PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 PESÄPUU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2014

2 2

3 SISÄLLYSLUETTELO MISSIO... 4 VISIO... 4 YLEISTÄ... 4 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN... 6 Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi... 6 Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa... 8 LAPSEN JA NUORTEN TARPEISTA LÄHTEVÄN PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-ohjelman malli perhehoidon kehittämiseksi SIJOITETTUJEN LASTEN JA NUORTEN ASEMAN VAHVISTAMINEN YHTEISKUNNASSA OSAAMISEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA KEHITTÄMISPROJEKTIT SISUKAS-projekti LÄHEMMÄS-projekti PePPi-hanke TALOUS JA HALLINTO Yleishallinto Henkilöstöhallinto Talous

4 MISSIO Pesäpuu ry on vuonna 1998 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää lastensuojelua ja sen perhehoitoa, vahvistaa siinä lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista sekä edistää lapsen terveyden, kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumista. Pesäpuun toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: Lapsi esiin lasta kuullen Perhe (pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet) on lapselle tärkeä Erilaisuus on rikkautta Elämyksellisyys on tie oivalluksiin Kokemukset ovat merkityksellisiä Tasa-arvoinen yhteistyö on voimavara VISIO Pesäpuun visio strategiakaudelle on: Kohdattu lapsi on osallinen omassa elämässään. Vision toteuttamiseen pyritään viiden strategisen tavoitteen avulla, joita ovat: 1. Lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa 2. Lapsen ja nuoren tarpeista lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen 3. Sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa 4. Osaamisen vahvistaminen lastensuojelussa 5. Pesäpuun talouden perustan vakauttaminen ja sitoutuneesta ja ammattitaitoisesta henkilöstöstä huolehtiminen YLEISTÄ Toimintavuosi 2014 aloittaa Pesäpuussa uuden strategiakauden. Tavoitteenamme on edelleen vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta lastensuojelussa. Työskentely lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi on jo tuottanut rohkaisevia tuloksia. Tulevalla strategiakaudella haluamme syventää teemaa ja vahvistaa toimintatapoja ja toimintakulttuuria, jotka mahdollistavat lasten ja nuorten osallisuuden. Uudessa visiossa olemme nostaneet lapsen kohtaamisen keskeiseksi tekijäksi lapsen osallisuuden edistämisessä. Toiminnassamme se näkyy muun muassa siinä, että entistä useammin haluamme kokemusasiantuntijat mukaan kehittämis- ja vaikuttamistyöhömme. Kehitämme ja otamme käyttöön uusia koulutuksia, joiden kautta toivomme aikuisten saavan rohkeutta ja lisää taitoja kohdata lapsi. Uuden rinnalla haluamme säilyttää ja kehittää lapsilähtöisiä menetelmiä ja välineitä sekä lastensuojelun avohuoltoon että sijaishuoltoon. Vuonna 2014 pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu projekteissa. Kolme laajaa kehittämisprojektia Sisukas (Sijoitettu lapsi koulussa), PePPi (Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa) ja Lähemmäs-projekti (Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa) jatkuvat edelleen. Pesäpuun työn tavoitteena on lisätä lastensuojelun asiakkaina olevien lasten oikeuksien ja osallisuuden toteutumista. Selviytyjät-ryhmä on tehnyt uraauurtavaa kehittämis- ja vaikuttamistyötä lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektin siirtyminen Ray:n kohdennetun avustuksen piiriin mahdollistaa työmuodon vakiinnuttamisen ja juurruttamisen osaksi lastensuojelun 4

5 käytäntöjä niin, että kaikkien lastensuojelun asiakkaina olevien lasten osallisuus lisääntyy. Toiveena on saada samalla työhön lisäresursseja sekä laajaan juurruttamistyöhön että työtapojen edelleen kehittämiseen. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia panostamaan nykyistä enemmän perhehoitoon. Lakimuutoksella perhehoito on määritelty huostaan otettujen lasten ensisijaiseksi hoitomuodoksi. Sijaisvanhempien ennakkovalmennus on pakollista ja sijaisvanhemmille tulee järjestää riittävästi tukimuotoja. Lakimuutokset ovat näkyneet perhehoidon lisäämispyrkimyksinä kunnissa, ja niiden seurauksena PRIDEkouluttajakoulutuksen kysyntä lisääntyi heti lakimuutoksen jälkeen vuonna On kuitenkin nähtävissä merkkejä siitä, että yksityiset toimijat ovat alkaneet kehittämään vaihtoehtoisia valmennusmenetelmiä ja PRIDE-valmennus saa kilpailijoita. Pesäpuulla on niukasti resursseja PRIDE:n kehittämiseen, koska toiminta ei kuulu RAY-avustuksen piiriin. Toimintavuonna PRIDE-toimikunnassa panostetaankin projektisuunnitelman tekemiseen. Projektirahoituksella pyritään saamaan lisäresursseja perhehoidon työtapojen ja -menetelmien kehittämiseen PRIDE-ohjelman mallin mukaisesti vastaamaan paremmin tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Vuonna 2013 lastensuojelun tilaa käsittelevä Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöryhmä antoi ehdotuksensa lastensuojelun kehittämiseksi ja myös lastensuojelun laatusuosituksista annettiin esitys. Lastensuojelun valtakunnallista ohjausta ja kehittämistä pyritään tehostamaan valtiovallan toimesta. Pesäpuu haluaa olla mukana kehittämistyössä ja tarjoaa kehittämiään työmalleja ja materiaaleja lastensuojeluun. Pesäpuussa on vuonna 2014 henkilökuntaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurin osa henkilökunnasta työskentele projekteissa. Projektirahoituksen määrä on kasvanut viime vuosina, kun taas kohdennetun avustuksen piirissä olevaa henkilökuntaa on vähennetty. Vuorovaikutus ja vastavuoroisuus projekteissa työskentelevien ja Pesäpuun perustyössä työskentelevien välillä on tärkeää, että kokonaisuus säilyy selkeänä ja Pesäpuun perustehtävä kirkkaana. Tulevien vuosien haasteena on luoda sellainen strategia, että osaavalle ja ammattitaitoiselle henkilökunnalle voidaan taata töitä. Ratkaisevia tulevat olemaan vuodet , jolloin useat projektit päättyvät ja osa-aikaeläkkeellä olevat toiminnanjohtaja ja kehittämispäällikkö jäävät eläkkeelle ja heidän tilalleen tulee palkata kokopäiväiset työntekijät. Toimintavuoden keskeisimmät tapahtumat Sisukas-, Lähemmäs-, ja PePPI-projektien etenemisen turvaaminen Nuorten osallisuuden vahvistaminen yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasolla ja työn vakiinnuttaminen Lasten osallisuuden edistäminen - Salapoliisikerhon työn kehittäminen Lastensuojelun työntekijöiden osaamisen vahvistaminen - uudenlaisia valmiuksia kohdata lasta uusien koulutusten pilotointi Arviointimenetelmien kehittäminen lastensuojeluun (Kuka minusta huolehtii? -koulutus) Vastaaminen monimuotoistuvan perhehoidon tarpeisiin Perhehoidon päivien toteuttaminen Uusien projektihakemuksien valmistelu RAY:lle 5

6 LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lapsilähtöiset työskentelymallit osallisuuden ja lapsen edun toteuttamiseksi Lapsilähtöisen työotteen vahvistamiseksi lastensuojelussa tarvitaan edelleen lapsen kohtaamisen ja lapsen kanssa työskentelyn arvopohdintaa, asenteisiin vaikuttamista ja koulutusta. Lisäksi tarvitaan konkreettisia työmenetelmiä ja välineitä työskentelyn tueksi. Lapsilähtöisten koulutusten avulla levitetään tietoa erilaisista keinoista ja menetelmistä, jotta lapsilähtöinen työskentely juurtuisi käytäntöön ja lapset tulisivat kohdatuiksi lastensuojelussa. Eri-ikäisille lapsille ja nuorille kehitetään uusia toiminnallisia välineitä. Välineiden ja toimintamallien käyttöön annetaan koulutusta. Tavoite: Lapsilähtöinen työskentely on vakiintunut lastensuojeluun ja lapset on otettu mukaan kaikkeen lastensuojelun kehittämistyöhön Lapsilähtöinen työskentely lastensuojelussa -koulutus Lapsilähtöinen työskentely lastensuojelussa -koulutusten avulla levitetään tietoa kehitetyistä työmenetelmistä, jotka auttavat kohtamaan lapsen erilaisissa tilanteissa. Koulutusten avulla pyritään vahvistamaan lapsilähtöistä työotetta lastensuojelussa. Vuonna 2014 järjestetään kahdenpäivän tilauskoulutuksia kysynnän ja resurssien mukaan. Välinekahvilat Välinekahvilat ovat matalan kynnyksen paikkoja, joissa voi konkreettisesti harjoitella korttien ja muiden välineiden käyttöä. Välinekahviloiden teemoina ovat pikkulasten kanssa työskentely, lapsen kohtaaminen, nuorten kanssa työskentely ja elämäntarinatyöskentely. Vuonna 2014 pidetään 6-8 Välinekahvilaa. Sijoitettujen lasten vertaisryhmämalli Pesäpuu on kehittänyt Sijoitettujen lasten/sijaisvanhempien vertaisryhmämallin ja juurruttanut sitä järjestämällä ohjaajakoulutusta, ohjaamalla ryhmiä, kirjoittamalla aiheesta artikkeleita, pitämällä työpajoja 6

7 niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä tekemällä yhteistyötä muiden lasten vertaisryhmätoimijoiden kanssa. Koulutuspalautteen mukaan sekä sijoitetut lapset että sijaisvanhemmat ovat kokeneet hyötyvänsä vertaisryhmistä. Lasten vertaistukiryhmien juurtuminen Suomeen on kuitenkin kunnissa törmännyt rakenteellisiin ongelmiin ja resurssipulaan. Uudistettuun perhehoitajalakiin on kirjattu sijaisperheiden oikeus saada tukea. Sijoitettujen lasten ja sijaisvanhempien vertaisryhmätoiminta on yksi keskeinen tukimuoto. Myös sijaisperheiden omat lapset tarvitsevat tietoa ja vertaistukea. Pesäpuussa halutaan kartoittaa sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden omien lasten vertaistuen tarve: millaisia vertaistuen muotoja on kehitetty ja on käytössä. Tarpeen on selvittää, onko lasten vertaistuelle tilaa, ja minkälaisessa muodossa se saataisiin pysyväksi osaksi sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden tukipalettia. Vuonna 2014 kirjoitetaan projektisuunnitelma ja haetaan RAY:ltä projektirahoitusta sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden biologisten lasten vertaistuen kehittämiseksi. Sijaissisaruus, sijaisperheen biologisten lasten valmennus ja tuki Jokaisella sijoitetulla lapsella ja nuorella on oikeus päästä hyvin valmennettuun ja tuettuun sijaisperheeseen. Sijaisperheen omilla lapsilla on keskeinen rooli sijoituksen onnistumisessa. Siksi laadukkaan sijaisvanhempien valmennuksen lisäksi on kiinnitettävä huomiota myös perheen biologisten lasten valmennukseen. He tarvitsevat valmennusta ja tukea siinä missä sijaisvanhemmatkin. Pesäpuu ry on tuottanut materiaalin sijaisvanhemmuutta harkitsevien perheiden omille lapsille ja nuorille. Sijaissisaruusoppaat on kehitetty yhteistyössä kokemusasiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa. Oppaat on tarkoitettu oheismateriaaliksi Sijaissisarten ennakkovalmennukseen ja vertaisryhmiin. Oppaita voidaan käyttää myös yksilötyöskentelyssä PRIDE-valmennuksen aikana tai sosiaalityöntekijän tapaamisissa. Sijaissisarten huomioimisen tärkeys on tiedostettu jo aiemminkin, mutta lasten omia valmennuksia ei ole juurikaan ollut ja sijaissisarten tuki on ollut vähäistä. Sijaissisarten huomioimisen ja tuen tärkeyttä on pidettävä aktiivisesti esillä perhehoitoa kehitettäessä. Lapsilla tulee olla yhtäläinen oikeus omaan valmennukseen kuin aikuisillakin. Vuoden 2014 aikana pidetään kaksi kokemuksellista koulutusta tuleville lasten valmennusryhmien ohjaajille. Lisäksi pidetään asiaa esillä erilaisissa puheenvuoroissa, seminaareissa ja artikkeleissa. Koulutuksissa kouluttajaparina on kokemusasiantuntija eli sijaissisar. Jo kirjoitettujen oppaiden lisäksi ryhdytään kirjoittamaan opasta/lisävihkoa lasten valmennuksesta ja yhteydestä aikuisten PRIDEvalmennukseen. Lapset lastensuojelua tutkimassa lasten oma Salapoliisikerho Selviytyjät -tiimin toiminta sekä sen järjestämät nuoren foorumit ovat osoittaneet kuinka tärkeää lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on. Näiden kokemusten innoittamana Pesäpuussa aloitettiin vuoden 2013 keväällä esi- ja alkuopetusikäisten lasten osallisuutta lastensuojelussa vahvistava hanke. Hanke oli silloin osa Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektia ja toteutettiin yhteistyössä Lapsiasiavaltuutetun toimiston, Lastensuojelun Keskusliiton, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL, SOS-lapsikylien, Keski- Suomen sijaishuoltoyksikön ja Mehiläisen kanssa. 7

8 Lasten omassa Salapoliisikerhossa tavoitteena on kuulla lasten omia ajatuksia sijaishuollon arjesta ja asioista, joista turvallinen arki lasten mielestä koostuu. Lisäksi tavoitteena on tuottaa lasten näkemyksistä materiaalia, joka on hyödynnettävissä lastensuojelutyössä sekä mallintaa työskentelyä. Salapoliisikerhossa lastensuojeluun liittyviä asioita käsitellään lapsille ominaisin menetelmin, kuten leikin, toiminnallisten harjoitusten ja tutkimisen avulla. Kerholla on oma maskotti, Salapoliisi-Mäyrä, joka ei lasten tapaan voi asua omien vanhempiensa luona. Hankkeella on kolmentasoisia vaikutuksia: 1. Lapsi-/asiakastaso: Lapsi hyötyy päästessään vertais- ja kehittäjäryhmään, jossa tutkitaan lastensuojelua. Hän saa tietoa asioista, jotka voivat auttaa ymmärtämään myös omaan elämään liittyviä asioita. Projektin loppuvaiheessa tuotettava lasten oma lastensuojelun käsikirja tavoittaa useita satoja lapsia antaen tietoa ja rohkaisten heitä. 2. Työntekijätaso: Antaa työntekijöille/aikuisille valmiuksia ymmärtää syvemmin alle 10-vuotiaiden kokemusmaailmaa. Lasten käsikirjan ohessa toimitetaan myös opas aikuisille (työntekijöille ja läheisille), joka toimii välineenä lasten kokemusten käsittelyyn ja työskentelyyn sijoitettujen lasten kehittämisryhmissä. 3. Yhteiskunnallinen taso: Lapsilta saatava tieto levitetään valtakunnallisesti: saatetaan päättäjien tietoisuuteen valtakunnallisten seminaarien, tapahtumien, koulutusten ja artikkeleiden kautta. Vuonna 2014 Pesäpuu vahvistaa esi- ja alakouluikäisten lasten osallisuutta lastensuojelun kehittämistyössä järjestämällä kaksi valtakunnallista lasten foorumia/ryhmää. Lasten näkemyksistä raportoidaan artikkeleissa ja eri puheenvuoroissa. Tietoa kerätään vuonna 2015 tuotettavaa materiaalia varten. Mahdollistetaan nuorten osallisuus lastensuojelussa OSALLISUUDEN TAIDOT JA VALMIUDET - lapset ja nuoret resurssina lastensuojelun sijaishuollossa -projekti on löytänyt paikkansa ja vakiinnuttanut toimintansa kansallisessa ja kansainvälisessä lastensuojelun kehittämistyössä. Projektin ytimessä on Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi, jonka jäsenet ovat vuotiaita sijaishuollon asiakkaita tai asiakkaana olleita nuoria. Yli viiden vuoden ajan toiminut Selviytyjät-tiimi on tänä päivänä laajasti huomioitu ja osallisena suomalaisessa nuorten hyvinvointia ja syrjäytymistä koskevassa keskustelussa. Tiimi vastaanotti Ray:n Vaikuttavaa-tunnustuksen keväällä 2013, jonka jälkeen projekti siirtyy Raha-automaattiyhdistyksen kohdennetun avustuksen piiriin. Tavoite: Sijaishuollon asiakkaina olevat tai olleet nuoret otetaan mukaan lastensuojeluprosesseihin yksilöinä, yhteisön jäseninä ja yhteiskunnallisina vaikuttajina. 8

9 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Selviytyjät-tiimi kokoontuu säännöllisesti kerran kuukaudessa, tämän lisäksi ryhmä on mukana erilaisissa lastensuojeluun liittyvissä paikallisissa ja valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tilaisuuksissa. Tiimin vetäjinä toimivat Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö ja psykologi Johanna Barkman ja Mehiläisen lastensuojeluyksikön johtaja Marko Nikkanen. Mehiläinen panostaa Selviytyjien toimintaan kustantamalla Nikkasen matkakorvauksen ja työajan kuukausittaisissa tiimitapaamisissa sekä koulutus-, mentorointi- ja vaikuttamistilaisuuksissa. Selviytyjät-tiimin aloittaessa toimintansa vuonna 2008 siihen kuului 10 nuorta naista. Tiimiä on avattu uusille nuorille kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla vuoden 2009 lopussa mukaan tuli kaksi nuorta miestä ja miespuolinen vetäjä. Vuotta myöhemmin tiimiä avattiin toisen kerran ja silloin ryhmään liittyi viisi uutta jäsentä, tämä tapahtui ensimmäisen nuoret nuorille sijaishuollonfoorumin yhteydessä. Tämän jälkeen tiimi on kutsunut ja tulee kutsumaan uusia nuoria mukaan, havaittuaan heissä sekä kykyä että tahtoa kehittämistyötä kohtaan. Kuukausitapaamisilla tiimi läpikäy kokemuksiaan ja erilaisia tapahtumia pohtien yhdessä niiden herättämiä tunteita ja ajatuksia. Tapaamisten välillä käydään keskustelua suljetussa Facebook-ryhmässä. Tiimillä on yksi kokopäiväinen ja kaksi osa-aikaista työntekijää, tämän lisäksi nuoria palkataan projektiluontoisesti erilaisiin tehtäviin. Työntekijät tapaavat säännöllisin väliajoin, sillä osa nuorista työskentelee kotoa käsin. Selviytyjät-tiimin taustalla toimii ideointiryhmä, jonka jäsenet edustavat yhteistyökumppaneita kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ja lapsiasiavaltuutetun toimistoa. Selviytyjät toimivat kiinteässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa sekä Pesäpuun perustyötä tekevän että projektihenkilöstön kanssa. Vuonna 2014 Selviytyjät-tiimi jatkaa toimintaansa kuukausittaisissa tapaamisissa ja toiminnastaan julkisessa Facebook-yhteisössä. Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuorista pidetään hyvää huolta säännöllisesti pidettävien tapaamisten ja työntekijätiimipalaverien yhteydessä. Selviytyjät-tiimi saa tukea ja vahvistusta toiminnalleen ideointiryhmän panostuksesta. Mehiläinen jatkaa tärkeänä yhteistyökumppanina. Osallisuuden ja osaamisen vahvistaminen Vuonna 2014 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin toiminnan ytimessä on kaksi yhteen nivoutuvaa teemaa: lasten ja nuorten osallisuus palveluiden kehittämisessä ja työntekijöiden kouluttaminen lasten ja nuorten kohtaamiseen. Palveluiden toimintatapojen kehittämisessä olennaista on käyttäjien/asiakkaiden antama palaute siitä, millaisia osaamisalueita pitää vahvistaa, millaisia ongelmia ennaltaehkäistä ja millaisissa asioissa tarvitaan tukea sekä apua. Osallisuus edellyttää vuorovaikutusta niin asiakkaiden, palveluiden tarjoajien kuin myös päättäjien kesken. Lastensuojelun asiakkaiden muodostamat kokemusasiantuntijaryhmät ovat yksi uusi työtapa, jolla on mahdollista kehittää palveluita ja vahvistaa nuorten asiakkaiden hyvinvointia. Toimiakseen hyvin ryhmät tarvitsevat tuekseen osaavia aikuisia. 9

10 Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa Toimiva lastensuojelu -selvitysryhmän loppuraportissa (2013: 19) ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännös lastensuojelun kokemusasiantuntijaryhmien perustamisesta ja toiminnasta. Uudistus on noussut kritiikistä, jonka mukaan asiakkaan ääni kuuluu huonosti palvelujen arvioinnissa ja kehittämisessä. Jotta tämä mahdollistuisi, työntekijät tarvitsevat opastusta, valmiuksia ja taitoja nuorten kokemusasiantuntijoiden tasa-arvoiseen kohtaamiseen. Selviytyjät-tiimi on työskennellyt satojen nuorten kanssa Suomessa ja ulkomailla Nuorten foorumeissa ja lapsiasiavaltuutetun sijaishuollon kiertueella. Tiimin nuoren sanoin: Nuorten jäsentyneisiin ajatuksiin vaikuttavat tukena toimineet tahot ja heidän arvonsa ja asenteensa; kun nuorelle annetaan tila, heilläkin voi olla sanottavaa. (Valoa näkyvissä Selviytyjät 5 vuotta seminaari Helsinki.) Nuoret kokemusasiantuntijat ovat voimaantuneet Selviytyjät-tiimin toiminnan myötä omassa elämässään, heille on muun muassa kehittynyt halua ja valmiuksia vaikuttaa yhteiskunnallisella tasolla. Vaikuttamistoiminnassaan he hyödyntävät omaa ja muiden nuorten tuottamaa kokemustietoa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttää kuitenkin sitä, että omia kokemuksia on ollut mahdollista läpikäydä turvallisessa vertaisryhmässä ja yhdessä osaavien aikuisten kanssa. Kokemusasiantuntijaryhmiä vetääkseen työntekijät tarvitsevat osaamisensa päivittämistä ja pohdintaa omien eettisten kysymysten, arvojen ja asenteiden suhteen. Ilman aikuisten sitoutumista osallisuuteen ei todellinen lasten ja nuorten mukana oleminen, kuulluksi tuleminen ja vaikuttaminen ole mahdollista. Kiinnittyminen yhteiskuntaan on nuorelle haastavampaa, jos hän kokee jäävänsä yksin, yhteisöjen ulkopuolelle. Kuulluksi tuleminen ja vakavasti ottaminen on arvonannon perusta. Vuoden 2013 aikana aloitetut kuntien, yhteisöjen ja hankkeiden työntekijöiden mentorointi jatkuu edelleen. Tiimi mentoroi työntekijöitä alueellisten kokemusasiantuntijaryhmien perustamisessa, käynnistämisessä ja alkuun pääsemisessä. SOS-lapsikylien osallisuuskiertueella tiimi työskentelee jokaisessa seitsemässä SOS - lapsikylässä ollen mukana järjestämässä Koko elämä mukana -osallisuusfoorumeja, joissa yhdessä aikuisten ja nuorten kanssa tutkitaan osallisuuden periaatteita ja osallisuutta tukevia toimintatapoja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on kutsunut Selviytyjät-tiimin yhteistyökumppanikseen sijaishuollon aikuisille (työntekijöille) suunnattuun Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -kuulemis- ja vaikuttamiskiertueelle Muut kumppanit ovat Lastensuojelun keskusliitto, lapsiasiavaltuutetun toimisto, Kuntaliitto ja Lastensuojelun osaamiskeskukset. Yhteistyö valtion eri toimijoiden kanssa jatkuu myös vuodelle Eduskunnan oikeusasiamiehen kanssa yhteistyö liittyy lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn valvonnan laadun vahvistamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdään yhteistyötä liittyen lasten ja nuorten osallisuuteen lastensuojelussa. Selviytyjät-tiimin kokemuksista kootaan työntekijöille tieto-, työväline- ja koulutuspaketti: Osallisuus on sekä asenne että tunne kohti nuorten kokemusasiantuntijuutta. Opas kootaan vuoden 2014 aikana. Oppaassa hyödynnetään Osallisuuden taidot ja valmiudet -projektin aikana hankittua kokemusta, jonka ytimessä on kohtaaminen ja yhteistyö. Opasta voidaan käyttää laajasti paikallisella ja yhteiskunnallisella tasolla. 10

11 Nuorten foorumit Selviytyjät-tiimi on kehittänyt nuorilta nuorille suunnatun foorumimallin, joka toimii sekä vertaistukena että vaikuttamisen välineenä. Foorumeja järjestetään vuosittain eri puolella Suomea ja ne toimivat sekä yksilöllisellä, yhteisöllisellä kuin myös yhteiskunnallisella tasolla. Foorumeiden ideana on ottaa nuoret aktiivisesti mukaan kehittämään lastensuojelun käytäntöjä. Päivän työskentely tarjoaa tilan oman elämän ja arjen tapahtumien jakamiselle, joista Selviytyjät-tiimi kiteyttää viestit eteenpäin lastensuojelun työntekijöiden ja päättäjien tietoon. Foorumeiden tavoitteena on kuulla sijoitettujen nuorten tarinoita ja viedä niitä eteenpäin valtakunnalliseen kehittämistyöhön. Foorumeissa ovat esillä nuorille tärkeät asiat heidän itsensä esiin nostamina. Näistä sadoista äänistä koostuu Selviytyjien yhteiskunnallisen vaikuttamistyön ydin. Voimme todeta, että toimintamme koskettaa paikallisia nuoria, joiden tarinat ulottuvat valtakunnalliselle ja kansainväliselle tasolle. Valtakunnallisia foorumeita on järjestetty yhteistyössä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa, joista tärkeimpiä ovat Lastensuojelun Keskusliitto, Sinut ry, Helsingin kaupungin Nuoret kehittäjät, Lapsiasiavaltuutettu ja kaupungit. Vuonna 2014 järjestetään Nuorten foorumeita sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Innostamme ja rohkaisemme paikallisten vertais- ja kehittäjäryhmien perustamiseen. Nuorten foorumiin osallistuminen on sytyttänyt useissa nuorissa kehittämistyön kipinän, ja he haluaisivat kanavan omien kokemusten välittämiseen ja siten osallistua lastensuojelun kehittämistyöhön. Julkaistaan ISÄMME-kirja. Nuorten isätarinoita, joka noussee yleisesti tunnustetuksi merkittäväksi puheenvuoroksi lastensuojelussa. Isät ja isätarinat ovat kovin harvoin esillä sijoitettujen nuorten tarinoissa. Usein isätarinat nousevat esiin silloin kun on jo liian myöhäistä jakaa tuntemuksia oman isän kanssa. Selviytyjät-tiimi haastaa nuoret kirjoittamaan isätarinoita, jotka ansaitsevat tulla kuulluksi, vaikka tarinaa ei olisikaan enää mahdollista kertoa omalle isälle. Tarinakirjan tavoitteena on avata isäkeskustelua lastensuojelussa. Isät ovat usein näkymättömiä, mutta silti merkityksellisiä sekä hyvässä että pahassa. Tavoitteena on myös, että isät tulevat kosketetuksi ja mahdollisesti muuttavat asennettaan ja toimintaansa suhteessa sijoitettuun nuoreen. Tarinalla voi olla lähtemätön vaikutus johonkin isään jossain. Valtakunnallinen vaikuttamistyö Valtakunnallinen ja tulevaisuuteen painottuva kehittämistyö on Selviytyjien toiminnan ytimessä. Useat tiimin esiin nostamat teemat ja toimintatavat ovat olleet esillä suomalaisessa lastensuojelukeskustelussa sekä kehittämistyössä ensimmäistä kertaa. Voidaankin todeta, että nuoret kokemusasiantuntijat yhdessä vetäjiensä kanssa ovat kulkeneet kaksi askelta edellä lastensuojelun valtakunnallisessa kehittämistyössä. Vuonna 2014 nuorten ottaminen mukaan kehittämistyöhön kuuluu osaksi valtakunnallista ja paikallista lastensuojelua. Ymmärretään, että laadukkaassa lastensuojelutyössä nivoutuu yhteen kokemus, tietotaito ja tutkimus. Tietoisuus osallisuus- ja vertaistoiminnasta yhtenä lastensuojelun merkittävänä osa-alueena kasvaa. 11

12 Selviytyjät-tiimi kokoaa yhteen paikalliset kehittäjäryhmät ja kutsuu yhteiseen valtakunnalliseen foorumiin myös aikuisia: päättäjiä, kehittäjiä, tutkijoita ja virkamiehiä. Valtakunnallisen nuorista ja aikuisista koostuvan Kehittäjäverkostofoorumin tavoitteena on luoda yhteistä ymmärrystä lastensuojelun pulmakohdista. Selviytyjät-tiimi jatkaa vaikuttamistyötään erilaisissa valtakunnallisissa ja paikallisissa lastensuojeluseminaareissa sekä aktiivisina osallistujina että luennoitsijoina. Selviytyjät-tiimin toiminta on ollut ja tulee jatkossakin olemaan näkyvästi esillä kansallisessa lastensuojelukeskustelussa. Tiedottaminen on yksi tiimin toimintojen jalkauttamisen osa-alue ja tulevan vuoden keskeisistä toimenpiteistä tiedotetaan omien ja yhteistyökumppaneiden tiedotuskanavien kautta. Syksyllä 2013 avattu julkinen Facebook-yhteisö otetaan täysipainoisesti käyttöön tiedottamiskanavana. Kansainvälinen toiminta Kansainvälisesti katsottuna Selviytyjät-tiimin harjoittama vaikuttamis-, vertais- ja osallisuustoiminta on todettu Euroopan komission tasolla saakka hyväksi ja toimivaksi käytännöksi. Kehittämistyön ytimessä olevat lasten ja nuorten hyvät ja huonot kokemukset ovat Euroopan ja maailmanlaajuisesti hyvin samankaltaisia. Selviytyjät-tiimi on todettu luotettavaksi ja laadukkaaksi yhteistyökumppaniksi kansainvälisessä kehittämistyössä. Hyötyjinä yhteistyössä ovat olleet Selviytyjät-tiimin jäsenet, tiimin kohtaamat nuoret sekä kansalliset ja kansainväliset kumppanit verkostoineen. Selviytyjät-tiimi ja suomalainen lastensuojelun kehittämistyö on arvostettu ja tunnustettu osaamisalue kansainvälisesti. Toiminta tarjoaa positiivisia mielikuvia suomalaisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta. Kansainvälisen toiminnan ytimessä on vastavuoroisuus. Tiimin jäsenet yksilötasolla ja tiimi kokonaisuutena saa kansainvälisestä toiminnasta voimavaroja henkilökohtaiseen työhön ja tiimin toimintaan. Koska kansainväliset tilaisuudet liittyvät hyviin käytäntöihin ja kehittämistyöhön, Selviytyjät-tiimi jatkaa näissä tilaisuuksissa omien teesiensä jakamista, joka on vientityötä parhaimmillaan. Vuonna 2014 Selviytyjät-tiimi on aktiivisesti mukana eurooppalaisen sijoitettujen nuorten verkoston Power4youth:in toiminnassa. Power4youth-verkosto ja verkostoon kuuluvat yksittäiset tiimit ovat valtava resurssi, voimavara, vertaistuki ja tietokanta Selviytyjät-tiimille ja päinvastoin. Power4youth on Euroopan laajuisesti merkittävin sijoitettujen nuorten verkosto. Selviytyjät-tiimi tekee aktiivista yhteistyötä muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa. Monissa maissa Selviytyjät-tiimin kaltainen toiminta hakee vielä muotoaan. Olemme avoimia yhteistyökutsuihin, joita kansainvälisestä verkostosta nousee. Osana kansainvälistä toimintaa Selviytyjät-tiimi tulee kartoittamaan rooliaan kansainvälisen sijaishuoltojärjestön IFCO:n toiminnassa sekä vuonna 2014 järjestettävillä pohjoismaisilla lastensuojelupäivillä. Selviytyjät-tiimi saattaa loppuun jo vireillä olevat kansainväliset hankkeensa, joista muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetusministeriön ja Ulkoministeriön järjestämän huipputason Suomi Venäjä-lastensuojeluseminaarin seurauksia on tätä kirjoitettaessa vaikea arvioida. 12

13 Toimiva lastensuojelu -työryhmän loppuraportista on tulossa englanninkielinen versio. Raportissa korostuu osallisuusteema, osallistutaan siitä nousevaan keskusteluun. Arviointi Arvioinnin kannalta on tärkeää miettiä, mikä on toiminnan kehittämisen kannalta tärkeää, ovatko nykyiset toimintamuodot hyviä ja toimivia, vai kaipaavatko ne muutoksia. Nuorten foorumeissa kerättyä palauteaineistoa käytetään toiminnan arvioimiseen. Perustettujen kokemusasiantuntijaryhmien palaute omasta toiminnasta on ensiarvoisen tärkeää, sillä tietoa tarvitaan siitä, miten työtekijät ja vapaaehtoisina toimivat nuoret kokemusasiantuntijat kokevat toiminnan, mitä he kaipaavat tuekseen ja toiminnan ylläpitämiseen. Millaista myös näkymätöntä työtä tehdään ryhmässä? Tätä palautetta kerätään muutaman kerran vuodessa helposti täytettävällä kyselylomakkeella. Jo kehitettyjä tuotteita ja työvälineitä käytetään nuorten foorumeissa ja muissa tapahtumissa ja kerätään niistä arvioita. Saatuja arvioita käytetään tuotteiden edelleen kehittämiseen. Yhteistyötahojen kanssa arvioidaan jatkuvasti toimintaa ja kartoitetaan samalla myös uusia kumppaneita. Tärkeää on pitää yllä kysymystä: millaista toimintaa ja tukea sijoitetut nuoret saavat, tarvitsevat ja ovat halukkaita vastaanottamaan? Jatketaan edelleen vastausten keräämistä näihin kysymyksiin. 13

14 LAPSEN JA NUORTEN TARPEISTA LÄHTEVÄN PERHEHOIDON SUUNNITELMALLINEN KEHITTÄMINEN PRIDE-ohjelman malli perhehoidon kehittämiseksi PRIDE-ohjelma on 14-vaiheinen perhehoidon kehittämisen malli, jossa paneudutaan prosessin eri vaiheisiin päämääristä ja arvoista aina sijaisvanhempien valmennukseen ja tukeen saakka. PRIDE-ohjelmalle on tunnusomaista lapsen tarpeista lähtevä lähestymistapa, suunnitelmallisuus ja selkeät rakenteet. Tavoite: Lastensuojelukentällä on tiedostettu, että perhehoidon kehittäminen PRIDEohjelman mallin mukaan tuottaa hyvää perhehoitoa ja että perhehoidon toimijat tuntevat PRIDE-ohjelman 14 vaihetta ja pystyvät hyödyntämään sitä kehittämistyössään. Perhehoidon kehittämiskoulutus Pesäpuu ry:n vuonna 2012 julkaisema kirja Kukaan ei pärjää yksin esittelee PRIDE-ohjelman 14-vaihetta käytännönläheisesti. Pesäpuu tarjoaa alueellisesti perhehoidon toimijoille, erityisesti lastensuojelun sosiaalityöntekijöille 1-2 päivän perhehoidon kehittämiskoulutusta, jossa hyödynnetään vuonna 2012 julkaistun kirjan aineistoa. Vuonna 2014 perhehoidon kehittämiskoulutusta järjestetään kysynnän mukaan. Perhehoidon toimijoiden tavoitteiden, arvojen ja toimintamallien yhtenäistyessä ja roolien selkiintyessä sijoitettujen lasten tarpeet tulevat entistä paremmin huomioonotetuiksi toimintatavoissa. PRIDE-valmennus Pesäpuun tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville järjestetyn PRIDE-ennakkovalmennuksen laatua. PRIDE-ennakkovalmennus on perhehoitajalain edellytykset täyttävä prosessinomainen valmennus, joka sisältää arviointimenetelmän ja kirjallisen arvioinnin. PRIDE-kouluttajien kouluttaminen ja täydennyskoulutuksesta huolehtiminen sekä valmennusmateriaalin ajan tasalla pitäminen ovat laadun säilyttämisen ja edelleen kehittämisen kannalta keskeisiä tekijöitä. PRIDE-kouluttajan opas sekä osallistujan opas on päivitetty vuoden 2013 aikana. PRIDEkouluttajakoulutukset toteutuvat vuonna 2014 kokonaisuudessaan hyödyntäen uutta materiaalia. myös 14

15 Toimintavuoden aikanasaatetaan päätökseen materiaalin käännöstyö ruotsiksi. Ruotsinkielisen materiaalin valmistuttua myös ruotsinkielisten on mahdollista saada ennakkovalmennus omalla äidinkielellään. PRIDE-kouluttajien täydennyskoulutuksen ja uudistetun materiaalin käyttöönoton turvaamiseksi järjestetään keväällä 2014 työnohjauksellinen seminaaripäivä. PRIDE-kouluttajilta ja koulutukseen osallistuneilta kerätään edelleen kokemustietoa jatkuvan seurantatiedon saamiseksi. PRIDE-valmennuksen kehittämiseen liittyy myös meneillään oleva ammatillinen lisensiaattityö, jossa PRIDEvalmennukseen vuosina 2010 ja 2011 osallistuneilta kysytään, kuinka he ovat kokeneet arvioinnin onnistuneen ennakkovalmennuksen aikana. Tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuonna Vuonna 2014 Pesäpuu vastaa koulutuskysyntään järjestämällä kaksi kouluttajakoulutusta ja PRIDEkouluttajat ottavat vuoden 2014 aikana uudistetun materiaalin käyttöön. Täydennyskoulutuksena järjestetään PRIDE-kouluttajille työnohjauksellinen seminaaripäivä, jonka lisäksi valtakunnalliset perhehoidon päivät ovat myös kouluttajien täydennyskoulutusta. Käännetään ruotsinkelisille sijais- tai adoptiovanhemmuutta harkitseville perheille PRIDEvalmennusmateriaali omalle äidinkielelleen. Sijaisperheen löytäminen ruotsinkielisille sijoitusta tarvitseville lapsille helpottuu. PRIDE-toimikunta Pesäpuun vuosikokouksen asettama PRIDE-toimikunta jatkaa työtään turvatakseen PRIDE-ohjelman laadun säilymisen ja voidakseen tarjota perhehoidon toimijoille toimintamallin, jonka avulla perhehoidon kokonaisuutta voidaan kehittää. Toimikunnassa edustettuina olevat 3 järjestöä, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry, pyrkivät yhteistoiminnallaan vahvistamaan PRIDE-ohjelman mukaisen perhehoidon 14-vaiheisen kokonaisuuden kehittämisen pohjalta tehtävää kehittämistyötä kunnissa. Pesäpuulla on käytössään niukalti resursseja perhehoidon kehittämiseen yksin. Toimikunta valmistelee järjestöjen yhteistyönä hankehakemusta lisäresurssien saamiseksi kehittämistyöhön. Vuonna 2014 PRIDE-toimikunta valmistelee Ray:lle hankehakemuksen, jossa tavoitteen on kehittää ja syventää perhehoitoa PRIDE-ohjelman mallin pohjalta.. Sukulaissijaisvanhempien ja lähiverkoston valmennus Läheisverkoston sijoituksissakin lapselle on mahdollistettava pääsy valmennettuun perheeseen ja perhehoitajalle mahdollisuus saada valmennusta. Laadukas valmennusmateriaali perheiden yksilökohtaisessa valmennuksessa sekä perheitä valmentavien osaamisen turvaaminen ovat kulmakivi onnistuneisiin läheisverkostosijoituksiin. Vuoden 2014 aikana päivitetään koulutusmateriaali vastaamaan ajantasaisesti työntekijöiden tarpeisiin. Kehittämistyössä pohjana on saatu palautetieto. Sukulaissijaisvanhempien valmennukseen kehitetyn perhekohtaisen työskentelymallin käyttöä ennakkovalmennuksessa tuetaan järjestämällä kaksipäiväisiä koulutuksia tarpeen mukaisesti. Koulutuksista kerätään edelleen systemaattisesti palautetta. 15

16 Vuonna 2014 järjestetään vähintään kaksi koulutusta sukulaissijaisvanhemmuuden perhekohtaisesta työskentelymallista. Kaksipäiväisen koulutuksen rakennetta ja käytettävää materiaalia päivitetään. Kehittämis-, juurruttamis- ja vaikuttamistyöllä luodaan sukulaissijaisvanhemmille yhdenvertainen asema lastensuojelun perhehoidossa. Nuorten perhehoito Pesäpuu ry:ssä valmistunut Nuoren sijaisvanhemmaksi -PRIDE-täydennyskoulutus mahdollistaa nuoren pääsyn valmennettuun perheeseen. Valmennusmallia kehitettäessä nousi tarve kartoittaa tukitoimien laajuudet, mallit ja vaikutukset nuorten perhehoidon onnistumiseksi. Tukitoimia kartoittaessa kuullaan sekä nuorten että sijaisvanhempien näkökulmia siitä, millaisia tukimuotoja on tarjolla, mitä he saavat ja ovat valmiita vastaamaan. Miten tuki kohtaisi paremmin tarpeet? Vuonna 2014 Nuoren sijaisvanhemmaksi -PRIDE-täydennyskoulutusta juurrutetaan PRIDE-kouluttajille. Nuorten ja heidän sijaisvanhempiensa tukimuotoja kartoitetaan. Monimuotoistuva perhehoito Pesäpuu pyrkii vastaamaan monimuotoistuvan perhehoidon haasteisiin PRIDE-valmennuksella. Sen toteuttamiseksi Pesäpuu tekee yhteistyötä muiden perhehoidon toimijoiden kanssa tavoitteena kehittää työmuotoja ja -välineitä perhehoidon monimuotoistuviin haasteisiin. Perhehoidon toimijoiden kanssa on vuosien aikana kehittynyt työnjako, jossa Pesäpuu vastaa perusennakkovalmennuksesta ja ennakkovalmennuksen kouluttajien koulutuksesta. Ennakkovalmennus on yhteinen kaikille sijaisperheiksi aikoville. Perhehoitoliitto vastaa kehitysvammaisten lasten perheiden ja Pelastakaa Lapset ry lyhytaikaisen perhehoidon perheiden lisävalmennuksesta. Monikulttuuristen perheiden lisävalmennus on kehitetty järjestöjen yhteisessä projektissa, mutta sen toteuttamisesta vastaa Pesäpuu. Myös nuorten perhehoito on Pesäpuun vastuualuetta. PRIDE-ennakkovalmennuksen materiaalia täydentävät lisäosiot, jotka noudattavat PRIDE-materiaalin logiikkaa ja ulkoasua. Tavoitteena on, että myös vuonna 2014 mahdollisimman monella perhehoitoa tarvitsevalla lapsella on mahdollisuus päästä valmennettuun perheeseen, joka on saanut lapsen tarpeita vastaavan perus- ja lisävalmennuksen. Perhehoidon päivät Valtakunnalliset perhehoidon päivät järjestetään yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa. Päivien sisällön suunnitteluun osallistuvat myös Pelastakaa Lapset ry ja SOS-lapsikyläyhdistys ry. Päivien tavoitteena on koota yhteen perhehoidon toimijoita, lisätä eri ryhmien välistä yhteistyötä ja tarjota tukea sijaisvanhemmille ja muille alan toimijoille. Vuonna 2014 järjestetään järjestyksessään kuudennet valtakunnalliset perhehoidon päivät yhdessä Perhehoitoliiton kanssa. Päivien teemana on Kasvokkain kohdakkain lapsi ja aikuiset yhdessä. 16

17 SIJOITETTUJEN LASTEN JA NUORTEN ASEMAN VAHVISTAMINEN YHTEISKUNNASSA Pesäpuu vaikuttaa lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja perheiden aseman paranemiseen yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. Se tapahtuu vahvistamalla lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksia, kehittämällä lapsilähtöisiä työmenetelmiä ja -välineitä sekä vaikuttamalla sekä yksin että yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa lastensuojelun toimintaedellytysten vahvistumiseen, esimerkiksi lainsäädännön muutoksiin. Pesäpuu käyttää entistä enemmän vaikuttamistyönsä välineenä asiakkailta kerättyä kokemustietoa. Perhehoidon toimintaedellytysten parantaminen ja valtakunnallinen lastensuojelun kehittämistyö Perhehoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja perhehoitajalain uudistusten käyttöön saamiseksi tarvitaan kolmen järjestön (Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry) säännöllistä yhteistyötä, joka edesauttaa yhteisten tiedotteiden ja kannanottojen laatimista ja julkaisemista. Vuonna 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lastensuojelun selvitystyöryhmä jätti loppuraporttinsa ja annettiin esitys lastensuojelun laatusuosituksiksi. Perhehoitajalain uudistuksen loppuun saattaminen perhehoidon toimintaohjelman valmistumisen osalta on kesken edelleen. Pesäpuu on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa vaatimassa ja edesauttamassa uudistusten loppuun viemistä. Pelastakaa Lapset ry:n, Perhehoitoliiton ja Pesäpuun yhteinen projektihakemus, Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa, sai RAY:n projektirahoituksen vuosille (PePPi-hanke). Projekti antaa lisäresursseja vahvistaa järjestöjen yhteistyötä ja tehdä tehokkaammin vaikuttamistyötä lapsen aseman parantamiseksi ja perhehoidon laadun lisäämiseksi. Vuonna 2014 osallistutaan aktiivisesti PePPi-hankkeeseen ja muuhun yhteiskunnalliseen kehittämis- ja vaikuttamistyöhön yhteistyössä alan muiden järjestöjen kanssa. Tiedotus ja vaikuttaminen Pesäpuun tiedottamisen pääkanavia ovat Pesäpuun lehti, yhdistyksen Internet-sivut ( sähköinen uutiskirje sekä sosiaalinen media. Pesäpuun lehti on maksuton ja se ilmestyy 2-3 kertaa vuodessa noin 1300 kappaleen painoksena. Lehden toimittamisesta ja kirjoituksista vastaavat pääasiassa työntekijät. Tavoitteena on lisätä käyttäjien kirjoituksia omista kokemuksistaan. Lasten ja nuorten oman äänen tulee kuulua myös Pesäpuun lehden kautta. 17

18 Selviytyjät-tiimin nuoret tuovat lastensuojelun vaikuttamiseen ja kehittämiseen kokemusasiantuntijoiden panoksen. Pesäpuu tukee nuoria heidän vaikuttamistyössään ja varmistaa, että he saavat osakseen eettisesti kestävää kohtelua. Tehdään aktiivisesti tunnetuksi nuorten suosituksia lastensuojelun sijaishuollon laadun kehittämiseksi ( Suojele unelmia, vaali toivoa ). Salapoliisikerho jatkaa toimintaansa ja tuo esille erityisesti pienempien lasten näkemyksiä ja kokemuksia lastensuojelusta. Yhdistyksen Internet-sivuja uudistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Uutisointia ja tiedotusta lisätään ja nopeutetaan toimittamalla sähköistä uutiskirjettä. Yhdistyksen Facebook-statusta päivitetään säännöllisesti ja sitä käytetään myös tiedostus- ja markkinointikanavana. Uudet julkaisut tarjoavat mahdollisuuden tiedottaa lastensuojelun ja perhehoidon tärkeistä kysymyksistä. Kehitetyistä työmenetelmistä, niistä saadusta palautteesta ja uusista materiaaleista kirjoitetaan artikkeleita, joita tarjotaan alan julkaisuihin. Pesäpuu on hakenut Paikka auki -avustusohjelmasta resursseja kahden nuoren palkkaamiseen. Mikäli resursseja saadaan, palkataan nuori, jolla on media-alan tai vastaavaa ammattitaitoa. Tavoitteena on kehittää Pesäpuun tiedotustoimintaa nykyaikaisempaan ja informatiivisempaan suuntaan. Vuonna 2014 Pesäpuun lehti ilmestyy vähintään 2 kertaa, Internet-sivuja päivitetään ja uudistetaan aktiivisesti. Sähköinen uutiskirje ilmestyy säännöllisesti. Uudet julkaisut ja materiaalit julkistetaan alan tapahtumissa tai messuilla. Sosiaalisessa mediassa toimitaan aktiivisesti ja artikkeleita kirjoitetaan alan lehtiin. Tätä kautta lisätään tietoisuutta lastensuojelun asiakkaina olevien lasten ja nuorten tarpeista ja oikeuksista ja Pesäpuun kehittämistyön tuloksista. Selviytyjät-ryhmän ja Salapoliisikerhon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja heitä tuetaan kokemusasiantuntijuuden viemisessä päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälisessä yhteistyössä saadaan uutta tietoa kehittämis- ja vaikuttamistyön tueksi ja tehdään Pesäpuun kehittämistyötä tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella. Pesäpuu on IFCO:n (International Foster Care Organisation), Nofca:n (Nordic Foster Care Assosiation) ja Eurochildin jäsen. IFCO tarjoaa kanavan uusien työmenetelmien ja -välineiden löytämiselle, uusimman perhehoidon tutkimustiedon saamiselle ja oman työn tulosten esittämiselle. Tätä kautta voidaan peilata Pesäpuun kehittämistyötä suhteessa muiden maiden kehittämistrendeihin. IFCO on myös tärkeä kanava sijoitettujen nuorten osallisuuden lisäämiselle. Vuonna 2014 järjestetään IFCO:n Euroopan konferenssi, sinne osallistutaan taloudellisten resurssien puitteissa. Myös Selviytyjät-ryhmän nuorille pyritään mahdollistamaan osallistuminen. Nofcan toiminnassa keskitytään pohjoismaiden perhehoidon tilaan ja kehityssuuntiin. Muiden pohjoismaiden positiivisia kokemuksia voidaan hyödyntää erityisesti vaikuttamistyössä. Vuonna 2014 Nofcan kokous järjestetään Grönlannissa. Pesäpuun toiminnanjohtaja Raili Bäck-Kiianmaa valittiin järjestön presidentiksi vuonna PRIDE-ohjelmaa kehitetään pohjoismaisessa yhteistyössä. Vuosittaisissa kokouksissa keskitytään yhdessä sovitun ajankohtaisen teeman kehittämiseen. 18

19 Eurochild toimii lasten oikeuksien edistäjänä Euroopan tasolla. Tiivistetään yhteistyötä suomalaisten jäsenjärjestöjen kanssa. Lastensuojelun keskusliitolla on edustaja järjestön hallituksessa. Yhteistyössä voidaan miettiä järkevää työnjakoa ja saada tarkempaa tietoa järjestön toiminnasta. Vuonna 2014 Pesäpuu osallistuu aktiivisesti sekä IFCO:N, Nofca:n että Eurochildin vuoden tärkeimpiin tapahtumiin ja välittää niissä saamaansa tietoa eteenpäin jäsenilleen ja lastensuojelun toimijoille ja päättäjille. 19

20 OSAAMISEN VAHVISTAMINEN LASTENSUOJELUSSA Tavoite: Pesäpuun kehittämistyön tavoitteena on kehittää työmuotoja ja osaamista vahvistavaa koulutusta lastensuojelussa toimiville työntekijöille ja sijaisvanhemmille. Lastensuojelutarpeen selvitys Pesäpuu ry:ssä kehitetyn Lapsen elämäntilanteen kartoitusmallin ja siitä edelleen kehitetyn Lastensuojelutarpeen selvitysmallin tavoitteena on selkiyttää lapsensuojeluprosessin alkuvaiheen työskentelyä, lisätä suunnitelmallisuutta, lapsilähtöistä työskentelyä ja yhteistä arviointia. Pesäpuu ry:n Mitä lapselle kuuluu? -oppaan tarkoituksena on tukea lastensuojelun työntekijöitä selvitystyöskentelyssä. Lastensuojelutarpeen selvitysmallia juurrutetaan opaskirjan, vaikuttamistyön ja koulutusten avulla. Tarpeen mukaan jatketaan lastensuojelutarpeen selvitysmallin kehittämistä yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 lastensuojelutarpeen selvitysmallin juurruttamista jatketaan myymällä työskentelyyn sopivaa opasta ja järjestämällä tarvittaessa resurssien ja kysynnän mukaan prosessikoulutusta. Kuka minusta huolehtii? -työskentelymalli huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin Lapsen tarpeiden pohjalta rakentuva lastensuojelutyö takaa lapsen edun toteutumisen lastensuojelulain tavoitteiden mukaisesti. Huostaanoton edellytysten ja sijaishuollon tarpeen arviointi on erityisen vaativaa sosiaalityötä, johon tarvitaan strukturoitua työskentelymallia. Läpi koko lastensuojeluprosessin on tarkoituksenmukaista käyttää yhtenevää arviointimallia. Työskentelymallit lastensuojelutarpeen selvitykseen ja huostaanoton edellytysten, sijaishuollon tarpeen sekä perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksien arviointiin pohjaavat yhdenmukaisesti lapsen tarpeiden ja vanhemmuuden valmiuksien tarkasteluun. Vuoden 2013 aikana on pilotoitu kahdessa koulutuksessa huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arvioimiseen tarkoitettua työskentelymallia. Työskentelymalliin kehitettyjä uusia työvälineitä ovat koulutuksiin osallistuneet kokeilleet omassa asiakastyössään. Piloteista ja työskentelyvälineiden käytöstä on kerätty palautetta, joka vuoden aikana analysoidaan ja kehitetään edelleen koulutusmallia systemaattisen arviointimallin juurruttamisen pohjaksi. Työskentelymallista kirjoitetaan opas. Vuonna 2014 huostaanoton ja sijaishuollon tarpeen arviointiin kehitetään työskentelymalli ja juurruttamiskoulutus. Työskentelymallin tueksi tuotetaan uusia työskentelyvälineitä. Työskentelymallista kirjoitetaan opas ja pidetään 1-2 koulutusta. 20

21 Ihan iholla -kasvuryhmät Ihan iholla -kasvuryhmät on tarkoitettu sijais- ja adoptiovanhemmille ja työntekijöille (esimerkiksi lastensuojelulaitosten ohjaajat), jotka toimivat sijoitettujen lasten arjessa. Kasvuryhmän tavoitteena on lisätä tietoisuutta oman kasvuhistorian vaikutuksesta lapsen kohtaamiseen, antaa tietoa kiintymyskeskeisestä vanhemmuudesta ja etsiä keinoja ja välineitä sijoitetun lapsen ja aikuisen vuorovaikutussuhteen tueksi. Pesäpuu järjestää kasvuryhmänohjaajakoulutusta ja myy ohjaajan käsikirjaa. Tavoitteena on, että Suomessa on riittävästi kasvuryhmänohjaajia ja mahdollisimman monella sijoitetun lapsen kanssa toimivalle olisi mahdollisuus saada ryhmämuotoista tukea lapsen kohtaamiseen arjessa. Pesäpuu jatkaa kasvuryhmien juurruttamista Suomeen ohjaajakoulutusten avulla. Vuonna 2014 järjestetään kaksi kasvuryhmänohjaajakoulutusta sekä kaikkien koulutettujen yhteinen työnohjaus- ja seurantapäivä. Vuoden 2014 aikana kartoitetaan ohjaajan käsikirjan päivitystarve ohjaajille tehdyn kyselyn pohjalta. Käynnistetään ohjaajan käsikirjan uudistus. Opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille Kehitetään opas sijais- ja adoptioperheiden läheisille, sukulaisille ja ystäville. Oppaassa käsitellään läheisten merkitystä lapselle ja perheelle sekä adoptoitujen ja sijoitettujen lasten elämään liittyviä erityisiä kysymyksiä. Oppaan tarkoitus on tukea adoptio- ja sijaisperheitä ja huomioida adoptoitujen ja sijoitettujen lasten erityiskysymyksiä. Vuoden 2014 aikana opas valmistuu ja adoptio- ja sijaisperheiden läheiset voivat saada siitä tietoa perhehoitoon ja adoptioon liittyvistä erityiskysymyksistä ja siten paremmin olla tukemassa adoptio- ja sijaisperheitä sekä perheiden kaikkia lapsia. Kohtaamisen taito lastensuojelussa -koulutus Lastensuojelun vaikuttavuuden kannalta on tärkeää asiakkaan kokemus osallisuudesta ja kohdatuksi tulemisesta. Lastensuojelussa asiakaslapsi tarvitsee turvallisen suhteen työntekijäänsä, jotta hän voi saada apua. Tämä edellyttää työntekijältä tietoisuutta oman henkilökohtaisen taustan ja arvomaailman vaikutuksesta kohtaamistilanteeseen. Kohtaamisen taito lastensuojelussa -koulutuksen tarkoituksena on keskittyä tutkimaan asiakkaan kohtaamistilanteessa vaikuttavia ilmiöitä ja omaa henkilökohtaista tapaa kohdata asiakas. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa työntekijän ymmärrystä oman persoonan ja henkilökohtaisen taustan vaikutuksesta vuorovaikutukseen asiakastilanteessa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan kohtaamisen taitoa ja tarjota työvälineitä vuorovaikutustyön tueksi. Koulutusta pilotoidaan vuonna

22 Voimaannuttava muutostyö lastensuojelussa -koulutus Koulutus antaa konkreettista tukea muutostyöhön lastensuojelussa. Koulutuksen tavoitteena on lisätä voimaannuttavaa ja tavoitteellista työotetta lastensuojelussa. Vuonna 2014 jatketaan Voimaannuttava muutostyö -koulutuksen kehittämistä pilottien kokemusten perusteella. On järjestetty 2-3 koulutusta vuonna Hyväksyvä katse, välittäviä ihmisiä -koulutus (sijoitetun) lapsen kohtaamiseen Koulutuksen tavoitteena on lisätä keinoja ja taitoja sijoitettujen lasten vahvistavaan kohtaamiseen arjessa sekä sijaisvanhemmille että lastensuojelun työntekijöille. Tavoitteeseen pyritään vuorovaikutuksellisella koulutuksella, jossa sijaisvanhemmat ja työntekijät voivat yhdessä pohtia hyvän kohtaamisen, huolenpidon, turvallisuuden ja toivon merkitystä sijoitetun lapsen elämässä. Vuonna 2014 järjestetään 1-2 kahden päivän koulutusta sijaisvanhemmille ja lastensuojelun työntekijöille. Uudet toiminnalliset välineet Pesäpuussa on tarjolla uusia visuaalisesti kiinnostavia ja laadukkaita työvälineitä, työkirjoja sekä oppaita, jotka lisäävät lasten ja nuorten valmiuksia kertoa ja ilmaista omia ajatuksiaan, tunteitaan ja kokemuksiaan. Pesäpuu ry tuottaa edelleen laadukkaita toiminnallisia välineitä lastensuojelutyöhön. Välineitä kehitetään osana sisäistä kehittämistyötä ja uudet välineet pilotoidaan koulutuksissa. Lisäksi jatketaan yhteistyötä australialaisen St. Lukes Innovative Resources -järjestön kanssa. St Lukesin tuotteita käännetään suomeksi ja tuotetaan niiden käyttöön liittyviä oppaita ja lehtikirjoituksia. Vuoden 2014 aikana tuotetaan täydennyspakka Väittämäkortteihin, Talo-tehtävä kortteineen sekä Tarvekortit. 22

23 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö liittyvät tiiviisti Pesäpuun perustehtävän toteuttamiseen. Työtä tehdään vuorovaikutuksessa ja vastavuoroisesti. Myös projekteissa tapahtuvassa kehittämistyössä on keskeistä vahvistaa lastensuojelussa toimivien aikuisten osaamista, niin että lastensuojelun piirissä olevat lapset ja nuoret tulevat kohdatuiksi aidosti. Tätä kautta lasten osallisuus vahvistuu ja lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen tuen. SISUKAS-projekti SISUKAS ( ) eli sijoitettu lapsi koulussa -projekti on osa RAY:n Emma ja Elias -avustusohjelmaa, joka kokoaa yhteen järjestöjen lapsiperheiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hankkeita. Ohjelmassa keskitytään alle 15-vuotiaiden kasvuolosuhteiden parantamiseen. Sen tavoitteena on edistää aikuisten yhteistä vastuuta, vanhemmuuden tukemista ja lapsen oikeutta olla lapsi sekä parantaa lapsen ja perheiden tarpeiden huomioimista yhteiskunnassa. SISUKAS- projekti kuuluu ohjelman Koti ja koulu -teemaalueeseen. Projektia hallinnoi Pesäpuu ry, jonka strategisina tavoitteina ovat lapsen ja nuoren osallisuuden edistäminen lastensuojelussa, heidän tarpeistaan lähtevä perhehoidon suunnitelmallinen kehittäminen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten aseman vahvistaminen yhteiskunnassa. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite Sisukas kannattelee perhehoitoon sijoitettua lasta koulupolulla. Sijoitettu lapsi koulussa -hankkeen päätavoitteena on edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä kehittämällä monialainen tukimalli lapsen koulunkäynnin tukemiseen yhteistyössä ruotsalaisen SkolFam -verkoston kanssa. Kohderyhmänä ovat esi- ja alkuopetusikäiset, perhehoitoon pitkäaikaisesti sijoitetut lapset. Pilottialueena on Keski-Suomi. SISUKAS-projektin osatavoitteet Sijoitetun lapsen hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistaminen 1.1 Lapsen oppimisympäristön tarkoituksenmukaisuutta ja oppimissuunnitelman sekä tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan ja tarkennetaan säännönmukaisesti lasta kuullen. 23