus on esillä Jalkaväkimuseosssa, ja Astuvansalmen kalliomaalausten virtuaalikuvaa on käytetty Art Amazon tanssiryhmän markkinointivideossa, Esa Hannus kertoo. Viva3-hanke on menetelmäkehityshanke digitoinnin prosessien kehittämiseksi, alan osaamisen vahvistamiseksi ja kustannustehokkaiden toimintamallien kehittämiseksi. Hankkeessa on keskitytty digitoinnin erityisaloihin eli 3D-mallinnukseen ja liikkuvaan kuvaan, jotka kuuluvat Mikkelin ammattikorkeakoulun rooliin seudullisessa DigitalMikkeli konsortiossa. DigitalMikkeliin ja Viva3:een liittyy sisarhanke 27 Ephemera Helsingin yliopiston kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksessa. Kuva: Hannu Tyrväinen, Viva3-hanke

28 Julkinen tiedote Kiinnostuitko? Lisätietoa Etelä-Savon alueen EU-hankkeista saat esimerkiksi Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Etelä-Savon maakuntaliitosta. Etelä-Savon ELY-keskus Postiosoite: PL 164, Mikkeli Käyntiosoitteet: Jääkärinkatu 14, Mikkeli ja Mikonkatu 5, Mikkeli Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A, Mikkeli Puhelin