TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Hyvinvointipalvelujen työryhmä (HYPA) MUISTIO 5/

Transkriptio

1 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN (HYPA) KOKOUS Aika: torstai klo 13:00 15:00 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokouskeskus Pellava, kokoushuone Valimo Kelloportinkatu 1B, 2.krs Osallistujat: Kuosmanen, Taru johtaja Tampere, pj Lehtinen, Nina sivistysjohtaja Lempäälä, vpj. Järvelä, Kristiina kasvatus- ja opetusjohtaja Tampere Aalto-Ropo, Anni varhaiskasvatuksen johtaja Kangasala Suonio, Jorma lukiokoulutuksen johtaja Tampere Savisaari, Lauri kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Tampere Pikka, Pauliina sivistysjohtaja Nokia Hursti, Matti sivistysjohtaja Ylöjärvi Halonen, Kati hyvinvointijohtaja Kangasala Rönnholm, Harri hyvinvointijohtaja Pirkkala Silvennoinen, Silja kasvatus- ja opetusjohtaja Orivesi Saatsi, Tero vapaa-aikapäällikkö Pirkkala Kirmula, Toni kehityspäällikkö Tampere Seppänen, Mika sivistysjohtaja Vesilahti Tirronen, Anniina avopalvelujohtaja Tampere Paavilainen, Paula perusturvajohtaja Pirkkala Helimo, Matti henkilöstön edustaja Kangasala Kallioinen, Outi ammatillisen koulutuksen johtaja Tredu Kankkonen, Satu kehittämispäällikkö TKS, esittelijä, siht. Muut osallistujat: Pohjonen, Juhani seutujohtaja vs. TKS Koskela, Mikko talousjohtaja Nokia Loukaskorpi, Johanna apulaispormestari Tampere Mäkelä, Niila tietohallintokoordinaattori Tampere Häikiö, Liisa professori Tampereen yliopisto 1/11

2 38 KOKOUKSEN AVAUS 3 39 EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN 3 40 AJANKOHTAISKATSAUS PIRKANMAAN LAPE -HANKKEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN 3 41 ERITYISOPETUKSEN ARVIOINNIN TULOKSET 5 42 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN HYVÄKSYMINEN 7 43 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYN VÄLIARVIOINTI (KESKUSTELU) 9 44 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 11 Liitteet: 39 Hyvinvointipalvelujen työryhmän muistio; HYMY-tiedote hyvinvointiryhmän jäsenille (tiivis). 41 Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma HYPA-INFRA -kehittämisohjelma. 2/11

3 38 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avasi kokouksen EDELLISEN KOKOUKSEN MUISTIO JA AJANKOHTAISTEN ASIOIDEN ETENEMINEN (13:00-13:15) Edellisen hyvinvointipalvelujen työryhmän kokouksen muistio liitteenä (extranet). Ajankohtaiset ja keskeiset asiat ja niiden eteneminen: Asia Varhaiskasvatuksen tiekartta ja varhaiskasvatuksen vertailu / KJK Seutuopistojen rakenneja toimintauudistusten arvioinnin käynnistäminen HYMY - Hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen Asioiden eteneminen Kuntajohtajakokous käsitteli varhaiskasvatuksen vertailun ja tiekartan kokouksessaan. Molemmat etenevät seutuhallituksen käsittelyyn elokuun lopussa Tarjouspyyntöjen viimeinen jättöpäivä oli Määräaikaan mennessä tuli kaksi tarjousta. Asia selostetaan kokouksessa. Osana HYMY - hyvinvointiympäristön tietopohjan mallintaminen ja hyvinvointijohtamisen kehittäminen- verkostohanketta tehdään kesällä 2018 selvitys laaja-alaisen hyvinvointitiedon hyödyntämisestä kuntien hyvinvointikertomuksissa ja -johtamisessa. Selvitykseen liittyen Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyvinvointityöryhmille on lähetetty kysely, johon pyydetään vastauksia 18.6 mennessä. Päätösehdotus. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää hyväksyä hyvinvointipalvelujen työryhmän muistion ja merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 40 AJANKOHTAISKATSAUS PIRKANMAAN LAPE -HANKKEEN KEHITTÄMISTYÖHÖN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta 3/11

4 STM:n rahoituksella toteutettavan Pirkanmaan LAPE-hankkeen tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia uudistamalla lasten, nuorten ja perheiden palvelut asiakaslähtöisiksi integroiduiksi palvelujen kokonaisuuksiksi sekä siirtämällä palvelujen käytön painopistettä kaikille yhteisiin ja varhaisen vaiheen palveluihin. Tavoitteeseen pääsy edellyttää toimintakulttuurin muutosta päätöksenteon, johtamisen ja asiakastyön tasolla. Sivistyspalveluja koskevaa kehittämistyötä tehdään sekä perhekeskustoimintatyöryhmässä että varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja oppilaitosten kehittämisryhmissä. Tällä hetkellä hankkeessa on meneillään pilotointivaihe, hanke päättyy joulukuussa Perhekeskustoimintamalli Perhekeskustoimintamalli on Pirkanmaan pääkehittämiskohde LAPEhankkeessa, mutta painopisteenä myös sote-valmistelussa. Perhekeskustoimintamallin avulla verkostoidaan ja sovitetaan yhteen sekä kuntiin jäävät lasten ja nuorten palvelut että maakunnan järjestämisvastuulle siirtyvät sote-palvelut, mutta myös järjestöjen, seurakuntien, valtion ja yksityisten toimijoiden toimintoja. Tavoite on, että lapsiperheet saavat kokonaisvaltaista apua oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Yhteispintatyön sujuvuus tulevassa toimintaympäristössä tulee olemaan asukkaiden näkökulmasta kriittinen onnistumista mittaava tekijä. Tyypillisiä perhekeskuspalveluja ovat ehkäisevät terveydenhuoltopalvelut, esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, sekä sosiaalihuoltolain mukaiset sosiaalipalvelut kuten kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö ja kasvatus- ja perheneuvonta. Kuntiin jäävistä palveluista oleellisimpia perhekeskuspalveluita ovat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelut. Järjestöjen ja seurakuntien tuottamat lapsi- ja perhepalvelut ovat oleellinen osa varhaisen vaiheen palvelutarjontaa. Perhekeskusalueen optimaaliseksi kooksi on esitetty noin asukkaan väestöpohjan alueita. Kuntien LAPE-ryhmät, maakunnan LAPEryhmä sekä lasten ja perheiden palvelujen sote-valmisteluryhmä ovat valmistelleet esitystä perhekeskusalueiksi. Tampereen kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen työryhmä voi halutessaan tuoda esiin ajatuksia perhekeskustoimintamallin asiakastyön sujuvuutta tukevista rakenteista sekä verkostojohtamisen malleista. Muu sivistyspalveluja koskeva kehittämistyö Varhaiskasvatuksen sekä koulu ja vapaa-ajan kehittämisryhmissä työstetään lisäksi toimintamalleja, joista osa kohdentuu kyseisten palvelujen sisäiseen toimintaan ja osa yhteistyön kehittämiseen muun perhekeskusverkoston kanssa. 4/11

5 Yhtenä suurimpana kehityskohteena on ollut lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella. LAPE -hankkeessa pilotoidaan usean kunnan yhteistyönä tunne- ja vuorovaikutustaitojen minimikriteeristöä sekä yhteistä selkeää toimintamallia kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyyn. Jälkimmäisessä toimintamallissa huomioidaan kiusaamiseen ja häirintään puuttuminen, kirjaaminen, seuranta ja jälkihoito. Kehittämistyön lopputuotoksena syntyy sähköinen malli, joka on jaettavissa henkilökunnalle varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toiselle asteelle. Tavoitteena on tasalaatuisen ja lakisääteisen palvelun tuottaminen kaikille pirkanmaalaisille lapsille ja nuorille. Käynnissä on myös pilotit, joissa kokeillaan malleja vanhempien ja perheiden tukemiseen varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Toisella asteella pilotoidaan monitoimijaisesti tuotettuja matala kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa sosiaali- ja terveyspalvelujen ammattilaiset jalkautuvat nykyistä vahvemmin opiskelijoiden arkeen. THL:n ja OPH:n johdolla työstetään Opiskeluhuoltoryhmän hyvä toimintamalli perusopetukseen opasta. Valtakunnallisessa opasta työstävässä työryhmässä on nimettynä kaksi henkilö Pirkanmaalta. Titta Pelttari ja Susanna Raivio esittelevät asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää Merkitä tiedoksi Pirkanmaan LAPE -hankkeesta annetun ajankohtaiskatsauksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että syksylle 2018 sovitaan myöhemmin uusi katsaus kokouksen yhteyteen. 41 ERITYISOPETUKSEN ARVIOINNIN TULOKSET Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Erityisopetuksen arviointi on osa Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelmaa , jonka tavoite on paitsi tuottaa laadukasta arviointiaineistoa kehittämisen tueksi myös luoda seudulle arviointiosaamista ja -kulttuuria koulutusten järjestäjien itsearvi- 5/11

6 oinnin ja laadunhallinnan kehittämiseksi. Kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma on hyväksytty seutusivistyksen kokouksessa Arviointisuunnitelma ja sen laatiminen on osa Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian tavoitteiden ja niistä johdettujen toimenpiteiden toteuttamista. Strategian yhden pääviestin hyvinvoiva yhteisö toimenpiteeksi on kirjattu: Varmistetaan uusien opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien toteutus seudullisella koulutuksella ja laadunarvioinnilla sekä kuntien oppimisympäristöjä kehittämällä. Erityisopetuksen arvioinnin tulokset Arviointisuunnitelmassa todetaan arvioinnin kohteista vuosina seuraavaa: Seudullista yhteistyötä laadunhallinnassa pilotoidaan Lempäälän, Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven vuonna 2017 toteuttamassa erityisopetuksen auditoinnissa. Keväällä 2017 kunnat käynnistivät yhteistyössä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin kanssa erityisopetuksen vertaisarvioinnin. Arvioinnin tarkoitus oli luoda pohja tietoperustaiselle ja systemaattiselle erityisopetuksen kehittämiselle. Arviointi koostui kolmesta osa-alueesta. Materiaaleina olivat kysely erityisluokanopettajille ja erityisopettajille, tilastollinen tausta-aineisto ja vertaisarviointikäynnit kuntiin. Kyselyyn vastasi yhteensä 245 erityisopettajaa ja erityisluokanopettajaa. Tilastollisessa tausta-aineistossa erityisopetuksen järjestämistä suhteutettiin oppimisen tuen järjestämiseen liittyviin. Arviointikäynneillä vietettiin yksi päivä jokaisessa kunnassa tai kaupungissa. Karvin vertaisarviointiin kouluttamat arvioitsijat tutustuivat jokaisen kunnan opetussuunnitelmaan, kunnan tunnuslukuihin ja haastattelivat jokaisessa kunnassa erityisopetuksen ja oppilashuollon henkilöstöä, esimiehiä sekä hallinnon edustajia. Tulokset osoittivat erityisopetuksen vahvuudet ja kehittämiskohteet kunnittain. Seudullisesti yhteisiä vahvuuksia ovat erityisesti henkilöstön ammatillinen kelpoisuus ja osaaminen sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä. Saatuja tuloksia hyödynnetään seudulla osaamisen kehittämisessä ja jakamisessa sekä toimintatapojen yhtenäistämisessä. Kuntatasolla arviointitietoa käytetään esimerkiksi oppimisen tuen polkujen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä sekä henkilöstösuunnittelussa. Arvioinnin kohteet Osana arviointisuunnitelmaa toteutetaan parhaillaan Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä 6. luokan oppilasarvioinnin arviointia yhteistyössä Karvin kanssa. Lukuvuonna arvioinnin kohteena on toimintakulttuuri (rajattuna osallisuuteen) ja lukuvuonna oppimisympäristöt. Liite. Tampereen kaupunkiseudun kasvatus- ja opetuspalveluiden arviointisuunnitelma /11

7 Erityisluokanopettaja Mari Luosa esittelee asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Hyvinvointityöryhmä Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää merkitä tiedoksi erityisopetuksen arvioinnin tulokset. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Todettiin, että arvioinnin tulokset jaetaan kaupunkiseudun kuntien kesken. 42 KAUPUNKISEUDUN ILMASTO- JA ENERGIATAVOITTEIDEN HYVÄKSYMINEN Kehittämispäällikkö Kankkonen : Tausta Hyvinvointipalvelujen työryhmä on käsitellyt kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivittämistä kahdessa kokouksessa, joulukuussa 2017 lähetekeskustelussa ja helmikuun kokouksessa oli käsittelyssä tavoitteiden määrittely. Päätavoitteena on hiilineutraali kaupunkiseutu vuonna Sitä edistetään tavoiteteemojen avulla. Kunnat ovat kommentoineet tavoiteluonnoksia kevään aikana, viimeiseksi tavoiteluonnoksia ovat kommentoineet kunnanhallitukset huhtikuussa. Tavoiteluonnoksen kuntiin lähetetyt kysymykset olivat: 1. Ovatko luonnokset seudullisiksi ilmasto- ja energiatavoitteiksi (hiilineutraali kaupunkiseutu 2030) sellaisia, joita kohti kuntanne voi seutuyhteistyössä edetä? 2. Mitkä ovat kuntanne tärkeimmät ilmastoteot uudella valtuustokaudella? 3. Miten ilmastotavoitteet on huomioitu uudessa kuntastrategiassanne tai muussa kunnan suunnittelu- ja ohjelmadokumentissa? 4. Kuka on kuntanne yhdyshenkilö ilmastotavoitteissa? Seudun ilmastotyöryhmä on käsitellyt kuntalausunnot kokouksessaan ja esitti, että tavoitteet käsitellään seututyöryhmissä. Ilmasto- ja energiatavoitteet ja kuntien lausunnot Hiilineutraali kaupunkiseutu 2030 päätavoitetta kohden mennään neljän tavoiteteeman avulla, jotka ovat maankäyttö ja liikenne, energian tuotanto ja kulutus, kuluttaminen ja tuotanto ja kehittyvä ilmastotyö sisältäen ilmas- 7/11

8 tonmuutokseen sopeutumisen. Näistä tavoiteteemoista erityisesti kaksi viimeistä on sisällöllisesti sellaisia, että niiden toteuttamisessa hyvinvointi- ja sivistyspalveluilla voi olla merkittävä rooli. Myös maankäyttö ja liikenne -kehitysteeman tavoitteisiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi palvelutuotantoa ennakoiden ja yhteistyössä suunnitellen ja täten voidaan vaikuttaa päästötavoitteiden saavuttamiseen. Palveluiden maantieteellisen sijoittuminen ja saavutettavuus vaikuttavat tutkitusti kulkutapavalintoihin sekä ihmisten liikkumistottumuksiin, ja siten edesautetaan päästötavoitteiden toteutumista. Vesilahden kunta on lausunnossaan tuonut esille koulukuljetusten optimoinnin eli toisin sanoen koulujen lukujärjestykset on sovitettu yhteen kuljetusreittien kanssa mahdollisimman tehokkaan kuljetuksen mahdollistamiseksi. Resurssiviisas kuluttaminen ja tuotanto -tavoiteteeman keinovalikossa puhutaan kuntien hankintayhteistyöstä, kasvis- ja lähiruoan käytön ja kysynnän lisäämisestä sekä ilmastoalan koulutuksen lisäämisestä. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen keinoin voidaan lisäksi vaikuttaa esimerkiksi lasten ja nuorten asenteisiin ja sitä kautta kulutustottumuksiin ja hiilijalanjälkeen. Koulun ja kodin aikuisten esimerkki ja vastuu hyvinvointia tuottavista valinnoista korostuvat myös lasten ja nuorten valintoihin vaikuttamisessa. Kangasalan kaupungin lausunnossa tuodaan esille kaupungin linjaus, jonka mukaan Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaansitoutuneita kansalaisia. Lapsille ja nuorille opetetaan tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. Kehittyvä ilmastotyö -tavoiteteeman keinovalikossa nousee esille kuntalaisten ilmastotietoisuuden lisääminen kaikissa ikäryhmissä. Opetussisältöihin voidaan lisätä valistusta kaikilla koulutustasoilla, myös vapaan sivistystyön roolia ilmastotietoisuuden lisäämisessä tulisi hyödyntää. Edelleen varhaiskasvatuksen työntekijöiden ja opetushenkilökunnan täydennyskoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen esimerkiksi OSAKE-toimintamallia hyödyntäen voitaisiin kiinnittää huomiota ja sisällyttää ilmasto- ja ympäristökasvatustyötä tukevaa koulutusta. Uusien opetusmenetelmien ja -teknologioiden hyödyntäminen voi tarjota mahdollisuuden ilmastotyön laadun parantamiseen, mutta uusi teknologia voi olla avain myös kestävämpiin ratkaisuihin hankintojen ja jakamistalouden näkökulmasta. Tavoitteiden ja toimenpiteiden määrittäminen Hyvinvointi- ja sivistyspalveluluiden rooli kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä. Osa nyt keskustelussa olleista keinoista on suoraan sellaisia, joita voidaan tehdä itsenäisesti hyvinvointija sivistystoimialoilla. Useat toimenpiteet vaativat kuitenkin tiivistä yhteistyötä eri toimialojen kesken ja siksi toimenpiteitä ja erityisesti vastuutahoja määriteltäessä tulisi huomioida monialaisuus näkökulmana. 8/11

9 Hyvinvointityöryhmän vastuulle ei ole valmistelun kuluessa esitetty itsenäistä tavoiteteemavastuuta, vaan työryhmän on katsottu osallistuvan omalta osalta edellä kuvattujen tavoitteiden määrittämiseen. Lopullisen päätöksen kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteista ja toimenpiteistä tekee seutuhallitus. Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen esittelee asiaa kokouksessa. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: Hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää omalta osaltaan hyväksyä alustavat ilmasto- ja energiatavoitteet todeta että kuntien lausunnot huomioiden tavoiteteemoissa tulisi huomioida hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden näkökulma laatia hyvinvointipalvelujen työryhmän esityksen ilmasto- ja energiatavoitteiden toimenpiteistä elokuun järjestettävässä kokouksessa. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 43 HYVINVOINTIPALVELUJEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYN VÄLIARVIOINTI (KESKUSTELU) Kehittämispäällikkö Kankkonen : Hyvinvointipalvelujen työryhmä aloitti toimintansa syyskuussa Työryhmä jatkoi osittain Seutusivistys työryhmän aloittamia hankkeita, jotka oli käynnistetty strategiakauden alussa. Lokakuussa 2010 hyvinvointipalvelujen työryhmä on käynyt keskustelun toiminnallisista tavoitteista vuonna 2018 ja esittänyt niitä edelleen päätettäväksi. Toiminnallisten tavoitteiden asettamista edelsi HYPA-INFRA -kehittämisohjelman valmistelu, missä yhteiset kehittämisteemat on päätetty. Vuoden 2018 tavoitteet - Käynnistetään seudullinen monialainen arkiliikunnan ohjelman laadinta (SeutuLiike), johon integroidaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet sekä liikenneturvallisuuden toimenpiteet. (Ostopalvelu) - Edistetään houkuttelevan hyvinvointi- ja matkailuympäristön kehittymistä seudullisten vapaa-aikareitistöjen ja verkostojen (satama-, ulkoilu-, pyöräily-, latu- ja museoverkosto) hanketyöllä. 9/11

10 - Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen tiekartan valmistelu käynnistyy ja yhteiset käytännöt lisääntyvät. - Seutuopistojen (Pirkan opisto ja Tampereen seudun opisto) rakenne- ja toimintauudistuksen vaikutukset arvioidaan ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Arvioinnissa huomioidaan Kangasalan kunnan opistoratkaisu osana Valkeakoski-opistoa. (Ostopalvelu) - Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen mahdollisuudet selvitetään yhteistyössä paikallisten ja kansallisten osapuolten kanssa. Edunvalvontakohde. - Kuntien tilojen käyttöä edistetään käynnistämällä seudullinen digihanke paikkojen ja tilojen käytön varaamiseksi (kuntien oma työ ja seudullinen koordinaatio) - Vahvistetaan kuntien hyvinvointityötä rakentamalla uuden kunnan roolia tukeva seudullinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohja, joka vahvistaa myös maakuntayhteistyötä (oma työ) - Laaditaan kustannustenjakoperiaatteet ja sopimusmallit kuntien rajaalueiden suunnitteluun ja toteutukseen (oma työ) Työryhmätyöskentelyn arviointi ja vuoden 2019 tavoitekeskustelu Kokouskutsun yhteydessä työryhmän jäsenille on lähetetty muutama avoin kysymys liittyen työryhmän toimintaan ja kysymys kehittämiskärkiehdotuksista vuonna Työryhmä käy kokouksessa palautekeskustelun työryhmän toiminnasta ja seuraavan vuoden tavoitteiden asettamisesta. Liite. HYPA-INFRA -kehittämisohjelma. Hyvinvointipalvelujen työryhmä Päätösehdotus. Kehittämispäällikkö Kankkonen: hyvinvointipalvelujen työryhmä päättää käydä keskustelun työryhmätyöskentelystä ja vuoden 2019 tavoiteasetannasta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Työryhmätyöskentelyn kehittämiseksi edelleen esitettiin: että kokousaikoja voidaan tarpeen vaatiessa pidentää, 10/11

11 keskustelulle tulisi varata enemmän aikaa ja esittelyjä voidaan edelleen tiivistää, ulkopuolisia vieraita tulee ohjeistaa pysymään annetussa esittelyajassa, ja jatkossa voidaan järjestää myös teemoittaisia kokouksia. 44 SEURAAVAT KOKOUKSET JA MUUT ASIAT Hyvinvointipalvelujen työryhmän kokoukset kesällä ja syksyllä 2018: Ajankohdat Aiheet klo seutuopistoarvioinnin tilanneraportti - perusopetuksen vertailu HYMY -hankkeen tulosten esittely - koulujen yhteiset työ- ja loma-ajat lukuvuotena ilmasto- ja energiatavoitteiden toimenpiteet - vuoden 2019 toiminnalliset tavoitteet klo SeutuLiike -ohjelman väliraportti -seutumuseomallin kehittämishanke -toiminnallisten tavoitteiden 2017 toteutuminen Seudun viherrakennetyö (virkistys - teema) klo TKS Digikokeilu -Seutuvaraamo - tilannekatsaus - Seudullinen tavoitetaso yksityiselle tuotannolle / varhaiskasvatuksen tiekartta 45 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen 14:58. 11/11