eskoossa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon tiedotuslehti 2/2017

Transkriptio

1 eskoossa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon tiedotuslehti 2/2017 Iloa ja hyötyä arjessa Päivätoiminta tuo eväitä ja potkua elämään s Palvelumuotoilua asiakasta kuullen NIKO JASKARI MUUTTI OMAAN KOTIIN KOTOPIHLAJASTA TUKEA KOKO PERHEELLE

2 Valmistaudumme muutokseen palvelumuotoilulla. Valinnan vapautta, palvelumuotoilua ja professuuria T uki- ja osaamiskeskus Eskoon lähivuodet ovat edelleen SOTE-rakenteen uudelleen muotoutumisen aikaa. Uudet maakuntavaltuustot rakentavat vuonna 2019 uutta organisaatiota, sen strategiaa ja palvelulupauksia. Vuoden 2020 alusta alkavaan uuteen rakenteeseen sisällytetään vielä kauan odotettu valinnan vapaus Sitten kaiken pitäisi olla valmista, että voidaan ryhtyä parantamaan kaikkea sitä, mitä on juuri saatu aikaan. Tähän muutokseen me valmistaudumme palvelumuotoilulla. Tavoittelemme käyttäjälähtöistä palveluvaliokoimaa, joka on myös uudelleen organisoitu niin, että muutos tulevaan on jo omalta osaltamme valmiina. Valmistaudumme näin tilaaja-tuottajamalliin, joka alkuvaiheessa toimii maakunnan oman liikelaitoksen kautta ja ehkä vuoden 2021 jälkeen yhtiömuotoisena. Tämä kaikki riippuu tulevasta maakuntavaltuustosta ja sen tulevista päätöksistä. Haluamme tällä ennakoinnilla turvata pohjalaismaakuntien asukkaitten ja palvelujen käyttäjien tulevaisuuden niin, etteivät he ole pelkästään markkinoiden varassa. Valittavana on myös vastuullisen julkisen tahon vaikuttavia, laadukkaita ja yksilöllisiä palveluita, joiden ohjaus on vahvasti maakuntien käsissä. Eskoo ja Vaasan sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit ovat päättäneet perustaa yhteisen psykologian lahjoitusprofessuurin. Lahjoitus tehdään Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen kautta Jyväskylän yliopistolle, jonka psykologian laitos on Eskoon pitkäaikainen yhteistyökumppani. Tämä merkitsee tulevaisuudessa entistäkin syvemmän tutkimustiedon ja asiantuntijuuden kerryttämistä ja hyödyntämistä jäsenkuntiemme asiakkaiden erityiskysymysten ratkaisuissa. - Jouni Nummi Kuntayhtymän johtaja 2

3 v SISÄLLYS 2 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 5 Palvelumuotoilua asiakasta kuullen 6 Parasta Nikon omassa kodissa 8 Asukkaat kotiutuivat Risuviitaan 10 Kristiinankaupungissa tuulee yhteishenki 11 Palaverit ja pelisäännöt ohjaavat toimintaa Tervajoella 12 Pietarsaaressa koti tuo rauhaa ja Veturi rytmiä 12 Arjen taidot karttuvat Kaarisillassa 14 Kotopihlaja tuo tukea ja turvaa koko perheelle 16 LAPE-hankkeessa on edetty monella rintamalla 17 Eskoon hallitus linjaa vammaispalveluja sote-aikaan 18 Suuri Sali tiivisti Eskoon strategiset suuntaviivat Julkaisija Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Toimituskunta Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja; Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja; Eija-Riitta Uusihauta, hallintojohtaja; Mervi Huttula, erityispalvelujen johtaja; Eini Mäkelä, hallintosihteeri; Iina Åman, toimitusjohtaja, Viestintätoimisto Tenho Toimitus Iina Åman, Viestintätoimisto Tenho; Annika Pollari, Viestintätoimisto Tenho Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Aada Paino Grano Vaasa 2017 Jakelu Eskoon tiedotusrekisteri Painosmäärä 3000 kpl Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Eskoontie 47, Seinäjoki Vaihde Haluatko lähettää meille palautetta tai juttuvinkin? Se onnistuu osoitteessa Kannen kuva Timo Aalto, Wave Productions 3

4 LY HY ES TI Jutut kokosi: Iina Åman Hanna Mäkynen (vas.), Matti Kuvaja ja Tarja Tenkula johtavat valtuustossa puhetta. Eskoon uusi valtuusto aloitti työnsä Eskoon uusi valtuusto kokoontui ensimmäistä kertaa Terapiatalon salissa elokuun 25. päivänä. Koolla oli sekä vanhoja tuttuja valtuutettuja että uusia vaikuttajia 31 pohjalaiskunnasta. Kokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Matti Kuvaja, 1. varapuheenjohtajaksi Tarja Tenkula ja 2. varapuheenjohtajaksi Hanna Mäkynen. Eskoo ja Sevas Kodit solmivat vuokrasopimuksen Risuviidasta Sevas Kodit Oy:n toimitusjohtaja Jukka Penttilä ja tuki-ja osaamiskeskus Eskoon johtaja Jouni Nummi allekirjoittivat syyskuun alussa vuokrasopimuksen 9 huoneistosta ja muista Eskoon käyttöön tulevista tiloista Risuviita 6:ssa. Lemminkäinen Talo urakoimaan uutta tuki- ja osaamiskeskusta Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus valitsi kokouksessaan uuden tuki- ja osaamiskeskuksen pääurakoitsijaksi Lemminkäinen Talo Oy:n. Hankkeen kokonaissumma on ,00 + alv eli noin 12,5 miljoonaa euroa. Tuki- ja osaamiskeskuksen suunnittelijana toimii Arkkitehdit Siitonen Oy. Tilojen suunnittelussa painottuu muunneltavuus ja monikäyttöisyys. Tämänhetkisen aikataulun mukaan rakennus voidaan ottaa käyttöön tammikuussa Kuvat: Arkkitehdit Siistonen Oy Kuningasroolissa Kehitysvammaisten ja muiden teatteriharrastajien Kuningasryhmä talutti loka-marraskuussa Seinäjoen kaupunginteatterin Verstas-näyttämölle melkoisen kattauksen herkullisia roolihahmoja. Esityksen käsikirjoittaja ja ohjaaja on Venla Korja ja apulaisohjaajana toimi Eskoon Kaarisillassa työskentelevä Marjaana Araneva. Esityksen valmistusprosessista kootaan teatteri- ja kehitysvamma-alan Kuningasrooleissa esiintyi myös Eskoosta tuttuja asukkaita ja asiakkaita. Ne lensivät tästä yli Laihialainen Sanna-Leena Knuuttila on kirjoittanut selkokirjan Ne lensivät tästä yli talvisodan kotirintaman elämästä nuoren naisen silmin. Selkokielisessä romaanissa kuviteltuun tarinaan yhdistetään autenttiset kuvat. Reuna Kustantamo Oy. Lisää Eskoon uutisia ja kuvia: Prinssi - Mikko Hankkio, Tuhkimo - Titta Asikainen (Kuva: Jukka Kontkanen) 4

5 v Asiakasta kuullen Mervi Huttula aloitti syksyllä työnsä Eskoossa erityispalvelujen johtajana. Hän koordinoi osaamis- ja tukikeskuksen palvelumuotoiluprosessia ja siihen kiinteästi kytkeytyvää hankeja kehittämistoimintaa sekä henkilöstön osaamisvalmennusta. haastattelu IINA ÅMAN kuva timo aalto Mitä palvelumuotoilu tarkoittaa? Palvelumuotoilulla halutaan päästä kiinni palveluita käyttävien ja heidän lähiverkostonsa palvelukokemuksiin ja konkreettisiin toiveisiin palveluita kohtaan. Muotoilu käynnistyy asiakasymmärryksen muodostamisella. Keskeisin työskentelytapa on asiakkaiden ja käyttäjien kuuleminen eri tavoin. Muotoilu etenee rivakasti ideoiden kokoamisesta erilaisiin kokeiluihin. Kokeilukulttuuriin heittäytyminen onkin usein palvelualoilla menestymistarinoiden taustalla. Ehdottoman tärkeää on huomioida myös työn ja toimintatapojen muotoilutarpeet. Mitä ja ketä varten Eskoon toimintaa kehitetään palvelumuotoilulla? Palvelumuotoilun prosessi itsessään on jo menetelmä edistää eri- tyistä tukea tarvitsevien ja heidän lähiverkostojensa osallisuutta Eskoon palveluissa. Prosessi luo käyttäjille eli Eskoon keskeisille kohderyhmille sellaisia palveluita, jotka lisäävät yksilöasiakkaan itsetuntoa ja elämänhallinnan tunnetta. Tavoitteemme on, että palvelumuotoilu kiinnittäisi asiakkaitamme entistä vahvemmin yhteiskuntaan ja osoittaisi Eskoon palveluiden merkityksellisyyden sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Miten työ on käynnistynyt? Käynnistimme palvelumuotoilun laajoilla asiakaskuulemisilla Eskoon keskeisissä verkostoissa ja organisaation sisällä. Olemme osallistaneet palveluiden käyttäjiä ja muita läheisverkostoja kuulemisiin. Ensi kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Olemme saaneet alusta asti tukea ja kannustusta maakunnan valmisteluun osallistuvista verkostoista. Onnistumme työssämme laajan kumppaniverkoston, muun muassa SeAMKin ja Luovin kaltaisten toimijoiden kanssa. Käynnistämme vuoden 2018 alussa Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa mittavan henkilöstön valmennusohjelman. Millaisella aikataululla työ etenee? Olemme antaneet kokeiluille ja vakiinnuttamiselle aikaa maakuntauudistuksen toteutumiseen asti. Tavoitteena on päästä mahdollisimman pitkälle tuotevalikoiman uudistamisessa jo vuoden 2018 loppuun mennessä. Prosessin etenemisvastuu ja toiminnanohjaus on johtoryhmällä, esimiehillä, yhtymähallituksella ja viime kädessä yhtymävaltuustolla. Suunnittelun taustalla on hyvin kurinalainen, konkreettinen tulostavoitesuunnitelma. 5

6 Sofi ja Sara viihtyvät Nikon keittiössä, jonne väriä tuovat asukkaan itsensä valitsemat tekstiilit. Niko Jaskari elää ensimmäistä kertaa itsenäistä elämää omassa kodissaan Risuviidalla. Puolilämmin parveke johtaa suoraan nurmikolle. Pihassa on asukkaiden postilaatikot. Samassa rivissä on myös Nikon ensimmäinen oma postilaatikko. On kuin rivitalossa asuisi. Niko sanoi jo pienenä, että hän muuttaa joskus rivitaloon. Olenkin muistuttanut häntä siitä nyt, Nikon äiti Marjut Löfhjelm hymyilee. Soitamme Nikon ovikelloa hänen äitinsä ja sisartensa Sara ja Sofi Jaskarin kanssa. Tampereella asuva Sara on tullut sukuloimaan Seinäjoelle. Sofi käy tapaamassa veljeä viikottain. Pienen tulohälinän jälkeen sisarukset valtaavat kolmisin Nikon keittiön. Siellä tutkitaan tuliaisia ja naureskellaan omille jutuille. Me istahdamme äidin kanssa olohuoneen sohvalle. Oma rauha, ovikello ja postilaatikko Parasta Nikon kodissa Seinäjoella Rastipuiston laidalla sijaitsee uuden uutukainen kerrostalo. Taloon muutti syyskuussa Seinäjoen kaupungin vuokra-asukkaiden lisäksi autismikirjon henkilöitä. Heille on vuokrattu yhdeksän huoneistoa Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon kautta. Yksi asukkaista on 25-vuotias Niko Jaskari. teksti ja kuvat Iina Åman Pieni selviytyjä Niko ja hänen kaksossisarensa syntyivät keskosena. Sisar menehtyi. Niko oli syntyessään niin pieni, että hänellä oli ongelmia hapensaannin kanssa ja tuli aivoverenvuoto. Saimme ennusteen, että Niko ei koskaan kävelisi eikä puhuisi. Siihen nähden asiat ovat hyvin, Marjut Löfhjelm kertoo. Niko oppi lapsena monet asiat matkien pari vuotta nuorempaa Saraa. Pikkuisen Nikon kanssa opeteltiin viittomat, mutta 5-vuotiaana hän alkoikin puhua. Sitä ei osattu enää odottaakaan. Kirjaimet Niko oppi seuraamalla televisiosta Onnenpyörää. Niko asui 16-vuotiaaksi asti lapsuudenkodissaan ja sen jälkeen Eskoon Kuntokaaressa. 6

7 v Oma rauha Nikon kaksio on sisustettu miehen oman maun mukaan. Valoisa ja vaaleasävyinen koti saa vastapainoa värikkäistä tekstiileistä. Monien autistien tavoin Niko on herkkä äänille. Kolinat ja ihmisten kovat äänet tuntuvat epämiellyttäviltä. Hajuaistikin on tavallista herkempi. Risuviidan tiloissa autistien taipumukset on huomioitu. Värit, valot ja pintamateriaalit ovat rauhallisia. Akustiikka vaimentaa äänet. Äidin mukaan Nikon olemuksesta huokuu, että hän nauttii asumisesta omissa oloissaan. Nautin asua täällä, Niko vahvistaa keittiön puolelta. Niko on alkanut olla monin tavoin omatoimisempi. Hän on oppinut uusia asioita, ja se on hänelle tosi tärkeää. Nikolla on oma pyykkikone, ja hän hoitaa pyykinpesun itse ohjaajien tukemana. Tärkeä tukijoukko Muutto Risuviitaan oli tiedossa jo pari vuotta sitten. Eskoo järjesti muuttovalmennuksen muuttajille, henkilökunnalle ja läheisille. Nikon molemmat vanhemmat osallistuivat valmennukseen. Heitä huolestutti, miten Niko reagoisi muuttoon. Asiat ovat sujuneet hyvin. On ihanaa, että tuttu henkilökunta siirtyi Kuntokaaresta ja Neliapilasta tänne töihin. Saimme Nikon kanssa heiltä paljon apua muuttovaiheessa. Tuttujen ohjaajien ja hoitajien kanssa on helppo puhua kaikesta, Marjut Löfhjelm toteaa. Vanhempien ja sisarusten lisäksi mummat, paapat ja kummit käyvät tapaamassa Nikoa. Sukulaiset ovat sanoneet, että Nikon luona on nyt niin helppo vierailla. Tullaan käymään niin kuin mihin tahansa tavalliseen kotiin. Yläkuva: Marjut, Sofi, Niko ja Sara ulkoilevat mielellään upeassa ympäristössä. Samalla tarkistetaan onko posti tullut. Vasen kuva: Niko käväisee olohuoneen puolella halaamassa äitiä. Autismikirjoon liittyy aistiherkkyyttä Autismikirjon häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen aistii ja kokee ympäröivän maailman ja miten hän viestii ja on vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Autismikirjon henkilöillä voi olla aistisäätelyyn liittyviä erityispiirteitä. He voivat olla esimerkiksi yli- tai aliherkkiä äänille, valolle, väreille, kosketukselle, hajuille ja mauille. Autismikirjon henkilöitä yhdistää erityinen stressiherkkyys ja yleisesti myös halu pitäytyä tarkoissa rutiineissa ja säännöissä. Monilla autismikirjon henkilöillä on erityisiä vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen, keskittymiskyky omiin mielenkiinnon kohteisiin sekä hyvä oikeudentaju. Autismi ilmenee jokaisella hyvin yksilöllisesti. Jotkut autismikirjon henkilöt tarvitsevat vahvaa tukea läpi elämänsä. Toiset elävät hyvin itsenäisesti ja voivat menestyä vaikkapa lahjakkaina tutkijoina. (Lähde: 7

8 Asukkaat kotiutuivat Risuviitaan Marita Harju toimii Eskoon Risuviidan asumisyksikössä ohjaajana. Hän työskenteli aiemmin kehitysvammaisten hoitajana Eskoon Kuntokaaressa ja Neliapilassa. Harjun mukaan autismikirjon asukkaat ovat kotiutunet Risuviitaan hämmästyttävän nopeasti. teksti ja kuvat Iina Åman Ohjaaja Marita Harju työskentelee Eskoon Risuviidan asumisyksikössä. Kaikki yksikön tilat on suunniteltu autismikirjon henkilöiden elämänlaatua ajatellen. Suojaisalla sisäpihalla on erillistalo, jossa on kaksi tuetun asumisen asiakkaille tarkoitettua huoneistoa. Seitsemän asukasta asuu vastavalmistuneen, tavallisen kerrostalon ensimmäisessä kerroksessa, kukin omassa huoneistossaan. Yksikössä on lisäksi yhteisiä oleskelutiloja, sauna sekä henkilökunnan työtilaa. Asukkaat muuttivat koteihinsa syyskuussa. Muutoksessa oli apua siitä, että asukkaille entuudestaan tutut ohjaajat tuntevat heidän historiaansa ja mieltymyksiään. Lisätietoa on saatu omaisilta ja entisiltä ohjaajilta. Sopeutumista on edesauttanut hyvä yhteistyö muuttovalmentaja Jaana Uusihaudan kanssa. Kävimme täällä jo muutamia kertoja etukäteen tutustumassa ympäristöön, Marita Harju kertoo. Arjen kysymyksiä ratkoo yksikön asukkaiden ja henkilökunnan kanssa Eskoon moniammatillinen tukitiimi. Tiimissä toimivat autismikuntoutusohjaaja, psykologi, puheterapeutti ja muuttovalmentaja. Opus Eskoon kommunikaatio- ja tulkkipalveluista saamme apua ja välineitä vuorovaikutukseen. Pidän kommunikaatiota yhtä tärkeänä kuin ruokaa ja lääkkeitäkin. Näin saamme asukkaan oman äänen selville. Uusi arki rauhoittaa Asukkaiden yksilöllisyys huomioidaan syvemmin kuin koskaan aikaisemmin. Yksilöllisen elämän madollistavat onnistuneet tilat, viihtyisä ympäristö ja ennen kaikkea oman kodin yksityisyys. Jokainen on kalustanut kotinsa makunsa mukaan. Yksikön materiaalit ovat puuta ja rauhallisia sävyjä. Himmentimillä säädetään valon määrää sopivaksi. Ulkoa tuleva liika auringonvalo tai lumen kirkkaus torjutaan kaihtimien avulla. Akustiikka vaimentaa äänet ja poistaa kaiun. Marita Harju kertoo, että asukkaiden kanssa lähdetään joka päivä käymään talon ulkopuolella. Tämä paikka puiston laidalla on aivan upea. Lenkkeilemme puistossa ja pihapiirissä, Halliskan metsäreiteillä tai liikennevaloja bongaten. Lauantaisin siivoamme kotia ja pidämme pyykkipäivää. Asukkaiden kanssa vietetään myös rauhallista kahdenkeskistä ohjausaikaa. Rakennamme parhaillaan asukkaille omaehtoista yksilöllistä ohjelmaa. Joku tykkää käydä keilahallissa, toinen kaupungilla. Tuemme asukkaita myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä ja asioiden hoitamisessa. Tuetun asumisen puolella asukas elää hyvinkin itsenäisesti omaa elämäänsä. Hän hyödyntää henkilökuntaa niissä asioissa, joissa tarvitsee apua ja tukea. Teemme esimerkiksi asukkaan kanssa yhdessä kauppalistaa, ja hän käy yksin kaupassa. Sitten taas autamme hän- 8

9 v Kuva: OOPEAA Esteetöntä arkkitehtuuria Marita Harjua innostaa Risuviidan kokeileva työkulttuuri. tä ruoanlaitossa, Marita Harju kuvaa. Kaikki tämä on tuonut asukkaille iloa, omatoimisuutta ja turvallisuuden tuntua. Marita Harjun mukaan haastavat tilanteet ovat jääneet olemattomiksi. Uusia oivalluksia työhön Risuviidan yksikössä työskentelee 13 ohjaajaa, kaksi sosiaaliohjaajaa, sairaanhoitaja, kotiavustaja ja esimies Tiina Heikkilä. Työn sisältö ei ole suuremmin muuttunut, mutta vanhoissa tavoissa on ollut poisoppimista. Harju on ollut Eskoossa töissä 25 vuotta. Kyllä sitä vanhakin työntekijä oppii. Nyt olen opetellut jarruttelemaan, kun oikeasti ei ole kiire minnekään. Asukkaat voivat esimerkiksi heräillä ja nauttia aamiaisensa omaan tahtiinsa. Toki huolehdimme kaikkien lääkityksen oikeaan aikaan. Tätä on odotettu. Me saamme luoda Risuviitaan alusta alkaen täällä asuvien asukkaiden omaa toimintakulttuuria. Hyviä käytäntöjä ei tarvitse heittää roskiin, mutta täällä voi kokeilla uutta, Harju iloitsee. Olen saanut uusia työkavereita ja kivoja uusia näkökulmia asioihin. Tämä porukka on vähän rempseämpää sakkia, pelottomia heittäytyjiä. Ei ole vielä tullut kysymystä siitä että kuinka minä jaksan, vaan että mitähän nyt voisi, voisikohan tänään. Suomessa arvioidaan olevan autismikirjon henkilöitä noin eli 1 % väestöstä. Tarkoituksenmukaiset tilat, ympäristöt ja itsenäistä asumista tukevat esteettömät ja tekniset ratkaisut parantavat merkittävästi autismikirjon henkilöiden elämänlaatua ja osallisuutta yhteiskunnan toiminnoissa. ARAssa syntyi ajatus suunnittelukilpailun järjestämisestä toimivien asumisratkaisujen kehittämiseksi autismikirjon henkilöille. Asian valmisteluun osallistuivat ARA, ympäristöministeriö, Kehitysvammaliitto, autismin asiantuntijoita sekä autismikirjon henkilöitä ja heidän läheisiään. Konseptikilpailu päätettiin toteuttaa Kotkassa ja Seinäjoella kaupunkien osoittamille tonteille. Seinäjoella kilpailun järjestivät Sevas Oy, ARA, YM, Kehitysvammaliitto, Autismi- ja Aspergerliitto, SAFA sekä Seinäjoen kaupunki. Kutsukilpailun voitti Lassila Hirvilammi Arkkitehdit (nyk. OOPEAA). Autismikirjon asukkaiden ja henkilökunnan tilojen suunnittelussa painottuvat tilojen monikäyttöisyys ja muunneltavuus. Kohderyhmän erityistarpeet oli huomioitava teknisten ratkaisujen, pintamateriaalien, värien ja kulkureittien suunnittelussa. Hanke toteutettiin ARAn myöntämän investointiavustuksen ja korkotukirahoituksen avulla. ARA edellyttää yleisesti, että tuettavat asunnot ovat asuttavuudeltaan tarkoituksenmukaisia, asuinympäristöltään toimivia sekä uudisrakentamis-, ylläpito- ja asumiskustannuksiltaan kohtuullisia. 9

10 Toiminnasta iloa ja hyötyä elämään 2. teksti IINA ÅMAN kuvat timo aalto Lisää kuvia päivätoiminnasta: 1. Kristiinankaupungissa tuulee yhteishenki K ristiinankaupungissa sijaitseva Merituuli tarjoaa yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun perustuvaa asumispalvelua 13 suomenkieliselle kehitysvammaiselle aikuiselle Suupohjan alueella. Suurin osa Merituulen asukkaista käy arkipäivisin työ- ja päivätoiminnassa läheisessä Suupohjan toimintakeskuksessa. Keskukseen asiakkaita tulee myös Isojoelta, Karijoelta, Teuvalta ja Närpiöstä. Naapurissa sijaitsee ruotsinkielisen Kårkullan kuntayhtymän asumisyksikkö ja päivätoimintakeskus. Erikoisjärjestelyjen avulla jotkut asiakkaat voivat hyödyntää molempien yksiköiden palveluja. Palveluyksikön esimies Sirpa Bomberg kertoo, että Merituulen väki on lähdössä ensi vuonna virkistäytymään Espanjaan. Tänä talvena valmentaudumme muun muassa lentokoneessa matkustamiseen ja matkakohteessa toimimiseen. Kurssitoiminta lähtee asiakkaiden toiveista. Aiheenamme on nyt muun muassa hyvän olon kurssi MOHO Mun On Hyvä Olla. Alihankintatyönä puramme parhaillaan GSM-asemia ja lajittelemme kaiken kierrätystä varten. Tämä on meille todella mielekästä työtä. 10

11 v Päivi Varsamäki ja Raimo Hirvonen purkavat ja lajittelevat GSM-asemia. 3. Jenna Norrgård ja Sointu Svanvik pohtivat MOHOkurssin oppitunnilla ruokavaliota ja painonhallintaa. 4. Sami Sandhu kokoaa palapeliä ohjaaja Tiina Välimaan kanssa. Sandhu harrastaa myös liikuntaa ja musiikkia. Hänen instrumenttinsa on kitara. 5. Sanni Välkkilän paperilla räiskyvät syksyn värit. Taustalla taidekurssin ohjaaja Johanna Rantanen ja hänen takanaan kurssille osallistuva Seija Pikkarainen. 4. Palaverit ja pelisäännöt ohjaavat toimintaa Tervajoella T ervajoella Toukorannan asumispalveluyksikössä asuu 15 ympärivuorokautista ohjausta, apua ja tukea tarvitsevaa kehitysvammaista aikuista. Asukkaat käyvät arkipäivisin työssä ja opiskelemassa Koivusillan työ- ja päivätoimintakeskuksessa. Koivusillassa on kaikkiaan 39 asiakasta Tervajoen lisäksi Vaasasta, Mustasaaresta, Laihialta ja Isostakyröstä. Osa heistä asuu vanhempien luona, osa itsenäisesti tai muissa palveluyksiköissä. Asiakkaat ovat toistensa työkavereita. He huolehtivat siitä, että palavereita pidetään joka toinen viikko ja että talossa noudatetaan yhdessä laadittuja työelämän pelisääntöjä. Vetovastuuta vaihdetaan puolivuosittain, palveluyksikön esimies Minna Mansikka-aho kertoo. Yhteisö laatii syksyisin yhteistuumin tavoitteet ja kurssitarjottimen seuraavaa vuotta varten. Tämän syksyn tarjottimella on Egypti-kurssi, autot, kahvi- ja teekurssi, taidekurssi, englannin kieli ja lastenhoito. Vuoden iso teema on ollut Suomi 100 vuotta. Sen myötä on käyty läpi erilaisia ammatteja, perinneruokia ja kirjallisuutta. Asiakkaillemme merkitsee todella paljon, että he saavat lähteä töihin, tavata kavereita, osallistua ja vaikuttaa. He toivovat, että saavat tehdä oikeita töitä avotyössä tai työharjoittelussa. Erittäin mielekäs tiimityömalli meillä syntyi Suojakäsine Oy:n tilaamasta hintaja kokolappujen kiinnittämisestä, Minna Mansikka-aho kiittelee. 11

12 Taidot karttuvat Seinäjoen Kaarisillassa Pietarsaaressa koti tuo rauhaa ja Veturi rytmiä Pietarsaaren Kotilinnassa asuu 14 aikuista asukasta, joista osa on autismikirjon henkilöitä. Kodin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Päivätoimintakeskus Veturi. Vs. palveluyksikön esimies Tiina Hautala ja sosiaaliohjaaja Kaisa Myllykoski kollegoineen työskentelevät molemmissa yksiköissä. Kotilinnassa on lisäksi intervalliasumiseen tarkoitettu viihtyisä huoneisto lapsille ja nuorille. Se tarjoaa läheisille mahdollisuuden vapaapäiviin. Huoneiston kaikki viikonloput on jo varattu koko loppuvuodeksi, Kaisa Myllykoski sanoo. Autismikirjon henkilöitä ajatel- len Kotilinnaan ja Veturiin on valittu levolliset sisustusvärit ja vaaleita puupintoja. Veturissa on kaksi äänieristettyä huonetta ja mahdollisuus vetäytyä valkoisen huoneen rauhaan. Asiakkailla on myös mahdollisuus toimia aktiivisesti, tehdä töitä ja toteuttaa itseään. Tuemme omatoimisuutta, joka on osa elämänlaatua. Muutamat asiakkaat pystyvät myös opastamaan toisia asiakkaita erilaisissa toiminnoissa, Tiina Hautala kertoo. Veturissa on upea aulatila, joka on innostanut ideoimaan monenlaisia tapahtumia. Lähiaikoina tiedossa on joulumyyjäiset ja joulukahvila. Joulukuun 28. päivä pidetään uudenvuodentanssit. Erityiskoulutus- ja päivätoimintayksikkö Kaarisillan asiakkaat opiskelevat, harrastavat ja vahvistavat arjen taitojaan. Näin asiakas voi osallistua kansalaisena yhteiskunnan elämään. Erityiskoulutusryhmässä opiskelee peruskoulunsa päättäneitä ja koulumaista opetusta tarvitsevia nuoria ja nuoria aikuisia. Meillä opiskellaan 1 3 vuotta tiedollisia ja taitoaineita: matematiikkaa, musiikkia, kädentaitoja, motorisia taitoja, liikkumista ja elämänhallintaa, yksikön esimies Liisa Puskala kertoo. Päivätoiminnan asiakkaat voivat opetella työmenetelmiä ja kotiaskareita. Kulttuuripaja-toiminta toimii kuntoutuspolkuna luovien menetelmien avulla. Asiakas voi harrastaa musiikkia, kuvataidetta ja toimittaa vaikkapa Kaarisillan omaa lehteä. Pienten ryhmäkokojen ansiosta jokainen voidaan huomioida yksilöllisesti. 12

13 v Marko Karhunmaa viihtyy Veturissa ja Kotilinnassa. Meillä on mukava pomo ja ohjaajat. 2. Sisko Ahola on täydentänyt ammattiosaamistaan ja valmistui keväällä lähihoitajaksi. Annika Rantala on valinnut pyyhkeeseen hienostuneen vihreät puuvillalangat. 3. Charlotta Nyman on monitoiminainen. Hän avustaa käsitöiden ohjaamisessa ja toimii apulaisena keittiöllä ja siivoustöissä. 4. Kaisa Myllykoski ja Tiina Hautala työskentelevät sekä Kotilinnassa että päivätoiminnan puolella Veturissa. 5. Valtteri Kitinoja huoltaa polkupyöriä Fillaripajassa. Ohjaaja Jouni Haapoja toimii apumiehenä. 6. Antti Finnilä toimittaa ohjaaja Mikko Kytöniemen kanssa Kaarisillan omaa lehteä. 7. Senjamaria Mäkelä pilkkoo vihanneksia Kokkiryhmän valmistamalle lounaalle. Hänen omaa mieliruokaansa on kana, riisi ja salaatti. 8. "Akkaryhmä" valmistaa koruja joulumyyjäisiin. 9. Jan-Markus Virtanen on opiskellut syksyn ajan ihmisen elämänkaariasioita. Tänään Tiina Rajalan aiheena on kastejuhla ja nimen antaminen lapselle. 10. Airi Myllymäki kävi ostoksilla Kaarisillan järjestämässä My Cafessa Nurmon kirjastolla. Jenna Puisto kumppaneineen tarjoili tällä kertaa kahvin kanssa itse leivottua omenapiirakkaa. 13

14 1. Kotopihlaja tuo tukea ja turvaa koko perheelle teksti annika pollari kuvat IINA ÅMAN 14

15 v V ~ aasalainen kahden lapsen äiti Sanna Ojala on saanut hengähtää ainakin kerran kuussa jo muutaman vuoden ajan, kun hänen 14-vuotias poikansa viettää viikon Eskoon Kotopihlajassa Seinäjoella. Kotopihlaja on meille taivaan lahja. Eetu on hyvässä hoidossa ja viihtyy siellä, ja minä saan ladata akkuja kerran kuussa, Ojala toteaa. Asiat eivät ole aina olleet näin hyvin. Eetu oli aluksi tilapäishoidossa Vaasassa, mutta hoitopaikassa ei tunnistettu autistisen ja kehitysvammaisen ADHD-pojan tarpeita, jolloin rauhaton poika pääsi vahingoittamaan itseään. Perhe päätti etsiä Eetulle uuden tilapäishoitopaikan. Aluksi matka Seinäjoelle saakka arvelutti perhettä, mutta nyt se tuntuu pieneltä asialta. Pääasia on, että Eetulla on hyvä hoitopaikka. Kotopihlajassa on erilainen, kotoisa tunnelma heti kun ovesta astuu sisään. Henkilöstöllä on aito halu auttaa juuri meidän perhettä. Kokeneet ammattilaiset tietävät ja tuntevat Eetun tarpeet. He oikeasti välittävät, Ojala kiittelee. Hän kehottaa vanhempia ottamaan rohkeasti yhteyttä kotikuntansa sosiaalitoimeen ja Eskooseen, jos omat voimat eivät enää riitä. Olen ajatellut niin, että en ole huonompi äiti, vaikka pyydänkin apua. Sekä minun että poikani jaksaminen on koko perheen etu. Kotopihlaja on meille taivaan lahja. ~ Yksilöllistä hoitoa Kodinomaisuus ja mahdollisimman normaalin arjen viettäminen tuovat lapsille turvaa ja viihtyisyyttä. Ihan normaalia arkea me täällä elämme puuhinemme ja askareinemme. Säännölliset ruoka- ja nukkumisajat rytmittävät päivää, johon kuuluu sopivasti myös erilaisia aktiviteetteja lasten kykyjen ja toiveiden mukaisesti, kertoo Kotopihlajan sairaanhoitaja ja varaesimies Eveliina Pihlajamäki. Kotopihlajassa olevilla lapsilla ja nuorilla on erilaisia diagnooseja. Kotopihlajan esimiehen Tiina Kuivamäen mukaan tärkeintä on tunnistaa kunkin lapsen omat tarpeet ja tarjota hänelle yksilöllistä apua ja hoitoa. Myös koko perheen huomioiminen ja heidän tarpeidensa tunnistaminen on tärkeää. Avainasemassa on meidän osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta niin Kotopihlajassa kuin Pikkupihlajassa sekä koko Eskoon asiantuntijatiimi. En voi kuin kiittää heitä heidän paneutumisestaan ja välittämisestään, Kuivamäki sanoo. Tiivis yhteistyö kuntien sosiaalityöntekijöiden sekä Eskoon omien sosiaalityöntekijöiden kanssa takaa lapsille parhaan mahdollisen hoidon. Pitkään jatkunut yhteistyö maakunnan koulujen ja opettajien kanssa tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden koulutehtävien suorittamiseen myös pidemmillä hoitojaksoilla. 1. Ella Riskumäki nauttii syyslomaviikollaan lekotteluhetkestä hoitaja Natasha Lahti-Viidan seurassa. 2. Kaksosveljekset Tommi ja Jussi Kero keskittyvät tuokioksi katselemaan Miina ja Manu -kirjaa. 3. Leikin tuoksinassa hoitaja Sari Perkiö sylissään Linda Palmu, takana Juha-poika, Sarin vieressä Elias Alanen, junalla ajaa Olavi Rentola. Etualalla oikealla Julia Palomäki ja hänen takanaan Eveliina Pihlajamäki. Katso lisää kuvia Kotopihlajan syysviikosta: 15

16 UUDET LAPSI- JA PERHEPALVELUT TARJOAVAT SOPIVAA TUKEA OIKEAAN AIKAAN JOKAISELLE LAPSELLE, NUORELLE JA PERHEELLE Toimintakulttuuri uudistuu PAINOPISTE EHKÄISEVIIN PALVELUIHIN JA VARHAISEEN TUKEEN LAPSI- JA PERHELÄHTÖISYYS OHJAA MUUTOSTA TAUSTALLA ON TIETO MUUTOS TEHDÄÄN YHDESSÄ! Kustannustehokkaammat ja vaikuttavammat palvelut Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki etusijalla Lapsen oikeudet ja etu Perheiden monimuotoisuus Voimavarojen vahvistaminen Tietoa tuotetaan kattavasti lasten ja perheiden hyvinvoinnista ja palveluista Tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä Muutos toteutetaan yhdessä maakuntien kanssa Eri alojen ammattilaiset toimivat yhteistyössä Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos tukevat lapsen ja nuoren hyvinvointia Parasta palvelua on lapsen, nuoren ja perheen kohtaaminen Perheiden tarpeet ohjaavat palveluja Mukana järjestöt ja seurakunnat Erityispalvelut helposti saatavilla Verkossa on saatavilla lisää palveluja Perhekeskus lähellä lasta ja perhettä LAPEhankkeessa on edetty monella rintamalla teksti annika pollari kuva lape-hanke Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) -kärkihankkeessa tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Etelä-Pohjanmaalla hankkeessa on edistytty hyvin ja paljon on saatu aikaiseksi monella rintamalla. Eskoon oman LAPE-hankkeen projektityöntekijä Heidi Pakkala iloitsee, että hanke on saanut sote-alan eri toimijat tosissaan miettimään, miten lapsi- ja perhelähtöiset palvelut tulisi maakunnassa toteuttaa ja millaisia muutoksia prosesseihin ja toimintatapoihin tulisi tehdä. Hankkeen keskiössä ovat erityis- ja vaativamman tason palveluita tarvitsevien lapsien ja perheiden oikea-aikainen ja oikeanlaisen avun ja hoidon saanti, Heidi Pakkala kertoo. Myös Eskoossa on käynnistymässä palveluiden ja hoitopolkujen uudistaminen: Hankkeen ajatusmaailmaa ja sisältöjä tuodaan osaksi lasten, nuorten ja perheiden palveluita asiantuntijapalveluissa, lasten tilapäisessä ja pitkäaikaisessa hoidossa sekä lastensuojelun laitoshoidossa. Esimiesten ja työntekijöiden osaamista vahvistetaan ottamalla käyttöön THL:n julkaisema Luo luottamusta, suojele lasta -verkkokoulutusohjelma, jossa käsitellään mm. vuorovaikutuksen ja oikeanlaisen kohtaamisen merkitystä. LAPE-muutostyön perhehoidon työryhmissä fokuksena on kansallisen ohjauksen mukaisesti perhehoidon käytäntöjen yhtenäistäminen ja perhehoidon sisällön kehittäminen. 16

17 v Vasemmalla: Etelä-Pohjanmaalla LAPE-hankkeessa kokeillaan hallintorajat ylittäviä toimintatapoja ja menetelmiä. Eskoon hallitus linjaa vammaispalveluja sote-aikaan teksti ja kuva IINA ÅMAN Yksi lapsi, yhteinen suunnitelma Monitoimijaisuus eli asiakkaan edun ja hyvinvoinnin keskeisyys sekä asiakkaan osallisuus on LA- PE-ajattelussa kantavana teemana. Lapsen ja koko perheen on oltava mukana palvelutarvetta ja hoitoja suunniteltaessa. Hoitavilla tahoilla sekä perheellä on oltava yhteinen ymmärrys siitä, mitä tehdään. Palvelujen integrointi ja yhdenmukaistaminen on tärkeää, jotta hoitopolku toimii perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista erikoissairaanhoitoon sekä erityistason palveluihin saakka, Pakkala toteaa. Maakunnallisessa LAPE-hankkeessa kokeillaan hallintorajat ylittäviä toimintatapoja ja menetelmiä. Tavoitteena on saada aikaiseksi yhteinen asiakassuunnitelma, joka kattaa kaikki lapsen ja perheen tarvitsemat palvelut ja hoidot. Suunnitelmasta käy ilmi asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne sekä se, kuka hoitaa ja mitkä ovat vastuut ja tavoitteet. Tähän on Pakkalan mukaan kuitenkin vielä pitkä matka. Ilmassa on paljon langanpäitä, joita nyt solmimme yhteen eri työryhmissä. LAPE ei ole vain hanke, vaan pysyvän muutoksen alku, Pakkala lisää. K aikki hallituksen päätökset lähtevät vammaisen ihmisen koko elämänkaaren hyväksi tehtävästä työstä, toteaa Tukija osaamiskeskus Eskoon hallituksen puheenjohtajana jatkava Merja Uusitalo. En soisi politiikan ohjaavan keskustelua enkä päätöksentekoa, vaan että ihminen on edelleen turvallisesti keskiössä. Strategiasta päättäminen ja strategisten hankkeiden loppuunsaattaminen on nykyisen hallituksen keskeinen tehtävä. Hallituksen ei kuulu sekaantua operatiiviseen toimintaan, vaan antaa tarvittavaa tukea ja yhteisesti sovitut välineet. Merja Uusitalo pitää Eskoon vahvuutena sitä, että strategiaa voidaan muotoilla ketterästi tarpeita vastaavaksi. Tämä hallituskausihan on normaalia lyhempi johtuen tulevasta sotesta. Työskentelemme täysillä, sillä isoja asioita on saatava maaliin lyhyessä ajassa. Hallituksessa on valtavasti erilaista osaamista. Se auttaa asioiden käsittelyssä ja päätösten läpiviemisessä. Vahvana muutoksessa Seinien rakentamisesta ja investoinneista on Eskoossa isot päätökset tehty. Merja Uusitalo toteaa, että nyt on sisältöjen kehittämisen aika. Palvelutoiminnan kehittäminen tulevan soten tarpeisiin on tärkeä asia. Kehitysvammatyön erityisosaamisen sekä palveluiden turvaaminen on hallituksen johtolanka. Se työ, jota nyt tehdään, ohjaa kehitysvammatyötä tulevissa uusissa maakunnissa. Muun muassa lahjoitusprofessuuri palvelee korkeatasoisesti molempia maakuntia ruohonjuuritasolle asti. Hallituksen tulee vakavasti miettiä myös lastensuojeluyksikkö Vanamon palvelukokonaisuuden kehittämistä sekä laajentamista koko valtakunnan laajuiseksi, mitä se nytkin jo osittain on. Hallituksen tärkeänä tehtävänä on huolehtia myös osaavasta henkilökunnasta. Koulutus- ja henkilöstöpolitiikka sekä yhteistyö YT-toimikunnan kanssa luovat pohjan kaikelle kehittämiselle. Rohkeasti uuteen Merja Uusitalo odottaa hallitukselta järkevän ennakkoluulotonta päätöksentekoa ja kykyä luoda verkostoja ja yhteistyösuhteita. Tarvitaan myös Eskoon palvelujen tunnetuksi tekemistä ja markkinointia. Näin meillä on kuntayhtymän loppumisen jälkeen vankka sija maakunnissa. 17

18 1. Suuri Sali tiivisti Eskoon strategiset suuntaviivat teksti iina åman kuvat timo aalto ja IINA ÅMAN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon Suuri Sali kokoontui lokakuussa tiivistämään ajatuksia Eskoon strategiaa ja talousarviota varten. Asioita ristivalotettiin monipuolisen osallistujajoukon avulla. Hallitus ja valtuuston puheenjohtajisto, yhteistyötoimikunta, asiakasneuvosto, yksiköiden esimiehet ja johtoryhmä olivat kaikki edustettuna tilaisuudessa. Perusta kestävissä arvoissa Sote-lainsäädännön edetessä jälleen kohti lausuntokierroksia Eskoossa on keskitytty vahvasti oman palvelutoiminnan kehittämiseen ja uudelleen muotoiluun. Kuntayhtymän johtaja Jouni Nummi johdatti seminaariin osallistujia perusteelliseen ajatteluun. On välttämätöntä, että palvelumme kehittyvät edelleen kohti aitoa asiakaslähtöisyyttä, ja että ne sopivat entistäkin paremmin maakuntien tuleviin palvelutarpeisiin. Palvelujemme perusta on arvojemme mukaisessa toiminnassa: ihmisarvon kunnioittamisessa, vastuullisuudessa ja uudistumiskyvyssä. Palvelut käyttäjien ulottuvilla Eskoon hallituksen puheenjohtaja Merja Uusitalo pohti seminaarin avauspuheenvuorossaan Eskoon roolia sote-suomessa. Meidän tehtävämme on pitää huolta, että vammaisten elämä on elämisen arvoista. Haluamme pitää huolen siitä, että pohjalaismaakunnissa on riittävästi laadukkaita vammaispalveluita, että ei tarvitse lähteä hakemaan muualta sitä, mihin täällä on jo valmis osaaminen. Muutoksia on ollut ennenkin, mutta Eskoossa ei ole koskaan jääty tuleen makaamaan. On oltu aina muutoksessa keskiössä. Nyt on tärkeää keskittyä palvelujen sisältöön, Uusitalo korosti. Rohkeasti ja yhteistyöllä muutokseen Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola avasi maakuntauudistuksen taustoja ja pohti niitä eväitä, joilla on mahdollista pärjätä ja menestyä tulevaisuudessa. Hän luonnehti Etelä-Pohjanmaata tekemisen maakunnaksi, jossa on paljon hyviä piirteitä ja tietenkin myös petrattavaa. Työtä ja haasteita on riittämiin, mutta päällimmäiseksi jäivät kannustavat ajatukset. Nyt tarvitaan rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja yhteistyötä. Meidän pitää siivilöidä toimintoihimme parhaat käytännöt ja sovittaa yhteen erilaisia toiminta- ja organisaatiokulttuureita. On rakennettava toimivat johtamisen mallit ja rakenteet. Meidän on nähtävä digitalisaation ja ke- 18

19 v Seminaariväki vetäytyi ryhmiin pohtimaan strategian osa-alueita ja menestystekijöitä. (Kuva: Timo Aalto) Strategiapäivä keräsi salillisen täyteen vastuunkantajia pohtimaan Eskoon tulevaisuutta. 3. Raija Kujanpää painotti, että päättäjien pitää olla kiinnostuneita vammaispalvelujen kustannusten ohella myös niiden sisällöstä. hittyvän teknologian antamat mahdollisuudet ja järjestettävä kaikkialle toimivat tekniset yhteydet. Muutos on mahdollisuus, Peltola kannusti. Sisältö rahan rinnalle Vaasalainen Eskoon hallituksen jäsen Raija Kujanpää nosti puheenvuorossaan esiin kehittämisen tarpeita vammaisten palveluiden varmistamiseksi. Hän ryöpytti joitakin kuntia puutteellisesta tilastoinnista. Eskoon palvelujen tarjonnan kannalta on tärkeää, että päättäjät ovat kiinnostuneita paitsi rahasta myös sisällöistä. Raha on tärkeää, mutta ei pidä säästää vain säästämisen ilosta. Vaikka diagnoosin pitäisi olla tehtynä 5. ikävuoteen mennessä, kunnat ovat antaneet hyvin vaihtelevasti tilastoituja tietoja siitä, paljonko niissä on kehitysvammaisia asukkaita. Jos ei ole tilastoa siitä paljonko on kotona asuvia kehitysvammaisia, tiedetäänkö edes miten vanhemmat jaksavat? Tieto on tärkeää, että vammaisten asioita voidaan suunnitella ja hoitaa. Tätä vastuuta kunnat eivät voi väistellä. Kujanpää piti tärkeänä Eskoon ja Kårkullan yhteistyötä tavallisessa arjessa. Asukkaiden ja asiakkaiden pitää saada apua ja tukea omalla äidinkielellään. Palvelumuotoilua yli rajojen Iltapäivän ajaksi seminaariväki pohti ryhmätöinä Eskoon strategisia osa-alueita. Tuki- ja osaamiskeskus Eskoon erityispalvelujen johtaja Mervi Huttula johdatti ajattelemaan strategista kehittämistä palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilulla haetaan ketteryyttä ja ratkaisuja, joiden kehittämisessä ovat osallisina sekä organisaation johto, henkilöstö että palveluiden käyttäjät. Kantava arvopohja ja keskeinen osaaminen ovat jo olemassa. Nyt lähdemme ylittämään totuttuja rajoja ja sovittamaan yhteen palveluita ja osaamista innovatiivisella tavalla. 19

20 Aistikokemusten Sateenkaari Aistikeskus Sateenkaaressa herätellään kaikkia aisteja. Täällä annetaan tilaa tunteille, luovuudelle, vuorovaikutukselle ja itseluottamuksen kasvulle. Sateenkaareen tullaan rauhoittumaan ja rentoutumaan, aktivoimaan aisteja ja helpottamaan kiputiloja. Varaa aika asiakkaillesi, itsellesi, perheelle tai työporukalle! Tiedustelut ja varaukset Eskoon Asiantuntijapalvelut Aistikeskus Sateenkaari Maria-Liisa Niemelä tai tai 20