Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat (TRAFI/3883/ /2015)

Transkriptio

1 Perustelumuistio 1(13) Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat (TRAFI/3883/ /2015) Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräyksen säädösperusta on rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain (1664/2009) 8 :n 4 momentti, 12 a :n 4 momentti, 16 :n 8 momentti ja 25 :n 4 momentti. Määräyksellä täytäntöönpannaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä, liitteet III, V ja VI. Lisäksi määräyksellä täytäntöönpannaan komission direktiivi 2014/82/EU Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/59/EY muuttamisesta yleistä ammatillista tietämystä ja terveydentilaa ja lupakirjaa koskevien vaatimusten osalta, liitteet I ja II. Täytäntöönpanon myötä tässä määräyksessä muutetaan liikkuvan kaluston kuljettajien koulutuksen rakenne sekä osittain koulutusta koskevia vaatimuksia. Myös kielitaidon tasovaatimuksen ilmaisutavan muutos täytäntöönpannaan tällä määräyksellä. Täytäntöönpanon lisäksi määräysmuutoksen yhteydessä muutetaan koulutusohjelmia koskevia vaatimuksia siten, että ne jättävät oppilaitoksille ja toiminnanharjoittajille nykyistä enemmän liikkumavaraa ja valinnan mahdollisuuksia kuitenkaan osaamisen tasosta tai rautatiejärjestelmän turvallisuudesta tinkimättä. Samoin määräysmuutoksen yhteydessä määräys päivitetään vastaamaan nykyisiä rautatiejärjestelmän liikennöinnistä annettuja määräyksiä ja ajattelutapaa. Nykyisin voimassa oleva määräys on koettu toimintaa turhaan rajoittavaksi ja osittain toimintaan nähden liian raskaita vaatimuksia asettavaksi. Määräyksen kaikilla koulutusohjelmilla ei ole ollut rautatiejärjestelmässä käyttöä, mutta toisaalta järjestelmän kehittymisen myötä on tullut esiin sellaisia koulutustarpeita, joihin määräys ei ole pystynyt vastaamaan. Pedagogisessa mielessä tuntimäärien määrääminen viranomaisen määräyksellä on koettu ongelmalliseksi ja painopistettä on haluttu siirtää osaamissisältöön ja osaamisen syntymisen tukemiseen. Määräysmuutos vie osaltaan koulutusmaailmaa ja tehtäväkohtaisen pätevyyden hallintaa kohti turvallisuusjohtamisjärjestelmäajattelua, jota on toteutettu myös liikennöintimääräysten kokonaisuudistuksessa. Tämä nähdään myös parhaana keinona nostaa rautatiejärjestelmän tiettyjen toimintojen turvallisuustilannetta: ongelmaa ei voi hoitaa viranomaislähtöisesti määräyksiä jatkuvasti kiristämällä vaan huomion pitäisi kiinnittyä osaamisen aitoon syntymiseen opetusmenetelmien valinnalla, sekä oikean asenteen omaksumiseen turvallisuuskulttuuria ja sen mukaista identifikaatiota ja ajattelua tukemalla koulutusprosessin ja toiminnanharjoittajan perehdytysjakson sekä jatkuvan osaamisen ja toiminnan seurannan yhteydessä. Määräysmuutos on osa rautatiejärjestelmän kelpoisuussääntelyn kokonaisuudistusta, joka on aloitettu keväällä 2015 ssa syksyllä 2014 tehdyn selvityksen pohjalta. On todennäköistä, että lain rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä muuttuessa koulutusohjelmia koskevan määräyksen muutostyötä jatketaan mm. viemällä määräystä tutkintopainotteisempaan suuntaan. Muutoksien siirtymäajoissa otetaan huomioon muutosten vaikutukset toiminnanharjoittajille, mm. oppilaitoksille, ja pyritään siihen, että toiminnalle ei muutoksista aiheudu kohtuutonta haittaa.

2 2(13) Määräyksen valmistelu Sidosryhmille tiedotettiin määräyshankkeesta määräyshankepäätöksellä Hankepäätöksessä esitettiin kutsu työpajaan, joka pidettiin ssa. Määräys lähetettiin ulkoiselle lausuntokierrokselle ja lausuntoaika päättyi Lausuntonsa määräajassa antoivat Liikennevirasto, Finrail Oy, Destia Rail Oy, Proxion, VR-Yhtymä Oy, Kouvolan rautatie- ja aikuiskoulutus Oy (KRAO) sekä Teräspyörä-Steelwheel Oy. Teräspyörä ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi kommentoida yksityiskohtaisesti määräysluonnoksen kohtia. Lisäksi sisäministeriö ilmoitti, että ministeriöllä ei ole määräysluonnokseen lausuttavaa. Veturimiesten liitto antoi lausunnon asiassa määräajan päättymisen jälkeen Kaikki lausunnot kuitenkin käsiteltiin. Lausuntojen perusteella määräykseen tehtiin jonkin verran sisällöllisiä tarkennuksia sekä selkeytettiin EU-lainsäädännöstä johtuvaa käsitteistöä (terminologiaa) paremmin kansallisiin oloihin soveltuvaksi. Lausujat esittivät määräyksen eri asiakohtiin runsaslukuisesti sekä määräystä koskevia että muutoin junaturvallisuuteen tai rautatiekelpoisuuteen liittyviä kysymyksiä ja kommentteja. Pääasialliset määräystä koskevat kommentit ja n näkemys asiaan on käsitelty jäljempänä tässä muistiossa asianomaisissa asiakohdissa. Arvio määräyksen vaikutuksista Määräysmuutokseen liittyvistä turvallisuusvaikutuksista on tehty vaikutusten arviointi n arviointipalvelut yksikössä. Vaikutusten arviointi on sidosryhmien pyynnöstä luottamuksellinen, joten sitä ei liitetä tähän muistioon. Turvallisuusvaikutukset kiteytyvät ajattelutavan muutokseen, jonka mukaan toiminnan turvallisuutta hallitaan entistä enemmän toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmien puitteissa. Ajattelun mukaisesti rautatiejärjestelmässä olisi vain toimijoita, jotka toteuttavat asianmukaista turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä osaamisenhallintajärjestelmineen käytännön toiminnassa siten, että lisäriskiä ei synny. Viranomaisen rooli korostuu turvallisuusjohtamisjärjestelmien arvioinnissa lupia ja todistuksia myönnettäessä, auditoinneissa sekä jatkuvassa valvonnassa. Riski syntyy, jos toiminta ei vastaa tätä mallia. Koulutuksen osalta riskiä vähentää se, että hyväksyy kaikki koulutusohjelmat ja oppilaitokset sekä kuljettajatutkinnon vastaanottajat. Muutoksen tuomaa ns. siirtymäriskiä voidaan hallita myös vaatimalla toiminnanharjoittajilta riskien arviointia tilanteissa, joissa heidän toimintansa osaamisen hallinnan suhteen oleellisesti muuttuu. Tehdyn vaikutusten arvioinnin mukaan määräysmuutos on niin sanotusti ylätason muutos, joten muutoksen konkreettisia vaikutuksia on etukäteen haastavaa arvioida. Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että määräysmuutoksella ei ole kovin suuria vaikutuksia turvallisuudelle, rautateiden markkinoille eikä oppilaitoksille. Määräysmuutoksen myötä toiminnanharjoittajille tulee jonkin verran lisää vastuuta liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden koulutuksesta ja toiminnanharjoittajat pääsevät vaikuttamaan koulutusohjelmien sisältöön. Oppilaitos kuitenkin vastaa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annetun lain (ja kuljettajakoulutuksen osalta myös veturinkuljettajadirektiivin) mukaan koko liikenneturvallisuuskoulutuksesta ja kuljettajatutkinnot myös lisätodistusten osalta - ottaa vastaan n hyväksymä tutkinnon vastanottaja. Määräysmuutoksen vaikutukset rautatiemarkkinoihin ja uusien rautatieyritysten markkinoille pääsyyn jäänevät pieniksi Suomen rautatiemarkkinoiden rakenteesta johtuen. Oppilaitoksille määräysmuutos tuo hyvän mahdollisuuden rakentaa koulutusohjelmista entistä paremmin erilaisten toiminnanharjoittajien tarpeita vastaavia. Toteutuessaan räätälöidyt koulutukset tarjoavat toiminnanharjoittajille merkittävää etua nykytilanteeseen nähden, koska koulutuksissa voidaan keskittyä toiminnanharjoittajan kannalta merkityksellisiin asioihin ja koulu-

3 3(13) tusten pituus saadaan vastaamaan todellista tarvetta. ssa koulutusohjelmien arvioinnin ja hyväksymisen merkitys tulee määräysmuutoksen myötä entisestään korostumaan. Viraston tehtävänä on varmistaa, etteivät oppilaitokset tarjoa koulutusohjelmia liian pienillä tuntimäärillä suhteessa koulutettavien tehtävien haastavuuteen. n rooli tulee jatkossa korostumaan myös sen varmistamisessa, että oppilaitokset tarjoavat koulutusta tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Viranomaisen toiminnalle määräyksen muutoksella arvioidaan olevan seuraavia vaikutuksia: Koulutusohjelmien hyväksynnät saattavat tilapäisesti lisääntyä, kun uusia koulutusohjelmia toimitetaan hyväksyttäväksi. Erityisesti vaikutus näkyy liikkuvan kaluston kuljettajan koulutusohjelmien hyväksynnässä, sillä kuljettajakoulutusohjelmat ovat määräyksen siirtymäsäännöksen mukaisesti voimassa enintään 1 päivään tammikuuta 2016 saakka. Kuljettajakoulutusohjelmien on oltava uuden määräyksen mukaisia lukien. Koulutusohjelmien hyväksynnässä korostuu entisestään tulkinta- ja hyväksyntälinjan luominen, sillä koulutusohjelmat ovat jatkossa enemmän oppilaitosten ja toiminnanharjoittajien harkinnassa. n vastuu korostuu koulutusohjelmien asianmukaisuuden arvioinnissa, jossa vaaditaan yhteistyötä organisaatiorajojen yli. Ehdotetut muutokset eivät kuitenkaan kuljettajakoulutusta lukuun ottamatta ole suuria. Myös oppilaitosten toimintaan kohdistuvien hyväksyntöjen ja valvonnan tärkeys korostuu uudessa mallissa. Alussa määräysmuutos myös lisännee viranomaisen neuvontavelvoitteita. Määräysmuutoksen vaikutusten asiakkaiden toimintaan arvioidaan olevan pääosin positiivisia, sillä tarkoitus on helpottaa asianmukaisen koulutuksen saatavuutta tilanteissa, joissa muuttuva toimintaympäristö synnyttää uusia osaamisvaatimuksia. Tarkoitus on myös, että koulutusvaatimusten tarpeeton raskaus ei pakottaisi toimijoita jättämään rautatiejärjestelmää siirtymällä tieliikenteeseen. Oppilaitoksille syntyy uusia mahdollisuuksia suunnata koulutustarjontaa kysynnän mukaisesti. Kuljettajakoulutusohjelmien uudelleenmuotoilusta ja hyväksyttämisestä syntyy alussa jonkin verran kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Liikennevirasto on lausunnossaan tuonut esiin, että määräys tulisi lisäämään merkittävästi rataverkon haltijoiden ja rautatieliikenteen harjoittajien vastuulle siirtyvien tehtävien määrää, kun osa koulutusvaatimusten määrittelystä siirtyy niille. Tämä tarkoittaisi myös uusia resurssitarpeita ja kustannuksia näille toimijoille. Myös Liikennevirastolle aiheutuisi määräysmuutoksesta kustannuksia samaan aikaan kun resurssit ja varat asioiden hoitamiseen ovat jatkuvasti pienenemässä. n näkemyksen mukaan määräys ei vastuuta toiminnanharjoittajia, vaan päinvastoin antaa niille mahdollisuuksia suurempaan koulutuksensa räätälöintiin, kuten edellä on todettu. On huomattava, että kuljettajien koulutusohjelmia lukuun ottamatta muut koulutusohjelmat pysyisivät voimassa sellaisinaan. Toimintatapaa ei siten ole välttämätöntä muuttaa, ellei siihen nähdä erityistä tarvetta. Toiminnanharjoittajien kannattaakin valita oman toimintansa kannalta paras etenemistapa. Määräysmuutoksen ei arvioida lisäävän tai vähentävän ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia muuten kuin sitä kautta, että rautatietoimijat valitsevat jatkossakin rautatiejärjestelmän tieliikenteen sijaan. Esteettömyyteen tällä määräysmuutoksella ei ole vaikutuksia. Yksityiskohtaiset perustelut Luku 1 Yleinen osa Muutetaan kuljettajakoulutukseen viittaavat moduulit osioiksi erotukseksi muiden liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmissa edelleen käytössä olevasta moduulimallista.

4 4(13) Täsmennetään liikkuvan kaluston kuljettajien osaamisen varmistamisen järjestämistä: osaamisen varmistamisessa on käytettävä tutkinnon vastaanottajia. Täsmennetään tekstiä siten, että määräyksestä käy selkeämmin ilmi määräyksessä mainittujen opetussisältöjen minimiluonne. Koulutusohjelmamoduulien tai osioiden asiasisällössä ei ole otettu huomioon sellaista osaamista, jota esimerkiksi rataverkon haltijat, ratatyön tilaajat tai rautatieliikenteen harjoittajat edellyttävät työntekijöiltä rautatiejärjestelmän säädöksissä ja n määräyksissä tai kelpoisuuskirjan myöntämiseksi esitettyjen osaamisvaatimusten lisäksi. Määräyksen mukaisiin moduuleihin ei myöskään sisälly koulutusohjelman mukaista koulutusta edeltävää tai sen jälkeen annettavaa perehdyttämistä paikalliseen työympäristöön, -välineisiin ja -menetelmiin, josta vastaa työnantaja, eikä muissa kuin rautatiejärjestelmän säädöksissä edellytettyä osaamista, joka liittyy esimerkiksi sähköön tai vaarallisiin aineisiin, lukuun ottamatta kuljettajakoulutuksen osioihin sisältyviä viittauksia muualla lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin. Lausunnoissa esitetysti opetuksessa ja kokeita järjestettäessä sallitaan myös nykyaikaiset monimuotoiset opetusmenetelmät, kuten muun muassa verkko-oppimisympäristöt, oppilaitoksen koulutusohjelmissaan määrittämällä tavalla ja laajuudessa. Luku 2 Ratatyöstä vastaavan, vaihtotyön ja liikenteenohjauksen koulutusohjelmien kokoaminen moduuleista Tuntimäärävaatimuksista luovutaan. Tuntimäärien määrääminen on herättänyt paljon kritiikkiä, sillä laajuuden määrittäminen tekee koulutusohjelmista hyvin joustamattomia ja kykenemättömiä vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Lisäksi on katsottu, että oppilaitoksella on viranomaista paremmat pedagogiset valmiudet riittävän ja kohtuullisen laajuuden määrittämiseen. Voimassa olevassa määräyksessä minimituntimäärät ovat seuraavat: Ratatyöstä vastaava 28 oppituntia Vaihtotyönjohtaja, rajoitettu alue 44 oppituntia Vaihtotyönjohtaja 88 oppituntia Vaihtotyönjohtaja, matkustajaliikenne 131 oppituntia Liikenteenohjaus 588 oppituntia Kuljettaja, vaihtotyö, rajoitettu alue 84 oppituntia Kuljettaja, radio-ohjaus vaihtotyössä 304 oppituntia Kuljettaja, vaihtotyö 348 oppituntia Kuljettaja, museoliikenne 380 oppituntia Kuljettaja, junaliikenne 746 oppituntia Kertauskoulutusohjelma, laaja 7 oppituntia Kertauskoulutusohjelma, ratatyöstä vastaava 3 oppituntia n arvioidessa hyväksyttäväksi toimitettuja koulutusohjelmia suuret poikkeamat alaspäin edellä esitetyistä tuntimääristä täytyisi arvioida tarkkaan riskejä punniten. Hakijoiden olisi esitettävä perustelut esittämälleen koulutusohjelman kokonaistuntimäärälle. Saman tehtäväkohtaisen pätevyyden koulutusohjelmat rajoitteet huomioon ottaen eivät voisi poiketa toisistaan merkittävästi.

5 5(13) On painotettava, että jatkossakin on mahdollista laatia koulutusohjelmia erilaisiin tarpeisiin, esim. kuten nyt kumottava määräys ohjaa. Koulutusohjelmiin täytyisi merkitä se kohderyhmä ja tarve sekä alueellinen ja/tai toiminnallinen rajaus, johon koulutusohjelma on suunnattu. Rajattu tehtäväkohtainen pätevyys olisi ilmoitettava oppilaitoksen antamassa koulutustodistuksessa. Mahdolliset rajoitteet, esim. aluerajoitteet olisi merkittävä myös kelpoisuuskirjaan nykykäytännön mukaisesti. Oppilaitos voisi perustellusta syystä jättää koulutusohjelmasta pois sellaista sisältöä, jota koulutuksen kohderyhmä ei työssään tarvitsisi. Erityisesti tämä tulisi kyseeseen sellaisten koulutusohjelmien kohdalla, joissa on jokin rajoite. Esimerkiksi aluerajoitteiseen koulutusohjelmaan ei siten tarvitsisi sisällyttää yksityiskohtaista opetusta toiminnasta valtion rataverkolla. Määräyksessä mainitun sisällön pois jättäminen täytyisi perustella koulutusohjelmassa ja pois jätetty sisältö täytyisi selkeästi merkitä koulutusohjelmaan rajoitusmerkinnän yhteyteen. Oppilaitoksen täytyisi ottaa poikkeukset sisällössä huomioon erityisesti arvioidessaan koulutusohjelmien tai niiden osien keskinäistä korvaavuutta. Kohta 2.1: Ratatyöstä vastaavan koulutusohjelma Ei muutoksia. Kohta 2.2: Vaihtotyön koulutusohjelma Vaihtotyönjohtaja, rajoitettu alue koulutusohjelma, vaihtotyönjohtajan koulutusohjelma sekä vaihtotyönjohtaja, matkustajaliikenne koulutusohjelma yhdistetään määräystasolla yhdeksi minimisisältövaatimukseksi, jonka nimi on vaihtotyön koulutusohjelma. Tuntimäärävaatimuksen poistuttua sisältövaatimukset olisivat lähes täysin identtiset vaihtotyönjohtaja, rajoitettu alue koulutusohjelmassa ja vaihtotyönjohtajan koulutusohjelmassa. Vaihtotyö, matkustajaliikenne koulutusohjelma poikkeaisi minimisisällöltään näistä vain matkustajaturvallisuuteen liittyvän sisällön osalta, mikä määritellään puolestaan Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta YTE:stä annettavassa komission asetuksessa. Jatkossa vaihtotyössä matkustajaliikenteessä toimivat henkilöt saisivat vaihtotyön koulutuksen, jonka lisäksi toiminnanharjoittaja huolehtisi matkustajaturvallisuuteen liittyvän opetussisällön kouluttamisesta turvallisuusjohtamisjärjestelmänsä mukaisesti. Poistetaan koulutusohjelman antaman tehtäväkohtaisen pätevyyden kuvauksesta teksti: - - tilanteessa, jossa vaunussa tai junayksikössä ei ole matkustajia - -. Tämän koulutusohjelman mukainen koulutus antaisi pätevyyden vaihtotyöhön myös matkustajaliikenteessä, vaikka matkustajaturvallisuus täytyisikin kouluttaa erikseen. Vaihtotyön koulutusohjelman sisällöstä suuri osa on liikennöintimääräysten muutoksen myötä siirtynyt viranomaismääräyksistä toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmiin. Tällaisten asioiden opettamisen vaatiminen viranomaismääräyksellä olisi turvallisuusjohtamisajattelun vastaista. Lain rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä mukaisesti myöntää vaihtotyöntekijöille kuitenkin yhä kelpoisuuskirjat. Määräyksessä opetussisällön minimi olisi siis asetettava tasolle, jolla kelpoisuuskirja voitaisiin myöntää. Tästä syystä määräyksessä poikkeuksellisesti viitattaisiin turvallisuusjohtamisjärjestelmään ja toiminnanharjoittajan perehdyttämisvelvoitteeseen samoin kuin osaamisen varmistamiseen ja sen todentamiseen. Kohta 2.3 Liikenteenohjauksen koulutusohjelma Jatkossa olisi mahdollista laatia liikenteenohjauksen koulutusohjelmia erilaisiin tarpeisiin, mm. rajoitetulle alueelle, kuten edellä todettiin. Lisäksi voitaisiin laatia esimerkiksi asetinlaite- ja vaihdemiehen koulutusohjelmia kauko-ohjaajan koulutusohjelman rinnalle, jos sellaisille koulutusohjelmille katsotaan olevan tarvetta.

6 6(13) Liikennevirasto on esittänyt lausunnossaan, että määräyksen liikenteenohjausta koskevissa moduuleissa tulisi huomioida viraston tarve järjestää uudelleen ns. asetinlaite- ja vaihdemiehen tehtävät erityisesti koska tätä ei ole huomioitu nykyisin voimassa olevassa määräyksessä. Liikennevirasto on ehdottanut, että viraston laatima Loa moduuliluonnos huomioitaisiin määräyksessä. toteaa, että Loa -moduuliluonnos on jo otettu huomioon Lo2- moduulin tekstin muotoilussa. Tuntimäärävaatimuksen poistamisen jälkeen tarkoituksena on, että määräyksen mukainen tietty liikenteenohjauksen minimisisältö täyttyy useissa erilaisissa ja eritasoisissa liikenteenohjauksen koulutusohjelmissa. Siten olemassa oleva määräysteksti mahdollistaa koulutusohjelmien laatimisen asetinlaite- ja vaihdemiehille ilman muutoksia. Kohta 2.4 Kertauskoulutusohjelma Tuntimäärävaatimuksen poistamisen vuoksi kertauskoulutusohjelmat olisi syytä yhdistää. Kertauskoulutus olisi edelleen tarkoituksenmukaisinta suunnata tietyn tehtäväkohtaisen pätevyyden haltijoille. Viittaus täydennyskoulutusohjelmaan poistetaan. Määräyksessä ei ole ollut täydennyskoulutusta koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia. Lain muutoksen myötä pätevyyden palauttamiseen tarvittava täydennyskoulutus hoidettaisiin toiminnanharjoittajien turvallisuusjohtamisjärjestelmien puitteissa. Liikkuvan kaluston kuljettajien kertauskoulutus hoidettaisiin jatkossa toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmän puitteissa kuten veturinkuljettajadirektiivi edellyttää, kuitenkin noudattaen, mitä laissa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä säädetään mm. sen taajuudesta. Lausunnonantajat ovat myös ehdottaneet, että kertauskoulutusta koskeviin vaatimuksiin lisättäisiin poikkeus ja häiriötilanteiden (turvallisuuspoikkeamat) käsitteleminen. Muutos tehdään esitetyn mukaisesti. Luku 3: Kuljettajien koulutuksen kokoaminen osioista Koulutus antaisi tehtäväkohtaisen pätevyyden kuljettajan tehtävään lisätodistuksessa määritellyssä laajuudessa. Oppilaitos määrittäisi rautatieliikenteen harjoittajan kanssa yhteistyössä lisätodistuskoulutuksen laajuuden ja seikkaperäisyyden suunnaten sen tarvittavaan kalustoon ja rataverkkoon. Jokainen lisätodistukseen merkinnän tuottava koulutus olisi tässä tarkoitettu yhdessä määritettävä koulutus. Lisätodistuksen kuljettajaluokasta A (vaihtotyö) siirtymiseksi luokkaan B (junaliikenne) täytyisi suorittaa n hyväksymä oppilaitoksen lisätodistuskoulutus niiltä osin, kuin tehtäväkohtainen pätevyys ei ko. koulutusta olisi sisältänyt. Sama koskisi tilannetta, jossa lisätodistusta haluttaisiin päivittää rajoitetun alueen toiminnasta koko rataverkolle. Kuljettajan lupakirjaa koskeva osio olisi kaikkien kuljettamisluokkien ja -muotojen kuljettajille samanlainen laadultaan ja laajuudeltaan. Sisällöltään lupakirjaosio noudattaisi liitteessä 2 kohdassa 7 yksilöityjä opetussisältöjä. Laajuudesta sen sijaan ei määrättäisi, sillä sitä ei ole yksilöity myöskään direktiivissä. Lisätodistuskoulutuksen laajuudesta ei määrättäisi. Sisällön pitäisi kuitenkin soveltaen noudattaa liitteessä 2 kohdassa 8 yksilöityjä vaatimuksia kalustokoulutuksen osalta ja kohdassa 9 yksilöityjä vaatimuksia rataverkkoon liittyvän koulutuksen osalta. Lausujat ovat muun muassa ehdottaneet, että lisätodistukseen liittyvien kalustotyyppikohtaisten koulutusten tulisi olla jatkossa kokonaisuudessaan toiminnanharjoittajan sisäisen sääntelyn piirissä (turvallisuusjohtamisjärjestelmä) ainakin niissä tapauksissa, kun kyseessä on lisätodistuksen täydentäminen uuteen kalustoon tai sen ominaisuuteen. Tätä ei kuitenkaan voida toteuttaa, kos-

7 7(13) ka direktiivin mukaan oppilaitos vastaa lisätodistuskoulutusten antamisesta toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevaa koulutusta lukuun ottamatta. Oppilaitoksen velvollisuus tarjota opetusta tasapuolisesti ja syrjimättömästi koskisi lisätodistuskoulutuksen osalta sellaista sisältöä, joka olisi koulutusta tarvitseville toiminnanharjoittajille yhteistä. Tasapuolinen ja syrjimätön opetuksen tarjoaminen tarkoittaisi esimerkiksi mahdollisuutta osallistua samoille kursseille ja oppitunneille. Tällaista olisi esimerkiksi tiettyä rataverkkoa koskeva koulutus tai tiettyä kalustoa koskeva koulutus. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perehdyttäisi toiminnanharjoittaja, eikä sitä koskevaa sisältöä saisi olla oppilaitoksen koulutusohjelmissa, mikäli se estäisi koulutuksen tasapuolisen ja syrjimättömän tarjoamisen. On huomattava, että nykyisiin kuljettajakoulutusohjelmiin sisältyy pakollisena vaihtotyönjohtamisen moduuli ja niillä saavuttaa myös tehtäväkohtaisen pätevyyden vaihtotyöhön. Samanlaista opetussisältöä tai pätevyyttä ei sisälly eurooppalaisen mallin mukaiseen kuljettajakoulutukseen. Toiminnanharjoittajat ja oppilaitokset voisivat kuitenkin vapaasti laatia kuljettajakoulutusohjelmia, joihin sisältyisi vaihtotyön tehtäväkohtaisen pätevyyden antava opetussisältö. Destia Rail Oy on ehdottanut, että vaihtotyön tulisi kuulua kuljettajien koulutusohjelmaan (henkilöliikenteen vaihtotyö). Tätä muutosta ei tehty, koska toiminnanharjoittajien ja oppilaitosten niin halutessa kuljettajien koulutusohjelmiin voidaan liittää lisäksi vaihtotyön moduuli(t), kuten edellä on todettu. Määräyksessä kuljettajakoulutus noudattaa EU-lainsäädännön mukaista mallia. Luku 4: Koulutusohjelmien sisällön korvaaminen Johdanto-osaa täsmennetään viittaamalla tätä määräysmuutosta edeltävän määräyksen mukaisiin moduuleihin. Tällä määräyksellä ei ole tarkoitus mitätöidä nyt voimassa olevia koulutusohjelmia ja niiden sisältämiä moduuleja, joiden katsotaan olevan valideja hyväksilukutilanteissa myös määräysmuutoksen jälkeen. Lisäksi täsmennetään hyväksilukemisen koskevan moduulien lisäksi osioita. Tarkoitus olisi mahdollistaa myös kuljettajien joustava kouluttaminen vaihteleviin tarpeisiin. Liikenteenohjauksen koulutusohjelman moduulien hyväksilukemisesta annettuun listaan lisättäisiin moduulien P ja Lo1 -moduulien osalta määräystä (TRAFI/14723/ /2010) edeltävät ratatyöstä vastaavan koulutusohjelmat sekä liikenteenohjauksen koulutusohjelma yksityisraiteille. Kuljettajakoulutusta kokonaisuudessaan vastaisivat kaikki ennen annettavan määräyksen voimaantuloa voimassa olleet tai niitä edeltäneet kuljettajakoulutusohjelmat lisätodistukseen merkittävän kuljetusluokan sekä kaluston ja rataverkon mukaisesti. Lisäksi useimmat lausujat ovat esittäneet, että jo aiemmassa määräyksessä ollut virheellinen maininta siitä, että ratatyöstä vastaavan koulutusohjelmaa vastaisivat seuraavat koulutusohjelmat Työkonekuljettajan koulutusohjelma (RHK/1518/622/97) Veturinkuljettajan koulutusohjelma (RHK/1383/622/00) tulisi poistaa määräystekstistä. Perusteena on esitetty, että veturinkuljettajalla ei ole koulutuksensa perusteella tosiasiallista osaamista ja kykyä toimia ratatyöstä vastaavana. Sama koskee työkoneen kuljettajaa. Tämä korjaus tehtiin määräyksen asianomaiseen kohtaan. Luku 5: Siirtymäsäännökset Määräyksen voimaan tullessa voimassa olleet ratatyöstä vastaavan, vaihtotyön ja liikenteenohjauksen koulutusohjelmat ovat voimassa n niitä koskevien päätösten mukaisesti. Liikkuvan kaluston kuljettajien koulutusohjelmat ovat voimassa enintään 1. päivään tammikuuta 2016 saakka. Lausunnoissa VR-Yhtymä Oy ja KRAO ovat todenneet, että kuljettajien koulutusohjelmien voimaantulon aikataulu on liian kireä muutoksille. Lausujat ovat esittäneet, että myös nykyisin voi-

8 8(13) massaolevilla koulutusohjelmilla voitaisiin tarvittaessa aloittaa koulutukset asti. Lausujien mukaan näin menetellen kyetään takaamaan se, että uusien koulutusohjelmien sisällöt ehditään määritellä oikealle tasolle. Tähän ehdotukseen ei kuitenkaan voida suostua, koska komission direktiivin 2014/82/EU siirtymäsäännökset edellyttävät, että jäsenvaltioiden on sovellettava direktiivin täytäntöönpanosta antamiaan hallinnollisia määräyksiä 1 päivästä tammikuuta Liikenteen turvallisuusvirasto toteaa myös, että aikataulun on täytynyt olla toimijoiden tiedossa, koska määräysmuutoksesta on muun muassa järjestetty virastossa työpaja , johon sidosryhmät ovat osallistuneet. Liite 1: Koulutusohjelman rakenne Lisätään vaatimus tehtäväkohtaiseen pätevyyteen vaikuttavista toiminnallisten ja alueellisten rajoitteiden merkitsemisestä. Kuljettajien osalta lisätään vaatimus niiden kuljettamisluokkien ja - muotojen, sekä kalustojen ja rataverkkojen merkitsemisestä, joihin kuljettajakoulutus antaa tehtäväkohtaisen pätevyyden. Rajoitteiden yhteyteen merkitään mahdolliset perustellut poikkeukset sisältövaatimuksista. Lisätään vaatimus kokonaistuntimäärän ilmoittamisesta, jotta viranomainen voisi hyväksyessään arvioida koulutusohjelman laajuuden riittävyyttä. Lisätään vaatimus esittää koulutusohjelman sisältö hyväksyntähakemuksessa moduuleittain tai osioittain. Lisäksi oppilaitos määrittäisi koulutusohjelmakohtaisesti hyväksytyn suoritukset rajat. Liite 2: Koulutusohjelmien asiasisältömoduulit ja kuljettajakoulutuksen osiot Myös moduuleista poistetaan tuntimääriä koskevat vaatimukset. Useassa moduulissa esiintyvä ilmaus liikenteenohjauksen piiriin kuuluva alue ja sen ulkopuolinen alue muutetaan liikennöintimääräysten muututtua muotoon valtion rataverkko ja muu rataverkko. Lausunnossaan Proxion on ehdottanut, että koulutusohjelmien asiasisältövaatimuksista tulisi poistaa toimijakohtaiset, rataverkon haltijaa tai liikennöitsijää koskevat asiasisällöt. Lausujan näkemyksen mukaan sisältövaatimuksissa esitetään paikoin ainoastaan pieniä osia rataverkon haltijan vaatimista osaamiskokonaisuuksista, jotka eivät riitä turvalliseen toimintaan ao. rataverkolla (esim. ratatyöluvan pyytäminen valtion rataverkolla on mainittu, mutta ennakkosuunnittelu, Raili jne. puuttuu). Lausunnon mukaan toimijakohtaiset asiat tulee toimijoiden itse vaatia kokonaisuudessaan ja asiasisältövaatimusten tulisi perustua määräyksiin, YTE:ihin jne. Liikenteen turvallisuusviraston käsityksen mukaan esitetty kommentti johtuu liikennöintimääräysten muuttumisesta aikana, jolloin rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä annettua lakia ei vielä ole muutettu vastaavasti. Määräykseen on pyritty ottamaan minimivaatimukset, joilla tehtävän hoitamisesta suoriutuu liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Esimerkiksi ratatyöluvan pyytäminen on ratatyöstä vastaavan tehtävässä aivan keskeistä, sillä ilman sitä ko. tehtävästä puuttuu puolet (toinen puoli on työn päättymisestä ilmoittaminen). Luvan pyytäminen täytynee hallita myös muualla kuin valtion rataverkolla, sen sijaan ennakkosuunnittelua, Railia jne. ei liene muualla käytössä. Määräystä ei siten katsota olevan aiheellista muuttaa lausujan ehdottamalla tavalla. 1 Perustiedot rautatiejärjestelmästä, moduuli P Muokataan teksti: -rataverkon haltija sekä muut raiteiden ylläpidosta vastaavat muotoon rataverkon haltijat sekä Valtion rataverkko ja yksityisraiteet muotoon rataverkot. Toimintakenttä on muuttunut, ja Liikenneviraston lisäksi myös muut raiteiden ylläpidosta vastaavat ovat rataverkon haltijoita. Lisätään kohdat:

9 9(13) Vaaratilanteiden ja onnettomuuksien syistä ja syntymekanismeista Oman toiminnan merkitys vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemisessä Onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittaminen Nyt vaadittu opetussisältö keskittyy toimintaan vaaratilanteiden synnyttyä tai onnettomuuden tapahduttua. On tärkeää, että liikenneturvallisuustehtävissä toimivat tiedostavat vaaratilanteiden ja onnettomuuksien taustalla olevat syyt ja syntymekanismit sekä ymmärtävät oman toimintansa roolin vaaratilanteiden ehkäisemisessä. Ilmoittamisen opettamista ei enää rajattaisi pelkästään allejääntionnettomuuksiin, vaan koulutusohjelmassa pitäisi opettaa kaiken tyyppisistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista ilmoittamista. 2 Liikenteenohjauksen perustiedot, moduuli Lo1 Ei muutoksia 3 Ratatyöstä vastaaminen, moduuli R Muokataan teksti: Ratatyön suojaaminen nostetaan alakohdasta yhdeksi pääkohdista. Ratatyön suojaaminen on ratatyöstä vastaavan osaamisen ydintä, eikä taidon tarve rajoitu pelkästään valtion rataverkon ulkopuoliselle alueelle. Samasta syystä ratatyön suojaaminen täytyisi opastaa myös käytännössä. Lisätään kohdat: Viestintä ratatyöstä vastaavan roolissa (työnopastus) Ratatyöhön liittyvät dokumentit (työnopastus) Viestintä on tässä tehtävässä aivan keskeinen taito, jonka puutteellinen hallinta on aiheuttanut paljon vaaratilanteita. Kunnollinen hallinta edellyttäisi käytännön harjoittelua. Lisätään vaatimus työnopastuksen antamisesta kohtiin: Ratatyöstä vastaavan vaihtuminen (työnopastus) Liikennöinnin estäminen (työnopastus) Kyseiset tehtävät ja tilanteet ovat liikenneturvallisuuden kannalta kriittisiä, ja niiden oppimista tehostettaisiin käytännön harjoittelulla. Liikennevirasto on lausunnossaan pitänyt moduulin R sisältöä riittämättömänä. Lausunnon mukaan virasto joutuu laatimaan omat, tarkemmat vaatimuksensa ratatyöstä vastaavan koulutusohjelmaan. toteaa, että moduuli R sisältää minimivaatimukset, joita voidaan käyttää esimerkiksi kun toimitaan satamaraiteilla. Määräyksestä huolimatta Liikennevirasto voi edellyttää hallinnoimallaan rataverkolla toimimiseen viraston tarpeellisiksi katsomia lisävaatimuksia. 4 Vaihtotyö, Moduuli V Moduulit Va, vaihtotyön johtaminen rajoitetulla alueella ja Vm, vaihtotyönjohtaja, matkustajaliikenne poistuisivat, jatkossa vaihtotyömoduuleja olisi vain yksi. Va ja V moduulit olisivat tuntimäärävaatimuksen poistamisen jälkeen määräystasolla identtisiä. Vm moduuli eroaisi em. moduuleista vain matkustajaturvallisuuteen liittyvän sisällön osalta, joka määritellään jatkossa OPE YTE asetuksessa.

10 10(13) Moduuli V:n asiasisällöstä suuri osa on sellaista, josta ei enää anneta viranomaismääräystä, vaan jokainen toiminnanharjoittaja määrittää sen osana turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Tästä syystä näiden asiasisältöjen opettamisesta vaadittaisiin toiminnanharjoittajan antama todistus perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta haettaessa n kelpoisuuskirjaa. Poikkeuksellisella toimintatavalla pyrittäisiin ylläpitämään kelpoisuuskirjan statusta kelpoisuuden osoittajana esimerkiksi vaihtotyöntekijän vaihtaessa työpaikkaa. Lakia rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä muutettaessa tämä seikka täytyisi ottaa uudelleen tarkasteluun. Lausunnoissaan VR-Yhtymä Oy ja KRAO ovat katsoneet, että oppilaitoksen tehtävä on antaa kelpoisuuskirjahakemukseen liitettävä tässä tarkoitettu todistus, ei toiminnanharjoittajan. Määräyksessä kuitenkin tarkoitetaan, että oppilaitos antaa osaltaan ja toiminnanharjoittaja osaltaan tässä tarkoitetut todistukset. KRAO on katsonut, että moduulia V tulisi muuttaa siten, että oppilaitos antaisi kokonaan siinä tarkoitetun koulutuksen eikä osaa asioista tule jättää toiminnanharjoittajan perehdytyksen varaan. Moduulia OV tulisi muuttaa vastaavasti. Tätä muutosta ei tehty, koska vaihtotyön kokonaisuudesta suuren osan määrittää liikennöintimääräyksen muutoksen myötä toiminnanharjoittaja, eivätkä toimintatavat ole yhtenäisiä kuin määräyksessä mainituilta osin. Lisäksi Liikennevirasto on ehdottanut, että moduulia V tarkennettaisiin siten, että siinä tarkoitetussa vaihtotyössä on kyse nimenomaisesti juuri vaihtotyötehtävästä eikä kuljettajana toimimisesta vaihtotyössä. pitää kuitenkin tätä seikkaa asiayhteydestä johtuen selvänä. Määräys sisältää erikseen kuljettajien vaatimukset. 5 Liikenteenohjaus, moduuli Lo2 Ei muutoksia 6 Kertauskoulutus, moduuli Ke Kertaus- ja täydennyskoulutuksen osalta tarpeettomina poistuisivat moduulit Ker ja Tk. Veturimiesten liitto on lausunnossaan esittänyt, että n olisi määriteltävä kertauskoulutusten sisältö ja laajuus. Virasto toteaa, että määräyksessä määrätään kertauskoulutusten sisällön minimivaatimukset. Tuntimääriä ei enää määrätä syistä, jotka on esitetty edellä tässä muistiossa. 7 Kuljettajan lupakirjaosio: Yleinen ammatillinen tietämys ja lupakirjaa koskevat vaatimukset Osio noudattaa veturinkuljettajadirektiiviä muuttavan muutosdirektiivin yleistä ammatillista tietämystä koskevaa osaa. Osiolla täytäntöönpannaan muutosdirektiivin (2014/82/EU) liite I. Veturimiesten liitto on lausunnossaan viitannut siihen, että tässä osiossa tarkoitetun yleisen koulutuksen voi määräyksen mukaan järjestää ilman käytännön harjoituksia. Liitto toteaa käsityksenään kokemukseensa viitaten, että turvallisuuteen ja liikennöintiin liittyvien sääntöjen oppiminen ja omaksuminen ei onnistu ilman käytännön harjoittelua. Käytännön harjoittelun voi korvata osittain kehittyneellä simulaattorilla. Liitto ehdottaa, että määräystä tulisi täydentää siten, että lupakirjaosion opetukseen kuuluisivat pakollisena simulaattoriharjoitukset ja simulaattori määrättäisiin pakolliseksi opetusvälineeksi. toteaa, että muutosdirektiivin liitteen I mukaisesti lupakirjaan liittyvä yleinen ammatillinen koulutus voi olla pelkästään ns. teoriakoulutusta, eikä käytännön työnopastusta vaadita. Kyseessä on minimivaatimus. Myös simulaattoreita saa/voi käyttää, mutta se ei ole pakollista. Tämä johtuu lupakirjakoulutuksen ja yleisen ammatillisen osaamisen luonteesta. Kuljettajan osaamisen varsinainen ydin muodostuu lisätodistuksen ja siihen liittyvän koulutuksen myötä. Lisäksi Veturimiesten liitto on esittänyt, että määräyksessä tulisi määrätä lupakirjaa koskevien oppiaineiden minimituntimäärät. Veturimiesten liitto perustelee vaatimustaan muun muassa lupakirjojen yhteismitallisuudella, silloin kun kuljettaja siirtyy toisen toiminnanharjoittajan (operaattorin) palvelukseen. Liiton näkemyksen mukaan voi syntyä tilanne, jossa useampi oppilaitos antaa

11 11(13) lupakirjan mukaista koulutusta ja jokaisella oppilaitoksella on erilainen opetussisältö ja tuntimäärä, joten operaattoreiden on mahdotonta vertailla eri lupakirjoja keskenään. toteaa, että tältäkään osin ei minimituntimääriä tule määrätä, koska lupakirjaosuus on kaikille kuljettajille samanlainen. Oppilaitos määrittää tuntimäärän pedagogisen osaamisensa perusteella ja hyväksyessään koulutusohjelmia huolehtii siitä, että lupakirjakoulutukset eri oppilaitoksista ovat toisiaan vastaavia. Useat lausunnonantajat ovat puuttuneet lisäksi siihen, että tässä veturinkuljettajadirektiivin mukaiset 7-9 osioissa käytetyt tietyt käsitteet (terminologia) voivat aiheuttaa sekaannusta ja ne tulisi sen vuoksi korvata paremmin kansallisiin oloihin soveltuvilla. Tästä syystä määräystä muutettiin lausujien ehdottamalla tavalla muun muassa siten, että ko. osioissa juna korvattiin käsitteellä yksikkö, ajomuoto käsitteellä liikennöintitapa, lähtökäsky käsitteellä lähtölupa ja kulunjärjestely tarkennettiin kulkuun liittyvät turvaamismenettelyt. Lisäksi 7 osioon lisättiin erillinen määritelmä käsitteelle yksikkö, joka määriteltiin lausujien lausunnoissaan tarkoittamalla tavalla. 8 Kuljettajan lisätodistusosio: liikkuvaan kalustoon liittyvä ammatillinen tietämys ja lisätodistusta koskevat vaatimukset Osiolla täytäntöönpannaan veturinkuljettajadirektiivin liitteessä V esitetyt vaatimukset. Työnopastusvaatimuksella täytäntöönpannaan veturinkuljettajadirektiivin liitteessä III esitetyt vaatimukset. 9 Kuljettajan lisätodistusosio: rataverkkoon liittyvä ammatillinen tietämys ja lisätodistusta koskevat vaatimukset Osiolla täytäntöönpannaan veturinkuljettajadirektiivin liitteessä VI esitetyt vaatimukset sekä muutosdirektiivissä (2014/82/EU) liitteessä II esitetty kielitaitotason ilmaisemisen muutos. Kielikoulutus on osa rataverkkoon liittyvää ammatillista tietämystä, ja sitä annetaan ja kielitaito testataan tarpeen vaatiessa. Työnopastusvaatimuksella täytäntöönpannaan veturinkuljettajadirektiivin liitteessä III esitetty vaatimus. Liite 3 Osaamisen varmistamisen moduulit ja osiot 1 Ratatyöstä vastaavan osaamisen varmistaminen, moduuli OR Moduuli Lo1:n asiakokonaisuuksien lisäksi osaamisen varmistaminen olisi tehtävä osana työnopastusta kaikista niistä asiakokonaisuuksista, joissa vaaditaan työnopastusta. Teoriakokeeseen lisätään seuraavat asiakokonaisuudet: Oman toiminnan merkitys vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemisessä Paikantaminen radalla Ratatyöstä vastaavat ovat olleet monesti vaaratilanteiden keskiössä, ja heidän osaamistaan pyrittäisiin terävöittämään lisäämällä paitsi työnopastusta, myös näyttökokeessa suoritettavia asiakokonaisuuksia sekä teoriakokeen kattavuutta. 2 Vaihtotyö, osaamisen varmistaminen, moduuli OV Lisätään teoriakokeeseen seuraavat asiakokonaisuudet: Tehtävät vaihtotyössä Vaihtotyö valtion rataverkolla ja sen ulkopuolella Oman toiminnan merkitys vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemisessä

12 12(13) Vaara- ja onnettomuustilanteissa toimimisen lisäksi liikenneturvallisuustehtävissä em. tilanteiden ehkäiseminen omalla toiminnalla on keskeistä turvallisuustason säilyttämiseksi. Tästä syystä opetussisällön sisäistämistä testattaisiin teoriakokeessa. Näyttökokeen sisällöstä suuri osa on toiminnanharjoittajan turvallisuusjohtamisjärjestelmässään määriteltävissä. Näiltä osin toiminnanharjoittaja varmistaisi osaamisen ja antaisi siitä todistuksen, joka olisi liitettävä lle toimitettavaan kelpoisuuskirjahakemukseen. Yleisessä näyttökokeessa annettaisiin näyttö vaihtotyössä toimimisesta. 3 Liikenteenohjauksen osaamisen varmistaminen, moduuli OLo Teoriakokeeseen lisätään seuraava asiakokonaisuus: Oman toiminnan merkitys vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ehkäisemisessä Vaara- ja onnettomuustilanteissa toimimisen lisäksi liikenneturvallisuustehtävissä em. tilanteiden ehkäiseminen omalla toiminnalla on keskeistä turvallisuustason säilyttämiseksi. Tästä syystä opetussisällön sisäistämistä testattaisiin teoriakokeessa. Näyttökokeeseen lisätään seuraavat asiakokonaisuudet: Paikantaminen radalla Viestintä liikenteenohjaajan roolissa Ratatyön suojaaminen Paikantaminen, viestintä ja ratatyön suojaaminen ovat taitoja, joiden puutteellinen hallinta johtaa helposti vakaviin vaaratilanteisiin ja jopa onnettomuuksiin. Tästä on viime aikoina saatu lukuisia esimerkkejä läheltä piti -tilanteiden muodossa. Näyttökokeessa varmistettaisiin näiden keskeisten taitojen hallinta käytännön työympäristössä. 4 Kertauskoulutus, osaamisen varmistaminen, OKe Moduulista poistetaan vaatimukset kysymysten määristä ja hyväksytystä suorituksesta. Osaamisen varmistamisen katsotaan olevan tärkeä osa oppilaitosten ja kertauskouluttajien kompetenssia, joten kokeen minimivaatimukset ja hyväksytyn suorittamisen raja olisi pikemminkin määritettävä lle hyväksyttäväksi lähetettävässä koulutusohjelmassa. Moduulit OKer (kertauskoulutuksen osaamisen varmistaminen, ratatyöstä vastaava) ja OTk (Täydennyskoulutus, osaamisen varmistaminen ) poistettaisiin tarpeettomina. 5 Kuljettaja, lupakirjaosio, osaamisen varmistaminen Osaamisen varmistamisen suhteen viitattaisiin liitteessä 2 kohdassa 7 esitettyyn sisältöön ja sisällön yhteydessä kuvattuihin asioiden osaamisen tasoihin. 6 Kuljettaja, lisätodistusosiot, osaamisen varmistaminen Lisätodistusosioiden osaamisen varmistamisen kaluston ja rataverkon osalta määrittää rautatieliikenteen harjoittaja osana turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Liite 4 poistetaan tarpeettomana. Järjestelmän yksinkertaistamisen jälkeen koulutusohjelmien matriisiesitys ei tuo enää selkiyttävää lisäarvoa. Määräyksen aikataulu Määräys on unionilainsäädännön täytäntöönpanosäädös ja se tulee voimaan

13 13(13) Määräyksestä viestiminen Määräysvalmistelutyön aloittamisesta informoitiin sidosryhmiä n prosessin mukaisesti määräyshankepäätöksellä, jonka yhteydessä pyydettiin ilmoittautumisia mahdolliseen työpajaan. Työpaja sidosryhmille pidettiin ssa. Määräysmuutoksesta viestitään sidosryhmille n tiedotteella.