Kestävän kasvun Suomi. EK:n eduskuntavaaliviestit ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen, luvitukseen ja kaavoitukseen sekä liikenteeseen

Transkriptio

1 Kestävän kasvun Suomi EK:n eduskuntavaaliviestit ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen, luvitukseen ja kaavoitukseen sekä liikenteeseen

2

3 Sisällysluettelo Saatteeksi 4 Kestävän kasvu Suomi 5 Megatrendit 8 Ilmasto ja energia 9 Kiertotalous 13 Luvitus ja kaavoitus 18 Liikenne ja infra 23 Yhteenveto 27 EK:n yhteyshenkilöt 28 Lue lisää EK:n vaaliviesteistä 29

4 Saatteeksi Keväällä 2019 valittava eduskunta ja tuleva hallitus on suurten valintojen edessä. Elinkeinoelämä haluaa osallistua keskusteluun ja tarjota päättäjille parhaan asiantuntemuksensa ja Suomelle eturivin ratkaisut. Tähän julkaisuun on koottu kestävän kasvun aineksia, joilla Suomi menestyy jatkossakin luoden hyvinvointia kansalaisille. Ilmastonmuutos, globalisaatio, teknologian kehitys, kaupungistuminen ja väestönkasvu vaikuttavat maailmanlaajuisesti ihmisten elämään. Suomalaisilla yrityksillä on tarjottavana ratkaisuja näihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Esityksillämme haluamme vauhdittaa ympäristöystävällisten investointien toteuttamista tähän liittyy merkittävää kasvupotentiaalia. Ne ovat myös keino turvata jälkipolville hyvä ympäristö. Näillä sivuilla tuomme kestävän kasvun näkökulmaa ilmastoon ja energiaan, kiertotalouteen, kaavoitukseen ja luvitukseen sekä liikenteeseen. Tehdään tästä totta seuraavalla vaalikaudella! Elinkeinoelämän keskusliitto EK Jyri Häkämies 4

5 Kestävän kasvun Suomi Esimerkkejä kestävän kasvun nykytilasta Suomessa: Taloudellisen kasvun kautta Suomi voi kehittyä eturivin yhteiskuntana ja tarjota sellaista hyvinvointia, jota suomalaiset arvostavat ja haluavat: terveyttä, koulutusta, kulttuuria, elämänlaatua, senioripalveluja. Kun kasvu on ympäristön kannalta kestävää, mahdollistaa se hyvän elämän myös tuleville sukupolville. Vastuullinen liiketoiminta on EK:n lähtökohta Suomen taloudelliselle kasvulle. Suomi on osannut kautta aikojen käyttää luonnonvaroja, energiaa ja muita resursseja taloudellisesti ja viisaasti. Ympäristölainsäädännön taso on korkea. Kansainvälisten vastuullisuusvertailujen kärjestä löytyy monia suomalaisia yrityksiä. Myös pienet ja keskisuuret yritykset etenevät myönteisesti: kolme neljästä pk-sektorin yrityksestä arvioi, että kestävällä kehityksellä on niille suuri tai kasvava merkitys. Kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet 30 % kymmenessä vuodessa. Sähkön tuotannosta 80 % on jo hiilineutraalia. Luonnonvaroja ja materiaaleja käytetään tehokkaasti ja kierrätetään fiksusti. Yhdyskuntajätteestä saadaan hyötykäyttöön jo noin 99 %. *) Suomessa on maailman puhtain ilma. Ilmapäästöjä on vähennetty merkittävästi ja niitä ehkäistään tehokkaasti. **) Suomen vientiteollisuus on ympäristövaikutuksiltaan OECD- ja EUmaiden ykkönen seuraavilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäytössä, metsäpinta-alan osuus, pintaveden ekologinen tila ja cleantechinnovaatioympäristö. Olimme parhaassa kolmanneksessa lähes kaikissa muissakin ympäristö- ja luonnonvarakriteereissä. ***) Lähteet: *) Tilastokeskus, **) WHO, ***) Gaia Consulting 5

6 Suomalainen elinkeinoelämä on sitoutunut ilmastohaasteeseen Elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja sen toimeenpanoon. Ilmastohaaste tulee ratkaista niin, että ilmakehän lämpeneminen pysähtyy 1,5 asteeseen. Ilmastoteot ovat yritysten päivittäistä toimintaa: vähennämme päästöjä omassa toiminnassa ja kehitämme ilmastoratkaisuja asiakkaiden käyttöön niin Suomessa kuin maailmalla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt EU:lle pitkän aikajänteen ilmastotavoitteen tiukentamista siten, että päästöt ja hiilinielut saadaan tasapainoon vuonna 2050 (ns. nettonolla). EK on tehnyt EU:n nettonollatavoitetta koskevan vetoomuksen myös yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Toimimme tämän saman päämäärän hyväksi eurooppalaisessa kattojärjestössämme (BusinessEurope). Lisäksi allekirjoitimme Climate Leadership Coalition -ilmastovetoomuksen marraskuussa Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat suomalainen menestystarina. Jäsenyrityksemme ovat liittyneet niihin kattavasti saavuttaen huomattavia päästövähennyksiä ja energian käytön tehostumista. Tavoitteena nettonolla EU:ssa vuonna 2050 Nettonollalla tarkoitetaan tilannetta, jossa a) päästöt vähentyvät merkittävästi b) jäljelle jäävien päästöjen vaikutus kompensoidaan hiilidioksidia sitovilla metsillä ym. hiilinielulla uusilla teknologioilla kuten hiilen talteenotto, varastointi ja/tai käyttö 66

7 Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon (ei rahoituslaitoksia), % Lähde: Eurostat Saksa Tanska EU Suomi Norja Ruotsi Suomen talouskehitys on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana selvästi keskeisiä kilpailijamaita vaimeampaa. Yritysten investoinnit ovat jääneet jälkeen muista Pohjoismaista ja EU:n keskiarvosta sekä määrällisesti että suhteutettuna jalostusarvoon. Nyt on hyödynnettävä kaikki keinot vahvistaa Suomen vetovoimaa maana, jossa kannattaa tehdä kestävän kasvun investointeja. Suomella kirin paikka investoinneissa Suomalaisen yrityssektorin investoinnit olivat vuonna 2017 noin 25 mrd euroa eli 21 % jalostusarvosta. Tuolloinkin oltiin investointien määrällä mitattuna yhä noin 15 % alemmalla tasolla kuin huippuvuonna Ennakkotietojen mukaan vuodesta 2018 muodostui investointiasteella mitattuna edellisvuotta vaatimattomampi. Siitä eteenpäin tulevaisuuden kehitystä varjostavat monet epävarmuudet. Mitä Suomi voi tehdä, jotta kestävään talouteen saataisiin lisää investointeja? Avainasemassa on kilpailukykyinen toimintaympäristö. Sen olennaisia edellytyksiä ovat johdonmukainen ja ennustettava sääntely, sujuvat viranomaisprosessit ja jatkuvasti kehittyvä infrastruktuuri. Tärkeää on myös huomioida kansainväliset megatrendit ja tarttua mahdollisuuksiin! 7

8 Ilmastonmuutos Tarve nopeille päästövähennyksille globaalisti Markkinoita suomalaisille ilmastoratkaisuille Kiertotalous etenee yli toimialarajojen Kaupungistuminen ja väestön kasvu Talouskasvun moottori ja resurssiniukkuuden aiheuttaja Kysyntää kestävälle infralle Rakentaminen, liikenne, jätehuolto, energia Datan merkitys kasvaa Megatrendit ja kestävän kasvun ratkaisut Globalisaatio Maailmankaupan pelisäännöt murroksessa Lisääntyvä kilpailu luonnonvarojen käytöstä vs. kestävyys Vastuulliset toimitusketjut Teknologian kehitys Läpikäyvä vaikutus koko yhteiskuntaan Tekoäly etenee Digitalisuus lisääntyy kaikkialla Liikenteen automaatio Älykäs energiajärjestelmä 8

9 Ratkaistaan ilmastohaaste ja luodaan hyvinvointia monipuolisella energialla 9

10 Ratkaistaan ilmastohaaste innovaatioilla, kiertotaloudella ja maailmanlaajuisilla toimilla Kasvihuonekaasupäästöt 2017 EU 9% Ilmastonmuutos on aikamme ylivoimaisesti vakavin haaste. Sen ratkaiseminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Suomalainen elinkeinoelämä on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin. Suomalaisilla yrityksillä on tarjota kehittyneitä ilmastoratkaisuja niin teknologiaa kuin palvelukonsepteja. Mitä laajemmin ne saadaan käyttöön kansainvälisillä markkinoilla, sitä parempi ilmastolle ja myös Suomelle. Muu maailma 91% Potentiaalia suomalaisille ilmastoratkaisuille! Lähde: UNEP, EEA EK:n ehdotukset: Suomen on oltava aloitteellinen ja aktiivinen EU:n tulevissa energia- ja ilmasto- sekä bio- ja kiertotalouspäätöksissä niin, että hyviä suomalaisia käytäntöjä saadaan levitettyä myös muiden hyödyksi. Ilmastopäästöille on saatava maailmanlaajuisesti hintalappu. Siksi Suomen on edistettävä globaalia hiilenhinnoittelua, jolloin päästöt vähenevät, kilpailutilanne tasapuolistuu ja cleantech-markkinat kasvavat. On myös tärkeää edistää EU:n kauppapolitiikan ja WTO-sääntöjen kehittämistä ja vahvistamista, jotta ilmastopolitiikan vaikuttavuus paranisi. Hyödynnetään kestäviä julkisia hankintoja ja cleantech-viennin edistämishankkeita sekä tuetaan kansainvälistymispalveluita erityisesti pk-yritysten osalta (BusinessFinland). Kotimaista ja kansainvälistä ilmasto- ja kehitysyhteistyörahoitusta on tärkeää hyödyntää yritysten vientihankkeissa. Vähennetään liikenteen päästöjä esimerkiksi kannustamalla vähäpäästöisten autojen hankintaa auto- ja ajoneuvoverotuksella nykyistä voimakkaammin. 10

11 Hyvinvointia vähähiilisestä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta energiasta Kohtuuhintaisen energian hyvä saatavuus on ollut Suomen taloudellisen menestyksen edellytyksenä läpi vuosikymmenten. Lisäksi energian tuotanto on ollut Suomessa jo pitkään pääosin vähähiilistä, ja osuus kasvaa koko ajan. Energiajärjestelmät ovat murroksessa: tuotantotavat uudistuvat vähähiilisiksi ja sähköistyminen etenee yhteiskunnassa. Vaikutukset ulottuvat meihin kaikkiin - niin yrityksiin kuin kuluttajiin. EK:n ehdotukset: Toteutetaan EU:n energia- ja ilmastolainsäädäntö sekä kansalliset suunnitelmat kunnianhimoisesti ja samalla mahdollisimman kustannustehokkaasti ja markkinaehtoisesti. Sallitut joustot kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Huolehditaan yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä energiaverotuksen ja päästökaupan osalta. Ei nosteta teollisuuden sähköveroa ja alennetaan palveluyritysten sähköveroa. Monipuolinen energiantuotanto on tärkeä säilyttää. Pidetään mukana kaikki vähäpäästöiset tuotantomuodot sekä huolehditaan sähkön ja lämmityksen toimitusvarmuudesta. Hyödynnetään digitalisaation mahdollisuudet energiajärjestelmissä. On tärkeää, että lainsäädäntö ei estä uusien energiapalvelujen tarjoamista kuluttajille. 11

12 Pitkän aikajänteen visiona on kehittää autonominen tehdas, joka ei tuota minkäänlaisia päästöjä. Etappeja sitä kohti on jo saavutettu. Toive päättäjille: toimikaa johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Resurssitehokkuuden parantamisessa digitaalisuus on tärkeä väline. Se tarkoittaa vaikkapa mittaus- ja säätöjärjestelmiä, joiden avulla voidaan vähentää esimerkiksi energiankulutusta. Ari Saario Tutkimus- ja kehitysjohtaja Valmet Valmet toimittaa ja kehittää teknologiaa, automaatiota ja palveluja sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Sen asiakkaat muuntavat uusiutuvia raaka-aineita selluksi, paperiksi, kartongiksi, energiaksi ja biomateriaaleiksi. 12

13 Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi 13

14 Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi Tehokkaasti toimivat markkinat ovat avainasemassa, jotta yritykset saadaan mukaan kehittämään kierto-talouden edellyttämiä innovaatioita. Kun kiertotalous toimii hyvin, raaka-aineet, tuotteet ja palvelut liikkuvat arvoketjuissa sujuvasti yli toimialarajojen. Parhaiten kiertotaloutta edistetään luomalla yrityksille edellytykset edistää kiertotaloutta markkinaehtoisesti. EK:n ehdotukset: Jatketaan lainsäädännön pullonkaulojen purkamista Suomessa ja EU:ssa (esim. sivuvirtojen ja jätteiden hyötykäyttö). Hyödynnetään julkisten hankintojen ja rahoituksen vetoapu kiertotalouden vauhdittamisessa. Tarjotaan yrityksille vahvat kannusteet kiertotalouden ja biotalouden t&k-toimintaan, pilotointiin ja vientiin. Ympäristövaikutuksia tulee laskea ja vertailla materiaalineutraalisti hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa tietoa elinkaarivaikutuksista. 14

15 Kiertotalouden kasvumahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Materiaalit hyötykäyttöön yli toimialarajojen Kun materiaaleja käytetään moneen kertaan, yritykset voivat vähentää raaka-ainekustannuksia ja löytää uusia ansaintamalleja. Rohkea brändäys ja design avuksi tuotteistukseen Kovimmat kiertotalouden yritykset satsaavat ennakkoluulottomasti tuotesuunnitteluun ja muotoiluun huomioiden koko elinkaaren. Uutta bisnestä laajentumalla palveluihin Edelläkävijäyritykset tarjoavat asiakkailleen kestäviä ratkaisuja, joiden ansaintalogiikka perustuu enenevästi palveluihin. Digialustoilla kiinni uuteen kasvuun Digitaaliset palvelualustat ja markkinapaikat luovat uusia mahdollisuuksia niin yrityksille kuin asiakkaille. Samalla alustatalous haastaa nykyrakenteet. 15

16 Jos Suomi hakee kiertotalouden edelläkävijän manttelia, kierrätyksen infra on ratkaistava. Se ei tapahdu itsestään. Jonkun on oltava aloitteellinen. Kestävä kehitys tarvitsee puheiden sijaan tekoja. Outi Luukko Toimitusjohtaja TouchPoint TouchPoint valmistaa tuotteensa ekologisista materiaaleista ja kehittää kaupallisia ratkaisuja tekstiilien kierrättämiseksi yhteistyökumppaniensa kanssa. TouchPointin työvaatteita käyttävät mm. Hesburger, Viking Line, SOL ja Scandic. 16

17 Olemme päässeet pitkälle kiertotalouden teknologian kehittämisessä. Paljon riippuu lainsäätäjän määrittämistä pelisäännöistä, kuten esimerkiksi siitä, määritelläänkö kuluttajilta kerätty tekstiili jätteeksi. Toivottavasti sääntely avaa mahdollisuuksia ja kannustaa kiertoon, eikä aseta tarpeettomia rajoja tai pullonkauloja. Petri Alava Toimitusjohtaja Infinited Fiber Company Infinited Fiber Company pystyy tekemään teknologiansa avulla uutta vastaavaa kuitua mm. tekstiili- ja kartonkijätteestä. Kuidusta voidaan valmista erilaista lankaa ja siitä edelleen kankaita. Yrityksen pilottitehdas aloitti toimintansa Espoossa talvella

18 Sujuvampaa luvitusta ja kaavoitusta 18

19 EK:n lupajärjestelmäkyselyn tulokset 2018 Lupaviranomaisten käsittelyssä 2,7 miljardin investoinnit lupakäsittely nopeutunut EK:n arvion mukaan investointeja on pysähdyksissä lupajonojen takia noin 2,7 miljardin euron arvosta. Määrä vastaa noin uutta työpaikkaa. *) Lupajärjestelmän kehitystoimenpiteet suosituimmuusjärjestyksessä Erittäin tai melko merkittävä toimenpide, % vastaajista Muutoksenhaun ja valitusmenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen Enimmäiskäsittelyaikojen määrittäminen lainsäädännössä Valitusoikeuden rajoittaminen Lupajonot ovat lyhentyneet, vaikka investointi-aktiivisuus on noussut: vuonna 2016 vastaavat luvut olivat 2,9 miljardia euroa ja työpaikkaa. SYKE:n tilastojen mukaan ympäristölupien keskimääräinen käsittelyaika oli lyhentynyt 15,5 kuukauteen (19,0 kk vuonna 2016 ja 17,2 kk vuonna 2015). Viranomaisten yhteistyön parantaminen Toimivaltaisten viranomaisten määrän vähentäminen Yleisarvio on edelleen kriittinen, erityisesti pienissä yrityksissä. Yritykset haluavat viranomaisille sitovat käsittelyajat. Myös muutoksenhakua pitäisi kehittää ja nopeuttaa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa (YVA) on sen sijaan tapahtunut positiivista kehitystä. Kaavamenettelyjen yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen Useamman luvan, ilmoituksen tai YVA:n yhdistäminen Kyselyssä olivat mukana kaavoitus, ympäristövaikutusten arviointi sekä luvitus (rakentamis-, ympäristö-, jäte-, vesitalous-, kemikaali- ja kaivos- ym. luvat ja ilmoitukset). Kaavatasojen vähentäminen Lupajärjestelmien digitalisoiminen *) Lue tarkemmin EK:n lupajärjestelmäkyselyn tulosaineistosta

20 Lupamenettelyjä sujuvoittamalla lisää investointeja Sujuvat lupamenettelyt luovat Suomelle kestävää talouden perustaa ja hyvinvointia. Ne turvaavat kestävää kaupunkikehitystä ja palveluita sekä vauhdittavat investointeja ympäristöystävälliseen teknologiaan, kiertotalouteen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Lisäksi nopeutetaan uusien työpaikkojen ja verotulojen syntymistä. Viranomaisprosessien kehittäminen on konkreettinen tapa parantaa yritystemme toimintaedellytyksiä. Samalla vahvistamme Suomen kykyä houkutella myös kansainvälisiä investointeja. EK:n ehdotukset: Online-palvelua yrityslupiin Sähköisen lupajärjestelmän tulisi palvella yrityksiä online ja sen tulisi hyödyntää tietoa tehokkaasti (samaa tietoa kysytään yritykseltä vain kerran) Luvituksen digitalisoinnissa on syytä hyödyntää tekoälyn mahdollisuudet esimerkiksi lupahakemusten ja -päätösten sekä valvonnan automatisoinnissa. Valtion lupa- ja valvontavirastosta (Luova) nopea ja ennakoitava päätöksentekijä Panostetaan asiakaslähtöiseen toimintakulttuuriin ja johtamiseen. Hyödynnetään digitalisaatiota täysimääräisesti. Tehdään yhteistyötä yli hallintorajojen ja edetään kohti kattavia yhden luukun palvelua. Määräajat lupakäsittelyyn: ympäristölupapäätökset tehtävä 6 8 kuukaudessa. Ympäristölupien muutokset käsiteltäviksi ilmoitusmenettelyllä 2-4 kuukaudessa. Lupapäätöksiä korvataan entistä enemmän ilmoituksilla. 20

21 Kaavoitus tukemaan kestävää kaupungistumista Tiivistyvät kaupunkialueet lisäävät talouskasvua, mutta kestävällä kaupunkipolitiikalla on mahdollista hillitä myös ilmastonmuutosta ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaavoitus on avain kestäviin liikenneratkaisuihin, onnistuneeseen asuntopolitiikkaan sekä eri alueiden elinvoimaan eli yritystoiminnan edellytyksiin. EK:n ehdotukset: Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus (MRL) Otetaan käyttöön hankekaava Vähennetään kaavatasoja Kehitetään osallistumista, vähennetään valituksia Nopeutetaan kaavaprosessia 21

22 Kaavoitus ja liikennesuunnittelu ovat kestävien kaupunkien kehittämisessä aivan keskeisiä. Kaavoissa pitäisi olla riittävästi joustavuutta, koska kaupungit elävät ja muuntuvat ajassa. Käyttötarkoituksia pitäisi voida muuttaa helpommin, kun tarpeet muuttuvat. Kuva: YIT Juha Kostiainen Johtaja YIT YIT on Suomen suurin rakennusyhtiö ja merkittävä rakentaja koko Pohjois-Euroopassa. Se kehittää ja rakentaa asuntoja, toimitiloja ja alueita. Se rakentaa myös infraa ja on yksi Suomen ja Pohjoismaiden isoimmista asfaltointiyrityksistä. 22

23 Liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle 23

24 Uudenlainen näkymä infrainvestoinneille Liikenteen merkitys korostuu Suomessa johtuen maantieteestä, ilmastosta ja elinkeinorakenteesta. Laadukas liikenneinfra on edellytys kestävälle ja sujuvalle liikenteelle, joka toimii tehokkaasti niin päästöjen, kustannusten kuin ajankäytön näkökulmasta. Liikenneinfran kehittämiseen laaditaan yli vaalikausien ulottuva pitkäjänteinen 12-vuotinen suunnitelma, joka luo edellytykset kilpailukykyisille, automatisoituville ja älykkäille liikennepalveluille. Pidempi investointinäkymä ja yritystarpeisiin vastaava suunnitelma kannustavat yrityksiä investoimaan ja sijoittumaan Suomeen. Liikenneväylien rahoitukseen tarvitaan tasokorotus, jolla voidaan kuroa kiinni pohjoismaiden tasoa sekä jatkaa väylien kehittämistä ja korjausvelan pienentämistä. EK:n ehdotukset: Sitoudutaan parlamentaarisen työryhmän esityksiin liikenneinfran pitkäjänteisestä kehittämisestä. Priorisoidaan kehittämisessä runkoväyliä. Parlamentaarisen työryhmän rahoitusskenaariot infrainvestoinneille Milj. euroa Jo päätetyt investoinnit Skenaario 3 Skenaario 2 Skenaario 1 Kasvatetaan perusväylänpidon rahoitusta miljoonan euron vuositasolle. Nostetaan liikenneväylien investoinnit vähintään 600 miljoonan euron vuositasolle. Hyödynnetään liikenteen uusia rahoitusmuotoja mahdollisuuksien mukaan. 24

25 Sujuvaa liikkumista kaupunkiseuduille Kasvavilla kaupunkiseuduilla tarvitaan lisää joukkoliikennetarjontaa. Työssäkäynnin ja asumisen alueet voivat laajentua, kun kaupunkiseutujen sisäistä ja niiden välistä nopeaa raideliikennettä kehitetään. Tavaraliikennekin kasvaa, kun verkkokauppa ja kiertotalouden materiaalivirrat lisäävät pienkeräystä ja -jakelua. Kaupunkiseutujen pääväylien sujuvalla liikenteellä on laajempaa merkitystä työssäkäynnille ja yritystoiminnalle. Älykkäät ja automatisoituvat liikennepalvelut edellyttävät kaupunkien ja valtion infralta uudenlaisia ominaisuuksia. Siksi valtion ja kaupunkien liikenneyhteistyötä on tiivistettävä ja yhtenäistettävä. Liikennedatan merkitys kasvaa. Sitä pitää hyödyntää enemmän mm. kaupunkiliikenteen tehostamiseksi, palveluiden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. EK:n ehdotukset: Kehitetään Helsingin, Turun ja Tampereen välisiä raideyhteyksiä niin, että junaliikenne voi kasvaa ja nopeutua. Lisätään liikennedatan hyödyntämistä. Reittejä, matka-aikoja, päästöjä ja kustannuksia koskevan tiedon tulisi olla tarjolla kaikissa päätelaitteissa ja kattaa kaikki kulkuvälineet. 25

26 Suomessa on tehokas ja kilpailtu logistiikkamarkkina, joka mahdollistaa yritystoiminnan Suomessa sijainnista riippumatta. Sitä palvelemme ajamalla yötä päivää 24/7! Politiikalta toivoisin selvää ja pitkäjänteistä satsausta liikenneinfraan. Tiestö on logistiikan verisuonisto, jonka pitää olla ensiluokkaisessa kunnossa. Ammattiliikenne on iso osa ilmastoratkaisua. Toteuttamiskeinojen pitää olla konkreettisia ja kansantaloudenkin kannalta kustannustehokkaita. Jari Immonen Toimitusjohtaja Kaukokiito Kaukokiito tuottaa maan kattavia, tasalaatuisia asiakkaan kilpailukykyä tukevia logistiikkaratkaisuja. Kaukokiidon omistavat suomalaiset perheyritykset. Yrittäjyys on vahvasti läsnä Kaukokiidon toiminnassa. 26

27 Yhteenveto EK:n ehdotukset kestävän kasvun Suomelle Suomalaisia ilmastoratkaisuja maailmalle Hyvinvointia vähähiilisestä, kilpailukykyisestä ja monipuolisesta energiasta Kiertotalous kestävän kasvun veturiksi Sujuvampaa luvitusta ja kaavoitusta Liikenneyhteydet pohjoismaiselle tasolle 27

28 Lisätietoa EK:n asiantuntijoilta Kati Ruohomäki Johtava asiantuntija Energia ja ilmasto Satu Räsänen Johtava asiantuntija Infra- ja ympäristölainsäädäntö Matti Kahra Johtava asiantuntija Energia, ilmasto ja kiertotalous Tiina Haapasalo Johtava asiantuntija, ryhmänvetäjä Logistiikka ja infra

29 Jatketaan keskustelua Suomen tulevaisuuden polttavista kysymyksistä Millaisia osaajia Suomi tarvitsee? Maailma muuttuu nopeammin kuin koskaan. Tekoäly ja robotisaatio ovat tulleet jäädäkseen, vaikka niistä ei ollut moni kuullutkaan vielä parikymmentä vuotta sitten. Suomen kohtalonkysymys on se, miten vastaamme jatkuvaan muutokseen ja uusiin osaamistarpeisiin. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Miten huolehditaan, että työ kannattaa aina? Yritysten kasvavat ongelmat löytää työvoimaa vaarantavat talouden kasvun. Yksi syy pahentuviin rekrytointiongelmiin ovat kannustinloukut. Tuloverotuksen, tulosidonnaisten palvelumaksujen ja sosiaaliturvan seurauksena työ ei aina ole yksilön talouden kannalta houkuttelevin vaihtoehto. Syy löytyy rakenteista, jotka luovat vääränlaisia kannustimia. Miten rakennamme sekä menestyvää Suomea että parempaa maailmaa? Mistä kilpailukyvyssä on kyse? Siitä, että globaalissa maailmassa kilpailemme jatkuvasti muiden maiden kanssa. Yritysten on kyettävä reagoimaan nopeasti markkinoilla tapahtuviin muutoksiin. Ketterä valtio, joka toimii ennustettavasti, reilusti ja läpinäkyvästi edistää kasvua ja mahdollistaa uudistumista. Globaalissa maailmassa on myös globaaleja haasteita suurimpana näistä ilmastonmuutos. Lue lisää EK:n eduskuntavaaliviesteistä: 29

30 Julkaisija: Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10) Helsinki Puh Graafinen suunnittelu: Grow Julkaisu verkossa: Tammikuu 2019