ELINKEINONEUVOSTON ENSI-ILTA klo 15.00

Transkriptio

1 (8) ELINKEINONEUVOSTON ENSI-ILTA klo Juhlapuhujat Valtiosihteeri Raimo Sailas, Valtiovarainministeriö Talous- ja budjettinäkymät Rehtori Jorma Mattinen, Åbo Akademi Akateemisen ja yritysmaailman synergiat Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät Puhujille esitetyt kysymykset Yleisöllä oli mahdollisuus lähettää tilaisuuden aikana tekstiviestillä kysymyksiä puhujille. Seuraavana on kaikki puhujille lähetetyt kysymykset ja vastaukset niihin. Valtiosihteeri Raimo Sailas: Talous- ja budjettinäkymät 1. Mikä avuksi nuorison työllistämiseen? Valtion ja kuntien työllistämis- ja koulutustoimenpiteet mahdollisimman laajoiksi. 2. Varautuuko Suomi US dollarin arvon romahtamiseen ja jos kyllä niin miten? Emme ennusta valuuttakurssimuutoksia emmekä varaudu niihin. 3. Millä keinoilla suomalaiset saadaan tekemään pidempään töitä? Pitämällä tuloverotus ja sen progressio järjellisissä rajoissa. 4. Elääkö Suomi yli varojen? Ei elä, vaihtotaseemme on ylijäämäinen. 5. Millä tuottavuus saadaan Suomessa nousuun ja kilpailukykyä paremmaksi? Ei ole olemassa mitään ihmelääkkeitä. Tietotekniikan parempi hyödyntäminen on varma keino. 6. Mistä todellisen kehityksen ja ihmisten odotusten ristiriita johtuu? En tiedä.

2 (8) 7. Verotuksen noustessa mielenkiinto pitempään työuraan varmaan laskee marginaaliveron takia. Miten tämä vastakohtaisuus on aiottu "hoitaa"? Katso 8.12 Kauppalehti sivu Onko syytä taas kampanjoida: suosi suomalaista? Katso Kauppalehden nettiversio Matala inflaatio mahdollistaa setelirahoituksen käytön? Tämä olisi parempi kuin verotason nosto tai lainaaminen. Setelirahoitus ei ole mikään ratkaisu valtiontalouden ongelmiin. 10. Olette tunnettu hyvinvointivaltio puolestapuhuja. Miten selitätte sen, että niin hyvinvoivassa Suomessa on nyt niin paljon pahaa oloa yksilötasolla? Kysymys vaatisi paljon pitemmän vastauksen kuin tässä on mahdollista antaa. 11. Pitäisikö koulujen aloitusikä laskea 7:stä 6:teen? Meillä on nykyään 6-vuotiaille tarkoitettu esikoulu, jossa melkein kaikki lapset ovat. 12. Sailas, milloin enkelisijoittajien ja tuotekehityksen verohelpotukset voidaan seuraavan kerran ottaa käsittelyyn? Kevättalvella Miten välttyä luokkaerojen kasvulta? Tärkein asia on estää nuorten syrjäytyminen. 14. Tulojen vähenemisen ja menojen lisääntymisen yhtälö näyttää johtavan pitkittyneeseen talouskriisiin. Miten valtion ja kuntien menokehitys saadaan asioihin? Valitsemalla sellaiset poliittiset päättäjät, joilla on rohkeutta saneerata julkista taloutta. 15. Mikä on palveluyhteiskunnan mahdollisuus? Mikä määrällinen suhde perustuotantoon tulevaisuudessa 10, 20 ja 30 v kuluttua? Palvelujen osuus BKT:sta kasvaa edelleen. Samalla palvelujen ja tavaratuotannon välinen ero hämärtyy. Kone Oyj:n liikevaihdosta taitaa 60 % olla palveluja. Metsolla ja Wärtsilällä osuus lienee 40 %.

3 (8) Rehtori Jorma Mattinen: Akateemisen ja yritysmaailman synergiat 1. Kuinka madaltaa kynnystä käytännön yritysyhteistyön suuntaan yliopiston näkökulmasta? Yksittäisten tutkijoiden täytyy olla läheisessä yhteistyössä yrityksien kanssa, tiedonkulun yrityksistä yliopistoon ja päinvastoin täytyy olla parempi. Käytännön keinoja ovat yrityksille tehtävät opiskelijoiden diplomityöt sekä alumniverkosto, jota pitäisi hyödyntää enemmän. 2. Mikä estää synergioiden täysimääräistä hyödyntämistä? Kysymys on siitä, kuka synergiasta hyötyy - yliopisto, tutkija vai yritys? IPR-problematiikka on suurin haaste, joka saadaan kuntoon hyvin tehdyillä sopimuksilla. 3. Tarvitaanko kolmas, neutraali osapuoli tekemään rahoitusjärjestelyjä? Ei tarvita. Paitsi, jos kolmas osapuoli on TEKES, joka tarjoaa lisää rahoitusta. Toisaalta, Tekes ei ole neutraali, vaan silläkin on omat tavoitteet. 4. Projektityöskentely: tarjoaisiko tämä vaihtoehdon tehokkaampaan yhteistyöhön? Kyllä, ja sitä tehdään jo kaiken aikaa. 5. Millä tavoin voidaan nopeuttaa (yliopistojen) innovaatioiden kaupallistamista ja käyttöönottoa? Yhteistyöllä elinkeinoelämän kanssa. Yliopistolla ei ole knowhowta tarpeeksi esim. patentointiin. Yksi vaihtoehto ovat erilaiset yrityshautomot. Kaupallinen hyödyntäminen vaatii kunnon sopimukset ja myös elinkeinoelämä tarvitaan mukaan. 6. Miksi innovaatioiden jalostaminen liiketoimintaan onnistuu huonosti Suomessa? Aloittavan hightech-yrityksen suurin ongelma on alkuvaihe. Meillä on puute riskipääomasta. Tähän ongelmaan bisnes-enkelit voisivat olla yksi vaihtoehto. Suomen innovaatiojärjestelmä on myös suuri tukiviidakko, jonka yksinkertaistaminen ja perkaaminen olisi erittäin suotavaa. Kaikkia saatavissa olevia tukia ei osata käyttää. Julkishallinnossa tukea myöntäviä tahoja ovat mm. työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja erilaiset julkishallinnon tahot. Tämä alue täytyisi yksinkertaistaa ja tietoa erilaisista tuista olla selkeästi saatavilla.

4 (8) 7. Tunnen useampia työttömiä tohtoreita. Mikä neuvoksi? On erittäin surullista, että tohtoriksi kouluttautunut on työttömänä. Kouluttajalla pitäisi olla vastuu siitä, että tuotteet kelpaavat markkinoilla, toisin sanoen valmiilla maistereilla ja tohtoreilla täytyy olla kysyntää. Työllistymismahdollisuudet ovat elinkeinoelämässä, tutkimuksessa tai julkishallinnossa. 8. Mitä tapahtuu akateemiselle vapaudelle, joka on tieteen teon perustana, jos yliopistojen tehtävänä on tuottaa maistereita yrityksille? Yliopistojen tehtävänä on tehdä tutkimusta ja antaa tutkimukseen perustuva korkeinta opetusta. 9. Olisiko opintojen keston lyhentämiseksi hyvä tehdä samaa kuin ETH Sveitsissä? Siellä kaikki halukkaat pääsevät sisään yliopistoon. Ei. 10. Auttaisiko yliopistojen keskittäminen ja lukumäärän sekä aloituspaikkojen vähentäminen laadun nostamiseen? Kilpailu auttaa laadun nostamiseen. 11. Miten palkitaan huiput ja muu tuottelias yliopistohenkilöstö? Miten erotetaan saamattomat? Hyvät palkitaan. Uusi juridinen asema vuoden vaihteen jälkeen antaa mahdollisuuden käyttää palkkausta kannustimena. 12. Onko tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointiin muita menetelmiä kuin akateemisen maailman sisäinen vertaisarviointi? Nyt korkealaatuinen tutkim (kysymys keskeneräinen) Ei yhtä hyviä. 13. Aikooko ÅA tulevaisuudessa fokusoida tutkimustoimintaansa: karsia tutkimussuuntia ja panostaa huippuihin? Me panostamme jo tällä hetkellä huippuihin. Meillä on oma huippuyksikköohjelma erillisrahoituksineen. Toisaalta ÅA ei voi enää kasvaa. Jos aloitamme jotain uutta, meidän pakko jättää jotain muuta pois.

5 (8) 14. Onko yliopistojen haalittava itselleen patentteja? Ei haalittava, mutta eivät ne pahitteeksikaan ole. 15. Onko yliopistojen määrä syy opiskelijoiden liikkuvuuden pienuuteen? Ei tarvitse muuttaa muualle! Ei ole. 16. Miksi opetuksen pitää perustua omaan tutkimukseen? MIT laittoi koulutusmateriaalin verkkoon, prujataan sieltä! Hyvän akateemisen opettajan täytyy olla tutkija. 17. Pääomavaltaisessa prosessiteollisuudessa yliopistossa tehtyä laboratoriomittakaavaista uuden valmistusmenetelmän ideaa ei voida siirtää suoraan täyssuu (kysymys keskeneräinen) Elinkeinoelämän tehtävä on hoitaa pilotointi ja upskeilaus. 18. Miksi edelleen opiskelijat otetaan sisään suoraan maisteriopintoihin? Se ei ole Bolognan sopimuksen mukaista. Tästä keskustellaan tällä hetkellä paljon. En pidä mielekkäänä, että yliopisto lopettaisi koulutuksen kandidaattitasolle. Yliopiston perustutkinto on maisteri. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen: Metsäteollisuuden tulevaisuuden näkymät 1. Jos sähköiset sanomalehdet yleistyvät, paperiteollisuus joutuu tiukoille. Miten tähän mahdollisesti nopeaan muutokseen on varauduttu? UPM seuraa aktiivisesti sanomalehtien ja sanomalehtipaperin loppukäyttöjen kehittymistä. Sanomalehtien lukeminen tulevaisuudessa riippuu pitkälti siitä miten innovatiivisesti kustantajat kehittävät julkaisujaan. UPM on uudistanut sanomalehtipaperin liiketoimintakonseptinsa ajoissa. Toiminta perustuu kiertokuidun käyttöön ja paikallisiin tehtaisiin markkinoiden keskellä. UPM on supistanut sanomalehtipaperin tuotantokapasiteettiaan Euroopassa, mutta eri maantieteelliset alueet ja tuotealueet kehittyvät eri tavoin. Paperin kysyntä muissa paperilajeissa ei ole laskenut samaan tapaan kuin sanomalehtipaperissa. Paperin kysyntä kasvaa edelleen esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa ja Itä-Euroopassa.

6 (8) 2. Onko metsäsektorin tuotekehitystä tarkoitus reilusti nostaa? Kehitystyötä voidaan vauhdittaa monella tavalla, mutta Suomelle on tärkeää, että eri toimijat - niin julkiset tahot kuin yrityksetkin - osallistuvat kukin omalla panoksellaan. UPM:n ensisijaisena tavoitteena on saada raha tuottamaan entistä paremmin. Olemme tehostaneet T&K -rahan käyttöä keskittämällä aikaisempia pieniä T&K -yksiköitä suuriksi kokonaisuuksiksi ja toimimalla aikaisempaa verkottuneemmin. Viimeksi mainitusta ovat esimerkkeinä UPM:n, TKK:n ja VTT:n yhteisen nanoselluloosakeskuksen perustaminen Espooseen, Metsäklusteri Oy:n perustaminen ja VTT:n ja KCL:n toiminnan yhdistäminen. 3. Mitkä ovat merkittävimmät haasteet muutoksen aikaansaamiseksi kohtuuajassa? Muutoshalu ja -kyky. Pitää katsoa rohkeasti eteenpäin ja miettiä mitä mahdollisuuksia murros tarjoaa. 4. Löytyykö tarvittavaa osaamista Suomesta? Kyllä löytyy. Suomessa on maailman parasta metsäklusteriosaamista. Verkottuminen toisten tieteenalojen kanssa tuo lisää ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia. 5. Ovatko asiakkaat mukana muutoksessa? Miten? Olemassa olevien tuotteiden kehittäminen lähtee asiakastarpeista ja prosessien tehostamisesta. Uusilla tuotteilla on osittain uudenlainen asiakasrajapinta, jossa myös toimimme. Noin puolet UPM:n T&K:sta suuntautuu uusiin tuotealueisiin. 6. Miksei T&K voi olla kvartaalitaloudesta riippumaton, miksi lamassa supistetaan innovaatiotoimintaa? Jos katsotaan metsäteollisuuden omaa T&K -toimintaa, sitä ei ole supistettu, vaikka ajat ovat olleet ankarat. T&K:ssa aikaperspektiivin täytyykin olla huomattavasti suhdanteita pidempi. 7. Onko ulkomainen omistus ajanut alaa alas? Ei, muutokset eivät ole sidonnaisia omistajuuteen. Metsäteollisuuden rakennemuutos on globaalia ja lähtenyt liikkeelle pääasiassa kolmesta syystä: 1) Alalla on ylikapasiteettia eli tuotteilla on enemmän tarjontaa kuin kysyntää.

7 (8) 2) Teollisuuden maantiede on muuttunut, eli kysyntä kasvaa kehittyvillä markkinoilla kun taas tuotanto sijaitsee Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. 3) Alalle on tullut uusia toimijoita, esimerkiksi Etelä-Amerikan sellutuottajat, joiden kustannustehokkuus on ylivertainen esimerkiksi Suomeen verrattuna. 8. Miten yrityksillä ja yliopistoilla voi mennä huonosti kun esitykset ovat täynnä itsekehua? Teollisuus on käynyt viimeisen viiden vuoden aikana läpi kovan kujanjuoksun kustannuskilpailukyvyn kehittämisessä. Näiden toimenpiteiden jälkeen olemme paremmassa taloudellisessa tilanteessa, näemme uusia mahdollisuuksia ja luotamme vahvasti omaan strategiaamme. 9. Mihin metsän vientitulot jakaantuvat palkkojen, kantohintojen ja verojen kesken? Kantaako metsäsektori vastuun muusta kuin omistajien voitoista? Jos metsänomistajat eivät menesty, ei teollisuuskaan voi menestyä ja päinvastoin. Verottajakin hyötyy vain menestyvästä liiketoiminnasta. Kansantaloudelle metsäteollisuudella ja taloudella on edelleen merkittävä vaikutus. Vastakkainasettelu näissä kysymyksissä on turhaa ja johtaa ajan mittaan kaikkien osapuolten hitaaseen näivettymiseen. UPM:n kustannuksista viime vuonna 17 % (noin 1,6 miljardia) oli henkilöstökuluja, myös tukki- ja kuitupuun osuus oli 17 %. Osinkoja jaettiin noin 200 miljoonaa euroa. 10. Millaista sopimusta bioyhtiön johtaja toivoo Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa? Mahdollisimman laajaa globaalia sopimusta pelisäännöistä siten, että ilmastopykälistä ei muodostu rasitetta vain tietyille alueille tai tietyissä liiketoiminnoissa toimiville yrityksille. Ilmastonmuutos on globaali haaste ja UPM on osaltaan mukana ilmastotalkoissa. Vuodesta 1990 UPM on investoinut noin miljardi euroa uusiutuvan energian tuotantoon. Tämä pitkäjänteinen työ on vähentänyt 40 prosenttia yhtiön fossiilisia hiilidioksidipäästöjä paperitonnia kohti. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa käytetään UPM:n Future-kopiopaperia. Future on yksi monista UPM:n paperilajeista, joille on myönnetty Euroopan unionin ympäristömerkki. Merkki myönnetään tuotteille, joiden ympäristövaikutukset on huomioitu tuotteen koko elinkaaren aikana. UPM toimitti Futurea ilmastokokoukseen 9 miljoonaa arkkia. 11. Eikö metsäalaa pitäisi tukea hiilen sitomisesta esim. 30 euroa/tonni? Yleisesti ottaen en ole tukien kannalla. Uskomme terveeseen markkinatalouteen.

8 (8) 12. Mikä on puutuotteiden rooli ja painoarvo UPM:n uudessa strategiassa? Vaneriliiketoiminta on nimetty yhdeksi kasvavista liiketoiminnoistamme. Esimerkiksi UPM aikoo investoida noin 25 miljoonaa euroa Savonlinnan vaneritehtaan laajennukseen sekä Kaukaan sahan ja Aureskosken jalostetehtaan tuotannon kehittämiseen. Suunnitelman toteutuessa Savonlinnan tehtaasta tulee maailman tehokkain koivuvaneriyksikkö, jonka kapasiteetti on kuutiometriä korkealuokkaista koivuvaneria. Tällä hetkellä Vanerin osuus liikevaihdosta on 5 %. 13. Onko vaarana, että uusilla biojalosteillakin metsäteollisuus on välituottaja ja lopullisen profitin pistää taskuunsa lopullisten markkinoiden hallitsija? Olemme yksi osa arvoketjua metsästä asiakkaalle. Tavoitteemme on ottaa meille hyöty ja voitto niistä osista, jotka ovat ominta osaamistamme. Meitä ei haittaa vaikka muutkin arvoketjun osat tekisivät hyvää bisnestä. 14. Mistä muodostuu sanomalehden CO2-päästö kun verrataan 15 internet-hakuun? Vertailussa on huomioitu valmiin painotuotteen päästöt, eli päästöt paperin tuotannossa ja painotalossa syntyvät päästöt. 15. Ilmastokokouksen alkaessa kysymys: Millainen on biojalostamon tuottamien liikenteen polttoaineiden kyky sitoa hiiltä verrattuna perinteisiin tuotteisiinne? Toisen sukupolven biodieselin CO2- päästöt ovat noin 80 % pienemmät kuin perinteisen liikennepolttoaineen.